OMIN JALOIN. - elävä raitti kohtaamispaikkana. Yleissuunnittelun kohteina Ruukin Luohuan kylä, Sievin Asemakylä ja Ylivieskan ydinkeskusta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "OMIN JALOIN. - elävä raitti kohtaamispaikkana. Yleissuunnittelun kohteina Ruukin Luohuan kylä, Sievin Asemakylä ja Ylivieskan ydinkeskusta"

Transkriptio

1 OMIN JALOIN - elävä raitti kohtaamispaikkana Yleissuunnittelun kohteina Ruukin Luohuan kylä, Sievin Asemakylä ja Ylivieskan ydinkeskusta POHJOIS-POHJANMAAN LIITTO LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ RUUKIN KUNTA SIEVIN KUNTA YLIVIESKAN KAUPUNKI AIR-IX Suunnittelu Ympäristötaito Oy 2004

2 Pohjois-Pohjanmaan liiton julkaisu A:34

3 1 ALKUSANAT Omin Jaloin -hankeen tarkoituksena on ollut löytää toimintamalleja esimerkkikohteiden avulla kevyen liikenteen edistämiseksi kylissä ja taajamissa. Hankkeessa on panostettu erityisesti paikallisten toimijoiden, kuntien, kylien ja asukkaiden osallistumiseen itse suunnitteluun. Hanke on tuottanut yleissuunnitelmat kolmeen erityyppiseen kohteeseen: aktiiviseen maaseutukylään Ruukin Luohualle, taajamamaiseen asemakylään Sievissä sekä maaseutukaupungin keskustaajamaan Ylivieskaan. Kevyen liikenteen houkuttelevuutta ja vetovoimaa pyritään edistämään suunnittelemalla reiteistä kohtaamispaikkoja tai kohtaamispaikkojen ketjuja, jotka voivat samalla toimia ko. alueiden näyteikkunoina ja olohuoneina. Ongelmana tämäntyyppisissä kohteissa on usein rahoituksen saaminen hankkeiden toteutukseen. Myös tätä puolta on selvitetty uusien rahoitusmahdollisuuksien etsimiseksi. Omin Jaloin hanke on osa valtakunnallista Jaloin-hanketta. Tämän selvityksen rahoituksesta on vastannut pääosin liikenne- ja viestintäministeriö. Hankkeen toteuttamiseksi muodostettiin eritasoisia ryhmiä, jotka on tarkemmin esitelty raportin liitteessä. Vetovastuu työssä on ollut Pohjois-Pohjanmaan liitolla, joka on katsonut työn palvelevan erinomaisesti liitossa käynnissä olevaa erillistä kylien kehittämisohjelmaa. Työssä on käytetty asiantuntijana AIR-IX Suunnittelu Ympäristötaito Oy:tä Oulusta, jossa työstä on vastannut arkkitehti Kristiina Strömmer. Pohjois-Pohjanmaan liitto kiittää kaikkia työhön osallistuneita yhteistyötahoja, erityisesti paikallisia asukkaita ja aktiiveja, arvokkaasta työpanoksesta selvityksen laatimisessa. Oulussa huhtikuussa 2004 POHJOIS-POHJANMAAN LIITTO Maakuntajohtaja Pentti Lampinen Suunnittelujohtaja Tuomo Palokangas

4 2

5 3 JOHDANTO Suunnittelutyön tavoitteista ja suunnittelun tarpeesta Liikenne- ja viestintäministeriön kolmivuotisen Jaloin hankkeen tavoitteena on kevyen liikenteen edistäminen. Osana hanketta Pohjois-Pohjanmaan liitto ja liikenne- ja viestintäministeriö ovat lähteneet kehittämään kyliä ja pikkukaupunkikeskustoja ja niiden elinvoimaisuutta OMIN JALOIN - elävä raitti kohtaamispaikkana hankkeen avulla. Hankkeen nimi juontuu siitä, että asukkaat ja muut paikalliset toimijat otetaan oman jalankulkuympäristönsä parantamiseen vahvasti mukaan - sekä ideoimaan, että toteuttamaan. Tavoitteena on esimerkkikohteiden yleissuunnittelun kautta löytää malleja ja toimintatapoja raittien ja niiden ympäristön parantamiseksi. Pohdittavana on mm. voidaanko kevyen liikenteen raitti tehdä tavanomaisesta pyörätiestä poikkeavalla tavalla ja missä ihmiset kohtaavat raitin varrella tai löydetäänkö edullisia ratkaisumalleja? Tässä työssä kehitetään kahden kylän ja yhden pienen kaupungin keskustan raitteja ja niihin liittyviä alueita kohtaamispaikkoina. Yleissuunnittelun esimerkkikohteet ovat Pohjois-Pohjanmaalta - Ruukin Luohuan kylä, Sievin Asemakylä ja Ylivieskan ydinkeskusta. Kyläkohteet valittiin Pohjois- Pohjanmaan kyläprojektissa aktiivisiksi todetuista kylistä, joilla on hyvin toimiva kylä- tai maaseutuyhdistys. Ylivieska otettiin suunnittelukohteeksi ajankohtaisuutensa vuoksi. Osa Ylivieskan kaupallisista palveluista oli siirtymässä suuren kauppakeskuksen perässä pois keskustasta. Keskustelun aiheeksi kohosi kysymys: Missä on pikkukaupungin sydän? Ylivieskassa oli jo perustettu ydinkeskustatyöryhmä, jossa kaupungin virkamiehet, keskustan yrittäjät ja päättäjät yhdessä pohtivat mitä keskustan kehittämiseksi tulee tehdä. Omin Jaloin hankkeen ajatuksena on tuoda julkisuuteen ympäristön parantamismahdollisuuksia, joita varmasti löytyy kylistä ja pikkukaupungeista ja näin rohkaista kansalaistoimintaa, talkoohenkeä ja yhteistyötä myös viranomaisten ja kansalaisten välillä. Ruukki, Luohuan kylä Kylän päätavoitteena on kevyen liikenteen yhteyksien parantaminen erityisesti koululaisia ajatellen ja kohtaamispaikkojen kehittäminen. Omin Jaloin -projektin päätavoitteena Luohualla on hakea malleja edullisista ja keveistä menetelmistä kevyen liikenteen yhteyksien parantamiseksi, vaihtoehtoa tavanomaiselle asfalttipäällysteiselle maantien varteen rakennettavalle kevytliikenneväylälle sekä kylän elinvoimaisuuden tukeminen. Sievi, Asemakylä Kylän päätavoitteena on ulkoilumahdollisuuksien parantaminen ja kyläraittien kehittäminen kohtaamispaikkoina. Omin Jaloin -projektin päätavoitteena Asemakylällä on löytää malli vapaa-ajan liikkumismahdollisuuksien parantamiseksi, kohtaamispaikkojen kehittämiseksi ja kylän elinvoimaisuuden tukeminen. Ylivieska, ydinkeskusta Kaupungin ydinkeskustatyöryhmän päätavoitteena on mm. ydinkeskustan vetovoimaisuuden parantaminen. Omin Jaloin -projektin päätavoitteena Ylivieskassa on antaa kaupungille kevyen liikenteen ympäristöä parantava malli, jonka pohjalta on mahdollista toimia esimerkiksi kaavoituksen keinoja käyttäen. Tavoitteena on myös kevyen liikenteen yhteyksien jatkuvuus.

6 4 Omin Jaloin -hankkeen alkuvaiheen yhteistyön satoa on myös Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan kyliä koskevan suunnittelumääräyksen täydentäminen. Määräyksen mukaan kylien ydinaluetta tulee kehittää toiminnallisesti, kyläkuvallisesti ja liikennejärjestelyiltään selkeästi hahmottuvaksi kohtaamispaikaksi. Asukkaiden luottamus yhteishankkeisiin paranee, kun suunnitelmia päästään myös toteuttamaan. Ajatuksena on jakaa toteuttaminen vaiheisiin niin, että voimavarat riittävät. Henkisiä voimavarojakin saa lisää kun voi juhlistaa tietyn vaiheen valmistumista vaikkapa kyläjuhlin. Kylillä hankkeiden toteuttamista on tarkoitus rahoittaa uusilla rahoitusyhteistyömuodoilla ja osittain Euroopan Unionin rahoituksella (Alma, EMOTR, Leader). Oulussa Pohjois-Pohjanmaan liitto Liikenne- ja viestintäministeriö Air-Ix Suunnittelu Ympäristötaito Oy

7 5 Sisällys JOHDANTO...3 TIIVISTELMÄ TOIMINTAMALLIT JA TOTEUTTAMINEN Kylien ominaispiirteistä Pikkukaupunkikeskustojen ominaispiirteistä Toimintamalleista Suunnittelunäkökohtia Teknisistä keinoista ja toteuttamisesta Rahoitusyhteistyö Käytännön vihjeitä RUUKIN LUOHUAN KYLÄ Lähtökohtia Yleissuunnitelma Ajatuksia jatkosuunnittelua varten SIEVIN ASEMAKYLÄ Lähtökohtia Yleissuunnitelma Ajatuksia jatkosuunnittelua varten YLIVIESKAN YDINKESKUSTA Lähtökohtia Yleissuunnitelma Ajatuksia jatkosuunnittelua varten JATKOTOIMENPITEET Suosituksia Jatkotoimenpiteitä suunnittelukohteissa...52 Kirjallisuutta ja lähteitä Liitteet 1. Työohjelma ja työryhmien kokoonpano 2. Maaseudun pientiestön kehittämishankkeiden rahoittaminen Pohjois-Pohjanmaan alueella EMOTR valintakriteerit. 3. Tiehallinto Oulun tiepiiri. Talkoohankkeiden toimintaohjeistus Yleissuunnitelmakartat 4a. Ruukin Luohuan kylä 4b. Sievin Asemakylä 4c. Ylivieskan ydinkeskusta 4d. Ylivieskan kävelypainotteinen ydinkeskusta, otteet yleissuunnitelmasta - Ajatuksia toteuttamiskohteista ja toteuttamisjärjestyksestä - Ajatuksia toiminnasta ja kohtaamispaikoista Ilmakuvat FM-Kartta Oy, lupa FMK 008/2004 Peruskartat Maanmittauslaitos

8 6

9 7 TIIVISTELMÄ Elävä raitti kohtaamispaikkana Ajatus kylien kevytliikenneympäristöjen kehittämisestä laajempana yhteistyönä lähti liikkeelle Pohjois- Pohjanmaan liiton ja Liikenne- ja viestintäministeriön yhteisistä päämääristä. Kevyen liikenteen edistäminen on yksi ministeriön liikennepoliittisen ohjelman tavoitteista, jota valtakunnan laajuisesti edistetään kolmivuotisen Jaloin -hankkeen kautta. Jaloin hanke sisältää yli kaksikymmentä tutkimusohjelmaa, suunnitelmaa tai selvitystä, esimerkiksi: Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen kyläteillä, Kävelyosuuden lisääminen lyhyillä osuuksilla, Kevyen liikenteen väylät liikuntapaikkoina, Yksityisteiden käyttäminen kevyen liikenteen reitin osina, Pyöräpysäköinti, Talvipyöräily, Kevyen liikenteen ilmakuvaukset, jne. Omin Jaloin elävä raitti kohtaamispaikkana -hankkeessa, etsitään konkreettisen kyläkohteiden yleissuunnittelun kautta toiminta-, yhteistyö- ja toteuttamismallia kylä- ja pikkukaupunkikeskustojen kevytliikenneympäristön kehittämishankkeisiin. Työ alkoi työohjelman ja alustavan aikataulun laatimisella maaliskuun lopussa 2003 ja valmistui raportteineen huhtikuussa Omin Jaloin -yleissuunnittelun kohteita olivat Ruukin Luohuan kylä, Sievin Asemakylä ja Ylivieskan ydinkeskusta. Hankkeen ohjausryhmässä oli edustettuina liikenne- ja viestintäministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, ympäristöministeriö, Pohjois-Pohjanmaan liitto, Jaloin hanke, Tiehallinnon Oulun tiepiiri ja Ratahallintokeskus. Monipuolista näkemystä ja sisältöä työhön toivat projektiryhmä - johon kuuluivat mm. kunnanjohtajat - ja suunnittelun kohdealueiden edustajista kootut paikallistyöryhmät. Asukkaat toivat esiin tavoitteitaan ja näkökantojaan kyläkokouksissa ja koululaiset koululaiskyselyssä. Omin Jaloin -hanke on kaksitahoinen. Suunnittelukohteissa toivottiin ideoita ja eväitä kevytliikenneympäristön parantamiseksi toisaalta esimerkkien avulla etsittiin kokemuksia laajasta yhteistyöstä ja sovellettavissa olevista malleista. Omin Jaloin projekti antoi kuhunkin suunnittelukohteeseen suosituksen kevyen liikenteen ympäristön kehittämisestä. Kevytliikenneympäristö pitää sisällään muutakin kuin kävelyä tai pyöräilyä paikasta toiseen. Aukiot ja kylätorit, joilla ihmiset kohtaavat, kävely ja pyöräily virkistäytymis- ja kunnonkohottamismuotona, palvelut, maisemat ja ympäristön historiallinen kerroksellisuus ovat tärkeä osa kevyen liikenteen ympäristöä. Ylipääntie Koulu ja pallokenttä Kaupan kiinteistö Kylätori, kirjasto, ja kierrätys Yleissuunnitelmat 1. Ruukin Luohuan keskustaa, ote yleissuunnitelmasta. Uusi ehdotettu kävelypolku on esitetty valkoisella. Ruukissa Luohuan kylällä Omin Jaloin -yleissuunnitelman suositus kevyen liikenteen reitiksi on kivituhkapintainen maatien suuntainen kävelypolku. Kevyen liikenteen reitin saamista pidettiin kylällä erittäin hyvänä ja tarpeellisena, mutta kaikissa tarkastelluissa reittivaihtoehdoissa oli maanomistajia, jotka eivät halua reittiä maalleen. Yleissuunnitelmassa esitetty polku lähtee koulun kohdalta pohjoiseen suoraan kohti Ylipään tietä, jolta suunnalta lapsia kulkee koululle. Etelän suuntaan polku kulkee maantien varressa. Päätiellä liikennettä on tarkoitus rauhoittaa rakentamalla porttiaiheet kylän molempiin päihin. Kauempana maantiestä kulkevia yksityisteitä on tarkoitus käyttää myös ulkoiluun ja ratsastukseen. Koulu ja pallokenttä ovat kylän tärkeimpiä kohtaamispaikkoja. Kylätien itäpuolella kohtaamispaikkana on kylätori, jota rajaavat kirjasto, kierrätyspisteenä toimiva aitta, asuinrakennus ja kyläkaupan kiinteistö.

