Raporttiluonnos elävä raitti kohtaamispaikkana Yleissuunnittelun kohteina Ruukin Luohuan kylä, Sievin Asemakylä ja Ylivieskan ydinkeskusta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Raporttiluonnos 24.3.04. elävä raitti kohtaamispaikkana Yleissuunnittelun kohteina Ruukin Luohuan kylä, Sievin Asemakylä ja Ylivieskan ydinkeskusta"

Transkriptio

1 Raporttiluonnos elävä raitti kohtaamispaikkana Yleissuunnittelun kohteina Ruukin Luohuan kylä, Sievin Asemakylä ja Ylivieskan ydinkeskusta Pohjois-Pohjanmaan liitto Liikenne- ja viestintäministeriö AIR-IX Suunnittelu Ympäristötaito Oy 2004

2 Valokuvat AIR-IX SUUNNITTELU Ympäristötaito Oy Kristiina Strömmer Ilmakuvat lupa Kannen valokuvat ja suunnitelmat Sievi Asemakylän raitti Ruukki Luohua Tuleva kohtaamispaikka, kylätori kirjaston edessä Ylivieska Idealuonnos, Aseman edusta tapahtuma-aukiona Sievi Asemakylä Vanha viljelyksille johtava tie koulun eteläpuolella Ruukki Luohua Kyläkoulu Ylivieska Kohtaamispaikka Juurikoskenkadun eteläpäässä

3 1 ALKUSANAT Alkusanat, Kaisa ja Tuomo Yleistä asiaa, työn taustaa, tekijät, kiitokset ym. Työryhmien jäsenet mainittu myös työohjelman lopussa elävä raitti kohtaamispaikkana

4 2 0 JOHDANTO Suunnittelutyön tavoitteista ja suunnittelun tarpeesta Liikenne- ja viestintäministeriön kolmivuotisen Jaloin hankkeen tavoitteena on kevyen liikenteen edistäminen. Osana hanketta Pohjois-Pohjanmaan liitto ja liikenne- ja viestintäministeriö ovat lähteneet kehittämään kyliä ja pikkukaupunkikeskustoja ja niiden elinvoimaisuutta OMIN JALOIN - elävä raitti kohtaamispaikkana hankkeen avulla. Hankkeen nimi juontuu siitä, että asukkaat ja muut paikalliset toimijat otetaan oman jalankulkuympäristönsä parantamiseen vahvasti mukaan sekä ideoimaan että toteuttamaan. Tavoitteena on esimerkkikohteiden yleissuunnittelun kautta löytää malleja ja toimintatapoja raittien ja niiden ympäristön parantamiseksi. Pohdittavana on mm. voidaanko kevyen liikenteen raitti tehdä tavanomaisesta pyörätiestä poikkeavalla tavalla ja missä ihmiset kohtaavat raitin varrella tai löydetäänkö edullisia ratkaisumalleja? Tässä työssä kehitetään kahden kylän ja yhden pienen kaupungin keskustan raitteja ja niihin liittyviä alueita kohtaamispaikkoina. Yleissuunnittelun esimerkkikohteet ovat Pohjois-Pohjanmaalta - Ruukin kunnan Luohuan kylä, Sievin kunnan Asemakylä ja Ylivieskan ydinkeskusta. Kyläkohteet valittiin Pohjois-Pohjanmaan kyläprojektissa aktiivisiksi todetuista kylistä, joilla on hyvin toimiva kylä- tai maaseutuyhdistys. Ylivieska otettiin suunnittelukohteeksi ajankohtaisuutensa vuoksi. Osa Ylivieskan keskustan kaupallisista palveluista oli siirtymässä suuren kauppakeskuksen perässä pois keskustasta. Keskustelun aiheeksi kohosi kysymys: Missä on pikkukaupungin sydän? Ylivieskassa oli jo perustettu ydinkeskustatyöryhmä, jossa kaupungin virkamiehet, keskustan yrittäjät ja päättäjät yhdessä pohtivat mitä keskustan kehittämiseksi tulee tehdä. Omin jaloin hankkeen ajatuksena on tuoda julkisuuteen ympäristön parantamismahdollisuuksia, joita varmasti löytyy kylistä ja pikkukaupungeista ja näin rohkaista kansalaistoimintaa, talkoohenkeä ja yhteistyötä myös viranomaisten ja kansalaisten välillä. Ruukki, Luohuan kylä Kylän päätavoitteena on kevyen liikenteen yhteyksien parantaminen erityisesti koululaisia ajatellen ja kohtaamispaikkojen kehittäminen. Omin Jaloin -projektin päätavoitteena Luohualla on hakea malleja edullisista ja keveistä menetelmistä kevyen liikenteen yhteyksien parantamiseksi, vaihtoehtoa tavanomaiselle asvaltoidulle maantien varteen rakennettavalle kevytliikenneväylälle sekä kylän elinvoimaisuuden tukeminen. Sievi, Asemakylä Kylän päätavoitteena on ulkoilumahdollisuuksien parantaminen ja kyläraittien kehittäminen kohtaamispaikkoina. Omin Jaloin -projektin päätavoitteena Asemakylällä on löytää malli vapaa-ajan liikkumismahdollisuuksien parantamiseksi, kohtaamispaikkojen kehittämiseksi ja kylän elinvoimaisuuden tukeminen. Ylivieskan ydinkeskusta Kaupungin ydinkeskustatyöryhmän päätavoitteena on mm. ydinkeskustan vetovoimaisuuden parantaminen. Omin Jaloin -projektin päätavoitteena Ylivieskassa on antaa kaupungille kevyen liikenteen ympäristöä parantava malli, jonka pohjata on mahdollista toimia esimerkiksi kaavoituksen keinoja käyttäen. Tavoitteena on myös kevyen liikenteen yhteyksien jatkuvuus. elävä raitti kohtaamispaikkana

