Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä. Hyvinvointiasema-konseptin kuvauksen tiivistelmä päivitetty 3.12.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä. Hyvinvointiasema-konseptin kuvauksen tiivistelmä 31.10.2014. päivitetty 3.12."

Transkriptio

1 Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Hyvinvointiasema-konseptin kuvauksen tiivistelmä päivitetty

2 2 (15) SISÄLLYSLUETTELO 1 LÄHTÖKOHTIA HYVINVOINTIASEMIEN KEHITTÄMISTYÖHÖN 3 2 PILOTTIKOHTEET 4 3 HYVINVOINTIASEMAN PALVELUT 5 4 TOIMINNAN KUVAUS 6 5 ASIAKASPROFIILIT 7 6 HYVINVOINTIASEMAN KÄYNNEISTÄ JA KUSTANNUKSISTA 9 7 OSALLISUUS JA PALAUTTEET 11 8 LIIKKUVA JA SÄHKÖINEN HYVINVOINTIASEMA 12 9 TOIMINNAN KEHITTYMINEN 13

3 3 (15) 1 Lähtökohtia hyvinvointiasemien kehittämistyöhön Tämä asiakirja on tiivistelmä Sitran kanssa toteutetun Hyvinvointiasemahankkeen konseptikuvauksesta Hyvinvointiasemat kansalaisen hyvinvoinnin ja terveyden tukena. Konseptikuvaus kokemuksella Juuri mainitussa konseptikuvauksessa esitellään tiheään ja harvaan asutun alueen kiinteiden hyvinvointiasemien palveluvalikkoa ja käytännön työtä sekä liikkuvan hyvinvointiaseman kokeilua. Kuvaukseen on myös yhdistetty optimoinnin ajatuksia. Sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän tavoitteena on parantaa terveyttä ja sosiaalistakin hyvinvointia. Kehittämisen keskiössä on uusien yhteen sovitettujen palvelumallien suunnittelun tukeminen, toteuttaminen, ohjaaminen ja arvioiminen. Eksotessa tarkoituksena on kehittää monipuolisesti vuorovaikutteisia asiointikanavia. Lisäksi kaiken toiminnan painopiste on entistä vahvemmin etupainotteinen, ennaltaehkäisevä ja kuntouttava. Painopisteen muutoksessa suuri merkitys on palvelutarpeen arvioinnin lisäksi palveluohjauksella. Hyvinvointiasemilla haetaan uudenlaista sosiaali- ja terveyspalveluiden tarjoamisen mallia, jossa ammattitaitoinen henkilöstö toimii asiakaslähtöisesti, oikea-aikaisesti, monialaisesti ja kustannusvaikuttavasti. Palveluihin ja avun saantiin on matala kynnys. Mallissa korostuvat etenkin kansalaisen omahoito ja osallistuminen. Asioinnin mahdollistavat erilaiset vuorovaikutteiset palvelutavat ja -kanavat, joista kansalaiset voivat valita itselleen ja asialleen sopivimman asioimistavan. Kumppanit, kuten kolmas sektori, yksityissektori ja viranomaiset osallistuvat toimintaan hyvinvointia edistäen. Tuotosten ja tulosten erilaiset vaikutukset ilmenevät aina tapahtunutta ajallisesti myöhemmin. Vaikuttavuuden kannalta palvelujärjestelmän kehittämisen vaihtoehdot riippuvat siitä mitä vaikuttavuuden osatekijää halutaan korostaa. Yksikään vaikuttavuuden osatekijöistä ei yksiselitteisesti viittaa nopeaan palvelujen leikkaamiseen tai vähentämiseen. Pitkällä aikavälillä paras vaikuttavuuden tulos saavutetaan nykyisen kuntakohtaisen palvelujärjestelmän kehittämisellä kysyntään ja toimintakykyyn vaikuttamalla. Palveluverkkosuunnitelma on tehty kuntien pyynnöstä viisivuotiskaudelle, vuoteen 2018 asti. Alijäämien kattaminen on aloitettu suunnitellussa aikataulussa. Sovitun Eksote-mallin pääkohtia ovat esimerkiksi: Päivystysmallia parannetaan päivystävän sairaalan säilymisen turvaamiseksi maakunnassa. Hyvinvointiasema-mallia pilotoidaan vuosien aikana ja hyvinvointiasemaverkosto muotoutuu tämän perusteella vuoteen 2016 mennessä. Lääkäripalveluja tarjotaan jokaisessa kunnassa koko suunnitelmakautena. Sähköisten palvelujen avulla laajennetaan kansalaisten yhteydenottomahdollisuuksia ja parannetaan kansalaisten tiedonsaantia ajasta ja paikasta riippumatta. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraatioita vahvistetaan sekä toimintatapojen että organisaatiouudistuksen avulla. Palvelujen saavutettavuutta ja hoidon tarpeen arviointia parannetaan yhteyskeskuksen avulla.

4 4 (15) Hyvinvointiasemilla tarkastellaan jatkossa kustannuskehityksen ohella myös käyntimäärien muutoksia. Hyvinvointiasemakävijöiden käyntimäärien muutosennuste voisi näyttää tältä (tiivistelmän taulukko 1.). Taulukko 1. Käyntimäärän ennuste (Klemola ja Chainalytics 2014) Asema terveysasemat, vastuuyksikkö 1 terveysasemat, vastuuyksikkö 2 terveysasemat, vastuuyksikkö Hyvinvointiasema-konseptilla haetaan vaihtoehtoja myös paljon palveluja tarvitsevien/käyttävien tukemiseksi. Paljon palveluja käyttävät asiakkaat (ns. suurkuluttajat) ovat noin 10 %:n joukko Eksoten alueen asukkaista. Terveysasemien suurkuluttajiksi lasketaan asiakkaat, jotka ovat käyttäneet terveysaseman palveluja vuodessa yli viisi kertaa. Vuonna 2012 Eksoten alueella terveysasemien suurkuluttajien prosenttiosuus kunnan asukkaista oli suurin Parikkalassa (45 %), seuraavina tulivat Rautjärvi (39 %) ja Luumäki (30 %). Pienellä erolla Luumäkeen olivat Lemi (29 %), Savitaipale (29 %) ja Ruokolahti (28 %). Toimeentulotukea saavat asiakkaat kuluttavat kaikista palveluista noin 11 %. Eksoten strategia (2013 ja 2014) ovat toimineet lähtökohtana hyvinvointiasemien suunnittelussa. Hyvinvointiasema tavoittelee strategianmukaisesti seuraavia asioita: Kansalaisilla on perusluottamus palveluihin ja niiden saatavuuteen etenkin silloin, kun apua tarvitaan. Kansalaiset saavat tukea, ohjausta ja välineitä hyvinvointinsa ja terveytensä ylläpitoon ja lisäämiseen. Syntyy uudenlainen avopalvelujen tuottamisen tapa. Hyvinvointiasemat ovat kiinteä osa muuta sosiaali- ja terveydenhuollon palveluverkkoa vuonna Henkilöstöllä on valmiudet uudistumiseen. Hyvinvointiasemalla on myönteinen maine. Talous pysyy tasapainossa. Hyvinvointiasemien pilotoinnissa on olennaista tunnistaa kuka tarvitsee palveluja millaisia ja milloin sekä kuka pystyy asioimaan tai oppii asioimaan itsenäisesti verkossa. Myös oma koti voi toimia hyvinvointiasemana, kun etäyhteydet ja teknologiset ratkaisut tukevat ja mahdollistavat omatoimisuuden kasvun tiettyjen asiakasryhmien kohdalla. 2 Pilottikohteet Hyvinvointiasemilla asiakas saa tarpeelliset hoito- ja toimintaohjeet ja tarvittaessa ohjauksen oikeaan paikkaan. Hyvinvointiasemien tukena toimivat liikkuvat asiantuntijapalvelut. Sähköistä asiointia tuodaan esille joustavana ja helppona asioinnin muotona. Sähköisten palvelujen avulla yhä kasvavaa määrää erilaisia asioita voidaan hoitaa kotona.

5 5 (15) Tiheään asutun alueen kiinteän hyvinvointiaseman kokeiluympäristönä on Hyvinvointiasema-hankkeessa ollut kaksi erityyppistä asemaa: 1. Hyvinvointiasema korvaa pienen terveysaseman (Lauritsala). 2. Hyvinvointiasema tulee osaksi ikäihmisten ja vammaisten uutta toimintakeskusta (nykyinen nimi Iso apu -palvelukeskus, työnimi Ikäkeskus). Tiheään asutun alueen piloteista Lauritsalan hyvinvointiasema käynnistyi Harvaan asutun alueen hyvinvointiasema-pilottikohteina toimivat Lemin ja Ruokolahden terveysasemat, joista Lemi käynnistyi ja Ruokolahti Niin sanotut perinteisen muodon hyvinvointiasemat (tiheään ja harvaan asutun alueen kiinteät asemat) kuvataan konseptikuvauksessa erikseen niin sanotuista erityisen muodon hyvinvointiasemista (Iso apu -palvelukeskus, liikkuva hyvinvointiasema ja sähköinen hyvinvointiasema). Tiheään asutun alueen ns. perinteisellä kiinteällä hyvinvointiasemalla on kokeiltu lääkkeenmääräämiskoulutuksen käyneen hoitajan ja palveluohjaajan vetovastuuta, harvaan asutun alueen kiinteät hyvinvointiasemat ovat tuoneet kokemusta kahdesta hieman erilaisesta pilottikohteesta: Lemillä lääkäritoiminnassa tapahtui vuodenvaihteessa muutoksia, kun asemalle saatiin oma lääkäri ja luovuttiin ostopalvelulääkäreistä. Ruokolahdella lääkäritilanne on pysynyt samana kuin aiemmin, ja siellä tilanne on kohtuullinen verrattuna muihin asemiin. Kaikkiin pilottikohteisiin uutta ovat tuoneet saman katon alle siirtyneet sosiaalityöntekijät/sosiaaliohjaajat, jotka toimivat yhtenä matalan kynnyksen esimerkkinä eli palveluohjaajina. Palveluohjaajan työtä ovat piloteissa toteuttaneet myös psykiatriset sairaanhoitajat. Uudenlaista toimintaa hyvinvointiasemille ovat tuoneet myös järjestö-, oppilaitos- ja yrityskumppanit sekä viranomaisten kanssa tehty matalan kynnyksen yhteistyö (esim. Kela ja TYP). 3 Hyvinvointiaseman palvelut Hyvinvointiasemalla tarjottavia palveluja ovat asemasta/alueesta riippuen muun muassa (asiantuntija)sairaanhoitajan, lääkärin, sosiaalityöntekijän, palveluohjaajan, (asiantuntija)fysioterapeutin, hammaslääkärin, suuhygienistin ja neuvolaterveydenhoitajan palvelut. Myös laboratorio- ja kotihoidon palvelut kuuluvat kansalaisille tarjottaviin hyvinvointia ja terveyttä edistäviin palveluihin. Nämä palvelut vaihtelevat asemittain kuitenkin niin, että jokaisella hyvinvointiasemalla on aina vähintään konseptin mukaisesti hoitohenkilöstöä ja sosiaalipalvelujen henkilöstöä palveluohjauksen roolissa. Hyvinvointiasemilla käyvät myös liikkuvat asiantuntijat kuten veteraanineuvoja tai perhetyöntekijä. Palveluasiointi jakautuu osiin/osakokonaisuuksiin. Hyvinvointiasematoimintamallilla halutaan tarjota tähän oikoreittejä tai ohituskaistoja, joilla palvelussa asiointi nopeutuu ja sujuvoituu asiakkaan, ammattilaisen ja palvelujärjestelmän näkökulmasta. Hyvinvointiasemalla asiakkaan kokonaisvaltainen palvelutarpeen (ja hoidontarpeen) arviointi ja palveluohjaus muodostavat työskentelyn perustan. Sitä edistää ammattilaisten välinen uudistunut työnjako (hoitohenkilöstö

