RAPORTTI 16WWE0709.BA VANTAAN KAUPUNKI Vantaan Akselin kaavarunkoalue II. Hulevesiselvitys
|
|
- Jukka-Pekka Kokkonen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 RAPORTTI VANTAAN KAUPUNKI Vantaan Akselin kaavarunkoalue II Hulevesiselvitys
2 Sivu 1 (29) Yhteenveto Tässä työssä on tunnistettu alueen hulevesien hallinnan tarve sekä määrällisesti että laadullisesti sekä annettu suosituksia käytettävistä hulevesien hallintamenetelmistä. Alueelliseen hulevesien hallintaan tarvittavat rakenteet ja hallintaan soveltuvat paikat sekä hulevesien johtamisreitit on määritetty alustavasti. Niiden yksityiskohtaiset toteutustavat määrittyvät tarkemmassa suunnittelussa. Raportissa on esitetty myös hulevesien hallintarakenteiden järjestelmätason mitoitus, jossa on esitetty viivytystilavuuden kokonaistarve alueella nykytilanteessa sekä tulevassa maankäytöntilanteessa kun myös uudet alueet on rakennettu. Kansikuva: Kosteikko eteläisen Rusokallion länsipuolella (kuva Terhi Renko).
3 Sivu 2 (29) Sisällysluettelo 1 ALUEEN KUVAUS Suunnittelualue Topografia ja maaperä Pohjavesiolosuhteet Pintavesiolosuhteet Selvitysalueen maankäyttö ja pintavaluntakertoimet Maankäyttö Osavaluma-alueet ja pintavaluntakertoimet Hulevesien laadun muutokset Hulevesiselvityksen periaatteet 9 2 KIINTEISTÖKOHTAINEN HULEVESIEN HALLINTA Hulevesien käsittely uusissa kiinteistöissä Hulevesien käsittely rakennetuissa kiinteistöissä Pintavalunnan muodostumisen vähentäminen Imeytys Biosuodatus/biopidätys Virtaaman tasaus, viivytys ja johtaminen vesistöihin Liikennealueet 15 3 ALUEELLINEN HULEVESIEN HALLINTA Haxlog ja pohjoinen Rusokallio Eteläinen Rusokallio ja Hakkilankaari Kuusijärven valuma-alue Kolohongan teollisuusalue 21 4 VIIVYTYSTILAVUUKSIEN MITOITUS Virtaamat ja tarvittavat viivytystilavuudet Keskitettyjen hulevesiratkaisujen tilavaraukset Kustannukset 26 5 LÄHTEET 28
4 Sivu 3 (29) 1 ALUEEN KUVAUS 1.1 Suunnittelualue Hulevesiselvityksen suunnittelualueena oli Vantaan Akselin kaavarunkoalue II, joka sijaitsee Lahdenväylältä länteen ja itään sekä Koivukylänväylän ja Itäisen Valkealähteentien pohjois- ja eteläpuolilla. Alue on kooltaan noin 2,3 km Topografia ja maaperä Suunnittelualueen rajaus ja topografia on esitetty kuvassa 1. Kuva 1. Alueen rajaus ja topografia.
5 Sivu 4 (29) Alue on Lahdenväylän ympäristössä kohtalaisen tasaista, mutta alueen länsiosa laskee jyrkästi Rusokallion metsäalueelta peltoiseen Keravanjokilaaksoon. Maaperä on vaihtelevaa. Alueen alavissa länsiosissa maaperä on pääosin savea. Korkeammissa osissa löytyy isoja kallioita sekä laajoja moreeni- ja hiekka-alueita. 1.3 Pohjavesiolosuhteet Selvitysalue sijaitsee suurelta osaltaan I luokan Valkealähteen pohjavesialueella (nro ) ja pohjaveden muodostumisalueella. Alueella sijaitseva Valkealähteen vedenottamo on suljettu toistaiseksi pohjavedessä esiintyneiden torjunta-aineiden vuoksi. Se toimii kuitenkin Vantaan varavesilähteenä. Pohjavesialue ja varsinainen pohjavedenmuodostumisalue on esitetty kuvassa 2. Kuva 2. Valkealähteen pohjavesialueen rajaus, maalajikartta ja pohjaveden virtaussuunnat alueella (lähde: Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys 2010) 1.4 Pintavesiolosuhteet Suunnittelualue jakautuu kahdelle valuma-alueelle: Lahdentien länsipuolella se on pääasiassa Keravanjoen alaosan aluetta (vesistötunnus ) ja itäpuolella Krapuojan valuma-aluetta (81.048). Suunnitelmassa käytetty valuma-aluejako on esitetty kuvassa 3. Valuma-aluejako pohjautuu alueen maastomalliin.
6 Sivu 5 (29) Kuusijärven valuma-alue Keravanjoen alaosan valumaalue Krapuojan valuma-alue Kuva 3. Suunnittelualueen aikaisempi valuma-aluejako (mustalla), pienvaluma-aluejaottelu (punaisella) sekä hulevesiviemäröintiin ja pinnanmuotoiluihin pohjautuva uusi valuma-aluejako (vihreällä). Keravanjoen valuma-alue on osa Vantaanjoen vesistöaluetta ja sen alaosalla yhtymäkohdassa Vantaanjokeen valuma-alueen koko on 402 km 2. Keravanjoki laskee Vantaanjokeen n. 6 km ennen merta.
7 Sivu 6 (29) Krapuojan valuma-alue on laajuudeltaan noin 32,3 km 2. Krapuoja laskee merenlahteen Helsingin Östersundomissa (Kujala 2011). Suunittelualueella Krapuojan valumaalueesta on erotettavissa Kuusijärven lähivaluma-alue, jota on alueen koillisosa Lahdentien itäpuolella ja Koivukylän pohjoispuolella. Kuusijärven pinta-ala on 7,2 ha ja valuma-alue noin 74 ha. Pohjaveden merkityksen Kuusijärven vesitaseeseen on oletettu olevan melko suuri. Järveen on lounaasta suunnittelualueelta tulouoma, joka alittaa Vanhan Lahdentien rummussa (Vantaan pienvesiselvitys 2008). Kuvassa 4 on esitetty maastomallin perusteella määritetyt alueen pintavaluntasuunnat 50 metrin ruudukolla. Kuvasta on nähtävissä, että alueen jo rakennettujen kiinteistöjen alueella ei ole selkeitä valuntasuuntia, vaan alueen kuivatus on pääasiassa hulevesiviemäröinnin varassa. Sen sijaan Haxlogin, Rusokallion ja Kuusijärven valumaalueen osalla luontaiset maastonmuodot ja valuntareitit ovat vielä näkyvissä. 1.5 Selvitysalueen maankäyttö ja pintavaluntakertoimet Maankäyttö Vantaan Akselin kaavarunkoalue II on suurelta osin tiiviisti rakennettua teollisuusaluetta. Pohjois- ja länsiosissa on tällä hetkellä metsä- ja peltoalueita sekä muunlaisia rakentamattomia alueita. Alueen pohjois- ja länsiosaan tullaan kuitenkin kaavoittamaan ja rakentamaan lisää teollisuusalueita, joten maankäyttö tiivistyy näiltäkin osin Osavaluma-alueet ja pintavaluntakertoimet Osavaluma-aluejaottelu on esitetty kuvassa 3. Osavaluma-aluejaottelu on tehty luontaisten maastonmuotojen ja nykyisen hulevesiviemäröinnin yhdistelmänä. Nykyiset arvioidut pintavaluntakertoimet on esitetty taulukossa 1. Taulukkoon on arvioitu myös Vantaan Akseli II:n kaavaan pohjautuvan maankäytön muutoksen perusteella uudet pintavaluntakertoimet. Lisäksi on arvioitu maksimissaan toteutuvia pintavaluntakertoimia niille jo rakennetuille kiinteistöille, joissa on mahdollisesti intressejä lisärakentamiselle. Pintavaluntakertoimien arviointi pohjautuu kirjallisuuslähteisiin ja kirjallisuudessa esitettyihin mittaustuloksiin (Kotola ja Nurminen 2003 a ja 2003 b, Salminen et al. 2005) Hulevesien laadun muutokset Teollisuusalueiden hulevesiin voi joutua aineita, jotka ovat kyseisen alueen toiminnassa käytettyjä aineita. Lisäksi teollisuusalueilla hulevesiä kuormittaa usein raskas liikenne ja tienpito. Tyypillisiä teollisuusalueilta hulevesiin joutuvia aineita ovat kiintoaine, ravinteet, hiilivedyt (esim. öljyt, PAH-yhdisteet ja VOC-yhdisteet), raskasmetallit sekä pölyn sidonnasta ja liukkaudentorjunnasta peräisin olevat natrium, kalsium ja kloridi. Osa haitta-aineista, kuten raskasmetallit ovat usein kiintoaineeseen sitoutunutta mutta
8 Sivu 7 (29) osa on liukoisessa muodossa. Metallien liukoisuus riippuu yleensä ph-arvosta; veden happamuuden kasvaessa metallien liukoisuus lisääntyy. Haxlog Pohjoinen Rusokallio Eteläinen Rusokallio Hakkilankaari Kolohongan alue Kuva 4. Alueen pintavaluntasuunnat 50 metrin ruutuina määritettynä.
