OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE HELSINGIN YLIOPISTOLLE SYKSYLLÄ 2011

Transkriptio

1 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE HELSINGIN YLIOPISTOLLE SYKSYLLÄ YLIOPISTON TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Strategian toteuttamisen osana yliopisto on vuoden 2011 tavoiteohjelmassaan tarkentanut neljää keskeistä painoalaansa kymmeneksi sisällölliseksi painoalaksi: 1) maailman perusrakenne, materiaalit ja luonnonvarat, 2) elämän perusrakenne, 3) muuttuva ympäristö - puhdas vesi, 4) ajatteleva ja oppiva ihminen, 5) hyvinvointi ja turvallisuus, 6) kliininen tutkimus, 7) eksakti ajattelu, 8) kieli ja kulttuuri, 9) yhteiskunnan oikeudenmukaisuus, 10) globalisaatio ja yhteiskunnan muutos. OKM:n näkemyksen mukaan sisällölliset painoalat on määritelty liian yleisellä tasolla. Ratkaisevaa on se, missä määrin tehdyt painoalavalinnat ohjaavat resurssien suuntaamista ja kuinka yksiköiden toimintaa voidaan strategisesti kehittää. Yleisellä tasolla tapahtuva määrittely ei mahdollista tarkkaa kohdentamista ja sen seurantaa. Yliopisto on kiinnittänyt huomiota kansainvälistymisen edellytyksiin muun muassa yhteistyössä Aalto-yliopiston kanssa. 2. PERUSTEHTÄVÄT 2.1 KOULUTUS Yliopistolla on suuria haasteita tutkintokoulutuksessa ja opintoprosessien kehittämisessä. Yliopisto on jäänyt ylempien korkeakoulututkintojen tavoitteesta selvästi lähes kaikilla aloilla. OKM kiinnittää yliopiston huomiota erityisesti sosiaali- ja terveys- sekä sivistyssektorin palvelujärjestelmän työvoimatarpeen turvaamiseen (lääketiede, hammaslääketiede, opettajankoulutus). Yliopiston tulee kiinnittää huomiota myös ruotsinkielisen palvelujärjestelmän tarpeisiin erityisesti lääkärikoulutuksessa. Perustutkintokoulutuksessa 45 opintopistettä suorittaneiden osuus sekä läpäisy 7-vuodessa ovat selvästi alle yliopistokohtaisen tavoitteen ja lähes kaikilla aloilla alle valtakunnallisen keskiarvon. Ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden ja vaihto-opiskelijoiden määrät ovat edelleen kasvussa, mutta tavoitetta ei vielä saavutettu. Opetus- ja kulttuuriministeriön palaute 2010, kausi

