hakkuutyön palkkauksen kannalta

Transkriptio

1 METSXTEHON TIEDOITUKSIA METSITEHO REPORT 105 Paperipuiden minimiläpimitan pienentäminen hakkuutyön palkkauksen kannalta ( Diminution of the llfinimum Diameter of Pulpu:ood : Oalculalion of Logging TVages) Olli Makkonen Johdanto Toisaalta pyrkimys puuraaka-aineen mahdollisimman tarkkaan talteenottoon ja toisaalta viime vuosina vallinnut halkojen menekkipula ovat ai heuttaneet, että eräät maamme selluloosa- ja kuitulevytehtaat ovat ryhtyneet hankkimaan entistä pienempiläpimittaista raaka-ainetta. Paperipuiden pienin latvaläpimitta on tähän asti yleensä ollut 8 cm. Viime a ikoina on kuitenkin kokeilumielessä menty 6 cm:iin, eräissä tapauksissa jopa 5 cm:iin asti. Luonteenomaista näille kokeiluille on ollut, että samalla on ruvettu leimaamaan entistä pienempiä puita siis sellaisia, joista ei saada lainkaan entiset minimimitat täyttävä-ä tavaraa. Läpirni an pienentämispyrkimyksillä on siten merkitystä myös met änhoidon kannalta. Ktm maassamme käytetään 2-metristen ja sitä pitempien paperipuiden teo a yleisesti juoksumetripalkkaa, joka 7w ohuemmille pölkyille on läpimitasta riippumatta sama, ja kun tietyn, tilavuusyksikköinä ilmoitetun paperipuumä-ärän valmistu t äten tulee itä kalliimmaksi, mitä pienempiä pölkyt ovat, on läpimitan pienentäminen voimassa olevien hakkuuta ksojen puitteissa ennen kaikkea kannattavuu ky ymy. Kannatta vuusnäkökohtaa ainakin elluloo atehtaiden osalta vielä koro taa se, että pieniläpimittai ta latvata araa tarvitaan tietyn lluloo a määrän valmistami een tuntuva ti suurempi ilavuusmäärä kuin tähänasti et minimimitat äyttävää paperipuuta. Pyrkimys läpimitan pien ntämi een on sen vuoksi samalla herättänyt k ym ksen, mikä on tällaisten pieniläpimi tai ten paperipuiden valmistuksen vaatiman juoksumetriajan suhde tavallisten paperipuiden valmi uksen vaatimaan juoksumetriaikaan ja mikä iis olisi oleva oikeuden- mukaisten yksikköpalkkojen suhde. Käytännön kokemukset ja aikaisemmat tutkimukset ovat viitanneet siihen suuntaan, että pieniläpimittaisten latvapaperipuiden valmistus on juoksumetriä ja kappaletta kohden jonkin verran joutuisampaa kuin tavallisten paperipuiden teko, mutta tarkemmat tiedot ovat, puuttuneet. Aineisto Asian valaisemiseksi on M:et ätehon toimesta suoritettu kaksi tutkimusta. Toise sa tapauksessa 9 cm paksummat rungono at valmistettiin kuusen osalta 2-metrisiksi puolipuhtaiksi paperipuiksi ja männyn osalta 6- ja -jalkaisik i kaivo puiksi (mikä työajan menekin kannalta jota kuinkin vastaa 2-metri ten puolipuhtaiden mäntypaperipuiden tekoa). Kummankin puulajin 9 cm ohuemmat latvat valmistettiin 5 cm läpimittaan asti 2-metrisiksi kuorimattomiksi pölkyiksi (kuitulevyjen raaka-aineeksi). Aineisto kerättiin A. Ahlström Osakeyhtiön työmaalta Noormarkusta. Siihen sisältyi kuusipaperipuuta yhteensä 16,7 kuorellista k-m3 eli l 22 jm ja mäntytavaraa yhteensä,3 kuorellista k-m3 eli 995 jm. Oksaisuusluokka oli viisijakoi en luokituksen puittei a kuusella II Y2 sekä männyllä I Y2- :Muiden työvaikeustekijöiden osalta tutkimuspalstat edustivat helpointa luokkaa. Toinen tutkimus ko ki 2-metristen puolipuhtaiden kuusipaperipuiden valmi tu ta 6 cm läpimittaan asti siten, että latvasta cm täyt ävät pölkyt katsottiin normaalipaperipuiksi ja si ä ohuemmat latvatavaraksi. Aineisto kerät iin Yhtyneet Paperitehtaat Osakeyhtiön työmaalta Hauholta. iihen sisältyi 33,0 kuorellista k-m3 eli jm 1

