Raporttiluonnos elävä raitti kohtaamispaikkana Yleissuunnittelun kohteina Ruukin Luohuan kylä, Sievin Asemakylä ja Ylivieskan ydinkeskusta

Transkriptio

1 Raporttiluonnos elävä raitti kohtaamispaikkana Yleissuunnittelun kohteina Ruukin Luohuan kylä, Sievin Asemakylä ja Ylivieskan ydinkeskusta Pohjois-Pohjanmaan liitto Liikenne- ja viestintäministeriö AIR-IX Suunnittelu Ympäristötaito Oy 2004

2 Valokuvat AIR-IX SUUNNITTELU Ympäristötaito Oy Kristiina Strömmer Ilmakuvat lupa Kannen valokuvat ja suunnitelmat Sievi Asemakylän raitti Ruukki Luohua Tuleva kohtaamispaikka, kylätori kirjaston edessä Ylivieska Idealuonnos, Aseman edusta tapahtuma-aukiona Sievi Asemakylä Vanha viljelyksille johtava tie koulun eteläpuolella Ruukki Luohua Kyläkoulu Ylivieska Kohtaamispaikka Juurikoskenkadun eteläpäässä

3 1 ALKUSANAT Alkusanat, Kaisa ja Tuomo Yleistä asiaa, työn taustaa, tekijät, kiitokset ym. Työryhmien jäsenet mainittu myös työohjelman lopussa elävä raitti kohtaamispaikkana

4 2 0 JOHDANTO Suunnittelutyön tavoitteista ja suunnittelun tarpeesta Liikenne- ja viestintäministeriön kolmivuotisen Jaloin hankkeen tavoitteena on kevyen liikenteen edistäminen. Osana hanketta Pohjois-Pohjanmaan liitto ja liikenne- ja viestintäministeriö ovat lähteneet kehittämään kyliä ja pikkukaupunkikeskustoja ja niiden elinvoimaisuutta OMIN JALOIN - elävä raitti kohtaamispaikkana hankkeen avulla. Hankkeen nimi juontuu siitä, että asukkaat ja muut paikalliset toimijat otetaan oman jalankulkuympäristönsä parantamiseen vahvasti mukaan sekä ideoimaan että toteuttamaan. Tavoitteena on esimerkkikohteiden yleissuunnittelun kautta löytää malleja ja toimintatapoja raittien ja niiden ympäristön parantamiseksi. Pohdittavana on mm. voidaanko kevyen liikenteen raitti tehdä tavanomaisesta pyörätiestä poikkeavalla tavalla ja missä ihmiset kohtaavat raitin varrella tai löydetäänkö edullisia ratkaisumalleja? Tässä työssä kehitetään kahden kylän ja yhden pienen kaupungin keskustan raitteja ja niihin liittyviä alueita kohtaamispaikkoina. Yleissuunnittelun esimerkkikohteet ovat Pohjois-Pohjanmaalta - Ruukin kunnan Luohuan kylä, Sievin kunnan Asemakylä ja Ylivieskan ydinkeskusta. Kyläkohteet valittiin Pohjois-Pohjanmaan kyläprojektissa aktiivisiksi todetuista kylistä, joilla on hyvin toimiva kylä- tai maaseutuyhdistys. Ylivieska otettiin suunnittelukohteeksi ajankohtaisuutensa vuoksi. Osa Ylivieskan keskustan kaupallisista palveluista oli siirtymässä suuren kauppakeskuksen perässä pois keskustasta. Keskustelun aiheeksi kohosi kysymys: Missä on pikkukaupungin sydän? Ylivieskassa oli jo perustettu ydinkeskustatyöryhmä, jossa kaupungin virkamiehet, keskustan yrittäjät ja päättäjät yhdessä pohtivat mitä keskustan kehittämiseksi tulee tehdä. Omin jaloin hankkeen ajatuksena on tuoda julkisuuteen ympäristön parantamismahdollisuuksia, joita varmasti löytyy kylistä ja pikkukaupungeista ja näin rohkaista kansalaistoimintaa, talkoohenkeä ja yhteistyötä myös viranomaisten ja kansalaisten välillä. Ruukki, Luohuan kylä Kylän päätavoitteena on kevyen liikenteen yhteyksien parantaminen erityisesti koululaisia ajatellen ja kohtaamispaikkojen kehittäminen. Omin Jaloin -projektin päätavoitteena Luohualla on hakea malleja edullisista ja keveistä menetelmistä kevyen liikenteen yhteyksien parantamiseksi, vaihtoehtoa tavanomaiselle asvaltoidulle maantien varteen rakennettavalle kevytliikenneväylälle sekä kylän elinvoimaisuuden tukeminen. Sievi, Asemakylä Kylän päätavoitteena on ulkoilumahdollisuuksien parantaminen ja kyläraittien kehittäminen kohtaamispaikkoina. Omin Jaloin -projektin päätavoitteena Asemakylällä on löytää malli vapaa-ajan liikkumismahdollisuuksien parantamiseksi, kohtaamispaikkojen kehittämiseksi ja kylän elinvoimaisuuden tukeminen. Ylivieskan ydinkeskusta Kaupungin ydinkeskustatyöryhmän päätavoitteena on mm. ydinkeskustan vetovoimaisuuden parantaminen. Omin Jaloin -projektin päätavoitteena Ylivieskassa on antaa kaupungille kevyen liikenteen ympäristöä parantava malli, jonka pohjata on mahdollista toimia esimerkiksi kaavoituksen keinoja käyttäen. Tavoitteena on myös kevyen liikenteen yhteyksien jatkuvuus. elävä raitti kohtaamispaikkana

5 3 Omin jaloin -hankkeen alkuvaiheen yhteistyön satoa on Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan kyliä koskevan suunnittelumääräyksen täydentäminen. Määräyksen mukaan kylien ydinaluetta tulee kehittää toiminnallisesti, kyläkuvallisesti ja liikennejärjestelyiltään selkeästi hahmottuvaksi kohtaamispaikaksi. Asukkaiden luottamus yhteishankkeisiin paranee, kun suunnitelmia päästään myös toteuttamaan. Ajatuksena on jakaa toteuttaminen vaiheisiin niin, että voimavarat riittävät. Henkisiä voimavarojakin saa lisää kun voi juhlistaa tietyn vaiheen valmistumista vaikkapa kyläjuhlin. Kylillä hankkeiden toteuttamista on tarkoitus rahoittaa uusilla rahoitusyhteistyömuodoilla ja osittain Euroopan Unionin rahoituksella (Alma, EMOTR, Leader). Oulussa Pohjois-Pohjanmaan liitto Liikenne- ja viestintäministeriö Air-Ix Suunnittelu Ympäristötaito Oy elävä raitti kohtaamispaikkana Omin jaloin teksti on tarkoitus lisätä kaikille sivuille raportin taiton loppuvaiheessa. Väripalkit (tai harmaat palkit) ovat sivun laidasta laitaan, vaikka meidän talon tulostimet eivät printtaa reunaan asti.

6 4

7 5 Sisällysluettelo 0 JOHDANTO TIIVISTELMÄ TOIMINTAMALLIT JA TOTEUTTAMINEN Kylät Pienten kaupunkien keskustat Toimintamalleista Suunnittelunäkökohtia Teknisistä keinoista ja toteuttamisesta Rahoitusyhteistyö Käytännön vihjeitä RUUKIN LUOHUAN KYLÄ Lähtökohtia Yleissuunnitelma Ajatuksia jatkosuunnittelua varten SIEVIN ASEMAKYLÄ Lähtökohtia Yleissuunnitelma Ajatuksia jatkosuunnittelua varten YLIVIESKAN YDINKESKUSTA Lähtökohtia Yleissuunnitelma Ajatuksia jatkosuunnittelua varten JATKOTOIMENPITEET JA SEURANTA...53 Kirjallisuutta ja lähteitä Esimerkkejä aihepiiriä käsittelevästä kirjallisuudesta, kylien ympäristön ja tiestön kehittämiseen liittyvistä projekteista sekä muista lähteistä Liitteet 1. Työohjelma ja työryhmien kokoonpano 2. Maaseudun pientiestön kehittämishankkeiden rahoittaminen Pohjois-Pohjanmaan alueella EMOTR valintakriteerit. 3. Yleissuunnitelmakartat 3a. Ruukin Luohuan kylä 3b. Sievin Asemakylä 3c. Ylivieskan ydinkeskusta 3d. Ylivieskan ydinkeskusta: - Ajatuksia toiminnasta ja kohtaamispaikoista - Ajatuksia toteuttamiskohteista ja toteuttamisjärjestyksestä

