Toimintaa varten käytettävissä olevat määrärahat (toimintakate on sitova kaupunginvaltuustoon TALOUSARVIO

Transkriptio

1 70 SIVISTYSKESKUS Toimintaperiaatteet Sivistyskeskus tarjoaa kaupungin asukkaille monipuolisia ja laadukkaita varhaiskasvatus-, opetus-, koulutus-, vapaan sivistystyön, vapaa-aika-, museo-, kulttuuri- ja kirjastopalveluita. Palveluita tarjotaan osaavan ja motivoituneen henkilökunnan kautta asiakaslähtöisesti. Palveluita ylläpidetään sekä kehitetään yhteistyössä muiden hallintokuntien, asukkaiden ja yhdistysten kanssa. Sivistyskeskus panostaa kaksikielisellä toiminnallaan lasten ja nuorten hyvinvointiin, elä- kansalaisuuden edistämiseen. Sivistyskeskukseen kuuluvat seuraavat vastuualueet: hallinto ja kehittäminen varhaiskasvatus koulutus lukio ja ammatillinen koulutus vapaa sivistystyö vapaa-aikatoimi kirjasto- ja kulttuuritoimi. Toimintaa varten käytettävissä olevat määrärahat (toimintakate on sitova kaupunginvaltuustoon nähden) 2114 Sivistyskeskus TILINPÄÄTÖS Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot Toimintatuotot josta sisäiset Henkilöstökulut Palveluiden ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Toimintakulut josta sisäiset josta sisäiset Poistot ja arvonalentumiset

2 71 Kaupunkistrategiasta ja toiminnan painopisteistä johdetut, kaupunginvaltuustoon nähden sitovat avaintavoitteet vuodelle 2015 ja toimintasuunnitelma niiden saavuttamiseksi Sivistyskeskuksen toiminnan painopisteet: 1. Asiakas ja kuntalainen: Sivistyspalvelujen ylläpitäminen ja kehittäminen AVAINTAVOITE Luoda kuntalaisille mahdollisimman sujuva arki kestävä taloudellinen kehitys huomioiden. Sivistyskeskuksen palveluverkko on toimiva ja samalla taloudellinen. Mahdolliset muutokset keskuksen palveluverkkoon ja palveluiden järjestämiseen teh- Koulu- ja kirjastoverkon kehittämistoimenpiteiden toteuttaminen valtuuston tekemän Toimintojen jatkuva sisäinen minen ja muutostarpeisiin reagoiminen. Keskuksen johtaja, vastuualueiden päälliköt ja yksiköiden esimiehet. 2. Vetovoimaisuus ja kilpailukyky: Myönteisen kaupunkikuvan luominen AVAINTAVOITE pungista ja lisätä yhteisölli- ta yhteistyössä yhdistysten kanssa. Lakisääteisten palvelujen lisäksi tarjotaan pieniä ja suuria elämyksiä, joiden avulla kau- - Vastuualueiden päälliköt omien vastuualueidensa osalta. 3. Henkilöstö ja johtaminen: Avoin toimintakulttuuri ja osaava henkilökunta AVAINTAVOITE Avoin ja toimiva yhteistyö kaupungin keskusten välillä sekä avoin ja vuorovaikutuksellinen kanssa. - Keskuksen johtaja, vastuualueiden päälliköt ja yksiköiden esimiehet. - voitunut ja hyvinvoiva henkilökunta. tamista. paa ja uusia käytänteitä kaupungin sisällä. Monialainen, kuntalaisten hy- koko sivistyskeskuksessa ja perusturvakeskuksessa. Sivistyskeskuksen ja perusturvakeskuksen johtajat sekä sivistyksen ja perusturvan monialainen yhteistyöryhmä lapsille, nuorille ja lapsiperheille. 4. Talous: Ennakoitavissa oleva tasapainoinen talous AVAINTAVOITE Taloudenpidon suunnitelmallisuus ja seuranta. toteutuvat. Talousarvion toteuman seuranta ja ennusteiden laadinta, don toimenpiteet. Keskuksen johtaja, vastuualueiden päälliköt ja yksiköiden esimiehet. - lanteeseen. - toimintatapojen ja -mallien luominen.