6 6 (15) lääkärit palveluohjaajat sosiaalityöntekijät verkostot). Henkilöstöltä vaaditaan jatkossa entistä enemmän verkostotyön osaamista ja muutostahtoa. Lisäksi heidän tulee pystyä hyödyntämään kansalaisilta saatua palautetta ja tietoa. Verkosto-osaamisella yhdessä asetetut tavoitteet saavutetaan sujuvammin ja sukkelammin silloin, kun verkostossa on nimetty koordinointivastuu ja sovittu johtamisen tapa. Palveluohjaajan tehtävä on muotoutunut pilottien aikana ja jatkaa muotoutumistaan käytännön työssä. Palveluohjaus vaatii ammattilaisen, joka on kokenut, asiakaspalveluhenkinen, verkostoituva ja itsenäisestikin toimiva. 4 Toiminnan kuvaus Tiheään asutun alueen kiinteä hyvinvointiasema, tässä tapauksessa Lauritsalan hyvinvointiasema, on tuottanut mallin pienestä yksiköstä, jossa tiivis yhteistyö ammattilaisten, kuten sairaanhoitajan ja palveluohjaajan välillä, on mahdollinen. Aseman sijainti lähellä kaupungin pääterveysasemaa on alueen palvelutarpeen tarkastelun lisäksi vaikuttanut tämän yksikön palvelujen tarjontaan. Pienemmässä hyvinvointiasema-yksikössä moniammatillisuus toteutuu kenties hieman sujuvammin ja helpommin kuin suuremmassa yksikössä. Tämä voinee johtua siitä, että pienessä yksikössä on mukana vähemmän toimijoita, yhteisö on pieni ja toisen/toisten ammattiryhmän edustaja/t helpommin tavoitettavissa. Toisaalta taas lääkärin puuttuminen saattaa mutkistaa asiakkaan asian selvittämistä ja jatko-ohjausta. Tutut työkaverit ja pienen kunnan tuntemus ovat heijastuneet myönteisesti yhteistyön sujuvuuteen harvaan asutun alueen hyvinvointiasemilla. Lemin ja Ruokolahden hyvinvointiasemien tilojen käyttö on myös tehokasta: saman katon alle on mahtunut paljon ammattilaisia, jolloin asiakas on saanut yhdellä käynnillä enemmän. Ryhmätoiminnan tiloihin haetaan vielä nykyistä joustavampia ratkaisuja. Myös sisäisten prosessien, kuten työparityön kehittäminen, tuonee muuttujia tilankäyttöön. Aukioloaikoja on muutettu pilotin aikana kysynnän ja palautteen mukaan. Haittapuolena aukioloaikojen muutoksissa on uusien tietojen päivittäminen ja niistä tiedottaminen. Kansalaisen näkökulmasta pysyvämmät ajat on helpompi muistaa. Piloteissa on kuitenkin haluttu etsiä ja löytää sopivaa aukioloaikaa niin, että henkilöstön toiminta on sujuvaa ja kansalaisilla on mahdollisuus asioida eri tavoin hyvinvointiasemilla. Iso apu -palvelukeskuksen palvelutarjonta lähtee asiakkaan tarpeista ja talossa olevista toimijoista. Hyvinvointiasema-ajattelun näkökulmasta siellä korostuvat asiakkaan tarpeesta lähtevä ohjaus muiden palvelujen piiriin, kuten avoterveydenhuoltoon tai mielenterveys- ja päihdepalveluihin. Lisäksi palveluiksi luetaan kannustus sähköiseen asiointiin, opastus verkostokumppanien (yritykset, järjestöt, seurakunnat) palveluihin, lomakkeiden täyttöapu, tuki- ja korvausasioissa neuvominen (Kela ym.), asiakaspalautteen vastaanottaminen ja kirjaaminen, verkostokumppanien tiedon levittäminen sekä yhteystietojen etsiminen ja muu yleinen palveluneuvonta. Myös vertaisohjaajien toiminta Iso apu -palvelukeskuksessa pyritään aloittamaan syyskauden aikana. Tulevaisuudessa on syytä tarkastella palveluvalikkoa muun muassa hoito- ja palvelusuunnitelmien laatimisen näkökulmasta.

7 7 (15) Iso apu -palvelukeskuksessa palveluohjausta antavat sekä vammais- että vanhuspalvelujen palveluohjaajat. Nämä palveluohjaajat tekevät virkatyötään samalla nimikkeellä, toisin kuin tiheän alueen toisessa konseptissa tai harvaan asutun alueen konseptissa. Niissä palveluohjaaja on rooli, ei henkilöstöhallinnon ammattinimike. Palveluohjaajien käytössä on moniammatillinen verkosto, jossa yhteistyötä ja keskinäistä luottamusta rakennetaan. 5 Asiakasprofiilit Asiakkaille halutaan tarjota laatua. Samalla heitä halutaan kuitenkin myös kannustaa vahvaan omatoimijuuteen, osallisuuteen ja elämänhallintaan. Asiakkuuksien ryhmittelyllä voidaan suunnitella laadukkaita ja oikea-aikaisia palveluja sekä palvelujen järjestämisen tapoja. Piloteista saatujen kokemusten pohjalta voidaan hyvinvointiaseman asiakasprofiilin todeta muodostuvan eriikäisistä asiakkaista. Tarkasteltaessa hyvinvointiasemien kävijämääriä (hyvinvointiasemat ml. diabetesvastaanotot) tammi-elokuussa 2014 voidaan tehdä seuraavia huomioita: Kävijöistä 55,5 % on naisia. Eniten palveluja kaikista käyttäjistä käyttävät vuotiaat (n. 22 %). Seuraavaksi eniten palveluissa ovat asioineet vuotiaat (n. 21 %) ja vuotiaat (n. 20 %) ja vuotiaat (n. 17 %). Lapset 1 6-vuotiaat (n. 7 %) ja 7 14-vuotiaat (n. 7 %) käyttävät myös neuvolan ja kouluterveyden palveluja; akuuteissa asioissa käännytään hyvinvointiasemien puoleen. Käyttäjissä huomioidaan myös 85-vuotiaat ja yli (n. 5 %) ja alle 1-vuotiaat (n. 1 %). Piloteista saadulla kokemuksella asiakkuusprofiiliin kuuluvat: oman hoidon asiantuntijat passiivisesti omaan hoitoon suhtautuvat pudokkaat muissa palveluissa olevat jatkuvalla huolenpidolla tavoitetut asiakkaat uudet asiakkaat Kyseisten asiakkuuksien joukosta voidaan erottaa myös erilaisia palveluohjauksen asiakastyyppejä. Hyvinvointiasemapilotointi mahdollisti palvelumuotoilun käyttämisen asiakaspolun ja -kokemuksen näkökulman selvittämisessä. Pilottiaikana palveluohjaajalla käyneiden määrää ja käyntisyitä seurattiin exceltaulukkomerkinnöin (tiivistelmän taulukko 2.) Osa palveluohjaajista oli poissa pidemmän aikaa touko- ja elokuussa, jolloin palveluohjauspäiviä on jäänyt väliin ja merkintöjä on siitä syystä vähäisesti. Taulukkoon on lisätty noin-arvio tapahtumiin osallistuneista kohtaan muu syy.

