JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON AUDITOINTIAINEISTO

Transkriptio

1 JYVÄSKYLÄ YLIOPISTO AUDITOITIAIEISTO PERUSAIEISTO KASALLISE KOULUTUKSE ARVIOITIKESKUKSE AUDITOITI JYVÄSKYLÄ YLIOPISTO

2 JYVÄSKYLÄ YLIOPISTO PERUSAIEISTO SISÄLLYS 1 JYVÄSKYLÄ YLIOPISTO ORGAISAATIO TIEDEKUAT Laitokset Erillislaitokset ja valtakunnalliset tehtävät Yliopistopalvelut OPISKELIJA- JA HEKILÖKUTAMÄÄRÄ OPISKELIJAMÄÄRÄT HEKILÖKUA MÄÄRÄ YLIOPISTO STRATEGIA KOKOAISSTRATEGIA STRATEGIAPROSESSI Strategian laatiminen Strategian toimeenpano TOIMIAOHJAUSPROSESSI LAADUHALLITAJÄRJESTELMÄ 9 4 JYVÄSKYLÄ YLIOPISTO LAADUHALLIA KÄSIKIRJA 11 5 TILASTOTIEDOT 12 2 (16)

3 JYVÄSKYLÄ YLIOPISTO PERUSAIEISTO 1 JYVÄSKYLÄ YLIOPISTO ORGAISAATIO 1.1 TIEDEKUAT Yliopistossa on seitsemän tiedekuntaa: humanistinen tiedekunta, informaatioteknologian tiedekunta, Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu, kasvatustieteiden tiedekunta, liikuntatieteellinen tiedekunta, matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta ja yhteiskuntatieteellinen tiedekunta. Tiedekunnat jakautuvat laitoksiin tai muodostavat tiedekuntakokonaisuuden ilman laitosjakoa. Tiedekuntaa johtavat rehtorin nimeämä dekaani ja vaaleilla valittu tiedekuntaneuvosto. Tiedekuntaneuvoston opiskelijajäsenet valitsee ylioppilaskunta. Dekaani nimeää enintään kaksi varadekaania ja päättää työnjaosta. Tiedekunnassa toimii myös dekaanin nimeämä johtoryhmä Laitokset Tiedekunnissa voi olla laitoksia. Jyväskylän yliopiston laitokset ovat Humanistinen tiedekunta Informaatioteknologian tiedekunta Kasvatustieteiden tiedekunta Liikuntatieteellinen tiedekunta Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta Historian ja etnologian laitos Kielten laitos Musiikin laitos Soveltavan kielentutkimuksen keskus Taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen laitos Viestintätieteiden laitos Tietojenkäsittelytieteiden laitos Tietotekniikan laitos Kasvatustieteiden laitos Opettajankoulutuslaitos ormaalikoulu Liikuntabiologian laitos Liikuntakasvatuksen laitos Terveystieteiden laitos Bio- ja ympäristötieteiden laitos Fysiikan laitos Kemian laitos Matematiikan ja tilastotieteen laitos Psykologian laitos Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu ei ole jakautunut laitoksiin. Laitosta johtaa dekaanin nimeämä johtaja. Johtaja nimeää enintään kaksi varajohtajaa sekä pedagogisen johtajan ja päättää työnjaosta. Laitoksissa toimii myös johtajan nimeämä johtoryhmä. 3 (16)

