Toimintaa varten käytettävissä olevat määrärahat (toimintakate on sitova kaupunginvaltuustoon nähden) Koko vuosi TP 2011 TA 2012 ENNUSTE 1-12/2012

Transkriptio

1 Sivistyskeskus Toiminta-ajatus Sivistyskeskuksen tehtävänä on tarjota kaupungin asukkaille monipuolisia ja laadukkaita varhaiskasvatus-, opetus-, koulutus-, vapaa sivistystyö-, vapaa-aika-, museo-, kulttuuri- ja kirjastopalveluita. Palveluita tarjotaan asiakaslähtöisesti ja ylläpidetään sekä kehitetään yhteistyössä muiden hallintokuntien, asukkaiden ja yhdistysten kanssa. Sivistyskeskus panostaa toiminnallaan lasten ja nuorten hyvinvointiin, elämänlaadun parantamiseen, kulttuuriprofiilin luomiseen sekä terveiden elämäntapojen ja aktiivisen kansalaisuuden edistämiseen. Sivistyskeskukseen kuuluvat seuraavat vastuualueet: - Hallinto ja kehittäminen - Varhaiskasvatus - Koulutus - Lukio ja ammatillinen koulutus - Vapaa sivistystyö - Vapaa-aikatoimi - Museo- ja kulttuuritoimi - Kirjastotoimi Toiminnan päämäärät 1. Sivistyspalvelujen ylläpitäminen ja kehittäminen koko alueella ja kaupungin kaikille asukkaille. 2. Myönteisen kaupunkikuvan luominen. 3. Ennakoitavissa oleva tasapainoinen talous Toimintaa varten käytettävissä olevat määrärahat (toimintakate on sitova kaupunginvaltuustoon nähden) C40 Sivistyskeskus (1 000 ) Koko vuosi TP 2011 TA 2012 ENNUSTE 1-12/2012 Ehdotus Muutos TP 2011/ Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Vuokratuotot Toimintatuotot yhteensä Henkilöstökulut Palveluiden ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Toimintakulut yhteensä Toimintakate

2 Kaupunkistrategiasta ja toiminnan päämääristä johdetut, kaupunginvaltuustoon nähden sitovat avaintavoitteet vuodelle 2013 ja toimintasuunnitelma niiden saavuttamiseksi Keskuksen toiminnan päämäärä: Sivistyspalvelujen ylläpitäminen ja kehittäminen koko alueella ja kaupungin kaikille asukkaille. AVAINTAVOITE Tavoitetaso Mittari (Toimenpiteet / vastuuhenkilöt) Pätevät ja osaavat ammattilaiset huolehtivat palveluiden tarjoamisesta Sivistyskeskuksen henkilöstöstä 80 % täyttää muodolliset kelpoisuusvaatimukset Pätevän henkilöstön määrä suhteessa kokonaishenkilöstömäärään Keskuksen toiminnan päämäärä: Myönteisen kaupunkikuvan luominen Vakituisiin tehtäviin valitaan muodollisesti kelpoisia hakijoita Henkilöstön ohjaaminen täydennyskoulutukseen Vastuuhenkilöinä ovat keskuksen johtaja ja vastuualueiden päälliköt. AVAINTAVOITE Tavoitetaso Mittari (Toimenpiteet / vastuuhenkilöt) Palvelutarjonta tähtää arjen sujuvuuden ja aktiivisen vapaaajan edistämiseen, edesauttaen myönteisen kaupunkikuvan luomista, kaupunkilaisten viihtyvyyttä sekä uusien asukkaiden halua muuttaa paikkakunnalle. Täyttää lain vaatimukset ja lisäksi tarjota pieniä ja suuria elämyksiä, jonka avulla erottautua edukseen positiivisesti. Asukasluvun kehittyminen ja palvelujen riittävyyden tarkastelu suhteessa asukasmuutoksiin. Keskuksen toiminnan päämäärä: Ennakoitavissa oleva tasapainoinen talous Sisäinen valvonta, palveluiden kehittäminen ja muutostarpeisiin reagoiminen. Vastuuhenkilöinä ovat vastuualueiden päälliköt omien vastuualueidensa osalta. AVAINTAVOITE Tavoitetaso Mittari (Toimenpiteet / vastuuhenkilöt) Talouden pidon suunnitelmallisuus Talousarvion sitovien tavoitteiden toteutuminen Talousarvion toteuman seuranta ja ennusteiden laadinta, poikkeamiin reagointi ja johdon toimenpiteet Keskuksen johtaja ja vastuualueiden päälliköt Vastuualuetason avaintavoitteet, toimintasuunnitelmat sekä tavoitteiden toteutumisen seuranta vuosille Vastuualueen nimi: Hallinto ja kehittäminen Vastuuhenkilö: sivistysjohtaja, taloussuunnittelija, suunnittelija Vastuualueen tehtävät Vastuualueen tehtävänä on tuottaa ja ylläpitää tasavertaisia ja asiakaslähtöisiä sivistyspalveluja koko alueella ja alueen kaikille asukkaille. Vastuualue huolehtii keskuksen yhteisistä talous- ja hallintotehtävistä. Toimintaa ohjaavat säädökset opetustoimesta, opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta, hankintatoimesta ja hallintomenettelystä. Vastuualue hoitaa lisäksi oppilaskuljetusten hallinnoinnin ja koordinoinnin.