3 72 Vuoden 2015 toiminta on edelleen haasteellista. Taloudellinen tilanne vaatii jatkuvaa tehostamista ja rakennemuutoksia, jotta talouden tasapainottaminen olisi mahdollista. Tasapainottaminen vaatii paljon hallinnollista työtä sekä hyvää muutosjohtamista. Vuonna 2015 sivistyskeskuksen sopeuttamistavoite on euroa. Seuraavat toimenpiteet huomioidaan, jotta sopeuttamistavoite saavutetaan: euroa varhaiskasvatuspäällikkö siirtyy eläkkeelle, työtehtävät järjestellään uudelleen viikonloppuhoito järjestetään yhdessä päiväkodissa lähtien koulujen ja lukioiden johtokuntien lakkauttaminen tuntikehysleikkaus, kevät määräaikaisten ja sijaisuuksien tarkastelu: sensomotorisen keskuksen toiminta lakkaa reuna-alueiden koulukuljetukset lopetetaan, syksy suomenkielisen koulukeskuksen rehtorijärjestelyt, syksy tuntikehyksen tarkastelu (vuosiluokat 7 9), syksy Lovisa Gymnasiumin rehtorijärjestely, syksy eläkkeelle siirtymiset kirjastotoimessa Yllä mainitut toimenpiteet vähentävät keskuksen toimintamenoja euroa. Kouluverkkoselvitys valmistui huhtikuussa Kaupunginvaltuuston tekemän päätöksen mukaan sivistyskeskuksen tulee yhdessä sivistyslautakunnan kanssa laatia koulutoiminnan kokonaissuunnitelma vuoden 2015 aikana, johon tulee sisällyttää kouluinvestointien priorisointi sekä niiden aikataulutus. Selvityksestä tulee myös käydä ilmi mitkä ovat uusien koulujen toiminta- ja vaikutusalueet olemassa olevaan kouluverkkoon verrattuna. Tämän selvityksen perusteella valtuusto päättää sitten vuonna 2016 tulevasta kouluverkosta. Valtuusto ei ota kantaa kouluinvestointeihin vuoden 2015 talousarviokäsittelyn yhteydessä. Vastuualuetason avaintavoitteet, toimintasuunnitelmat sekä tavoitteiden toteutumisen seuranta vuosille Vastuualueen nimi: Hallinto ja kehittäminen Vastuuhenkilö: sivistysjohtaja, taloussuunnittelija, suunnittelija Vastuualueen tehtävät Vastuualueen tehtävänä on tuottaa ja ylläpitää tasavertaisia ja kustannustehokkaasti toimivia sivistyspalveluja koko alueelle ja alueen asukkaille. Vastuualue huolehtii keskuksen yhteisistä talous- ja hallintotehtävistä. Toimintaa ohjaavat säädökset opetustoimesta, opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta, hankintatoimesta ja hallintomenettelystä. Vastuualue hoitaa lisäksi oppilaskuljetusten hallinnoinnin ja koordinoinnin.

4 73 Vastuualueen toiminnan painopisteet Vastuualueen painopisteenä on: hyödyntää eri vastuualueiden erityisosaamista keskuksen sisällä ja lisäksi kehittää monialaista ja hyvinvointia edistävää yhteistyötä muiden keskusten sekä tukipalveluiden kanssa luoda ennaltaehkäiseviä työtapoja ja toimintamenetelmiä tarkastella organisaation rakenteita, palvelutarjontaa ja palvelutuotantomuotoja henkilöstön hyvinvoinnista huolehtiminen ja osaamisen kehittäminen. Keskukselle laaditaan vuoden 2015 loppuun mennessä valtakunnallisiin sivistystoimen linjauksiin ja tavoitteisiin perustuva sekä kaupungin strategiasta johdettu pitkän aikavälin kehittämissuunnitelma, jossa tuodaan esille paikalliset sivistystoimen painopistealueet ja kehittämiskohteet pidemmällä aikavälillä. Toimintaympäristön muutokset suunnittelukaudella ja käynnissä olevat hankkeet Sivistyskeskuksessa tarkastellaan suunnittelukaudella säännöllisesti palvelutarjonnan riittävyyttä suhteessa palvelutarpeeseen sekä asukasmuutoksiin ja ennusteisiin. Suunnittelukauden aikana on kaikessa toiminnassa huomioitava tehostamis- ja sopeuttamistarpeet. Palveluverkkoon tehtävät muutokset toimenpide-ehdotuksineen tulee toteuttaa, edellyttäen että ne hyväksytään valtuustossa. Valtakunnalliset muutokset, joilla on vaikutusta mm. valtion rahoitukseen ja esimerkiksi kaupungin lukiokoulutukseen sekä vapaaseen sivistystyöhön, huomioidaan toiminnassa ja tulevassa suunnittelussa ja palvelutarjonnan järjestämisessä. Vastuualue pyrkii edelleen aktiivisesti hakemaan ulkopuolista rahoitusta eri kehittämishankkeisiin. Vuoden 2015 avaintavoitteet (operatiiviset) ja toimintasuunnitelma niiden saavuttamiseksi sekä tavoitteiden toteutumisen seuranta Asiakas ja kuntalainen: Sivistyspalvelujen ylläpitäminen ja kehittäminen luverkon ja tarjonnan muutoksia. Aikaansaadaan toimiva palveluverkko tasapainoisen talou- Keskuksen johtaja ja vastuualueiden esimiehet valmistelevat vaihtoehtoisia toimintata- teltäväksi. Valmistellaan keskuksen palveluverkon muutoksia ja lisätään Vetovoimaisuus ja kilpailukyky: Myönteisen kaupunkikuvan luominen Keskuksen johtaja ja vastuualueiden päälliköt. - - Tuotetaan ja ylläpidetään tasavertaisia ja kustannustehok- luja. Luodaan toimintamalleja ja työskentelytapoja, joiden avulla voidaan panostaa lasten ja taehkäisevään toimintaan. Henkilöstö ja johtaminen: Avoin toimintakulttuuri ja osaava henkilökunta Keskuksen johtaja ja vastuualueiden päälliköt. - jossa tuodaan esille paikalliset sivistystoimen painopistealu- väksytään valtuustossa ennen vuoden 2015 loppua. dintaan osallistuu koko keskuksen henkilökunta. Lisäksi laadintaan osallistuvat muut kilöt. Keskuksen johtaja ja vastuualueiden päälliköt.