10 8 Sievin Asemakylällä pyörätieyhteydet ovat olemassa kyläkeskustassa. Paikallistyöryhmän ja kyläläisten kanssa käydyissä keskusteluissa tuli esille tarve parantaa ulkoiluyhteyksiä. Yleissuunnitelmassa Korhosjärven ympärille suunniteltiin ulkoilu-/latureitti laavu- ja nuotiopaikkoineen, sekä täydennettiin kävelypolkuyhteyksiä kylällä. Kävely- ja ulkoilureittien teemana on kulttuuri- ja luontopolku. Kyläkaupan, päiväkodin ja seurantalon välinen rakentamaton alue on tarkoitus kunnostaa perhepuistoksi ja kohtaamispaikaksi. Kyläkaupan ja kyläraitin väliin mahtuu pieni kylätori. Koulun jääkiekkokaukaloa on tarkoitus käyttää lasten toivomana skeittipaikkana. Ylivieskan keskustassa täydennettiin kevyen liikenteen yhteydet jatkuvaksi verkostoksi. Kävelypainotteinen suurkortteli palveluineen on kaupungin sydän. Jalankulun lisääntyessä palvelut monipuolistuvat ja alkavat tuoda ilmettä katukuvaan. Ajatuksena on, että ydinkeskustasta vähitellen muodostuisi kaupunkilaisten yhteinen olohuone. Jokiranta ja vesinäkymät otetaan osaksi ihmisten jokapäiväistä elinympäristöä rakentamalla rannalle yhtenäinen ulkoilureitistö ja pyörätie. Rantareittien rakentaminen ja Helaalan myllyn edustan kunnostaminen kohtaamispaikaksi on lähdössä liikkeelle samaan aikaan joen pohjapatojen rakentamisen kanssa. Ydinkeskustan ehkä tärkein kohtaamispaikka on asema-aukio. Keskustan hajanaista ja asfalttista kaupunkikuvaa eheytetään ja katutilaa rajataan pääasiassa istutuksilla. Suunnittelu Kevytliikennereittien suunnittelussa korostuivat yhteyksien jatkuvuus, tärkeiden toimintojen ja alueiden yhdistäminen, turvallisuus ja ympäristön viihtyisyys. Kohtaamispaikkoina on hyvä käyttää olevia toiminnan painopistealueita. Näitä ovat esimerkiksi kaupat, liikenteelliset solmukohdat, koulu, kirjasto, leikkipaikat, jne. Hyviä uusia kohtaamispaikkoja ovat maisemaltaan ja näkymiltään miellyttävät alueet, kuten rannat, kulttuurihistoriallisesti kiinnostavat alueet, rakennukset joille etsitään uutta käyttöä jne. Kylän ja kaupungin historiaa, perinteitä ja vahvuuksia kannattaa analysoida ja tuoda suunnitelmassa esiin. Asukkaat ovat oman ympäristönsä ja tarpeidensa asiantuntijoita. Heitä kuultiin sekä kylätilaisuuksissa, että paikallistyöryhmän kautta. 2. Sievin Asemakylällä kehitettävä ulkoilureitti kiertää Korhosjärven 3. Ylivieskan aseman edustan aukio yleissuunnitelmassa. Olevat yhteydet on esitetty oranssilla, uudet punaisella. 4. Ylivieskan Päivärinnan koulun oppilaan näkemys kohtaamispaikasta.

11 9 Suunnitelmien toteuttaminen Tavoitteena on, että ainakin osa toiveista ja suunnitelmista myös toteutetaan. Osa ideoista jää pankkiin tulevia vuosia varten. Toteuttamista varten kohteista laaditaan jatkotyönä yksityiskohtaisemmat suunnitelmat. Kuntien ja valtionhallinnon vähenevistä voimavaroista johtuen rakennussuunnitelmia ja toteuttamista varten tarvitaan rahoitusyhteistyötä monelta taholta ja myös kyläläisten talkoohenkeä. Toteutus- ja rahoitusohjelman nimeksi sopisi vaikka Omin jaloin ja käsin korostamaan talkootyön tärkeyttä pikkupaikkakunnilla. Hankkeen jakaminen osiin helpottaa toteuttamista ja rahoituksen järjestämistä. Kylän tulee riittävän yksimielisenä olla hankkeen takana. Jos rahoitusta hakee kyläyhdistys, sen tulee olla rekisteröity. Ylivieskan kaupungin osalta keskustan kevytliikenneympäristön parantaminen etenee erillisten hankkeiden ja kaavoituksen kautta. Hanke julkisuudessa Omin Jaloin -hankkeelle ja kylien sekä pienten kaupunkien keskustojen kehittämiselle yleisesti haettiin julkisuutta mm. lehdistössä ja teemapäivillä. Tarkoituksena on herättää myönteistä kiinnostusta keskusta-alueiden ja raittien parantamiseen sekä päättäjissä, että vastaavien alueiden asukkaissa. Hanketta esiteltiin mm. Oulussa Elävä Kaupunkikeskusta ry:n teemapäivillä Kaupunkikeskustojen kerrostumat ja uudet ulottuvuudet , sekä Kuntakoulutuksen Helppo liikenneympäristö päivillä Helsingissä Ylivieskassa järjestettiin tiedotustilaisuuksia mm. jokasyksyiseen tapahtumaan -Viljanpäiviin liittyen.

12 10 1 TOIMINTAMALLIT JA TOTEUTTAMINEN 1.1 Kylien ominaispiirteistä Taajama on alue, jonka minimikoko on 200 asukasta ja asuinrakennusten väli on enintään 200 metriä. Taajama muodostaa haja-asutusta selvästi tiheämmän ryhmittymän. Kylä on yleiskäsite, jota voi luonnehtia tietyllä alueella asuvien ihmisten yhteenliittymäksi. Kylää ei esimerkiksi kyläprojekteissa ole tarkemmin määritelty, eikä asetettu vaatimuksia asukasluvun tai palveluiden suhteen. Pohjois-Pohjanmaan kyläprojektissa on mukana yli 330 kylää, joilla on omat ominaispiirteensä. Erilaisissa projekteissa saatetaan rajata työ koskemaan vain tietyn tyyppisiä kyliä. Yleissuunnittelun kohteet Ruukin Luohuan kylä ja Sievin Asemakylä poikkeavat toisistaan, ja ongelmat sekä suunnittelutarpeet ovat erilaiset. Yhteisiä piirteitäkin kylillä on. - Ympäristö on luonnonläheinen, mahdollisuus luomuelämään, kesämökkiä ei tarvitse erikseen hankkia - Vapaa-ajanharrastukset liittyvät usein liikuntaan, hyötyliikuntaan tai retkeilyyn luonnossa: Metsästys ja kalastus, puutarhan hoito, marjastus, ulkoilu, pyöräily, hiihto, mopolla tai moottorikelkalla ajelu, ratsastus sekä eri urheilumuodot ovat tärkeitä vapaa-ajan viettotapoja. - Maa- ja metsätalouselinkeinon väistyminen ja maatalouden tuotantoyksiköiden kasvattaminen paremmin kannattaviksi johtavat siihen, että suurella osalla kylien asukkaista on ainakin sivuelinkeinona muu ammatti kuin maanviljelijä. - Maisema on vaarassa ränsistyä, jos pellot jäävät viljelemättä. - Vanhat kylätiet on aikoinaan usein vain levitetty autoliikennettä silmälläpitäen, kevyen liikenteen on ajateltu hoituvan itsestään. Ajonopeudet ja liikennemäärät ovat kasvaneet ja maatalousajoneuvojen sekä rekkojen koot ovat suurentuneet, mikä huonontaa kevyen liikenteen turvallisuutta. - Viljely- ja yksityisteitä ja polkuja käytetään usein epävirallisesti kulkuyhteyksinä ja ulkoilureitteinä. - Olevia kohtaamispaikkoja kylillä ovat erityisesti koulut, kyläkaupat ja erilaiset urheilupaikat (palloja luistelukentät, uimarannat, urheilutalo jne.) Lisäksi kylillä saattaa olla kierrätyspiste, kirjasto ja seurantalo tai rukoushuone. Palveluiden saatavuus ja työmahdollisuudet vaihtelevat kylillä. Koulu ja kauppa ovat peruspalveluita joiden häviäminen vaikuttaa ihmisten mielialaan ja kylän kehittämisnäköaloihin. Etäällä kasvukeskuksista sijaitseva kylä, jolla ei ole palveluita ei houkuttele nuorta polvea jäämään saati uusia asukkaita. Linja-auto- ja taksiliikenne perustuvat paljolti koululaiskuljetuksiin. Jos lapsia ei kylällä ole, kärsivät muidenkin asukkaiden palvelut. Yleissuunnittelun tavoitteesta kylillä Kuntien, tiehallinnon ja muiden toimijoiden resurssit ovat pienentyneet jo vuosien ajan. Lakimääräiset velvoitteet ja väestön painopistealueet nielevät käytettävissä olevat varat. Tästä syystä on selvää, että erityisesti pienillä kylillä vähenevät voimavarat tulee yhdistää. Kylillä kannattaa käyttää keveitä ratkaisuja, joiden toteuttamiseen paikalliset asukkaat ja yrittäjät voivat osallistua. Hankkeista saatava hyöty tulisi olla laajaa, kylien elinvoimaisuutta tukevaa ja useiden toimijatahojen intressien mukaista. Näin myös toteuttamisen rahoitusmahdollisuudet paranevat. Omin Jaloin projektissa tavoitteena on eri toimijoiden voimavarat yhdistäen kehittää asukkaille viihtyisiä kohtaamispaikkoja ja turvallista kevytliikenneympäristöä. Lähtöajatuksena oli, että ympäristöä kehitetään alueen ominaispiirteet huomioon ottaen ja olevaa rakennetta täydentäen tai korjaten. Ensin etsitään miellyttävät oleskelupaikat, kulkureitit ja palvelut, jonka jälkeen täydennetään olevaa rakennetta. Esimerkkikohteiden ydinalueita kehitetään viihtyisäksi kohtaamispaikaksi. Tavoitteena on turvallinen, kaunis ja viihtyisä raitti, jonka varrella on erilaisia toiminta- ja kohtaamispaikkoja kuin helminauhana kylätori - kioski linja-autopysäkki - kahvila - kauppa - kirpputori - leikkipaikka - koulu - kuntopolku - rantareitti jne. Asukkaiden tavoitteita kerättiin kylällä pidetyssä yleisötilaisuudessa ja paikallistyöryhmän kautta. Koululaisten tavoitteita ja ajatuksia kohtaamispaikoista ja kevytliikennereiteistä saatiin kyselyillä. Tavoitteet tulivat esille selvinä konkreettisina tarpeina: koululle ja kylän keskustaan pitää olla turvalliset kävely-yhteydet, maantietä käytettiin ulkoilureittinä ja toivottiin uutta viihtyisämpää ulkoilureittiyhteyttä. Koululaiset toivoivat alueita ja tiloja omille harrastuksilleen, sekä kaunista, puistomaista ympäristöä. Kylille haettiin myös edullisia ja tavanomaisesta poikkeavia ratkaisuja.