4 JYVÄSKYLÄ YLIOPISTO PERUSAIEISTO Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun dekaani hoitaa myös laitoksen johtajan tehtävät. Koko humanistisen tiedekunnan koulutus on humanistisella koulutusalalla. Samoin kasvatustieteiden ja matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan koulutus sekä kauppakorkeakoulun koulutus on yhdellä koulutusalalla. Informaatioteknologian tiedekunnan tietotekniikan laitoksen koulutus on luonnontieteellisen koulutusalan koulutusta, mutta tietojenkäsittelytieteiden laitoksen koulutus jakautuu luonnontieteelliseen ja kauppatieteelliseen koulutusalaan. Liikuntatieteellisen tiedekunnan koulutusaloja ovat liikuntatieteellinen koulutusala ja terveystieteet. Yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitoksen koulutus on yhteiskuntatieteellisen alan koulutusta ja psykologian laitoksen koulutus psykologian koulutusalan koulutusta Erillislaitokset ja valtakunnalliset tehtävät Jyväskylän yliopistossa on seitsemän erillislaitosta: Agora Center, avoin yliopisto, kirjasto, Kokkolan yliopistokeskus Chydenius, Koulutuksen tutkimuslaitos (KTL), tiedemuseo ja yliopiston kielikeskus. Erillislaitoksen toimintaa johtaa, valvoo ja kehittää erillislaitoksen johtaja. Johtokunnan tehtävänä on muun muassa tehdä laitoksen toimintaan liittyviä aloitteita sekä hyväksyä laitoksen toiminta- ja taloussuunnitelma ja päättää talousarviosta. Johtajan ottaa tehtäväänsä rehtori. Rehtori myös asettaa johtokunnan. Jyväskylän yliopiston valtakunnallisina tehtävinä, joihin opetus- ja kulttuuriministeriö on osoittanut tietyn osuuden perusrahoituksessaan ovat harjoittelukoulu (kasvatustieteiden tiedekunta), Kokkolan yliopistokeskus Chydenius, Koulutuksen tutkimuslaitos ja ohjausalan valtakunnallinen osaamiskeskus (KTL), koulutuksen talous (KTL ja Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu), ordbas-yhteistyö (kielikeskus), kiihdytinlaboratorio (matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta), Soveltavan kielentutkimuksen keskus (yleiset kielitutkinnot, kielikoulutuspolitiikan valtakunnallinen tutkimus- ja kehitystoiminta) (humanistinen tiedekunta) sekä viittomakielen opetus ja tutkimus (humanistinen tiedekunta) Yliopistopalvelut Yliopistopalvelut toimii hallituksen ja rehtorin yleisenä valmistelu- ja toimeenpanoelimenä, antaa hallinnollisia ohjeita ja toimintaa tukevia palveluja, valvoo ohjeiden ja määräysten noudattamista sekä tekee aloitteita yliopiston toiminnan kehittämiseksi. Yliopistopalvelut toimii yhteistyössä (yksiköiden) palvelukeskusten kanssa. Yliopistopalveluja johtaa hallituksen valitsema hallintojohtaja, joka johtaa ja kehittää yliopiston yleistä hallintoa rehtorin tukena. 4 (16)

5 JYVÄSKYLÄ YLIOPISTO PERUSAIEISTO Kuva 1. Jyväskylän yliopiston organisaatio 2 OPISKELIJA- JA HEKILÖKUTAMÄÄRÄ 2.1 OPISKELIJAMÄÄRÄT Jyväskylän yliopistossa vuonna 2013 läsnä- tai poissaolevaksi oli ilmoittautunut yhteensä alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon tähtäävää opiskelijaa ja 1473 jatkotutkinto-opiskelijaa. Perustutkinto-opiskelijoista naisia oli 61 % ja jatkotutkinto-opiskelijoista 58 %. Laskennallinen kokopäiväopiskelijamäärä (FTE) oli Viiden vuoden opiskelijamäärät koulutusaloittain ovat liitteen taulukoissa 1 ja HEKILÖKUA MÄÄRÄ Jyväskylän yliopiston koko henkilöstön määrä vuonna 2013 oli Muuhun kuin opetusja tutkimushenkilöstöön kuuluvia työskenteli yhteensä 945 henkilöä. Jokaista opettajaa tai tutkijaa kohti Jyväskylän yliopistossa on 0,6 muuhun henkilökuntaan kuuluvaa. (Lähde: Vipunen). 5 (16)