2 kuusipaperipuuta sekä jokunen mäntyrunko, joita niiden vähyyden takia ei oteta aineiston käsittelyssä lainkaan huomioon. Kuusen oksaisuusluokka oli II Yz sekä muut tekijät helpointa luokkaa. Tutkimuksen kohteina oli kummassakin tapaukse sa kaksi hakkuumiestä, joiden työskentelyä seurattiin puolestatoista kahteen viikkoon. Kummankin aineiston osalta puhutaan seuraavassa lyhyesti normaalitavarasta ja latvatavarasta. Kun ainei tot käsitellään erikseen, ei tästä aiheutune sekaannuksia. Nimityksiä ei voitane suosi tella yleisesti käytettäviksi, sillä >mormaalitavaraa>> on monenlaista (tässäkin ka hta eri minimiläpimittaa) ja toisaalta taas nimitys >>latvatavara>> on epäloogillinen sen vuoksi, että pienimmät rungot joutuvat kokonaan latvatavaran ryhmään. Kun on kysymyksessä latvatavaran valmistuksen vertaaminen samanaikaisesti tapahtuvaan normaalitavaran valmistukseen, ydinongelmana on työajan jakaminen oikealla tavalla kummankin ke ken. P eriaatteena on, että pölkyittäin mitattavissa olevat ajat viedään suoraan omaan ryhmäänsä ja muut työajat jaetaan normaalitavaran ja latvatavaran kesken niiden kuutiomäärän suhteessa. Viimeksi mainitun toimituksen osalta on u ein pahana kantona kaskessa karsimisaika. Useimmat hakkuumiehet ka rsivat rungot kokonaan ennen pölkytystä, jolloin karsimisaikaa ei saada erikseen normaalitavaralle ja latvatavaralle. K arsimisajan jakaminen mainittuihin ryhmiin kuutiomäärän suhteessa on periaatteessa väärin, illä latvan osuus karsiruisajasta on tuntuvasti uurempi kuin mihin tällä tavoin päädytään. Asian tärkeyttä korostaa se, että juuri karsimisajalla on latvatavaran valmistuksessa ratkaiseva merkitys. Edellä mainittu pulma selvisi tällä kertaa siten, että tutkimuksen kohteiksi saatiin sellaisia hakkuumiehiä, joilla oli tapana suorittaa pölkytys ennen karsintaa. Tietystihän olisi voitu pyytää sellaisia miehiä, jotka suorittavat karsimisen ennen pölkyty tä, muuttamaan tutkimuksen päämäärän takia tavanomaista työskentelyjärjestystään, mutta niin ei Pohjoi maissa omaksuttujen metsätyöntutkimu periaatteiden mukaan yleensä menetellä. Tutkimustyömailla kävi melko hyvin päinsä pölkyttää nmgot ennen karsimista, kun mukana ei ollut kovin oksaisia puita. Pölkyittäin saatiin siten mitatuiksi karsimis-, pölkytys-, kuorimis- ja ristikoimisajat. Kuutiomäärän suh teessa normaalitavaran ja latvatava ran ke ken jaettiin kaato-, kokoamis- (heittely ristikon tai kuorimispukin viereen), ristikon pohjan valmistus- ja iirtymisajat. 2 Tutkimustulokset K u o r i m a t t o m i e n,... 5 c m 1 ä p i m i tt a i s t e n 2-m e t r i s t e n p a p e r i p u i d ~ n valmistus vaati tutkimu leimikoissa juoksumetriä kohden kuusen osalta keskimäärin 39 % ja männyn osalta 32 % normaalitavaran valmistu ajasta. Puolipuhtaan kuusi- ja mäntynormaalitavaran välillä ei huomattu työajan menekissä sanottavaa eroa., mikä tulos käy yk iin aikaisempien tutkimustulosten kanssa. Kuusilatvatavaraa kertyi 32 % kiintokuutiomäärästä ja 5 % pölkkyjen ka ppaleluvusta sekä mäntylatvatavaraa 36 % kiintokuutiomäärästä ja 59 % kappaleluvusta. Edellä mainittuihin, työajan me nekkiä osoittaviin lukuihin nähden on kuitenkin