13 Pikkukaupunkikeskustojen ominaispiirteistä Pienten kaupunkien keskustoissa on aika harvoin jäljellä historiallista, intiimiä ja rauhallista jalankulkuun sopivaa kaupunkimiljöötä. Usein ongelmana on kevyen liikenteen reittien epäjatkuvuus, ympäristön jäsentelemättömyys, sekä katutilojen leviäminen epämääräisiksi asfalttikentiksi, joilla ajoneuvoliikenne ja kevyt liikenne sekoittuvat. Autot ovat valloittaneet suuren osan rakentamattomista alueista, eikä jalankulkijoille ole sopivia paikkoja seisahtaa edes hetkeksi. Tässä projektissa tarkasteltiin varsinaisesti vain Ylivieskan keskustaa, mutta saman tyyppistä ympäristöä löytyy muualtakin: Keskustoissa on eri ikäisiä ja tyylisiä liike- ja asuinkerrostaloja, joita ei aikoinaan ole ehditty, osattu tai hoksattu sovittaa yhteen. Pysäköintialueet ovat työntäneet rakentamista kauemmas tiestä ja syöneet viheralueet. Muutos on alkanut jo luvuilla, jolloin kauppa muuttui market -tyyppiseksi, eivätkä vanhat kiinteistöt tyydyttäneet uusia tarpeita. Uudempi ongelma on, että palvelut haetaan nykyään henkilöautolla entistä kauempaa, kauppakeskuksista keskustan ulkopuolelta, jopa toisesta kaupungista kymmenien kilometrien päästä. Yhdyskuntarakenne pyrkii hajaantumaan ja asukkaat, joilla ei ole autoa, jäävät palveluista paitsi. Jos voimavarat ja asiakkaat ohjataan vain hypermarketteihin, käy niin, että ydinkeskusta kaupungin sydän uhkaa rappeutua. Pikkukaupungin sydän tarvitsee elvytystä omaleimaisia ja viihtyisiä kohtaamispaikkoja, tapahtumia, julkisuutta ja yrittäjiä. Kevytliikenneympäristön parantaminen ja kunnossa pito vaatii jatkuvaa monen tahon yhteistoimintaa. Kaupungin ytimeen rakennetaan palveluita ja asuntoja kysynnän pohjalta. Verotulot eivät mahdollista isojen parannushankkeiden toteuttamista yhdellä kertaa, vaan on edettävä pienin askelin. Voimavaroja löytyy yksittäisten rakennusten toteuttamiseen ja autoliikenteen huomioonottamiseen, mutta ei aina enää viherrakentamiseen, jalankulkijoiden viihtyisyyteen tai kevytliikenneyhteyksiin. Myös yrittäjiä tulisi hoksauttaa siitä, että vihreä ja viihtyisä kevyen liikenteen ympäristö on tärkeä kilpailutekijä. 5. Ylivieska, Rautatiekatu. Rakentaminen on viimeisteltyä, mutta kevytliikenneyhteyksissä, viherrakentamisessa ja katutilan yhtenäisessä ilmeessä on parantamisen varaa. Pieneenkin lisäti-laan kadun varteen saisi pari pöytää ja tuolit, sekä puun jonka alla voi istuskella. 6. Ylivieskan asema-aukio. Linja-auto- ja rautatieasema ovat liikenteen solmukohtia ja kohtaamispaikkoja. Alueella on paljon toimijoita joiden voimavarat on syytä ympäristön parantamishankkeissa yhdistää.

14 Toimintamalleista Kaupunkikeskustojen kehittämisestä Kaupunkien keskusta-alueilla maankäyttöä ohjaa asemakaava, jonka asettamissa raameissa reittien ja kohtaamispaikkojen suunnittelu tapahtuu. Asemakaava-alueen ulkopuolella maankäyttöä ohjaa useimmiten osayleiskaava. Asema- tai yleiskaavan mukaisille puisto-, lähivirkistys- ja ulkoilualueille voidaan toteuttaa vähäisiä rakennelmia, kävelypolkuja ja levähdyspaikkoja, vaikka niiden paikkaa ei kaavassa ole osoitettu. Asemakaavan katu- tai liikennealuetta voidaan käyttää eri liikennemuotoja varten. Katu-, tori- ja liikennealueiden sisälle voidaan suunnitella reittejä, istutuksia ja kalusteita. Kulkuyhteyksiä ja oleskelualueita voidaan osoittaa myös rakennettaville korttelialueille, hyvässä yhteistyössä maanomistajan kanssa. Tietä ei saa tehdä vastoin asemakaavaa. Olevat yleisten teiden tiealueet ja yleisiä teitä koskevat suunnitelmat pyritään ottamaan kaavoituksessa huomioon. Tärkeimmät pyörätiet on syytä esittää asemakaavassa omalla aluemerkinnällä jalankululle ja polkupyöräilylle varattu katu. Yleiseen tiehen kuuluvalle kevyen liikenteen väylälle voidaan asemakaavassa osoittaa muusta liikennealueesta erillinen liikennealue, jos se on paikallisista olosuhteista johtuen perusteltua esim. kulttuurimaiseman, tietilan tai puuston säilyttämiseksi tai kevyen liikenteen olosuhteiden parantamiseksi. Kun kevytliikenneväylän, torin yms. sijainti on selvillä, laaditaan katusuunnitelma, joka asetetaan nähtäville ja hyväksytään. Katusuunnitelma ei sisällä kaikkia detaljeja vaan tarjouspyyntöjä ja toteuttamista varten tehdään vielä tekniset piirustukset. Katusuunnitelmaa vastaa yleisten teiden osalta laadittava tiesuunnitelma. Tiehallinnon tiepiirit vastaavat yleisten teiden suunnittelusta. Tien likimääräinen sijainti määritellään yleissuunnitelmassa, ellei sitä ole riittävässä määrin esitetty kaavassa. Yleisen tien osaksi tarkoitetut kevytliikenneväylät määritellään tiesuunnitelmassa. Kaupunkikeskustoissa tärkeimpiä olevia kohtaamispaikkoja ovat ulkoilureitit, liikenneasemat, kauppakadut ja marketit, kahvilat, koulut, urheiluhallit jne. Näiden yhteyteen tulisi varata ulkotilaa - paikka jossa ihmiset voivat hetken viivähtää. Kohtaamispaikat tuntuvat omilta ja pidetään paremmin siistinä ja kunnossa, jos myös yrittäjät ja muut toimijat, asukkaat (erityisesti nuoret ja lapset) sekä koulut ovat mukana talkoissa niitä kehittämässä. Miten kylissä voi toimia Voimassa oleva asema- tai yleiskaava ohjaa maankäyttöä samalla tavalla kylissä kuin kaupungeissakin. Kuntien päätaajamat on yleensä kaavoitettu. Sivukylillä saattaa olla yleiskaava mutta ei yleensä asemakaavaa. Kaavan laatiminen voi olla tarpeen kylän kasvaessa, maankäytön muuttuessa tai arvokkaiden alueiden ja kylän ominaislaadun säilyttämiseksi. Jos rakentamispaineita on paljon, kannattaa laatia asemakaava - muussa tapauksessa yleiskaava. Yleisen tien tiealueita ja asemakaavan katualueita voidaan käyttää myös kylillä kevyen liikenteen tarpeisiin ja kevyelle liikenteelle voidaan osoittaa muusta liikennealueesta erillinen liikennealue. Suunnitelmien laatimisesta virkistysalueille ja kaduille vastaa kunta. Kaavamuodosta riippumatta virkistysalueille voidaan toteuttaa polkuja ja levähdyspaikkoja. Katu- tai tiesuunnitelma ja tekniset piirustukset tarvitaan myös kylissä, ellei ole kyse puistopolkumaisesta yhteydestä tai talkoilla toteutettavasta ulkoilureitistä, joka ei tarvitse rakennekerroksia. Reitit, kadut ja pääsytiet osoitetaan yleiskaavassa viivamerkinnöillä ja liikennealueet joko viiva- tai aluemerkinnöillä. Erillistä ulkoilureittisuunnitelmaa ei välttämättä tarvita, jos ulkoilureitit on yleiskaavassa osoitettu riittävällä tarkkuudella. Reitti ja siihen liittyvät levähdysalueet pitäisi pystyä yleiskaavan perusteella tarvittaessa merkitsemään maastoon ja reitin käyttömuotojen tulee olla selvillä.

15 13 Vaikka kaavoituksen tavoitteena on osoittaa tarvittavat kevytliikenneyhteydet ja reitit, ei kaavassa aina osata varautua kaikkiin tuleviin tarpeisiin. Muitakin kuin kaavassa esitettyjä yhteyksiä voidaan toteuttaa, jos ne eivät ole kaavan vastaisia ja asiasta päästään sopimukseen maanomistajan kanssa. Jos asema- tai yleiskaavaa ei ole, voidaan tavoitteet kevytliikenne- tai ulkoiluyhteyksistä, sekä kohtaamispaikoista kirjata esim. kyläohjelmaan tai kyläsuunnitelmaan. Kuntalainen voi tehdä kevytliikenneyhteyttä tai yhteisaluetta koskevan kunnallisaloitteen. Kun jalankulku- tai pyörätietä ei ole määritelty kaavassa, tarvitaan reittejä ja kevyttä liikennettä koskeva kehittämis- tai yleissuunnitelma, jossa tarkastellaan koko kyläaluetta. Suunnitelmassa voidaan myös arvioida mitä perinteisiä kulkureittejä voitaisiin käyttää ulkoiluun tai kevytliikenneyhteyksinä. Ulkoilureittejä voi perustaa sopimuksilla jos maanomistajia on vähän ja he hyväksyvät reitin linjauksen. Sopimus ei ole sitova omistajan vaihduttua. Tärkeimmät ulkoilureitit kannattaakin perustaa reittitoimituksella, jolloin reitti säilyy maanomistajan muutoksista riippumatta. Kylissä on yksityisteitä ja polkuja, joita voi käyttää kävelyreitteinä. Usein nämä tiet suuntautuvat maantieltä poispäin, taloille, viljelyksille ja metsiin. Metsiin suuntautuvat tiet ja polut sopivat hyvin ulkoilu- ja marjastusreiteiksi. Jos yhteys on päätien suuntainen, sitä voi paremmin käyttää liikkumiseen kylällä. Pääteistä erillinen, kauempana oleva jalankulku- ja pyörätie on usein mielenkiintoisempi ja viihtyisämpi kuin aivan maantien viereen tehty. Se on vähemmän pölyinen, loskainen ja meluinen. Yksityistietä käyttämällä ja täydentämällä voitaisiin usein säästää rakentamiskuluja ja saada turvallinen yhteys nopeasti käyttöön. Talvikäyttöä ajatellen reitti pitäisi valaista, mikä lisää kustannuksia. Valaistun päätien varteen rakennettaessa erillistä valaistusta ei tarvita. Kevyen liikenteen ohjaaminen yksityistielle ei ole täysin selvää ja yksinkertaista. Tielle jää ajoneuvoliikennettä. Yksityistiet kulkevat joskus aivan asuinrakennusten vieritse tai pihamaan halki. Kyläkokouksissa on joskus tullut esille maanomistajien kantana, että tiellä kyllä saa kulkea, mutta missään virallisissa suunnitelmakartoissa yhteyttä ei saa näkyä. Tien käytön muuttuminen asettaa myös lisävaatimuksia kunnossapidolle. Tämän tyyppisiä hankkeita edistäisi, jos yksityistien kunnossapitoon olisi saatavissa tuntuvia avustuksia. Yksityisteiden käyttöön kevyen liikenteen väyläverkon osana liittyy runsaasti käyttöön ja kunnossapitoon liittyvää juridiikkaa (sopimustie/toimitustie), opastustarvetta, kustannusjakoa tieosakkaiden kanssa jne. Aihetta käsitellään erillisessä Tiehallinnon ja liikenne- ja viestintäministeriön selvityksessä. Luohualla näytti kartan perusteella siltä, että päätien suuntaisia yksityisteitä on käytettävissä. Käytännössä nämä tiet joko lähtivät aluksi epäloogiseen suuntaan tai kulkivat pihapiirien halki tai niiden vierestä niin, että reittien käyttämisestä ei päästy kylällä yksimielisyyteen. Asukas- ja kylätoiminnasta Asukasyhdistykset tai yksityishenkilöt voivat tehdä kunnallisaloitteen heille tärkeästä aiheesta. Kunnat järjestävät yleisötilaisuuksia kaavoituksen ja uusien hankkeiden yhteydessä. Näissä tilaisuuksissa on hyvä ottaa esille kevyen liikenteen järjestelyt ja yhteisalueita koskevat tarpeet eikä ole kiellettyä puhua näistä asioista laajemmallakin kuin hanketta suoraan koskevalla alueella. Kuntalain 28 :n mukaan Kunnan asukkaalla on oikeus tehdä kunnalle aloitteita sen toimintaa koskevissa asioissa. Aloitteen tekijälle on ilmoitettava aloitteen johdosta suoritetut toimenpiteet. Valtuuston tietoon on saatettava vähintään kerran vuodessa sen toimivaltaan kuuluvissa asioissa tehdyt aloitteet ja niiden johdosta suoritetut toimenpiteet. Asukasyhdistyksissä hyvin tärkeä keskustelun aihe on yleensä elinympäristön laatu, kevytliikenneympäristö ja turvallisuus. Liikkumiseen liittyvät asiat saavat asukkaat hyvin liikkeelle yhteisiin tilaisuuksiin ja niistä on helppo esittää oma mielipide.