6 JYVÄSKYLÄ YLIOPISTO PERUSAIEISTO 2 YLIOPISTO STRATEGIA 2.1 KOKOAISSTRATEGIA Jyväskylän yliopisto laati yliopistolain tullessa voimaan uuden strategian Laatua ja liikettä - Jyväskylän yliopisto Strategiaa hyväksyessään yliopiston hallitus lakkautti samalla aikaisempien, monien strategioiden voimassaolon. Strategian painettu versio on perusaineiston liitteenä. 2.2 STRATEGIAPROSESSI Strategian laatiminen Yliopiston strategia laadittiin vuosina rehtorin johtamana monipolvisena vuorovaikutusprosessina. Henkilökunnalla ja opiskelijoilla samoin kuin sidosryhmillä oli mahdollisuus ehdottaa strategiassa huomioonotettavia asioita. Strategiaa laadittaessa analysoitiin toimintaympäristö ja otettiin huomioon muuttunut kansainvälinen tilanne ja meneillään ollut maailmanlaajuinen taloudellinen taantuma. Kansainvälistymisen voimakas nouseminen, yliopistolakiuudistus ja monet sisäiset kysymykset vaikuttivat strategiseen ajatteluun. OKM edellytti strategiaan vuonna 2013 profiilin täsmennystä ja tutkimuksen kansainvälisten kärkien määrittelyä. Samaan aikaan yliopisto myös laati strategian toteutumisen seurantaindikaattorit. Jyväskylän yliopisto haluaa olla kansallisesti ja kansainvälisesti merkittävä tiedeyliopisto. Se haluaa kehittää määrän sijasta laatua. Yliopisto keskittyy ihmistieteisiin ja luonnontieteisiin, joille yliopisto on määritellyt myös painoalansa. Yliopiston strategia ulottuu vuoteen Yhteiskunnan tilan ja toimintaympäristön muuttuessa jatkuvasti myös strategian uusiminen on tullut ajankohtaiseksi. Yliopisto on uudistamassa strategiansa vuoden 2014 aikana. Strategia tehdään yliopiston hallituksen johdolla ja sen hyväksyy hallitus. Käytännön strategiatyötä johtaa rehtori. Yliopistoyhteisössä strategian valmisteluun osallistuvat yliopiston johtoryhmä, tiedeneuvosto ja koulutusneuvosto. Johtoryhmään kuuluvat dekaanit keskustelevat strategisista linjauksista omissa tiedekunnissaan. Tämä organisaation läpi menevä toiminta sekä useat yliopistoyhteisölle järjestetyt tilaisuudet ja verkkopohjainen kommentointipalsta kannustavat koko yliopistoyhteisöä osallistumaan strategian valmisteluun. Yliopistopalvelujen strateginen yksikkö ja strategiajohtaja toimivat taustatietojen tuottajana ja asiantuntija-apuna Strategian toimeenpano Strategialla Laatua ja liikettä on ollut kaksi yliopiston hallituksen hyväksymää toimenpideohjelmaa. Ohjelmien toteutumista on seurattu vuosittain, ja ensimmäisen toimenpideohjelman kohteiden tultua toteutetuiksi astui voimaan seuraava ohjelma, jonka toteutuskausi on Osa toimenpideohjelmasta sisältää lisäksi yliopiston opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa sopimia, yliopistojen yhteisiä tavoitteita sekä yliopiston hallituksen strategisia painotuksia. Toimenpideohjelman lisäksi strategiaa toimeenpannaan kohdennettujen kehittämisohjelmien avulla. Hallituksen hyväksymiä ohjelmia ovat tutkimus-, innovaatio- ja infrastruktuuriohjelma, tilaohjelma, henkilöstöohjelma, tutkijakoulun toimintaperiaatteet ja kielipolitiikka. Strategiaa toimeenpanee rehtori. Strategian toimeenpano vastuutetaan yksiköille rehtorin ja tiedekunnan tai erillislaitoksen välisessä sopimuksessa. Strategian toimeenpanossa keskeisimmät kehittämistoimet suunnataan vahvistamaan painoalojen tutkimusedellytyksiä, kansainvälistämään tutkimustoimintaa, kehittämään koulutustoimintaa sekä pedagogisesti että 6 (16)