3 Vastuualueen toiminnan päämäärät Vastuualueen päämääränä on hyödyntää eri vastuualueiden erityisosaamista keskuksen sisällä ja lisäksi kehittää moniammatillista yhteistyötä muiden keskusten sekä tukipalveluiden kanssa. Päämääränä on myös huolehtia henkilöstön hyvinvoinnista ja mahdollisuuksien mukaan antaa mahdollisuudet ammattitaidon ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Pitkän aikavälin päämääränä on myös tarkastella organisaation rakenteita, palvelutarjontaa sekä palvelutuotantomuotoja. Toimintaympäristön muutokset suunnittelukaudella ja käynnissä olevat hankkeet Sivistyskeskuksessa tarkastellaan säännöllisesti palvelujen riittävyyden tarjontaa suhteessa palvelutarpeeseen ja asukasmuutoksiin. Kouluverkon kehittämissuunnitelmassa mainitut toimenpide-ehdotukset tulee toteuttaa keskeisten suunnitelmassa mainittujen tavoitteiden mukaisesti, edellyttäen että ne hyväksytään valtuustossa. Vastuualue osallistuu alueellisten hankkeiden, kuten II-asteen ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen kehittämishankkeisiin. Vastuualue pyrkii edelleen aktiivisesti hakemaan ulkopuolista rahoitusta eri kehittämishankkeisiin. Vuoden 2013 avaintavoitteet (operatiiviset) ja toimintasuunnitelma niiden saavuttamiseksi sekä tavoitteiden toteutumisen seuranta Yksiköiden täydennyskoulutussuunnitelmien laatiminen Kaikissa sivistyskeskuksen yksiköissä on laadittu omat täydennyskoulutussuunnitelmat Sivistyskeskuksen johtoryhmä ohjeistaa yksiköitä menettelytavoista Yksiköiden esimiehet raportoivat prosessin etenemisestä ja toteuttamisesta vastuualueen esimiehelle II-asteen ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen selvitysten tulosten mahdollinen toteuttaminen Kouluverkon kehittämissuunnitelman väliraportin kehittämismallien ja toimenpide-ehdotusten tarkentaminen Palveluiden mahdollinen uudelleenjärjestäminen siten, että ne edelleen tukevat myönteisen kaupunkikuvan luomista. Sivistyslautakunnan valitsema uusi työryhmä jatkaa työskentelyä vuoden 2013 aikana Keskuksen johtaja osallistuu aktiivisesti prosessiin Keskuksen johtaja, koulutuspäällikkö, taloussuunnittelija ja suunnittelija osallistuvat aktiivisesti prosessiin Talousarvion toteuman seuranta ja ennusteiden laadinta, poikkeamiin reagointi ja johdon toimenpiteet Talousarviossa pysyminen Talousraportointi ja sen pohjalta tehtävät tarvittavat johtamistoimenpiteet Kustannusten hallinta taloudellinen toiminta, uusien toimintatapojen etsiminen, prosessien ja palveluketjujen jatkuva parantaminen ja tehostaminen Keskuksen johtaja seuraa ja raportoi prosessin kulusta luottamushenkilöitä ja kaupungin johtoa Keskuksen johtaja seuraa ja raportoi prosessin kulusta luottamushenkilöitä ja kaupungin johtoa. Osavuosiraportointi 2 kertaa vuodessa

4 Toimintaa varten käytettävissä olevat määrärahat Hallinto ja kehittäminen Vastuualueen tuloarvio ja määrärahat (ohjeellinen) TP 2011 TA 2012 ENNUSTE 1-12/2012 (1 000 ) Ehdotus Muutos TP 2011/ Toimintatuotot yhteensä Toimintakulut yhteensä Toimintakate Yksikkökustannukset, suoritteet ja tunnusluvut (informatiivinen tieto) (ulkoiset) TP 2011 TA 2012 TS 2015 Nettomenot, /asukas 50,1 58,3 58,5 xx,x Vastuualuetason avaintavoitteet, toimintasuunnitelmat sekä tavoitteiden toteutumisen seurantavuosille Vastuualueen nimi: Päivähoito- ja varhaiskasvatuspalvelut Vastuuhenkilö: Varhaiskasvatuspäällikkö Vastuualueen tehtävä Vastuualueen tehtävänä on tarjota loviisalaisille lapsiperheille monipuolisia ja laadukkaita varhaiskasvatuspalveluja. Lain lasten päivähoidosta mukaan alle kouluikäisillä lapsilla on subjektiivinen oikeus päivähoitoon, jota on mahdollisuuksien mukaan järjestettävä huoltajien toivomassa muodossa. Asetus lasten päivähoidosta määrittelee päivähoidon henkilöstömitoituksen. Vastuualue käsittää 11 päiväkotia, 6 ryhmäperhepäiväkotia ja 5 omassa kodissaan työskentelevää perhepäivähoitajaa. Kahdessa päiväkodeista tarjotaan ilta- ja viikonloppuhoitoa. Avoin varhaiskasvatus tarjoaa virikkeistä toimintaa työttömien ja kotona olevien vanhempien lapsille, ja näin ollen vähentää kokopäiväpaikkojen kysyntää. Avointa varhaiskasvatusta tarjotaan leikkikerhoissa ja avoimessa päiväkodissa Treffiksessä, jonka toiminta ulottuu myös keskustan ulkopuolelle Liljendaliin ja Koskenkylään. Kiertävät erityislastentarhanopettajat antavat erityisen tuen tarpeessa olevien lasten vanhemmille ja varhaiskasvatuksen henkilöstölle tietoa, ohjausta ja tukea lapsen yksilöllisen tuen tarpeen arvioinnissa sekä suunnittelussa ja toteutuksessa. Kiertävät erityislastentarhanopettajat osallistuvat myös rakenteellisten tukitoimien valmisteluun tuen kolmiportaisuuden mukaisesti. Vastuualueen toiminnan päämäärät Päivähoito pyrkii tarjoamaan laadukasta varhaiskasvatusta, joka edistää alle kouluikäisten lasten kasvua, kehitystä ja oppimista turvallisessa ja innoittavassa ympäristössä. Tavoitteena on kehittää erilaisia päivähoitomuotoja, jotka vastaavat lapsiperheiden tarpeita ja toivomuksia parhaalla mahdollisella tavalla.

5 Maksamalla kuntalisää KELA:n laissa säädetyn yksityisen hoidon tuen lisäksi lapsiperheille annetaan mahdollisuus valita yksityinen päivähoitopaikka perhepäivähoidossa tai ryhmäperhepäivähoidossa. Yksityiset päivähoitopaikat muodostavat tärkeän täydennyksen kunnalliselle päivähoidolle. Laki lasten kotihoidontuesta antaa alle 3-vuotiaiden lasten vanhemmille mahdollisuuden hoitaa lapsiaan kotona. Loviisan kaupunki tukee perheitä maksamalla kuntalisää KELA:n laissa säädetyn kotihoidontuen lisäksi. Mahdollisuus saada kuntalisää kotihoidontuen lisäksi on osoittautunut merkitykselliseksi monille lapsiperheille, jotka suunnittelevat paikkakunnalle muuttoa. Lapsiennuste vuosille Syntymävuosi Yhteensä Väestörekisterin tietoihin pohjautuvan ennusteen mukaan alle kouluikäisten lasten lukumäärä tulee pysymään kutakuinkin samalla tasolla suunnittelujaksolla Muuttoliike näkyy eniten Koskenkylän ja Tesjoen alueella. Toimintaympäristön muutokset suunnittelukaudella ja käynnissä olevat hankkeet Kotonaan työskentelevien perhepäivähoitajien lukumäärä vähenee. Uusia perhepäivähoitajia ei palkata eläkkeelle siirtyvien tilalle ja muutamia perhepäivähoitajia, jotka toimivat alueilla, joissa lasten lukumäärä on tasaisesti vähentynyt, on siirretty vastaaviin vapaana oleviin tehtäviin päiväkodeissa. Samasta syystä yksi perhepäiväkotihoitajan tehtävä muutetaan vuoden 2013 alusta kiertävän päivähoitajan tehtäväksi, mikä lisää kiertävien päivähoitajien lukumäärän kunnassa kolmeen. Tämä helpottaa osaltaan jatkuvaa sijaistarvetta päivähoitoyksiköissä sekä ulkopuolisia sijaisten käyttöä. Yksityinen ryhmäpäiväkoti Peikonpesä lopetti toimintansa , mikä vähentää yksityisten päiväkotipaikkojen lukumäärän kymmenellä. Yhteiskunnalliset muutokset kuten esim. lisääntyvä työttömyys saattavat jatkossa vähentää päivähoidon kokopäiväpaikkojen tarvetta. Toisaalta subjektiivinen oikeus päivähoitoon takaa vanhemmille oikeuden päivähoitopaikkaan myös työttömyyden kohdatessa ja estää näin päivähoitopaikan menettämisen. Päivähoito voi joissakin tapauksissa toimia tukimuotona joka auttaa perheitä jaksamaan arjessa.