5 74 Talous: Ennakoitavissa oleva tasapainoinen talous Taloudenpidon suunnitelmallisuus ja seuranta. - toteutuvat. lanteeseen. Talousarvion toteuman seuranta ja ennusteiden laadinta, don toimenpiteet. - toimintatapojen ja mallien luominen. Eläkkeelle siirtymisten ja luon- toiminnot ja työtehtävät järjestetään uudelleen, jos mahdollista. Keskuksen johtaja ja vastuualueiden päälliköt. Toimintaa varten käytettävissä olevat määrärahat Hallinto ja kehittäminen Vastuualueen tuloarvio ja määrärahat (ohjeellinen) TILINPÄÄTÖS SUUNITELMA 2017 Toimintatuotot josta sisäiset Toimintakulut josta sisäiset josta sisäiset Poistot ja arvonalentumiset Yksikkökustannukset, suoritteet ja tunnusluvut (informatiivinen tieto) (ulkoiset) TP 2013 TA 2015 TS ,6 ulk. 66,6 ulk. 56,3 ulk. (69,0 + sis.) (58,9 + sis.)

6 75 Vastuualuetason avaintavoitteet, toimintasuunnitelmat sekä tavoitteiden toteutumisen seuranta vuosille Vastuualueen nimi: Varhaiskasvatus Vastuuhenkilö: vt. varhaiskasvatuspäällikkö, päiväkodinjohtajat Vastuualueen tehtävät Vastuualueen tehtävänä on tarjota alle kouluikäisille lapsille monipuolisia ja laadukkaita varhaiskasvatuspalveluja, jotka vastaavat lasten ja heidän perheidensä tarpeita ja toivomuksia parhaalla mahdollisella tavalla. Varhaiskasvatus koostuu hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuudesta. Sitä ohjaavat lait ja asetukset ja sitä toteutetaan varhaiskasvatussuunnitelman mukaisesti lapsen yksilöllisiä tarpeita ja kasvuedellytyksiä vastaavasti. Vastuualueen toiminnan painopisteet 1. Monialaisten yhteistyömuotojen edelleen kehittäminen. 2. Lapsilähtöisten työmenetelmien ja toimintatapojen kehittäminen. 3. Palvelutarjonnan tarkastelu ja muutoksiin reagoiminen kustannustehokkuuden saavuttamiseksi. 4. Henkilöstön osaamisen ja työhyvinvoinnin ylläpitäminen. Toimintaympäristön muutokset suunnittelukaudella ja käynnissä olevat hankkeet Vuoden aikana tapahtuneiden päiväkodinjohtajien eläkkeelle siirtymisten yhteydessä otettiin mahdollisuudet johtajantehtävien uudelleen organisoimiseksi pienemmissä yksiköissä kriittiseen tarkasteluun. Neljän yksikköjohtajan palkkaamisen sijaan päädyttiin yhdistämään useampi yksikkö yhden hallinnollisen johtajan alaisuuteen toimintavuodeksi Ennen seuraavan toimintakauden alkua kokeilua tullaan arvioimaan niin taloudelliselta kuin toiminnalliseltakin kannalta, jonka jälkeen päätetään jatkosta. Varhaiskasvatuspäällikön jäädessä eläkkeelle vapautuvaa virkaa ei täytetä. Varhaiskasvatuksen ohjaaja määrätään vt. varhaiskasvatuspäälliköksi vuodeksi 2015 ja työtehtäviä järjestellään uudelleen keskuksen sisällä. Järjestelyä arvioidaan ja jatkojärjestelyjä suunnitellaan seuraavan vuoden talousarviovalmistelun yhteydessä. Päivähoidon kysyntä vaihtelee kaupungin eri alueilla ja tavoitteena on, että palvelut suunnataan niille alueille, joilla tarve on suurin. Pidemmät hoidossa oloajat sekä alle 3-vuotiaiden lasten lisääntynyt määrä on aiheuttanut henkilöstön lisätarvetta päiväkodeissa. Tuen tarpeessa olevien lasten määrä on lisännyt erilaisten tukitoimien tarvetta, kuten esimerkiksi ryhmäkoon pienentäminen ja avustajan palkkaaminen lapsiryhmään. Varhaiskasvatushenkilöstön ja erilaisten asiantuntijoiden välisessä monialaisessa yhteistyössä lapsille pyritään järjestämään tarvittavia tukitoimia mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Yhteiskunnalliset muutokset, kuten esimerkiksi lisääntyvä työttömyys, aiheuttavat lapsiperheille monenlaisia arjen haasteita. Päivähoito tarjoaa lapsille turvallisen kasvuympäristön silloinkin kun vanhempien jaksaminen on koetuksella. Terveyttä edistävä, ennaltaehkäisevä toiminta on tärkeä osa varhaiskasvatuksen arkea.