7 JYVÄSKYLÄ YLIOPISTO PERUSAIEISTO sisällöllisesti ja tukemaan opiskelijoiden hyvinvointia. Yhteiskunnallista vaikuttavuuttaan yliopisto edistää suuntaamalla monitieteistä tutkimustoimintaansa ja työelämäopintoja enenevästi alueen yritystoiminnan hyväksi sekä jäsentämällä globaalia vastuutaan. 2.3 TOIMIAOHJAUSPROSESSI Toiminnan ohjaus sovittaa yhteen toiminnan tavoitteet, resurssit ja ohjausperiodille, esimerkiksi sopimuskaudelle, kohdentuvat toimet. Yliopisto sopii nelivuotiskaudeksi opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa yliopiston tehtävistä ja määrärahoista. Samalla sovitaan myös koulutusvastuiden mahdolliset muutokset sekä tutkintojen ja muiden suoritteiden määrälliset tavoitteet. Sopimuksen sisältö pohjautuu valtakunnallisiin korkeakoulupoliittisiin linjauksiin sekä yliopiston strategiatyöhön. Sopimuksen sisältämät voimavarat määräytyvät yliopiston toiminnallisen tuloksen perusteella. Sopimuksen sisältämät voimavarat tarkistetaan vuosittain. Sopimuksessa määritellään myös tavoitteiden seuranta ja arviointi sekä toiminnan kehittäminen. Opetus- ja kulttuuriministeriö antaa sopimuksen toteutumisesta palautteen vuosittain. Yliopiston neuvottelijat arvioivat sopimusprosessia neuvottelujen jälkeen ja viestivät sopimuksesta sekä prosessista yliopistoyhteisölle. Sopimuksen toteutuminen arvioidaan vuosittain tasekirjaan sisältyvässä toimintakertomuksessa sekä johdon katselmuksessa. Yliopisto toimeenpanee yliopiston ja ministeriön välisen sopimuksen sisältämät tavoitteet, ministeriön vuosittaisen suunnitteluohjeen linjaukset sekä yliopiston strategian ja sen toimeenpano-ohjelman sekä muiden hallituksen hyväksymien ohjelmien toimet sisäisellä tulosohjauksella. Prosessi ohjeistetaan rehtorin vuosittain antamalla suunnitteluohjekirjeellä. Rehtori sopii tiedekuntien, erillislaitosten, normaalikoulun ja yliopistopalvelujen kanssa sopimuskauden tavoitteista sekä tavoitteiden toteutumisen seurannasta. Rehtori kohdistaa hallituksen päättämien rahoituksen suuntaviivojen mukaisesti rahoituksen tiedekunnille, erillislaitoksille, normaalikoululle ja yliopistopalveluille. Voimavarat tarkistetaan vuosittain. Sopimusprosessista viestitään yliopistoyhteisölle. Tavoitteiden saavuttamista seurataan vuosittain johdon katselmuksessa sekä rehtorin sopimuskaudelta antamissa palautteissa. Dekaani ja laitoksen johtaja sopivat määrävuosiksi toiminnalle asetettavista tavoitteista sekä niiden toteutumisen seurannasta. Rehtori arvioi sopimusten toteutumista vuosittain palautteessaan yksiköille, ja vastaavasti yksiköt antavat palautetta rehtorille. Toiminnanohjausprosessia on toteutettu samanlaisena pitkään. Se on järjestelmällinen ja yliopistoyhteisölle hyvin viestitty. (Kuva 1). 7 (16)