6 Vuoden 2013 avaintavoitteet (operatiiviset) ja toimintasuunnitelma niiden saavuttamiseksi sekä tavoitteiden toteutumisen seuranta AVAINTAVOITE Tavoitetaso /Mittari Toimintasuunnitelma Varhaiskasvatuksen sisällöllisen laadun kehittäminen Tavoitetaso: Lisätä henkilöstön motivaatiota ja kiinnostusta kehittää omaa työtään ja uusia työtapoja, esimerkiksi pienryhmätoimintaa. Säännöllisiä koulutustilaisuuksia omalla paikkakunnalla joko sisäisten tai ulkopuolisten kouluttajien vetäminä. Koko henkilöstöllä mahdollisuus osallistua. Vastuuhenkilöt: varhaiskasvatuspäällikkö ja varhaiskasvatuksen ohjaaja, päiväkodinjohtajat Hyvän palvelutason turvaaminen Taloudenpidon suunnitelmallisuus Mittari: Koulutuksiin osallistuvien henkilöiden lukumäärä suhteessa koko henkilöstöön. Tavoitetaso: Varhaiskasvatuksen toiminta ja palvelut vastaavat lapsiperheiden tarpeita heidän eri elämäntilanteissaan. Mittari: Päivähoitopaikkojen ja erilaisten päivähoitomuotojen tarjonta suhteessa lapsiperheiden tarpeisiin ja toiveisiin. Lapsiperheille suunnatut kyselyt. Tavoitetaso: Talousarvion sitovat tavoitteet toteutuvat Mittari: Talousarvion toteutuman seuranta, poikkeamiin reagointi ja johdon tarvittavat toimenpiteet. Yksikkökohtaiset koulutussuunnitelmat käyttöön. Kunnan varhaiskasvatussuunnitelman päivittäminen Kehitetään varhaiskasvatuksen palveluja ja reagoidaan muutostarpeisiin. Selvitetään mahdollisuuksia laajentaa varhaiskasvatuksen avointa toimintaa perustamalla suomenkielinen leikkikerho Loviisan keskustaan. Selvitetään mahdollisuuksia perustaa kielikylpyryhmä Loviisan keskustan alueelle syksyllä Talousarvion seuranta ja sen noudattaminen jokaisen yksikön omalle vastuulle Tarvetta palkata uusia työntekijöitä/sijaisia arvioidaan tapauskohtaisesti päivähoitoasetuksen henkilöstömitoitusta koskevia määräyksiä noudattaen. Olemassa olevaa henkilöstöä siirretään mahdollisuuksien mukaan yksiköstä toiseen tai toimintaa strukturoidaan uudelleen. Vastuuhenkilöt: varhaiskasvatuspäällikkö ja varhaiskasvatuksen ohjaaja, päiväkodinjohtajat Osavuosiraportointi kahdesti vuodessa. Vastuuhenkilöt: varhaiskasvatuspäällikkö ja varhaiskasvatuksen ohjaaja sekä päiväkodinjohtajat

7 Toimintaa varten käytettävissä olevat määrärahat Päivähoito- ja varhaiskasvatus Vastuualueen tuloarvio ja määrärahat (ohjeellinen) TP 2011 TA 2012 ENNUSTE 1-12/2012 (1 000 ) Ehdotus Muutos TP 2011/ Toimintatuotot yhteensä Toimintakulut yhteensä Toimintakate Yksikkökustannukset, suoritteet ja tunnusluvut (informatiivinen tieto) (ulkoiset) TP 2011 TA 2012 TS 2015 Päiväkotihoito lapset /lapsi, netto x xxx Ryhmäperhepäivähoito lapset /lapsi, netto x xxx Perhepäivähoito lapset /lapsi, netto x xxx Yhteensä päivähoidossa -erityistä tukea tarvitsevat -vuorohoidossa olevat Kotihoidon tuet -lakisääteinen (lapsia) -kuntalisä Yksityisen hoidon tuet -lakisääteinen (lapsia) -kuntalisä (lapsia) Avoin varhaiskasvatus -Treffis/perheitä/vuosi -leikkikerhot perheitä perheitä perheitä perheitä

8 Vastuualuetason avaintavoitteet, toimintasuunnitelmat sekä tavoitteiden toteutumisen seuranta vuosille Vastuualueen nimi: Koulutus Vastuuhenkilö: koulutuspäällikkö ja rehtorit/koulunjohtajat Vastuualueen tehtävät Esi- ja perusopetuksen järjestäminen lain mukaisesti. Aamu- ja iltapäivätoiminnan ylläpitäminen. Vastuualueen toiminnan päämäärät Toiminta järjestetään perusopetuslain mukaisesti. Opetuksen keskeisenä asiakirjana toimii opetussuunnitelma, jota kehitetään ja päivitetään jatkuvasti. Koulujen työsuunnitelmien kautta toteutetaan opetussuunnitelmien perusteita sekä paikallista opetussuunnitelmaa. Täten toiminnan arviointi helpottuu ja yhdenmukaistuu. Ryhmäkoot pyritään pitämään tarkoituksenmukaisina. Koulutuspäällikkö johtaa, tukee ja seuraa kaikkia yksikköjä ja ylläpitää yhteistyötä muiden tahojen kanssa. Päämääränä on houkutteleva perusopetus kahdella kielellä. Toimintaympäristön muutokset suunnittelukaudella ja käynnissä olevat hankkeet Loviisassa toimii 18 peruskoulua, joista 14 on vuosiluokille 1 6, kaksi vuosiluokille 7 9 ja kaksi erityiskoulua vuosiluokille 1 9. Esikoulut liitetään vaiheittain koulujen yhteyteen. Kaupungin kouluissa on myös iltapäivätoiminta. Osassa kouluissa toimii myös vuosiluokille 1 9 järjestetyt kerhot. Vaikeimmin kehitysvammaisten opetus, ns. TOI- opetus, on toimintamuoto jota kehitetään molemmille kieliryhmille. Suomenkielisen koulukeskuksen rakentaminen aloitetaan. Tämä mahdollistaa yhtenäiskouluperiaatteen toteuttamisen. Kouluverkon kehittämissuunnitelma huomioidaan toiminnassa. Vuoden 2013 avaintavoitteet (operatiiviset) ja toimintasuunnitelma niiden saavuttamiseksi sekä tavoitteiden toteutumisen seuranta Tavoite 1: Uusi opetussuunnitelmaprosessi käynnistetään Tavoite 2: Yleisen, tehostetun ja erityisen tuen kehittäminen ja työtapoja vakiinnutetaan yhteistyössä perusturvakeskuksen ja kolmannen sektorin kanssa Tavoite 3: Kehitetään kouluja kouluverkon kehittämissuunnitelman mukaisesti sekä kehitetään koulukyytejä Tavoite 4: Opettajien koulutusta kehitetään sekä laaditaan koulukohtaiset koulutussuunnitelmat