9 Sivu 8 (29) Valuma-alue kaavoituksen mukainen lisärak. yhteydessä nro ha maaperä nyk. maankäyttö nyk pvk tuleva maankäyttö tuleva pvk mahd maks pvk 1 3,2 moreeni huoltoasema-alue 0,35 huoltoasema-alue 0,35 0,35 2 0,9 moreeni parkkialue 0,80 parkkialue 0,80 0,80 3 1,8 moreeni teollisuusrakentaminen + kentät 0,80 teollisuusrakentaminen + kentät 0,80 0,80 4 4,0 kartoittamaton teollisuusrakentaminen + kentät 0,80 teollisuusrakentaminen + kentät 0,80 0,80 5 4,1 moreeni/hiekka/kallio metsä 0,05 teollisuusrakentaminen + kentät 0,40 0,40 6 7,6 kartoittamaton/hiekka teollisuusrakentaminen + kentät 0,40 teollisuusrakentaminen + kentät 0,40 0,60 7 1,0 kartoittamaton teollisuusrakentaminen + kentät 0,40 teollisuusrakentaminen + kentät 0,40 0,60 8 6,0 kartoittamaton/hiekka teollisuusrakentaminen + kentät 0,60 teollisuusrakentaminen + kentät 0,60 0,80 9 2,8 kartoittamaton teollisuusrakentaminen + kentät 0,60 teollisuusrakentaminen + kentät 0,60 0, ,1 kartoittamaton/kallio teollisuusrakentaminen + kentät 0,60 teollisuusrakentaminen + kentät 0,60 0, ,6 kartoittamaton metsä 0,10 katualue + teollisuusrakentaminen 0,40 0, ,7 kartoittamaton metsä 0,10 katualue + teollisuusrakentaminen 0,40 0, ,5 kartoittamaton metsä 0,10 viheralue 0,15 0, ,2 kallio/hiekka teollisuusrakentaminen + kentät 0,30 teollisuusrakentaminen + kentät 0,30 0, ,5 kartoittamaton teollisuusrakentaminen + kentät 0,30 teollisuusrakentaminen + kentät 0,30 0, ,6 kallio/hiekka teollisuusrakentaminen + kentät 0,60 teollisuusrakentaminen + kentät 0,60 0, ,0 hiekka teollisuusrakentaminen + kentät 0,60 teollisuusrakentaminen + kentät 0,60 0, ,2 kartoittamaton metsä 0,10 teollisuusrakentaminen + kentät 0,40 0, ,6 moreeni/kallio kaivettu teollisuustontti 0,15 teollisuusrakentaminen + kentät 0,40 0, ,5 moreeni/savi/siltti kaivettu teollisuustontti 0,15 teollisuusrakentaminen + kentät 0,40 0, ,4 moreeni metsä ja katualue 0,20 katualue 0,40 0, ,3 moreeni metsä 0,05 metsä 0,05 0, ,8 moreeni/hiekka/kallio metsä 0,10 teollisuusrakentaminen + kentät 0,40 0, ,3 kartoittamaton tiealue 0,40 tiealue 0,40 0, ,6 moreeni/turve metsä 0,05 teollisuusrakentaminen 0,40 0, ,6 moreeni/turve metsä ja tiealue 0,15 teollisuusrakentaminen 0,40 0, ,9 kartoittamaton/moreeni metsä 0,10 teollisuusrakentaminen 0,40 0, ,5 kartoittamaton katualue 0,40 katualue 0,40 0, ,0 kartoittamaton/hiekka/sora teollisuusrakentaminen + kentät 0,30 teollisuusrakentaminen + kentät 0,30 0, ,2 kartoittamaton teollisuusrakentaminen + kentät + metsä 0,30 teollisuusrakentaminen + kentät + metsä 0,30 0, ,9 kartoittamaton tiealue 0,40 tiealue 0,40 0, ,7 kartoittamaton/kallio/hiekka teollisuusrakentaminen + kentät 0,60 teollisuusrakentaminen + kentät 0,60 0, ,5 kartoittamaton teollisuusrakentaminen + kentät + tiealue 0,40 teollisuusrakentaminen + kentät + tiealue 0,40 0, ,8 kartoittamaton teollisuusrakentaminen + tiealue 0,40 teollisuusrakentaminen + tiealue 0,40 0, ,5 kartoittamaton/kallio/hiekka teollisuusrakentaminen + hiekkakenttä 0,30 teollisuusrakentaminen + hiekkakenttä 0,30 0, ,5 hiekka/kartoittamaton teollisuusrakentaminen + kentät + metsä 0,30 teollisuusrakentaminen + kentät + metsä 0,30 0, ,2 Keravanjoen valuma-alue 0,26 0,37 0, ,7 Kuusijärven valuma-alue 0,11 0,20 0, ,5 Krapuojan valuma-alue 0,36 0,37 0, ,3 Koko alue yhteensä 0,29 0,37 0,49 Taulukko 1. Pintavaluntakertoimet
10 Sivu 9 (29) Teollisuusalueiden kiintoainekuorma on peräisin muun muassa tiepäällysteen kulumisesta ja liukkaudentorjuntaan käytetystä hiekasta. Teollisuusalueelta tuleva kiintoainekuormitus on luonnontilaiseen alueen kiintoainekuormitusta suurempi myös siksi, että teollisuusalueella on paljon päällystettyä pintaa, kuten esimerkiksi kattoja ja teitä. Näin ollen valumavedet eivät pidäty, suodatu ja puhdistu samassa määrin kuin alueella, jossa on maaperään imeytyminen ja kasvillisuuspainanteisiin pidättyminen on mahdollista. Akselin kaavarunkoalueen II Lahdentien länsipuolelle sijoittuva osa eli suurin osa kaava-alueesta (mm. Haxlog ja Rusokallio) on pohjavesialuetta. Näin ollen kuormitteisia hulevesiä ei voi ainakaan ilman käsittelyä imeyttää maaperään. 1.6 Hulevesiselvityksen periaatteet Periaatteena alueen hulevesien hallinnassa oli Vantaan hulevesiohjelman mukainen suunnittelu. Vantaan hulevesiohjelman periaatteita ovat mm. - hulevesien hallinnan parantaminen ja hulevesitulvien vähentäminen - hulevesien laadun parantaminen ennen vastaanottavaan vesistöön laskemista - kaupunkiluonnon monimuotoisuuden lisääminen - pohjaveden laadun parantaminen ja pohjaveden pinnantason säilyttäminen - vesialueiden arvostuksen nostaminen ja huleveden hyödyntäminen positiivisena resurssina. Alue sijaitsee I luokan pohjavesialueella. Maanpinnan läpäisevyys ja veden imeytymisen mahdollistaminen ovat hyvin tärkeässä osassa pohjaveden muodostumisen turvaamiseksi. Veden imeytyminen maaperään pyritään turvaamaan, jotta pohjavedenpinta säilyy ja ehkäistään maan ja rakenteiden painuminen. Samaan aikaan kuitenkin veden laadulle on asetettava rajoituksia pohjaveden laadun turvaamiseksi. Hulevesien määrällinen ja laadullinen hallinta on selvitysalueella pyritty mahdollisuuksien mukaan tekemään luonnonmukaisilla menetelmillä. Luonnonmukaisessa hulevesien hallinnassa pyritään jäljittelemään luonnon omaa hydrologista kiertokulkua. Luonnonmukaisten hulevesienhallintamenetelmien on kansainvälisesti todettu olevan kustannustehokkaita (mm. EPA 2007, MUNLV 2009). Menetelmät ovat myös mm. Roseenin et al. (2009) tekemien kokeiden perusteella vähintään yhtä toimivia talviolosuhteissa kuin perinteiset menetelmät. Osalla selvitysaluetta on arvioitu olevan riittävästi tilaa luonnonmukaisille, pinnalta avoimille ratkaisuille. Seuraavassa on kuvattu lyhyesti hulevesien hallintatoimenpiteitä, joiden on katsottu soveltuvan selvitysalueelle.
11 Sivu 10 (29) 2 KIINTEISTÖKOHTAINEN HULEVESIEN HALLINTA 2.1 Hulevesien käsittely uusissa kiinteistöissä Vantaan hulevesiohjelman lähtökohtana on, että hulevedet käsitellään ja tasataan lähtökohtaisesti kiinteistöjen alueella. Suositeltavat menetelmät - läpäisevien pintojen maksimointi - läpäisevät pinnat henkilöautojen parkkipaikoille - kattovesien ja kevyenliikenteen väylien vesien imeytys maaperän salliessa - henkilöautoparkkipaikkojen vesien biosuodatus ja imeytys - virtaaman tasaaminen tontilla ensisijaisesti pintavesiratkaisuilla, kosteikot mitoitussateet - viherkattojen rakentaminen 2.2 Hulevesien käsittely rakennetuissa kiinteistöissä Jo rakennetuille kiinteistöille kohdistetaan uusia hulevesien hallinnan vaatimuksia kaavamuutoksien yhteydessä, kun kiinteistönomistajille myönnetään rakennuslupia mahdolliseen lisärakentamiseen. Vanhojen kiinteistöjen uusiin rakennuksiin voidaan soveltaa osittain samaa ohjeistusta kuin uusiin kiinteistöihin. Ensisijaisena toimenpiteenä voidaan pitää puhtaiden hulevesien imeytystä maaperän salliessa ja alueen läpäisemättömien pintojen korvaamista läpäisevillä pinnoilla. Esimerkkinä voidaan pitää kattovesien imeyttämistä ja henkilöautoparkkipaikkojen asfaltin korvaaminen esim. reikäkiveyksellä tai nurmikiveyksellä. Mahdollisia tapauskohtaisia vaihtoehtoisia toimenpiteitä suhteutettuna laajentamisaikeisiin voivat olla esim. 2-5 % henkilöautoparkkipaikkojen pinta-alasta biosuodatusalueiksi vähintään 75 % kattovesistä imeytettävä vähintään 1/4 tontin hulevesistä (katto ja piha) suodatettava ja imeytettävä hulevesien tasaus- ja viivytysvaatimukset tontilla valunnan vähentäminen viherkattojen avulla
12 2.2.1 Pintavalunnan muodostumisen vähentäminen PÖYRY FINLAND OY Sivu 11 (29) Pintavalunnan muodostumisen vähentäminen tapahtuu käytännössä läpäisemättömien pintojen minimoinnilla. Tällöin kaikkialla kiinteistöjen alueella, jossa asfaltti ei ole välttämätöntä, eli parkkipaikoilla, ajoteiden varsilla ja tontin reunoilla säilytetään mahdollisuuksien mukaan mahdollisimman paljon viheralueita, ja suositaan läpäiseviä pinnoitteita kuten reikäkivi, nurmikivi, kennosora jne. Esimerkki reikäkiven käytöstä on esitetty kuvassa 5. Pohjavesialueella läpäisevät pinnat sallitaan vain alueilla joista ei imeydy maahan haitallisia aineita. Kuva 5. Esimerkki reikäkiven käytöstä sellaisilla piha-alueella, joilta voidaan sallia puhtaiden hulevesien imeytyminen (lähde: aspx) Imeytys Imeytyksessä syntynyt pintavalunta muutetaan takaisin pohjavalunnaksi. Imeytys onnistuu erityisesti alueilla, jossa maaperä on hyvin vettä läpäisevää ja pohjavedenpinta on lähellä maanpintaa. Imeytys tehdään ensisijaisesti luonnonmukaisilla pinnaltaan avoimilla rakenteilla, mm. imeytyspainanteilla. Kun tilaa on käytössä rajallisesti, voidaan hyödyntää myös maanalaisia teknisiä imeytysrakenteita. Teollisuusalueilla pohjaveden pilaantumisen vaara on todennäköisintä imeytettäessä likaiset hulevedet imeytyskaivojen kautta suoraan hyvin vettä läpäisevään pohjamaahan, koska tällöin jää hyödyntämättä maaperän orgaanisen kerroksen kyky sitoa haittaaineita biologisilla prosesseilla. Lunta ei suositella kasattavaksi imeytysrakenteen päälle ja sulannan ajalle varaudutaan sopivilla ylivuotoreiteillä, jotka toimivat myös suurten kesäaikaisten sadetapahtumien yhteydessä. Kylmään ilmastoon suositellaan säädettävällä salaojalla varustettuja imeytysrakenteita, jolloin syksyllä rakenteen kuivatusta voidaan parantaa salaojan säätöä muuttamalla (Valtanen et al 2007). Pohjavesialueella imeytystä voi sellaisenaan hyödyntää vain puhtaille hulevesille, esimerkiksi kattovesille.
13 2.2.3 Biosuodatus/biopidätys PÖYRY FINLAND OY Sivu 12 (29) Biosuodatuspainanne on salaojitettu, läpäisemättömällä materiaalilla ympäröivästä maaperästä erotettu suodatuspainanne, jossa on pinnalla orgaanisia maakerroksia ja kasvillisuutta (kuva 6). Biosuodatuksessa kasvillisuus pitää maaperää vettä läpäisevänä, sitoo kiintoainesta ja käyttää vettä. Orgaaninen maakerros sitoo liuenneita aineita (mm. fosfori, VOC). Biosuodatuspainanteissa on suurempi varastotilavuus kuin viherpainanteissa, koska vettä varastoituu myös maanalaisiin kerroksiin. Rakenteen tehokkuus on parhaimmillaan kun rakenteeseen johdettava vesimäärä on pieni, kun vedet koostuvat vain yhden kiinteistön alueelta muodostuvista hulevesistä (Hätinen 2010). Kuva 6. Biopidätyspainanteen periaate ja rakennekerrokset (Sillanpää 2010) Biopainanteen salaojitus on rakenteen talvitoimivuuden edellytys, koska suodatuspainanteille aurataan usein lumia. Biosuodatuspainanteet voidaan lisäksi rakentaa ympäröiviä alueita alemmas, jolloin ne voivat varastoida sadevesiä ja toimia siten myös tasaus- ja viivytyselementtinä (kuva 7). Kriittisissä paikoissa suodatuspainanteille tulee olla ylivuotorakenne. Tyyppikuva parkkipaikan biosuodatuspainanteesta on esitetty kuvassa 8. Biosuodatuksesta eli biopidätyksestä on tehty viime aikoina lukuisia tutkimuksia erilaisissa ilmasto-olosuhteissa, myös kylmissä, ja tulokset puoltavat sen käyttöä vahvasti (Valtanen et al 2007, Roseen et al 2009, Davis et al 2003, Hsieh et al 2007,
14 Sivu 13 (29) Bratieres et al 2009). Teollisuusalueiden hulevesien puhdistamisesta on saatu hyviä kokemuksia biosuodatuksella kylmissäkin olosuhteissa (Valtanen et al 2007, Roseen et al 2009). Teollisuusalueilla imeytettäessä hulevedet maan orgaanisten pintakerrosten läpi muun muassa sinkin ja tolueenin aiheuttama pohjaveden pilaantumisriski pienenee, koska nämä molemmat pidättyvät tehokkaasti maaperän orgaaniseen kerrokseen (Hätinen 2010). Hätisen (2010) tutkimuksessa sinkistä yli 99 % ja 80 % öljyhiilivedyistä on pidättynyt suodatusrakenteen orgaaniseen kerrokseen. Vähäisten käyttökokemusten vuoksi menetelmää on syytä käyttää toistaiseksi vain puolilikaisilla alueilla esim. henkilöautoparkkipaikkojen ja vähäliikenteisten katujen hulevesien käsittelyyn. Painanne tulee mitoittaa niin, että se tyhjenee sadetapahtumien välillä. Kuva 7. Biopidätyspainanne ylivuotorakenteineen (Marylandin yliopisto, Biopidätyspainanteita tulisi suosia kiinteistökohtaisesti aina kun kyseessä on puhtaat/puolilikaiset hulevedet. Biosuodatinmateriaalin läpi imeytynyt vesi kerätään ja johdetaan joko hulevesiviemäriin tai vastaanottaviin vesistöihin. Käsittelyn jälkeen vesi voidaan myös imeyttää ympäröivään maastoon.