7 76 Itäisen Uudenmaan kuntien yhteiselle hankkeelle Iloa vanhemmuuteen, joka on Lasten Kaste -hankkeen osahanke, ei saatu Kaste-rahoitusta vuodelle Hankesuunnitelmaa on uudistettu ja siinä on otettu huomioon sosiaalihuoltolakiesityksen painopistealueet. Hankkeelle haetaan uudelleen Kaste-rahoitusta vuodelle Hankkeen tavoitteena on vanhemmuuden vahvistaminen ja tukeminen, vanhempien osallisuuden lisääminen sekä varhaisen tuen muotojen kehittäminen monialaisena yhteistyönä, jossa myös kolmas sektori on mukana. Loviisassa tavoitteena on mm. luoda yhteinen toimintatapa ja malli varhaisen tuen tarjoamiseen perheille sekä yhteistyön vahvistaminen neuvolan, avoimen varhaiskasvatuksen ja ehkäisevän sosiaalityön välillä. Vastuualue osallistuu aktiivisesti keskuksen kehittämissuunnitelman laadintatyöhön. Vuoden 2015 avaintavoitteet (operatiiviset) ja toimintasuunnitelma niiden saavuttamiseksi sekä tavoitteiden toteutumisen seuranta Asiakas ja kuntalainen: Varhaiskasvatuspalvelujen ylläpitäminen ja kehittäminen Tarjota monipuolisia ja laadukkaita varhaiskasvatuspalveluja, simman hyvin arjen sujumista lapsiperheissä. Perheiden tarpeita vastaavat hoitojärjestelyt. Palvelutarjonnan säännöllinen tarkastelu suhteessa perheiden tarpeisiin ja muutoksiin reagoiminen. Lapsiperheiden ohjaaminen heidän tarpeitaan parhaiten vastaavien varhaiskasvatuspalveluiden pariin. Vastuuhenkilöt: vt. varhaiskasvatuspäällikkö, päiväkodinjohtajat, avoimen päiväkodin henkilökunta. Vetovoimaisuus ja kilpailukyky: Myönteisen kuvan luominen kunnan varhaiskasvatuksesta Edistää lapsiperheiden viih- asukkaita lapsiystävälliseen kaupunkiin. Monipuoliset päivähoitopalvelut, jotka tarjoavat laadukasta varhaiskasvatusta. nut henkilökunta vastaa pedagogisesta toiminnasta ja luo toimivan kasvatuskumppanuuden lasten huoltajien kanssa. Vastuuhenkilöt: vt. varhaiskasvatuspäällikkö, päiväkodinjohtajat, erityislas- päiväkodin henkilökunta. Erityispäivähoidon palvelut ovat saatavilla niitä tarvitseville lapsille. Lapsen tuen tarpeen tunnistaminen ja tarpeellisten tukitoi- vaiheessa. lasten vanhemmille. Lapsiperheiden ohjaaminen avoimien varhaiskasvatus-palveluiden pariin.

8 77 Henkilöstö ja johtaminen: Avoin toimintakulttuuri ja osaava henkilökunta Ylläpitää ja syventää henkilös- - Säännöllinen täydennyskoulutus. Esimiehet kannustavat henkilöstöään osallistumaan jatkokoulutussuunnitelman mukaisiin koulutuksiin. Vastuuhenkilöt: vt. varhaiskasvatuspäällikkö, päiväkodinjohtajat. Tukea henkilöstön jaksamista Avoin, viihtyisä ja kannustava työilmapiiri, joka perustuu Talous: Ennakoitavissa oleva tasapainoinen talous Esimiestyötä kehitetään ja esimiesroolia vahvistetaan. Säännölliset kehityskeskustelut. Työnohjausta on saatavilla tar- Suunnitelmallinen, talousarvi- tava taloudenpito. Talousarvion tarkka seuranta sikön vastuulla. Tarve palkata uusia työntekijöitä/sijaisia arvioidaan ta- henkilöstömitoitusta koskevia Vastuuhenkilöt: vt. varhaiskasvatuspäällikkö, päiväkodinjohtajat, erityislas- don henkilöstö. Toimintaa varten käytettävissä olevat määrärahat Varhaiskasvatus Vastuualueen tuloarvio ja määrärahat (ohjeellinen) TILINPÄÄTÖS Toimintatuotot josta sisäiset Toimintakulut josta sisäiset josta sisäiset Poistot ja arvonalentumiset

