LAADUNHALLINNAN KÄSIKIRJAN JOHDANTO

Transkriptio

1 LAADUNHALLINNAN KÄSIKIRJAN JOHDANTO VERSIO JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO

2 1 JOHDANTO 1.1 Laadunhallintajärjestelmä Laadunhallinta tarkoittaa toiminnan johtamista, koordinointia ja ohjaamista siten, että toiminta täyttää sille asetetut vaatimukset. Laadunhallinta edellyttää, että yliopistoyhteisössä on tunnettu vastuunjako, hyväksi todetut toimintatavat ja käytänteet sekä niihin kohdennetut voimavarat. Laadunhallinnasta vastaa yliopiston rehtori. Jyväskylän yliopistossa laadulla tarkoitetaan vaatimukset täyttävää ja tavoitteiden saavuttamiseen tähtäävää toimintaa. Yliopistoa sitovat vaatimukset tulevat säädöksistä ja yliopiston solmimista sopimuksista, tavoitteet opetus- ja kulttuuriministeriön, sidosryhmien ja yliopiston itsensä asettamina. Vaatimuksen täyttymättä jääminen tai tavoitteiden suunnasta poikkeava toiminta on laatupoikkeama Jyväskylän yliopiston laadunhallintaan kuuluu myös WWF:n Green Office -ympäristöjärjestelmä, joka on auditoitu keväällä Green Office -ympäristöjärjestelmä on ympäristöasioiden hallinnan työkalu, joka ohjaa yliopistoa ekologisen jalanjälkensä pienentämiseen ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen. Ympäristövaikutusten vähentämisen lisäksi ympäristöjärjestelmän käytön tavoitteena on tuottaa yliopistolle taloudellisia säästöjä materiaali-, energia- ja jätehuoltokustannuksissa. Yliopiston laatutavoitteiden asettamisesta vastaavat rehtori ja hallitus, tiedekunnan dekaani sekä laitoksen ja erillislaitoksen johtaja toimivaltansa mukaisesti. Yksiköiden johtajat myös suunnittelevat toimet laatutavoitteiden saavuttamiseksi. Laadunohjausryhmä varmistaa toiminnan laatua auditoinnein, itsearvioinnein tai muin arviointimenettelyin ja ohjaa yliopistoyhteisöä parantamaan toimintaa siten, että laatupoikkeamia voidaan korjata ja ennaltaehkäistä. Laadunhallinnan linjausten dokumentti on laatupolitiikka. Laadunhallinnan muu dokumentaatio koostuu laadunhallinnan käsikirjasta, joka sisältää yliopistotason, yliopistopalvelujen, tiedekuntien ja erillislaitosten sekä laitosten laadunhallinnan käsikirjatekstit. Dokumentaatioon voi kuulua laadunhallinnan käsikirjojen lisäksi prosessikuvauksia sekä toiminta- ja työohjeita. lla on kolme päätarkoitusta: kuvata yliopistoyhteisön kaikille jäsenille yliopiston oleelliset toiminnot ja niihin liittyvät vastuut tiiviissä muodossa, jotta yliopistolaiset voivat asemoida oman toimintansa osaksi kokonaisuutta, tarjota eri rooleissa toimiville ajantasainen yhteenveto keskeisistä tehtävistä, niille asetetuista tavoitteista ja toimintaa ohjaavista päätöksistä sekä antaa laadunvarmistuksesta vastaaville koottu näkymä varmistettavista asioista. ssa kuvataan yliopiston toiminnalle asetetut vaatimukset prosesseina eli toimintoina, toiminnalle asetettuina laatuvaatimuksina sekä toiminnan sisäisinä ja ulkoisina tietotarpeina. Käsikirjassa kerrotaan säädökset tai ohjeet, joille toiminto perustuu. Oleellista on kuvata toiminnon tuotos, toiminnon arviointimenettelyt sekä vastuuroolit ja muut toimijaroolit. ssa prosessikuvaukset vastaavat kysymykseen miksi prosessi on olemassa, mitkä tahot ovat siitä vastuussa, mikä on kunkin toimijan rooli ja mikä on prosessin tuotos. Kuvaus on lyhyt ja mikäli mahdollista koko yliopistolle yhteinen. Tiedekunta-, erillislaitos- ja