8 8 (15) Taulukko 2. Palveluohjaajalla käynnin syyt tammi-lokakuu 2014 KÄYNTISYY LAURITSALA (kpl) LEMI (kpl) RUOKOLAHTI (kpl) Neuvonta Opastus/eteenpäinohjaus Jatkoselvittely Yhteydenottopyyntö Palautteen vastaanotto Lomakkeen täyttöapu/lomakkeen palautus Sähköiseen asiointiin tutustuttaminen Etämonitorointilaitteen käyttö/siihen ohjaaminen Muu syy (tapahtumaan osallistuminen jne.) Taulukossa 2. eivät näy ne asiakkaat, jotka ovat olleet mukana vertaisohjaajatapaamisissa tai vertaisohjauksessa. Osa käynneistä on osoittautunut selkeästi aikuissosiaalityön käynneiksi, jolloin merkinnät on tehty Sosiaali-Efficaan. Palveluohjaajalla käynnin kesto on vaihdellut pilottikohteittain, keskimääräinen asiointiaika on ollut 5 15 minuuttia. Pilottikohteiden asiakasprofiilit Lauritsalan asiakasprofiili tammi-elokuun 2014 käyntitilastojen valossa on seuraava: Palveluja käyttävät useammin naiset kuin miehet. Eniten naisista asioivat vuotiaat, sitten vuotiaat ja vuotiaat. Miehistä eniten asemalla asioivat vuotiaat. Lauritsalassa palveluohjaajalla on asioitu tyypillisesti postinumeroalueelta Asiakkaat ovat keskimäärin viipyneet palveluohjaajan luona hieman alle tai yli viisi minuuttia (1 5 ja 5 15 min.). Lemillä kirjataan erikseen käynnit hyvinvointiasemalla ja diabetesvastaanotolla. Lemin hyvinvointiasemalla pilottiajan kävijöistä suurin on ollut naisia. Heistä palveluja ovat käyttäneet eniten vuotiaat, sitten vuotiaat ja hyvin samoissa lukemissa vuotiaat. Miesten suurin kävijäryhmä on yhden kävijän erolla vuotiaat ja sitten vuotiaat. Lemin diabetesvastaanoton kävijämäärä jakautuu tasaisesti naisille ja miehille, jotka ovat iältään vuotiaita. Lemillä palveluohjaajalla on asioitu tyypillisesti postinumeroalueelta Asiakkaat ovat keskimäärin viipyneet palveluohjaajan luona hieman alle tai yli viisi minuuttia (1 5 ja 5 15 min.). Vastaavasti Ruokolahdella hyvinvointiasemalla eniten palveluja käyttävät naiset, jotka ovat iältään suurimmaksi osaksi vuotiaita, sitten vuotiaita ja vuotiaita. Miesten kohdalla vuotiaat käyttävät eniten Ruokolahden hyvinvointiaseman palveluja. Kun huomioidaan erikseen diabetes-vastaanotto,

9 9 (15) Ruokolahdella miehet käyttävät sitä enemmän kuin naiset. Suurin käyttäjäryhmä ovat miehistä ja naisista vuotiaat. Ruokolahdella palveluohjaajalla on asioitu tyypillisesti postinumeroalueelta ja Tyypillisesti asiakkaat ovat viipyneet palveluohjaajan luona keskimäärin 15 minuuttia tai jopa minuuttia. 6 Hyvinvointiaseman käynneistä ja kustannuksista Asiakkaat asioivat terveys- ja hyvinvointiasemilla eri syistä. Seuraavissa kuvissa (tiivistelmän kuvat 1. ja 2.) on nähtävissä käyntimäärien muutos vuodesta 2013 vuoden 2014 alkupuoliskoon ja käyntimäärien jakautuminen. Kuva 1. Käynnit terveysasemilla 2013 Käynteihin on laskettu terveysasemat/hyvinvointiasemat ja niihin liittyvät mahdolliset diabetesvastaanotot. Kuva 2. Käynnit hyvinvointiasemilla puolivuotiskausi 2014 Laskettaessa kustannuksia hyvinvointiasemakäynnille on tehty seuraavia rajauksia ja olettamuksia: Käyntikohtaisen lääkärikustannuksen on oletettu olevan kaksi kertaa suurempi kuin muun henkilöstön.

10 10 (15) Käynteihin on laskettu terveysasemat/hyvinvointiasemat ja niihin liittyvät mahdolliset diabetesvastaanotot. Mukana ei ole palveluohjaajan kustannuksia eikä hallinnon yleiskustannuslisä sisälly kustannuksiin. Lauritsalan hyvinvointiaseman kohdalla on huomioitava, että lääkäripalvelut on keskitetty Armilan terveysasemalle, jolloin myös asiakasvirta ohjautuu sinne Lauritsalan sijaan. Tästä johtuen lääkärikäynnin kustannus 1 6/2014 ei ole vertailukelpoinen muiden asemien ja edellisen vuoden laskelmien kanssa. Seuraavissa kuvissa (tiivistelmän kuvat 3. ja 4.) esitellään kustannuksia vuoden 2013 terveysasemakäynnille ja alkuvuoden 2014 hyvinvointiasemakäynnille. Kuva 3. Kustannukset terveysasemakäynnille 2013 Kuva 4. Hyvinvointiasemakäynnin kustannuksista 2014 Lauritsalan kustannukset eivät siis ole vertailukelpoisia muihin toiminnan ja kustannusten jaon takia. Tähän vaikuttaa (ainakin) kaksi asiaa: Kokonaiskäyntimäärien selvä pieneneminen (erityisesti lääkärikäyntien) ja se, ettei Lauritsalassa ole vakituista lääkärimiehitystä. Näissä tapauksissa lääkärin palkkojen kohdentaminen ei kirjanpidon palkkakustannusten perusteella ole riittävän tarkka antaakseen luotettavan tuloksen lääkärikäynnin kustannuksista. Hyvinvointiasemilla syntyy myös välillisiä

11 11 (15) kustannuksia esimerkiksi laadullisia ja psykologisia kustannuksia (kuten ponnistelut, ongelmanratkaisu). Aleksi Kauppi (2014) on hyvinvointiasema-hankkeelle tekemässään diplomityössään tarkastellut ja analysoinut hyvinvointiasemamallin pilottikokeilun kustannusvaikutuksia henkilöstöresurssien ja tilojen käytön näkökulmasta. Tarkastelu on keskittynyt henkilöstön osalta hoitohenkilöstön muutoksiin sekä puhelinpalvelussa työskenteleviin. Aineiden, tarvikkeiden, ostopalveluiden tai tukipalvelujen vaikutusta ei ole otettu tarkasteluun, vaikka tietynlaisia kehityssuuntia näissä onkin havaittavissa strategisista muutoksista palveluverkon painopistealueissa johtuen. Hyvinvointiasemien kannalta Kaupin kiinnostus kuitenkin kohdistui selkeästi tiettyyn aseman kohdistettavissa oleviin kustannuksiin. Kaupin (2014) tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että hyvinvointiasemamalli antaa hyvät lähtökohdat sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämiselle, mutta se ei itsessään tarjoa helppoja ratkaisuja kustannustehokkuuden parantamiselle. Henkilöstökustannusten ollessa selkeästi suhteellisesti merkittävin kuluerä perusterveydenhuollossa niihin vaikuttaminen tulee olemaan väistämättä tärkeimmässä osassa toiminnan tehostamisessa ja toiminnan kulujen hallinnassa. Hyvinvointiasemamallin perusperiaatteen mukainen monipuolinen palvelujen tarjonta ja perinteisten palvelumallien muutos vaatii joustavuutta henkilöstöltä ja asiakkailta. Muutokset voidaan kuitenkin nähdä tulevaisuuden kannalta välttämättöminä: on pyrittävä uudistamaan ja kehittämään toimintaa, jotta koko valtakunnan tasolla vaikuttaviin sosiaali- ja terveydenhuollon haasteisiin pystytään vastaamaan. 7 Osallisuus ja palautteet Hyvinvointiasemien toimintamalliin kuuluu kansalaisten vahva osallisuus. Käytännössä se on toteutunut kehittämistyöryhmissä, ryhmätapaamisissa, vertaisohjauksessa, palautteenantofoorumeilla ja tapahtumissa. Osallistumisen muotoja halutaan kehittää jatkossa niin, että yksilöllisestä osallistumisesta siirrytään myös yhteisölliseen osallistumiseen (osallisuuteen). Hyvinvointiasemilla henkilöstö on osallistunut kehittämispäiviin ja palautteenantamiseen. Henkilöstön edustajia on kutsuttu mukaan erilaisiin kehittämistyöryhmiin viemään ja tuomaan ideoita ja näkemystä. Jokaiselle pilottiasemalle on nimetty terveyspalvelujen ja sosiaalipalvelujen yhteyshenkilöt sekä koutsauksen (ratkaisukeskeisen toiminnan) asiantuntija. Asemille on myös luotu henkilöstökokousmalleja. Näitä toimintatapoja kehitetään edelleen, sillä ne tukevat etenkin sisäisten prosessien kehittämistyötä ja henkilöstön jaksamista. Hyvinvointiasemien kehittämistyön aikana kerättiin asiakaspalautetta noin kahden kuukauden välein asiakashaastatteluilla. Palautetta saatiin myös vertaisohjaajien ja asukasyhdistyksen kautta. Pilottien aikana järjestetyt tapahtumat ja tilaisuudet mahdollistivat myös monipuolisen keskustelun osallistujien kanssa. Palvelumuotoilutyössä asiakkaille tarjottiin erilaisia mahdollisuuksia osallistumiseen. Henkilöstön tyytyväisyyttä selvitettiin sovituilla tavoilla itsearviointimenetelmillä. Arviointiapuna toimivat syyskuussa 2014 valmistunut opiskelijan diplomityö ja lokakuussa 2014 valmistunut palvelumuotoilun opinnäytetyö.