huomattava, että latvatavaran valmistuksen juok umetriajan suhde normaalitavaran valmi tuksen juoksumetriaikaan riippuu runkojen koosta. Aikaisemmissa tutkimuksissa on todettu, että normaalitavaran valmistuksen juoksumetriaika ei kovin pa ljoa vaihtele sen kokoisten runkojen ollessa kysymyksessä, joista yleisimmin tehdään paperipuita. Tähän perustuu se, että tiettyyn runkojen kokoon, käytännössä tiettyyn läpimittaan asti voidaan käyttää samaa juoksumetripa lkkaa. Sellaisilla rungoilla, joi ta a letaan saada latvapäästä 7" paksumpia pölkkyjä, on työajan menekki juoksumetriä kohden jo niin paljon suurempi, että e on korvattava maksamalla mainitt ua lä pimittaa paksummilta pölkyiltä koroitettu palkka. Juoksu metritaksan peruspalkan on siten va tattava keskimääräistä työajan menekkiä juoksumetriä kohden sellaisilla rungoilla, joista ei vielä saada 7" paksumpia pölkkyjä. Tutkimusleimikkoihin i ä ityi jonkin verran edellä mainittua ra jami ttaa uurempia runkoja, joten ke3kimääräinen juoksumetriaika on normaalitavaran osalta suurem~ i kuin mitä juok umetritaksan p ruspalkka edellyttää. Latvatavaran valmistuk en juoksumetria ikaa on kuitenkin verrattava juoksumetritak an peru palkkaa va taavaan normaalitavaran valm is uksen juoksumetriaikaan, joten edellä ilmoitettujen pro enttilukujen (39 % ja 32 %) la kemi en läh ökohtana ova liian korkeat a ika -a rvot. Kun latvatavaran valmi t uksen juok umetriaikaa verrataan normaalitavaran valmistuksen keskimääräi een juoksumetriaikaan pelkästään sen kokoisilla. runaoilla, joista ei tule 7" pa ksumpia pölkkyjä, a.adm n lopput ulokseksi, että k u o r i m a t t o m a n k u u i 1 a t v a t avaran v a 1m i t u s v a a. t i j u o k um e t r i ä k o h d e n 4 3 % j a. k u o r i m a. t t om a n m ä n t y 1 a. t v a t a. v a. r a. n v a 1 m i s-

3 t u s 3 5 % p u o 1 i p u h ta a n no r maa 1 it a v a r a n v a 1 m i s t u s a j. a s t a. Vielä on tarkasteltava, miten latvatavaran valmistuksen juoksumetriaika riippuu runkojen koosta. Kaikkien leimattujen kuu irunkojen käyttöosan (5 cm lä pimittaan a ti) keskikuutio oli 0,062 kuorellista k-m3 ja mäntyrunkoj en 0,075 kuoretlista k-m3. Pelkästään niiden runkojen osalta, joista saatiin myös normaa litavaraa, olivat vastaavat luvut 0,114 k-m3 ja 0,110 k-m 3. Kuusirunkoja, joista tu li pelkästään latvatavaraa, oli 55 % runkoluvusta. Vastaavanlaisia mäntyrunkoja oli 44 %- Runkojen latvatavaraosan keskipituus ja -kuutio on runkosuuruusluokittain esi- tetty seuraavassa asetelmassa, jonka lukuarvot ovat graafisen tasoituksen avulla aatuja. Rungon käyttöosan kuutio, kuorellista k-m 0,025 0,050 0,075 0,100 0,125 0,175 0,225 0,275 Latvatavaraosan keskipituus, m Kuusi Mänty 4,75 5,45 4,78 5,49 4, 10 5, 17 3,54 J,77 3,21 4,20 2,72 2,89 2,40 2,10 2,15 2,00 Latvatavaraosan keskikuutio, kuorellista k-m3 Kuusi 1\Iän ty 0,025 0,026 0,022 0,020 0,020 0,01 0,0 17 0,016 0,025 0,033 0,030 0,027 0,024 0,020 0,0 17 0,0 16 Huomataan, että latvatavaraosan kuutio ja varsinkin sen pituus riippuvat erittäin voimakkaasti siitä, kuinka uuresta rungosta latva on peräisin. Latvatavaraosan muoto, eli niin kuin usein sanotaan, juoksevuus, jota parhaiten kuvaa pituuden suhde kuutioon, on para pienimmässä runkosuuruusluokassa, jonka kokoisista rungoista ei saada lainkaan