laitostasolla tekstiä on vain siinä tapauksessa, että yksikkökohtaisen toimivaltaisen päätöksen perusteella yleinen kuvaus ei vastaa yksikössä noudatettavaa käytäntöä. Yksityiskohtaiset kuvaukset siitä miten prosessi etenee on jätetty pois laadunhallinnan käsikirjasta. Toimijoista on kirjattu näkyviin tehtävineen vain ne, joiden rooli on määritetty prosessin hallintaan liittyvässä päätösasiakirjassa. Prosessin tuotos on asia, jonka tuotosta tarvitseva taho voi todeta ja hyväksyä. n pääversiot (2.0, 3.0 jne.) hyväksyy rehtori. Pääversio on julkinen, eikä siihen sisällytetä laatuhavaintoja. Pääversion muutos edellyttää, että käsikirjan sisältö tai rakenne on oleellisesti muuttunut. Joka vuosi tiettyyn aikaan käsikirja tarkistetaan, vaikka havaittuja muutostarpeita ei olisi. Vuosittain tarkistettu versio on uusi pääversio. Väliversiot (2.1, 2.2 jne.) hyväksyy laadunohjausryhmä. Väliversiot näkyvät vain yliopiston verkossa, ja ne sisältävät myös laatuhavainnot sekä tiedot puutteellisista sisällöistä. Väliversiot muuttuvat teknisistä muutoksista, esim. kirjoitusvirheiden korjaamisesta tai tekstin täydentämisestä tai muuttamisesta muissa, hyväksytyissä asiakirjoissa olevilla sisällöillä, esim. johtosäännön muutoksesta aiheutuvat käsikirjan muutokset. 2 (8)

3 Työversiot (2.1.1, jne.) laatupäällikkö julkaisee säännöllisesti yliopiston verkossa laatuvastaavien ja käsikirjan ylläpitäjien käyttöön. Johdon katselmus on yliopiston toiminnan ja laadunhallinnan vuosittainen arviointimenettely. Johdon katselmuksessa yliopiston hallitus arvioi perustoimintojen, tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen sekä laadunhallinnan toteutumista ja laadunhallinnan tuottaman tiedon laatua yliopiston johtamiseen. Toiminnan arviointimenettelyihin kuuluvat lisäksi hallituksen vuosikellon mukaiset, rahoitusmalliin kytkettyjen tulosten arvioinnit sekä tiedekuntakohtaiset toiminnan vuosittaiset katselmukset. Katselmuksista viestitään yliopistoyhteisössä sisäisin tiedottein (Sähköjyvä, verkkosivut). 1.2 Jyväskylän yliopiston organisaatio Tiedekunnat Yliopistossa on seitsemän tiedekuntaa: humanistinen tiedekunta, informaatioteknologian tiedekunta, Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu, kasvatustieteiden tiedekunta, liikuntatieteellinen tiedekunta, matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta ja yhteiskuntatieteellinen tiedekunta. Tiedekunnat jakautuvat laitoksiin tai muodostavat tiedekuntakokonaisuuden ilman laitosjakoa. Tiedekuntaa johtavat rehtorin nimeämä dekaani ja vaaleilla valittu tiedekuntaneuvosto Laitokset Tiedekunnassa voi olla laitoksia. Jyväskylän yliopiston laitokset ovat Humanistinen tiedekunta Historian ja etnologian laitos Kielten laitos Musiikin laitos Soveltavan kielentutkimuksen keskus Taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen laitos Viestintätieteiden laitos Informaatioteknologian tiedekunta Tietojenkäsittelytieteiden laitos Tietotekniikan laitos Kasvatustieteiden tiedekunta Kasvatustieteiden laitos Opettajankoulutuslaitos Normaalikoulu Liikuntatieteellinen tiedekunta Liikuntabiologian laitos Liikuntakasvatuksen laitos Terveystieteiden laitos Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta Bio- ja ympäristötieteiden laitos Fysiikan laitos Kemian laitos Matematiikan ja tilastotieteen laitos Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta 3 (8)