15 Sivu 14 (29) Kuva 8. Tyyppipoikkileikkaus biosuodatuksesta parkkipaikalla.
16 Sivu 15 (29) Biopidätyspainanteita suunniteltaessa on kuitenkin otettava huomioon suunnittelualueen toiminnot ja hulevesiin mahdollisesti joutuvat haitta-aineet sekä niiden ominaisuudet. On olemassa aineita, jotka ovat liukoisia ja heikosti orgaaniseen ainekseen pidättyviä. Tällainen aine on esimerkiksi bensiinin lisäaine MTBE (metyyli-tertiääri-butyylieetteri). Suomen ympäristökeskuksen (2009) julkaisun mukaan MTBE:n suuri vesiliukoisuus, heikko pidättyvyys, kulkeutuvuus pohjavedessä ja heikko biohajoaminen yhdistettynäkorkeisiin pitoisuuksiin bensiinissä voivat nostaa pohjaveden MTBEpitoisuuden huomattavan korkeaksi ja aiheuttaa laaja-alaisia saastumisvyöhykkeitä. Biopidätyspainanteen maakerrosten laatua tulee tarkkailla ja se tulee vaihtaa tarvittaessa, tutkimusten perusteella muutaman vuoden välein, jotta painanteesta ei muodostu haitallisten aineiden lähdettä Virtaaman tasaus, viivytys ja johtaminen vesistöihin Tilanteessa jossa veden imeyttäminen ei ole mahdollista kiinteistöissä, hulevedet johdetaan pois hallitusti. Rakennettujen alueiden hulevedet äärevöittävät laskuojien ja uomien virtaamia ja tämän vuoksi virtaaman tasaus on tarpeen. Tasaus tulee tehdä ensisijaisesti jo virtaaman syntypaikalla eli kiinteistön alueella ja se voidaan tehdä esimerkiksi lammen, kosteikon, altaan tai maanalaisen teknisen tasausrakenteen avulla tai usean peräkkäisen vastaavanlaisen rakenteen avulla. Tasausrakenne toimii samalla myös kiintoaineen laskeutusaltaana. Ensisijainen tasaus- ja viivytysrakenne on kosteikko, jolla on eniten vedenlaatua parantavia vaikutuksia: kasvillisuus käyttää vettä ja ravinteita sekä haihduttaa vettä ja sitoo veden epäpuhtauksia. Kosteikko tulee mitoittaa riittävälle viipymälle. Esimerkki eteläisen Rusokallion alueella sijaitsevasta kosteikosta on raportin kannessa. Hulevedet johdetaan tonteilta tasaus- ja viivytysrakenteiden kautta ensisijaisesti pintavesiuomia pitkin purkuvesistöihin. Pintavesiuomat tulee muotoilla mahdollisuuksien mukaan monimuotoisiksi, jotta niillä on riittävä viivytyskapasiteetti eri virtaustilanteissa. Pienempiä määriä hulevettä voidaan viivyttää myös viherpainanteessa, jossa vettä voidaan imeyttää, haihduttaa ja viivyttää erilaisten kynnysten ja tulvatasanteiden avulla. Painanteen kasvillisuus sitoo kiintoainesta ja siihen sitoutuneita ravinteita ja metalleja. 2.3 Liikennealueet Suurin yksittäinen vaikuttava tekijä tiealueiden hulevesien haitta-ainepitoisuuksiin on useiden tutkimusten mukaan liikennemäärä (Tiehallinto 2008). Edellisen mukaan mitä suurempi keskimääräinen vuorokausiliikenne on, sitä enemmän haitta-aineita esiintyy hulevesissä. Maantiehulevesissä yleisesti esiintyviä haitta-aineita ovat metallit, ravinteet, suolat, kiintoaines ja orgaaniset yhdisteet (esim. PAH) (Tiehallinto 2008). Edellä mainitun selvityksen mukaan maantiehulevesien haitta-aineet ovat usein sitoutuneena kiintoainekseen. Kiintoainekseen sitoutuneita epäpuhtauksia saadaan tehokkaasti puhdistettua maantiehulevesistä johtamalla ne maastoon joko biosuodatuksen tai
17 Sivu 16 (29) laskeutusaltaan kautta. Laskeutusaltaaseen johtamista tulisi harkita mikäli keskimääräinen vuorokausiliikenne (KVL) on tai enemmän. 3 ALUEELLINEN HULEVESIEN HALLINTA 3.1 Haxlog ja pohjoinen Rusokallio Kaavarunkoalueen hulevesireitit on esitetty kuvassa 9. Haxlogin ja pohjoisen Rusokallion ympäristön hulevesireitit Koivukylänväylän molemmin puolin Keravanjokeen on esitetty kuvassa 10. Haxlogin tontin hulevedet johdetaan nykyistä uomaa Koivukylän pohjoispuolta ja ne johdetaan rummussa tien ali eteläpuolelle nykyistä purku-uomaa eteenpäin (puro 5A). Koivukylänväylän pohjoispuolelle suunnitellun kevyenliikenteenväylän yhteyteen tehdään viherpainanne Koivukylänväylän ja uuden kevyenliikenteenväylän kuivatusvesille sekä Haxlogin hulevesien tulvauomaksi (puro 5B). Haxlogin tontille on suunniteltu suurta maanalaista virtaamantasausrakennetta, jonka avulla nykyisen purkuuoman kapasiteetti on normaalitilanteessa riittävä. Keravanjoen valuma-alueella olevalle Haxlogin alueelle on suunniteltu linjaautovarikkoa. Nykyisin alue on rakentamaton ja metsäinen. Kaavan toteuttamisen myötä alueen hulevesikuormitus tulee kasvamaan selvästi ainakin kiintoaineen ja eräiden haitta-aineiden, kuten hiilivetyjen (esim. raskaita öljyjakeita), PAH-yhdisteiden ja raskasmetallien osalta. Kuormitteisia vesiä syntyy ainakin liikennöintialueella, mutta alueen sisällä syntyy kuormitteisten hulevesien lisäksi myös puhtaita hulevesiä. Puhtaita hulevesiä ovat muun muassa kattovedet, mikäli kattomateriaaleista ei liukene haitallisia aineita (esim. sinkkiä). Puhtaita hulevesiä voidaan imeyttää maaperään, mutta kuormitteisia hulevesiä ei voi suoraan imeyttää maaperään, vaan tällaiset vedet vaativat jonkinasteista käsittelyä (esim. öljynerotus) ja / tai viemäriin johtamista. Vanhan Porvoontien ja Koivukylänväylän uudesta eritasoliittymästä tien kuivatusvedet johdetaan Koivukylänväylän eteläpuolelle (puro 4), jossa on tilavaraus (allas 2) vesien tasaamiselle ja laskeuttamiselle. Vanhan Porvoontien ja Lahdenväylän välisen Linjapuistoa ympäröivän teollisuusalueen hulevedet johdetaan kosteikkoon Koivukylänväylän eteläpuolelle ja Vanhan Porvoontien itäpuolelle (allas 3), josta vedet johdetaan nykyistä reittiään Koivukylänväylän eteläreunaa (puro 3). Pohjoisen Rusokallion tonteilta syntyvät hulevedet johdetaan Vanhan Porvoontien viertä pohjoiseen johtavaan viherpainanteeseen, josta painanne jatkuu purouomana metsäistä rinnettä Keravanjoen suuntaan (puro 2). Pohjoisen Rusokallion ja uuden tien kuivatusvesiä viivytetään kosteikossa metsän alavammassa osassa ennen peltoalueen purkuojaan johtamista (allas 2). Peltoalueen purku-uoman vedenjohtokykyä on syytä tarkistaa ja tarvittaessa parantaa ennen vesimäärän lisääntymistä. Viipymäaltaan 2 tilavuus tulee mitoittaa riittäväksi niin, että suuretkin virtaamat saadaan tasattua ennen peltoalueen purkuojaa.
18 Sivu 17 (29) Haxlog Kuusijärven valuma-alue Pohjoinen Rusokallio Eteläinen Rusokallio Hakkilankaaren alue Kolohonka Kuva 9. Alueelliset hulevesireitit kaavarunkoalueella
19 Sivu 18 (29) Kuva 10. Alueelliset hulevesireitit Haxlogin ja pohjoisen Rusokallion alueella Rusokallion alueelle on suunniteltu teollisuusaluetta. Nykyisin pohjoisen Rusokallion alue on rakentamatonta metsäistä aluetta. Kaavan toteuttamisen myötä pohjoisen Rusokallion alueelta tuleva hulevesikuormitus tulee kasvamaan selvästi etenkin alueilta, jotka nyt ovat luonnontilassa. Hulevesien laatu riippuu muun muassa alueelle asettuvan teollisuuden luonteesta, käytettävistä tai varastoitavista kemikaaleista ja liikenteen intensiteetistä. Lisäksi hulevesien laatuun vaikuttaa alueen päällystäminen ja toisaalta
20 Sivu 19 (29) alueelle suunniteltavat viheralueet. Osa teollisuusalueen hulevesistä on todennäköisesti kuormitteisia ja vaativat jonkinasteista käsittelyä ja/tai viemäriin johtamista. Kuormitteiset hulevedet sisältävät todennäköisesti tämän luvun alussa lueteltuja teollisuusalueille tyypillisiä aineita. Puhtaat kattovedet voidaan todennäköisesti imeyttää alueella. 3.2 Eteläinen Rusokallio ja Hakkilankaari Eteläisen Rusokallion ja Hakkilankaaren hulevesien alueelliset johtamisreitit on esitetty kuvassa 9. Nykyään Hakkilankaaren alueen hulevedet johdetaan Vanhan Porvoontien ali eteläisen Rusokallion tulevalle teollisuustontille (kuva 9, allas 1A). Hulevesien purkupiste on hyvin alhaalla, noin neljä metriä tien alapuolella, korkotasossa +51,37 m. Tämä johtuu ilmeisesti risteysalueen vieressä hyvin matalassa korkotasossa sijaitsevasta yksittäisestä kiinteistön piha-alueesta. Tontin läpi hulevedet virtaavat keinotekoista rotkomaista purouomaa pitkin länteen Keravanjokea kohti ja laskevat keinotekoiseen viivytysaltaaseen. Hakkilankaaren alueen hulevesien määrän ei arvioida muuttuvan oleellisesti. Purouoman pituusleikkaus on esitetty kuvassa 11. Kuva 11. Eteläisen Rusokallion nykyisen hulevesiuoman pituusleikkaus ja maanpinta. Hakkilankaaren vesien käsittelyyn ja tasaamiseen voidaan rakentaa kosteikko Vanhan Lahdentien reunaan (kuva 12a). Nykyinen viivytysallas tulee jäämään Itäisen Valkealähteentien linjauksen alle eikä sitä voida säilyttää sellaisenaan. Tulevaisuudessa purouoman vedet ohjataan avouomassa nykyisen viivytysaltaan pohjoisreunalta tontin länsireunalla olevaan kosteikkoon (allas 1B, kuvat 9 ja 12). Jos osa viivytysaltaasta voidaan säästää, siihen voidaan johtaa uuden Itäisen Valkealähteentien kuivatusvedet, josta ne johdetaan edelleen samaan kosteikkoon (allas 1B) kuin Hakkilankaaren ja eteläisen Rusokallion alueen hulevedet. Vaihtoehtoisesti Hakkilankaaren hulevesiuoma voidaan toteuttaa monitasoisena tulvimisen ja viipymisen sallivana luonnonmukaisen purouoman vaihtelua jäljittelevänä uomarakenteena (kuva 12b). Tällöin uuden Itäisen Valkealähteentien voidaan johtaa tien eteläpuoliseen olemassa olevaan hulevesialtaaseen, jonka vesimäärä tulee vähenemään Hakkilankaaren vesien osalta.