2 2.2 TUTKIMUS Yliopiston tutkimuksen laatua kuvaa Suomen Akatemian nimeämien tutkimuksen huippuyksiköiden määrä. Yliopistolla on huomattava määrä myös akatemiaprofessoreita ja FiDiPro tutkijoita. Yliopiston tutkijat menestyivät erittäin hyvin niin nuorten kuin varttuneidenkin tutkijoiden Euroopan tutkimusneuvoston (ERC) hauissa ja EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelman hankekumppanuuksissa ja hankkeiden koordinaatioissa. Yliopiston tutkimuksen ja tohtorikoulutuksen kansainvälisen arvioinnin tulokset valmistuvat vuoden 2012 keväällä, mikä luo uusia edellytyksiä painoalojen tarkentamiselle ja yliopiston strategian kehittämiselle. Yliopiston kymmenestä sisällöllisestä painoalasta yhdeksällä toimii yksi tai useampi kansallinen tutkimuksen huippuyksikkö. Painoalat huomioidaan henkilöstösuunnittelussa sekä tutkimuksen ja koulutuksen infrastruktuurijärjestelyissä. Myönteistä on, että yliopisto on mukana useassa kansainvälisessä tutkimusinfrastruktuurihankkeessa. Yliopiston tutkimusyhteistyö valtion tutkimuslaitosten kanssa on laajaa ja yliopisto on osallistunut lukuisiin pitkäkestoisiin tutkimusohjelmiin ja verkostohankkeisiin eri tutkimuslaitosten kanssa. Yliopistolla on myös melko paljon yhteisprofessuureja tutkimuslaitosten kanssa. OKM näkee onnistuneena yliopiston tavoitteen tukea pitkäjänteisesti tiedekunnista nousevia, strategiaan pohjaavia uusia tutkimuksellisia avauksia. Yliopisto on kehittänyt monitieteellistä profiiliaan uusin avauksin mm. korkeakoulu- ja oppimistutkimuksessa sekä ilmastotutkimuksen alueella. OKM:n näkemyksen mukaan molemmat avaukset ovat myös kansallisesti tärkeitä ja näissä tulee hakeutua mahdollisimman tiiviiseen yhteistyöhön muiden tutkimusyksiköiden kanssa. Tohtorintutkintotavoitteet ylitettiin pääosalla koulutusaloista. Yliopisto on lisännyt valtakunnallisten tavoitteiden mukaisesti post doc -vaiheen paikkojen määrää. Yliopisto menestyi kansallisen kilpaillun tutkimusrahoituksen hankinnassa. Laadukkaana tutkimusyliopistona täydentävän rahoituksen osuuden kasvattamiseen edelleen on kuitenkin edellytyksiä. OKM kannustaa yliopistoa entistä strategisempaan kansainvälisen tutkimusrahoituksen hakemiseen ja hyödyntämiseen. Yliopiston kansainvälisten julkaisujen määrät ovat kasvaneet tasaisesti 2000-luvulla ( ) samalla kun kansainvälisen yhteisjulkaisemisen osuus kaikista julkaisuista on laajentunut. Yliopisto on hyvin edustettuna maailman julkaisujen siinä kymmenesosassa, johon viitataan eniten Yliopistoilla on vireillä runsaasti toimenpiteitä keskinäisen tutkimusyhteistyön tiivistämiseksi ja tutkimustulosten hyödyntämisen vaatiman osaamisen kokoamiseksi. Yliopiston vakinaistamispolku (tenure track) -järjestelmän käyttöönotto kansainvälisillä rekrytoinneilla tukee yliopiston strategiaa. Yliopiston henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus on edelleen suhteellisen heikkoa. Helsingin yliopisto Sivu 2 (3)