8 6

9 7 1 TIIVISTELMÄ Elävä raitti kohtaamispaikkana Ajatus kylien kevytliikenneympäristöjen kehittämisestä laajempana yhteistyönä lähti liikkeelle Pohjois- Pohjanmaan liiton ja Liikenne- ja viestintäministeriön yhteisistä päämääristä. Kevyen liikenteen edistäminen on yksi ministeriön liikennepoliittisen ohjelman tavoitteista, jota valtakunnan laajuisesti edistetään kolmivuotisen Jaloin -hankkeen kautta. Jaloin hanke sisältää yli kaksikymmentä tutkimusohjelmaa, suunnitelmaa tai selvitystä, esimerkiksi: Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen kyläteillä, Kävelyosuuden lisääminen lyhyillä osuuksilla, Kevyen liikenteen väylät liikuntapaikkoina, Yksityisteiden käyttäminen kevyen liikenteen reitin osina, Pyöräpysäköinti, Talvipyöräily, Kevyen liikenteen ilmakuvaukset, jne. OMIN JALOIN elävä raitti kohtaamispaikkana -hankkeessa, etsitään konkreettisen kyläkohteiden yleissuunnittelun kautta toiminta-, yhteistyö- ja toteuttamismallia kylä- ja pikkukaupunkikeskustojen kevytliikenneympäristön kehittämishankkeisiin. Työ alkoi työohjelman ja alustavan aikataulun laatimisella maaliskuun lopussa 2003 ja valmistui raportteineen huhtikuussa Omin jaloin -yleissuunnittelun kohteita olivat Ruukin Luohuan kylä, Sievin Asemakylä ja Ylivieskan ydinkeskusta. Ohjausryhmässä oli edustettuina liikenne- ja viestintäministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, ympäristöministeriö, Pohjois-Pohjanmaan liitto, Jaloin hanke, Tiehallinnon Oulun tiepiiri ja Ratahallintokeskus. Monipuolista näkemystä ja sisältöä työhön toivat projektiryhmä - johon kuuluivat mm. kunnanjohtajat - ja suunnittelun kohdealueiden edustajista kootut paikallistyöryhmät. Asukkaat toivat esiin tavoitteitaan ja näkökantojaan kyläkokouksissa ja koululaiset koululaiskyselyssä. Omin jaloin hanke on kaksitahoinen. Suunnittelukohteissa toivottiin ideoita ja eväitä kevytliikenneympäristön parantamiseksi toisaalta esimerkkien avulla etsittiin kokemuksia laajasta yhteistyöstä ja sovellettavissa olevista malleista. Omin jaloin projekti antoi kuhunkin suunnittelukohteeseen suosituksen kevyen liikenteen ympäristön kehittämisestä. Kevytliikenneympäristö pitää sisällään muutakin kuin kävelyä tai pyöräilyä paikasta toiseen. Aukiot ja kylätorit, joilla ihmiset kohtaavat, kävely ja pyöräily virkistäytymis- ja kunnonkohottamismuotona, palvelut, maisemat ja ympäristön historiallinen kerroksellisuus ovat tärkeä osa kevyen liikenteen ympäristöä. Ylipääntie Koulu ja pallokenttä Yleissuunnitelmat 1. Ruukin Luohuan keskustaa, ote yleissuunnitelmasta. Uusi ehdotettu kävelypolku on esitetty valkoisella. Ruukissa Luohuan kylällä Omin jaloin -yleissuunnitelman suositus kevyen liikenteen reitiksi on kivituhkapintainen maatien suuntainen kävelypolku. Kevyen liikenteen reitin saamista pidettiin kylällä erittäin hyvänä ja tarpeellisena, mutta kaikissa tarkastelluissa reittivaihtoehdoissa oli maanomistajia, jotka eivät halua reittiä maalleen. Yleissuunnitelmassa esitetty polku lähtee koulun kohdalta pohjoiseen suoraan kohti Ylipään tietä, jolta suunnalta lapsia kulkee koululle. Etelän suuntaan polku kulkee maantien varressa. Päätiellä liikennettä on tarkoitus rauhoittaa rakentamalla porttiaiheet kylän molempiin päihin. Kauempana maantiestä kulkevia yksityisteitä on tarkoitus käyttää myös ulkoiluun ja ratsastukseen. Koulu ja pallokenttä ovat kylän tärkeimpiä kohtaamispaikkoja. Kylätien itäpuolella kohtaamispaikkana on kylätori, jota rajaavat kirjasto, kierrätyspisteenä toimiva aitta, asuinrakennus ja kyläkaupan kiinteistö.

10 8 Sievin Asemakylällä pyörätieyhteydet kylän keskustan kohdalla ovat olemassa. Keskusteluissa kylän edustajien ja kyläläisten kanssa tuli esille tarve parantaa ulkoiluyhteyksiä. Yleissuunnitelmassa Korhosjärven ympärille suunniteltiin ulkoilu-/latureitti laavu- ja nuotiopaikkoineen ja täydennettiin kävelypolkuyhteyksiä kylällä. Kävelypolun ja ulkoilureitin teemana on kulttuuri- ja luontopolku. Puistomaiseksi kohtaamispaikaksi on ajatus kunnostaa kyläkaupan, päiväkodin ja seurantalon välinen rakentamaton alue. Kyläkaupan ja kyläraitin väliin mahtuu pieni kylätori. Koulun jääkiekkokaukaloa on tarkoitus käyttää lasten toivomana skeittipaikkana. Ylivieskan keskustassa täydennettiin kevyen liikenteen yhteydet jatkuvaksi verkostoksi. Kävelypainotteinen suurkortteli palveluineen on kaupungin sydän. Jalankulun lisääntyessä palvelut monipuolistuvat ja alkavat tuoda ilmettä katukuvaan. Ajatuksena on, että ydinkeskustasta vähitellen muodostuisi kaupunkilaisten yhteinen olohuone. Jokiranta ja vesinäkymät otetaan osaksi ihmisten jokapäiväistä elinympäristöä rakentamalla rannalle yhtenäinen ulkoilureitistö ja pyörätie. Rantareittien rakentaminen ja Helaalan myllyn edustan kunnostaminen kohtaamispaikaksi on lähdössä liikkeelle samaan aikaan joen pohjapatojen rakentamisen kanssa. Ydinkeskustan ehkä tärkein kohtaamispaikka on asema-aukio. Keskustan hajanaista ja asvalttista kaupunkikuvaa eheytetään ja katutilaa rajataan pääasiassa istutuksilla. Suunnittelu Kevytliikennereittien suunnittelussa korostuivat yhteyksien jatkuvuus, tärkeiden toimintojen ja alueiden yhdistäminen, turvallisuus ja ympäristön viihtyisyys. Kohtaamispaikkoina on hyvä käyttää olevia toiminnan painopistealueita. Näitä ovat esimerkiksi kaupat, liikenteelliset solmukohdat, koulu, kirjasto, leikkipaikat, jne. Hyviä uusia kohtaamispaikkoja ovat maisemaltaan ja näkymiltään miellyttävät alueet, rannat, kulttuurihistoriallisesti kiinnostavat alueet, rakennukset joille etsitään uutta käyttöä jne. Kylän ja kaupungin historiaa, perinteitä ja vahvuuksia kannattaa analysoida ja tuoda suunnitelmassa esiin. Asukkaat ovat oman ympäristönsä ja tarpeidensa asiantuntijoita. Heitä kuultiin sekä kylätilaisuuksissa, että paikallistyöryhmän kautta. 2. Sievin Asemakylällä kehitettävä ulkoilureitti kiertää Korhosjärven 3. Ylivieskan aseman edustan aukio yleissuunnitelmassa. Olevat yhteydet on esitetty oranssilla, uudet punaisella. 4. Ylivieskan Päivärinnan koulun oppilaan näkemys kohtaamispaikasta.