9 Opetussuunnitelmien päivittäminen Nykyisen opetussuunnitelman kehittäminen sekä valmistautuminen uuteen opetussuunnitelmauudistukseen Opetussuunnitelmaryhmien perustaminen Järjestetään koulutus- tai infotilaisuuksia Jaostot hyväksyvät suunnitelmat, jonka jälkeen ne lähetetään kouluille täytäntöönpanoa varten. Yleisen-, tehostetun, erityisen tuen- (kolmiportaisuus) sekä TOI-opetuksen toimintamallien vakiinnuttaminen Tuntijaon ja vuosisuunnitelmien yhteensovittaminen Tehostetun tuen ja erityisen tuen toimintamuotojen vakiinnuttaminen Jatketaan Kelpo-koordinaattorin käynnistämillä tukimuodoilla Pätevää henkilökuntaa TOIopetukseen Työryhmä perustetaan tuntijaon yhtenäistämiseen Tiedotus KELPO-ohjaajan sekä erityisopettajien kautta Rekrytointia sekä lisäkoulutusta Jaostot hyväksyvät suunnitelmat jotka lähetetään kouluille toimeenpantavaksi KELPO-kysely, raportteja sekä koulujen omat lukuvuosiarvioinnit Kelpo-ohjaaja, rehtorit, perusturvakeskus, jaostot KELPO-ohjaaja, rehtorit, perusturvakeskus, jaostot Oppilashuollon kehittäminen Panostetaan lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen moniammatillisella yhteistyöllä Kelpo-ohjaaja vahvistaa toimintaperiaatteet infovierailuilla ja kehittämällään materiaalilla KELPO-kysely, raportteja sekä koulujen omat lukuvuosiarvioinnit Kouluverkon kehittämissuunnitelman tavoitteiden seuranta Joustavaa perusopetusta (JOPO) vuosiluokilla 7-9 ylläpidetään ennaltaehkäisevänä opetusmenetelmänä Tarkastetaan koulujen kunto ja päivitetään oppilasennusteet JOPO-toiminta kuuluu jo osana opetussuunnitelmaa Kaupungin maankäyttö- ja asuntopoliittinen-ohjelma sekä taloudellinen tilanne ratkaisee kouluverkon muodostumisen. Työryhmä perustetaan Yläkoulujen rehtorit seuraavat toimintaa Tiedotetaan kouluille sekä huoltajille, kaupunginvaltuusto hyväksyy Esikoulumallia ja henkilökunnan palkkausta yhtenäistetään Esikoulut liitetään kouluihin asteittain. Samalla esikoulunopettajan tehtävät muuttuvat esikoulun päätoimisiksi tuntiopettajiksi Henkilöstöjaosto ja lautakunta hyväksyy Koulutuspäällikkö toimeenpanee Eri johtajuusmalleja ja niiden taloudelliset vaikutukset selvitellään Erityisopetukselle suunnitellaan uusi johtamis- ja koordinointimalli *) Kokeilutoimintaa pienessä mittakaavassa. Toimintamuoto sekä johtajuusmalli vahvistetaan uudelle suomenkieliselle koulukeskukselle **) Sivistysjohtaja, koulutuspäällikkö, jaosto Koulukyytiperiaatteiden kehittäminen Kuljetussuunnitelma tarkastetaan Vaaralliset tieosuudet tarkastellaan Koululiituohjelmalla Koulutuspäällikkö ja suunnittelija laatii, lautakunta hyväksyy Opettajien täydennyskoulutus Opettajien koulutusta kehitetään sekä laaditaan koulukohtaiset koulutussuunnitelmat Koulukyydit kilpailutetaan Hilmassa yhteistyössä muiden sektoreiden kanssa mikäli mahdollista Osallistuminen alueelliseen KKK/UUU-hankkeeseen (Osaava/Kunnig) Paikalliset koulutusvastaavat tiedottavat ja kehittävät koulutustarjontaa Koulutuspäällikkö ja suunnittelija laatii, lautakunta hyväksyy KKK/UUU-johtoryhmä, rehtorit, lautakunta

10 Toimintaa varten käytettävissä olevat määrärahat Opetus Vastuualueen tuloarvio ja määrärahat (ohjeellinen) TP 2011 TA 2012 ENNUSTE 1-12/2012 (1 000 ) Ehdotus Muutos TP 2011/ Toimintatuotot yhteensä Toimintakulut yhteensä Toimintakate Yksikkökustannukset, suoritteet ja tunnusluvut (informatiivinen tieto) (ulkoiset) TP 2011 TA 2012 TS 2015 Määrä Kouluja *) **) Esikouluryhmät/oppilasmäärä 17/170 18/182 17/141 16/136 Peruskouluryhmien lukumäärä/ oppilasmäärä 112/ / / /1488 Erityisen tuen piiriin siirretyt, % 8,0 % 8,2 % 7,9 % 7,5 % Peruskouluoppilasta/koulunkäyntiavustaja Talous Esikoulukustannukset/oppilas, netto Esikoulun kuljetuskustannukset/ oppilas, netto Perusopetuksen kustannukset/oppilas, netto Perusopetuksen kuljetuskustannukset/ oppilas, netto *) Uusi malli erityisopetuksen johtamiselle **) Suomenkieliseen koulukeskuksesta yhtenäinen peruskoulu Vastuualuetason avaintavoitteet, toimintasuunnitelmat sekä tavoitteiden toteutumisen seuranta vuosille Vastuualueen nimi: Lukio ja ammatillinen koulutus Vastuuhenkilö: sivistysjohtaja, rehtorit Vastuualueen tehtävät Vastuualueen tavoitteena on lukiokoulutuksen turvaaminen sekä suunnitelmallinen opiskelijarekrytointi ja näkyvyyden parantaminen. Lisäksi kehitetään aktiivisesti toimintaa mm. luomalla yhteistyöverkostoja ja kehittämällä esimerkiksi verkko-opetusta ja joustavia opetusmenetelmiä. Lukiot antavat opiskelijoille laadukasta opetusta, joka mahdollistaa hyvät jatkoopintomahdollisuudet. II-asteen ammatillisen koulutuksen kohdalla suunnittelukaudella tapahtunee suuria rakennemuutoksia. Tehtävänä on kuitenkin, yhtenä aktiivisena toimijana, turvata hyvät ammatillisen koulutuksen mahdollisuudet kaupungin nuorille. Vastuualueen toiminnan päämäärät Vastuualueen päämääränä on panostaa laajaan maakunnalliseen yhteistyöhön ja lisätä lukiokoulutuksen houkuttelevuutta. Muiden oppilaitosten (lukiot ja ammatilliset oppilaitokset) ja yritysten, yhteisöjen ja muiden instituutioiden kanssa tehtävän yhteistyön avulla opiskelijoille on mahdollista tarjota laajempaa kurssitarjontaa.