3 3. JOHTAMINEN, TALOUS JA RAKENTEELLINEN KEHITTÄMINEN Yliopiston laitosrakenteen uudistaminen mahdollistaa aiempaa paremmat edellytykset toimintayksiköiden johtamiselle ja taloudellisen vastuun kantamiselle. Yliopisto on ottanut käyttöön uuden henkilöstön kannustuspalkkiojärjestelmän. Yliopisto on jatkanut kansallisten ja kansainvälisten kumppanuuksiensa tarkentamista sekä solminut tai solmimassa yhteistyösopimuksia sille tärkeiden sektoritutkimuslaitosten kanssa. Yliopiston selvitysten perusteella kumppanuuksien johtaminen ja päätöksenteko eivät kytkeydy tällä hetkellä riittävästi toiminnanohjaukseen. Yliopiston on tarkoitus saada kumppanuuspolitiikan periaatteet hallituksensa käsittelyyn vuoden 2011 aikana. OKM:n näkemyksen mukaan tämä on välttämätöntä yliopiston voimavarojen tarkoituksenmukaisen käytön, yliopiston vaikuttavuuden sekä syvenevien strategisten kansainvälisten kumppanuuksien turvaamiseksi. Yhteistyöjärjestelyt Svenska Handelshögskolanin kanssa näyttävät jäävän pitkälti hankepohjaiseksi. OKM pitää tätä valitettavana, koska yliopistojen tiiviimpi yhteistyörakenne loisi edellytyksiä koulutus-, tutkimus- ja innovaatiotoiminnan vahvistumiselle. Luonnontieteellisten museoiden yhteistyön ja työnjaon selvitys ei tuottanut ministeriön edellyttämiä rakenteellisia uudistuksia. OKM odottaa edelleen yliopiston arvioivan alueellisen toimipisteverkkonsa tarkoituksenmukaisuuden. Yliopisto on vuoden aikana aktivoinut onnistuneesti alumnitoimintaansa. OKM näkee tällä olevan merkittävää vaikutusta yliopiston henkisten voimavarojen vahvistamisen lisäksi myös yliopiston varainhankintakulttuurin vahvistamiselle. Yliopiston toiminta on taloudellisesti kestävällä pohjalla. OKM katsoo, että merkittävistä tulevaisuuden haasteita huolimatta yliopiston hyvä taloudellinen tilanne mahdollistaa strategian mukaisten kehittämistoimien toteuttamisen ja yliopiston pitkäjänteisen kehittämisen. 4. RAPORTOINTIA EDELLYTTÄVÄT JATKOTOIMET Yliopisto on raportoinut kauden sopimuksessa määriteltyjen keskeisten kehittämistoimenpiteiden etenemisestä. Ministeriö on ottanut tämän huomioon kohtien 1-3 kannanotoissaan. Yliopistoa pyydetään raportoimaan mennessä toimista yliopiston ja Svenska Handelshögskolanin strategista kumppanuutta pidemmälle menevän yhteisen rakenteen kehittämiseksi. Lisäksi yliopistoa pyydetään raportoimaan Biokeskus Suomen toiminnasta, sen saaman strategiarahoituksen yliopistokohtaisesta käytöstä, yliopiston omien biokeskusten rahoituksesta sekä Biokeskus Suomen rahoituspohjan laajentamiseksi tehdyistä toimenpiteistä. LIITTEET - Opetus- ja kulttuuriministeriön palaute yliopistoille ja ohjeet koskien vuonna 2012 käytäviä ministeriön ja yliopistojen välisiä sopimuskauden neuvotteluja - Kauden sopimustavoitteiden toteumaraportti ja korkeakoulun koulutusalojen asemoituminen Opetus- ja kulttuuriministeriön palaute 2010, kausi

4 Liite 2: Kauden sopimustavoitteiden toteumaraportti ja korkeakoulun koulutusalojen asemoituminen Helsingin yliopiston määrälliset tavoitteet kaudelle OPM/sov. Tavoitteen tot. % Tot. muutos % 2009 Toteuma Keskiarvo tavoite YO Valtak. YO Valtak. Ylemmät korkeakoulututkinnot Teologinen koulutus % 92 % 46 % 25 % Humanistinen koulutus % 85 % 37 % 21 % Kasvatustieteellinen koulutus % 73 % 37 % 27 % Yhteiskuntatieteellinen koulutus % 78 % 54 % 13 % Psykologian koulutus % 86 % 100 % 47 % Oikeustieteellinen koulutus % 98 % 29 % 39 % Luonnontieteellinen koulutus % 68 % 52 % 34 % Maatalous metsätieteellinen koulutus % 93 % 140 % 105 % Lääketieteellinen koulutus % 109 % 11 % 13 % Hammaslääketieteellinen koulutus % 81 % 6 % 0 % Eläinlääketieteellinen koulutus % 113 % 13 % 13 % Farmasian koulutus % 82 % 22 % 26 % Kaikki yhteensä % 97 % 44 % 37 % Tohtorin tutkinnot Teologinen koulutus % 109 % 29 % 14 % Humanistinen koulutus % 89 % 2 % 7 % Kasvatustieteellinen koulutus % 95 % 28 % 4 % Yhteiskuntatieteellinen koulutus % 95 % 8 % 2 % Psykologian koulutus % 104 % 0 % 0 % Oikeustieteellinen koulutus % 96 % 80 % 67 % Luonnontieteellinen koulutus % 87 % 16 % 8 % Maatalous metsätieteellinen koulutus % 73 % 0 % 21 % Lääketieteellinen koulutus % 101 % 16 % 15 % Hammaslääketieteellinen koulutus % 91 % 38 % 0 % Eläinlääketieteellinen koulutus % 117 % 100 % 100 % Farmasian koulutus % 110 % 50 % 22 % Kaikki yhteensä % 93 % 3 % 8 % Alemmat korkeakoulututkinnot % 89 % 10 % 14 % Ulkomaalaisten tutkinto opiskelijoiden määrä % 87 % 14 % 12 % Suomesta lähteneiden tai Suomeen saapuneiden vaihtoopiskelijoiden määrä (vaihdon kesto yli 3 kk) % 93 % 1 % 1 % Harjoittelukoulujen oppilasmäärä % 100 % 0 % 1 % Harjoittelukoulujen ohjatun opetusharjoittelun määrä % 88 % 5 % 1 % Yliopistojen perusrahoituksen laskennassa käytettyjä tietoja Alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon johtavissa opinnoissa vieraskielisessä opetuksessa suoritettujen opintopisteiden lukumäärä % 4 % Alemman tai ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden tutkintoon sisällytettyjen ulkomailla suoritettujen opintopisteiden lukumäärä % 26 % Avoimessa yliopisto opetuksessa suoritettujen opintopisteiden määrä % 2 % Erillisinä opintoina suoritettujen opintopisteiden määrä % 43 %