12 12 (15) Asiakaspalautteesta voidaan nostaa esiin kolme keskeistä teemaa: palvelujen säilyminen ajan saaminen/tavoitettavuus henkilöstö/tilat Henkilöstöpalautteen perusteella keskeisiä teemoja ovat suunnitteluun ja kehittämiseen osallistuminen tapahtumista ja muutoksista tiedottaminen esimiehen tuki oman työn tekemisen mahdollisuudet. Hankkeen ohjausryhmä arvioi kehittämistyön toteutumista johtamisen ja etenemisen näkökulmasta. Kumppanipalautetta on tullut erilaisin keskusteluin. Kumppanipalautteen asioista tärkeimmät liittyvät tiedottamiseen ja molemmin puoleiseen yhteistyöhön sitoutumiseen. 8 Liikkuva ja sähköinen hyvinvointiasema Liikkuva hyvinvointiasema, Eksoten Mallu-auto, on vienyt neuvonta-, näytteenotto- ja sairaanhoitopalveluita maakuntaan. Hyvinvointiasemahankkeessa Mallussa kokeiltiin etälääkäripalvelua. Palveluntuottajaksi valikoitui CGI:n ETTO-etälääkäripalvelu, joka piti sisällään tutkimusvälineet eli stetoskoopin, tutkimuskamerat ja otoskoopin sekä Agnes-etälääkäriohjelman ja Videran toimittaman videoneuvottelujärjestelmän. Kokeilun aikana Videran videoneuvottelujärjestelmä osoittautui liikaa internetin kaistaa vieväksi järjestelmäksi, josta seurasi yhteyden katkeamista. Tämän takia siirryttiin käyttämään videoneuvotteluyhteytenä Eksoten jo käytössä olevaa Microsoft Lync -ohjelmaa. Kokeilun aikana etälääkärillä on käynyt 60 asiakasta. Lisäksi testiasiakkaita on ollut kymmenisen kappaletta. Viikoittaisten vastaanottojen lisäksi on pidetty kaksi etälääkäriteemapäivää, toinen ikäihmisille ja toinen työttömille. Kokeilun aikana on huomattu, että uusi palvelu ja palvelukokemus vaativat vielä aikaa, jotta niihin totutaan ja luotetaan. Totuttautuminen koskee sekä kansalaisia että henkilöstöä. Etälääkäripalvelu on kuitenkin yksi vaihtoehto palvelujen tarjoamiseen Eksoten alueella. Kansalaisilta on saatu hyvää palautetta silloin kun yhteydet ja etälaitteet ovat toimineet. Pääsääntöisesti Mallussa työskentelevät hoitajat ovat ottaneet tutkimusvälineistön myönteisesti vastaan alun pitkästä testausvaiheesta huolimatta. Etälääkärilaitteet ovat olleet toimintavarmoja ja sopivien hyllypaikkojen löydyttyä toimintavalmiiksi laittaminen ja laitteiden käyttäminen ovat selkeytyneet. Lääkärit ovat ottaneet saadun palautteen pohjalta toiminnan hyvin vastaan. Suomessa vastaavanlaista kokeilua liikkuvassa yksikössä ei vielä ole tätä ennen tehty. Jotta palvelusta saadaan enemmän käyttökokemusta, etälääkärikokeilua on päätetty jatkaa Eksoten omana kokeiluna toukokuuhun 2015 asti, jonka jälkeen tehdään päätös tuotantokäyttöön siirtymisestä. Sähköinen hyvinvointiasema tukee ja täydentää muita hyvinvointiasemia. Eksoten sähköinen asiointikanava Hyvis.fi tarjoaa kirjautumispuolella sähköisen terveyskansion ja terveysvalmennuksen, jotka kannustavat kansalaisia sähköiseen

13 13 (15) asiointiin. Oman terveyden ja terveyshistorian seuraaminen helpottuu, kun tietoa ei tarvitse jatkossa haalia kasaan monesta paikasta. Sosiaalipalveluihin liittyvää tietoa kansalainen voi seurata valtakunnallisessa Omapalvelussa. Sähköisen asioinnin suosiota lisäävät vuonna 2014 laajentuva valikoima lomakkeita ja testejä sekä ajanvarausmahdollisuuksia. Puolesta-asiointi mahdollistuu esim. omiin vanhempiin. Loppusyksystä 2014 OmaHyviksessä on nähtävissä laboratoriotulokset. Lisäksi uusina palveluina aukeavat sähköinen terveysvalmennus ja terveyskansio. Toivottu sähköinen laboratorioajanvaraus on käytössä marraskuussa Sähköisen hyvinvointiaseman alle kuuluivat Hyvinvointiasema-piloteissa etämonitorointilaitteet. Kansalaisten omahoidon tueksi kokeiltiin etämonitorointilaitteita (verenpainemittari ja vaaka, Lauritsalassa lisäksi oksimetri). Laitteiden perusperiaatteena oli, että kansalainen tunnistautuu laitteen käyttäjäksi ja mittaustulokset siirtyvät vaivattomasti suoraan laitteiston omaan järjestelmään, josta hoitaja voi ne käydä tarkistamassa. Tulokset katsottuaan hoitaja ottaa tarvittaessa yhteyttä ko. kansalaiseen. Kokeilussa huomattiin muun muassa, että laitteiden käyttö ei tuntunut kaikille asiakkaille tai ammattilaisille tarpeeksi luontevalta. Tiedon hyödyntämisen näkökulmasta sähköiset palvelut tuovat kansalaisten itse keräämän tiedon ammattilaisille nopeasti ja ajantasaisesti. Näin myös asiakkaan asian hoitaminen nopeutuu. Hyvinvointiasemapilottien yhteydessä on luotu astman ja diabeteksen hoitopolkukuvaukset kansalaisen itse keräämän tiedon hyödyntämisen näkökulmasta. 9 Toiminnan kehittyminen Hankkeen kokemuksia ja oppeja hyödynnetään palveluverkon edelleen kehittämisessä ja tulevissa kehittämishankkeissa. Hyvinvointiasemat ovat omiaan tukemaan palveluverkkomuutosta ja Eksoten strategisia tavoitteita. Vuoropuhelu asiakkaiden, kuntien ja yhteistyökumppaneiden kanssa on lisääntynyt ja samalla asiakasymmärrys ja asiakkuusajattelu ovat kasvaneet. Jatkossa hyvinvointiasemien merkitys korostuu positiivisen mielikuvan vahvistamisessa niin Eksoten kuin kansallisen sote-integraationkin kannalta. Pilottiaikana tiheään ja harvaan asutun alueen hyvinvointiasemien edistymistä ja muutosta on seurattu tarkkailemalla seuraavia indikaattoreita: käynnit, asiakasja henkilöstötyytyväisyys, tilankäyttö, työnjaon muutokset, vertaisohjaajien määrä, etälääkäripalvelun käynnit ja laitteiden toimivuus. Toiminnan kehittymistä seurataan ja arvioidaan jatkossa työstettävillä mittareilla sekä Eksoten myöhemmin vuonna 2014 julkaistavilla strategisilla mittareilla. Hankkeelle asetettujen tavoitteiden toteutumista voidaan tarkastella seuraavan taulukon avulla (tiivistelmän taulukko 3.).

14 14 (15) Taulukko 3. Tavoitteiden toteutumisen onnistuminen ASIAKAS HENKILÖSTÖ PALVELUJÄRJESTELMÄ Hyvinvointiaseman palvelut, matala kynnys Palveluja on ollut saatavilla kasvokkain, puhelimitse ja sähköisesti. Lauritsalassa lääkkeenmääräämiskoulutuk-sen saanut hoitaja on tavattavissa myös ilman ajanvarausta, Lemillä oma lääkäri ja Ruokolahdella tutut palvelut. Sisäisten prosessien muovaaminen ja sotetyöparityön kehittäminen on käynnissä. Odotuksia uuteen puolesta ja vastaan. Uudenlaisen toimintamallin luominen on käynnistynyt piloteissa ja kehittäminen etenee palveluverkon osana. Etälääkärikokeilusta saatu kokemusta, jota tarvitaan lisää. Ilman ajanvarausta -kokeilu on nostanut esiin kysymyksen sen laajentamisesta. Omatoimisuus, omahoito ja osallistuminen Etämonitorointilaitteet etälääkäripalvelu Palveluohjaus Monitoimijuus/-alaisuus ja Asiakkaat ovat olleet mukana kehittämässä palveluja. Lauritsalassa toiveita (etä)lääkäripalveluista. Osallistuminen tilaisuuksiin, palvelujen kehittämiseen ja palautteenantoon Tietoa ja tukea omahoitoon saatavilla asemilta ja Hyviksestä. Tavoitettavuus puhelimella edellyttää sähköisten palvelujen kehittymistä nopealla tahdilla. Hankkeessa on markkinoitu vuorovaikutteisia palveluja, erilaisia asioimistapoja. Kiinnostus laitteisiin ja etälääkäripalveluun hankkeen aikana suhteellisen vähäistä. Kynnys uudenlaiseen toimintaan on olemassa, vaikka etäpalveluita halutaankin. Matalan kynnyksen palvelu ilman ajanvarausta, auttaa, neuvoo ja ohjaa eteenpäin. Arjen asioiden selvittelyn, omatoimisuuden ja hyvinvoinnin apuna. Asiakkaille tarjotaan useita palveluja saman katon alla. Vaatii uuden oppimista ja poisoppimista vanhoista käsityksistä. Tarjoaa mahdollisuuden oman terveyden, hyvinvoinnin ja toimintakyvyn ylläpitämiseen. Kehittämisessä henkilöstö on mukana. Etenkin esimiesten rooli muutoksessa korostunut: muutostahtoa tarvitaan, myös esimiehiltä. Tiedottamiseen on panostettava jatkossakin. Henkilöstön motivointi on ollut haastavaa, sillä laitteet eivät ole toimineet luotettavasti. Vaatii myös uudenlaista työtehtävien suunnittelua. Tiivistää yhteistoimintaa entisestään, lisää osaamista. Toivoo lisää tietoa muista toimijoista. Tiedon lisääminen on myös ammattilaisen omalla vastuulla, erityistiedon lisäksi oltava yleistietoa. Omahoito, osallistuminen ja itsenäinen toiminta ovat saaneet jalansijaa uuden toimintamallin kehittämisessä. Sisäisissä prosesseissa tarvitaan muutosta: kansalaiselle tarjottava entistäkin aktiivisempaa roolia. Laitteet ja etälääkäri tarjoavat tukea palveluille, joustavoittavat asiakaspalvelua ja henkilöstön työajan käyttöä. Toimivat laitteet tukevat omahoitoa, jolloin niillä on vaikutusta myös kustannuksiin. Auttaa asiakasta varhaisessa vaiheessa ja vaikuttaa osaltaan palvelujen tarpeeseen ja käyttöön. Tukee palvelujen toteuttamista tai tuottamista ja asiakkaiden hyvinvointia. Kumppanuustoiminnan kehittäminen on käynnissä. Piloteista on saatu hyvää kokemusta. Kustannuskehitys/- vaikuttavuus Sitran tavoite: Käyttäjälähtöiset sähköiset palvelut terveyden edistämiseen (Omahoito) Luottamusta apuun ja palveluihin pitää vahvistaa. Hankkeessa kansalaisia on kannustettu omatoimisuuteen ja osallisuuteen: tällä on haluttu tukea kustannusvaikuttavuutta. Asiakkailla on ollut mahdollisuus olla yhteydessä Eksoten sähköisen kanavan kautta ammattilaisiin, varata aikoja ja tukea omaa Henkilöstön ymmärryksen lisääminen palvelujen säilymiseen vaikuttamisesta on tarpeen. Hankkeessa pienimuotoisesti aloitettujen sisäisten prosessien kehittämistyö jatkuu. Henkilöstölle tulee mahdollistaa sähköisten palvelujen käyttäminen asiakastyössä sekä Tilaratkaisuilla ja henkilöstön osaamisen hyödyntämisellä on lähdetty hakemaan kustannusvaikuttavuutta, joka näkyy tulevina vuosina myös euroissa. Kustannusvaikuttavuutta ei näin lyhyellä aikavälillä voida Omahoidon näkökulmasta todentaa. Omahoito on erittäin