8 JYVÄSKYLÄ YLIOPISTO Kuva 1. Jyväskylän yliopiston toiminnanohjausprosessi Jyväskylän yliopiston toiminnanohjausprosessi Yliopistotaso Valtiovalta Tutkimuksen arviointi (Tiedeneuvosto) Koulutuksen arviointi (Koulutusneuvosto) Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja vaikuttavuuden arviointi (Yvv-neuvosto) Sisäisen toiminnan arviointi (Tarkastusvaliokunta) Toimintakertomus Tilinpäätös Toiminnan ja tuloksellisuuden arviointi Johdon katselmus Sopimusneuvottelu Strategia Hallituksen strategiset päätökset kehittämistoimista Hallitusohjelma, KESU, OKM:n TTS ym. Sopimuskierroksen ohjeistaminen Rehtorin sopimusehdotus Sopimusneuvottelut Johtamisen arviointi (Rehtori, tdk:t, yo-kunta) Strategian toteutussuunnitelma Tiedekunta- ja erillislaitostaso Toiminnan ja tuloksellisuuden arviointi (Tiedekunnan ja erillislaitoksen toimintakertomus) Strategiset päätökset kehittämistoimista Toiminnan ja talouden suunnittelu (Tulosneuvottelun pohjapaperi) Vastaus rehtorin sopimusehdotukseen Sopimusneuvottelut Laitostaso Toiminnan tavoitteista ja voimavaroista sopiminen (Tiedekunnan ja laitoksen välillä) 8 (16)

9 JYVÄSKYLÄ YLIOPISTO PERUSAIEISTO 1 3 LAADUHALLITAJÄRJESTELMÄ Jyväskylän yliopiston laatujärjestelmää kutsutaan laadunhallintajärjestelmäksi. Laadunhallintajärjestelmä on yhteisössä tunnetun vastuunjaon, hyviksi todettujen toimintatapojen ja käytänteiden sekä niihin kohdennettujen voimavarojen kokonaisuus. Laadunhallintajärjestelmä ohjaa jatkuvaa kehittämistä ja kehittymistä STAK-kehän (Suunnittelu Toteutus Arviointi Kehittäminen) avulla (Kuva 2). Kuva 2. Jyväskylän yliopiston laadunhallintajärjestelmä: STAK-kehä Laadunhallintajärjestelmä kytkeytyy yliopiston strategiaan ja on osa johtamisjärjestelmää ja toiminnanohjausprosessia (Luku 2). Yliopiston strategian mukaan laadunhallinta on kiinteä osa strategista johtamista ja yliopiston toimintakulttuuria. Laadunhallinnan keskeinen elementti on arviointi. Laadunhallintajärjestelmän sisältä nouseva arviointimenettely on sisäiset auditoinnit, joista päättää yliopiston hallitus ja joita laadunhallinnan asiantuntijat koordinoivat. Sisäisiä auditointeja tehdään vuosittain lukuun ottamatta laajojen itsearviointien toteuttamisvuosia. Itsearvioinnit ovat viime vuosina tulleet keskeisiksi oman toiminnan arviointivälineiksi. Hallitukselle esiteltävissä vuosittaisessa johdon katselmuksessa ja yliopiston tasekirjassa, joka sisältää yliopiston tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen, arvioidaan strategisten tavoitteiden toteutumista. Johdon katselmuksen kokoaa laatupäällikkö. Tiedeneuvosto, koulutusneuvosto ja yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen neuvosto arvioivat oman alansa kehittymisen strategisten tavoitteiden pohjalta. Johdon katselmuksen laatimiseen osallistuvat neuvostojen asiantuntijat. Arviointien perusteella toimintaa kehitetään ja suunnitellaan uusia avauksia tai muutetaan toimintaprosesseja. Suunnittelumekanismeihin kuuluvat strategisen suunnittelun lisäksi py- 9 (16)