11 9 Suunnitelmien toteuttaminen Tavoitteena on, että ainakin osa toiveista ja suunnitelmista myös toteutetaan. Osa ideoista jää pankkiin tulevia vuosia varten. Toteuttamista varten kohteista laaditaan jatkotyönä yksityiskohtaisemmat suunnitelmat. Kuntien ja valtionhallinnon vähenevistä voimavaroista johtuen rakennussuunnitelmia ja toteuttamista varten tarvitaan rahoitusyhteistyötä monelta taholta ja myös kyläläisten talkoohenkeä. Toteutus- ja rahoitusohjelman nimeksi sopisi vaikka Omin jaloin ja käsin korostamaan talkootyön tärkeyttä pikkupaikkakunnilla. Hankkeen jakaminen osiin helpottaa toteuttamista ja rahoituksen järjestämistä. Kylän tulee riittävän yksimielisenä olla hankkeen takana. Jos rahoitusta hakee kyläyhdistys, sen tulee olla rekisteröity. Ylivieskan kaupungin osalta keskustan kevytliikenneympäristön parantaminen etenee erillisten hankkeiden ja kaavoituksen kautta. Hanke julkisuudessa Omin Jaloin hankkeelle ja kylien sekä pienten kaupunkien keskustojen kehittämiselle yleisesti haettiin julkisuutta mm. lehdistössä ja teemapäivillä. Tarkoituksena on herättää myönteistä kiinnostusta kylä- ja kaupunkikeskustojen parantamiseen sekä päättäjissä, että vastaavien alueiden asukkaissa. Hanketta esiteltiin mm. Oulussa Elävä Kaupunkikeskusta ry:n teemapäivillä Kaupunkikeskustojen kerrostumat ja uudet ulottuvuudet , sekä Kuntakoulutuksen Helppo liikenneympäristö päivillä Helsingissä Ylivieskassa järjestettiin tiedotustilaisuuksia mm. jokasyksyiseen tapahtumaan -Viljanpäiviin - liittyen

12 10 2 TOIMINTAMALLIT JA TOTEUTTAMINEN 2.1 Kylät Pohjois-Pohjanmaalla on yli 330 kylää, joilla on omat ominaispiirteensä. Yleissuunnittelun kohteet Ruukin Luohuan kylä ja Sievin Asemakylä poikkeavat toisistaan, ja ongelmat sekä suunnittelutarpeet ovat erilaiset. Yhteisiä piirteitäkin kylillä on. - Ympäristö on luonnonläheinen, mahdollisuus luomuelämään, kesämökkiä ei tarvitse erikseen hankkia - Vapaa-ajanharrastukset liittyvät usein liikuntaan, hyötyliikuntaan tai retkeilyyn luonnossa: Metsästys ja kalastus, puutarhan hoito, marjastus, ulkoilu, pyöräily, hiihto, mopolla tai moottorikelkalla ajelu, ratsastus sekä eri urheilumuodot ovat tärkeitä vapaa-ajan viettotapoja. - Maa- ja metsätalouselinkeinon väistyminen ja maatalouden tuotantoyksiköiden kasvattaminen paremmin kannattaviksi johtavat siihen, että suurella osalla kylien asukkaista pitää ainakin sivuelinkeinona olla muu ammatti kuin maanviljelijä. - Maisema on vaarassa ränsistyä, jos pellot jäävät viljelemättä. - Vanhat kylätiet on aikoinaan usein vain levitetty autoliikennettä silmälläpitäen, kevyen liikenteen on ajateltu hoituvan itsestään. Ajonopeudet ja liikennemäärät ovat kasvaneet ja maatalousajoneuvojen sekä rekkojen koot ovat suurentuneet, mikä huonontaa kevyen liikenteen turvallisuutta. - Vanhoja viljely- ja yksityisteitä ja polkuja käytetään usein epävirallisesti kulkuyhteyksinä ja ulkoilureitteinä. - Olevia kohtaamispaikkoja kylillä ovat erityisesti koulut, kyläkaupat ja erilaiset urheilupaikat (palloja luistelukentät, uimarannat, urheilutalo jne.) Lisäksi kylillä saattaa olla yhteinen kierrätyspiste, kirjasto, seurantalo tai rukoushuone. Palveluiden saatavuus ja työmahdollisuudet vaihtelevat kylillä. Koulu ja kauppa ovat peruspalveluita joiden häviäminen vaikuttaa myös ihmisten mielialaan ja kylän kehittämisnäköaloihin. Etäällä kasvukeskuksista sijaitseva kylä jolla ei ole palveluita ei houkuttele nuorta polvea jäämään saati uusia asukkaita. Linja-auto- ja taksiliikenne perustuvat paljolti koululaiskuljetuksiin. Jos lapsia ei kylällä ole, kärsivät muidenkin asukkaiden palvelut. Yleissuunnittelun tavoitteesta kylillä Kuntien, tiehallinnon ja muiden toimijoiden resurssit ovat pienentyneet jo vuosien ajan. Lakimääräiset velvoitteet ja väestön painopistealueet nielevät käytettävissä olevat varat. Tästä syystä on selvää, että erityisesti pienillä kylillä vähenevät voimavarat tulee yhdistää. Kylillä kannattaa käyttää keveitä ratkaisuja, joiden toteuttamiseen paikalliset asukkaat ja yrittäjät voivat osallistua. Hankkeista saatava hyöty tulisi olla laajaa, kylien elinvoimaisuutta tukevaa ja useiden toimijatahojen intressien mukaista. Näin myös toteuttamisen rahoitusmahdollisuudet paranevat. Omin Jaloin projektissa tavoitteena on eri toimijoiden voimavarat yhdistäen kehittää asukkaille viihtyisiä kohtaamispaikkoja ja turvallista kevytliikenneympäristöä. Lähtöajatuksena oli, että ympäristöä kehitetään alueen ominaispiirteet huomioon ottaen ja olevaa rakennetta täydentäen tai korjaten. Ensin etsitään miellyttävät oleskelupaikat, kulkureitit ja palvelut, jonka jälkeen täydennetään olevaa rakennetta. Esimerkkikohteiden ydinalueita kehitetään viihtyisäksi kohtaamispaikaksi. Tavoitteena on turvallinen, kaunis ja viihtyisä raitti, jonka varrella on erilaisia toiminta- ja kohtaamispaikkoja kuin helminauhana kylätori - kioski linja-autopysäkki - kahvila - kauppa - kirpputori - leikkipaikka - koulu - kuntopolku - rantareitti jne. Asukkaiden tavoitteita kerättiin kylällä pidetyssä yleisötilaisuudessa ja paikallistyöryhmän kautta. Koululaisten tavoitteita ja ajatuksia kohtaamispaikoista ja kevytliikennereiteistä saatiin kyselyillä. Tavoitteet tulivat esille selvinä konkreettisina tarpeina: koululle ja kylän keskustaan pitää olla turvalliset kävely-yhteydet, maantietä käytettiin ulkoilureittinä ja toivottiin uutta viihtyisämpää ulkoilureittiyhteyttä, koululaiset toivoivat alueita ja tiloja omille harrastuksilleen sekä kaunista, puistomaista ympäristöä. Kylille haettiin myös edullisia ja tavanomaisesta poikkeavia ratkaisuja.