16 14 Kyläläisten yhteistyö on valttia. Kylätoiminta tuottaa sosiaalista pääomaa ja yhteisöllisyyttä. Kylää ja sen identiteettiä rakennetaan yhteiseen päämäärään pyrkien ja kumppaneihin luottaen. Toimiva kylä- tai maaseutuyhdistys oli yksi kriteeri, jonka perusteella myös Omin Jaloin -hankkeen suunnittelukohteet valittiin. Koulun vanhempainyhdistys voi ajaa liikenneturvallisuuteen liittyviä hankkeita. Jos kyläläisillä on kokemusta onnistuneesta talkootyöstä, on tämä meriittiä yhteistyökumppaneita ja rahoitusta haettaessa. Yleensäkin uskottavuuden lisääntyessä kylätoiminta saa lisää vaikuttavuutta yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Asukkaat tai kyläyhdistys voivat tehdä aloitteita ja alustavia suunnitelmiakin. Pelkkien viranomaisille esitettyjen vaatimusten sijaan kannattaa miettiä ja kertoa miten itse on valmis toimimaan esittämänsä asian hyväksi. Myös kunta tai muu viranomainen voi esittää yhteistoimintaa esimerkiksi viranomaisneuvotteluissa tai asukkaita varten järjestetyssä kuulemistilaisuudessa. Hankkeessa aloitteellisena voi olla kuntalainen, yhdistys, kunta tai viranomainen. Viranomaiselta voi pyytää neuvoja siitä, miten sen toimialaan kuuluva asia pannaan vireille ja miten asiaa käsiteltäessä on toimittava. Hankkeet pannaan pääsääntöisesti vireille kirjallisesti. Kyläyhdistyksen perustaminen ei ole vaikeaa. Tietoa saa esimerkiksi patentti- ja rekisterihallituksen sivuilta Aatteellisessa yhdistyksessä tulee olla vähintään 3 yli 15 -vuotiasta jäsentä. Rekisteröimätön yhdistys ei ole oikeustoimikelpoinen, se ei voi hankkia nimiinsä omaisuutta eikä voi olla toisen yhdistyksen jäsenenä. Sen perustaminen ja toiminta on vapaamuotoista eikä hallitus voi toimia yhdistyksen puolesta sen muita jäseniä sitovasti. Rekisteröimättömän yhdistyksen toiminnasta vastuun kantavat ne henkilöt, jotka ovat osallistuneet vastuun aiheuttavaan toimintaan. Rekisteröimätön yhdistys ei voi esimerkiksi toimia työnantajana ja taloudellisen vastuun kantavat viimekädessä yksityiset henkilöt. Rekisteröidyt yhdistykset ovat oikeustoimikelpoisia. Ne voivat omistaa omaisuutta, tehdä sopimuksia, laatia tarvittaessa esim. hankkeen rahoitusta koskevia anomuksia ja hakemuksia. Rekisteröidyn yhdistyksen jäsenet eivät vastaa henkilökohtaisesti yhdistyksen velvoitteista. Rekisteröidyllä yhdistyksellä on enemmän velvollisuuksia kuin rekisteröimättömällä. Rekisteröidyn yhdistyksen tulee laatia tilinpäätös, joka tulee tarkastaa ja tuoda vuosikokouksen hyväksyttäväksi. Rekisteröidyllä yhdistyksellä tulee olla henkilö- tai yhteisöjäseniä, jotka maksavat jäsenmaksua. Yhteistyöstä suunnittelussa ja toteuttamisessa Kuntien ja kaupunkien henkilöresurssit ovat niukat. Lakimääräiset tehtävät pystytään hoitamaan, mutta ei kovin paljon ylimääräistä. Asukkaat ja kunta voivat tehdä yhteistyössä idea- ja hankesuunnittelua, mutta alkuvaiheen jälkeen kannattaa hankkia pätevä asiantuntija laatimaan suunnitelmia. Ulkopuolinen suunnittelija voi myös olla neutraali välimies eri intressiryhmien välillä. Ennen suunnittelua on syytä olla yhteyksissä kuntaan lähtökohtien selvittämiseksi. Silloin keskustellaan esimerkiksi mitä kaikkea on otettava huomioon hanketta eteenpäin vietäessä - mitkä toimet tarvitsevat luvan, kenellä hankkeessa on toimivalta, mitä perustietoja tai selvityksiä tarvitaan, mitä lausuntoja on pyydettävä jne. Maankäyttöä koskevissa hankkeissa tulee kunnan edustajien olla mukana alusta alkaen. Kunnasta on usein saatavissa karttoja, ilmakuvia ja muuta aineistoa perustiedoiksi ja alustavaa suunnittelua varten. Toteuttamisessa tarvitaan rahoitusta ja ponnisteluja useammalta osapuolelta. Valtion viranomaisten kautta tulevan rahoituksen lisäksi tarvitaan kunnalta ja kylältä oma panoksensa, joka ainakin kylän osalta voi muodostua talkootyöstä ja materiaaleista. Hyvä yhteistyö on tarpeen, koska muuten esim. tiepiirin mahdollisuudet asettaa tämän tyyppisiä pienten kylien hankkeita etusijalle toteuttamisessa ovat vähäiset. Hankkeeseen ja suunnitteluun kannattaa kylissä kysyä rahoitusta esimerkiksi kunnan teknisen viraston, elinkeinoasiamiehen, aluearkkitehdin, maakunnan liiton, TE keskuksen, tiepiirin, maa- ja metsätalousministeriön tai alueellisen ympäristökeskuksen kautta. Jos hanke koskee kulttuurihistoriallisesti merkittäviä rakennuksia tai rakenteita voi museoviranomaisilta kysyä onko tällaiseen kohteeseen saatavissa avustusta.

17 15 7. Kyläkokous Asemakylällä. Suunnitelmaluonnokset kiinnostivat asukkaita. Omin Jaloin -hankkeessa tehtiin paikallisten toimijoiden kanssa yhteistyössä idealuonnoksia, jotka täydennettiin yleissuunnitelmaluonnokseksi. Luonnoksia esiteltiin ja arvioitiin kyläkokouksissa ja työryhmissä. Suunnittelualuetta ei kylillä tiukasti rajattu. Alue muotoutui työn kuluessa sellaiseksi, että se sisältää kehitettävän raitin ja siihen liittyvät toiminnot ja kohtaamispaikat. Yleissuunnittelun jälkeen tehdään toteuttamiseen tähtäävät tarkemmat suunnitelmat jatkosuunnitteluhankkeena. Juridisesta pohjasta Kunnan tulisi olla hankkeissa mukana rahoituksen hankkimisessa ja sopijaosapuolena toteuttamisessa. Jos kyläyhdistys on päätoimijana ja sopimusosapuolena, tulee yhdistyksen olla rekisteröity. Kevytliikenneyhteyksiä rakennettaessa katu-, tie- tai reittisuunnitelma ja tie- tai reittitoimitus antavat juridiset perusteet toteuttamiselle. Yleisillä teillä kevyen liikenteen väylän rakentaminen perustuu tiepiirin hyväksymään suunnitelmaan ja maanomistajien suostumuksiin tai tiesuunnitelman perusteella tehtävään haltuunottoon. Sopimuksia erilaisista reiteistä voi tehdä myös suoraan maanomistajan kanssa, mutta sopimus sitoo vain häntä ja hänen perillisiään. Ulkoilureittien perustamista säätelee ulkoilulaki. Lain 1 :ssä todetaan: Jos yleisen ulkoilutoiminnan kannalta on tärkeätä saada johdetuksi ulkoilijain kulkeminen kiinteistön kautta eikä siitä aiheudu huomattavaa haittaa kiinteistölle, on tästä luovutettava alue ulkoilureittinä käytettäväksi. Ulkoilureitin pitäminen on kunnan - tai valtion maalla valtion asiana. Kunta voi uskoa reitin pitämisen sopivaksi katsotulle yhteisölle. Ulkoilureitin toteuttamista varten tarvitaan joko erillinen ulkoilureittisuunnitelma tai yleiskaava. Suunnitelman tai yleiskaavan tulee olla riittävän tarkka, jotta reitin kulku eri maanomistajien maalla ja reittiin liittyvät alueet voidaan tarvittaessa merkitä maastoon. Lisäksi reitin tarpeen tulee olla perusteltu ja käyttömuotojen selvillä. Koska ulkoilureittien ja latupohjien kunnostaminen vaatii investointeja, tulisi reiteille taata pysyvä käyttöoikeus. Ulkoilureittitoimitus on ainoa täysin varma keino reitin pysyvyyden varmistamiseen. Ulkoilureitin sijainti ja korvaukset on hyvä pyrkiä sopimaan maanomistajien kanssa mahdollisimman pitkälle etukäteen, jonka jälkeen ulkoilureittitoimitus olisi suurimmalta osin muodollisuus. Suomessa saa metsissä ja teillä liikkua jokamiehenoikeuden perustella. Kyseessä on vakiintunut, perinteinen oikeus, jota ei ole säädetty laissa. Muissa laeissa olevat määräykset tulee ottaa huomioon haittaa tai häiriötä ei saa tuottaa. Maanomistajan on hyväksyttävä yleiskäyttö tiettyyn rajaan saakka, eikä yleiskäyttäjän tarvitse erikseen pyytää liikkumiseen maanomistajalta lupaa. Tällainen yleiskäyttö on luonteeltaan satunnaista, eikä sen perusteella voi rakentaa esim. ulkoilureittiä. Sallittua on mm.: - liikkua jalan, hiihtäen, ratsain tai pyöräillen maastossa, ei kuitenkaan pihamailla tai pelloilla, jos niille voi aiheutua vahinkoa - tilapäisesti oleskella mailla, joilla muutoinkin saa liikkua vapaasti; esim. telttailla tarpeeksi etäällä lähimmästä asutuksesta - poimia luonnonmarjoja, sieniä ja kukkia - onkia ja pilkkiä - veneillä, uida ja peseytyä vesistössä sekä kulkea jäällä