latvasta 9 cm täyttävää normaalitavaraa. Pienimmi sä runkosuuruu luokissa saadaan keskimäärin uunnilleen joka toi esta rungosta kaksi ja joka toisesta kolme 2-metristä latvatavarapölkkyä, kuusella vähän useammin kaksi kuin kolme ja männyllä päinvastoin. uurimmas a asetelmassa näkyvä sä runko uuruu luolia a on männyistä säännöllise ti aatu enää vain yksi latvatavarapölkky kustakin. Kuusella on vielä saatu keskimäärin joka kolmannestatoista rungosta kaksi latvatavarapölkkyä, muista vain yksi. urryttäessä a etelman puitteista v ielä uurempiin runkoihin voidaan pitää sään önä, että ku takin rungosta aadaan vain yksi latva ta... 5 cm läpimittainen 2-metrinen p ölkky. euraavassa asetelmassa on e itett runko uuruu luokittain latvatavaran valmi uksen juoksumetriaika prosentteina normaalitavaran valmistuksen peru palkkaa va taava ta juoksumetriajasta. Rungon käyttöosan kuutio, kuorellista. k-m 0,025 0,050 0,075 0,100 0, 125 0,175 0,225 0,275 Kuusi Mänty H Asetelmasta voidaan todeta, että juoksumetriaika on selvästi pienin pienimmässä runkosuuruusluokassa, siis sellaisten runkojen ollessa kysymyksessä, joista ei saada lainkaan normaalitavaraa. Suurimmassa asetelmaan sisältyväs ä runkosuuruusluokassa latvatavaran valmi t uk en juok umetriaika on kummankin puula jin osalta likimain kaksi kertaa niin suuri kuin kolmessa pienimmäs. ä runkosuuruusluokassa ke kimäärin. Aineiston keskiarvoilla saadut pro en ttiluvut, kuusella -13 % ja männyllä 35 %, perust uvat ratkaiseva t i iihen, että leimikkoon isältyi runsaasti. ellaisia puita, joista ei tullut lainkaan normaalita.varaa Lyhyesti sanottuna k u o r i m a t t o m a n 2-m e t r i s e n, 1 a t v a p ä ä s t ä c m 1 ä p i m i t t a i s e n tavaran kannat ta v a n v a 1m i s t u k s en e h d o t on e d e 11 y t y s on t ä häna s t i s t a p i e n e m p i e n p u i d e n o t t am i n e n m u k a a n 1 e i m a u k s e e n. Toteamusta lienee pidettävä metsänhoidon kannalta varsin merkittävänä. Tärkeimpän ä syynä latvatavaran,-almi tuk en vaatiman juok. umetriajan kasvuun runkojen suu retessa on ensinnäkin jo edellä todettu seikka, että t iettyä läpimi ttaa ohuempi latva on sitä ly hyempi, mitä suurempi runko on kysymyksessä. Toi aalt.a runkojen suuretessa ok ien pak uus ja usein myös lukumäärä lisääntyvät iinä määrin, e tä karsiminen tulee yhä työläämmäk i latvaosan ly henemisestä huolimatta. Lähinnä tämän takia y hden latvuksen valmistamiseen kuluva aika ei pienene runkojen suuretessa läheskään latvatavaraa an lyhenemistä vastaavassa määrin, kuu en osalta ei juuri lainkaan, ja iitä on seura uksena juok umetriajan kasvu runkoj en koon mukana. P u o 1 i p u h t a i d e n 2-m e t r i s t e n, 1 a tvasta cm l ä pimi tta i ten kuu s i p a p e r i p u i d e n valmi tu vaati butkimusaineiston mukaan juok umetriä kohden ke kimäärin 76 % puolipuhtaan, latvapäästä cm täyttävän normaalitavaran valmi tu aja.sta. Runkojen koko oli sellainen, että pro enttiluvun voidaan katsoa osoittavan latvatavaran valmi uksen juoksumetriajan suhdetta normaalitavaran valmi tuk en peruspalkkaa vastaavaan juoksumetriaikaan. Latvatavaraa kertyi % kiintokuutiomäärästä ja 20 % pölkkyjen ka ppaleluvusta. Rungoista oli 12 % sellaisia, joista ei tullut lainkaan normaalitavaraa. Kun normaalitavaraksi katsottiin latvapäästä cm täyttävät pölkyt ja latvatavaraa otettiin vain 6 cm läpimittaan a ti, latvatavaraosan pituus oli tuntuvasti pienempi kuin edellä elo tetu a tapauksessa. Miltei ääntönä oli, että kustakin rungosta saatiin vain yksi latvatavarapölkky. Vain kahdessa pienimmä ä runko uuruu luoka a 3