13 Pienten kaupunkien keskustat Pienten kaupunkien keskustoissa on aika harvoin jäljellä historiallista, intiimiä ja rauhallista jalankulkuun sopivaa kaupunkimiljöötä. Usein ongelmana on kevyen liikenteen reittien epäjatkuvuus, ympäristön jäsentelemättömyys ja hajanaisuus sekä katutilojen leviäminen epämääräisiksi asvalttikentiksi, joilla ajoneuvoliikenne ja kevyt liikenne sekoittuvat. Autot ovat valloittaneet suuren osan vapaa-alueista, eikä jalankulkijoille ole sopivia paikkoja seisahtaa edes hetkeksi. Tässä projektissa tarkasteltiin varsinaisesti vain Ylivieskan keskustaa, mutta saman tyyppistä ympäristöä löytyy muualtakin: Keskustoissa on eri ikäisiä ja tyylisiä liike- ja asuinkerrostaloja, joita ei aikoinaan ole ehditty, osattu tai hoksattu sovittaa yhteen. Pysäköintialueet ovat työntäneet rakentamista kauemmas tiestä ja syöneet viheralueet. Muutos on alkanut jo luvuilla, jolloin kauppa muuttui market -tyyppiseksi, eivätkä vanhat kiinteistöt tyydyttäneet uusia tarpeita. Uudempi ongelma on, että palvelut haetaan nykyään henkilöautolla entistä kauempaa, kauppakeskuksista keskustan ulkopuolelta, jopa toisesta kaupungista kymmenien kilometrien päästä. Yhdyskuntarakenne pyrkii hajaantumaan ja asukkaat, joilla ei ole autoa, jäävät palveluista paitsi. Jos voimavarat ja asiakkaat ohjataan vain hypermarketteihin käy niin, että ydinkeskusta kaupungin sydän - rappeutuu. Pikkukaupungin sydän tarvitsee elvytystä omaleimaisia ja viihtyisiä kohtaamispaikkoja, tapahtumia, julkisuutta, yrittäjiä. Kevytliikenneympäristön parantaminen ja kunnossa pito vaatii jatkuvaa monen tahon yhteistoimintaa. Kaupungin ytimeen rakennetaan palveluita ja asuntoja kysynnän pohjalta. Verotulot eivät mahdollista isojen parannushankkeiden toteuttamista yhdellä kertaa, vaan on edettävä pienin askelin. Voimavaroja löytyy yksittäisten rakennusten toteuttamiseen ja autoliikenteen huomioonottamiseen, mutta ei aina enää viherrakentamiseen, jalankulkijoiden viihtyisyyteen tai kevytliikenneyhteyksiin. Myös yrittäjiä tulisi hoksauttaa siitä, että vihreä ja viihtyisä kevyen liikenteen ympäristö on tärkeä kilpailutekijä. 5. Ylivieska, Rautatiekatu. Rakentaminen on viimeisteltyä, mutta kevytliikenneyhteyksissä, viherrakentamisessa ja katutilan yhtenäisessä ilmeessä on parantamisen varaa. Pieneenkin lisätilaan kadun varteen saisi pari pöytää ja tuolit, sekä puun jonka alla voi istuskella. 6. Ylivieskan asema-aukio. Linja-auto- ja rautatieasema ovat liikenteen solmukohtia ja kohtaamispaikkoja. Alueella on paljon toimijoita joiden voimavarat on syytä ympäristön parantamishankkeissa yhdistää.

14 Toimintamalleista Kaupunkikeskustojen kehittämisestä Kaupunkien keskusta-alueilla maankäyttöä ohjaa asemakaava jonka asettamissa raameissa reittien ja kohtaamispaikkojen suunnittelu tapahtuu. Asemakaava-alueen ulkopuolella maankäyttöä ohjaa useimmiten osayleiskaava. Erityyppisille puisto-, lähivirkistys- ja ulkoilualueille voidaan toteuttaa vähäisiä rakennelmia, kävelypolkuja ja levähdyspaikkoja, vaikka niiden paikkaa ei kaavassa ole osoitettu. Asemakaavan katualuetta voidaan käyttää eri liikennemuotoja varten ja katu- tori- ja liikennealueiden sisälle voidaan suunnitella reittejä, istutuksia ja kalusteita. Kulkuyhteyksiä ja oleskelualueita voidaan osoittaa myös rakennettaville korttelialueille, mielellään hyvässä yhteistyössä maanomistajan kanssa. Tärkeimmät pyörätiet on syytä esittää asemakaavassa omalla aluemerkinnällä jalankululle ja polkupyöräilylle varattu katu. Yleiseen tiehen kuuluva kevyen liikenteen väylä voidaan joissakin tapauksissa osoittaa muusta liikennealueesta erillään, Yleiseen tiehen kuuluva jalankulku- ja polkupyörätie merkinnällä. Tällöin pyörätien ja ajoradan välissä voidaan paremmin säilyttää puustoa tai rakennuksia tai viedä yleisen tien suuntainen kevyt liikenne kauemmas autojen melusta. Jos on tarvetta poiketa voimassa olevasta asemakaavasta esimerkiksi jonkun hankkeen yhteydessä, voidaan laatia hanke-, käyttö- tai yleissuunnitelma, jota käytetään myös asemakaavan muutoksen pohjana. Suunnitelmat tulisi viedä kaavamuutoksiksi asti, jolloin asianosaisia tulee kuulla. Asukasyhdistykset tai yksityishenkilöt voivat tehdä kunnallisaloitteen heille tärkeästä aiheesta. Kaupungit järjestävät yleisötilaisuuksia uusista hankkeista. Näissä tilaisuuksissa on hyvä ottaa esille kevyen liikenteen järjestelyt ja yhteisalueita koskevat tarpeet eikä ole kiellettyä puhua näistä asioista laajemmallakin kuin hanketta suoraan koskevalla alueella. Kuntalain 28 :n mukaan Kunnan asukkaalla on oikeus tehdä kunnalle aloitteita sen toimintaa koskevissa asioissa. Aloitteen tekijälle on ilmoitettava aloitteen johdosta suoritetut toimenpiteet. Valtuuston tietoon on saatettava vähintään kerran vuodessa sen toimivaltaan kuuluvissa asioissa tehdyt aloitteet ja niiden johdosta suoritetut toimenpiteet. Asukasyhdistyksissä hyvin tärkeä keskustelun aihe on yleensä elinympäristön laatu, kevytliikenneympäristö ja turvallisuus. Liikkumiseen liittyvät asiat saavat asukkaat hyvin liikkeelle yhteisiin tilaisuuksiin ja niistä on helppo esittää oma mielipide. Kaupunkikeskustoissa tärkeimpiä olevia kohtaamispaikkoja ovat ulkoilureitit, liikenneasemat, kauppakadut ja marketit, kahvilat, koulut, urheiluhallit jne. Näiden yhteyteen tulisi varata ulkotilaa - paikka jossa ihmiset voivat hetken viivähtää. Jos myös yrittäjät ja asukkaat (erityisesti nuoret ja lapset) ovat mukana talkoissa kohtaamispaikkoja kehittämässä, ne tuntuvat omilta ja pidetään paremmin siistinä ja kunnossa.