21 Sivu 20 (29) Kuva 12. Vaihtoehtoisia Hakkilankaaren alueen hulevesien johtamismenetelmiä: a) tontin itäreunan kosteikko tasaa virtaamia ja parantaa vedenlaatua ja vedet johdetaan tehokkaasti kiinteistön läpi viivytysaltaaseen; tai b) vesi johdetaan polveilevaa monitasoista suvantoista purouomaa vettä viivyttäen. (karttalähde Vantaan karttapalvelu) Eteläisen Rusokallion kiinteistöjen hulevedet johdetaan hulevesiuomaan tai länsireunan kosteikkoon. Eteläisen Rusokallion kiinteistön länsireunan kosteikkoa tulee muokata ja suurentaa lisääntyvän vesimäärän tarpeisiin. Kosteikosta vedet johdetaan uutta metsäistä uomaa pitkin Vantaanjokeen laskevaan pelto-ojaan (puro 1B). Eteläisen Rusokallion alueelle on suunniteltu teollisuusaluetta. Nykyisin eteläisen Rusokallion pohjoinen osa on rakentamatonta metsäistä aluetta. Eteläisen Rusokallion eteläosassa puustoa on poistettu ja alueella ilmeisesti läjitetään maa-aineksia.
22 Sivu 21 (29) Kaavan toteuttamisen myötä eteläisen Rusokallion alueelta tuleva hulevesikuormitus tulee kasvamaan selvästi etenkin alueilta, jotka nyt ovat luonnontilassa. Hulevesien laatu riippuu muun muassa alueelle asettuvan teollisuuden luonteesta, käytettävistä tai varastoitavista kemikaaleista ja liikenteen intensiteetistä. Lisäksi hulevesien laatuun vaikuttavat alueen päällystäminen ja toisaalta alueelle suunniteltavat viheralueet. Osa teollisuusalueen hulevesistä on todennäköisesti kuormitteisia ja vaativat jonkinasteista käsittelyä ja/tai viemäriin johtamista. Kuormitteiset hulevedet sisältävät todennäköisesti tämän luvun alussa lueteltuja teollisuusalueille tyypillisiä aineita. Puhtaat kattovedet voidaan todennäköisesti imeyttää alueella. 3.3 Kuusijärven valuma-alue Kuusijärven valuma-alueen tonttien käyttötarkoitus ei ole vielä tiedossa. Päätavoitteena on, että Kuusijärven valuma-alueen valuntaa järveen ei vähennetä eikä valuma-alueen vedenlaatua huononneta. Likaiset hulevedet tulee käsitellä tontilla. Puhtaat kattovedet ja käsitellyt hulevedet joko imeytetään tontilla maaperän salliessa tai virtaama tasataan ja johdetaan tontin pohjoisreunalta nykyisessä avouomassa ja rummussa Vanhan Lahdentien ali Kuusijärvelle. Myös pienvaluma-alueen 27 (kuva 3) vedet voidaan johtaa Kuusijärven valuma-alueelle kompensoimaan vähentynyttä valuntaa. Kuusijärven valuma-alueen tonttien käyttötarkoitus ei ole vielä tiedossa, joten vedenlaadun muutoksia ei voida arvioida. Alueelle suositellaan ympäristöhaittoja tuottamatonta toimintaa Kuusijärven veden määrän ja laadun säilyttämiseksi järven hitaan viipymän takia. Alueen vesienhallintaa suunniteltaessa otetaan huomioon kappaleessa 2.3 esitetyt periaatteet. 3.4 Kolohongan teollisuusalue Nykyään alue on tiiviisti rakennettu ja sen maastonmuotoihin perustuvat pintavaluntareitit ovat hyvin pirstaleisia (kuva 4). Alue on hulevesiviemäröity Vanhan Lahdentien itäpuolelle, josta vedet menevät osittain avo-ojia ja osittain hulevesiviemäreitä pitkin päätyen Itä-Hakkilanojan ja Kormuniitynojan kautta Krapuojaan. Kolohongan teollisuusalueella ei ole riittäviä tiloja keskitettyyn luonnonmukaiseen pinnalta avoimeen hulevesien hallintaan. Alueelle voidaan harkita hajautettua ratkaisua, jossa rakennetaan useita hulevesiä suodattavia biopidätyspainanteita tai pelkästään viivyttäviä viherpainanteita. Esimerkki viherpainanteesta on esitetty kuvassa 13. Painanteita voidaan sijoittaa teollisuuskiinteistöjen ja teiden välisille kapeille viheralueille esimerkiksi kuvan 14 mukaisesti. Alueella tulee keskittyä ensisijaisesti kiinteistökohtaiseen hulevesien hallintaan. Alueen kiinteistökohtaista vesienhallintaa suunniteltaessa otetaan huomioon kappaleessa 2.1 esitetyt periaatteet. Alueen viivytyspainanteiden tilavuus ei pysty tasaamaan koko alueen valunnan vaihteluita alueen suuren koon (lähes 50 ha) ja suuren valunnan takia. Riittävät ylivuotorakenteet on mitoitettava kaikkiin viherpainanteisiin vähäisen varastotilavuuden
23 Sivu 22 (29) vuoksi. Kuvaan 14 piirretyt n. 800 metriä pitkät painanteet voivat varastoida enimmillään noin m 3 vesimäärän (n. 3-4 m leveä ja 0,5-0,8 m syvä painanne lähes täynnä vettä). Pohjaveden virtaussuuntia ja laatua tulee seurata pilaantuneeksi epäillyn maa-alueen ympäristössä (kuva 14). Kyseisessä kiinteistössä imeyttäminen on kiellettyä. Alueen puhtaat hulevedet kuten kattovedet voidaan kuitenkin imeyttää muualla. Kuva 13. Esimerkki viherpainanteesta (Freeborn 2011)
24 Sivu 23 (29) PILAANTU- NEEKSI EPÄILTY MAA-ALUE Kuva 14. Kolohongan alueen mahdollisten viivytyspainanteiden alustavia sijainteja (sinisellä) ja pilaantuneeksi epäilty maa-alue.
25 Sivu 24 (29) 4 VIIVYTYSTILAVUUKSIEN MITOITUS 4.1 Virtaamat ja tarvittavat viivytystilavuudet Vantaan kaupungin hulevesiä koskevan mitoitusmallin ( ) mukaisesti hulevesien hallinta ja johtamisrakenteet tulee mitoittaa seuraavien lähtökohtien mukaisesti: kiinteistökohtainen käsittely (8 mm, 10 min, 1/3a) kiinteistökohtainen viivyttäminen (20 mm, 20 min, 1/20a) kiinteistökohtainen varastoiminen (30 mm, 30 min, 1/100a) Oheisia hulevesien hallinnan mitoituslähtökohtia sovelletaan uusilla alueilla sekä vanhoilla rakennetuilla alueilla uuden rakennuslupamenettelyn yhteydessä. Taulukossa 2 on esitetty käytetyt mitoitussateet ja taulukossa 3 maksimivirtaamat ja kokonaisvesimäärät laskettuna mitoitussateilla sekä nykytilanteessa että maankäytön muutoksen jälkeen. Lähtötietoina on käytetty taulukon 1 pienvaluma-alueiden pintaaloja ja arvioituja pintavaluntakertoimia. Taulukko 2. Vantaan mitoitussateet MITOITUSSATEET Toistuvuus (vuotta) 3 v 20 v 30 v Mitoitussade (l/s/ha) Mitoitussade (mm) Mitoitussateen kesto (min) Taulukossa 4 on esitetty maankäytön muutosten myötä tarvittava tasaustilavuuden tarpeen lisääntyminen alueittain. Tilavuuden tarve sisältää sekä kiinteistökohtaisen että alueellisen tasaustarpeen, eli alueellisten hulevesirakenteiden tilavuudentarve riippuu kiinteistöille määritettävästä tasausvaatimuksesta. 4.2 Keskitettyjen hulevesiratkaisujen tilavaraukset Kosteikon sijoittamiseen, muotoon ja rakenteisiin kaupunkialueella rakennetummassa ympäristössä voidaan soveltaa ohjeistusta, joka on laadittu kosteikkoratkaisuille hajaasutus- ja maatalousalueella (Tornivaara-Ruikka 2006). Kosteikkojen tulee olla matalia ja syvyyden tulee vaihdella eri kosteikon osissa. Tarkempia suunnitteluohjeita löytyy mm. Puustisen et al (2007) oppaasta. Kosteikoille mitoitusperusteena käytetään yleensä 1 2 % valuma-alueen pinta-alasta ja tasausaltaalle noin 1 % valuma-alueen pinta-alasta (Puustinen et al 2007). Lisäksi on tehtävä riittävä tilavaraus altaiden huoltoon (ajotiet, loivemmat allasluiskat työkoneille). Taulukossa 5 on esitetty altaiden tilavaraus siten, että ne rakennetaan kosteikkoina. Tiiviisti rakennetuille alueille kosteikkoja harkitessa on otettava huomioon, että liian pieni kosteikkokin on huomattavasti parempi veden laadun parantaja kuin ei ollenkaan kosteikkoa.
26 Sivu 25 (29) Taulukko 3. Maksimivirtaamat ja kokonaisvesimäärät mitoitussateilla (värit kuvan 9 mukaan) Nykytilanne 3 20 vuotta vuotta 30 vuotta Maankäytön muutosten jälkeen vuotta vuotta vuotta Haxlogin alue (pienvaluma-alueet 18-20) Pinta-ala (ha) 17,3 17,3 17,3 17,3 17,3 17,3 Maksimivirtaama (l/s) Kokonaisvirtaama (m 3 ) Uusi tiealue (pienvaluma-alue 21) Pinta-ala (ha) 4,4 4,4 4,4 4,4 4,4 4,4 Maksimivirtaama (l/s) Kokonaisvirtaama (m 3 ) Pohjoisen Rusokallion alue (pienvaluma-alue 5 ja 30 % alueesta 23) Pinta-ala (ha) 10,9 10,9 10,9 10,9 10,9 10,9 Maksimivirtaama (l/s) Kokonaisvirtaama (m 3 ) Eteläisen Rusokallion alue (50 % pienvaluma-alueista 11, 12, 23) Pinta-ala (ha) 13,6 13,6 13,6 13,6 13,6 13,6 Maksimivirtaama (l/s) Kokonaisvirtaama (m 3 ) Hakkilankaaren alue (pienvaluma-alueet 8-9) Pinta-ala (ha) 8,8 8,8 8,8 Maksimivirtaama (l/s) Kokonaisvirtaama (m 3 ) Kuusijärven valuma-alue (pienvaluma-alueet 25, 27, 28) Pinta-ala (ha) 10,0 10,0 10,0 10,0 10,0 10,0 Maksimivirtaama (l/s) Kokonaisvirtaama (m 3 ) Kolohongan alue (pienvaluma-alueet 29-30, 32-33, 35-36) Pinta-ala (ha) 49,3 49,3 49,3 Maksimivirtaama (l/s) Kokonaisvirtaama (m 3 )
27 Taulukko 4. Tasaustilavuuden tarve alueittain PÖYRY FINLAND OY Sivu 26 (29) Tasaustarve m3 3 vuotta 20 vuotta 30 vuotta Haxlogin alue Uusi tiealue Pohjoisen Rusokallion alue Eteläisen Rusokallion ja Hakkilankaaren alue Kuusijärven valuma-alue (pienvaluma-alueet 25, 27, 28) Kolohongan alue (pienvaluma-alueet 29-30, 32-33, 35-36) Taulukko 5. Arvio tarvittavista tilavarauksista pinta-aloina kosteikoille (1-2 % valumaalueesta, reunakasvillisuusalue sekä huoltoalueet) valuma-alue ha pinta-ala m2 Allas 3 (vanha teollisuusalue) 18, Allas 2 (pohjoinen Rusokallio) 10, Allas 1A (Hakkilankaari) 8, Allas 1B (eteläinen Rusokallio+Hakkilankaari) 22, Tilavaraukset on arvioitu normaalikokoiselle kosteikolle. Käytännössä esimerkiksi vanhan teollisuusalueen yhteydessä altaalle 3 oleva tila ei riitä vaan alueelle joudutaan tekemään hieman pienempi kosteikko. Hakkilankaaren allas 1A taas voidaan korvata polveilevalla viivytysuomalla ja suurentamalla allasta 1B. Eteläisen Rusokallion tontin halki johdettava purouoma vaatii suunnittelusta riippuen tilaa leveyssuunnassa arviolta noin metriä suorana uomana sekä altaan 1A vaatiman tilavarauksen Vanhan Lahdentien reunalta (kuva 11 a), tai vaihtoehtoisesti noin metrin leveyden mutkittelevana viivyttävänä uomana (kuva 11 b). Nämä arviot on tehty kiinteistön piha-alueen korkotasolle n m. 4.3 Kustannukset Kustannuksiltaan edullisimmaksi on tässä yhteydessä arvioitu keskitetty järjestelmä missä hulevesiä hallitaan suurissa hulevesikosteikoissa, -painanteissa tai -altaissa. Tässä yhteydessä on keskitettyjen hulevesiratkaisuiden toteutuskustannuksiksi arvioitu 50 per tasauskuutiometri. Kustannuksiltaan kalleimmaksi ratkaisuksi on tässä yhteydessä arvioitu hulevesien tasaus hajautetusti maanalaisin imeytys/tasausrakentein. Tässä yhteydessä maanalaisten hulevesien imeytys/tasausratkaisuiden toteutuskustannukset on arvioitu 120 per tasauskuutiometri. Sekä keskitettyjen että hajautettujen järjestelmien arvioidut kokonaiskustannukset alueittain on esitetty taulukossa 6 eri mitoitussadetilanteille.