5 Liite 2: Kauden sopimustavoitteiden toteumaraportti ja korkeakoulun koulutusalojen asemoituminen Helsingin yliopiston tunnuslukutavoitteet vuodelle 2012 OPM/sov. tavoite Toteutuma Keskiarvo 2010 keskiarvoon YO Valtak. YO Valtak. Opiskelijat (FTE)/ opetus ja tutkimushenkilökunta 9,18 9,60 6,04 7,90 8, % 116 % 131 % 111 % Ylemmät korkeakoulututkinnot/ opetus ja tutkimushenkilökunta 1,74 0,63 0,56 0,91 1,00 56 % 83 % 61 % 82 % Tohtoritutkinnot/ professorit 0,97 0,93 0,76 0,88 0,90 84 % 78 % 86 % 88 % Kv refereejulkaisut / opetus ja tutkimushenkilökunta 1,45 1,49 0,98 1,25 1,35 72 % 77 % 78 % 92 % Tieteelliset julkaisut (pl. kv refereejulkaisut)/ opetus ja tutkimushenkilökunta 1,06 0,99 1,05 1,04 1,20 88 % 83 % 102 % 102 % Opettajien ja tutkijoiden kv liikkuvuus (väh. 1 vko) / opetus ja tutkimushenkilökunta 0,17 0,16 0,20 0,18 0,35 58 % 125 % 111 % 139 % Perustutkinnon aloittaneista tutkinnon suorittaneiden osuus 7 vuoden kuluttua aloittamisesta (%)* 46,8 56,6 50,4 51,2 68,0 74 % 78 % 98 % 98 % Vähintään 45 opintopistettä suorittaneiden osuus perustutkintoa suorittavista (%) 35,2 33,5 34,4 34,3 50,0 69 % 82 % 100 % 100 % Tutkinnon suorittaneiden osuus tutkinnon suorittaneiden ja keskeyttäneiden yhteismäärästä (%)* 63,5 75,3 34,7 62,1 68,0 51 % 64 % 56 % 70 % Kansallisen kilpaillun tutkimusrahoituksen (SA, Tekes) osuus kokonaisrahoituksesta (%) 10,7 10,7 13,5 11,7 11,5 118 % 118 % 116 % 111 % Kansainvälisen tutkimusrahoituksen (pl. yritys ja rakennerahastot) osuus kokonaisrahoituksesta (%) 3,2 3,1 2,9 3,1 3,5 83 % 63 % 95 % 92 % Täydentävän rahoituksen osuus kokonaisrahoituksesta (%) 36,3 36,1 40,5 37,7 40,0 101 % 97 % 107 % 108 % Työllisten osuus tutkinnon suorittaneista (%)* 97,2 97,0 96,1 96,6 96,5 100 % 98 % 99 % 99 % *Viimeisimmät toteutumatiedot vuodelta 2009 Vuoden 2010 sopimusindikaattorien laskennassa opetus ja tutkimushenkilökunnassa mukana myös sivutoimiset tuntiopettajat Opettajien ja tutkijoiden kv liikkuvuuden raja 2 viikkoa vuosina 2008 ja 2009 Tavoitteen tot. % 2010 toteuman suhden 08 10