15 15 (15) Sitran Palvelurakenteen uudistamiseen vaikuttaminen tavoite: Sitran tavoite: Sairauden hoitamisesta terveyden edistämiseen terveyttään erilaisin kyselyin ja testein. Vertaisohjaajat antavat palautetta toimivuudesta ja opastavat toisia kansalaisia sähköiseen asiointiin. Asiakas on saanut kokemuksia uudenlaisestakin toiminnasta, jonka kehittäminen jatkuu Eksotessa. Kansalaisille on jaettu erilaisilla foorumeilla tietoa omatoimijuudesta, osallistumisesta ja terveyden edistämisestä heitä samalla aktivoiden. Kansalaiset ovat päässeet kokeilemaan etämonitorointilaitteita ja etälääkäripalvelua sekä saaneet ohjausta sähköisten palvelujen käyttöön. Palveluohjaaja-sairaanhoitajatyöparityöllä on asiakasprosesseissa tavoitettu hyvinvoinnin ja terveydenedistämisen näkökulma. kansalaisilta saadun tiedon hyödyntäminen. Laajamittainen toteutuminen on työn alla. Erilaisten raporttien ja selvitysten kautta saadaan lisätietoa ja vahvistusta oman työn ja moniammatillisen yhteistyön kehittämiseen. Ammattilaisten työote on ennaltaehkäisevä ja asiakkaan yksilöllinen omatoimisuus korostuu. Ammattilaiset toimivat monialaisesti lisätäkseen asiakkaan omatoimijuutta ja hyvinvointia. tarpeellinen lisä palvelujärjestelmään. Käyttäjälähtöisten sähköisten palvelujen kehittäminen jatkuu hyvinvointiasemillakin. Ennaltaehkäisevät ja oikeaaikaisesti suunnitellut ja toteutetut palveluketjut vahvistavat palvelujärjestelmää. Palveluketjujen kehittäminen on käynnistynyt. Asioimistapojen muutokset vaikuttavat palvelurakenteeseen. Tarjolla on erilaisia vaihtoehtoja kansalaisten osaaminen ja kiinnostus huomioiden. Kehittämistyö jatkuu. Tiivistetysti uuden toimintamallin rakennusosia, raakaaineita, ja mallin valmistumista voitaisiin kuvata näin (tiivistelmän kuva 5.): Kuva 5. Hyvinvointiaseman resepti Hyvinvointiasema-toimintamallilla vaikutetaan muiden palveluverkon toimintojen kehittämiseen, aivan kuten nekin vaikuttavat hyvinvointiasemien kehittymiseen. Palvelutarpeen tai hoidontarpeen määrän muutokset vaikuttavat myös osaltaan siihen, painottuvatko hyvinvointiasemat ennaltaehkäisevään työhön, jolloin asiakasmäärät voivat kasvaa, vaikka asiointikanavat jakavatkin käyntimääriä? Vai onko hyvinvointiasemien tarkoitus estää jonojen muodostumista erikoistumalla ja omahoitoa tukemalla? Vai molempia?

Hyvinvointiasemat kansalaisen hyvinvoinnin ja terveyden tukena

Hyvinvointiasemat kansalaisen hyvinvoinnin ja terveyden tukena Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Hyvinvointiasemat kansalaisen hyvinvoinnin ja terveyden tukena Konseptikuvaus kokemuksella 31.10.2014, päivitetty 3.12.2014 2 (56) SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

Lauritsalan pilotin tilannekatsaus

Lauritsalan pilotin tilannekatsaus Lauritsalan pilotin tilannekatsaus 7.3.2014 Minna Lignell, Marja Kosonen, Ritva Simpanen, Satu Simolin Taustalla palveluverkkouudistus Eksoten johtoryhmä on määritellyt organisaation strategianmukaiset

Lisätiedot

Hyvinvointiasema kansalaisen hyvinvoinnin ja omatoimisuuden tukena

Hyvinvointiasema kansalaisen hyvinvoinnin ja omatoimisuuden tukena Hyvinvointiasema kansalaisen hyvinvoinnin ja omatoimisuuden tukena Hyvinvointiaseman loppuraportin tiivistelmä 31.10.2014 Taustalla palveluverkkouudistus Hyvinvointiasema on yksi Eksoten strategianmukaisista

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo Kotona kokonainen elämä Ikäihmisten

Lisätiedot

Iäkkäiden palvelujen johtaminen tulevaisuudessa

Iäkkäiden palvelujen johtaminen tulevaisuudessa Iäkkäiden palvelujen johtaminen tulevaisuudessa Satu Karppanen TAVOITTEET Palvelut sovitetaan asukkaiden tarpeen mukaisiksi kokonaisuuksiksi Asukkaille sujuvia palveluja yhdenvertaisesti järkevin kustannuksin

Lisätiedot

Hyvis sähköisen asioinnin kanava - virtuaalinen asiointikeskus

Hyvis sähköisen asioinnin kanava - virtuaalinen asiointikeskus Hyvis sähköisen asioinnin kanava - virtuaalinen asiointikeskus Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri, Eksote! Vastaamme alueemme sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta Väestö 133.000 Budjetti

Lisätiedot

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa 1 Etunimi Sukunimi Tavoitteet Asiakas keskiössä Vaikuttavat ja toimintakykyä ylläpitävät toimintatavat ovat käytössä ja asiakkaiden

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Palvelutarpeen arviointi prosessi KKE ohjausryhmälle 4.4.2014 Tarja Viitikko

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Palvelutarpeen arviointi prosessi KKE ohjausryhmälle 4.4.2014 Tarja Viitikko Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Palvelutarpeen arviointi prosessi KKE ohjausryhmälle 4.4.2014 Tarja Viitikko Palvelutarpeen arviointi/ yhteyskeskus tavoitteena

Lisätiedot

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä. Hyvinvointiasema-hankkeen loppuraportti 31.10.2014, päivitetty 26.11.

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä. Hyvinvointiasema-hankkeen loppuraportti 31.10.2014, päivitetty 26.11. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Hyvinvointiasema-hankkeen loppuraportti 31.10.2014, päivitetty 26.11.2014 2 (22) SISÄLLYSLUETTELO 1 LÄHTÖKOHTIA 3 2 HANKKEEN KOHDERYHMÄ, TAVOITTEET

Lisätiedot

MIKSI HYVINVOINTIASEMAA KEHITETÄÄN

MIKSI HYVINVOINTIASEMAA KEHITETÄÄN RANTAKYLÄN HYVINVOINTIASEMA pilotti 2016 MIKSI HYVINVOINTIASEMAA KEHITETÄÄN - Joensuun palveluohjelmat ja hyvinvoinnin integroidun toimintamallin kuntakokeilu * asiakaslähtöiset ja moniammatilliset toimintamallit

Lisätiedot

Keskitetyn asiakas- ja palveluohjauksen johtaminen ja organisointi - Case Varsinais-Suomen KomPAssi

Keskitetyn asiakas- ja palveluohjauksen johtaminen ja organisointi - Case Varsinais-Suomen KomPAssi Keskitetyn asiakas- ja palveluohjauksen johtaminen ja organisointi - Case Varsinais-Suomen KomPAssi 1 13.10.2017 Johanna Ritvanen Laatusuositus: Asiakas ja palveluohjaus keskiöön SUOSITUS 1 Asiakas- ja

Lisätiedot

Toimintakyky ja arjen sujuvuus

Toimintakyky ja arjen sujuvuus Toimintakyky ja arjen sujuvuus palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Sirkka Karhula selvityshenkilö Organisaatiotoimikunta 7.2.2011 Valmistelun lähtökohtia: tuetaan toimintakykyä ja

Lisätiedot

Mallu kylillä ja rajalla Mallu liikkuva hyvinvointiasema

Mallu kylillä ja rajalla Mallu liikkuva hyvinvointiasema Mallu kylillä ja rajalla Mallu liikkuva hyvinvointiasema 6.2.14 Satu Simolin Palvelupäällikkö Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiiri, terveysasemien vastaanotot Me olemme Eksote! Vastaamme alueemme sosiaali-

Lisätiedot

Hopealuuppi. Tornion etsivän Seniorityön toimintamalli

Hopealuuppi. Tornion etsivän Seniorityön toimintamalli Hopealuuppi Tornion etsivän Seniorityön toimintamalli 2016-2018 Etsivä Seniorityö Etsivää seniorityötä ei Suomessa ole määritelty, mutta sen määrittelyssä voidaan soveltaa etsivän nuorisotyön määritelmää

Lisätiedot

Matkalla tavoitteelliseen, asiakaslähtöiseen. johtamiskulttuuriin. Arja Heikkinen

Matkalla tavoitteelliseen, asiakaslähtöiseen. johtamiskulttuuriin. Arja Heikkinen Matkalla tavoitteelliseen, asiakaslähtöiseen ja vuorovaikutteiseen johtamiskulttuuriin Arja Heikkinen 29.09.2014 Hankkeen tavoitteet: Koko hankkeen tavoitteet: Asiakaslähtöisten toimintamallien ja prosessien