18 Suunnittelunäkökohtia Raittien, kohtaamispaikkojen ja ulkoilureittien suunnittelusta Kylän tai pikkukaupungin raitti on usein vanha päätie, jonka varteen tärkeimmät toiminnot, kuten kaupat, baarit ja ravintolat, kirkko, koulu jne. on rakennettu. Kun maaseudulta tullaan kaupunkiin asioille, on ollut kuin itsestään selvää, että autolla pitää päästä kaupan ovelle asti. Muutosten omaksumiseen liikennekäyttäytymisessä saattaa kulua aikaa. Ensimmäinen askel voi olla, että saadaan autoilijat jättämään auto pysäköintialueelle ja jalkautumaan. Ympäristön tulisi olla jalankulkuun viettelevä. Jalankulun sujuvuutta, turvallisuutta ja ympäristön laatua tulee parantaa niin, että jalkaisin kulkeminen on itsestään selvää. Pienissä kaupungeissa tai kylissä ei ole mahdollisuutta panna kaikkea uuteen uskoon. Jalankulkijoille ja pyöräilijöille voidaan antaa lisää tilaa monella tavalla kaventamalla ajorataa jollakin jaksolla, tekemällä oleskelulevennys jalkakäytävän yhteyteen, istuttamalla puurivi suojaksi ajoväylän puolelle jne. Kadun muuttaminen kävelykaduksi saattaa olla radikaali toimenpide, jos kevyen liikenteen määrä ei ole suuri. Läpiajo voidaan jollakin kadulla tarvittaessa katkaista, jos liikennejärjestelmä sen sallii - mielellään sellaisen toiminnon kohdalta, joka voi hyödyntää ulko-oleskelutiloja Katuja voidaan myös muuttaa hidaskaduiksi tai kävelypainotteisiksi kaduiksi. - Hidaskadulla käytetään korotettuja suojateitä tai korotettuja risteyksiä ja nopeusrajoitus on 30 kilometriä tunnissa - Kävelypainotteisella kadulla autot saavat ajaa kadulla, mutta nopeusrajoitus on 20 kilometriä tunnissa ja ympäristö rakennetaan tavalla joka viestii, että autoilija on vieraana kevyen liikenteen ympäristössä. Jalankulkualuetta ei yleensä eroteta reunakivillä ja tasoerolla. Pysäköintipaikat tehdään osaksi jalankulkijan ympäristöä. Katualueelle rakennettu kunnallistekniikka ja kuivatusjärjestelmä otetaan huomioon rakennussuunnittelussa. Kevytliikenneympäristön parantamisen lisäksi tulee pysäköintialueita olla tarjolla keskeisellä paikalla. Jos pysäköintiin käytetään kaupan yksityistä pysäköintialuetta, on osa paikoista luonnollisesti pitempään varattuna. Tämä ei välttämättä ole kaupalle haittatekijä. Asiakas on saatu pysäytettyä, joten hän saattaa myös tehdä ostoksia. Raittien suunnittelussa täytyy ottaa huomioon historialliset ja kyläkuvalliset arvot. Eri aikakaudet saavat näkyä. Jos raitti on säilynyt intiimin kapeana, sitä ei saa tarpeettomasti levittää. Vanhat rakennukset ja kyläkuvallisesti merkittävä puusto tulee pääsääntöisesti säilyttää. Pikkukaupungeissa asemakaavoitus on ratkaisevassa roolissa. Rakennettavat korttelialueet, rakennusten paikat ja paikoitus tulee sijoittaa niin, että täydennetään olevaa eikä tuhota raitin ominaispiirteitä. Miljöön kannalta arvokkaat rakennukset otetaan nykyään entistä paremmin huomioon, mutta perinteiset kulkuyhteydet saattavat kylillä ja kaupungeissa unohtua ja jäädä uusien rakennusten alle, tai ne katkaistaan aitaamalla. Tämä saattaa harmittaa asukkaita yhtä paljon kuin uuden kävelyreitin ilmestyminen oman ikkunan alle. Yleensä muutokset aiheuttavat kiistoja ja stressiä asukkaissa. Jos olevaan ympäristöön suunnitellaan paljon radikaaleja muutoksia, saattaa niiden toteuttaminen jäädä kesken, ja ympäristö on koko ajan hajanainen ja viimeistelemätön. Viherrakentamisella voidaan merkittävästi yhtenäistää kaupunkikuvaa. Asemakaavamääräyksissä tai erillisissä rakentamisohjeissa voidaan antaa materiaaleja, kattokaltevuuksia, väritystä, ikkunoita, aitaamista tms. yksityiskohtia koskevia ohjeita. Niitä noudattaen rakennustapa pysyy yhtenäisenä, vaikka toteuttaminen tapahtuu pitkän ajan kuluessa.

19 17 Keskustaraitin ja kevytliikennereittien suunnittelussa kannattaa miettiä seuraavia asioita - yhteystarpeet eri toimintojen ja nykyisten sekä kaavailtujen kohtaamispaikkojen välillä - ovatko reitit tai alueet turvallisia, jääkö esteitä tai muita ongelmapaikkoja ja voiko niitä parantaa - erilaisia toteuttamiskeinoja: kävelykatu, kävelypainotteinen alue tai katu, hidaskatu tai pihakatu asuinalueilla, taikka perinteiset ratkaisut korotettu tai erillinen kevyen liikenteen väylä. - miten eri väestö- ja ikäryhmien tarpeet on otettu huomioon (esim. lapset, iäkkäät) - muista että myös työikäisillä on joskus hankala liikkua, esimerkiksi lastenvaunujen tai kauppakassien kanssa, sairaana - vapaa-aika, koulu- ja työmatkat, asiointi, shoppailu, iltaelämä, arkiliikunta, kunnon kohottaminen, elämykset reitin varrella - eri väestöryhmien kannalta - onko ympäristö kaunis tai voiko sitä parantaa, onko hyvät näkymät otettu huomioon (vesistöt, maalaismaisema, arvokkaat rakennukset, kasvillisuus) - houkuttelevatko reitit pysähtymiseen ja kohtaamiseen vai ainoastaan eteenpäin rientämiseen - miten toimii eri vuoden- ja vuorokauden aikoina (aurinkoinen paikka houkuttelee kulkemaan ja pysähtymään, etenkin keväällä) - onko hanke ja laatutaso sopiva voimavaroihin suhteutettuna. Voiko hanketta jakaa osiin? Arkielämään liittyvät paikat ovat hyviä kohtaamispaikkoja. Tällaisia ovat esimerkiksi koulujen ympäristö, leikkipuistot, kylätorit, kaupalliset palvelut, kierrätyspisteet tai bussipysäkit, sekä ulkoiluun ja urheiluun liittyvät ympäristöt kuten - pururadat, urheilutilat, ulkoilu- ja kävelyreittien taukopaikat. 8. Ylivieska. Vasemmalla oleva kohtaamispaikka Asemakadulla jäätelökioskin edessä, oikealla Päivärinnan koulun oppilaan ajatus kohtaamispaikasta. Alla Helaalan mylly kesäkahvilana. Kohtaamispaikkoja on hyvä muodostaa oleviin rakennuksiin ja sisätiloihin tukeutuen. Joskus toiminta tai palvelu loppunut taikka tilat ovat muuten jääneet hyvin vähäiselle käytölle. Silloin kannattaisi miettiä rakennuksen uusia käyttö- ja toimintamuotoja, vaikkapa kahvilaa, kerhotiloja, tarinatupaa tai kylätaloa.

20 18 9. Ylivieskan ydinkeskusta, ote yleissuunnitelmasta. Keskustan tulisi vietellä jalankulkuun. Hyvässä kävelypainotteisessa keskustassa tulisi olla mahdollisuus seurata kaupungin elämää. Kohtaamispaikkojen suunnittelussa ja arvioimisessa tulevat esiin samat asiat kuin reittien suunnittelussa. Lisäksi kannattaa miettiä esimerkiksi: - miten olevat toiminnot ja sisätilat liittyvät reitteihin - mihin ihmiset luontaisesti hakeutuvat - parhaiden näkymien äärelle pysähdytään - onko alue sopivan suojaisa ja aurinkoinen, niin päivällä kuin illallakin - nuorison erityistarpeet kokoonnutaan nuorisotiloihin, hampurilaispaikkaan, ollaan porukassa, näyttäydytään ja tarkkaillaan toisia Ota myös huomioon tarvitaanko reiteillä tai kohtaamispaikoissa esimerkiksi: - valaistusta - kuivatusta - erilaisia varusteita tai kalusteita - opasteita tai viitoitusta Pikkukaupunkikeskustoja voidaan yhtenäistää rajaamalla katu- ja aukiotiloja esimerkiksi puustolla tai keveillä rakennelmilla katoksilla, arkadeilla, valaisinriveillä jne. Parhaat näkymät ja maisemat tulee säilyttää tai ottaa esiin ja korostaa, kuten näkymät vesistöön tai kulttuurihistoriallisiin kohteisiin, joita Ylivieskassa ovat esim. kirkko, rautatieasema, mylly, Savisilta jne. 10. Ylivieskan Asemakatu. Katutilaa ja kohtaamispaikkoja voidaan rajata istutuksilla ja kiveyksillä.

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 TYÖNUMERO: E27370 SIIKAJOEN KUNTA RUUKIN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAMUUTOS YH KORTTELIN 20 AJONEUVOLIITTYMÄÄ VARTEN SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU JOHDANTO Maankäyttö-

Lisätiedot

Kävelyn ja pyöräilyn sääntöjä

Kävelyn ja pyöräilyn sääntöjä Kävelyn ja pyöräilyn sääntöjä 7.5.2015, Helsinki Mikko Karhunen, Liikenne- ja viestintäministeriö Määritelmiä TLL 2 Määritelmiä Tieliikennelainsäädännössä tarkoitetaan: 5) suojatiellä jalankulkijoiden

Lisätiedot

Ulkoilureitit. Ulkoilureittiin kuuluvaksi sen liitännäisalueena katsotaan ulkoilureitin käyttäjien lepoa ja virkistymistä varten tarvittavat alueet.

Ulkoilureitit. Ulkoilureittiin kuuluvaksi sen liitännäisalueena katsotaan ulkoilureitin käyttäjien lepoa ja virkistymistä varten tarvittavat alueet. Ulkoilulaki 606/73 ULKOILUREITTI Arvo Vitikainen 2016 Ulkoilureitit Jos yleisen ulkoilutoiminnan kannalta on tärkeätä saada johdetuksi ulkoilijain kulkeminen kiinteistön kautta eikä siitä aiheudu huomattavaa

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 18/ (5) Yleisten töiden lautakunta Ko/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 18/ (5) Yleisten töiden lautakunta Ko/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 18/2016 1 (5) 224 Länsimäentie välillä Niittipolku-Nastapolku, Sinkilätie, Sinkiläpolku, Naulakalliontie välillä Mellunmäentie-Huhtakivenkuja, Untamalantie välillä Viitankruununtie-Länsimäentie,

Lisätiedot

Kaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan

Kaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan 1 Kaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan 2 Nykytilanne Suomalaisten työikäisten liikunnan harrastaminen on lisääntynyt,

Lisätiedot

CBRTS-HANKKEEN LOPPUSEMINAARI 25.6.2014 LIIKENTEEN RAUHOITTAMINEN

CBRTS-HANKKEEN LOPPUSEMINAARI 25.6.2014 LIIKENTEEN RAUHOITTAMINEN CBRTS-HANKKEEN LOPPUSEMINAARI 25.6.2014 LIIKENTEEN RAUHOITTAMINEN Anne Vehmas LIIKENNEVÄYLÄ KÄYTTÖTARKOITUKSEN MUKAISEKSI Liikenneväylän nopeustason, leveyden, ympäristön ja muiden ominaisuuksien tulisi

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107. Tekninen lautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107. Tekninen lautakunta Sivu 1 / 1 Tekninen lautakunta 22.10.2014 Sivu 1 / 1 4310/10.00.00/2014 107 Tiedonanto Turuntien aluevaraus- ja maankäyttösuunnitelmasta Valmistelijat / lisätiedot: Pauliina Kuronen, puh. 046 877 3006 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Yksityistielain keskeinen sisältö

Yksityistielain keskeinen sisältö Yksityistielain keskeinen sisältö 1 LUKU Yleisiä säännöksiä 1-7a 2 LUKU Tieoikeus sekä muut tienpitoa ja tien käyttöä varten tarvittavat oikeudet 8-21 Yksityistielain soveltamisala Ei julkisen vallan ylläpitämät

Lisätiedot

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa Kooste mielipiteistä: Virkistys Karperönjärvi on virkistyksen kannalta

Lisätiedot

NÄSIJÄRVEN RANTA VÄLI SAHANTERÄNKATU - ENQVISTINKATU

NÄSIJÄRVEN RANTA VÄLI SAHANTERÄNKATU - ENQVISTINKATU 43 NÄSIJÄRVEN RANTA VÄLI SAHANTERÄNKATU - ENQVISTINKATU 44 Kevyen liikenteen reittitarkastelu välillä Sahanteränkatu Enqvistinkatu 1. Työn sisältö ja tarkoitus Reitti alkaa Sahanteränkadun päästä ja päättyy

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS POHJOISVÄYLÄN (MT 749) JA YKSPIHLAJAN RADAN ERITASORISTEYS

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS POHJOISVÄYLÄN (MT 749) JA YKSPIHLAJAN RADAN ERITASORISTEYS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS POHJOISVÄYLÄN (MT 749) JA YKSPIHLAJAN RADAN ERITASORISTEYS Kokkolan kaupunki Tekninen palvelukeskus Kaupunkiympäristön vastuualue