15 13 Miten kylissä voi toimia Kylissä on yksityisteitä ja polkuja, joita voi käyttää kävelyreitteinä. Usein nämä tiet suuntautuvat maantieltä poispäin, taloille, viljelyksille ja metsiin. Metsiin suuntautuvat tiet ja polut sopivat hyvin ulkoilu- ja marjastusreiteiksi. Jos yhteys on päätien suuntainen, sitä voi paremmin käyttää liikkumiseen kylällä. Pääteistä erillinen, kauempana oleva jalankulku- ja pyörätie on usein mielenkiintoisempi ja viihtyisämpi - vähemmän pölyinen, loskainen ja meluinen - kuin aivan maantien viereen tehty väylä. Yksityistietä käyttämällä ja täydentämällä voitaisiin usein säästää kevytliikennereitin rakentamiskuluja ja saada turvallinen yhteys nopeasti käyttöön. Talvikäyttöä ajatellen reitti pitäisi valaista. Kevyen liikenteen ohjaaminen yksityistielle ei kuitenkaan ole täysin selvää ja yksinkertaista. Tielle jää ajoneuvoliikennettä. Yksityistiet kulkevat joskus aivan asuinrakennusten vieritse tai pihamaan halki. Kyläkokouksissa on joskus tullut esille maanomistajien kantana, että tiellä kyllä saa kulkea, mutta missään virallisissa suunnitelmakartoissa yhteyttä ei saa näkyä. Tien käytön muuttuminen asettaa myös lisävaatimuksia kunnossapidolle. Tämän tyyppisiä hankkeita edistäisi, jos yksityistien kunnossapitoon olisi saatavissa tuntuvia avustuksia. Yksityisteiden käyttöön kevyen liikenteen väyläverkon osana liittyy runsaasti käyttöön ja kunnossapitoon liittyvää juridiikkaa (sopimustie/toimitustie), opastustarvetta, kustannusjakoa tieosakkaiden kanssa jne. Aihepiiristä tehdäänkin erillinen selvitys Tiehallinnon ja liikenne- ja viestintäministeriön rahoittamana. Luohualla näytti kartan perusteella siltä, että päätien suuntaisia yksityisteitä on käytettävissä. Käytännössä nämä tiet joko lähtivät aluksi epäloogiseen suuntaan tai kulkivat pihapiirien halki tai niiden vierestä niin, että reittien käyttämisestä ei päästy kylällä yksimielisyyteen. Kyläläisten yhteistyö on valttia. Toimiva kylä- tai maaseutuyhdistys oli yksi kriteeri, jonka perusteella myös Omin jaloin -hankkeen suunnittelukohteet valittiin. Koulun vanhempainyhdistys voi ajaa liikenneturvallisuuteen liittyviä hankkeita. Jos kyläläisillä on kokemusta onnistuneesta talkootyöstä, on tämä meriittiä yhteistyökumppaneita ja rahoitusta haettaessa. Asukkaat tai kyläyhdistys voivat tehdä aloitteita ja alustavia suunnitelmiakin. Pelkkien viranomaisille esitettyjen vaatimusten sijaan kannattaa miettiä ja kertoa miten itse on valmis toimimaan esittämänsä asian hyväksi. Myös kunta tai muu viranomainen voi esittää yhteistoimintaa esimerkiksi viranomaisneuvotteluissa tai asukkaita varten järjestetyssä kuulemistilaisuudessa. Hankkeessa aloitteellisena voi olla kuntalainen, yhdistys, kunta tai viranomainen. Viranomaiselta voi pyytää neuvoja siitä, miten sen toimialaan kuuluva asia pannaan vireille ja miten asiaa käsiteltäessä on toimittava. Hankkeet pannaan pääsääntöisesti vireille kirjallisesti. Kyläyhdistyksen perustaminen ei ole vaikeaa. Tietoa saa esimerkiksi patentti- ja rekisterihallituksen sivuilta Aatteellisessa yhdistyksessä tulee olla vähintään 3 yli 15 -vuotiasta jäsentä. Rekisteröimätön yhdistys ei ole oikeustoimikelpoinen, se ei voi hankkia nimiinsä omaisuutta eikä voi olla toisen yhdistyksen jäsenenä. Sen perustaminen ja toiminta on vapaamuotoista eikä hallitus voi toimia yhdistyksen puolesta sen muita jäseniä sitovasti. Rekisteröimättömän yhdistyksen toiminnasta vastuun kantavat ne henkilöt, jotka ovat osallistuneet vastuun aiheuttavaan toimintaan. Rekisteröimätön yhdistys ei voi esimerkiksi toimia työnantajana ja taloudellisen vastuun kantavat viimekädessä yksityiset henkilöt. Rekisteröidyt yhdistykset ovat oikeustoimikelpoisia. Ne voivat omistaa omaisuutta, tehdä sopimuksia, laatia tarvittaessa esim. hankkeen rahoitusta koskevia anomuksia ja hakemuksia. Rekisteröidyn yhdistyksen jäsenet eivät vastaa henkilökohtaisesti yhdistyksen velvoitteista. Rekisteröidyllä yhdistyksellä on enemmän velvollisuuksia kuin rekisteröimättömällä. Rekisteröidyn yhdistyksen tulee laatia tilinpäätös, joka tulee tarkastaa ja tuoda vuosikokouksen hyväksyttäväksi. Rekisteröidyllä yhdistyksellä tulee olla henkilö- tai yhteisöjäseniä, jotka maksavat jäsenmaksua.

16 14 Ennen suunnittelua on syytä olla yhteyksissä kuntaan lähtökohtien selvittämiseksi. Silloin keskustellaan esimerkiksi mitä kaikkea on otettava huomioon hanketta eteenpäin vietäessä - mitkä toimet tarvitsevat luvan, kenellä hankkeessa on toimivalta, mitä perustietoja tai selvityksiä tarvitaan, mitä lausuntoja on pyydettävä jne. Maankäyttöä koskevissa hankkeissa tulee kunnan edustajien olla mukana alusta alkaen. Kunnasta on usein saatavissa karttoja, ilmakuvia ja muuta aineistoa perustiedoiksi ja alustavaa suunnittelua varten. Yhteistyöstä suunnittelussa ja toteuttamisessa Kuntien ja kaupunkien henkilöresurssit ovat niukat. Lakimääräiset tehtävät pystytään hoitamaan, mutta ei kovin paljon ylimääräistä. Asukkaat ja kunta voivat tehdä yhteistyössä idea- ja hankesuunnittelua, mutta alkuvaiheen jälkeen kannattaa hankkia pätevä asiantuntija laatimaan suunnitelmia. Ulkopuolinen suunnittelija voi myös olla neutraali välimies eri intressiryhmien välillä. Toteuttamisessa tarvitaan rahoitusta ja ponnisteluja useammalta osapuolelta. Valtion viranomaisten kautta tulevan rahoituksen lisäksi tarvitaan kunnalta ja kylältä oma panoksensa, joka ainakin kylän osalta voi muodostua talkootyöstä ja materiaaleista. Hyvä yhteistyö on tarpeen, koska muuten esim. tiepiirin mahdollisuudet asettaa tämän tyyppisiä pienten kylien hankkeita etusijalle toteuttamisessa ovat vähäiset. Hankkeeseen ja suunnitteluun kannattaa kylissä kysyä rahoitusta esimerkiksi kunnan teknisen viraston, elinkeinoasiamiehen tai aluearkkitehdin, maakunnan liiton, TE - keskuksen, tiepiirin, maa- ja metsätalousministeriön tai alueellisen ympäristökeskuksen kautta. Jos hanke koskee kulttuurihistoriallisesti merkittäviä rakennuksia tai rakenteita voi museoviranomaisilta kysyä onko tällaiseen kohteeseen saatavissa avustusta. 7. Kyläkokous Asemakylällä. Suunnitelmaluonnokset kiinnostivat asukkaita. Omin Jaloin -hankkeessa paikallisten toimijoiden kanssa yhteistyössä tehtiin idealuonnoksia, jotka täydennettiin yleissuunnitelmaluonnokseksi. Luonnoksia esiteltiin ja arvioitiin kyläkokouksissa ja työryhmissä. Suunnittelualuetta ei kylillä tiukasti rajattu. Alue muotoutui työn kuluessa sellaiseksi, että se sisältää kehitettävän raitin ja siihen liittyvät toiminnot ja kohtaamispaikat. Yleissuunnittelun jälkeen tehdään toteuttamiseen tähtäävät tarkemmat suunnitelmat jatkosuunnitteluhankkeena.

17 15 Juridisesta pohjasta Kunnan tulisi olla hankkeissa mukana rahoituksen hankkimisessa ja sopijaosapuolena toteuttamisessa. Jos kyläyhdistys on päätoimijana ja sopimusosapuolena, tulee yhdistyksen olla rekisteröity. Kevyen liikenteen väyliä ja ulkoilureittejä rakennettaessa tiesuunnitelma, tietoimitus tai reittitoimitus antaa juridiset perusteet reitin toteuttamiselle. Yleisillä teillä kevyen liikenteen reitin rakentaminen perustuu tiepiirin hyväksymään suunnitelmaan ja maanomistajien suostumuksiin tai tiesuunnitelman perusteella tehtävään haltuunottoon. Sopimuksia erilaisista reiteistä voi tehdä myös suoraan maanomistajan kanssa, mutta sopimus sitoo vain häntä ja hänen perillisiään. (Tähän kohtaan toivon vielä täydennystä Kaisa Uusiojalta. Toivottavasti muutkin täydentävät oman toimialansa näkökannalta.)