5 3 Omin jaloin -hankkeen alkuvaiheen yhteistyön satoa on Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan kyliä koskevan suunnittelumääräyksen täydentäminen. Määräyksen mukaan kylien ydinaluetta tulee kehittää toiminnallisesti, kyläkuvallisesti ja liikennejärjestelyiltään selkeästi hahmottuvaksi kohtaamispaikaksi. Asukkaiden luottamus yhteishankkeisiin paranee, kun suunnitelmia päästään myös toteuttamaan. Ajatuksena on jakaa toteuttaminen vaiheisiin niin, että voimavarat riittävät. Henkisiä voimavarojakin saa lisää kun voi juhlistaa tietyn vaiheen valmistumista vaikkapa kyläjuhlin. Kylillä hankkeiden toteuttamista on tarkoitus rahoittaa uusilla rahoitusyhteistyömuodoilla ja osittain Euroopan Unionin rahoituksella (Alma, EMOTR, Leader). Oulussa Pohjois-Pohjanmaan liitto Liikenne- ja viestintäministeriö Air-Ix Suunnittelu Ympäristötaito Oy elävä raitti kohtaamispaikkana Omin jaloin teksti on tarkoitus lisätä kaikille sivuille raportin taiton loppuvaiheessa. Väripalkit (tai harmaat palkit) ovat sivun laidasta laitaan, vaikka meidän talon tulostimet eivät printtaa reunaan asti.

6 4

7 5 Sisällysluettelo 0 JOHDANTO TIIVISTELMÄ TOIMINTAMALLIT JA TOTEUTTAMINEN Kylät Pienten kaupunkien keskustat Toimintamalleista Suunnittelunäkökohtia Teknisistä keinoista ja toteuttamisesta Rahoitusyhteistyö Käytännön vihjeitä RUUKIN LUOHUAN KYLÄ Lähtökohtia Yleissuunnitelma Ajatuksia jatkosuunnittelua varten SIEVIN ASEMAKYLÄ Lähtökohtia Yleissuunnitelma Ajatuksia jatkosuunnittelua varten YLIVIESKAN YDINKESKUSTA Lähtökohtia Yleissuunnitelma Ajatuksia jatkosuunnittelua varten JATKOTOIMENPITEET JA SEURANTA...53 Kirjallisuutta ja lähteitä Esimerkkejä aihepiiriä käsittelevästä kirjallisuudesta, kylien ympäristön ja tiestön kehittämiseen liittyvistä projekteista sekä muista lähteistä Liitteet 1. Työohjelma ja työryhmien kokoonpano 2. Maaseudun pientiestön kehittämishankkeiden rahoittaminen Pohjois-Pohjanmaan alueella EMOTR valintakriteerit. 3. Yleissuunnitelmakartat 3a. Ruukin Luohuan kylä 3b. Sievin Asemakylä 3c. Ylivieskan ydinkeskusta 3d. Ylivieskan ydinkeskusta: - Ajatuksia toiminnasta ja kohtaamispaikoista - Ajatuksia toteuttamiskohteista ja toteuttamisjärjestyksestä