9 78 Yksikkökustannukset, suoritteet ja tunnusluvut (informatiivinen tieto) (ulkoiset) TP 2013 TA 2015 TS Lapset ulk ulk ulk. ( sis.) ( sis.) Lapset ulk ulk ulk. ( sis.) ( sis.) Lapset ulk ulk ulk. Varhaista ja erityistä tukea tarvitsevat ( sis.) ( sis.) Vuorohoidossa olevat Lakisääteinen, lapsia Kuntalisä, perheitä Lakisääteinen, lapsia Kuntalisä, lapsia Avoin varhaiskasvatus Lapsia leikkikerhoissa

10 79 Vastuualuetason avaintavoitteet, toimintasuunnitelmat sekä tavoitteiden toteutumisen seuranta vuosille Vastuualueen nimi: Koulutus Vastuuhenkilö: koulutuspäällikkö ja rehtorit/koulunjohtajat Vastuualueen tehtävät Esi- ja perusopetuksen järjestäminen. Aamu- ja iltapäivätoiminnan ylläpitäminen. Tavoitteena on vuorovaikutuksessa osallistaa lapset ja nuoret tuottamaan itselleen sekä muille myönteisiä kasvu- ja oppimiskokemuksia. Vastuualueen toiminnan painopisteet Opetuksen keskeisenä asiakirjana toimii opetussuunnitelma. Uusien valtakunnallisten opetussuunnitelmien perusteiden valmistuttua alueellinen/paikallinen opetussuunnitelma laaditaan siten, että se otetaan käyttöön syksyllä Koulujen lukuvuosisuunnitelmien kautta toteutetaan opetussuunnitelman valtakunnallisia ja paikallisia tavoitteita. Toiminnan arviointi toteutetaan lukuvuosisuunnitelmien pohjalta. Uuden oppilas- ja opiskelijahuoltolain myötä opiskeluhuollon käytänteet järjestetään niin, että niistä muodostuu toimiva ja yhtenäinen kokonaisuus. Yhteistyötä muiden tahojen (kolmas sektori) kanssa kehitetään ja panostetaan mm. yrittäjyyskasvatukseen. Päämääränä on laadukas perusopetus kahdella kielellä perustuen opetus- ja kulttuuriministeriön laatimiin laatukriteereihin. Toimintaympäristön muutokset suunnittelukaudella ja käynnissä olevat hankkeet Yhtenäiskoulun toiminnan käynnistäminen ja kehittäminen suomenkielisellä puolella. Erityisopetuksen uudelleenjärjestäminen sekä toiminnallisesti että hallinnollisesti. Koulujen yhteydessä toimivan kerhotoiminnan ja aamu- ja iltapäivätoiminnan ylläpitäminen joko omana palveluna tai ostopalveluna. Käytettävissä olevien resurssien niukkenemisen myötä resurssit kohdennetaan ydintoimintaan ja toiminnan sisältöön, eli lasten ja nuorten kasvuun ja oppimiseen. Tilajärjestelyjä tehdään yhdessä kaupungin muiden toimialojen kanssa, jotta käytettävissä olisi tarpeellisia, terveellisiä ja turvallisia tiloja, ja että niitä hyödynnettäisiin mahdollisimman monipuolisesti ja tehokkaasti.

11 80 Vuoden 2015 avaintavoitteet (operatiiviset) ja toimintasuunnitelma niiden saavuttamiseksi sekä tavoitteiden toteutumisen seuranta Asiakas ja kuntalainen: Sivistyspalvelujen ylläpitäminen ja kehittäminen Uudistaa esi- ja perusopetussuunnitelmaa. jahuoltolakia yhteistyössä perusturvan kanssa. suunnitelmatyö valmiiksi. Alueellisen opetussuunnitel- taminen. kanssa. Koulukohtaisten oppilashuoltosuunnitelmien valmistumi- Yksiköiden esimiehet osallistuvat suunnitelmatyöhön. Työryhmien perustaminen ja Alueellisiin koulutus- ja kehit- nen mm. Osaava-hankkeen Oppilaiden ja heidän huoltajiensa osallistaminen ja yhteistyö eri tahojen kanssa. Yhteisöllisen ja yksilöllisen op- Paikallisten koulutuksien järjestäminen, valtakunnallisiin koulutuskokonaisuuksiin osallistuminen (Toppkompetens, Kuntakesu). Koulutuspäällikkö ja rehtori- Loviisan opiskeluhuollon ohjausryhmä. Koulutuspäällikkö ja rehtori- tarjoaminen rehtoreille. Vetovoimaisuus ja kilpailukyky: Myönteisen kaupunkikuvan luominen san kouluista. lua. Luodaan pieniä ja suuria elämyksiä. Kehitetään koulukohtaisia painopisteitä lakisääteisten palvelujen lisäksi. - - Koulutuspäällikkö ja koulujen rehtorit/koulunjohtajat. koulu. Kehitetään uusia toimintamalleja. Suomenkielisen koulukeskuksen toimintatapojen vakiinnuttaminen. Koulutuspäällikkö ja rehtorit.