18 Suunnittelunäkökohtia Raittien, kohtaamispaikkojen ja ulkoilureittien suunnittelusta Kylän tai pikkukaupungin raitti on usein vanha päätie, jonka varteen tärkeimmät toiminnot, kuten kaupat, baarit ja ravintolat, kirkko, koulu jne. on rakennettu. Kun maaseudulta tullaan kaupunkiin asioille on ollut kuin itsestään selvää, että autolla pitää päästä kaupan ovelle asti. Muutosten omaksumiseen liikennekäyttäytymisessä saattaa kulua aikaa. Ensimmäinen askel voi olla, että saadaan autoilijat jättämään auto pysäköintialueelle ja jalkautumaan. Ympäristön tulisi olla jalankulkuun viettelevä. Jalankulun sujuvuutta, turvallisuutta ja ympäristön laatua tulee parantaa niin, että jalkaisin kulkeminen on itsestään selvää. Pienissä kaupungeissa tai kylissä ei ole mahdollisuutta panna kaikkea uuteen uskoon. Jalankulkijoille ja pyöräilijöille voidaan antaa lisää tilaa monella tavalla kaventamalla ajorataa jollakin jaksolla, tekemällä oleskelulevennys jalkakäytävän yhteyteen, istuttamalla puurivi suojaksi ajoväylän puolelle jne. Kadun muuttaminen kävelykaduksi saattaa olla radikaali toimenpide, jos kevyen liikenteen määrä ei ole suuri. Läpiajo voidaan jollakin kadulla tarvittaessa katkaista, jos liikennejärjestelmä sen sallii - mielellään sellaisen toiminnon kohdalta, joka voi hyödyntää ulko-oleskelutiloja Katuja voidaan myös muuttaa hidaskaduiksi tai kävelypainotteisiksi kaduiksi. - Hidaskadulla käytetään korotettuja suojateitä tai korotettuja risteyksiä ja nopeusrajoitus on 30 kilometriä tunnissa - Kävelypainotteisella kadulla autot saavat ajaa kadulla, mutta nopeusrajoitus on 20 kilometriä tunnissa ja ympäristö rakennetaan tavalla joka viestii, että autoilija on vieraana kevyen liikenteen ympäristössä. Jalankulkualuetta ei yleensä eroteta reunakivillä ja tasoerolla. Pysäköintipaikat tehdään osaksi jalankulkijan ympäristöä. Kadun alle rakennettu kunnallistekniikka ja kuivatus otetaan huomioon rakennussuunnittelussa. Kevytliikenneympäristön parantamisen lisäksi tulee pysäköintialueita olla tarjolla keskeisellä paikalla. Jos pysäköintiin käytetään kaupan yksityistä pysäköintialuetta, on osa paikoista luonnollisesti pitempään varattuna, mutta tämä ei välttämättä ole kaupalle haitta. Asiakas on saatu pysäytettyä, joten hän saattaa myös tehdä ostoksia. Raittien suunnittelussa täytyy ottaa huomioon historialliset ja kyläkuvalliset arvot. Eri aikakaudet saavat näkyä. Jos raitti on säilynyt intiimin kapeana, sitä ei saisi tarpeettomasti levittää. Vanhat rakennukset ja kyläkuvallisesti merkittävä puusto tulee pääsääntöisesti säilyttää. Pikkukaupungeissa asemakaavoitus on ratkaisevassa roolissa. Rakennettavat korttelialueet, rakennusten paikat ja paikoitus tulee sijoittaa niin, että täydennetään olevaa eikä tuhota raitin ominaispiirteitä. Miljöön kannalta arvokkaat rakennukset otetaan nykyään entistä paremmin huomioon, mutta perinteiset kulkuyhteydet saattavat kylillä ja kaupungeissa unohtua ja jäädä uusien rakennusten alle tai ne katkaistaan aitaamalla. Tämä saattaa harmittaa asukkaita yhtä paljon kuin uuden kävelyreitin ilmestyminen oman ikkunan alle. Yleensä muutokset aiheuttavat kiistoja ja stressiä asukkaissa. Jos olevaan ympäristöön suunnitellaan paljon radikaaleja muutoksia, saattaa niiden toteuttaminen jäädä kesken jolloin ympäristö on koko ajan hajanainen ja viimeistelemätön. Viherrakentamisella voidaan merkittävästi yhtenäistää kaupunkikuvaa. Asemakaavamääräyksissä tai erillisissä rakentamisohjeissa voidaan antaa materiaaleja, kattokaltevuuksia, väritystä, ikkunoita, aitaamista tms. yksityiskohtia koskevia ohjeita, joita noudattaen rakennustapa pysyy yhtenäisenä vaikka toteuttaminen tapahtuu pitkän ajan kuluessa.

19 17 Keskustaraitin ja kevytliikennereittien suunnittelussa kannattaa miettiä esimerkiksi seuraavia asioita - yhteystarpeet eri toimintojen ja nykyisten sekä kaavailtujen kohtaamispaikkojen välillä - ovatko reitit tai alueet turvallisia, jääkö esteitä, mihin jää ongelmapaikkoja ja voiko niitä parantaa - erilaisia toteuttamiskeinoja: kävelykatu, kävelypainotteinen alue tai katu, hidaskatu tai pihakatu (asuinalueet) - miten eri väestö- ja ikäryhmien tarpeet on otettu huomioon (esim. lapset, iäkkäät) - muista että myös työikäisillä on joskus hankala liikkua, esimerkiksi lastenvaunujen tai kauppakassien kanssa, sairaana - vapaa-aika, koulu- ja työmatkat, asiointi, shoppailu, iltaelämä, arkiliikunta, kunnon kohottaminen, elämykset reitin varrella - eri väestöryhmien kannalta - onko ympäristö kaunis tai voiko sitä parantaa, onko hyvät näkymät otettu huomioon (vesistöt, maalaismaisema, arvokkaat rakennukset, kasvillisuus) - houkuttelevatko reitit pysähtymiseen ja ihmisten kohtaamiseen vai ainoastaan eteenpäin rientämiseen - miten toimii eri vuoden- ja vuorokauden aikoina (aurinkoinen paikka houkuttelee kulkemaan ja pysähtymään, etenkin keväällä) - onko hanke ja laatutaso sopiva voimavaroihin suhteutettuna, voiko hanketta jakaa osiin Arkielämään liittyvät paikat ovat hyviä kohtaamispaikkoja. Tällaisia ovat esimerkiksi koulujen ympäristö, leikkipuistot, kylätorit, kaupalliset palvelut, kierrätyspisteet tai bussipysäkit, sekä ulkoiluun ja urheiluun liittyvät ympäristöt kuten - pururadat, urheilutilat, ulkoilu- ja kävelyreittien taukopaikat. 8. Ylivieska. Vasemmalla oleva kohtaamispaikka jäätelökioskin edessä, Halpa-Hallin tuntumassa. Oikealla Päivärinnan koulun oppilaan ajatus kohtaamispaikasta. Alla Helaalan mylly kesäkahvilana. Kohtaamispaikkoja on hyvä muodostaa oleviin rakennuksiin ja sisätiloihin tukeutuen. Joskus toiminta tai palvelu loppunut taikka tilat ovat muuten jääneet hyvin vähäiselle käytölle. Silloin kannattaisi miettiä rakennuksen uusia käyttö- ja toimintamuotoja, vaikkapa kahvilaa, kerhotiloja, tarinatupaa tai kylätaloa.

20 18 9. Ylivieskan ydinkeskusta, ote yleissuunnitelmasta. Keskustan tulisi vietellä jalankulkuun. Hyvässä jalankulkupainotteisessa keskustassa tulisi olla mahdollisuus seurata kaupungin elämää. Kohtaamispaikkojen suunnittelussa ja arvioimisessa tulevat esiin samat asiat kuin reittien suunnittelussa. Lisäksi kannattaa miettiä esimerkiksi: - miten olevat toiminnot ja sisätilat liittyvät reitteihin - mihin ihmiset luontaisesti hakeutuvat - parhaiden näkymien äärelle pysähdytään - onko alue sopivan suojaisa ja aurinkoinen, niin päivällä kuin illallakin - nuorison erityistarpeet kokoonnutaan nuorisotiloihin, hampurilaispaikkaan, ollaan porukassa, näyttäydytään ja tarkkaillaan toisia Ota myös huomioon tarvitaanko reiteillä tai kohtaamispaikoissa esimerkiksi: - valaistusta - kuivatusta - erilaisia varusteita tai kalusteita - opasteita tai viitoitusta Pikkukaupunkikeskustoja voidaan yhtenäistää rajaamalla katu- ja aukiotiloja esimerkiksi puustolla tai keveillä rakennelmilla katoksilla, arkadeilla, valaisinriveillä jne. Parhaat näkymät ja maisemat tulee säilyttää tai ottaa esiin ja korostaa, kuten näkymät vesistöön tai kulttuurihistoriallisiin kohteisiin, joita Ylivieskassa ovat esim. kirkko, rautatieasema, mylly, Savisilta jne. 10. Ylivieskan Asemakatu. Katutilaa ja kohtaamispaikkoja voidaan rajata istutuksilla ja kiveyksillä.