28 Sivu 27 (29) Taulukko 6. Kustannukset alueittain eri mitoituksille täysin keskitetyille tasausrakenteille ja maanalaisille hajautetulle hulevesien tasaus/imeytysrakenteille. Kustannukset 3 vuotta 20 vuotta 30 vuotta keskitetty hajautettu keskitetty hajautettu keskitetty hajautettu Haxlogin alue Uusi tiealue Pohjoisen Rusokallion alue Eteläisen Rusokallion ja Hakkilankaaren alue Kuusijärven valuma-alue Kolohongan alue Esitetyt kustannukset ovat laskennalliset minimi- ja maksimikustannukset, ja lopulliset kustannukset riippuvat toteutustavasta. Huomioitava on myös, että kustannukset sisältävät sekä kiinteistökohtaisen että alueellisen tasauskapasiteetin rakentamisen, eli alueellisten hulevesirakenteiden kustannukset riippuvat merkittävästi kiinteistöillä toteutettavista tasausrakenteista.
29 Sivu 28 (29) 5 LÄHTEET Bratieres K, Fletcher T.D, Deletic A, Zinger Y Nutrient and sediment removal by stormwater biofilters: A large-scale design optimization study. Water Research 42: Davis A.P, Shokouhian M, Sharma H, Minami C, Winogradoff D Water quality improvement through bioretention: lead, copper and zinc removal. Water Environment Research 75: Davis A.P, Shokouhian M, Sharma H, Minami C Water quality improvement through bioretention media: nitrogen and phosphorus removal. Water Environment Research 78: EPA (United States Environmental Protection Agency), Reducing Stormwater Costs through Low Impact Development (LID) Strategies and Practices, EPA publication number 841-F , December Freeborn J Decreasing runoff and increasing stormwater infiltration. Urban Water Quality Management. Virginia Tech. Publication Hsieh C, Davis A.P, Needelman B.A Biorentention Column Studies of Phosporous Removal from Urban Stormwater Runoff. Water Environment Research 79: Hätinen N Hulevesien haitta-aineet ja käsittelytarve pohjavesialueilla sijaitsevilla teollisuuskiinteistöillä. Pro gradu, Helsingin yliopisto. Kotola J, Nurminen J a. Kaupunkialueiden hydrologia valunnan ja ainehuuhtouman muodostuminen rakennetuilla alueilla. Osa 1. Kirjallisuustutkimus. TKK-VTR-7. Kotola J, Nurminen J b. Kaupunkialueiden hydrologia valunnan ja ainehuuhtouman muodostuminen rakennetuilla alueilla. Osa 2. Koealuetutkimus. TKK- VTR-8. Kujala A-M Helsingin Östersundomin pienvesien kartoitus. Pro gradu, Helsingin yliopisto. MUNLV (Ministerium für Umwelt, Naturschutz und Verbraucherschutz Nordrhein- Westfalen) Naturnahe Regenwasserbewirtschaftung. Betrieb von Anlagen zur naturnahen Niederschlagswasserversickerung. Puustinen M, Koskiaho J, Jormola J, Järvenpää L, Karhunen A, Mikkola-Roos M, Pitkänen J, Riihimäki J, Svensberg M, Vikberg P, Maatalouden monivaikutteisten kosteikkojen suunnittelu ja mitoitus. Suomen Ympäristökeskus.
30 Sivu 29 (29) Roseen R.M, Ballestero T.P, Houle J.J, Avellaneda P, Briggs J, Fowler G, Wildey R Seasonal Performance Variations for Storm-Water Management Systems in Cold Climate Conditions. Journal of Environmental Engineering 3/2009. Salminen O, Liljeström I, Rapola E, Huth U Vallinkylän hulevesien luonnonmukainen ohjaaminen ja käsittely. TKK Vesitalous ja vesirakennus. Sillanpää N STORMWATER väliaikatuloksia, Hulevesifoorumi , Kuntatalo, Helsinki. [Viitattu ]. Saatavissa: Suomen ympäristökeskus MTBE ja TAME pohjavesiriskinä Suomessa. Suomen ympäristö 29/2009. Tiehallitus Maanteiden huleveden laatu, kirjallisuusselvitys. Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 81/2008. Tornivaara-Ruikka R Hulevesien käsittely maankäytön suunnittelussa. Uudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 3/2006. Valtanen M, Sillanpää N, Hätinen N, Setälä H Hulevesien imeyttäminen ja suodattaminen: haitta-aineet ja menetelmät. Kirjallisuusselvitys. Helsingin Yliopisto. Vantaan pienvesiselvitys 2008.
HULEVESISELVITYS PERKKOONKATU 1, TAMPERE RN:O TYÖ: TARATEST OY
TYÖ: 12235 1.2.2017 HULEVESISELVITYS PERKKOONKATU 1, TAMPERE RN:O 837 325 6525 0001 TARATEST OY Turkkirata 9 A 33960 Pirkkala p. 03 368 3322 www.taratest.fi Sisällysluettelo 1. Yleistä... 3 2. Suunnittelualueen
LisätiedotRAPORTTI 25.6.2014. LAPUAN KAUPUNKI Keskustan osayleiskaavojen ja Alangon asemakaava-alueen hulevesiselvitys
RAPORTTI 25.6.2014 LAPUAN KAUPUNKI Keskustan osayleiskaavojen ja Alangon asemakaava-alueen hulevesiselvitys 1 Kaikki oikeudet pidätetään Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai jäljentää missään
LisätiedotHÄMEENLINNAN KAUPUNKI SUNNY CAR CENTER
16WWE1027.B711 11.5.2011 HÄMEENLINNAN KAUPUNKI SUNNY CAR CENTER Kirstulan alueen asemakaavan muutokseen liittyvä Rautamonojan hulevesimitoitus 1 Kaikki oikeudet pidätetään Tätä asiakirjaa tai osaa siitä
LisätiedotVAAHTERANMÄEN ALUE HULEVESISELVITYS
Vastaanottaja Nurmijärven kunta Asiakirjatyyppi Hulevesiselvitys Päivämäärä Luonnos 14.8.2013 Viite 1510006406 VAAHTERANMÄEN ALUE HULEVESISELVITYS NURMIJÄRVEN KUNTA, VAAHTERANMÄEN ALUE HULEVESISELVITYS
LisätiedotAlueen nykytila. Osayleiskaavan vaikutukset. Sulan osayleiskaava, hulevesien yleispiirteinen hallintasuunnitelma
Alueen nykytila Suunnittelualue on Sulan osayleiskaava-alue, joka on pinta-alaltaan n. 510 hehtaaria. Alueesta noin hieman alle 200 ha on asemakaavoitettu asumisen ja työpaikkojen alueiksi. Kaavoittamattomat
LisätiedotPäijänrannan asemakaava
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A JÄMSÄN KAUPUNKI Päijänrannan asemakaava Hulevesiselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 2.6.2014 P17610 Hulevesiselvitys 1 (8) Antti Smolander 2.6.2014 Sisällysluettelo
LisätiedotRAPORTTI VVO KODIT OY Näsilinnankatu 40, täydennysrakentaminen Asemakaavan 8597 hulevesiselvitys Donna ID
RAPORTTI VVO KODIT OY Näsilinnankatu 40, täydennysrakentaminen Asemakaavan 8597 hulevesiselvitys Donna ID 1559459 Sivu 1 (5) Sisällysluettelo 1 ALUEEN KUVAUS 2 1.1 Suunnittelualue 2 1.2 Topografia ja
LisätiedotRAPORTTI TAMPEREEN KAUPUNKI Jankan tilan asemakaavan 8646 hulevesiselvitys ja -suunnitelma Donna ID
RAPORTTI TAMPEREEN KAUPUNKI Jankan tilan asemakaavan 8646 hulevesiselvitys ja -suunnitelma Donna ID 1 974 144 Sisällysluettelo Sivu 1 (5) 1 SUUNNITTELUALUE 2 1.1 Topografia ja maaperä 2 1.2 Valuma-alue
LisätiedotRAPORTTI 16X TAMPEREEN KAUPUNKI Härmälän päiväkodin asemakaavan 8552 Hulevesiselvitys ja -suunnitelma Donna ID
RAPORTTI TAMPEREEN KAUPUNKI Härmälän päiväkodin asemakaavan 8552 Hulevesiselvitys ja -suunnitelma Donna ID 1 327 102 Sivu 1 (5) Sisällysluettelo 1 ALUEEN KUVAUS 2 1.1 Suunnittelualue 2 1.2 Topografia
LisätiedotASKO II ALUEEN KUNNALLISTEKNINEN YLEISSUUNNITELMA & HULEVESIEN HALLINNAN SUUNNITELMA
ASKO II ALUEEN KUNNALLISTEKNINEN YLEISSUUNNITELMA & HULEVESIEN HALLINNAN SUUNNITELMA ASUKASTILAISUUS 20.4.2017 RAVINTOLA WERSTAS, LAHTI OSMO NIIRANEN MARJO VALTANEN RADANVARREN TULEVA MAANKÄYTTÖ KAAVA-ALUEEN
LisätiedotRAPORTTI 16X TAMPEREEN KAUPUNKI Peltolammin asemakaavan 8608 Hulevesiselvitys ja -suunnitelma Donna ID
RAPORTTI TAMPEREEN KAUPUNKI Peltolammin asemakaavan 8608 Hulevesiselvitys ja -suunnitelma Donna ID 1 486 244 Kaikki oikeudet pidätetään Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai jäljentää missään
LisätiedotHANNUSJÄRVEN VALU- MA-ALUE SELVITYS, NY- KYTILANNE
Vastaanottaja Espoon kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 08/2013 HANNUSJÄRVEN VALU- MA-ALUE SELVITYS, NY- KYTILANNE HANNUSJÄRVEN VALUMA-ALUE SELVITYS, NYKYTILANNE Tarkastus Hanna-Leena Ventin
LisätiedotHulevesien hallinta, miksi ja millä keinoin? 2.4.2014 Leena Sänkiaho Pöyry Finland Oy
Hulevesien hallinta, miksi ja millä keinoin? 2.4.2014 Pöyry Finland Oy 2.4.2014, Pöyry Finland Oy 1 Perinteinen Kokonaisvaltainen Tavoitteet Menetelmät Tulvasuojelu Kuivatus Esteettisyys Maankäytön tehostaminen
LisätiedotRAPORTTI TAMPEREEN KAUPUNKI Ali-Huikkaantie 13 asemakaavan 8531 hulevesiselvitys ja -suunnitelma Donna ID
RAPORTTI TAMPEREEN KAUPUNKI Ali-Huikkaantie 13 asemakaavan 8531 hulevesiselvitys ja -suunnitelma Donna ID 2 060 630 Sisällysluettelo Sivu 1 (6) 1 SUUNNITTELUALUE 2 1.1 Topografia ja maaperä 2 1.2 Valuma-alue
LisätiedotBiopidätys (viherpainanteet, sadepuutarhat, biosuodatus)... 2
1 (10) Liite 1 Hulevesien hallintamenetelmien tyyppi- ja esimerkkikuvia. Sisältö Biopidätys (viherpainanteet, sadepuutarhat, biosuodatus)... 2 Läpäisevät pinnoitteet... 4 Viherkatot... 6 Huleveden viivyttäminen
LisätiedotViisarinmäen kaava-alueen hulevesiselvitys