4 Psykologian laitos Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu ei ole jakautunut laitoksiin. Yliopistoyhteisön muodostavat yliopiston opetus- ja tutkimushenkilöstö, muu henkilöstö ja opiskelijat Erillislaitokset ja valtakunnalliset tehtävät Jyväskylän yliopistossa on seitsemän erillislaitosta: Agora Center, avoin yliopisto, kirjasto, Kokkolan yliopistokeskus Chydenius, Koulutuksen tutkimuslaitos (KTL), tiedemuseo ja yliopiston kielikeskus. Erillislaitoksen toimintaa johtaa, valvoo ja kehittää erillislaitoksen johtaja. Johtokunnan tehtävänä on muun muassa tehdä laitoksen toimintaan liittyviä aloitteita sekä hyväksyä laitoksen toiminta- ja taloussuunnitelma ja päättää talousarviosta. Johtajan ottaa tehtäväänsä rehtori. Rehtori myös asettaa johtokunnan. Jyväskylän yliopiston valtakunnallisina tehtävinä, joihin opetus- ja kulttuuriministeriö on osoittanut tietyn osuuden perusrahoituksessaan ovat harjoittelukoulu (kasvatustieteiden tiedekunta), Kokkolan yliopistokeskus Chydenius, Koulutuksen tutkimuslaitos ja ohjausalan valtakunnallinen osaamiskeskus (KTL), koulutuksen talous (KTL ja Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu), Nordbas-yhteistyö (kielikeskus), kiihdytinlaboratorio (matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta), Soveltavan kielentutkimuksen keskus (yleiset kielitutkinnot, kielikoulutuspolitiikan valtakunnallinen tutkimus- ja kehitystoiminta) (humanistinen tiedekunta) sekä viittomakielen opetus ja tutkimus (humanistinen tiedekunta) Yliopistopalvelut Yliopistopalvelut toimii hallituksen ja rehtorin yleisenä valmistelu- ja toimeenpanoelimenä, antaa hallinnollisia ohjeita ja toimintaa tukevia palveluja, valvoo ohjeiden ja määräysten noudattamista sekä tekee aloitteita yliopiston toiminnan kehittämiseksi. Yliopistopalvelut toimii yhteistyössä (yksiköiden) palvelukeskusten kanssa. Yliopistopalveluja johtaa hallituksen valitsema hallintojohtaja, joka johtaa ja kehittää yliopiston yleistä hallintoa rehtorin tukena. 1.3 Strateginen johtaminen Johtaminen on yliopiston ylimmän johdon vuorovaikutuksellista toimintaa, jossa määritellään yliopiston tahtotila ja tavoitteet sekä ohjataan yliopistoyhteisöön kuuluvia niiden saavuttamiseksi. strateginen johtaminen auttaa määrittelemään yliopiston tahtotilan, tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi. Strateginen johtaminen tähtää yliopiston menestyksekkään tulevaisuuden luomiseen. Yliopiston toimielimiä ovat hallitus, rehtori ja yliopistokollegio. Ylin päättävä toimielin on hallitus. Yliopiston yleistoimivalta on rehtorilla. Rehtorin tehtävänä on johtaa yliopiston toimintaa ja päättää yliopistoa koskevista asioista, joita ei ole säädetty tai määrätty muun toimielimen tehtäväksi. Yliopistokollegion päätösvalta kohdistuu hallituksen valintaan ja valvontaan liittyviin kysymyksiin. Strateginen johtaminen merkitsee strategioiden ja niiden toimeenpano-ohjelmien laatimista, hyväksymistä, toimeenpanoa ja arviointia. Yliopiston tahtotila ja tavoitteet määritellään yliopiston strategiassa. Yliopiston hallitus päättää strategiasta ja sen toteuttamiseksi laadituista toimenpideohjelmista sekä arvioi strategian toteutumista. 4 (8)