8 6

9 7 1 TIIVISTELMÄ Elävä raitti kohtaamispaikkana Ajatus kylien kevytliikenneympäristöjen kehittämisestä laajempana yhteistyönä lähti liikkeelle Pohjois- Pohjanmaan liiton ja Liikenne- ja viestintäministeriön yhteisistä päämääristä. Kevyen liikenteen edistäminen on yksi ministeriön liikennepoliittisen ohjelman tavoitteista, jota valtakunnan laajuisesti edistetään kolmivuotisen Jaloin -hankkeen kautta. Jaloin hanke sisältää yli kaksikymmentä tutkimusohjelmaa, suunnitelmaa tai selvitystä, esimerkiksi: Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen kyläteillä, Kävelyosuuden lisääminen lyhyillä osuuksilla, Kevyen liikenteen väylät liikuntapaikkoina, Yksityisteiden käyttäminen kevyen liikenteen reitin osina, Pyöräpysäköinti, Talvipyöräily, Kevyen liikenteen ilmakuvaukset, jne. OMIN JALOIN elävä raitti kohtaamispaikkana -hankkeessa, etsitään konkreettisen kyläkohteiden yleissuunnittelun kautta toiminta-, yhteistyö- ja toteuttamismallia kylä- ja pikkukaupunkikeskustojen kevytliikenneympäristön kehittämishankkeisiin. Työ alkoi työohjelman ja alustavan aikataulun laatimisella maaliskuun lopussa 2003 ja valmistui raportteineen huhtikuussa Omin jaloin -yleissuunnittelun kohteita olivat Ruukin Luohuan kylä, Sievin Asemakylä ja Ylivieskan ydinkeskusta. Ohjausryhmässä oli edustettuina liikenne- ja viestintäministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, ympäristöministeriö, Pohjois-Pohjanmaan liitto, Jaloin hanke, Tiehallinnon Oulun tiepiiri ja Ratahallintokeskus. Monipuolista näkemystä ja sisältöä työhön toivat projektiryhmä - johon kuuluivat mm. kunnanjohtajat - ja suunnittelun kohdealueiden edustajista kootut paikallistyöryhmät. Asukkaat toivat esiin tavoitteitaan ja näkökantojaan kyläkokouksissa ja koululaiset koululaiskyselyssä. Omin jaloin hanke on kaksitahoinen. Suunnittelukohteissa toivottiin ideoita ja eväitä kevytliikenneympäristön parantamiseksi toisaalta esimerkkien avulla etsittiin kokemuksia laajasta yhteistyöstä ja sovellettavissa olevista malleista. Omin jaloin projekti antoi kuhunkin suunnittelukohteeseen suosituksen kevyen liikenteen ympäristön kehittämisestä. Kevytliikenneympäristö pitää sisällään muutakin kuin kävelyä tai pyöräilyä paikasta toiseen. Aukiot ja kylätorit, joilla ihmiset kohtaavat, kävely ja pyöräily virkistäytymis- ja kunnonkohottamismuotona, palvelut, maisemat ja ympäristön historiallinen kerroksellisuus ovat tärkeä osa kevyen liikenteen ympäristöä. Ylipääntie Koulu ja pallokenttä Yleissuunnitelmat 1. Ruukin Luohuan keskustaa, ote yleissuunnitelmasta. Uusi ehdotettu kävelypolku on esitetty valkoisella. Ruukissa Luohuan kylällä Omin jaloin -yleissuunnitelman suositus kevyen liikenteen reitiksi on kivituhkapintainen maatien suuntainen kävelypolku. Kevyen liikenteen reitin saamista pidettiin kylällä erittäin hyvänä ja tarpeellisena, mutta kaikissa tarkastelluissa reittivaihtoehdoissa oli maanomistajia, jotka eivät halua reittiä maalleen. Yleissuunnitelmassa esitetty polku lähtee koulun kohdalta pohjoiseen suoraan kohti Ylipään tietä, jolta suunnalta lapsia kulkee koululle. Etelän suuntaan polku kulkee maantien varressa. Päätiellä liikennettä on tarkoitus rauhoittaa rakentamalla porttiaiheet kylän molempiin päihin. Kauempana maantiestä kulkevia yksityisteitä on tarkoitus käyttää myös ulkoiluun ja ratsastukseen. Koulu ja pallokenttä ovat kylän tärkeimpiä kohtaamispaikkoja. Kylätien itäpuolella kohtaamispaikkana on kylätori, jota rajaavat kirjasto, kierrätyspisteenä toimiva aitta, asuinrakennus ja kyläkaupan kiinteistö.