TOIVAKAN KUNTA Viisarinmäen kaava-alueen hulevesiselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P28204 Raportti 1 (5) Saviranta Sonja Sisällysluettelo 1 Yleistä... 1 2 Valuma-alueet ja -reitit... 1
LisätiedotEtelä-Siilinjärven yleiskaavan hulevesiselvitys. Timo Nenonen, kaavoituspäällikkö Siilinjärven kunta
Etelä-Siilinjärven yleiskaavan hulevesiselvitys Timo Nenonen, kaavoituspäällikkö Siilinjärven kunta Etelä-Siilinjärvi -Vuorela, Toivala ja Jännevirta Etelä-Siilinjärven yleiskaava - hulevedet Tavoitteena
LisätiedotTyöpaketti 5: Taajamien rankkasadetulvien hallinnan parantaminen
Työpaketti 5: Taajamien rankkasadetulvien hallinnan parantaminen VERTI - Vesihuoltoverkostojen tila ja riskienhallinta Outi Raudaskoski, Nora Sillanpää, Harri Koivusalo Rakennetun ympäristön laitos Vesi-
LisätiedotAlueellinen hulevesisuunnitelma 1.4.2014 Leena Sänkiaho Pöyry Finland Oy
Alueellinen hulevesisuunnitelma 1.4.2014 Leena Sänkiaho Pöyry Finland Oy 2.4.2014 Leena Sänkiaho, Pöyry Finland Oy 1 Suunnittelun lähtökohdat Valuma-aluelähtöinen selvitys Yleiskaavataso Asemakaavatasoisissa
LisätiedotSRV. KerCa logistiikka-alueen hulevesien hallintajärjestelmän kehittäminen. Timo Nikulainen
KerCa logistiikka-alueen hulevesien hallintajärjestelmän kehittäminen Timo Nikulainen 26.6.2012 26.6.2012 1 (13) SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ... 2 2 HULEVESIENHALLINTARATKAISUN KEHITTÄMINEN... 2 2.1 Karhuntassun
LisätiedotOrimattila, Pennalan hulevesialtaiden mitoitustarkastelu
Pöyry Finland Oy PL 50 (Jaakonkatu 3) FI-01621 Vantaa Finland Kotipaikka Vantaa, Finland Y-tunnus 0625905-6 Puh. +358 10 3311 Faksi +358 10 33 26600 www.poyry.fi Orimattila, Pennalan hulevesialtaiden LUONNOS
LisätiedotHulevesiallas case Espoon Ringside Golf
Hulevesiallas case Espoon Ringside Golf Viheralan hulevesipäivä 6.11.2012 Lahti, FCG 6.11.2012 Page 1 Hulevesien viivyttäminen keskitetyillä ratkaisuilla 6.11.2012 Page 2 Hulevesien viivytystarve Rakentaminen
LisätiedotHulevesien hallinta tiivistyvällä pientaloalueella
Hulevesien hallinta tiivistyvällä pientaloalueella Rakennetun, vettä läpäisemättömän pinnan lisääntyminen muuttaa sadevesien luontaista kiertoa ja äärevöittää hydrologisia olosuhteita. Se kasvattaa pintavalunnan
LisätiedotIGS-FIN allasseminaari Hulevesialtainen hydrologinen mitoitus Heli Jaakola
IGS-FIN allasseminaari 11.10.2016 Hulevesialtainen hydrologinen mitoitus Heli Jaakola 1 Hulevedet Hulevesi on rakennetulla alueella maan pinnalle, rakennuksen katolle tai muulle pinnalle kertyviä sade-
LisätiedotHulevesien hallinnan suunnittelu yleis- ja asemakaavatasolla
Hulevesien hallinnan suunnittelu yleis- ja asemakaavatasolla Olli Jaakonaho, Uudenmaan ELY-keskus SEMINAARI HULEVESIEN HALLINNASTA VANTAANJOEN VALUMA ALUEELLA KAAVOITUS, RAKENTEET, TOIMIVUUS JA HUOLTO
LisätiedotHÄMEENLINNAN HULEVESISTRATEGIA
HÄMEENLINNAN HULEVESISTRATEGIA Jouko Kettunen 15.4.2010 http://www.hameenlinna.fi/pages/21158/hulevesistrategia.pdf LÄHTÖKOHDAT HULEVESISTRATEGIALLE Moreenin elinkeinoalueelle oli syntynyt suuri logistiikan
LisätiedotIMATRAN KAUPUNKI Korvenkannan hulevesitarkastelu
RAPORTTI 28.5.2014 IMATRAN KAUPUNKI Korvenkannan hulevesitarkastelu 2 Kaikki oikeudet pidätetään Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai jäljentää missään muodossa ilman Pöyry Finland Oy:n antamaa
LisätiedotPalomäenkatu 23:n asemakaavan nro hulevesiselvitys- ja suunnitelma. Asemakaavaluonnosvaiheen suunnitelma. Suunnittelupalvelut
Palomäenkatu 23:n asemakaavan nro. 8528 hulevesiselvitys- ja suunnitelma Asemakaavaluonnosvaiheen suunnitelma Donna id: 1435805 Infran hankenumero: 4044918 Tampereen Infra Pekka Heinonen Tampereen Infra
LisätiedotLahden kaupungin hulevesiohjelma
Lahden kaupungin hulevesiohjelma Ismo Malin Lahden seudun ympäristöpalvelut Viheralan Hulevesipäivä Sibelius-talo 06.11.2012 Lahden kaupungin visio: Lahti on houkutteleva ja elinvoimainen ympäristökaupunki
LisätiedotPorttipuiston kauppakeskuksen tontin. alustava hulevesiselvitys. Vantaa, Helsinki
Porttipuiston kauppakeskuksen tontin alustava hulevesiselvitys Vantaa, Helsinki Maaliskuu 2008 Porttipuiston kauppakeskus, Vantaa, Helsinki 2 (6) SISÄLLYSLUETTELO 1 TYÖN LÄHTÖKOHDAT... 3 2 HULEVESIMÄÄRÄT...
LisätiedotRaportti VISULAHDEN HULEVESIEN HALLINTASUUNNITELMA
Raportti VISULAHDEN HULEVESIEN HALLINTASUUNNITELMA 5.1.2018 SISÄLLYSLUETTELO Visulahden alueen nykytilan kuvaus... 1 Alueen yleiskuvaus... 1 Vesistöt... 1 Maaperä... 1 Hulevesien hallintasuunnitelma...
LisätiedotHulevesiselvitys Näsilinnankatu 39
Hulevesiselvitys Näsilinnankatu 39 Raportti ID 1 599 179 9.5.2016 9.5.2016 1 (7) SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 2 1.1 Suunnittelun lähtökohdat ja tavoitteet... 2 1.2 Suunnitteluorganisaatio... 2 2 SUUNNITTELUALUE
LisätiedotTurun seudun alueellinen hulevesisuunnitelma
Kunnat yhteistyössä Turun seudun alueellinen hulevesisuunnitelma Tuuli Vesanto / Turun kaupunki / kaupunkisuunnittelu / 17.9.2015 Kuvat: Anna Räisänen ja Tuuli Vesanto Taustaa Turun kaupungin hulevesiohjelma
LisätiedotJONTAKSEN PUUTARHAKYLÄ HULEVESISELVITYS
Vastaanottaja Rose-Marie Backström Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 2.3.2016 JONTAKSEN PUUTARHAKYLÄ HULEVESISELVITYS JONTAKSEN PUUTARHAKYLÄ HULEVESISELVITYS Päivämäärä 2.3.2016 Laatija Nathan Gaasenbeek
LisätiedotJÄRVENPÄÄN KAUPUNKI PIETILÄN SVENGIPUISTON HULEVESIALLAS
JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI 20601255 22.9.2017 1 JOHDANTO Kaava-alueelta hulevesiä puretaan Komppikujaa pitkin koilliseen, Hakiantieltä länteen ja Svengipuiston viivytysrakenteen kautta etelään. Tässä tarkastelussa
LisätiedotLAPPEENRANNAN ENERGIAVERKOT OY Korvenkylän vesihuoltotarkastelu
RAPORTTI 4.6.2014 LAPPEENRANNAN ENERGIAVERKOT OY Korvenkylän vesihuoltotarkastelu 1 Kaikki oikeudet pidätetään Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai jäljentää missään muodossa ilman Pöyry
LisätiedotRAPORTTI VANTAAN KAUPUNKI Vantaan Akselin alue. Hulevesiselvitys
RAPORTTI 14.2.2011 VANTAAN KAUPUNKI Vantaan Akselin alue Hulevesiselvitys 1 Kaikki oikeudet pidätetään Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai jäljentää missään muodossa ilman Pöyry Finland
LisätiedotTekniset ratkaisut hulevesien hallinnassa
Tekniset ratkaisut hulevesien hallinnassa Kuntien 7. ilmastokonferenssi, 8.5.2014 Jaana Suur-Askola Uponor infra Oy Tuotehallintapäällikkö Hulevesien muodostuminen Hulevesi on erilaisilta pinnoilta valuvaa
LisätiedotKCF PALTAMO HULEVESIEN HALLINNAN ESISUUNNITELMA
Pöyry Finland Oy PL 52 (Jaakonkatu 3) FI-01621 Vantaa Finland Kotipaikka Vantaa Y-tunnus 0625905-6 Puh. +358 10 3311 Faksi +358 10 33 21818 www.poyry.fi Päivä Viite Sivu 1 (7) Yhteyshlö Joni Nyyssönen
LisätiedotTurun seudun alueellinen hulevesisuunnitelma
Kunnat yhteistyössä Turun seudun alueellinen hulevesisuunnitelma Anna Räisänen / Turun kaupunki / kaupunkisuunnittelu / 30.9.2015 Kuvat: Anna Räisänen ja Tuuli Vesanto Kuvaa ei voi näyttää nyt. Taustaa
LisätiedotHULEVESISELVITYS. Liite 6 TYÖNUMERO: KOUVOLAN KAUPUNKI MIEHONKANKAAN OSAYLEISKAAVAN HULEVESISELVITYS (VAIHE I)
Liite 6 TYÖNUMERO: 20602005 KOUVOLAN KAUPUNKI MIEHONKANKAAN OSAYLEISKAAVAN (VAIHE I) SWECO YMPÄRISTÖ OY Turku Muutoslista VALMIS FIANRY FIANRY FIJSUH LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT
LisätiedotTAMPEREEN KAUPUNKI Viialan Nuijatie 31:n asemakaavan nro 8627 hulevesiselvitys ja -suunnitelma Donna ID
RAPORTTI TAMPEREEN KAUPUNKI Viialan Nuijatie 31:n asemakaavan nro 8627 hulevesiselvitys ja -suunnitelma Donna ID 1 576 083 Sivu 1 (16) Sisällysluettelo 1 SUUNNITTELUALUEEN KUVAUS 2 1.1 Suunnittelualue
LisätiedotRAPORTTI 16X TAMPEREEN KAUPUNKI Härmälän Ilmailunkadun asemakaavan nro 8513 hulevesiselvitys ja - suunnitelma Donna ID
RAPORTTI TAMPEREEN KAUPUNKI Härmälän Ilmailunkadun asemakaavan nro 8513 hulevesiselvitys ja - suunnitelma Donna ID 1 157 799 Sivu 1 (13) Sisällysluettelo 1 SUUNNITTELUALUEEN KUVAUS 2 1.1 Suunnittelualue
LisätiedotMarja-Vantaan hulevesien hallinta
Marja-Vantaan hulevesien hallinta Huleveden käsittelystä ja viivytyksestä tulvareitteihin Marika Orava, suunnitteluinsinööri, DI Marja-Vantaan sijainti Marika Orava 2 Marja-Vantaa * Kotikaupunki n. 30
LisätiedotKortekumpu, Kangasala MAAPERÄ- JA HULEVESI- SELVITYS 6.9.2011. Työnro 416079
Kortekumpu, Kangasala MAAPERÄ- JA HULEVESI- SELVITYS 6.9.2011 Työnro 416079 MAAPERÄ- JA HULEVESISELVITYS KORTEKUMPU, KANGASALA SISÄLLYSLUETTELO 1 TYÖN LÄHTÖKOHDAT...3 1.1 Selvityksen sisältö ja tekijät...