4 saatiin keskimäärin joka yhdennestätoista rungosta kaksi latvatavarapölkkyä, muista vain yksi. Latvatavaraosan kuutio oli kolmen desimaalin tarkkuudella kaikissa runkosuuruusluokissa sama eli 0,011 kuorellista k-m3. Yhden latvan valmistamiseen kultmeella ajalla on jonkin verran nouseva suunta suurempiin runkoihin päin lähinnä karsimisajan lisääntymisen takia. Seuraavasta asetelmasta näkyy runkosuuruusluokittain latvatavaran valmistuksen juoksumetriaika prosentteina normaalitavaran valmistuksen peruspalkkaa vastaava ta juoksumetriajasta. Rungon käyttöosan kuutio, kuorellista k-m 3 0,025 0,050 0,075 0,100 0,125 0,175 0,225 0, Latvatavaran valmistuksen juoksumetriajassa huomataan tässäkin nouseva suunta suurempiin runkoihin päin, tosin huomattavasti loivempana kuin cm läpimittaisen kuorimattoman latvatavaran teossa.. Ainei ton keskiarvona saadun prosenttiluvlm (76 % ) käyttö latvatavaran teon palkkauksen perusteena joka tapauksessa edellyttää, että leimikkoon sisältyy runsaasti pieniä runkoja, ei kuitenkaan välttämättä sellaisia, joista ei saada lainkaan 8 cm paksumpaa tavaraa. Edellä olevasta asetelmasta voidaan päätellä, että latvatavaran valmistuksen juoksumetriaika voi parhaa a tapauksessa olla pienempikin kuin mitä aineiston keskiarvona saatu prosenttiluku o oittaa. Eräänä esimerkkinä tästä mainittakoon, että toinen tutkimuksen kohteina olleista hakkuumiehistä työskenteli muutaman päivän leimikossa, joka oli puustoltaan pienempää kuin varsinainen tutkimusleimikko ja jossa oli myös enemmän (16% runkoluvusta) sellaisia runkoja, joista ei tullut lainkaan normaalitavaraa. Latvatavaran valmistuksen juoksumetriaika oli tällöin 74% normaalitavaran valmistuksen juoksumetriajasta. Jos mentäisiin suurempiin runkoihin kuin mitä asetelman puitteisiin sisältyy, latvatavaran valmistuksen juoksumetriaika pysyisi jatkuvasti suunnilleen samana, ei ainakaan paljoa kasvaisi eikä sii todennäköisesti saavuttaisi normaalitavaran juoksumetriaikaa. Tarka teleroalla kuorinta-ajan osuutta koko työajasta voidaan tehdä eräs päätelmä vastaavanlaisen kuorimattoman tavaran teosta. K.uorinta vaati normaalitavaran osalta 34 %ja latvatavaran osalta 36 % koko työajasta. Kuori oli ohutta ja pehmeää. Aikaisemmissa laajemmissa tutkimukia a on päädytty kuusinormaalitavaran teossa samantapaisissa optimiolosuhteissa 36 %:iin. K.uorintavaiheen osuutta koko työajasta voitaneen niin ollen pitää sekä normaalitavaralla että latva- 4 tavaralla käytännöllisesti katsoen samana, joten kuorintavaiheen poisjääminen kummankin osalta ei sanottavasti muuta niiden valmistuksen työaikojen suhdetta. loppupä ä telmät K. u o r i m a t t o m i en 2-m e t r i s t e n, 1 a tv a pää s t ä... 5 cm 1 ä p i m i t tai s te n pape r i p ui d en teossa t u 1 e e juoksumetripalkan olla kuusen osalta 4 3 % j a männyn o s a 1 ta 3 5 % ta v a 1l i s t en 2-m e t r i s t e n p u o 1 i p u h t a i d e n p a p e r i p u i d e n j u o k s u m e t r i p a 1k a s ta (joka nykyisis ä taksavihkoissa on männylle ja