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 94 08.06.2016. 94 Asianro 4183/10.03.01.01/2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 94 08.06.2016. 94 Asianro 4183/10.03.01.01/2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2016 1 (1) 94 Asianro 4183/10.03.01.01/2016 Savilahti - Keskusta (Niiralankatu - Tulliportinkatu) yleissuunnitelmaperiaatteiden hyväksyminen nähtävillä oloa varten Va. suunnittelujohtaja

Lisätiedot

Yhdystien 6304 kevyen liikenteen järjestelyt Lanneveden kohdalla, Saarijärvi ALUEVARAUSSUUNNITELMA

Yhdystien 6304 kevyen liikenteen järjestelyt Lanneveden kohdalla, Saarijärvi ALUEVARAUSSUUNNITELMA Yhdystien 6304 kevyen liikenteen järjestelyt Lanneveden kohdalla, Saarijärvi ALUEVARAUSSUUNNITELMA ESIPUHE Työn tavoitteena oli laatia aluevaraussuunnitelma kevyen liikenteen väylän ja siihen liittyvien

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASKOLA/MONNINKYLÄ Monninkylän kauppapaikka Päiväys7.9.2011 ASEMAKAAVAN MUUTOS SEKÄ ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN MÄNTSÄLÄNTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Suunnittelualue Asemakaavan muuttamista

Lisätiedot

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma Maija Stenvall, Uudenmaan liitto MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava 2 Suunnittelualueena

Lisätiedot

Pekankatu kävelypainotteisena liikennetekninen tarkastelu

Pekankatu kävelypainotteisena liikennetekninen tarkastelu Pekankatu kävelypainotteisena liikennetekninen tarkastelu Seuraavissa kuvissa on esitetty liikennetilanne, jossa nykyisiä liikennevirtoja on korotettu kauttaaltaan 20 % ja uusien pysäköintilaitosten käyttö

Lisätiedot

KOHTI PAREMPAA INFRASTRUKTUURIA - KÄVELYN JA PYÖRÄILYN SUUNNITTELUOHJE 2014 PYÖRÄILYKUNTIEN VERKOSTON SEMINAARI 9.5.2014

KOHTI PAREMPAA INFRASTRUKTUURIA - KÄVELYN JA PYÖRÄILYN SUUNNITTELUOHJE 2014 PYÖRÄILYKUNTIEN VERKOSTON SEMINAARI 9.5.2014 KOHTI PAREMPAA INFRASTRUKTUURIA - KÄVELYN JA PYÖRÄILYN SUUNNITTELUOHJE 2014 PYÖRÄILYKUNTIEN VERKOSTON SEMINAARI 9.5.2014 TAUSTALLA VALTAKUNNALLISET TAVOITTEET JA AJATTELUTAVAN MUUTOS 2011 Kävelyn ja pyöräilyn

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI KAUPUNKIKUVASELVITYS RAAHEN KAUPUNKI RAAHEN KESKEISTEN TAAJAMA-ALUEIDEN OSAYLEISKAAVA SUUNNITTELUKESKUS OY 0147-C3938

RAAHEN KAUPUNKI KAUPUNKIKUVASELVITYS RAAHEN KAUPUNKI RAAHEN KESKEISTEN TAAJAMA-ALUEIDEN OSAYLEISKAAVA SUUNNITTELUKESKUS OY 0147-C3938 1 RAAHEN KAUPUNKI RAAHEN KAUPUNKI RAAHEN KESKEISTEN TAAJAMA-ALUEIDEN OSAYLEISKAAVA KAUPUNKIKUVASELVITYS 24.11.2004 SUUNNITTELUKESKUS OY 0147-C3938 Raahen keskeisten taajama-alueiden osayleiskaava 2 KAUPUNKIKUVASELVITYS

Lisätiedot

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.021 Asuinpientalojen, rivitalojen ja kytkettyjen pientalojen korttelialue,

Lisätiedot

KORTTELI 14, tontit 11 ja 12, ASEMAKAAVAN MUUTOS

KORTTELI 14, tontit 11 ja 12, ASEMAKAAVAN MUUTOS Sysmä, Suurikylä SISÄLLYS 1. SUUNNITTELUALUE 2. SUUNNITTELUN TAVOITTEET 3. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 3.0 Kaavoituspäätös 3.1 Maanomistus 3.2 Kaavatilanne 3.3 Rakennusjärjestys 3.4 Luonnon ja kulttuurihistorian

Lisätiedot

Leppävirran kunta Taajaman asemakaava hankkeet, Kirkkokaarre ja Matinkuja. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Leppävirran kunta Taajaman asemakaava hankkeet, Kirkkokaarre ja Matinkuja. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma LEPPÄVIRRAN KUNTA LEPPÄVIRRAN KYLÄ OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLITUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 edellyttää, että kaavatyön yhteydessä riittävän varhaisessa

Lisätiedot

PALTAMON KUNTA Tekniset palvelut

PALTAMON KUNTA Tekniset palvelut 1 (8) Tekniset palvelut asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Paltamon kirkonkylän asemakaava-alueen korttelit 22, 23 ja 27 sekä niihin liittyvät vesi-, liikenne- ja viheralueet. Suunnittelualue

Lisätiedot

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 24 RM-, YK- ja VL-alueiden sekä katualueen asemakaavan muutos, Hotelli Revontulen

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 24 RM-, YK- ja VL-alueiden sekä katualueen asemakaavan muutos, Hotelli Revontulen 1 Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 24 RM-, YK- ja VL-alueiden sekä katualueen asemakaavan muutos, Hotelli Revontulen kortteli Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.11.2015 Kuva 1. Ilmakuva suunnittelualueelta

Lisätiedot

VALTIMON KESKUSTA LIIKENTEEN YLEISSUUNNITELMA

VALTIMON KESKUSTA LIIKENTEEN YLEISSUUNNITELMA Vastaanottaja Valtimon kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 11.10.2011 VALTIMON KESKUSTA LIIKENTEEN YLEISSUUNNITELMA LIIKENTEEN YLEISSUUNNITELMA Päivämäärä 11/10/2011 Laatija Jouni Mikkonen Tarkastaja

Lisätiedot

Pihakatuhanke keskustassa

Pihakatuhanke keskustassa Pihakatuhanke keskustassa Kuva: Jyväskylän kaupunki Keski-Suomen liikennefoorumi 26.1.2016 Saara Aavajoki, FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 26.1.2016 Saara Aavajoki 1 Tausta ja tavoitteet Jyväskylän keskustan

Lisätiedot

Ranta-asemakaavan muutos koskee osaa Sulkavan kunnan Ruokoniemen kylän tilasta 2:49.

Ranta-asemakaavan muutos koskee osaa Sulkavan kunnan Ruokoniemen kylän tilasta 2:49. SULKAVAN KUNTA RANTA-SASTAVIN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus 26.11.2013 Ranta-asemakaavan muutos koskee osaa Sulkavan kunnan Ruokoniemen kylän tilasta 2:49. Ranta-asemakaavan muutoksella muodostuu

Lisätiedot

LIIKENTEEN SÄÄNTÖTUNTEMUS. Vihreä teksti on oikea vastaus.

LIIKENTEEN SÄÄNTÖTUNTEMUS. Vihreä teksti on oikea vastaus. 220103769 LIIKENTEEN SÄÄNTÖTUNTEMUS Vihreä teksti on oikea vastaus. 1. Määrääkö/sisältääkö yllä oleva liikennemerkki seuraavia asioita? (kyllä- ei -en tiedä) U-käännös on kielletty Edessä on satama-alue

Lisätiedot

Laitakallion VP-alueen ja yleisen tiealueen (LT) asemakaavan muutos

Laitakallion VP-alueen ja yleisen tiealueen (LT) asemakaavan muutos 1 Laitakallion VP-alueen ja yleisen tiealueen (LT) asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kuva 1. Ote opaskartasta ja suunnittelualueen rajaus. Fonecta kartat 1. Miksi kaavoitukseen on

Lisätiedot

KYSELY: Kivistön alueen katuverkoston nykykunto. Katukohtaiset asukaspalautteet 15.4-15.5.2010

KYSELY: Kivistön alueen katuverkoston nykykunto. Katukohtaiset asukaspalautteet 15.4-15.5.2010 KYSELY: Kivistön alueen katuverkoston nykykunto Katukohtaiset asukaspalautteet 15.4-15.5.2010 Kannistontie 1/3 Tiessä on keväisin routavaurioita hulevesiviemäreiden kohdalla. Routavauriot aiheuttavat sietämättömän

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 107-AK1602 MYNÄMÄEN KUNTA NIHATTULAN ASEMAKAAVAN MUUTOS, KORTTELI 54 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 20.6.2016 Nosto Consulting Oy Nosto Consulting Oy 2 (9) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

VIHDIN KUNTA MERITIEN JA NAARANPAJUNTIEN LISÄKAISTOJEN LIIKENNETURVALLISUUS JA ESTEETTÖMYYS LAUSUNTO

VIHDIN KUNTA MERITIEN JA NAARANPAJUNTIEN LISÄKAISTOJEN LIIKENNETURVALLISUUS JA ESTEETTÖMYYS LAUSUNTO LISÄKAISTOJEN LIIKENNETURVALLISUUS JA ESTEETTÖMYYS LAUSUNTO 27221 17.11.2015 Suunnittelukohde Meritie sijaitsee Vihdin Nummelan taajamassa. Se on yksi pääsisääntuloväylä keskustaan. Meritiellä on kaksi

Lisätiedot

Nurmeksen kaupungin tekninen palvelukeskus

Nurmeksen kaupungin tekninen palvelukeskus 1 Nurmeksen kaupungin tekninen palvelukeskus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Ritoniemen 124 kaupunginosan matkailu- sekä katualueita että korttelia 14 koskeva asemakaavan muutos (Bomba - Sotkan ympäristö

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MYRSKYLÄ Päiväys 15.6.2015 KOSKENKYLÄNTIEN YRITYSALUE ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan kaavoituksen

Lisätiedot

HARAVA kyselyn tulokset. Pyöräilystä ja kävelystä potkua Mikkelin kulmille!

HARAVA kyselyn tulokset. Pyöräilystä ja kävelystä potkua Mikkelin kulmille! HARAVA kyselyn tulokset Pyöräilystä ja kävelystä potkua Mikkelin kulmille! Vastaajat Vastaajat Yhteensä 252 vastausta Vastaajista 68 % naisia, 32 % miehiä Suurin osa vastaajista oli 18 64 vuotiaita, työikäisiä

Lisätiedot

LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto.

LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto. LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto.. LIITE 2. Sysmän kirkonseudun kulttuurimaisema. RKY aluerajaus, Museovirasto 2009. LIITE 3. Asukaskyselyn

Lisätiedot

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue Kestävää liikkumista Pirkanmaalla Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue PIRKANMAAN ELY-KESKUKSEN STRATEGISET PAINOTUKSET 2012 2015 1. Hyvän yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän kehitys

Lisätiedot

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 2 Sisällysluettelo: 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 4 3. SUUNNITTELUTILANNE...