5 Yliopistojen autonomian mukaisesti strateginen johtaminen perustuu pääosin yliopiston omaan strategi-aan. Tämän lisäksi yliopisto ottaa strategiatyössään huomioon valtakunnalliset koulutus- ja tiedepoliittiset tavoitteet. Yliopiston strategia sisältää tahtotilan ja tavoitteiden lisäksi toimet näihin pääsemiseksi ja strategian seuranta- ja arviointimenettelyt. Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen kulmakiviä ovat perustutkimus ja soveltava tutkimus sekä koulutus, jotka toimivat yhteiskunnan kehittämisen keskeisinä välineinä. Yhteiskunnallinen vuorovaikutus ja vaikuttavuus otetaan huomioon yliopiston kaikessa toiminnassa (horisontaalinen tehtävä), ja yliopisto toimii tutkimuksessaan, koulutuksessaan ja asiantuntijuudessaan muun yhteiskunnan kanssa ja kehittää sitä. Jyväskylän yliopisto toimii kiinteässä vuorovaikutuksessa yhteiskunnan kanssa ennakoinnista ja suunnittelusta toiminnan seurantaan ja arviointiin saakka. Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja vaikuttavuuden tehtäväkentässä on myös strategisia ja muuttuvia painopistealueita. Ne edellyttävät erityisiä kehittämistoimia, ja niiden katsotaan olevan kriittisiä tehtäväalueen kehittymisen kannalta (vertikaalinen tehtävä). Näitä toimia ohjataan erikseen, mutta samalla ne integroidaan jatkuvuuden varmistamiseksi osaksi muuta strategista suunnittelua ja kehittämistä Yhteiskunnallinen vuorovaikutus ja vaikuttavuus rakentuvat yksiköiden sekä niiden henkilöstön asenteista ja toiminnasta. Tehtäväalueen kompleksisuuden vuoksi on tärkeää, että keskeiset arvot ja lähtökohdat toiminnalle sisäistetään ja omaksutaan osaksi yksiköiden päivittäisiä toimintoja. Johtaminen kattaa varsinaisen yliopistotoiminnan lisäksi myös yliopiston tytäryritykset. Tytäryritykset ovat osa yliopistokonsernia, ja niissä yliopistolla on kirjanpitolain 1. luvun 5:ssä ja 6 :ssä tarkoitettu määräysvalta. Yliopiston konsernijohtoon kuuluvat yliopiston hallitus ja rehtori. Konsernijohdon tehtävänä on vastata yliopistokonsernin ohjauksesta ja konsernivalvonnan järjestämisestä. Yliopistokonsernin ohjaus on omistajaohjausta, ja konsernivalvontaan kuuluva ohjaus kohdistuu yliopiston omiin toimielimiin ja konsernijohdon henkilöihin. ssa ei käsitellä yliopiston tytäryritysten toimintaa, koska niiden toimintaa säätelee yliopistolain sijaan osakeyhtiölaki. 1.4 Talousjohtaminen Talousjohtaminen on yliopiston ylimmän johdon toimintaa, jossa määritellään yliopiston taloudelliset tavoitteet ja linjataan, miten yliopisto kohdentaa voimavarojaan toimintaan ja sen kehittämiseen. Yliopiston ylin toimielin on hallitus, joka päättää toiminta- ja taloussuunnitelmasta sekä talousarviosta ja laatii tilinpäätöksen. Lisäksi hallitus vastaa yliopiston varallisuuden hoidosta ja käytöstä sekä huolehtii kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan järjestämisestä. Yliopiston yleistoimivalta on rehtorilla, jonka tehtävänä on johtaa yliopiston toimintaa ja vastata yliopiston tehtävien taloudellisesta, tehokkaasta ja tuloksellisesta hoitamisesta sekä siitä, että yliopiston kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito on järjestetty luotettavalla tavalla. Talouden johtamiseen sisältyy kiinteistöomaisuuden, muun omaisuuden, kuten tutkimuslaitteiden ja koneiden sekä sijoitusvarallisuuden hoitaminen sekä kulutusmenojen hoitamisesta huolehtiminen. Vuosittainen käyttötalous on tuottojen ja kulujen yhteensovittamista, jotta yliopiston taloudenpito on kestävää ja tasapainoista. Vuosittainen