LisätiedotALTIAN ALUE HULEVESISELVITYS
Vastaanottaja Nurmijärven kunta Asiakirjatyyppi Hulevesiselvitys Päivämäärä 28.6.2012 Viite 82143065 ALTIAN ALUE HULEVESISELVITYS HOLLOLAN PORTTI, ALTIAN ALUE HULEVESISELVITYS Päivämäärä 7.6.2012, päivitetty
LisätiedotYlöjärven kaupunki. Kolmenkulman hulevesisuunnitelman täydentäminen. Raportti
Ylöjärven kaupunki Kolmenkulman hulevesisuunnitelman Raportti 7.12.2015 7.12.2015 1 (5) Sisältö 1 JOHDANTO... 2 1.1 Suunnittelun lähtökohdat ja tavoitteet... 2 2 SUUNNITTELUALUE JA SEN NYKYTILA... 2 2.1
LisätiedotHulevedet uhka vai mahdollisuus?
Hulevedet uhka vai mahdollisuus? Maarit Leppänen Vantaan kaupunki Kaupungistumine n + ilmastonmuutos Hulevesiä pääsee jätevesiviemäriin Hulevesien saasteet lisääntyvät synnyn estäminen Läpäisemätöntä pintaa
LisätiedotHulevedet ja maankäytön suunnittelu
Hulevedet ja maankäytön suunnittelu Riitta Tornivaara Ruikka Hulevesifoorumi/ SYKE, Helsinki 1 Verkkojulkaisuna http://www.ymparisto.fi/uus/julkaisut Painettuna Edita Publishing Oy, www.edita.fi/netmarket
LisätiedotLIDL, VANTAANLAAKSO HULEVESISUUNNITELMA KAAVAMUUTOSTA VARTEN. Tilaaja Lidl Suomi Ky. Asiakirjatyyppi Hulevesisuunnitelma. Päivämäärä
Tilaaja Lidl Suomi Ky Asiakirjatyyppi Päivämäärä 15.12.2017 Viite 1510037649 LIDL, VANTAANLAAKSO HULEVESISUUNNITELMA KAAVAMUUTOSTA VARTEN Tarkastus Päivämäärä 15.12.2017 Laatija Tarkastaja Hyväksyjä Kuvaus
LisätiedotYIT RAKENNUS OY FOCUS GATE- TYÖPAIKKA-ALUE HULEVESIEN HALLINTA 13.05.2009
LIITE 7 12552 YIT RAKENNUS OY FOCUS GATE- TYÖPAIKKA-ALUE HULEVESIEN HALLINTA 13.05.2009 Insinööritoimisto POHJATEKNIIKKA OY Nuijamiestentie 5 B, 00400 Helsinki, Puh. (09) 477 7510, Fax (09) 4777 5111 Suunnittelu-
LisätiedotRAPORTTI PIEKSÄMÄEN KAUPUNKI Seunalantien alueen asemakaavan hulevesiselvitys
RAPORTTI PIEKSÄMÄEN KAUPUNKI Seunalantien alueen asemakaavan hulevesiselvitys 1 Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 ALUEEN NYKYTILANNE... 2 2.1 Alueen ominaispiirteet... 2 2.2 Hulevesien hallinnan nykytilanne...
LisätiedotLIITE ESPOON KAUPUNKI. Keran osayleiskaava-alueen hulevesiselvitys
LIITE 2 26.5.2014 ESPOON KAUPUNKI Keran osayleiskaava-alueen hulevesiselvitys Sisältö 2 1 JOHDANTO 3 1.1 Työn lähtökohdat ja tavoitteet 3 2 SUUNNITTELUALUE 3 2.1 Pinnanmuodot ja maaperä 4 3 VALUMA-ALUEET
LisätiedotRuskon Laakerintien kaupan suuryksikkö
Ruskon Laakerintien kaupan suuryksikkö Hulevesitarkastelu 20.12.2016 20.12.2016 Page 1 Valuma-alue Päivi Määttä Suunnittelualue sijoittuu Perämeren rannikkoalueen valuma-alueelle (84), missä edelleen Kuivasojan
LisätiedotKORTTELI 25155: STARKKI/LAHTI HULEVESISUUNNITELMA
KORTTELI 25155: STARKKI/LAHTI HULEVESISUUNNITELMA 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 SUUNNITTELUALUEEN NYKYTILA 2.1 Maankäyttö 2.2 Valuma-alueet ja virtausreitit 2.3 Maaperä ja pohjavedet 3 SUUNNITELLUN MAANKÄYTÖN
LisätiedotTAMPEREEN KAUPUNKI Kalevanrinteen Prismakeskuksen asemakaava-alue 8500 Hulevesiselvitys Donna ID Copyright Pöyry Finland Oy
1 APOTTI TAMPEEEN KAUPUNKI Kalevanrinteen Prismakeskuksen asemakaava-alue 8500 Hulevesiselvitys Donna ID 789 804 2 PÖYY FINLAND OY Sivu 1 (14) Sisällysluettelo 1 ALUEEN KUVAUS 2 1.1 Suunnittelualue 2 1.2
LisätiedotNiemenrannan ja Sellupuiston hulevesien hallintasuunnitelma
Niemenrannan ja Sellupuiston hulevesien hallintasuunnitelma 20.11.2012 Hulevesien hallinta SUUNNITTELUN AIKAINEN ORGANISAATIO: Tilaaja: Konsultti: WSP Finland Oy Petri Saarikoski (projektipäällikkö Niemenranta2)
LisätiedotTampereen kaupunki Lahdesjärvi Lakalaivan osayleiskaavan hydrologinen selvitys: Lisäselvitys Luonnos 11.4.2007
Lahdesjärvi Lakalaivan osayleiskaavan hydrologinen selvitys: Lisäselvitys Luonnos 11.4.2007 Mikko Kajanus Suunnitteluinsinööri 2 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Maankäyttövaihtoehto 2... 3 2.1 Valuma
LisätiedotHULEVESISELVITYS TYÖNUMERO: EURAJOEN KUNTA KETUNPESÄN ASEMAKAAVAN HULEVESISELVITYS SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU
TYÖNUMERO: 20600876 EURAJOEN KUNTA KETUNPESÄN ASEMAKAAVAN SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VALMIS FIANRY FIVLAN FIJEAA KOMMENTEILLE FIANRY FIVLAN FIJEAA LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT
LisätiedotKalevan airut asemakaavan nro 8479 hulevesiselvitys- ja suunnitelma ASEMAKAAVAN EHDOTUSVAIHEEN RAPORTTI. Suunnittelupalvelut
Kalevan airut asemakaavan nro 8479 hulevesiselvitys- ja suunnitelma ASEMAKAAVAN EHDOTUSVAIHEEN RAPORTTI Donna id: 1616211 Infran hankenumero: 4050406 Tampereen Infra Pekka Heinonen 24.8.2016 Tampereen
LisätiedotHULEVESIEN KESTÄVÄ HALLINTA
HULEVESIEN KESTÄVÄ HALLINTA Vesihuolto 2015 2040 seminaari Tampere 22.10.2015 Teija Hakalahti Sirén Erityisasiantuntija, FT Vapo Oy Clean Waters teija.hakalahti siren@vapo.fi Vankka kokemus hajautetun
LisätiedotHulevesien hallintamenetelmien toimivuus vihreänä infrastruktuurina
Hulevesien hallintamenetelmien toimivuus vihreänä infrastruktuurina Maisema-arkkitehti Jukka Jormola Suomen ympäristökeskus, HULEGREEN-hanke Hulevedet haltuun Lounais-Suomessa -seminaari 17.9.2015 Turku
LisätiedotMitä hulevesi on? - hulevesien vaikutus pinta- ja pohjavesiin. Limnologi Eeva Nuotio Espoon ympäristökeskus
Mitä hulevesi on? - hulevesien vaikutus pinta- ja pohjavesiin Limnologi Eeva Nuotio Espoon ympäristökeskus eeva.k.nuotio@espoo.fi Sisältö Mitä hulevedet ovat? Miksi hulevesien hallintaa? - Pohjavedet -
LisätiedotHYVINKÄÄN KAUPUNKI RAPORTTI. Sveitsin Härkävehmaan maankäyttösuunnitelman hulevesisuunnitelma ja pohjavesiselvitys yleiskaavaa varten
RAPORTTI 101005665-001 HYVINKÄÄN KAUPUNKI Sveitsin Härkävehmaan maankäyttösuunnitelman hulevesisuunnitelma ja pohjavesiselvitys yleiskaavaa varten 1 Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 MAAPERÄ, VALUMA-ALUEET JA
LisätiedotTAMPEREEN KAUPUNKI Kalevanrinteen yleissuunnitelma-alue 8433 ja asemakaava-alueet 8477, 8478 ja 8479 RAPORTTI
RAPORTTI TAMPEREEN KAUPUNKI Kalevanrinteen yleissuunnitelma-alue 8433 ja asemakaava-alueet 8477, 8478 ja 8479 Hulevesiselvitys ja suunnitelma Donna ID 638 408 Revisio B Alkuperäinen Dokumentin pvm Laatija/asema/allekirj.
LisätiedotS-Market Epilä HULEVESISELVITYS. Tampere. Projektinumero 2014-44. Email: kylanpaa.hannu@gmail.com hannu.kylanpaa@raksu.net
Projektinumero 2014-44 HULEVESISELVITYS S-Market Epilä Tampere HRK Suunnittelu / HRK Konsultointi Oy Y-tunnus 2281508-3 Kotipaikka Tampere Osoite: Tasanteenkatu 67 B 33610 Tampere Puh. 0400 237 518 Email:
LisätiedotRankkasateiden vaikutus hulevesiverkostoon -haasteita ja ratkaisuehdotuksia. MAAILMAN VESIPÄIVÄN SEMINAARI 22.3.2010 Perttu Hyöty, FCG
Rankkasateiden vaikutus hulevesiverkostoon -haasteita ja ratkaisuehdotuksia MAAILMAN VESIPÄIVÄN SEMINAARI 22.3.2010 Perttu Hyöty, FCG Hulevesien määrä tulee kasvamaan Syitä on kaksi: kaupunkirakenteen
LisätiedotHulevesien hallintaratkaisut tänään mitoitus ja menetelmät
Hulevesien hallintaratkaisut tänään mitoitus ja menetelmät SEMINAARI HULEVESIEN HALLINNASTA VANTAANJOEN VALUMA ALUEELLA Perttu Hyöty, Sito Oy Ympäristösi parhaat tekijät Sadannasta valunnaksi Interseptio
LisätiedotHULEVESISELVITYS Putaan Pulla Oy Sepäntie 2 Martinniemi
1 HULEVESISELVITYS Putaan Pulla Oy Sepäntie 2 Martinniemi 1. JOHDANTO Kohde sijaitsee Martinniemessä. Etelässä kohde rajoittuu maisemaltaan peltoalueeseen, lännessä Putaankyläntiehen, pohjoisessa Sepäntiehen
LisätiedotHulevedet hallintaan vihreän infran keinoin. Green Street. Paula Tuomi, yleissuunnitteluinsinööri Jyväskylän kaupunki
Hulevedet hallintaan vihreän infran keinoin Green Street Paula Tuomi, yleissuunnitteluinsinööri Jyväskylän kaupunki Esityksen sisältö Hallituksen kärkihanke Mikä on Green Street Suunnitelman tavoite Hulevesien
LisätiedotKeskisenkatu 7, kaavavaiheen hulevesiselvitys. NCC Rakennus Oy
Keskisenkatu 7, kaavavaiheen hulevesiselvitys NCC Rakennus Oy 30.4.2013 Keskisenkatu 7, kaavavaiheen hulevesiselvitys 2 (7) 30.4.2013 SISÄLTÖ ALKUSANAT... 3 1 LÄHTÖKOHDAT... 3 1.1 Selvityksen tavoitteet...