11 Toimintaympäristön muutokset suunnittelukaudella ja käynnissä olevat hankkeet Suunnittelukaudelle on valtion taholta toteutettava valtionosuusmuutos/vähennys( valtakunnallisesti 30 milj.euroa), joka vaikuttaa lukioiden valtionosuuksiin. Vuoden 2013 avaintavoitteet (operatiiviset) ja toimintasuunnitelma niiden saavuttamiseksi sekä tavoitteiden toteutumisen seuranta Laadukkaan lukiokoulutuksen turvaaminen ja kehittäminen Lisätään lukioiden houkuttelevuutta Opiskelijamäärän kasvu vuoden tasosta Kurssitarjonnan laajentaminen Osallistutaan aktiivisesti alueellisiin lukioverkoston kehittämishankkeisiin Opiskelijoiden ja opettajien kansainvälisen yhteistyön kehittäminen Kehitetään mm. verkkoopetusta ja joustavia opetusmenetelmiä sekä kehitetään yhteistyötä yritysten kanssa Rehtorit yhdessä johtoryhmien kanssa rekrytoivat opiskelijoita Rehtorit yhdessä sivistysjohtajan kanssa Etsitään uusia yhteistyötahoja ja toimintamuotoja II-asteen ammatillisen koulutuksen selvitystyön mahdollinen toteuttaminen Lukiokoulutuksen alueellisiin selvitystöihin osallistuminen Palveluiden mahdollinen uudelleenjärjestäminen siten, että ne edelleen tukevat myönteisen kaupunkikuvan luomista Palveluiden mahdollinen uudelleenjärjestäminen siten, että ne edelleen tukevat myönteisen kaupunkikuvan luomista Keskuksen johtaja osallistuu aktiivisesti prosessiin Keskuksen johtaja osallistuu aktiivisesti prosessiin Talousarvion toteuman seuranta ja ennusteiden laadinta sekä poikkeamiin reagointi oman vastuualueen kohdalla Talousarviossa pysyminen Talousraportointi ja sen pohjalta tehtävät tarvittavat toimenpiteet Kustannusten hallinta, taloudellinen toiminta, uusien toimintatapojen etsiminen Rehtorit yhdessä sivistysjohtajan kanssa Keskuksen johtaja seuraa prosessia ja informoi prosessin kulusta luottamushenkilöitä ja kaupungin johtoa Keskuksen johtaja seuraa prosessia ja informoi prosessin kulusta luottamushenkilöitä ja kaupungin johtoa Vastuualueen osavuosiraportointi 2 kertaa vuodessa Toimintaa varten käytettävissä olevat määrärahat Lukio ja ammatillinen koulutus Vastuualueen tuloarvio ja määrärahat (ohjeellinen) TP 2011 TA 2012 ENNUSTE 1-12/2012 (1 000 ) Ehdotus Muutos TP 2011/ Toimintatuotot yhteensä Toimintakulut yhteensä Toimintakate

12 Yksikkökustannukset, suoritteet ja tunnusluvut (informatiivinen tieto) (ulkoiset) TP 2011 TA 2012 TS 2015 Opiskelijamäärä Opetustunnit Netto /opiskelija x xxx Vastuualuetason avaintavoitteet, toimintasuunnitelmat sekä tavoitteiden toteutumisen seuranta vuosille Vastuualueen nimi: Vapaa sivistystyö Vastuuhenkilö: sivistysjohtaja ja rehtori Vastuualueen tehtävät Lovisa svenska medborgarinstitut ja Valkon kansalaisopisto tarjoavat vapaasta sivistystyöstä säädetyn lain mukaista opetusta kolmen kunnan (Lapinjärvi, Loviisa, Pyhtää) alueella. Elinikäisen oppimisen ihanteen ja yhdenvertaisuusperiaatteen mukaisesti kurssitarjonta suunnataan kaikenikäisille opiskelijoille ja monenlaisille kohderyhmille. Pääsääntöisesti ryhmätilanteissa toteutuvan opetuksen ratkaisut määrittyvät samanaikaisesti sekä yhteisöllisistä että yksilöllisistä tarpeista. Vastuualueen toiminnan tavoitteet - Laadukkaan suomen- ja ruotsinkielisen kurssitoiminnan ylläpitäminen nykyisessä laajuudessaan. - Yhteisöllisen ja verkostoituvan toimintakulttuurin vahvistaminen. - Taloudellisesti ja tarkoituksenmukaisesti järjestetty toiminta Toimintaympäristön muutokset suunnittelukaudella ja käynnissä olevat hankkeet Loviisa on hakenut molemmille Opetus- ja kulttuuriministeriöltä uusia ylläpitämislupia kummallekin opistolle ( Mi, Vako). Aluehallintoviraston ruotsinkielinen yksikkö on myöntänyt Kunnig för fri bildning i södra Finland -hankkeelle euron erityisavustuksen työhyvinvoinnin ja täydennyskoulutuksen tarpeisiin. Kunnig II yhteistyöhön osallistuu yhdeksän toimijaa. Loviisa vastaa hankkeen hallinnosta. Vuoden 2013 avaintavoitteet (operatiiviset) ja toimintasuunnitelma niiden saavuttamiseksi sekä tavoitteiden toteutumisen seuranta Laadukkaan suomen- ja ruotsinkielisen kurssitoiminnan ylläpitäminen nykyisessä laajuudessaan Kurssitarjonta vastaa kysyntää ja toteutuu valtionosuustuntimäärän mahdollistamassa laajuudessa Suunniteltavan ja toteutuvan tuntimäärän suhde tasapainossa, opiskelijamäärä ennallaan tai kasvava Toimintaprosessit toteutetaan kirjattujen periaatteiden mukaan Raportointi johtokunnille Yhteisöllisen ja verkostoituvan toimintakulttuurin vahvistaminen Yhteistoiminta muiden oppilaitosten ja sidosryhmien kanssa vastaa uuden lain Nykyisten yhteistoimintamuotojen säilyttäminen ja uusien Työvuosisuunnitelmaan kirjatut yhteistoimintasuunnitelmat ja hankkeet Rehtori raportoi johtokunnalle