käyttötalous sisältää henkilöstö- ja kiinteistökulut, muut kulut sekä näiden rahoittamiseksi saatavat tuotot. Hankinnoilla tarkoitetaan tavaroiden, palvelujen ja oikeuksien ostamista ja vuokraamista näihin liittyvine suunnittelu-, valmistelu-, päätöksenteko- ja seurantatoimintoineen. Hankintoina käsitellään kaikki muut yliopiston menot paitsi palkkausmenot. Valtaosa yliopiston tuotoista on yliopistolain mukaista valtion rahoitusta. Tämän lisäksi yliopisto saa tuottoja hakiessaan erillistä tutkimusrahoitusta sekä myymällä osaamistaan ja erilaisia tavaroita ja palveluita. Jyväskylän yliopiston käytössä olevista tiloista valtaosa on vuokrattu Suomen yliopistokiinteistöt Oy:ltä (SYK Oy). Jyväskylän yliopisto on kiinteistöyhtiössä osaomistajana. Hallitus päättää pidemmän aikavälin talousarviotavoitteet ja vuosittaisen talousarvion yliopistotasolla, ja rehtori vastaa niiden toteutumisesta hallitukselle. Hallitus päättää rehtorin toimivallassa olevan hankinnan ja vuokrasopimuksen euromääräisen rajan. Rehtori jakaa yliopistolain mukaisen valtion rahoituksen yksiköille ja päättää yksiköiden taloudellisen tuloksen tavoitteet yliopistotason tavoitteen saavuttamiseksi. Dekaanit ja erillislaitosten johtajat vastaavat talousarvion toteutumisesta rehtorille. Hallintojohtaja vastaa yliopistopalveluiden talousarviosta rehtorille. Laitosjohtajat vastaavat talousarvion toteutumisesta dekaanille. 5 (8)

6 Hallitus päättää omistuspolitiikasta ja varainhallinnan periaatteista. Rehtori vastaa operatiivisesta varainhallinnasta ja raportoi siitä hallitukselle. Pidemmän aikavälin sijoitustoimintaa tukee rehtorin nimeämä varainhallintatoimikunta. Yliopistokollegion tehtävä talouden johtamisessa on hyväksyä tilinpäätös ja myöntää hallitukselle ja rehtorille vastuuvapaus. Yliopistokollegio myös valitsee tilintarkastajat, jotka tekevät lakisääteisen tilintarkastuksen ja laativat tarkastuskertomuksen yliopistokollegiolle. 1.5 Henkilöstöjohtaminen Yliopiston hallitus vastaa henkilöstöpoliittisista linjauksista. Henkilöstöjohtamisella tarkoitetaan henkilöstövoimavarojen ja työyhteisön johtamisen sekä työelämän suhteiden hoitamisen muodostamaa kokonaisuutta. Henkilöstöpolitiikalla tarkoitetaan niitä strategisia linjauksia, joita hallitus asettaa yliopiston strategian toteuttamiseksi yhdistämällä siihen henkilöstöjohtamisen ulottuvuuden. Hallituksen vahvistamaa henkilöstöpolitiikkaa noudatetaan yliopiston kaikilla organisaatiotasoilla, ja sen ilmenemismuotona dokumenttitasolla toimivat strategiaan, strategian toimenpideohjelmaan sekä henkilöstöohjelmaan kirjatut henkilöstöpoliittiset periaatteet. Hallitus arvioi henkilöstöpolitiikkaa mm. toiminta- ja henkilöstökertomusten, tilinpäätöksen sekä henkilöstöohjelman arvioinnin yhteydessä. Henkilöstöpolitiikan keskeisenä tavoitteena on tukea yliopiston perustehtäviä ja strategisia toiminnan tavoitteita, mitä hallitus toteuttaa henkilöstöjohtamisen näkökulmasta myös päättäessään johtosäännöllä yliopiston toimintarakenteesta henkilöstöä koskevin osin. Henkilöstöpolitiikkaa toteuttavat keskeisesti rehtori ja muut työnantajatehtävissä toimivat sekä tulosyksikköjen johtotehtävissä toimivat. Rehtori ja muut työnantajatehtävissä toimivat vastaavat yliopiston henkilöstöpolitiikan kanssa yhdenmukaisesta työnantajapolitiikasta ja -toiminnasta sekä yhdessä muiden työnantajan edustajien