Lisätiedot

alue, jolle kaavahankkeella saattaa olla vaikutuksia

alue, jolle kaavahankkeella saattaa olla vaikutuksia OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Raksilan kaupunginosan korttelia 2 tonttia nro 2 koskeva asemakaavan muutos (Teuvo Pakkalan katu) AM2025 asemakaavan muutosalue alue, jolle kaavahankkeella

Lisätiedot

KAAVOITUKSEN KÄYNNISTÄMISSOPIMUS

KAAVOITUKSEN KÄYNNISTÄMISSOPIMUS KAAVOITUKSEN KÄYNNISTÄMISSOPIMUS Allekirjoittaneet sopijapuolet ovat tehneet seuraavan asemakaavan muuttamista koskevan sopimuksen: 1. Sopijaosapuolet: Sotkamon kunta (y-tunnus: 0189766-5), Markkinatie

Lisätiedot

Pyöräliikenteen pääverkon kehittäminen Hämeenlinnan seudulla

Pyöräliikenteen pääverkon kehittäminen Hämeenlinnan seudulla Pyöräliikenteen pääverkon kehittäminen Hämeenlinnan seudulla Tiivistelmä 13.11.2015 Tämän yhteenvedon lisäksi työstä on laadittu laajempi taustaraportti Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelmassa (Hämeen

Lisätiedot

Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla

Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla Haukipudas Kiiminki Hailuoto Oulunsalo Oulu seutusuunnittelija Anne Leskinen, 8.12.2010 Kempele Lumijoki Muhos Liminka Tyrnävä Uusi Oulu

Lisätiedot

KESKEISET PERIAATTEET

KESKEISET PERIAATTEET NUMMI-PUSULA IKKALA KAAVARUNKO Luonnos 9.3.2009 KESKEISET PERIAATTEET 1 Suunnittelualue ja nykyinen maankäyttö Suunnittelualue käsittää Ikkalan kylätaajaman keskeisen ydinalueen. Suunnittelualueella sijaitsee

Lisätiedot

Akm 217: ASEMAKADUN JA NIITTYKADUN ASEMAKAAVAN MUUTOS

Akm 217: ASEMAKADUN JA NIITTYKADUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Akm 217: ASEMAKADUN JA NIITTYKADUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Raahen kaupungin 16.kaupunginosan korttelin 64 tontteja 32, 39, 40, 41, 42 ja 43 sekä korttelin 62 tontteja 38 ja 52 koskeva asemakaavan muutos. OSALLISTUMIS-

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MYRSKYLÄ YLÖSTALONTIE-PELTOMÄENTIE ASEMAKAAVAN MUUTOS Päiväys 15.2.2014 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 25177

EURAJOEN KUNTA. Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 25177 EURAJOEN KUNTA Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Työ: 25177 Turussa 19.3.2012, tark. 5.6.2012, tark. 4.9.2012, tark. 9.11.2012 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI

TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI Kehittämisyhdistys Kalakukko ry RAKE-hanke Juankoskentie 7A 73500 Juankoski TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI Kyselylomake postitettiin 13.2.2009 Kangaslahden kylän maanomistajille,

Lisätiedot

MaaIlman poluille. Ulkoilureittisuunnitelma Turun Maariaan ja Liedon Ilmarisiin

MaaIlman poluille. Ulkoilureittisuunnitelma Turun Maariaan ja Liedon Ilmarisiin MaaIlman poluille Ulkoilureittisuunnitelma Turun Maariaan ja Liedon Ilmarisiin Turun kaupunki / yleiskaavayksikkö Liedon kunta / kaavoitustoimi Tuuli Vesanto 11.6. 2013 Katse seudullisiin ulkoilureitteihin

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 5. PÄIVÄNÄ MAALISKUUTA 2014 PÄIVÄTTYÄ KARTTAA

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 5. PÄIVÄNÄ MAALISKUUTA 2014 PÄIVÄTTYÄ KARTTAA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 5. PÄIVÄNÄ MAALISKUUTA 2014 PÄIVÄTTYÄ KARTTAA 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Asemakaavan muutos koskee Äänekosken kaupungin 7. kaupunginosan korttelia 788 (osa)

Lisätiedot

KEVÄTKUMMUN KOULU JA PALVELUKESKUS Kortteli 901 ja kortteli 902 sekä puistoaluetta

KEVÄTKUMMUN KOULU JA PALVELUKESKUS Kortteli 901 ja kortteli 902 sekä puistoaluetta KEVÄTKUMMUN KOULU JA PALVELUKESKUS Kortteli 901 ja kortteli 902 sekä puistoaluetta Asemakaava 506 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma PORVOON KAUPUNKISUUNNITTELU Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Kirkonseudun asemakaavan muutos, korttelin 40 tontti 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 26024

EURAJOEN KUNTA. Kirkonseudun asemakaavan muutos, korttelin 40 tontti 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 26024 EURAJOEN KUNTA Kirkonseudun asemakaavan muutos, korttelin 40 tontti 2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Työ: 26024 Turku, 21.12.2012, tark. 28.3.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010

Lisätiedot

Sähköautojen julkiset latauspisteet ohjeita ja suosituksia kunnille

Sähköautojen julkiset latauspisteet ohjeita ja suosituksia kunnille Sähköautojen julkiset latauspisteet ohjeita ja suosituksia kunnille Liikenne ja maankäyttö 2015 Laura Poskiparta 7.10.2015 Ympäristösi parhaat tekijät 2 Sähköautojen julkiset latauspisteet ohjeita ja suosituksia

Lisätiedot

TURVALLINEN YMPÄRISTÖ

TURVALLINEN YMPÄRISTÖ TURVALLINEN YMPÄRISTÖ Turvallinen Lappeenranta Lappeenrannan strategian tavoite v. 2028 VIIHTYISÄ JA TURVALLINEN YMPÄRISTÖ Sujuva arki ja turvallinen kasvuympäristö, jossa on varaa valita mieleisiä harrastuksia

Lisätiedot

PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS. Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila (osa) Kaavaehdotus

PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS. Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila (osa) Kaavaehdotus PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila 739-421-7-414 (osa) Kaavaehdotus 10.8.2016 1 Osayleiskaavan muutoksen selostus, joka koskee Pien-Saimaan osayleiskaavaa. 1 PERUSTIEDOT

Lisätiedot

Ennen kaavaehdotuksen hyväksymistä kaupunki tekee maankäyttösopimuksen hakijoiden kanssa MRL 91 a ja b edellytysten mukaisesti.

Ennen kaavaehdotuksen hyväksymistä kaupunki tekee maankäyttösopimuksen hakijoiden kanssa MRL 91 a ja b edellytysten mukaisesti. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KAPERNAUMI KORTTELI 43 (OSA) TEKNIIKKAKESKUS Suunnittelualueen sijainti alue sijaitsee Seinäjoen kaupungin n korttelissa 43. Alue sijaitsee Ruukintien varressa Kaasumestarinkadun

Lisätiedot

SUUPANKUJAN KATUSUUNNITTELU

SUUPANKUJAN KATUSUUNNITTELU SUUNNITELMASELOSTUS 15.2.2017 SUUNNITELMASELOSTUS 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. HANKKEEN PERUSTIEDOT 3 1.1. Yleistä 3 1.2. Aikaisemmat suunnitelmat ja päätökset ja työt 3 1.3. Tavoitteet ja lähtökohdat 3 2. SUUNNITELMAN

Lisätiedot

Vastaanottaja Laihian kunta. Asiakirjatyyppi Kaavaselostus. Päivämäärä 14.4.2014 LAIHIAN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS MAANTIET KADUIKSI

Vastaanottaja Laihian kunta. Asiakirjatyyppi Kaavaselostus. Päivämäärä 14.4.2014 LAIHIAN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS MAANTIET KADUIKSI Vastaanottaja Laihian kunta Asiakirjatyyppi Kaavaselostus Päivämäärä 14.4.2014 LAIHIAN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS MAANTIET KADUIKSI LAIHIAN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS, MAANTIET KADUIKSI KAAVASELOSTUS Tarkastus

Lisätiedot

Rakentamis- ja toimenpiderajoitukset, rakennuskielto

Rakentamis- ja toimenpiderajoitukset, rakennuskielto Rakentamis- ja toimenpiderajoitukset, rakennuskielto Prof. Kai T. Kokko Lapin yliopisto, syksy 2011 Tentit 24.11. ja 26.1. Sisältö Rakentamisrajoitukset Toimenpiderajoitus Rakennuskiellot 1a Ehdollinen

Lisätiedot

JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215. Vastaanottaja Jalasjärven kunta

JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215. Vastaanottaja Jalasjärven kunta Vastaanottaja Asiakirjatyyppi Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Päivämäärä JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215 JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI

Lisätiedot

Viher-Nikkilä. A-36.1152 Yhdyskuntasuunnittelun perusteet, MaKa2

Viher-Nikkilä. A-36.1152 Yhdyskuntasuunnittelun perusteet, MaKa2 Viher-Nikkilä 00 A-36.115 Yhdyskuntasuunnittelun perusteet, MaKa SELOSTUS Suunnittelemamme alueen valintaan vaikuttivat monet tekijät. Päädyimme alueeseen, joka sijaitsee lähellä Nikkilän keskustaa ja

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1(10) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVAN MUUTOS...2 1.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

KAAVOITUKSEN KÄYNNISTÄMISSOPIMUS

KAAVOITUKSEN KÄYNNISTÄMISSOPIMUS KAAVOITUKSEN KÄYNNISTÄMISSOPIMUS Allekirjoittaneet sopijapuolet ovat tehneet seuraavan asemakaavan muuttamista koskevan sopimuksen: 1. Sopijaosapuolet: Sotkamon kunta (jäljempänä kunta) 2. Alue, jota sopimus

Lisätiedot

Kannanotto asemakaavan laajennukseen. Alueen katuverkko on erittäin huonossa kunnossa.

Kannanotto asemakaavan laajennukseen. Alueen katuverkko on erittäin huonossa kunnossa. 1 Pirkkalan kunta Kannanotto asemakaavan laajennukseen ympäristölautakunta Suupantie 11, 33960 Pirkkala Huovin-Lepomoision omakotiyhdistys ry Omakotiyhdistys käsitteli osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ULLAVANJÄRVEN YLEISKAAVAN MUUTOS TILA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ULLAVANJÄRVEN YLEISKAAVAN MUUTOS TILA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ULLAVANJÄRVEN YLEISKAAVAN MUUTOS TILA 272-430- 15-47 Kokkolan kaupunki Tekninen palvelukeskus Kaupunkiympäristön vastuualue Kaavoituspalvelut PL 43, 67101 Kokkola

Lisätiedot

KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2013 2017

KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2013 2017 1 (8) KH 25.3.2013 KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2013 2017 TEKNINEN JA YMPÄRISTÖTOIMIALA, MAANKÄYTÖNSUUNNITTELU 2 (8) STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT / MAANKÄYTÖNSUUNNITTELU Ekologinen, kasvava puutarhakaupunki

Lisätiedot

KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy OAS 1 (5) KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

Cross-Border Road Traffic Safety (CBRTS) Project

Cross-Border Road Traffic Safety (CBRTS) Project Cross-Border Road Traffic Safety (CBRTS) Project South-East Finland Russia ENPI CBC (European Neigbourhood and Partnership Instrument, Cross-Border Cooperation), 2007-2013 Päiväkotipilotti Vanhempien kysely

Lisätiedot

Lähiliikunta kaavoituksessa Timo Saarinen, ympäristöministeriö

Lähiliikunta kaavoituksessa Timo Saarinen, ympäristöministeriö Lähiliikunta kaavoituksessa 28.5.2015 Timo Saarinen, ympäristöministeriö Taustaa: lähiliikuntaa on monenlaista Lähiliikuntaa kävely- ja pyöräteillä kuntopoluilla, ulkoilupaikoilla pelikentillä, puistoissa,

Lisätiedot

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI. Rahoitusmahdollisuuksia

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI. Rahoitusmahdollisuuksia Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI Rahoitusmahdollisuuksia Rahoituksen järjestymiseksi Paikallinen aktiivisuus ja sitoutuminen ensiarvoisen tärkeää! Kuka toimii hakijana? Jos konkreettisia

Lisätiedot

LIIKENTEEN RAUHOITTAMINEN

LIIKENTEEN RAUHOITTAMINEN LIIKENTEEN RAUHOITTAMINEN LIIKENNEVÄYLÄ KÄYTTÖTARKOITUKSEN MUKAISEKSI Liikenneväylän nopeustason, leveyden, ympäristön ja muiden ominaisuuksien tulisi vastata väylän käyttötarkoitusta (tontti-, kokooja-

Lisätiedot

JÄMIJÄRVI JÄMIJÄRVEN KUNTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 ASEMAKAAVA Jämijärven Jämin Harjumökkialueen asemakaava

JÄMIJÄRVI JÄMIJÄRVEN KUNTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 ASEMAKAAVA Jämijärven Jämin Harjumökkialueen asemakaava JÄMIJÄRVI JÄMIJÄRVEN KUNTA 07.10.2013 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 ASEMAKAAVA Jämijärven Jämin Harjumökkialueen asemakaava 1. SUUNNITTELUALUE SIJAINTI Suunnittelualue sijaitsee Jämin palvelukeskuksen

Lisätiedot

Maisematyöluvat. Pohjois-Savon ELY keskus/leila Kantonen

Maisematyöluvat. Pohjois-Savon ELY keskus/leila Kantonen Maisematyöluvat Pohjois-Savon ELY keskus/leila Kantonen 10.3.2015 Maisematyölupavelvollisuus Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 128 :n 1 momentin 1 kohdan mukaan maisemaa muuttavaa rakennustyötä, puiden

Lisätiedot

Kannelmäki - Lassila - Pohjois-Haaga, alueellinen kehittämissuunnitelma

Kannelmäki - Lassila - Pohjois-Haaga, alueellinen kehittämissuunnitelma LIITE 1 Kannelmäki - Lassila - Pohjois-Haaga, alueellinen kehittämissuunnitelma KSLK 10.2.2011 Kannelmäki - Lassila - Pohjois-Haaga, alueellinen kehittämissuunnitelma Suunnitelmakartat ja toimenpiteet

Lisätiedot

Vapaudenpuiston yleissuunnitelma

Vapaudenpuiston yleissuunnitelma Vapaudenpuiston yleissuunnitelma Lähtökohtia, tavoitteita ja alustavaa suunnittelua Sito Parhaan ympäristön tekijät Mitä tehdään, milloin ja miksi Puiston peruskorjaus liittyy muihin keskusta-alueen hankkeisiin

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LUUMÄKI /TAAVETTI Marttilantie-Kappakatu-Taavetintie ASEMAKAAVAN MUUTOS Päiväys 21.12.2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Suunnittelualue Suunnittelualue käsittää osan Marttilantiestä sekä Kauppakadun

Lisätiedot

1. SUUNNITTELUALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 )

1. SUUNNITTELUALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) 3.11.2015 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI VT 4:N JA KOTAKENNÄÄNTIEN RISTEYSALUEEN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN Kuva 1 Suunnittelualueen likimääräinen sijainti osoitettu

Lisätiedot

Kaupunkikeskustojen pyöräilyn ja kävelyn kehittäminen Case: Oulun keskustan pyöräilyn ja kävelyn kehittäminen. Liikenne ja maankäyttö 7.-8.10.