21 Yksi luonnosvaiheen ajatus Ylivieskan asemaaukioksi. Alueelle suunnitellaan matkakeskusta. Erilaiset toiminnalliset aukiot tori, linja-autoasema, kaupan tai koulun sisääntulopiha, kioskin edusta jne. ovat hyviä kohtaamispaikkoja. Ylivieskan ehkä tärkein kohtaamispaikka muodostuu aseman, taksiaseman ja linja-autoaseman edustalle. Alueella kohtaavat ja yhdistyvät julkinen ja kevyt liikenne. Aseman lähistöllä tulee olla pysäköintipaikkoja sekä henkilöautoille, että pyörille ja kevytmoottoripyörille. Viihtyisä odotuspaikka pitää olla myös ulkona, aurinkoisella paikalla ja aikataulut sekä kioski tai kahvila lähellä istuskelupaikkaa. Kohtaamispaikat voivat olla myös levähdyspaikkoja, etappeja matkalla. Ne tulisi sijoittaa oikein. Riittävän tiheään vanhempia kulkijoita ajatellen, maisema ja vesinäkymät sekä näkymän päätteet huomioon ottaen. Paikan tulisi olla lämmin ja tuulensuojainen ja suuntauksen sopiva vuorokauden- ja vuodenaikoja ajatellen. Kulkureitin varrella on mukava seurata ohikulkijoita. Toisaalta myös rauhallisella levähdyspaikalla on puolensa - voi seurustella tai syventyä kirjan tai lehden lukemiseen. Ulkoilureitin varteen kohtaamispaikaksi riittää esim. 1-2 penkkiä, puistovalaisin ja roskakori. Kasvillisuutta on hyvä käyttää tilaa rajaamaan, kaunistukseksi ja tuulensuojaksi. Ote Sievin Asemakylän keskustan yleissuunnitelmasta Muita näkökohtia kevyen liikenteen edistämiseen - Kävely on perusliikkumismuoto ja turvallista jalankulkuympäristöä tulisi pitää ihmisen perusoikeutena. - Kävely ja pyöräily ovat kestävän kehityksen mukaisia ympäristöystävällisiä liikkumismuotoja - Kävely ja pyöräily ovat tärkeitä terveyden ja kunnon ylläpitäjinä. Kylillä vanhenevalle väestölle on hyvä olla tarjolla sopivan pituisia kävelylenkkejä, joiden varrella voi levähtää tarvittaessa. Terveydenhoitokuluissa säästetään pitkällä ajalla ehkä moninkertaiseti se raha, mikä menee reittien rakentamiseen. Esitelmässään Kaavoittajana jaksaminen lääk. tri Sinikka Levoska toi esiin yhtenä tärkeimmistä vanhenevan ihmisen jaksamiseen vaikuttavista tekijöistä fysiikan ylläpitämisen. Tärkeitä osatekijöitä tässä ovat: - alaraajojen lihasvoiman säilyttäminen - tasapainon hallinta - riittävä kävelynopeus, että pärjää esimerkiksi liikennevaloissa ja - kaikkien nivelten pitäminen joustavina ja liikkuvina. Pyöräily kevyellä vaihteella on erityisen hyvää liikuntaa polvikivuista kärsiville. - Toimiva kevytliikenneympäristö tukee joukkoliikennettä - Toimivat, esteettömät kävely- ja pyöräily-yhteydet tukevat lähipalveluiden säilymistä ja parantavat vanhenevan väestön mahdollisuutta asua omassa kodissa mahdollisimman pitkään

22 Teknisistä keinoista ja toteuttamisesta Ajoneuvoliikenteen rauhoittamiskeinoista Joissakin tapauksissa kevytliikenneympäristön parantamiseksi riittää se, että hillitään ajoneuvoliikenteen nopeuksia kaupunkikeskustassa tai kylätiellä ja parannetaan tien ylityskohtia. Kevytliikenneväylän rakentaminen jollekin osalle kylää voi olla hankalaa tilanpuutteen vuoksi tai erillinen väylä ei sovellu ympäristöön. keinoja ajonneuvoliikenteen rauhoittamiseksi ovat mm.: ajoradan kavennukset (molemmilta tai toiselta reunalta, tai keskisaarekkeeella Huom! Keskisaareke suojatien yhteydessä antaa autoilijoille väärän viestin että saa ajaa lujaa, jalankulkijat voivat odottaa saarekkeella keskellä tietä) tien linjaaminen tai liittymien teko niin, että ei voi ajaa lujaa, esim.: ajoradan sivuttaissiirtymät, kiertoliittymät (kiertoliittymän koko niin pieni kuin ajoneuvot sallivat), y-haaraliittymät T-liittymien sijaan, mutkaiset ja kaartelevat tiet katu-/tietilan optinen kaventaminen - rajaaminen istutuksilla, puuriveillä (kadun pituussuuntaan katsottuna harvakin rivi rajaa), pollareilla, kaiteilla, valaisimilla porttiaiheet tiesuoran näkymän päätteeksi liikenne-esteeltä näyttävä kohde (rakennus, puustoa tvst. Vertaa Luohualla Longan talo tiesuoran päätteenä.) huomio- tai tärinäraidat (Huom! Tärinäraidat aiheuttavat rengasmelua.) korotetut liittymät tai suojatiet sekä alennetut latujen ja moottorikelkkareittien ylityskohdat kaupungeissa kävelypainotteisuuden lisääminen, jossa esim.: pysäköintipaikkojen korottamien jalkakäytävän tasoon pysäköintipaikkojen päällystäminen sekä rajaaminen pihamaisesti kadun kalusteet, patiot tms. rakennelmat Edullisia kevytliikenneraitteja Kevyen liikenteen yhteys voidaan rakentaa tavanomaista pyörätietä kapeampana - erillisenä puistopolkuna, jalkakäytävämäisenä levikkeenä tai pientareena, jotka yleensä myös istuvat kylämaisemaan. Talvikunnossapito saattaa rajoittaa kovin kapeiden erillisten jalankulkupolkujen tekoa ja jalkakäytävän erottamista kiinteillä rakenteilla ajoradasta. Kunnossapitokalustolle riittänee leveydeksi noin 2,5 3 metriä. Jalkakäytävät ja väylät, joita käytetään vain kesäisin voivat olla kapeampiakin. Polkuyhteys voi olla sora- tai kivituhkapintainen, jolloin myös alusrakenteet voivat olla vaatimattomammat. Pinta on helppo korjata, jos vaurioita tulee. Kevyen liikenteen pääyhteyden tulisi olla valaistu, jotta sitä käytetään myös talvisin. Muussa tapauksessa jalankulkijat saattavat hakeutua edelleen valaistulle maantielle. Kevytliikennereitin tyyppi voi vaihdella matkan varrella ahtaan kohdan voi ohittaa pientareen levityksen avulla (oja putkeen tällä kohdalla), mutkan voi oikaista erillisellä puistopolkujaksolla, väylän ja tien välissä voi säästää komeaa puustoa kaventamalla väylää. Puustoa ei pidä kaataa kaiken varalta, kun sitä kuitenkin kolhitaan. Malleja kyliin sopivista, edullisista ja vähän tilaa vievistä kevytliikenneväylistä on esitetty Jaloin projektiin kuuluvassa ympäristöministeriön julkaisussa Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen kylä- ja maisemateillä. Tausta-aineistoa.

23 21 Esimerkki puistopolkumaisen kevytliikennereitin rakenteista (Keijo Verronen) Esimerkkejä edullisista ratkaisuista, esim. jalkakäytävämäisestä kevytliikenneyhteydestä (Keijo) Jalkakäytävämäisen väylän ongelmana on, kuinka erottaa se ajoradasta myös pimeällä ja talviolosuhteissa. Väylän erottamiseen voidaan käyttää puurivejä, korottamista, poikkeavaa materiaalia, kivettyä painannevälikaistaa, pollareita, valaisimia jne. (Keijo täydentää)