kanssa työnantajapolitiikan toimeenpanosta. Henkilöstövoimavarojen johtamisessa on kysymys henkilöstöresurssien johtamisen sekä inhimillisten voimavarojen johtamisesta muodostuvasta kokonaisuudesta, josta yleistoimivallan mukaisesti vastaa rehtori. Henkilöstövoimavarojen johtamisen keskeisiä osa-alueita ovat henkilöstösuunnittelu, rekrytointi, henkilöstön ja sen osaamisen kehittäminen, työhyvinvointi, sekä palkkaus ja palkitseminen. Yliopisto hoitaa työntekijöiden ja yliopistotyönantajan välisiä suhteita huolehtimalla mm. työehtosopimusten sisällön hallinnasta ja noudattamisesta sekä yhteistoiminnasta työntekijöiden kanssa. Johtosäännön mukaisesti henkilöstövoimavarojen johtamisessa ja työelämän suhteiden hoitamisessa rehtorin valmistelu- ja toimeenpanoelimenä toimii yliopistopalvelut. Hallintojohtajan vahvistaman yliopistopalveluiden toimintarakenteen mukaisesti henkilöstöasioita hoitaa henkilöstöpalvelut -vastuualue, jota johtaa henkilöstöjohtaja. Henkilöstöpalvelut hoitaa myös yliopiston henkilöstöhallintoa yhteistyössä yksiköiden johdon kanssa ja tuottaa henkilöstöpalveluita yliopistoyhteisölle yhdessä palvelukeskusten kanssa. Henkilöstövoimavaroja ja työelämäsuhteiden hoitamista arvioi rehtori tulossopimusprosessin yhteydessä. Työyhteisön johtamisella tarkoitetaan yliopiston yksiköiden johtamisesta ja niiden henkilöstöhallinnollisesta toiminnasta sekä esimiestyöstä huolehtimista yliopiston henkilöstöpolitiikan ja työnantajapolitiikan mukaisesti. 1.6 Koulutus Yliopiston perustehtävänä on harjoittaa tieteellistä tutkimusta ja antaa siihen perustuvaa ylintä opetusta. Yliopistoista säädetään yliopistolaissa ja yliopistoista annetussa valtioneuvoston asetuksessa. Lisäksi toimintaa säätelevät mm. valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista ja asetus korkeakoulututkintojen järjestelmästä. Yliopistolle myönnetään koulutusvastuu yliopiston esityksestä asetuksella. Myönnetyn koulutusvastuun perusteella suunnitellaan ja päätetään koulutuksen tavoitteet, painopisteet, resurssit, opetussuunnitelmat sekä seuranta ja arviointi. Koulutuksen toteutusvastuu kattaa myös palautteen sekä koulutuksesta saatujen reklamaatioiden käsittelyn. Koulutusvastuusta luopuminen edellyttää yliopiston opetus- ja kulttuuriministeriölle tekemää esitystä asetuksen muuttamiseksi. Yliopisto valitsee itse opiskelijansa vuosittain päätettävien yleisten ja yksityiskohtaisten valintaperusteiden mukaisesti. Yliopisto järjestää opiskelijavalintansa valtakunnallisesti sovituin aikatauluin, mutta erillisvalinnoissa opiskelijoita valitaan koulutukseen myös muina aikoina. Yliopistoon pyrkivä hakee opinto-oikeutta 6 (8)

7 yleensä haluamaansa pääaineeseen tai koulutukseen. Yhteishaussa opiskelija valitaan suorittamaan sekä alempaa että ylempää korkeakoulututkintoa. Kuitenkin esim. maisterikoulutuksiin voi olla erillinen opiskelijavalinta. Maisteriohjelmista suurin osa järjestetään englanninkielisinä. Yhteishaussa opiskelijaksi hyväksytty voi saman lukukauden aikana ottaa vastaan vain yhden korkeakoulututkintoon johtavan opiskelupaikan. Yliopistossa voi suorittaa alempia (kandidaatti) ja ylempiä (maisteri) korkeakoulututkintoja. Kaksiportaisessa tutkintojärjestelmässä opiskelijat suorittavat ensin alemman korkeakoulututkinnon ja jatkavat sen jälkeen ylempään korkeakoulututkintoon. Perustutkintokoulutuksen