LisätiedotÖvergårdsvägen. Soukankaari
K8 K86 K87 K7 K68K7 K69 K70 L6 :50 P5 K P P0 5 0 008 00 09 0 0 0 0 96.00 96.00.00 9.5 9.58.00 0.90 0.00 0.90 6.00.00.00.79 9.9 5.85 7.00 8.08 6.00 8.00 0.9.00 6.00 K 6.66 r0.00 5.00.00 r60.00 r5.00.0 95.67
LisätiedotMERIKARVIA. Merikarviantien alkupään ja Yrittäjäntien ympäristön asemakaavoitus. Hulevesitarkastelu. Kankaanpään kaupunki. Ympäristökeskus.
Hulevesitarkastelu Kankaanpään kaupunki Ympäristökeskus talvi 2015 v.2 SISÄLLYS Hulevesien hallinta 2 Kaavoitettavan alueen sijainti 2 Valuma-alue 3 Hulevedet kaava-alueella 4 Hulevesimäärät 5-6 1 HULEVESIEN
LisätiedotKAARINAN KAUPUNKI Verkakylän hulevesisuunnitelma 16X
28.4.2016 KAARINAN KAUPUNKI Verkakylän hulevesisuunnitelma 16X268236-003 1 Yhteystiedot Pöyry Finland Oy Terhi Renko Arto Muhonen PL 50 (Jaakonkatu 3) 01621 Vantaa Kotipaikka Vantaa Y-tunnus 0625905-6
LisätiedotNIEMENRANNAN OSAYLEISKAVAAN MUKAISEN HULEVESISELVITYKSEN TARKISTAMINEN HULEVESIMALLINNUKSELLA
(5) NIEMENRANNAN OSAYLEISKAAAN MUKAISEN HULEESISELITYKSEN TARKISTAMINEN HULEESIMALLINNUKSELLA L:\000\0850_NIEMENRANTA\_CAD\_Tyo\Lha\Hulevesi_suunnitelma\RAPORTTI_h ulevesimalli_edit.doc Mall: Rapport -
LisätiedotLiite 1 1 (10) Biosuodatus / biopidätys... 2 Läpäisevät pinnoitteet... 4
Liite 1 1 (10) LIITE 1 Hulevesien hallintamenetelmien tyyppi- ja esimerkkikuvia. Sisältö Biosuodatus / biopidätys... 2 Läpäisevät pinnoitteet... 4 Viherkatot... 6 Huleveden viivyttäminen ja varastointi...
Lisätiedot16X JANAKKALAN KUNTA. Myllyojan hulevesimitoitus
16X188095 31.10.2011 JANAKKALAN KUNTA Myllyojan hulevesimitoitus 1 Yhteystiedot PL 50 (Jaakonkatu 3) FI-01621 Vantaa Finland Kotipaikka Vantaa Y-tunnus 0625905-6 Puh. +358 10 3311 Faksi +358 10 33 26600
LisätiedotHulevesiselvitys, Automiehenkatu 8
Hulevesiselvitys, Automiehenkatu 8 Asemakaavan 8648 muutos Elina Teuho 1.0 19.6.2017 Tarkistanut ja hyväksynyt: Perttu Hyöty 19.6.2017 YKK62642 Hulevesiselvitys, Automiehenkatu 8 19.6.2017 1 (4) SISÄLTÖ
LisätiedotHULEVESISELVITYS ASEMAKAAVOITUSTA VARTEN
HULVSISLVITYS ASMAKAAVOITUSTA VARTN YMMRSTAN LIIKUNTAHALLIN TONTTI (55048/1) 08.07.2016 SPOO PÄIVITTTY 07.09.2016 Tontin pintamateriaalikaaviot täsmennetty, lisätty tontin laajennettu vaihtoehto. SISÄLLYS:
LisätiedotTilaaja Vantaan seurakuntayhtymä. Asiakirjatyyppi Hulevesisuunnitelma. Päivämäärä Viite KIVISTÖN KIRKON ALUE HULEVESISELVITYS
Tilaaja Vantaan seurakuntayhtymä Asiakirjatyyppi Päivämäärä 18.5.2018 Viite 1510037488 KIVISTÖN KIRKON ALUE HULEVESISELVITYS Tarkastus Päivämäärä 18.5.2018 Laatija Tarkastaja Roy Snellman Salla Hostikka
Lisätiedot29.03.2006 RATU rankkasateet ja taajamatulvat TKK:n vesitalouden ja vesirakennuksen hankeosien tilanne ja välitulokset T. Karvonen ja T.
29.3.26 RATU rankkasateet ja taajamatulvat TKK:n vesitalouden ja vesirakennuksen hankeosien tilanne ja välitulokset T. Karvonen ja T. Tiihonen RATU/TKK:n osuus Laaditaan kahdentyyppisiä malleja: * taajamavesien
LisätiedotHulevedet hallintaan vihreän infran keinoin. Green Street. Paula Tuomi, yleissuunnitteluinsinööri Jyväskylän kaupunki
Hulevedet hallintaan vihreän infran keinoin Green Street Paula Tuomi, yleissuunnitteluinsinööri Jyväskylän kaupunki Esityksen sisältö Hallituksen kärkihanke Mikä on Green Street Suunnitelman tavoite Hulevesien
LisätiedotTUOMARILAN KOULU HULEVESISELVITYS
Vastaanottaja Matti Kaurila, Espoon tilakeskus Asiakirjatyyppi Hulevesiselvitys Päivämäärä 20.1.2017 TUOMARILAN KOULU HULEVESISELVITYS TUOMARILAN KOULU HULEVESISELVITYS 2 Päivämäärä 20.1.2017 Laatija Tarkastaja
Lisätiedotlmastonmuutos ja paikalliset ratkaisut - mitä Ilmasto-opas.fi tarjoaa
lmastonmuutos ja paikalliset ratkaisut - mitä Ilmasto-opas.fi tarjoaa 11.10.2012 Projektijohtaja Pertti Tamminen Vuores Vuores Vuores kaupunkirakenteessa Vuores Vuores Topografia 13.7.2012 5.7.2012
LisätiedotVT4 VEHNIÄN ETL HULEVESISELVITYS. Destia Oy
VT4 VEHNIÄN ETL HULEVESISELVITYS Destia Oy Antti Smolander 12.4.2018 Sivu 1 VT4 VEHNIÄN ETL HULEVESISELVITYS Sisällysluettelo 1 YLEISTÄ... 2 2 Lähtötiedot... 2 3 Mitoitus... 3 3.1 Mitoituksen määrittely...
LisätiedotHulevesien kokonaisvaltainen hallinta ja hulevesistrategia
Hulevesien kokonaisvaltainen hallinta ja hulevesistrategia Hulevesien hallinta tulevaisuudessa Kuntatalo 4.9.2007 Versio 1.1 Satu Lehtikangas 28.8.2007 2007 Hulevesien kokonaisvaltainen hallinta Suunnittelu
LisätiedotHULEVESISELVITYS KORTTELEIDEN 75, 83 JA 85 ASEMAAKAAVAN MUUTOS. Vastaanottaja Viitasaaren kaupunki. Asiakirjatyyppi Hulevesiselvitys
Vastaanottaja Viitasaaren kaupunki Asiakirjatyyppi Hulevesiselvitys Päivämäärä 24.7.2014 / Täydennetty 29.10.2014 Viite 1510002480-003 KORTTELEIDEN 75, 83 JA 85 ASEMAAKAAVAN MUUTOS HULEVESISELVITYS VIITASAAREN
LisätiedotHULEVESISELVITYS Nanson Kiinteistöt Oy
HULEVESISELVITYS Nanson Kiinteistöt Oy 12.6.2018 LVI-suunnittelu KRAMOX Kalle Uuramo, Puh. 040 5919902 kalle.uuramo@kramox.fi Nanson Kiinteistöt Oy Hulevesiselvitys 2/17 Sisällys 1. JOHDANTO... 4 2. ALUEEN
LisätiedotPOIKKITIEN ALUE HULEVESITARKASTELU
Vastaanottaja Järvenpään kaupunki Asiakirjatyyppi Hulevesitarkastelu Päivämäärä 19.12.2013 Viite 1510007839 POIKKITIEN ALUE HULEVESITARKASTELU JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI, POIKKITIEN ALUE HULEVESITARKASTELU Päivämäärä
LisätiedotVeikö syksyn sateet ravinteet mennessään?
Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään? - Tuloksia vedenlaadun seurannasta RaHahankkeessa Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Esityksen sisältö Vedenlaadun seuranta
LisätiedotTULLIPORTINKADUN KAMPUS- ALUE KUNNALLISTEKNIIKAN YLEISSUUNNITELMA
Vastaanottaja Joensuun kaupunki Asiakirjatyyppi Suunnitelmaselostus Päivämäärä 31.1.2017 MUUTOS A 8.2.2017 TULLIPORTINKADUN KAMPUS- ALUE KUNNALLISTEKNIIKAN YLEISSUUNNITELMA TULLIPORTINKADUN KAMPUSALUE
LisätiedotSUURPELLON HULEVESIEN HALLINTA VALUMA-ALUETASOLTA KORTTELITASOLLE
SUURPELLON HULEVESIEN HALLINTA VALUMA-ALUETASOLTA KORTTELITASOLLE ESITYKSEN SISÄLTÖ Taustatietoa Suurpellosta Lähtökohtana valumaaluetason tarkastelu Hallinta yleisillä alueilla Korttelitason hallintamenetelmät
LisätiedotBASTUKÄRR HULEVESITARKASTELUT
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A SIPOON KUNTA BASTUKÄRR HULEVESITARKASTELUT BA 3 Bastukärrin työpaikka-alueen asemakaavan muutos FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P17654 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA
LisätiedotHulevesien haitta aineet. VHVSY:n hulevesiprojektin tuloksia
Hulevesien haitta aineet VHVSY:n hulevesiprojektin tuloksia Heli Vahtera 10.11.2016 1 Projektin tausta ja tavoitteet Taajamien laajentuessa hulevesien määrä Vantaanjokeen, Tuusulanjärveen, Valkjärveen
LisätiedotTurun kaupungin hulevesiohjelman ja hulevesityöryhmän esittely Olli-Pekka Mäki 1
Turun kaupungin hulevesiohjelman ja hulevesityöryhmän esittely 3.4.2014 Olli-Pekka Mäki 1 Hulevesiohjelman taustaa Hulevesiohjelman laatiminen perustuu Turun ja Helsingin Itämerihaasteen toimenpideohjelmaan
LisätiedotOULUNSALONRANNAN ITÄOSAN ASEMAKAAVA-ALUE HULEVESIEN HALLINTASUUN- NITELMA
Vastaanottaja Jukka Aitto-oja Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä Helmikuu 2019 OULUNSALONRANNAN ITÄOSAN ASEMAKAAVA-ALUE HULEVESIEN HALLINTASUUN- NITELMA OULUNSALONRANNAN ITÄOSAN ASEMAKAAVA-ALUE Päivämäärä
Lisätiedotpeltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma
Ravinnehuuhtoumien muodostuminen peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma alueelta Tuloksia vedenlaadun seurannasta RaHa hankkeessa Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry RaHahankkeen
LisätiedotKaavoitus ja hulevesien hallinta Järvenpäässä. Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula
Kaavoitus ja hulevesien hallinta Järvenpäässä Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula 9.11.2016 9.11.2016 2 Lähtökohdat Järvenpään kaupungin hulevesisuunnitelma Hyväksytty kaupunkikehityslautakunnassa v. 2013
LisätiedotRaholan asemakaavan nro 8436 hulevesiselvitys- ja suunnitelma
Raholan asemakaavan nro 8436 Donna id: 1188925 Infran hankenumero: 4043090 Tampereen Infra Erikoissuunnittelija Pekka Heinonen Tampereen Infra PL 487 33101 Tampere Käyntiosoite Frenckellinaukio 2E Puhelin
LisätiedotKUULOJAN ASEMAKAAVAN MUUTOS HULEVESISELVITYS
Vastaanottaja Riihimäen kaupunki Asiakirjatyyppi Hulevesiselvitys Päivämäärä 8.3.2018 Luonnos Viite 1510036511 KUULOJAN ASEMAKAAVAN MUUTOS HULEVESISELVITYS RIIHIMÄEN KAUPUNKI KUULOJAN ASEMAKAAVAN MUUTOS
Lisätiedot