12 81 Henkilöstö ja johtaminen: Avoin toimintakulttuuri ja osaava henkilökunta erityisopetusta. Vahvistetaan ja tuetaan erityisopetuksen toimintaa. Erityisopetuksen ja oppilasja opiskelijahuollon hallinnon nimeäminen. Sivistysjohtaja, koulutuspäällikkö, sivistyslautakunta ja sen jaostot. teistyötä perusturvan kanssa. Ylläpitää ja syventää henkilös- - Panostetaan lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen monialaisella yhteistyöllä. Suunnitelmallinen täydennyskoulutus Osaava/Kunnig-ohjel- Erityiskoulujen toiminnan siirtäminen yleisopetuksen yhteyteen. Säännölliset monialaiset tapaamiset sivistyksen ja perusturvan välillä. Yhteisten toiminta- ja yhteistyömuotojen luominen ja hy- den luominen. Esimiehet kannustavat henkilöstöään osallistumaan koulutussuunnitelman mukaisiin koulutuksiin. Loviisan opiskeluhuollon ohjausryhmä, koulujen oppilashuoltoryhmät ja rehtorit/koulunjohtajat. Koulutuspäällikkö ja rehtorit/ koulunjohtajat. Tukea henkilöstön jaksamista Avoin, viihtyisä ja kannustava työilmapiiri, joka perustuu Esimiestyötä kehitetään ja esimiesroolia vahvistetaan mm. järjestämällä rehtoriseminaareja. Säännölliset kehityskeskustelut. Talous: Ennakoitavissa oleva tasapainoinen talous Työnohjausta on saatavilla tar- Suunnitelmallinen, talousarvi- tava taloudenpito. Noudatetaan toiminnallisia ta- - nassa. Talousarvion tarkka seuranta sikön vastuulla. Tarve palkata uusia työntekijöitä/sijaisia arvioidaan ta- Koulutuspäällikkö ja rehtorit/ koulunjohtajat.

13 82 Toimintaa varten käytettävissä olevat määrärahat Koulutus Vastuualueen tuloarvio ja määrärahat (ohjeellinen) TILINPÄÄTÖS Toimintatuotot josta sisäiset Toimintakulut josta sisäiset josta sisäiset Poistot ja arvonalentumiset Yksikkökustannukset, suoritteet ja tunnusluvut (informatiivinen tieto) (ulkoiset) TP 2013 TA 2015 TS 2017 Kouluja Esikouluryhmät/oppilasmäärä*) 16,5*/165 16/ Perusopetuksen ryhmien lukumäärä/oppilasmäärä 103,5/1 470,5 107/ / / /1 511 Erityisen tuen piiriin siirretyt, % 9,3**) 9,7 9,7 9,5 9,5 25***) 42 40,9 Talous ulk ulk ulk. ( sis.) ( sis.) ulk ulk ulk. ( sis.) ( sis.) Perusopetuksen kuljetuskustannukset/oppilas, netto, euro *) esikoulu toimii vuosiluokkien 1 ja 2 yhteydessä; kahdessa ryhmässä vuonna 2012 ja kolmessa vuonna 2013 **) 120 oppilasta vuonna 2012 ja 151,5 oppilasta vuonna 2013 Harjuntaustan koulu, Länsiharjun koulu ja Myllyharjun koulu yhdistyy yhtenäiskouluksi (-2 koulua) Parkskolan -> Generalshagens skola ja LNH (-1 koulu) ***) oppilaslukumäärä on 1.8.-ennusteen mukaan