kuuselle sama). Tämä edellyttää kuitenkin, että leimikkoon sisältyy runsaa ti pieniä puita (suunnilleen puolet runkoluvusta sellaisia, joista ei saada lainkaan 9 cm paksumpaa tavaraa). Muussa tapauksessa mainitulla tavalla saatu latvatavaran yksikköpalkka on riittämätön. P u o 1 i p u h t a i d en 2-m e t r i s t en, 1 a tv a p ä ä s t ä c m 1 ä.p i m i t t a i s t e n kuusipaperipuiden teossa tulee j u o k s u m e t r i p a 1 k a n o 11 a 7 6 % t av a 11 i s te n p u o 1 i p u h ta i d en 2-m e t r i s te n paperi p ui d en j u o k s u me t r ip a Lk a s t a. Tämäkin edellyttää pienten runkojen runsasta leimaamista, mutta niiden puuttuessa ei kuitenkaan aiheudu niin suurta virhettä kuin edellisessä tapaukses a. Pelkästään palkkaperu teiden oikeudenmukaisuuden kannalta olisi kaiki a tapauksis a parasta olla menemättä pienempään kuin 6 cm läpimittaan astj. Metsänhoidon kannalta taa runkojen käyttäminen 5 cm läpimittaan a ti avaa huomattavasti suurempia mahdolli uuksia, ja jo 5 cm läpimittaan mennään nimenomaan met änhoidolli essa mielessä, sii pieniin puihin käsik i käyden, ei palkkauksen epäoikeudenmukaisuuden vaara ole kovin suuri. Tarkasti ottaen pitäisi 9 cm läpimittaan asti otettavien paperipuiden teo ta maksaa hiukan suurempi yksikköpalkka kuin cm läpimittaan asti otettavien paperipuiden teo ta. iralli is a palkkataulukoissa ei ole tä tä eikasta mitään mainintaa eikä e Ii ne tarpeellistakaan, sillä ero on niin pieni, ettei illä ole anottavaa käytännöllistä merkitystä. Tämän tu kimuksen uloksia sovellettae sa on muistettava ne olo uhtee, joi a tutkimusaineisto on kerätty (ok ai uu Luokka kuu elia II Yz ja männyllä I Yz ekä muu tekijä I luokkaa). E im. ok ai uu luokan amoin kuin myö kuoriluokan kohoaminen hida taa normaalitavaran, mutta ei

5 sanottavasti latvatavaran valmistusta, joten niiden työaikojen suhde muuttuu. Muiden työvaikeustekijöiden, t iheyden, maaston ym. on sen sijaan yleensä katsottava vaikuttavan kummankin valmistukseen eikä siis sanottavasti muuttavan niiden työaikojen suhdetta. SUMMARY T imber of a s1naller diameter ihan previously has recently been used in F inland as raw mate1 ial for paper and fibre board mills. Until recently the minimum top diameter of pulpwood has generally been 9 8 cm. Now some mills have begun to expe1 iment with purchases of 6 cm, in s01ne cases even 5 cm, pulpwood. M etsäteho, the Forest Work Study S ection of the Central Association of Finnish Woodworking I ndustries, has conducted a time study of two such experiments with a view to obtaining fair wage bases. One of the investigations was concemed with the preparation of 1mba1 ked pulpwood 2 1netres long and 8 5 cm in top diameter. The result obtained shows that the preparation of such spruce and pine pulpwood requires per bolt 43 and 35 % respectively of the preparation time of 2 m,etre barked pulpwood bolts which are thicker than 9 cm. The other investigation was concemed wilh the preparation of 2 metre long barked spruce pulpwood down to the 6 cm diameter class. The study showed that the preparation of spruce pulpwood bolts, 7 6 cm thick at top, requi1 es 76 % of the preparation time of similar pulpwood thicker than 8 cm. E ripainos Paperi ja P uu n:osta 11, 19()4 Helsinki 1954, Frenckellin Kirjapaino Osakeyhtiö. 5

6