6 Liite 2: Kauden sopimustavoitteiden toteumaraportti ja korkeakoulun koulutusalojen asemoituminen 100% Humanistinen koulutusala HY 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% 100% Kasvatustiede HY 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0%

7 Liite 2: Kauden sopimustavoitteiden toteumaraportti ja korkeakoulun koulutusalojen asemoituminen 100% Yhteiskuntatiede HY 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% 100 % Psykologia HY 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 %

8 Liite 2: Kauden sopimustavoitteiden toteumaraportti ja korkeakoulun koulutusalojen asemoituminen 100 % Oikeustiede HY 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 100 % Luonnontiede HY 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 %

9 Liite 2: Kauden sopimustavoitteiden toteumaraportti ja korkeakoulun koulutusalojen asemoituminen 100 % Lääketiede HY 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 %

10 Liite 2.Kauden sopimustavoitteiden toteumaraportti ja korkeakoulun koulutusalojen asemoituminen Palaute 2011 lukuohje graafeille 100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% Palaute sisältää koulutusalakohtaiset kuvat yliopiston toiminnasta. Mitä monialaisempi yliopisto on kyseessä, sitä useampi kuva seuraa palautetekstiä. Mikäli jotain koulutusalaa on tarjolla kolmessa/alle kolmessa yliopistossa, koulutusalakohtainen kuva puuttuu. Esimerkkitapauksessa on nähtävillä yhteiskuntatieteiden tilanne yhdessä yliopistossa vuonna 2010, kuvattuna vihreällä viivalla ja vihrein kolmiosymbolein. Alalaidassa on luettavissa sopimusindikaattorit, (opisk. /opettajat ja tutkijat, 7 v läpäisy jne.) joiden toteutumia taulukossa kuvataan. Keskeyttämisindikaattoria ei kuvata graafina, sillä koulutusalakohtaista tietoa ei ole. Indikaattorit on ryhmitelty teemoittain: koulutus, sen jälkeen tutkimus ja viimeksi yhteiskunnallinen toiminta. Tähdellä merkittyjen indikaattoreiden viimeisin toteumatieto on vuodelta Siniset pallot kuvaavat muiden yliopistojen ao. koulutusalan tilannetta tässä kuvassa on näkyvillä ainoastaan yhteiskuntatieteellistä koulutusta, jota verrataan vain yhteiskuntatieteellisen koulutukseen. Sinisiä palloja on yhtä monta kuin ao. koulutusalaa tarjoavia yliopistoja. Skaalaus on toteutettu siten, että koulutusalan paras yliopisto (=sininen pallo) saa aina arvon 100 %. Kaikkia muita yliopistoja verrataan siten tähän 100 % arvoon. Kuvassa näkyvillä olevat prosentit viittaavat yliopiston ko. sopimusindikaattorin arvoon suhteessa ko. indikaattorin parhaaseen arvoon, eivätkä indikaattorien reaalisiin arvoihin. Jos esim. indikaattorissa 7 v läpäisy kuvan yhteiskuntatieteiden indikaattorin arvo on 52 % ja ko. alan parhaan korkeakoulun arvo on 60%, lasketaan ko. korkeakoulun prosentti jakamalla ko. korkeakoulun arvo (52%) parhaan korkeakoulun arvolla (60 %). Lopputulokseksi tulee 88% Kyseisen yliopiston tilanteen (vihreän viiva) lisäksi kuvassa näkyy harmaalla katkoviivalla alan keskiarvo.