Lisätiedot

Oulun palvelumalli 2020:

Oulun palvelumalli 2020: Oulun palvelumalli 2020: asiakaslähtöisyyttä, yhteisöllisyyttä ja monituottajuutta OSAAVA KUNTA tutkimuksen -SEMINAARI KUNTAPÄIVILLÄ 15.5.2013 Kehittämispäällikkö Maria Ala-Siuru Oulun palvelumalli 2020:

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SOTE- PALVELUMALLIN MÄÄRITTELYÄ. Keski-Suomen SOTE 2020 17.9.2015

KESKI-SUOMEN SOTE- PALVELUMALLIN MÄÄRITTELYÄ. Keski-Suomen SOTE 2020 17.9.2015 KESKI-SUOMEN SOTE- PALVELUMALLIN MÄÄRITTELYÄ Keski-Suomen SOTE 2020 KAKSI ISOA TEEMAA SUUNNITTELUSSA PAIKALLISEN AUTONOMIAN TARVE Paikalliset hyvät käytännöt Asiakastuntemus ja osallisuus Omaiset, naapurustot,

Lisätiedot

Itä-Suomen huippukokous 30.8.2011. Virpi Kölhi

Itä-Suomen huippukokous 30.8.2011. Virpi Kölhi Itä-Suomen huippukokous 30.8.2011 Virpi Kölhi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri (Eksote) järjestää jäsenkuntien puolesta erikoissairaanhoidon, kehitysvammaisten erityishuollon, perusterveydenhuollon

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuminen Helsingissä. Juha Jolkkonen Toimialajohtaja Sosiaali- ja terveystoimiala Muistiseminaari 21.9.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuminen Helsingissä. Juha Jolkkonen Toimialajohtaja Sosiaali- ja terveystoimiala Muistiseminaari 21.9. Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuminen Helsingissä Juha Jolkkonen Toimialajohtaja Sosiaali- ja terveystoimiala Muistiseminaari 21.9.2018 Maailman toimivin kaupunki Toimivuus rakentuu tasa-arvolle,

Lisätiedot

Toimintakyky ja arjen sujuvuus

Toimintakyky ja arjen sujuvuus Toimintakyky ja arjen sujuvuus palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Sirkka Karhula Selvityshenkilö Valtuustoseminaari 21.2.2011 Valmistelun ohjaus Valtuusto Kaupunginhallitus Organisaatiotoimikunta

Lisätiedot

Toimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen

Toimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen Toimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen 24.4.2017 1 Toimenpiteet Kotiin vietävien palvelujen kehittäminen Laajan kotikuntoutuksen mallin kehittäminen ja käyttöön ottaminen

Lisätiedot

Asiakas- ja palveluohjauksen erikoistumiskoulutus 30 op

Asiakas- ja palveluohjauksen erikoistumiskoulutus 30 op 1 Asiakas- ja palveluohjauksen erikoistumiskoulutus 30 op Opetussuunnitelma Rakenne 1. Asiakas- ja palveluohjauksen lähtökohdat (5 op) 2. Palvelutarpeiden arviointi ja työkäytännöt (5 op) 3. Moniammatillisen

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palveluverkko. Riitta Salunen Koordinointipäällikkö PSHP / PETE

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palveluverkko. Riitta Salunen Koordinointipäällikkö PSHP / PETE Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palveluverkko Riitta Salunen Koordinointipäällikkö PSHP / PETE Hoitoketju/palveluverkkotyö Pirkanmaalla Hoitoketjuja on tehty Pirkanmaalla vuodesta 2005 alkaen. Terveysportissa

Lisätiedot

Valinnanvapaus. Tehdään yhdessä Suomen paras ja Euroopan kiinnostavin uudistus Pirkanmaalle! perusturvajohtaja Eeva Halme

Valinnanvapaus. Tehdään yhdessä Suomen paras ja Euroopan kiinnostavin uudistus Pirkanmaalle! perusturvajohtaja Eeva Halme Valinnanvapaus Tehdään yhdessä Suomen paras ja Euroopan kiinnostavin uudistus Pirkanmaalle! 12.1.2017 perusturvajohtaja Eeva Halme Asiakas voi valita nykyistä yksilöllisemmin Suoran valinnan palveluissa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysryhmä

Sosiaali- ja terveysryhmä Porin seudun kuntarakenneuudistus TOIMEKSIANTO: Sosiaali- ja terveysryhmä Johtopäätökset sosiaali- ja terveyspalveluiden nykytilan arvioinnista Sosiaalipalvelujen visio ja tavoitteet uudessa kunnassa Sosiaali-

Lisätiedot

Ikäihminen toimijana hanke

Ikäihminen toimijana hanke Ikäihminen toimijana hanke Väliarviointi 4/2014 Johtoryhmä 28.4.2014 LAPPI: väliarviointi 4/2014 Hanketyönä on kunnissa kirjattu vanhussuunnitelma (5 ) ikääntyneen väestön tukemiseksi. Vanhusneuvoston

Lisätiedot

Hyvinvoinnin palvelumalli hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto

Hyvinvoinnin palvelumalli hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto Hyvinvoinnin palvelumalli 2020 16.4.2013 hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto Hyvinvointipalveluiden talouden kokonaishaasteet Skenaariossa 1 menojen kasvuvauhti jatkuu vuoden 2012 mukaisena kantaoulun

Lisätiedot

Case Eksote: Tiedolla johtaminen & sosiaalija terveyspiiri

Case Eksote: Tiedolla johtaminen & sosiaalija terveyspiiri Case Eksote: Tiedolla johtaminen & sosiaalija terveyspiiri Affecton julkishallinnon forum 14.2.2013 Projektipäällikkö Katja Klemola Eksote Vastaamme alueemme sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa Sn Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa 1 18.1.2017 Tavoitteet Asiakas keskiössä Vaikuttavat ja toimintakykyä ylläpitävät toimintatavat ovat käytössä ja asiakkaiden

Lisätiedot

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kotikuntoutus (EKSOTE)

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Kohti maakunnallisia integroituja palvelukokonaisuuksia muutosagentin toimintamallia Eksotesta. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT

Kohti maakunnallisia integroituja palvelukokonaisuuksia muutosagentin toimintamallia Eksotesta. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Kohti maakunnallisia integroituja palvelukokonaisuuksia muutosagentin toimintamallia Eksotesta Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Etelä Karjalan sosiaali ja terveydenhuollon ky, Eksote järjestää maakunnan

Lisätiedot

Asiakaspalvelun uusi toimintamalli autetaan asiakasta digitaalisten palveluiden käytössä (AUTA)

Asiakaspalvelun uusi toimintamalli autetaan asiakasta digitaalisten palveluiden käytössä (AUTA) Muistio 3.5.2016 1 (5) Liite 1 Asiakaspalvelun uusi toimintamalli autetaan asiakasta digitaalisten palveluiden käytössä (AUTA) 1 Tausta ja tavoite Pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelmaan on kirjattu

Lisätiedot

Terveys ja sosiaalinen turvallisuus - palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita

Terveys ja sosiaalinen turvallisuus - palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Terveys ja sosiaalinen turvallisuus - palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Ulla Kuittu selvityshenkilö Organisaatiotoimikunta 7.2.2011 Valmistelun lähtökohtia edistetään terveyttä ja

Lisätiedot

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ ASIAKASOHJAUS PROSESSI PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ 16.4.2014 PALVELUOHJAUS - MITÄ, KENELLE, MITEN? 16.4.2014 2 Palveluohjaus perustuu Asiakkaan ja hänen palveluohjaajansa

Lisätiedot

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Vastaa alueen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta. Väestö 132.000 Budjetti 410 M Työntekijöitä 4200 Helsinki tai Pietari

Lisätiedot

Parempaa palvelua ja tuottavuutta asiakasohjauksella

Parempaa palvelua ja tuottavuutta asiakasohjauksella Parempaa palvelua ja tuottavuutta asiakasohjauksella Ismo Rautiainen, toimialajohtaja Kuntamarkkinat, Mikä ihmeen sosiaali- ja terveyspalvelujen integraatio 12.9.2019 Asiakasohjauksen kehittämisen peruskuva!

Lisätiedot

Kuntaliiton Uskalla kokeilla -ohjelman Tarinapaja

Kuntaliiton Uskalla kokeilla -ohjelman Tarinapaja Kuntaliiton Uskalla kokeilla -ohjelman Tarinapaja SenioriOsaaja.fi Teknologian ja sähköisten palvelujen käytön valmennusmalli ikäihmisille Johanna Sinkkonen Koti- ja erityisasumisen johtaja Sosiaali- ja

Lisätiedot

Kuntoutus ja ennaltaehkäisy. TYÖPAJAPÄIVÄ 1: Kuntouttava arviointijakso

Kuntoutus ja ennaltaehkäisy. TYÖPAJAPÄIVÄ 1: Kuntouttava arviointijakso KOKONAISUUS A: Kotiin vietävien palvelujen sisältö ja kohdentuminen Kuntoutus ja ennaltaehkäisy TYÖPAJAPÄIVÄ 1: Kuntouttava arviointijakso Eija Janhunen TAVOITTEENA MAAKUNNALLINEN IDEAALIMALLI KUNTOUTTAVAN

Lisätiedot

Palveluja pyörillä - Mallu-auto

Palveluja pyörillä - Mallu-auto Palveluja pyörillä - Mallu-auto 22.5.2014 Marika Wikström-Koikkalainen, koordinaattori Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Me olemme Eksote Vastaamme alueemme sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta

Lisätiedot

Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi

Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon valmistelu Itä-Uudenmaan valmistelutyö tehdään osana koko Uudenmaan sote-alueen ja valtakunnallisen

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan talousarvioesitys Sosiaali- ja terveystoimi Juha Metso

Kaupunginjohtajan talousarvioesitys Sosiaali- ja terveystoimi Juha Metso Kaupunginjohtajan talousarvioesitys 2018-2020 Sosiaali- ja terveystoimi Juha Metso Turvallisesti kotona Arvoa asiakkaalle ja hukka pois Palvelun laatu, vaikuttavuus ja turvallisuus Espoolaisten toimintakyky,

Lisätiedot

Aikuissosiaalityö Eksotessa. Tiina Kirmanen ja Heikki Hirvonen, Aikuisten psykososiaaliset palvelut

Aikuissosiaalityö Eksotessa. Tiina Kirmanen ja Heikki Hirvonen, Aikuisten psykososiaaliset palvelut Aikuissosiaalityö Eksotessa Tiina Kirmanen ja Heikki Hirvonen, Aikuisten psykososiaaliset palvelut Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon ky, Eksote - järjestää maakunnan kaikkien kuntien (9) sosiaali-

Lisätiedot

Palvelut asiakaslähtöisiksi

Palvelut asiakaslähtöisiksi Palvelut asiakaslähtöisiksi 2 Sosiaali- ja terveysministeriön kärkihankkeet 01/2017 Budjetti vahvistetaan vuositasolla Uudistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaprosessit - asiakas keskiöön Valtio,

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro Järjestämisen valmistelun esittely Päjät-Hämeessä Maakuntauudistuksen poliittisen ohjausryhmän kokous ma 7.1.