laajuutta ja tutkintojen suorittamisaikaa säätelevät yliopistolaki ja valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista. Yliopistossa on mahdollista suorittaa myös tieteellisiä jatkotutkintoja, joita ovat lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot. Tieteellinen jatkokoulutus tähtää tohtorin tutkintoon. Tohtorin tutkinnossa vaadittavien opintojen lisäksi tehdään väitöskirja, jota puolustetaan julkisesti. Lisensiaatin tutkinto on jatkotutkintona muuttamassa luonnettaan ammatillisesti painottuneeksi erikoistumistutkinnoksi (OKM). Lisensiaatin tutkintoon sisältyvät opetussuunnitelman mukaiset jatko-opinnot ja lisensiaattityön tekeminen. Tieteellisen jatkotutkinnon suoritusoikeutta haetaan yleensä koulutusalalle, jossa pääaineopinnot on suoritettu. Yliopistollisten jatkotutkintojen pääsyvaatimuksena on ylempi korkeakoulututkinto tai muu vastaava tutkinto. Jyväskylän yliopistossa toimii tutkijakoulu, jonka ohjauksessa toteutetaan eri tiedekuntien tohtorikoulutus. Opetusta antavat laitokset järjestävät opetusta lukukausien aikana. Avoimena yliopisto-opetuksena useimmissa oppiaineissa tutkintojen osia voi suorittaa läpi vuoden ja aloittaa opinnot opiskelijan valitsemana ajankohtana. Yliopistossa opintojen suunnittelua, opintojen etenemisen seurantaa ja opiskelijoiden ohjausta helpottavat opiskelijoiden laatimat henkilökohtaiset opiskelusuunnitelmat (HOPS). Jyväskylän yliopiston avoin yliopisto edistää osaltaan yliopiston yhteiskunnallista palvelutehtävää järjestämällä yhteistyössä tiedekuntien, ainelaitosten, yliopiston muiden yksiköiden sekä palvelujen käyttäjien kanssa koulutuksellista tasa-arvoa ja elinikäistä oppimista edistävää yliopisto-opetusta ensisijaisesti henkilöille, joilla ei ole yliopistossa tutkinnonsuoritusoikeutta. Yhteistyöhön osallistuvat eri puolilla Suomea sijaitsevat yhteistyöoppilaitokset. Henkilöt, joilla ei ole oikeutta suorittaa tutkintoa Jyväskylän yliopistossa, voivat saada hakemuksesta oikeuden opiskella yliopiston oppiaineiden erillisiä opintokokonaisuuksia ylimääräisinä opiskelijoina tiedekuntien vahvistamien periaatteiden mukaisesti niissä oppiaineissa, joita ei ole tarjolla avoimena yliopisto-opetuksena. Jyväskylän yliopisto on suurin opettajankouluttaja, ja pätevöityminen opetus- ja ohjaustehtäviin on mahdollista saada myös tutkinnon suorittamisen jälkeen erillisissä aikuiskouluttajan, erityisopettajan ja ohjausalan opinnoissa. Lisäksi yliopistossa järjestetään eri alojen täydennyskoulutusta. Koulutuksen tilaa ja sen kehittymistä seurataan koulutusbarometrin avulla. Koulutusneuvosto arvioi koulutuksen tilan ja tekee toimenpide-ehdotukset hallitukselle johdon katselmuksen yhteydessä. 1.7 Tutkimus Yliopiston tehtävänä on edistää vapaata tutkimusta sekä tieteellistä ja taiteellista sivistystä ja antaa tutkimukseen perustuvaa ylintä opetusta. Yliopistolaki edellyttää, että yliopisto toimii vuorovaikutuksessa muun yhteiskunnan kanssa ja että yliopiston tulee edistää tutkimustulosten yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Tutkimuksessa noudatetaan eettisiä periaatteita ja hyviä tieteellisiä käytäntöjä. Autonomiansa myötä hallitus määrittelee ne strategiset tutkimuksen painoalueet, joihin tutkimustyö keskittyy. Lisäksi yliopistossa vallitsee tutkimuksen vapaus, joka mahdollistaa uusien lupaavien tutkimusalojen nousemisen. Tieteellistä