10 JYVÄSKYLÄ YLIOPISTO PERUSAIEISTO 1 syvien johtoryhmien ja toimikuntien sekä määrätyn toiminnan edistämistä varten perustettujen määräaikaisten työryhmien työ. Yliopiston toiminta- ja taloussuunnittelu ohjaa yliopiston tavoiteasettelua. Yliopistotaso ohjeistaa toimintayksiköitä, mitä painopistealueita tavoitteiden asettamisessa korostetaan. Tämän lisäksi tiedekunnat ja erillislaitokset asettavat tavoitteita arviointiensa perusteella ilmenneiden kehittämistarpeiden pohjalta. Prosesseissa tuotetaan yliopiston tulos sekä tietoja tuloksesta ja vaikuttavuudesta. Arvioidessaan näitä tietoja johdon katselmuksessa yliopiston hallitus arvioi myös laadunhallintajärjestelmän kykyä tuottaa johtamiseen tarvittavaa tietoa. Toiminta- ja taloussuunnitteluprosessin yhteydessä yliopiston johto antaa palautteen yksikköjen tavoitteiden toteutumisesta, ja johdon katselmuksessa yliopiston hallitus arvioi yliopiston tavoitteiden toteutumista. Arviointitieto suuntaa tulevien tavoitteiden asettamista. (Kuva 3). Kuva 3. Strategisen toiminnanohjauksen ja laadunhallinnan yhteys Jyväskylän yliopistossa 10 (16)

11 JYVÄSKYLÄ YLIOPISTO PERUSAIEISTO 1 4 JYVÄSKYLÄ YLIOPISTO LAADUHALLIA KÄSIKIRJA Laadunhallinnan käsikirjan kehittäminen nykyiseen muotoonsa on kuvattu itsearviointiraportin luvussa Käsikirja avautuu laadunhallinnan verkkosivulla olevasta linkistä kautta. Laadunhallinnan käsikirja koostuu johdantoluvusta ja prosessien sanallisista kuvauksista. Johdantoluku on tarkoitettu nopeaksi katsaukseksi yliopiston toimintaan. Prosesseissa noudatetaan osittain EFQM- tai CAF-arviointimallin mukaista rakennetta, jossa lähdetään johtamisesta (strateginen, talous- ja henkilöstöjohtaminen) ja edetään päätehtävien eli koulutuksen ja tutkimuksen prosesseihin. Lisäksi kuvataan joitain muita yliopistolle annettuja valtakunnallisia tehtäviä tai sisäisiä palveluja ja verkostoja. Kaikissa prosesseissa kuvaustapa on sama, mikä mahdollistaa helpohkon ylläpidon. Prosessin kuvaamisen lähtökohta on, että prosessilla on tarvitsija, toisin sanoen prosessi kuuluu yliopiston tehtäviin. Yliopistossa työskentelevät tyydyttävät tarpeen, ja ennen kuin prosessi on valmis, tarvitsijan on arvioitava tuotos ja hyväksyttävä se. Käsikirjan verkkoversiosta käyttäjä voi valita prosesseista tulostettavaksi (painonapeista) jonkin, useat tai kaikki sisällöt: kuvauksen, vastuutoimijan, toimijat, tuotoksen, säädökset ja ohjeet, joille prosessi perustuu, prosessin sisäiset ja ulkoiset tietotarpeet sekä prosessin laatutavoitteet. Toinen valittava taso on organisaatioyksikkö. Yliopistotasolle (JY) on lähes aina kuvattu prosessin yleinen kulku. Poikkeuksena ovat prosessit, jotka hoidetaan ainoastaan tiedekunnassa tai erillislaitoksessa (Tdk_erillislaitos). Yleinen sääntö on, että kun prosessi on esitetty yliopistotasoisesti eikä tiedekuntakohtaisia eroja ole, prosessin kuvaukseksi riittää pelkkä yliopistotaso. Vastaavasti, jos laitos noudattaa tiedekunnan tai suoraan yliopiston tasolla kuvattua prosessia, laitoksen ei kuulu kuvata prosessia omalla tasollaan uudelleen. Kuvaustavasta johtuu, että yhtäjaksoiseksi tulostettu käsikirja on hankalasti luettava, ja ehdottomasti käyttökelpoisempi muoto on verkossa yllä mainitussa osoitteessa toimiva versio. ykymuotoinen käsikirja on uusi, eikä käyttökokemuksista tai käsikirjan vaikuttavuuden arviointituloksia vielä ole. Käsikirjan kirjoittamisvaiheessa on noussut esiin laatuhavaintoja, joista osaan puututtiin välittömästi. Uudenmuotoinen lähestymistapa on paljastanut tehokkaasti puutteellisia valtuutuksia ja käytäntöjen kirjavuutta. Laadunhallinnan käsikirjaa käytetään käytännön toimien hoitamisessa, se on lähes täydellinen yliopiston dokumenttien lähde, ja sen funktio laadunvarmistuksessa syntyy laatuhavainnoista, jotka ovat poikkeamia käsikirjassa esitettyyn toimintatapaan tai puutteita prosessissa. Laatuhavaintoja voi kuka tahansa todeta ja ilmoittaa laadunohjausryhmälle, joka käsittelee havainnot ja esittää muutosta prosessin vastuutoimijalle. 11 (16)