13 vaatimuksia sekä lujittaa vapaan sivistystyön merkitystä ja näkyvyyttä toiminta-alueella käynnistäminen mahdollisuuksien mukaan Lujitetaan yhteistyötä paikallisten lukioiden kanssa Oppilasmäärät raportoidaan sivistyslautakunnalle Taloudellisesti ja tarkoituksenmukaisesti järjestetty toiminta Kestävä taloudenpito Talousarviossa pysyminen Prosessien ja palveluketjujen jatkuva parantaminen ja tehostaminen Osavuosiraportointi 2 kertaa vuodessa johtokunnalle ja sivistyslautakunnalle Toimintaa varten käytettävissä olevat määrärahat Vapaa sivistystyö Vastuualueen tuloarvio ja määrärahat (ohjeellinen) TP 2011 TA 2012 ENNUSTE 1-12/2012 (1 000 ) Ehdotus Muutos TP 2011/ Toimintatuotot yhteensä Toimintakulut yhteensä Toimintakate Yksikkökustannukset, suoritteet ja tunnusluvut (informatiivinen tieto) (ulkoiset) TP 2011 TA 2012 TS 2015 Opiskelijoita Opetustunteja 1 376(Mi) (Vako) = (Mi) (Vako) = (Mi) (Vako) = (Mi) (Vako) = (Mi) (Vako) = (Mi) (Vako) = (Mi) (Vako) = (Mi) Vako) = Nettokustannukset /opiskelija Nettokustannukset /opetustunti Vastuualuetason avaintavoitteet, toimintasuunnitelmat sekä tavoitteiden toteutumisen seuranta vuosille Vastuualueen nimi: Vapaa-aikatoimi Vastuuhenkilö: Vapaa-aikatoimen päällikkö Vastuualueen tehtävät Vapaa-aikatoimi luo edellytykset kuntalaisten liikunnalle tukemalla seuratoimintaa, tarjoamalla liikuntapaikkoja, järjestämällä ohjattua liikuntaa seuratoiminnan ulkopuolelle jääville kuntalaisille, kuten erityisryhmille sekä kehittämällä erityisesti terveyttä edistävää liikuntaa.

14 Loviisan nuorisotyöhön kuuluu nuorten kasvatuksellinen ohjaus, laaja nuorisotilatoiminta, paikallisten nuorisoyhdistysten toiminnan ja tilojen tukeminen, etsivä nuorisotyö, osallistuminen joustavaan perusopetukseen (JOPO), ohjatun toiminnan järjestäminen nuorille sekä nuorisovaltuuston toiminta. Kaupungin vahtimestaripalvelu on osa vapaa-aikatoimea. Siihen kuuluu Agricola-hallin ja liikuntahallin arki-iltavahtimestarit, kaupungin sisäisen postin kuljetus sekä kaupungin irtaimiston hoito ja siirtotyöt. Vastuualueen toiminnan päämäärät Vapaa-aikatoimen tavoitteena on toimiva nuoriso- ja liikuntatoimi, jotka palvelevat kaupungin asukkaita tasapuolisesti koko kunnassa. Vapaa-aikalautakunta myöntää toiminnan perusteella avustusta nuoriso- ja liikuntaseuroille sekä erityisryhmille. Vapaa-aikalautakunta luo tällä tavalla toimintamahdollisuuksia yhdistyksille. Nuorisotoimi tekee aktiivistesti yhteistyötä kaupungin koulujen kanssa, muun muassa yhteisillä hankkeilla. Kaupunki ylläpitää nuorisotiloja Loviisan keskustassa, mutta myös omana toimintana tai yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa Koskenkylässä, Ruotsinpyhtään Kirkonkylässä, Tesjoella ja Valkossa. Liljendalissa vapaa-aikatoimi tekee yhteistyötä paikallisen nuorisoseuran kanssa. Etsivän nuorisotyön tehtävänä on tavoittaa tuen tarpeessa oleva nuori ja auttaa hänet sellaisten palvelujen ja muun tuen piiriin, joilla edistetään hänen kasvuaan ja itsenäistymistään sekä pääsyään koulutukseen ja työmarkkinoille. Nuorille on annettava mahdollisuus osallistua nuorisotyön ja nuorisopolitiikan asioiden käsittelyyn paikallisesti ja alueellisesti. Nuoria on kuultava niitä koskevissa asioissa. Nuorisovaltuusto tekee aktiivista työtä Loviisan nuorison parhaaksi. Liikuntatoimen ensisijainen tehtävä on luoda yleisiä toimintaedellytyksiä liikunnan harrastamiseen. Tavoitteena on luoda kaupunkilaisille edellytyksiä harrastaa liikuntaa ja terveysliikuntaa. Liikuntatoimi aktivoi asukkaat henkilön omista edellytyksistä, järjestää liikuntaa eri ryhmille ja ikäluokille. Liikuntatyö tarjoaa eri-ikäisille ja erikuntoisille kaupunkilaisille liikuntaryhmiä, mahdollisuuksia liikkua ja opastusta. Liikuntatoimi tarjoaa ilmaisia salivuoroja seurojen ohjatuille lapsi- ja nuorisoliikunnalle. Vapaa-aikalautakunta katsoo että olisi luonnollista ja toivottavaa että kentänhoito kuuluisi vapaaaikatoimeen. Toimintaympäristön muutokset suunnittelukaudella - Hagalundiin liikuntapuiston suunnittelu jatkuu. - Suomenkieliseen koulukeskukseen rakennetaan uusi liikuntasali, pihalle rakennetaan lähiliikuntapaikka. - Uusia lähiliikuntapaikkoja suunnitellaan ja rakennetaan ympäri kuntaa liikuntastrategian mukaan.