10 8 Sievin Asemakylällä pyörätieyhteydet kylän keskustan kohdalla ovat olemassa. Keskusteluissa kylän edustajien ja kyläläisten kanssa tuli esille tarve parantaa ulkoiluyhteyksiä. Yleissuunnitelmassa Korhosjärven ympärille suunniteltiin ulkoilu-/latureitti laavu- ja nuotiopaikkoineen ja täydennettiin kävelypolkuyhteyksiä kylällä. Kävelypolun ja ulkoilureitin teemana on kulttuuri- ja luontopolku. Puistomaiseksi kohtaamispaikaksi on ajatus kunnostaa kyläkaupan, päiväkodin ja seurantalon välinen rakentamaton alue. Kyläkaupan ja kyläraitin väliin mahtuu pieni kylätori. Koulun jääkiekkokaukaloa on tarkoitus käyttää lasten toivomana skeittipaikkana. Ylivieskan keskustassa täydennettiin kevyen liikenteen yhteydet jatkuvaksi verkostoksi. Kävelypainotteinen suurkortteli palveluineen on kaupungin sydän. Jalankulun lisääntyessä palvelut monipuolistuvat ja alkavat tuoda ilmettä katukuvaan. Ajatuksena on, että ydinkeskustasta vähitellen muodostuisi kaupunkilaisten yhteinen olohuone. Jokiranta ja vesinäkymät otetaan osaksi ihmisten jokapäiväistä elinympäristöä rakentamalla rannalle yhtenäinen ulkoilureitistö ja pyörätie. Rantareittien rakentaminen ja Helaalan myllyn edustan kunnostaminen kohtaamispaikaksi on lähdössä liikkeelle samaan aikaan joen pohjapatojen rakentamisen kanssa. Ydinkeskustan ehkä tärkein kohtaamispaikka on asema-aukio. Keskustan hajanaista ja asvalttista kaupunkikuvaa eheytetään ja katutilaa rajataan pääasiassa istutuksilla. Suunnittelu Kevytliikennereittien suunnittelussa korostuivat yhteyksien jatkuvuus, tärkeiden toimintojen ja alueiden yhdistäminen, turvallisuus ja ympäristön viihtyisyys. Kohtaamispaikkoina on hyvä käyttää olevia toiminnan painopistealueita. Näitä ovat esimerkiksi kaupat, liikenteelliset solmukohdat, koulu, kirjasto, leikkipaikat, jne. Hyviä uusia kohtaamispaikkoja ovat maisemaltaan ja näkymiltään miellyttävät alueet, rannat, kulttuurihistoriallisesti kiinnostavat alueet, rakennukset joille etsitään uutta käyttöä jne. Kylän ja kaupungin historiaa, perinteitä ja vahvuuksia kannattaa analysoida ja tuoda suunnitelmassa esiin. Asukkaat ovat oman ympäristönsä ja tarpeidensa asiantuntijoita. Heitä kuultiin sekä kylätilaisuuksissa, että paikallistyöryhmän kautta. 2. Sievin Asemakylällä kehitettävä ulkoilureitti kiertää Korhosjärven 3. Ylivieskan aseman edustan aukio yleissuunnitelmassa. Olevat yhteydet on esitetty oranssilla, uudet punaisella. 4. Ylivieskan Päivärinnan koulun oppilaan näkemys kohtaamispaikasta.