24 22 Yhteistyö toteuttamisessa Mahdollisuuksia reittien ja kohtaamispaikkojen toteuttamiseen osallistumisesta kannattaa kartoittaa kyläkokouksissa. Oulun tiepiirissä on hyödynnetty talkootyötä kevyen liikenteen väylien toteutuksen nopeuttajana. Tiepiirillä on mahdollisuus osallistua myös sellaisten kevyen liikenteen väylien rakentamiskustannuksiin, jotka korvaavat yleisen tien yhteyteen rakennettavan väylän. Tällaisen kevytliikenneväylän tulisi olla päätien suuntainen, yleisen tarpeen vaatima ja yleistä liikennettä palveleva. Oulun tiepiirissä on valmisteilla ohjeistus yleisen tien osaksi otettavien kevyen liikenteen väylien toteuttamisesta talkoovoimin. Talkootyötavalla pyritään mahdollistamaan tai nopeuttamaan tiepiirin mielestä vähemmänkin kiireellisen hankkeen toteuttaminen. Talkoilla tehtäviä töitä voivat Oulun tiepiirin mukaan olla esimerkiksi maanomistajien suostumusten hankkiminen, puuston raivaus, pintamaan poisto, läjittäminen, alusrakennekerrosten teko ja vihertyöt. Ammattiurakoitsijaa vaativia töitä ovat mm. päällysrakennekerrokset, kestopäällystys ja valaistustyöt. Oulun tiepiirin alustava toiminta-ajatus kevytliikenneväyliä talkoilla toteutettaessa - Aloite kunnan kautta, tiepiirin kannanotto aloitteeseen - Neuvottelu hankkeesta, kustannusjaosta jne. Aiesopimus tai neuvottelumuistio työn pohjaksi. - Tiepiiri laatii suunnitelmat tai ainakin valvoo suunnittelua ja hyväksyy suunnitelmat. Suunnittelun aloituskuulutus ja käynnistäminen joko tiepiirin tai kunnan toimesta. Talkootöistä vastaavat otetaan mukaan jo suunnitteluun. - Maanomistajien suostumuksen hankkiminen pienemmissä hankkeissa, tiesuunnitelma kuulutuksineen isommissa hankkeissa. - Tiepiiri hoitaa suunnitelmien virallisen käsittelyn, jossa yhteydessä kunta antaa lopullisen sitoumuksen osallistumisestaan. - Tietoimituksen hakee ja kustantaa tiepiiri. - Kunta on päätoteuttaja ja vastaa myös talkootyöstä (opastus, henkilöturvallisuus, vakuutukset, työnaikaiset liikennejärjestelyt jne.) - Kunnan käyttämiin urakoitsijoihin tiepiirin hyväksyntä - Tienpitovastuu on tiepiirillä. Kunnossapidosta ja kustannusten jaosta voidaan sopia erikseen. Esimerkki talkootyönä toteutetusta hankkeesta ja sen aikataulusta Lumijoella - Maantien 813 kevyen liikenteen väylä Lumijoen kirkonkylän länsiosassa (kirkonkylä- Lapinkylä) - Pituus 2,7 km, päällyste kivituhkaa - Maanomistajien suostumukset v. 1996, kyläyhdistyksen aloite kuntaan 1997 ja Kunnan aloite tiepiiriin , suunnittelutarjouspyyntö Tiesuunnitelman aloituskuulutus , suunnitelma nähtävillä Rakennussuunnitelma valmis Yhteistyösopimus kunnan ja tiepiirin välillä Kevyen liikenteen väylän rakentaminen lokakuu 2002-syyskuu Väylä on otettu yleiseksi tieksi Hankkeen arviointi oli positiivinen; - hyvä yhteistyö ja lopputulos tiukasta aikataulusta huolimatta, erinomainen kivituhkapinta, käyttäjät tyytyväisiä. Negatiiviseksi katsottiin liian tiukka suunnitteluaikataulu ja tiepiirin niukka mukanaolo suunnittelussa. Rakentamisessa ja suunnittelussa ilmenneitä puutteita pidettiin pieninä. Tiepiiri avusti hanketta könttäsummalla ja kunta huolehti toteuttamisesta.

25 23 Esimerkkejä muista talkootyönä toteutetuista kevytliikenneväylistä Raahe, Pattijoki-Olkijoki Jkp-tietä n. 3 km Sorapäällyste, ei valaistusta. Talkootyönä mittaustyöt, pintamaiden poisto, maanleikkausja maansiirto, rakennekerrokset, kuivatusrakenteet, laitesiirrot, vihertyöt. Kunnalla kokonaistoteutusvastuu, laadunvalvonta, raportointi ja lupien hankinta. Talkootöiden osuus 50% rakennuskustannuksista. Kalajoki, Tyngän Jkp-tietä n. 5 km Sorapäällyste, valaistus. Talkootyönä maanomistajien suostumukset, pintamaiden poisto ja läjittäminen, luiskien tasaaminen, vihertyöt, ympäristön siistiminen. Talkootöiden osuus 10% ja niistä vastasi kylätoimikunta, kunta ei osallistunut. Haapavesi, maantie 793 välillä paikallistie Ryyppymäki Jkp-tietä n. 7 km, sorapäällyste, valaistus. Talkootyönä pintamaiden poisto ja läjittäminen, puuston ja rakennusten poisto, jkp:n rakentaminen 130 m, luiskien kylvö peltoalueilla ja vihertyöt. Talkootöiden osuus 10% ja niistä vastasi kylätoimikunta, kunta ei osallistunut. Löytyisikö valokuvaa jo toteutetusta kohteesta?

26 Rahoitusyhteistyö Kaupungeissa kevytliikenneympäristön ja -yhteyksien parantamishankkeiden rahoittamisesta vasta pääasiassa kaupunki itse. Ydinkeskustoissa kannattaa kaupalliset yrittäjät ottaa mukaan ympäristönparantamishankkeisiin, jolloin ne pystytään sovittamaan yrityksen ja asiakkaiden tarpeita vastaavaksi ja osa rahoituksesta voisi tulla yrittäjältä. Jos on kyseessä valtion ylläpitämän yleisen tein varteen tuleva tai sellaisen korvaava kevytliikenneyhteys tai alikulku, voidaan kustannusjaosta sopia tiehallinnon kanssa niin kaupungeissa kuin kylissäkin. Kylissä toteuttamiseen ja rahoitukseen tulisi saada laaja ja hyvä yhteistyö, koska tiepiirin mahdollisuudet asettaa pikkukylien hankkeita etusijalle ovat vähäiset. Tekstiin täydennystä tiepiiristä! Maaseudun elinvoimaisuuden tukemiseen tähtääviin hankkeisiin ja tätä kautta myös pientiestön kehittämiseen on mahdollista hakea rahoitusta alueellisen maaseudun kehittämisohjelman (ALMA) kautta. Maaseudun pientiestön parantaminen on erityisesti mainittu tuettavana toimenpiteenä ALMA - ohjelmassa toimenpidekokonaisuudessa Kylien kunnostaminen ja kehittäminen sekä maaseutuperinnön suojeleminen ja säilyttäminen. Pohjois-Pohjanmaan Tavoite 1 -ohjelmassa todetaan, että ohjelman kaikilla toimintalinjoilla on mahdollista toteuttaa sellaisia infrastruktuurihankkeita, jotka tukevat elinkeinojen kehittymistä ja korkeatasoisen ympäristön aikaansaamista. Kylien osalta todetaan tarve erityisen huomion kiinnittämiseen kylien viihtyisyyteen ja palveluiden kehittämiseen. Hankkeen on täytettävä sen ohjelman kriteerit, jonka kautta rahoitusta haetaan. Rahoitus myönnetään kylän kehittämisestä vastaavalle kyläyhdistykselle tai muulle vastaavalle toimijalle. Alueellisen maaseudun kehittämisohjelman, ALMA:n avulla halutaan pysäyttää maaseutualueiden väkiluvun väheneminen sekä väestörakenteen vinoutuminen. Tavoitteena on lisätä yritystoiminnan mahdollisuuksia sekä vahvistaa maatilojen taloudellisia edellytyksiä. Ohjelman avulla pyritään säilyttämään maaseutukylät toimivina asuin-, työ- ja yrittämisympäristöinä. Katso liite 2, Maaseudun pientiestön kehittämishankkeiden rahoittaminen Pohjois-Pohjanmaan alueella EMOTR valintakriteerit Onko vielä muita rahoitusyhteistyökumppaneita olemassa? Voiko sanoa mitään rahoitusosuuksista, vai ovatko ne aina tapauksesta riippuvia? Rahoittajatahot Omin Jaloin hankkeen suunnittelukohteissa KOHDE RAHOITUS TE-keskus TE-keskus Tiehallinto Kunta Yksityinen EMOTR Toimintaryhmät Yleiset tiet Yksityiset tiet Ylivieskan ydinkeskusta X Ruukin Luohuan kev.liik.väylä X X X X X Sievin Asemakylän virkistysreitit X X X X