15 Vuoden 2013 avaintavoitteet (operatiiviset) ja toimintasuunnitelma niiden saavuttamiseksi sekä tavoitteiden toteutumisen seuranta Nuorisolaki säätää että nuorisotyö- ja politiikka kuuluvat kunnan tehtäviin. Liikuntalaki säätää että kunnan tulee luoda edellytyksiä kuntalaisen liikunnalle Vapaa-aikatoimi tukee yhdistystoimintaa Nuorisovaltuuston asema aktiivisena toimijana vahvistetaan Avustuksia maksetaan toiminnan laajuuden mukaan Nuorisovaltuusto on jatkossakin mielenkiintoinen ja tehokas vaikuttamiskanava kaupungin nuorille Seurakokouksia Etsivä nuorisotyö kehitetään ja vahvistetaan Vapaa-aikalautakunta hakee rahoitusta toimintavuodelle Selvityksiä rahoittajille ja lautakunnalle Osallisuuden vahvistaminen Vapaa-aikatoimen strategiatyö viedään loppuun Nuoria kuullaan heitä koskevissa asioissa Pitkäaikainen ohjelma kaupungin vapaa-aikatoimelle, joka on yhtenäinen kaupungin strategian kanssa Nuvan edustus kaupungin kaikissa lautakunnissa Vapaa-aikatoimen päällikkö Toimiva yhteistyö Konkreettinen yhteistyö sektoreiden kesken Laaja-alainen ja katkeamaton tiedonkulku Nuorisoverkko Toimintaa varten käytettävissä olevat määrärahat Vapaa-aikatoimi Vastuualueen tuloarvio ja määrärahat (ohjeellinen) (1 000 ) TP 2011 TA 2012 ENNUSTE 1-12/2012 Ehdotus Muutos TP 2011/ Toimintatuotot yhteensä Toimintakulut yhteensä Toimintakate Yksikkökustannukset, suoritteet ja tunnusluvut (informatiivinen tieto) (ulkoiset) TP 2011 TA 2012 TS 2014 Myönnetyt avustukset/ asukas - liikuntatoiminta - nuorisotoiminta Nuorisotilojen aukiolo: iltoja/viikko Liikuntahallien käyttöaste - Liikuntahalli - Agricola-halli - Liljendalin liikuntatalo - Valkon monitoimitalo - Jäähalli 2,77 1, % 90 % 56 % 85 % 100 % 2,67 1, % 90 % 80 % 80 % 80 % 2,75 1, % 100 % 75 % 85 % 100 % 2,75 2, % 100 % 80 % 85 % 100 %

16 Järjestettyjen tilaisuuksien lukumäärä

17 Vastuualuetason avaintavoitteet, toimintasuunnitelmat sekä tavoitteiden toteutumisen seuranta vuosille Vastuualueen nimi: Museo- ja kulttuuritoimi Vastuuhenkilö: Museo- ja kulttuuritoimen päällikkö Vastuualueen tehtävät Museotoiminnan tavoitteena on ylläpitää ja vahvistaa väestön ymmärrystä kulttuuristaan, historiastaan ja ympäristöstään. Museoiden tulee edistää kulttuuri- ja luonnonperintöä koskevan tiedon saatavuutta tallentamalla ja säilyttämällä aineellista ja visuaalista kulttuuriperintöä tuleville sukupolville, harjoittamalla siihen liittyvää tutkimusta, opetusta ja tiedonvälitystä sekä näyttely- ja julkaisutoimintaa. (Museolaki no 877/2005). Kulttuuritoiminnan tarkoituksena on tarjota asukkaille kulttuurielämyksiä, järjestää eri tyyppisiä kulttuuritapahtumia kaikille ikäryhmille sekä tukea ammattimaisia taiteenharjoittajia sekä järjestötoimintaa niin taloudellisilla avustuksilla kuin mahdollisuudella käyttää sopia tiloja. Vastuualueen toiminnan päämäärät Toimialueella järjestetään toimintaa, jossa pitkän aikavälin tavoitteena on lisätä asukkaiden viihtyvyyttä sekä paikkakunnan vetovoimaisuutta. Kulttuuritoiminta pohjautuu osin vuosittain toistuviin tapahtumiin, jotka nivoutuvat kalenterivuoteen tai kaupunginosiin ja osin spontaanisti järjestettyihin eri ikäryhmille suunnattuihin eri tapahtumiin, joissa teema vaihtelee. Yhdistyksiä ja järjestöjä tuetaan sekä vuosittaisilla toiminta-avustuksilla että yhteisten tapahtumien ja projektien kautta. Kansainvälinen Vierasateljeetoiminta jatkuu, kuten myös yhteistyö Logimar Oy:n ja Kino Marilynin kanssa. Uusi yhteistyökumppani on Loviisan taidekeskuksen tukiyhdistys ry, joka järjestää kulttuuritoimintaa ns. Almin talossa. Kaikki projektit on huomioitu talousarviossa, vanhimmat kuten aikaisimpina vuosina ja Almin talossa tapahtuvalle kulttuuritoiminnalle varataan /vuosi. Panostusta lapsiin ja nuoriin jatketaan mm. taidepedagogisella hankkeella museossa, kouluyhteistyöllä, taidekursseilla sekä koulukonserteilla. Soittokunnan 125-vuotista toimintaa huomioidaan juhlakonsertilla ja Sibeliuspäivät järjestetään elokuussa. Museotoimintaa on kolmessa yksikössä, Komendantintalossa, Strömforsin ruukin pajamuseossa ja Viirilän kotiseutumuseossa. Kaikissa yksiköissä panostetaan yhtäältä yhteiseen tulevaan historiaan ja toisaalta aikaisempien kuntien historiaan, kulttuurihistoriallisten miljöiden vaalimiseen ym. kuten erilaisiin toimintoihin ja näyttelyihin. Kaupungille tärkeitä ja ajankohtaisia teemoja pyritään huomioimaan kuten esim. Häät - teemaa museon kesänäyttelyssä Kaupunginmuseossa panostetaan erityisesti luettelointityöhön tähtäimenä siirtyminen atkpohjaiseen luettelointiin Mahdollinen arkeologinen kaivausprojekti Ahvenkoskella Helsingin yliopiston kanssa sekä 4 6 erityisnäyttelyä vuodessa. Toimintaympäristön muutokset toimintakaudella Almin talon muuttaminen näyttely- ja konserttitoiminnan käyttöön tuo uusia mahdollisuuksia kulttuuritoimijoille kaupungissa.