14 83 Vastuualuetason avaintavoitteet, toimintasuunnitelmat sekä tavoitteiden toteutumisen seuranta vuosille Vastuualueen nimi: Lukiokoulutus ja ammatillinen koulutus Vastuuhenkilö: sivistysjohtaja, rehtorit Vastuualueen tehtävät Vastuualueen tavoitteena on lukiokoulutuksen turvaaminen sekä suunnitelmallinen opiskelijarekrytointi ja näkyvyyden parantaminen. Lisäksi toimintaa kehitetään aktiivisesti mm. luomalla yhteistyöverkostoja ja kehittämällä esimerkiksi yrittäjyyskasvatusta, opettajien ja opiskelijoiden tieto- ja viestintätekniikkataitoja (TVT) ja joustavia opetusmenetelmiä. Lukiot valmistautuvat ylioppilaskirjoitusten sähköistymiseen, joka käynnistyy joidenkin aineiden kohdalla vuonna 2016 ja suunnitelmien mukaan täysimääräisesti vuonna Lukiot antavat opiskelijoille laadukasta ja ajanmukaista opetusta, joka mahdollistaa hyvät jatko-opintomahdollisuudet. Toisen asteen koulutuksen kohdalla suunnittelukaudella tapahtunee suuria rakenne- ja valtionosuusmuutoksia. Tehtävänä on kuitenkin, yhtenä aktiivisena toimijana, turvata hyvät toisen asteen koulutuksen mahdollisuudet kaupungin nuorille. Vastuualueen toiminnan painopisteet Vastuualueen päämääränä on panostaa laajaan alueelliseen yhteistyöhön ja lisätä lukiokoulutuksen houkuttelevuutta. Muiden oppilaitosten (lukiot ja ammatilliset oppilaitokset) ja yritysten, yhteisöjen ja muiden instituutioiden kanssa tehtävän yhteistyön avulla opiskelijoille on mahdollista tarjota laajempaa ja monipuolisempaa kurssitarjontaa. Uuden oppilas- ja opiskelijahuoltolain myötä opiskeluhuollon käytänteet järjestetään niin, että niistä muodostuu toimiva ja yhtenäinen jatkumo perusopetukselle. Toimintaympäristön muutokset suunnittelukaudella ja käynnissä olevat hankkeet Valtio on suunnitellut toteuttavansa suunnittelukaudella lukioita koskevia rakennemuutoksia ja valtionosuusmuutoksia, jotka on huomioitava. Uudet järjestämisluvat on haettava lukioille vuoden 2016 aikana. Vuoden 2015 avaintavoitteet (operatiiviset) ja toimintasuunnitelma niiden saavuttamiseksi sekä tavoitteiden toteutumisen seuranta Asiakas ja kuntalainen: Sivistyspalvelujen ylläpitäminen ja kehittäminen Turvata laadukas ja ajanmukainen lukiokoulutus ja kehittää sitä sekä lisätä lukioiden Opiskelijamäärä kasvaa vuoden tasosta. eellisiin lukioverkoston kehittämishankkeisiin. kansainvälisen yhteistyön ke- kelijoiden TVT-taitoja sekä kehitetään yhteistyötä yritysten kasvatukseen. Lisäksi kehitetään mm. verkko-opetusta ja joustavia opetusmenetelmiä. Rehtorit yhdessä johtoryhmien kanssa rekrytoivat opiskelijoita. Rehtorit yhdessä sivistysjohtajan kanssa.

15 84 Vetovoimaisuus ja kilpailukyky: Myönteisen kaupunkikuvan luominen ta yhteistyötä. Omien lukioiden yhteistyötä vistetaan. Suomenkielisen lukiokoulutuk- (Porvoo, Askola). Sivistysjohtaja sekä lukioiden Sivistysjohtaja seuraa ja ra- prosessien kulusta kaupungin johtoa ja sivistyslautakunnan jaostoja. Ruotsinkielisen lukiokoulutuk- (Sipoo, Porvoo, Kotka). Henkilöstö ja johtaminen: Avoin toimintakulttuuri ja osaava henkilökunta - toa. Tuetaan henkilökunnan osallistumista alueelliseen täydennyskoulutukseen, pääpaino TVT-koulutuksessa. Talous: Ennakoitavissa oleva tasapainoinen talous netelmiään ja valmiuksiaan mistautuen ylioppilaskirjoitusten sähköistymiseen syksystä Sivistysjohtaja ja rehtorit. Seurata talousarvion toteu- reagoida oman vastuualueen poikkeamiin. Talousarviossa pysyminen. - menpiteet. Kustannusten hallinta, taloudellinen toiminta ja uusien toimintatapojen etsiminen. Vastuualueen osavuosirapor- Toimintaa varten käytettävissä olevat määrärahat Lukiokoulutus ja ammatillinen koulutus Vastuualueen tuloarvio ja määrärahat (ohjeellinen) TILINPÄÄTÖS Toimintatuotot josta sisäiset Toimintakulut josta sisäiset josta sisäiset Poistot ja arvonalentumiset