Kommenttipuheenvuoro Järjestämisen valmistelun esittely Päjät-Hämeessä Maakuntauudistuksen poliittisen ohjausryhmän kokous ma 7.1. Kommenttipuheenvuoro Järjestämisen valmistelun esittely Päjät-Hämeessä Maakuntauudistuksen poliittisen ohjausryhmän kokous ma 7.1.2019 Jarmo Paukku, Hämeen ELY-keskus Asiakaslähtöinen palveluintegraatio

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Helsingin sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat. Vanhusneuvoston kokous Johtava ylilääkäri Lars Rosengren

Helsingin sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat. Vanhusneuvoston kokous Johtava ylilääkäri Lars Rosengren Helsingin sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat Vanhusneuvoston kokous 17.2.2016 Johtava ylilääkäri Lars Rosengren Sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat Sisältö Palvelujen uudistamisen tiekartta ja

Lisätiedot

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa Sara Haimi-Liikkanen /Kehittämiskoordinaattori Tarja Viitikko / Projektikoordinaattori KASTE / Kotona kokonainen elämä / Etelä-Kymenlaakson

Lisätiedot

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 14.10.2013

Lisätiedot

TOIMIVA KOTIHOITO LAPPIIN HANKE

TOIMIVA KOTIHOITO LAPPIIN HANKE TOIMIVA KOTIHOITO LAPPIIN HANKE 1.9.2016 31.12.2016 Info ja suunnittelukokous 11.8.2016 Päivän tavoite: Keskustella ikäihmisten palvelujen kehittämistarpeista, tutustua toimijoihin ja hakea hankekumppanuutta

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteutuminen sosiaalija terveystoimialalla Juha Jolkkonen, toimialajohtaja valtuustoseminaari

Kaupunkistrategian toteutuminen sosiaalija terveystoimialalla Juha Jolkkonen, toimialajohtaja valtuustoseminaari Kaupunkistrategian toteutuminen sosiaalija terveystoimialalla Juha Jolkkonen, toimialajohtaja valtuustoseminaari 13.6.2019 Ihminen kohtaa ihmisen https://www.youtube.com/watch?v=parplgqrwci 2 Palvelut

Lisätiedot

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma perustuu ns. Vanhuspalvelulain 5 : Kunnan on laadittava suunnitelma ja se on osa kaupungin/kunnan

Lisätiedot

KH KV

KH KV Kiteen kaupungin palveluohjelma 2010 KH 10.5.2010 112 KV 17.5.2010 26 Sisältö 1. Palveluohjelman tarkoitus ja suhde kaupunkistrategiaan... 1-2 2. Palveluohjelman oleellisimmat päämäärät, toteuttaminen

Lisätiedot

Mielenterveysasema HORISONTTI. Tea Mäki Osastonhoitaja 19.11.2012

Mielenterveysasema HORISONTTI. Tea Mäki Osastonhoitaja 19.11.2012 Mielenterveysasema HORISONTTI Tea Mäki Osastonhoitaja 19.11.2012 Taustahistoriaa Kaupungin tarjoamat mielenterveyspalvelut aikuisväestölle olivat riittämättömät Erikoissairaanhoito vastasi pitkälti perusterveydenhuollon

Lisätiedot

Diabeteksen ennaltaehkäisyä verkossa

Diabeteksen ennaltaehkäisyä verkossa Diabeteksen ennaltaehkäisyä verkossa Riikka Hirvasniemi, TtM, projektipäällikkö Anne Rajala, th, projektityöntekijä Kehittämistyön tausta KASTE- ohjelma Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointiohjelma 2007-2017

Lisätiedot

Uusi Päijät-Häme / maakuntavalmistelu Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Uusi Päijät-Häme / maakuntavalmistelu Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Uusi Päijät-Häme / maakuntavalmistelu Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Turvallisuusverkosto 19.4.2018 Susanna Leimio Sosiaalialan osaamiskeskus Verso Taustaa Hyvinvoinnin ja terveyden edistämis (hyte)

Lisätiedot

Palvelutori Päijät-Hämeessä

Palvelutori Päijät-Hämeessä Palvelutori Päijät-Hämeessä Arja-Tuulikki Wilén, HT, Projektipäällikkö Päijät-Hämeen liitto arja-tuulikki.wilen@paijat-hame.fi Terveydenhuollon atk-päivät 25.5.2016 Kansalaisen aktiivinen rooli sote-palvelukentässä

Lisätiedot

Asiakasohjauksen työpajan ryhmätöiden yhteenveto

Asiakasohjauksen työpajan ryhmätöiden yhteenveto Asiakasohjauksen työpajan ryhmätöiden yhteenveto Keskitetyn asiakas- ja palveluohjauksen (KAAPO) työpaja järjestettiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella 13.10.2017. Tutustu I&Okärkihankkeen vuoden

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan vakuutuspiiri. Liisa Ojala 17.5.2013

Etelä-Pohjanmaan vakuutuspiiri. Liisa Ojala 17.5.2013 Etelä-Pohjanmaan vakuutuspiiri Liisa Ojala 17.5.2013 Tietoa vakuutuspiiristä Suomenkielisen Etelä-Pohjanmaan alue = sairaanhoitopiirin alue 20 kuntaa, 200 000 asukasta Viikottain n 3000 palvelukohtaamista,

Lisätiedot

Terveys- ja hyvinvointikeskus - uusi tapa tarjota palveluja. Hyvinvointia ja terveyttä

Terveys- ja hyvinvointikeskus - uusi tapa tarjota palveluja. Hyvinvointia ja terveyttä Terveys- ja hyvinvointikeskus - uusi tapa tarjota palveluja Hyvinvointia ja terveyttä Terveys- ja hyvinvointikeskuksesta tarjotaan avosairaanhoidon terveysasemapalveluja psykiatria- ja päihdepalveluja

Lisätiedot

Ohjaamon valtakunnalliset vähimmäisvaatimukset

Ohjaamon valtakunnalliset vähimmäisvaatimukset Ohjaamon valtakunnalliset vähimmäisvaatimukset (määritellyt Kohtaamo-hanke) maria.kr.virtanen@tampere.fi Kohderyhmä ja aukioloajat Kohderyhmänä kaikki alle 30-vuotiaat nuoret Ohjaamo on matalalla kynnyksellä

Lisätiedot

Turun kaupunki kehittää ja luo uusia toimintamalleja osallisuuden ja osallistumisen lisäämiseksi yhdessä kuntalaisten kanssa Projektijohtaja Päivi Penkkala Aktiivinen kuntalainen - ja Palvelutori Turussa

Lisätiedot

Uudet toimintamallit käyttöön yhteistyössä asiakkaiden ja henkilöstön kanssa Ylä-Savon SOTE kuntayhtymässä

Uudet toimintamallit käyttöön yhteistyössä asiakkaiden ja henkilöstön kanssa Ylä-Savon SOTE kuntayhtymässä ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012-31.12.2014 Uudet toimintamallit käyttöön

Lisätiedot

Asiakaslähtöisen palvelusuunnitun. Lokakuu 2011, päivitetty Vammaispalveluhanke/Eteva ja Nurmijärven kunta

Asiakaslähtöisen palvelusuunnitun. Lokakuu 2011, päivitetty Vammaispalveluhanke/Eteva ja Nurmijärven kunta Asiakaslähtöisen palvelusuunnitun kehittäminen Lokakuu 2011, päivitetty 1.2.2012 Vammaispalveluhanke/Eteva ja Nurmijärven kunta SUUNNITELMA Aika 19.9.2011 31.5.2012 Kumppanit Nurmijärven kunnan vammaispalvelut

Lisätiedot

Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti!

Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti! Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti! Kelan syvennetyt asiakasprosessit Mats Enberg Vakuutuspiirin johtaja Länsi-Uudenmaan vakuutuspiiri 24.9.2014 2 Työkykyneuvonta Kelan tarjoaa uutta työhön paluuta

Lisätiedot

Asiakkaan valinnanvapaus laajenee alkaen

Asiakkaan valinnanvapaus laajenee alkaen Asiakkaan valinnanvapaus laajenee 1.1.2019 alkaen Uudet maakunnat alkavat vastata sosiaali ja terveyspalvelujen järjestämisestä alueensa asukkaille 1.1.2019. Asiakas voi valita palvelun julkisen, yksityisen

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetointi. Johanna Perälä

Henkilökohtainen budjetointi. Johanna Perälä Henkilökohtainen budjetointi Johanna Perälä 18.3.2019 Henkilökohtainen budjetointi ja sote-uudistus Tulevaisuudessa sote-palveluita tuotetaan ja käytetään hyvin erilaisessa toimintaympäristössä kuin nyt

Lisätiedot

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 1 ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 HYVÄKSYTTY OHJAUSRYHMÄSSÄ 9.12.2014 teemu.japisson@valo.fi www.sport.fi Lähtökohdat eli miksi tarvitaan muutosta 2 kentän toimijat (seuratoimijat, urheilijat, liikkujat,

Lisätiedot

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta Ikäihmisten arjen ja palvelujen parantamiseksi 2014-2016 Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta WEBROPOL -KYSELY Kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta

Lisätiedot

Tampereen tulevaisuuden palvelumalli linjattavat asiat. Kh suko 8.9.2014

Tampereen tulevaisuuden palvelumalli linjattavat asiat. Kh suko 8.9.2014 Tampereen tulevaisuuden palvelumalli linjattavat asiat Luonnos monipalvelukeskuksista ja lähipalvelupisteistä 2 Palveluita saman katon alle vai kokonaan uusia palveluita? Tulevaisuuden Kirjasto Omena Espoon

Lisätiedot

RISTO Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn

RISTO Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn RISTO Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn Maarit Hiltunen-Toura, Socom Mari Lehtonen, Eksote Tuula Partanen, Eksote Tommi Reiman, Kouvola Mervi Kauranen, Etelä-Kymenlaakso Heli Virtanen, Länsi-

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN KESKITETTY PALVELUNEUVONTA

IKÄIHMISTEN KESKITETTY PALVELUNEUVONTA IKÄIHMISTEN KESKITETTY PALVELUNEUVONTA Omenamäen palvelukeskus Tulliportinkatu 4 06100 Porvoo Puh 040 676 1414 www.porvoo.fi/ruori Ikäihmisten palveluohjaus yhdessä paikassa! Tervetuloa! TAUSTALLA VANHUSPALVELULAKI

Lisätiedot

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman (LAPE) tilaisuus Etelä-Karjala: Johtamisen rooli laajassa muutostyössä

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman (LAPE) tilaisuus Etelä-Karjala: Johtamisen rooli laajassa muutostyössä Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman (LAPE) tilaisuus 26.1.2017 Etelä-Karjala: Johtamisen rooli laajassa muutostyössä Marja Kosonen, perhe- ja sosiaalipalvelujen johtaja, Eksote Etelä-Karjalan LAPE-hanke

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman arviointi

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman arviointi Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman arviointi 2017-2018 Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman arviointi Lapin sairaanhoitopiirissä Arviointiin ovat osallistuneet sosiaali-

Lisätiedot

Joensuun Nuorten Palvelukeskusmallin ja ohjaamo-verkoston kehittäminen kunta/siunsote rajapinnassa. Jouni Erola nuorisojohtaja 2015

Joensuun Nuorten Palvelukeskusmallin ja ohjaamo-verkoston kehittäminen kunta/siunsote rajapinnassa. Jouni Erola nuorisojohtaja 2015 Joensuun Nuorten Palvelukeskusmallin ja ohjaamo-verkoston kehittäminen kunta/siunsote rajapinnassa Miksi nuorten palvelukeskusta kehitetään Joensuun palveluohjelmat ja nuorisotakuun kuntakokeilu Asiakaslähtöiset

Lisätiedot

Mitä valinnanvapaus tarkoittaa minulle?

Mitä valinnanvapaus tarkoittaa minulle? Mitä valinnanvapaus tarkoittaa minulle? Valinnanvapauslain luonnoksen mukaisesti 21.12.2016 1 21.12.2016 Valinnanvapaus on osa soteuudistusta Soteuudistuksen tavoitteena on varmistaa ihmisille yhdenvertaiset

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 150

Espoon kaupunki Pöytäkirja 150 14.12.2016 Sivu 1 / 1 4904/2016 06.01.00 150 Ison Omenan neuvolapoli: Espoon terveydenhoidon neuvolan ja HUS erikoissairaanhoidon Jorvin äitiyspoliklinikan yhteistyön kehittäminen, kokeilu ajalle 2.1.2017-31.12.2018

Lisätiedot

RISTO-HANKE. Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (01.07.2013 31.10.2014) Ikäihmisten suun terveyden edistäminen

RISTO-HANKE. Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (01.07.2013 31.10.2014) Ikäihmisten suun terveyden edistäminen RISTO-HANKE Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (01.07.2013 31.10.2014) Ikäihmisten suun terveyden edistäminen HANKESUUNNITELMAN TAVOITE Yli 65-vuotiaiden suun terveyden edistäminen ja sairauksien

Lisätiedot

Hallitus 208 24.09.2014. Ketterästi asiakkaan kanssa 2020 -hankkeeseen osallistuminen 923/00.01.05.01.00/2014 EKSTPHAL 208

Hallitus 208 24.09.2014. Ketterästi asiakkaan kanssa 2020 -hankkeeseen osallistuminen 923/00.01.05.01.00/2014 EKSTPHAL 208 Hallitus 208 24.09.2014 Ketterästi asiakkaan kanssa 2020 -hankkeeseen osallistuminen 923/00.01.05.01.00/2014 EKSTPHAL 208 Ketterästi asiakkaan kanssa 2020 -hankkeelle haetaan rahoitusta sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus 1.5.2013 31.10.2015 Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori

Lisätiedot

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014 Aila Halonen Vastuutyöntekijä toimintamallin kehittäminen Vanhuspalvelulain 17 :n mukaisesti kunnan on nimettävä 1.1.2015

Lisätiedot

Terveyspalvelut. Yhteiskunnalliset l uennot Momentti /sk

Terveyspalvelut. Yhteiskunnalliset l uennot Momentti /sk Terveyspalvelut Yhteiskunnalliset l uennot Momentti /sk Sisältö 1. Suomen terveydenhuolto 2. Terveys 3. Terveyskeskus 4. Keskussairaala 5. Eksote (Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri) 6. Hoitoon hakeutuminen

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetti kokeilu Pohjois-Savossa 2018

Henkilökohtainen budjetti kokeilu Pohjois-Savossa 2018 Henkilökohtainen budjetti kokeilu Pohjois-Savossa 2018 Pia Aikio 28.5.2018 Henkilökohtaisen budjetin tarkoitus: Ihmisten mahdollisuus ja oikeus päättää asioistaan haluavat päättää myös palveluistaan HB

Lisätiedot

Palvelut asiakaslähtöisiksi

Palvelut asiakaslähtöisiksi Palvelut asiakaslähtöisiksi 2 Sosiaali- ja terveysministeriön kärkihankkeet 01/2017 Budjetti vahvistetaan vuositasolla Uudistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaprosessit - asiakas keskiöön Valtio,

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Monialainen yhteistyö kotona asumisen tukena

Monialainen yhteistyö kotona asumisen tukena Monialainen yhteistyö kotona asumisen tukena Anna Haverinen Vanhustyön johtaja, Oulun kaupungin hyvinvointipalvelut 29.9.2014 Ikäihmisten palvelujen tavoitteita Ikäihmiset ovat tyytyväisiä elämäänsä, kokevat

Lisätiedot

Sosiaali ja terveysministeriön kärkihankkeet ja muutosagentit

Sosiaali ja terveysministeriön kärkihankkeet ja muutosagentit Sosiaali ja terveysministeriön kärkihankkeet ja muutosagentit Lapin maakunnan tilanne Sosiaalijohdon työkokous 18.11.2016 Asta Niskala Pohjois Suomen sosiaalialan osaamiskeskus STM ja hallituksen kärkihankkeet

Lisätiedot

KOTIHOIDON TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT

KOTIHOIDON TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT KOTIHOIDON TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT KOTIIN VIETÄVÄT PALVELUT HYVINVOINTIALA 21.3.2019 SATU KARPPANEN NEUVOTTELEVA VIRKAMIES SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ RATKAISUJA HAASTEISIIN HAETTIIN SEURAAVILLA TEEMOILLA.

Lisätiedot

Toimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen

Toimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen Toimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen 7.4.2017 1 Toimenpiteet Kotiin vietävien palvelujen kehittäminen Laajan kotikuntoutuksen mallin käyttöön ottaminen ja kehittäminen Yhteinen

Lisätiedot

Minkä sosiaali- ja terveyspalveluissa pitää muuttua ja miksi? 11.6.2014 Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra

Minkä sosiaali- ja terveyspalveluissa pitää muuttua ja miksi? 11.6.2014 Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra Minkä sosiaali- ja terveyspalveluissa pitää muuttua ja miksi? Ikääntynyt väestö on muuttanut yhteiskuntaamme! Ikäihmiset ovat voimavara mahdollisuus tänään ja tulevaisuudessa - Suomen eläkeläiset ovat

Lisätiedot

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia

Lisätiedot

Yhdessä hyvä OTE. KYMENLAAKSO - lähtötilanteesta tavoitetilaan

Yhdessä hyvä OTE. KYMENLAAKSO - lähtötilanteesta tavoitetilaan Yhdessä hyvä OTE KYMENLAAKSO - lähtötilanteesta tavoitetilaan Työtoiminnasta töihin Työtoiminnasta työhön painopisteet lähtötilanteesta tavoitetilaan Lähtötilanne Verkostotyöpajapäivät, palvelumuotoilupäivät,

Lisätiedot

Pohjanmaan palveluohjaus kuntoon agenttityön tulokset Pohjanmaan maakunta I&O muutosagentti Pia Vähäkangas

Pohjanmaan palveluohjaus kuntoon agenttityön tulokset Pohjanmaan maakunta I&O muutosagentti Pia Vähäkangas Pohjanmaan palveluohjaus kuntoon agenttityön tulokset 23.10.2018 Pohjanmaan maakunta I&O muutosagentti Pia Vähäkangas 1.11.2016-31.12.2018 POHJANMAAN PALVELUOHJAUS KUNTOON - perustiedot Hanke kuuluu kansalliseen

Lisätiedot

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi

Lisätiedot

Kansalaisilla hyvät valmiudet sähköisiin terveyspalveluihin

Kansalaisilla hyvät valmiudet sähköisiin terveyspalveluihin ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012 31.12.2014 Kansalaisilla hyvät valmiudet

Lisätiedot

terveyspalveluiden tarpeen arviointi

terveyspalveluiden tarpeen arviointi Ikääntyneen asiakkaan suun terveyspalveluiden tarpeen arviointi Helppiseniorissa osana moniammatillista palvelutarpeen arviointia Parasta aikaa tapahtuma Julia Koskinen, hammashoitaja, terveydenedistäjä

Lisätiedot