tutkimusta tehdään laitoksilla, kauppakorkeakoulussa ja erillislaitoksilla. Tiedekuntaneuvosto ja dekaani - ja erillislaitoksen ollessa kyseessä sen johtokunta ja johtaja - ohjaavat tutkimustoiminnan organisointia ja kohdentavat toimintaan tarvittavat resurssit. Tutkimuksen teon tärkeimmät voimavarat ovat henkilöstö ja tutkimuksen infrastruktuuri. Tohtoriohjelmiin kiinnitetyt jatkotutkinto-opiskelijat muodostavat huomattavan osan tutkimuksen henkilöstövoimavaroista. Jyväskylän yliopiston tutkijakoulutus on organisoitu tutkijakouluun, jonka ohjauksessa toimivat tiedekuntien tohtorikoulut. Käytännössä tohtoriksi kouluttaudutaan tohtoriohjelmissa. Tohtoriohjelmat voivat olla laitoksen tai tiedekunnan omia, tiedekuntien yhteisiä, monitieteisiä, valtakunnallisesti tai kansainvälisesti verkottuneita. 7 (8)

8 Tutkimusryhmän johtajana voi toimia professori tai muu tohtorintutkinnon suorittanut henkilö. Tutkimuksen tuloksena syntyy tieteellisiä artikkeleita, muita julkaisuja, väitöskirjoja, aineistoja ja ohjelmistoja, patentteja, muita tekijänoikeuksia ja tutkimuslähtöisiä yrityksiä. Tutkimustoiminnassa pyritään korkeaan laatuun ja mahdollisimman laajaan vaikuttavuuteen. Tutkimuksen laatua ja sen kansainvälistä tasoa arvioidaan säännöllisin välein toteutettujen tutkimuksen kokonaisarviointien ja valtakunnallisten tieteenalakohtaisten arviointien avulla. Tutkimuksen tieteellistä vaikuttavuutta arvioidaan muun muassa julkaisujen määrällä, julkaisufoorumin tasolla ja viittausten lukumäärällä. Tutkimuksen yhteiskunnallista vaikuttavuutta arvioidaan monitahoisesti. Tutkimuksen tilaa ja sen kehittymistä seurataan tiedebarometrin avulla. Tiedeneuvosto arvioi tutkimuksen tilan ja tekee toimenpide-ehdotukset hallitukselle johdon katselmuksen yhteydessä. 1.8 Muut toiminnot Opintotuki Jyväskylän yliopisto hoitaa Kansaneläkelaitoksen (Kela) kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti opiskelijoiden opintotukipäätösten valmistelun ja toimeenpanon. Yliopistolla on opintotukilain mukainen opintotukilautakunta, jonka tehtävänä on määritellä kesäopintojen ja ulkomailla harjoitettavien opintojen päätoimisuuskriteerit sekä seurata opinnoissa edistymistä Vapaakappalekokoelma Vapaakappalekokoelma eli Fennica on kotimaisten julkaisujen arkistokokoelma. Se sisältää kaikki Suomessa julkaistut kirjat, aikakauslehdet ja vuosikirjat, pienpainatteet, kuten kartat, julisteet ja mainokset, sanomalehdet sekä uudempina aineistoina kotimaiset verkkoaineistot, radio- ja TV-arkistot, av-aineistoa ja ulkomailla painettua, Suomea koskevaa aineistoa. Vuoteen 1918 mennessä julkaistu aineisto on saatu ostoin sekä lahjoituksin ja vuodesta 1919 lähtien vapaakappalelain, nykyisen kulttuuriaineistolain, perusteella Harjoittelukoulutoiminta Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden tiedekuntaan kuuluu talous ja tulosvastuullisena yksikkönä perusopetuksen kaikki vuosiluokat, esiopetuksen ja lukion käsittävä harjoittelukoulu, Jyväskylän normaalikoulu. Normaalikoulu toimii yhteistyössä tiedekunnan eri laitosten ja yliopiston muiden yksiköiden kanssa Museo Jyväskylän yliopiston museon tehtävänä on tallentaa ja esitellä yliopiston tieteen ja kulttuurin vaiheita sekä keskisuomalaista luontoa ja tällä tavoin tukea yliopiston opetusta, tutkimusta ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta. 8 (8)