16 85 Lukioiden yksikkökustannukset, suoritteet ja tunnusluvut (informatiivinen tieto) (ulkoiset) TP 2013 TA 2015 TS 2017 Opiskelijamäärä 187, Opetustunnit ulk ulk ulk. ( sis.) ( sis.) Vastuualuetason avaintavoitteet, toimintasuunnitelmat sekä tavoitteiden toteutumisen seuranta vuosille Vastuualueen nimi: Vapaa sivistystyö Vastuuhenkilö: sivistysjohtaja ja rehtori Vastuualueen tehtävät Alueopistot, Lovisa svenska medborgarinstitut ja Valkon kansalaisopisto tarjoavat vapaasta sivistystyöstä säädetyn lain mukaista opetusta kolmessa kunnassa (Lapinjärvi, Loviisa, Pyhtää). Elinikäisen oppimisen periaatteen mukaisesti kurssitarjonta suunnataan kaikenikäisille opiskelijoille ja monenlaisille kohderyhmille. Vastuualueen toiminnan painopisteet 1. Asiakas ja kuntalainen: Sivistyspalvelujen ylläpitäminen ja kehittäminen. 2. Vetovoimaisuus ja kilpailukyky: Myönteisen kaupunkikuvan luominen. 3. Henkilöstö ja johtaminen: Avoin toimintakulttuuri ja osaava henkilökunta. 4. Talous: Ennakoitavissa oleva tasapainoinen talous. Toimintaympäristön muutokset suunnittelukaudella ja käynnissä olevat hankkeet Suunnittelukauden aikana huomioidaan vapaan sivistyksen valtakunnallisten normien ja ohjauksen vaatimukset. Vuoden 2015 avaintavoitteet (operatiiviset) ja toimintasuunnitelma niiden saavuttamiseksi sekä tavoitteiden toteutumisen seuranta Asiakas ja kuntalainen: Sivistyspalvelujen ylläpitäminen ja kehittäminen Kurssitarjonta vastaa kysyntää määrän mahdollistamassa laajuudessa. Suunniteltavan ja toteutuvan nossa, opiskelijamäärä on ennallaan tai kasvava. Vetovoimaisuus ja kilpailukyky: Myönteisen kaupunkikuvan luominen Toimintaprosessit toteutetaan kaan. maan valtakunnallisia vapaan sivistystyön linjauksia. Alueopistojen toimintamuo- maan valtakunnallisia tavoitteita. normeihin ja ohjaukseen sekä toimintaehtojen turvaaminen. Rehtori ja johtokunta.

17 86 Henkilöstö ja johtaminen: Avoin toimintakulttuuri ja osaava henkilökunta Opistojen johtamisen ja hen- - - Talous: Ennakoitavissa oleva tasapainoinen talous (CAF, Common Assessment Frameworks). Rehtori ja johtokunta. Kestävä taloudenpito. Talousarviossa pysyminen. Talousarvion toteuman seuranta ja ennusteiden laadinta sivistyslautakunnalle. Toimintaa varten käytettävissä olevat määrärahat Vapaa sivistystyö Vastuualueen tuloarvio ja määrärahat (ohjeellinen) (1 000 ) TILINPÄÄTÖS Toimintatuotot josta sisäiset Toimintakulut josta sisäiset josta sisäiset Poistot ja arvonalentumiset Yksikkökustannukset, suoritteet ja tunnusluvut (informatiivinen tieto) (ulkoiset) TP 2013 TA 2015 TS 2017 Opiskelijoita (MI) (MI) (Mi) (Mi) (Mi) (Vako) (Vako) (Vako) (Vako) (Vako) = = = = = Opetustunteja (MI) (MI) (Mi) (Mi) (Mi) (Vako) (Vako) (Vako) (Vako) (Vako) = = = = = ulk. 247 ulk. 242 ulk. euro/opiskelija (279 + sis.) (276 + sis.) 59 ulk. 63 ulk. 63 ulk. (71 + sis.) (72 + sis.)

18 108 Kust. arvio TA - TAMRH TA 2015 TS TS Jäähallihanke Mikäli saadaan avustusta. Liikuntahalli peruskorjaus Energiaa säästävät investoinnit Suomenkielinen koulukeskus kv SKK:n lähiliikuntapaikka SKK/Myllyharjun koulu Sisäkorjaukset, sähkö, valaistus ja putkilinjat Lovisanejdens högstadium RPT/Kirkonkylän koulu Julkisivujen peruskorjaus 2017 Koskenkylän lähiliikuntapaikka Valko, lähiliikuntapaikka Sävträsk skola Veistossali ja keskuskeittiön peruskorjaaminen Kouluinvestoinnit v Valtuusto päättää mahdollisten kouluinvestointien toteutumisjärjestyksestä kun kouluverkkoselvityksestä Koskenkylän hanke on tehty päätös. Lovisanejdens högstadium + Lovisa Gymnasium Laaditaan keskusta-alueen yhteinen hankesuunnitelma Lovisanejdens högstadiumin, Lovisa gymnasiumin, Generalshagens skolan ja päivähoidon osalta kytk.toimistohank. Koulutuskuntayhtymät Energiaa säästävät investoinnit, tulot Suomenkielinen koulukeskus, hanke Suomenkielinen koulukeskus, hanke Sali ELY-keskuksen avustus; jäähallihanke