11 9 Suunnitelmien toteuttaminen Tavoitteena on, että ainakin osa toiveista ja suunnitelmista myös toteutetaan. Osa ideoista jää pankkiin tulevia vuosia varten. Toteuttamista varten kohteista laaditaan jatkotyönä yksityiskohtaisemmat suunnitelmat. Kuntien ja valtionhallinnon vähenevistä voimavaroista johtuen rakennussuunnitelmia ja toteuttamista varten tarvitaan rahoitusyhteistyötä monelta taholta ja myös kyläläisten talkoohenkeä. Toteutus- ja rahoitusohjelman nimeksi sopisi vaikka Omin jaloin ja käsin korostamaan talkootyön tärkeyttä pikkupaikkakunnilla. Hankkeen jakaminen osiin helpottaa toteuttamista ja rahoituksen järjestämistä. Kylän tulee riittävän yksimielisenä olla hankkeen takana. Jos rahoitusta hakee kyläyhdistys, sen tulee olla rekisteröity. Ylivieskan kaupungin osalta keskustan kevytliikenneympäristön parantaminen etenee erillisten hankkeiden ja kaavoituksen kautta. Hanke julkisuudessa Omin Jaloin hankkeelle ja kylien sekä pienten kaupunkien keskustojen kehittämiselle yleisesti haettiin julkisuutta mm. lehdistössä ja teemapäivillä. Tarkoituksena on herättää myönteistä kiinnostusta kylä- ja kaupunkikeskustojen parantamiseen sekä päättäjissä, että vastaavien alueiden asukkaissa. Hanketta esiteltiin mm. Oulussa Elävä Kaupunkikeskusta ry:n teemapäivillä Kaupunkikeskustojen kerrostumat ja uudet ulottuvuudet , sekä Kuntakoulutuksen Helppo liikenneympäristö päivillä Helsingissä Ylivieskassa järjestettiin tiedotustilaisuuksia mm. jokasyksyiseen tapahtumaan -Viljanpäiviin - liittyen