12 JYVÄSKYLÄ YLIOPISTO Koulutusala 5 TILASTOTIEDOT Taulukko 1. Jyväskylän yliopiston alempaa ja ylempää korkeakoulututkintoa opiskelevien () ja jatkotutkintoa opiskelevien () määrä sekä naisten osuus kyseisestä opiskelijajoukosta ( %) koulutusaloittain vuosina Vuosi Humanistinen Kasvatustieteellinen Kauppatieteellinen Liikuntatieteellinen Luonnontieteellinen Psykologia Terveystieteet Yhteiskuntatieteellinen Yhteensä Lähde: Vipunen (OKM) 12 (16)

13 JYVÄSKYLÄ YLIOPISTO Koulutusala Taulukko 2. Jyväskylän yliopiston alempaa ja ylempää korkeakoulututkintoa opiskelevien () ja jatkotutkintoa opiskelevien () määrä sekä naisten osuus kyseisestä opiskelijajoukosta ( %) koulutusaloittain vuosina FTE-lukuina (full-time equivalent) Vuosi Humanistinen Kasvatustieteellinen Kauppatieteellinen Liikuntatieteellinen Luonnontieteellinen Psykologia Terveystieteet Yhteiskuntatieteellinen Yhteensä Lähde: Vipunen (OKM) 13 (16)