Kaupunkikeskustojen pyöräilyn ja kävelyn kehittäminen Case: Oulun keskustan pyöräilyn ja kävelyn kehittäminen. Liikenne ja maankäyttö 7.-8.10. Kaupunkikeskustojen pyöräilyn ja kävelyn kehittäminen Case: Oulun keskustan pyöräilyn ja kävelyn kehittäminen Liikenne ja maankäyttö 7.-8.10.2015 Hankkeen ydintavoitteet Parantaa kävelyn ja pyöräilyn olosuhteita

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PORI/2409/2015 VP 16/12.5.2016 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HYVELÄNVIIKIN 54. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 54 ASEMAKAAVAN MUUTOS 609 1676 Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma,

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPUNGINOSA 7 RAUHALA ANTINKYLÄ, KORTTELI 786 JA OSA KORTTELIA 717 (RAUHALANAUKIO)

ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPUNGINOSA 7 RAUHALA ANTINKYLÄ, KORTTELI 786 JA OSA KORTTELIA 717 (RAUHALANAUKIO) L O V I I S A 9.9.2014 ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPUNGINOSA 7 RAUHALA ANTINKYLÄ, KORTTELI 786 JA OSA KORTTELIA 717 (RAUHALANAUKIO) KAAVASELOSTUS 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Alue: RAUHALANAUKIO,

Lisätiedot

TARMONPOLKU 6 ASEMAKAAVAN MUUTOS

TARMONPOLKU 6 ASEMAKAAVAN MUUTOS TARMONPOLKU 6 ASEMAKAAVAN MUUTOS Ote osoitekartasta. KOHDEALUE Asemakaavan muutosalue sijaitsee Pumminmäen kaupunginosassa Tarmonpolun varressa. Muutosalueeseen kuuluu kortteli 4. Korttelin pinta-ala on

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELI 9

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELI 9 KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELI 9 Kaavoituspalvelut 05.10.2011 ¹) Täydennetty 29.9.2015 PERUSTIEDOT ALOITE TAI ASEMAKAAVATYÖN

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Herunen, Valssitie

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Herunen, Valssitie Kaavatunnus 1/7 5-021 Asianumero 471/10.02.03/2015 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Herunen, Valssitie Asemakaavan muutos koskee asemakaavan mukaista puistoaluetta Valssitien alueella. Asemakaavan muutoksella

Lisätiedot

Taipalsaaren liikenneturvallisuussuunnitelma. 3. Liikenneturvallisuuden, esteettömyyden ja liikkumisen ohjauksen edistämisen yhtenäiset periaatteet

Taipalsaaren liikenneturvallisuussuunnitelma. 3. Liikenneturvallisuuden, esteettömyyden ja liikkumisen ohjauksen edistämisen yhtenäiset periaatteet Taipalsaaren liikenneturvallisuussuunnitelma 3. Liikenneturvallisuuden, esteettömyyden ja liikkumisen ohjauksen edistämisen yhtenäiset periaatteet 1.9.2015 Nopeusrajoitusjärjestelmän yhtenäistäminen (asuinalueille

Lisätiedot

SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue käsittää osan asemakaavoitetusta pääradan varresta Kaustarissa. Ote opaskartasta, alueen likimääräinen sijainti

SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue käsittää osan asemakaavoitetusta pääradan varresta Kaustarissa. Ote opaskartasta, alueen likimääräinen sijainti OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS PÄÄRADAN KAKSOISRAITEET KAUSTARI Kokkolan kaupunki Tekninen palvelukeskus Kaupunkiympäristön vastuualue Kaavoituspalvelut PL 43, 67101 Kokkola Puh.

Lisätiedot

Tapanila-Seura ry:n kannanotto Tapanilan Kanervatien alueen kaavamuutosasiaan

Tapanila-Seura ry:n kannanotto Tapanilan Kanervatien alueen kaavamuutosasiaan Tapanila-Seura ry:n kannanotto Tapanilan Kanervatien alueen kaavamuutosasiaan Tapanila-Seura ry suhtautuu myönteisesti Kanervatien asemakaavaan aiottuihin muutoksiin. Muutokset parantavat kaavaa ja entisestään

Lisätiedot

REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1

REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1 REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1 KEVYEN LIIKENTEEN REITTITARKASTELUT KESKUSTASTA ITÄÄN - ESISELVITYS 1. Työn sisältö ja tarkoitus Keskustasta itään suuntautuva reitti kulkee Lapinniemestä Rauhaniementien

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PYHÄJOEN STRATEGINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PARHALAHTI PYHÄJOEN KESKUSTA - hallinto ja palvelut (viheralueet ja väylät yhdistävät) - asuminen - ympäristöstä selkeästi erottuva kokonaisuus, joka osittain

Lisätiedot

Kuva 38. Otaniementie Otakaari Luolamiehentie, vaihtoehto 1. Kuva 39. Otaniementie Otakaari Luolamiehentie, vaihtoehto 2.

Kuva 38. Otaniementie Otakaari Luolamiehentie, vaihtoehto 1. Kuva 39. Otaniementie Otakaari Luolamiehentie, vaihtoehto 2. 23 Kuva 38. Otaniementie Otakaari Luolamiehentie, vaihtoehto 1. Kuva 39. Otaniementie Otakaari Luolamiehentie, vaihtoehto 2. 24 Kuva 40. Otaniementie Vuorimiehentie. 25 Kuva 41. Otaniementie Vuorimiehentie,

Lisätiedot

KIVINIEMI KIVINIEMEN PUISTON OSA, ASEMAKAAVAN MUUTOS

KIVINIEMI KIVINIEMEN PUISTON OSA, ASEMAKAAVAN MUUTOS Liite / Ymp.ltk 16.12.2014 / KIVINIEMI KIVINIEMEN PUISTON OSA, ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.12.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus- ja mittaustoimi 2014 1. SUUNNITTELUALUE

Lisätiedot

POSION KUNTA Toimintaympäristölautakunta KAAVOITUSKATSAUS VUODELTA 2015

POSION KUNTA Toimintaympäristölautakunta KAAVOITUSKATSAUS VUODELTA 2015 POSION KUNTA Toimintaympäristölautakunta KAAVOITUSKATSAUS VUODELTA 2015 YLEISTÄ KAAVAJÄRJESTELMÄSTÄ Kaavat jaetaan yleispiirteisiin ja yksityiskohtaisiin kaavoihin. Yleispiirteisiä kaavoja ovat maakunta-

Lisätiedot

Etelä-Savon seutukaava, joka on vahvistettu ympäristöministeriössä 18.12.2001, koskee koko suunnittelualuetta.

Etelä-Savon seutukaava, joka on vahvistettu ympäristöministeriössä 18.12.2001, koskee koko suunnittelualuetta. SULKAVAN KUNTA PARTALANSAAREN RANTAOSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnittelualue Oikeusvaikutteinen osayleiskaava on tarkoitus laatia Sulkavan kunnan Partalansaaren ranta-alueille.

Lisätiedot

http://nurxcity/webmap/content/result.htm

http://nurxcity/webmap/content/result.htm Sivu 1/6 KIRKONKYLÄ, Krannila Määräysnumero Ulkoasu 2.000 2.001 3.000 5.001 8.000 10.000 selitys Asuinkerrostalojen korttelialue. Rakennusten ensimmäiseen kerrokseen saa sijoittaa liiketiloja ja julkisia

Lisätiedot

HANHIJOEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, ALASTALO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

HANHIJOEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, ALASTALO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus HANHIJOEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, ALASTALO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo: 9.3.2016 päivitetty: 13.4.2016 on lakisääteinen (MRL

Lisätiedot

Keilaniemi Asemakaavan muutos 10. kaupunginosa, Otaniemi Virkistysalue

Keilaniemi Asemakaavan muutos 10. kaupunginosa, Otaniemi Virkistysalue 1 (6) Asianumero 3941/10.02.03/2014 Aluenumero 220827 Keilaniemi Asemakaavan muutos 10. kaupunginosa, Otaniemi Virkistysalue Asemakaavan muutoksen selostus Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 18.

Lisätiedot

Lepänkorvan silta kaavan muutos kaava nro 488 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA 30.9.2015

Lepänkorvan silta kaavan muutos kaava nro 488 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA 30.9.2015 30.9.2015 Lepänkorvan silta kaavan muutos kaava nro 488 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA V a l k e a k o s k e n k a u p u n k i K a u p u n k i s u u n n i t t e l u S ä ä k s m ä e n t i e 2 3

Lisätiedot

KOKKOLAN KAUPUNKI TEKNINEN PALVELUKESKUS KAAVOITUSPALVELUT KARLEBY STAD TEKNISKA SERVICECENTRET PLANLÄGGNINGSTJÄNSTER

KOKKOLAN KAUPUNKI TEKNINEN PALVELUKESKUS KAAVOITUSPALVELUT KARLEBY STAD TEKNISKA SERVICECENTRET PLANLÄGGNINGSTJÄNSTER KOKKOLAN KAUPUNKI TEKNINEN PALVELUKESKUS KAAVOITUSPALVELUT KARLEBY STAD TEKNISKA SERVICECENTRET PLANLÄGGNINGSTJÄNSTER ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TONTTI 272-2-1-10, ASUNTO

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alavuden rantaosayleiskaavan 2. osan muutos Kuorasjärvi, pohjoisosa, Kuusikallio

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alavuden rantaosayleiskaavan 2. osan muutos Kuorasjärvi, pohjoisosa, Kuusikallio OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alue Alavuden rantaosayleiskaavan 2. osan muutos Kuorasjärvi, pohjoisosa, 10-405-23-89 Kuusikallio Maankäyttö- ja rakennuslain 63 1 momentin mukaan kaavaa laadittaessa

Lisätiedot

ALAVIESKAN KUNTA Keskusta-alueen osayleiskaava

ALAVIESKAN KUNTA Keskusta-alueen osayleiskaava ALAVIESKAN KUNTA Keskusta-alueen osayleiskaava Kysely alueen asukkaille ja maanomistajille Hyvä asukas tai maanomistaja! Alavieskaan ollaan tekemässä keskusta-alueen osayleiskaavaa. Alueen kaavoitustarve

Lisätiedot

ISO-KALAJÄRVI, RANTA-ASEMAKAAVA Ranta-asemakaava koskee Juhtimäen kylän (407), tilaa Metsäkestilä (2-87)

ISO-KALAJÄRVI, RANTA-ASEMAKAAVA Ranta-asemakaava koskee Juhtimäen kylän (407), tilaa Metsäkestilä (2-87) Liite 5 / Ymp.ltk 21.1.2014 / 8 ISO-KALAJÄRVI, RANTA-ASEMAKAAVA Ranta-asemakaava koskee Juhtimäen kylän (407), tilaa Metsäkestilä (2-87) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 21.1.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI

Lisätiedot

LIITE LIITE 11. Kuusankoski-Koria. Kouvolan keskustaajaman. viherosayleiskaava. viherosayleiskaava

LIITE LIITE 11. Kuusankoski-Koria. Kouvolan keskustaajaman. viherosayleiskaava. viherosayleiskaava LIITE LIITE 11 Kuusankosken-Korian viherosayleiskaava Kouvolan keskustaajaman viherosayleiskaava Kuusankoski-Koria viherosayleiskaava Suunnittelualueen Suunnittelualueen sijainti sijainti Yleiskaavoitus

Lisätiedot