18 Komendantintalon uuden sähköjärjestelmän suunnittelu ja asennus sekä julkisivun saneeraus tulevat jonkun verran vaikuttamaan museon näyttelyohjelmaan ja toimintaan Vuoden 2012 avaintavoitteet (operatiiviset) ja toimintasuunnitelma niiden saavuttamiseksi sekä tavoitteiden toteutumisen seuranta Monipuolista kulttuuritarjontaa kaikille ikäryhmille kahdella kielellä koko kaupungin alueella Tarjota kaikille asukkaille erilaisia kulttuurielämyksiä Järjestetyt tapahtumat/vuosi Järjestää tapahtumia ja näyttelyjä, yhteydenpito yhdistysten kanssa Lisätään tiedotusta ja markkinointia Koko henkilökunta/vastuualueen päällikkö Luetteloimatonta materiaalia työstetään museossa Luetteloidaan 40 % luetteloimattomasta materiaalista Vuoden aikana yritetään, erityisnäyttelyiden kanssa tehtävän työn ohella, varata aikaa luettelointityöhön Museojohtaja Mittari: Esineiden määrä Toimintaa varten käytettävissä olevat määrärahat Museo- ja kulttuuritoimi Vastuualueen tuloarvio ja määrärahat (ohjeellinen) TP 2011 TA 2012 ENNUSTE 1-12/2012 (1 000 ) Ehdotus Muutos TP 2011/ Toimintatuotot yhteensä Toimintakulut yhteensä Toimintakate Yksikkökustannukset, suoritteet ja tunnusluvut (informatiivinen tieto) (ulkoiset) TP 2010 TA 2011 TA 2012 TS 2014 Kustannus/as,netto Luetteloidujen esineiden määrä Museokävijät - Komendantintalo - Ruukki Järjestetyt kulttuuritapahtumat Näyttelyiden määrä Komendantintalo 30, , , Vastuualuetason avaintavoitteet, toimintasuunnitelmat sekä tavoitteiden toteutumisen seuranta vuosille Vastuualueen nimi: Kirjastotoimi

19 Vastuuhenkilö: Kirjastotoimen päällikkö Vastuualueen tehtävät Kirjastotoimen tehtävänä ja tavoitteena on kirjastolain mukaisesti edistää väestön yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen, kirjallisuuden ja taiteen harrastukseen, jatkuvaan tietojen, taitojen ja kansalaisvalmiuksien kehittämiseen, kansainvälistymiseen sekä elinikäiseen oppimiseen. Kirjastotoiminnassa tavoitteena on edistää myös virtuaalisten ja vuorovaikutteisten verkkopalvelujen ja niiden sivistyksellisten sisältöjen kehittymistä (L 904/1998). Vastuualueen toiminnan päämäärät Päämääränä kolmen vuoden tähtäimellä on edelleen ylläpitää ja kehittää kirjastopalveluita koko Loviisan alueella. Pääkirjaston lisäksi Loviisassa toimii viisi lähikirjastoa, kirjastoauto sekä lukunurkka Agricola-hallissa. Kirjastot palvelevat koko väestöä vauvasta vaariin. Lastenkirjastotyö on oleellinen osa palvelutarjontaa ja lähivuosina on tarkoitus entisestään syventää yhteistyötä koulujen ja päiväkotien kanssa kaikissa kaupunginosissa, mikäli pääkirjaston henkilöstöresurssit sen sallivat. Toimintaympäristön muutokset suunnittelukaudella ja käynnissä olevat hankkeet Kirjasto hankkii vuoden 2013 alusta epress-palvelun joka on asiakkaiden käytettävissä kaikissa kirjaston toimipisteissä. epress on elektronisten sanomalehtien palvelu, joka tarjoaa lähes 100 kotimaista paikallis- ja maakuntalehteä elektronisessa muodossa. Sähköisten aineistojen lisääntynyt tarjonta ja oletettu lisääntyvä kysyntä aiheuttanevat kasvavaa panostusta sähköisiin palveluihin tulevina vuosina. Loviisa on mukana Kansallinen digitaalinen kirjasto -hankkeessa, jonka tavoitteena on verkkopohjaisen asiakaskäyttöliittymän luominen Suomen kirjastoille, arkistoille ja museoille. Suunnittelukauden lopulla alkaa useiden työntekijöiden eläköityminen. Vuoden 2013 avaintavoitteet (operatiiviset) ja toimintasuunnitelma niiden saavuttamiseksi sekä tavoitteiden toteutumisen seuranta Palvelutarjonnan ylläpitäminen ja kehittäminen. Tavoitteena elävä kirjasto, jossa asiakkaat viihtyvät. Tavoitetaso: Laajat ja uusiutuvat aineistovalikoimat, jotka kiertävät tehokkaasti. Lainaustoiminnan ohella järjestetään tapahtumia yms. oheistoimintaa. Kokoelmien kierrättämistä kirjastojen välillä tehostetaan. Tapahtumia järjestetään talousarvion sallimissa rajoissa. Kirjastotoimenpäällikkö vastaa seurannasta ja sta Pätevän henkilöstön palkkaaminen vapautuviin tehtäviin ja henkilöstön osaamisen kehittäminen Mittari: Aineistomäärärahat, lainojen määrä, tapahtumien määrä ja laatu Osaavat ja pätevät kirjastoammattilaiset. Muodollisesti pätevien työntekijöiden määrän kasvattaminen uusia ihmisiä palkattaessa. Vanhojen työntekijöiden osaamisen edistäminen sisäisen ja ulkoisen koulutuksen avulla. Vapautuviin tehtäviin palkataan muodollisesti päteviä työntekijöitä. Työtehtäviä järjestellään tarpeen mukaan uudelleen ja osaamista jaetaan. Kirjastotoimenpäällikkö vastaa seurannasta ja sta Elektronisen aineiston lisääminen ja verkkopalveluiden kehittäminen Elektronisten julkaisujen käyttö on mahdollista kaikissa kirjaston toimipisteissä. Elektronisen aineiston lisääminen kirjastojen kokoelmiin aloitetaan hankkimalla 3 kpl epresslisenssiä. Verkkopalveluita Kirjastotoimenpäällikkö vastaa seurannasta ja sta

20 kehitetään osallistumalla KDKhankkeeseen.

21 Toimintaa varten käytettävissä olevat määrärahat Kirjastotoimi Vastuualueen tuloarvio ja määrärahat (ohjeellinen) TP 2011 TA 2012 ENNUSTE 1-12/2012 (1 000 ) Ehdotus Muutos TP 2011/ Toimintatuotot yhteensä Toimintakulut yhteensä Toimintakate Yksikkökustannukset, suoritteet ja tunnusluvut (informatiivinen tieto) (ulkoiset) TP 2011 TA 2012 TS 2015 Kirjojen hankintakulut Kirjahankinnat kpl Kokonaislainaus Lainaus/asukas Toimipisteitä (budjetoitu ) ,59 6 kirjastoa 1 kirjastoauto 2 lainausasemaa + siirtokokoelmia ,65 6 kirjastoa 1 kirjastoauto 1 lukunurkka + siirtokokoelmia ,65 6 kirjastoa 1 kirjastoauto 1 lukunurkka + siirtokokoelmia ,77 6 kirjastoa 1 kirjastoauto 1 lukunurkka + siirtokokoelmia