14 JYVÄSKYLÄ YLIOPISTO Taulukko 3. Opiskelijaksi hyväksyttyjen, opiskelupaikan vastaanottaneiden ja opiskelijoiden kokonaismäärä, suoritettujen tutkintojen määrä sekä kansainvälisen vaihdon määrä Jyväskylän yliopistossa vuonna 2013 Humanistinen Koulutusala Psykologia Kasvatustieteellinen Kauppatieteellinen Liikuntatieteellinen Luonnontieteellinen Terveystieteet Yhteiskuntatieteellinen Opiskelijaksi hyväksytyt (lkm) Opiskelupaikan vastaanottaneet (läsnä- tai poissaolevaksi kirjautuneet alemman tai ylemmän korkeakoulututkinnon opiskelijat, lkm) Yhteensä Opiskelupaikan vastaanottaneet (läsnä- tai poissaolevaksi kirjautuneet alemman tai ylemmän korkeakoulututkinnon ) opiskelijat, lkm) Opiskelijoiden kokonaismäärä Suoritetut kandidaatintutkinnot (lkm) Suoritetut maisterintutkinnot (lkm) Suoritetut lisensiaatin- tai tohtorintutkinnot (lkm) Yli 3 kk kestävään vaihtoon lähteneet perustutkintoopiskelijat (lkm) Yli 3 kk kestävään vaihtoon lähteneet jatkotutkintoopiskelijat (lkm) Lähde: Vipunen lukuun ottamatta 1) Opetushallituksen taulukko Hakeneet, hyväksytyt ja opiskelupaikan vastaanottaneet Jyväskylän yliopistossa opiskeli vuonna 2012 yhteensä 623 ulkomaalaista tutkinto-opiskelijaa, joista 417 suoritti kandidaatin- tai maisterintutkintoa ja 206 tohtorintutkintoa. Vipusen tilastot eivät ole yllä olevan taulukon koulutusalaluokittaisia. Vähintään 3 kuukaudeksi opiskelijavaihtoon tulleiden ulkomaalaisten määrä tiedekunnittain vuonna 2013 oli seuraava HTK 115; ITK 19; KTK 61; LTK 39; MLTK 39; JSBE 61; YTK 72. Yhteensä ulkomaalaisten vaihto-opiskelijoiden määrä oli 406. (Lähde: Jyväskylän yliopiston kansainväliset palvelut) KIELTE LAITOKSE KADIDAATTI- JA MAISTERIKOULUTUS 14 (16)

15 JYVÄSKYLÄ YLIOPISTO Taulukko 4. Jyväskylän yliopiston kielten laitoksen ja koko yliopiston opiskelijatunnusluvut vuosina : opiskelemaan valittujen uusien opiskelijoiden lukumäärä, opiskelijoiden kokonaislukumäärä, suoritettujen tutkintojen lukumäärä, tutkintojen keskimääräinen suoritusaika, ulkomaisten tutkintoopiskelijoiden lukumäärä, yli 3 kk kestävään vaihtoon lähteneiden ja vaihtoon saapuneiden opiskelijoiden lukumäärä Kielten laitos Koko yliopisto Opiskelijaksi hyväksytyt (lkm) Opiskelupaikan vastaanottaneet (lkm) Perustutkinto-opiskelijoiden kokonaismäärä Suoritetut kandidaatintutkinnot (lkm) Suoritetut maisterintutkinnot (lkm) Ulkomaalaiset perustutkinto-opiskelijat suomenkielisissä ohjelmissa (lkm) 2) Ulkomaalaiset perustutkinto-opiskelijat englanninkielisissä ohjelmissa (lkm) 2) Yli 3 kk kestävään vaihtoon lähteneet (lkm) 2) Yli 3 kk kestävän vaihtoon saapuneet (lkm) 2) Lähde: Vipunen lukuun ottamatta 2) Jyväskylän opiskelijarekisteri JORE 15 (16)

16 JYVÄSKYLÄ YLIOPISTO Taulukko 5. Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan ja koko yliopiston tohtoriopiskelijatunnusluvut vuosina : tohtorikoulutukseen hakeneiden lukumäärä, tohtorikoulutukseen hyväksyttyjen lukumäärä, tohtoriopiskelijoiden kokonaislukumäärä, suoritettujen tohtorintutkintojen lukumäärä, tutkintojen keskimääräinen suoritusaika, ulkomaisten tohtoriopiskelijoiden lukumäärä Kasvatustieteiden tiedekunta Koko yliopisto Tohtorikoulutukseen hakeneet (lkm) Tohtorikoulutukseen hyväksytyt (lkm) Tohtoriopiskelijoiden kokonaismäärä Suoritetut tohtorintutkinnot (lkm) Tohtorintutkintojen mediaanisuoritusaika (v) 7,5 7,8 8,0 6,0 6,0 6,0 Ulkomaiset tohtoriopiskelijoiden (lkm) Lähde: Jyväskylän yliopisto 16 (16)