12 10 2 TOIMINTAMALLIT JA TOTEUTTAMINEN 2.1 Kylät Pohjois-Pohjanmaalla on yli 330 kylää, joilla on omat ominaispiirteensä. Yleissuunnittelun kohteet Ruukin Luohuan kylä ja Sievin Asemakylä poikkeavat toisistaan, ja ongelmat sekä suunnittelutarpeet ovat erilaiset. Yhteisiä piirteitäkin kylillä on. - Ympäristö on luonnonläheinen, mahdollisuus luomuelämään, kesämökkiä ei tarvitse erikseen hankkia - Vapaa-ajanharrastukset liittyvät usein liikuntaan, hyötyliikuntaan tai retkeilyyn luonnossa: Metsästys ja kalastus, puutarhan hoito, marjastus, ulkoilu, pyöräily, hiihto, mopolla tai moottorikelkalla ajelu, ratsastus sekä eri urheilumuodot ovat tärkeitä vapaa-ajan viettotapoja. - Maa- ja metsätalouselinkeinon väistyminen ja maatalouden tuotantoyksiköiden kasvattaminen paremmin kannattaviksi johtavat siihen, että suurella osalla kylien asukkaista pitää ainakin sivuelinkeinona olla muu ammatti kuin maanviljelijä. - Maisema on vaarassa ränsistyä, jos pellot jäävät viljelemättä. - Vanhat kylätiet on aikoinaan usein vain levitetty autoliikennettä silmälläpitäen, kevyen liikenteen on ajateltu hoituvan itsestään. Ajonopeudet ja liikennemäärät ovat kasvaneet ja maatalousajoneuvojen sekä rekkojen koot ovat suurentuneet, mikä huonontaa kevyen liikenteen turvallisuutta. - Vanhoja viljely- ja yksityisteitä ja polkuja käytetään usein epävirallisesti kulkuyhteyksinä ja ulkoilureitteinä. - Olevia kohtaamispaikkoja kylillä ovat erityisesti koulut, kyläkaupat ja erilaiset urheilupaikat (palloja luistelukentät, uimarannat, urheilutalo jne.) Lisäksi kylillä saattaa olla yhteinen kierrätyspiste, kirjasto, seurantalo tai rukoushuone. Palveluiden saatavuus ja työmahdollisuudet vaihtelevat kylillä. Koulu ja kauppa ovat peruspalveluita joiden häviäminen vaikuttaa myös ihmisten mielialaan ja kylän kehittämisnäköaloihin. Etäällä kasvukeskuksista sijaitseva kylä jolla ei ole palveluita ei houkuttele nuorta polvea jäämään saati uusia asukkaita. Linja-auto- ja taksiliikenne perustuvat paljolti koululaiskuljetuksiin. Jos lapsia ei kylällä ole, kärsivät muidenkin asukkaiden palvelut. Yleissuunnittelun tavoitteesta kylillä Kuntien, tiehallinnon ja muiden toimijoiden resurssit ovat pienentyneet jo vuosien ajan. Lakimääräiset velvoitteet ja väestön painopistealueet nielevät käytettävissä olevat varat. Tästä syystä on selvää, että erityisesti pienillä kylillä vähenevät voimavarat tulee yhdistää. Kylillä kannattaa käyttää keveitä ratkaisuja, joiden toteuttamiseen paikalliset asukkaat ja yrittäjät voivat osallistua. Hankkeista saatava hyöty tulisi olla laajaa, kylien elinvoimaisuutta tukevaa ja useiden toimijatahojen intressien mukaista. Näin myös toteuttamisen rahoitusmahdollisuudet paranevat. Omin Jaloin projektissa tavoitteena on eri toimijoiden voimavarat yhdistäen kehittää asukkaille viihtyisiä kohtaamispaikkoja ja turvallista kevytliikenneympäristöä. Lähtöajatuksena oli, että ympäristöä kehitetään alueen ominaispiirteet huomioon ottaen ja olevaa rakennetta täydentäen tai korjaten. Ensin etsitään miellyttävät oleskelupaikat, kulkureitit ja palvelut, jonka jälkeen täydennetään olevaa rakennetta. Esimerkkikohteiden ydinalueita kehitetään viihtyisäksi kohtaamispaikaksi. Tavoitteena on turvallinen, kaunis ja viihtyisä raitti, jonka varrella on erilaisia toiminta- ja kohtaamispaikkoja kuin helminauhana kylätori - kioski linja-autopysäkki - kahvila - kauppa - kirpputori - leikkipaikka - koulu - kuntopolku - rantareitti jne. Asukkaiden tavoitteita kerättiin kylällä pidetyssä yleisötilaisuudessa ja paikallistyöryhmän kautta. Koululaisten tavoitteita ja ajatuksia kohtaamispaikoista ja kevytliikennereiteistä saatiin kyselyillä. Tavoitteet tulivat esille selvinä konkreettisina tarpeina: koululle ja kylän keskustaan pitää olla turvalliset kävely-yhteydet, maantietä käytettiin ulkoilureittinä ja toivottiin uutta viihtyisämpää ulkoilureittiyhteyttä, koululaiset toivoivat alueita ja tiloja omille harrastuksilleen sekä kaunista, puistomaista ympäristöä. Kylille haettiin myös edullisia ja tavanomaisesta poikkeavia ratkaisuja.

13 Pienten kaupunkien keskustat Pienten kaupunkien keskustoissa on aika harvoin jäljellä historiallista, intiimiä ja rauhallista jalankulkuun sopivaa kaupunkimiljöötä. Usein ongelmana on kevyen liikenteen reittien epäjatkuvuus, ympäristön jäsentelemättömyys ja hajanaisuus sekä katutilojen leviäminen epämääräisiksi asvalttikentiksi, joilla ajoneuvoliikenne ja kevyt liikenne sekoittuvat. Autot ovat valloittaneet suuren osan vapaa-alueista, eikä jalankulkijoille ole sopivia paikkoja seisahtaa edes hetkeksi. Tässä projektissa tarkasteltiin varsinaisesti vain Ylivieskan keskustaa, mutta saman tyyppistä ympäristöä löytyy muualtakin: Keskustoissa on eri ikäisiä ja tyylisiä liike- ja asuinkerrostaloja, joita ei aikoinaan ole ehditty, osattu tai hoksattu sovittaa yhteen. Pysäköintialueet ovat työntäneet rakentamista kauemmas tiestä ja syöneet viheralueet. Muutos on alkanut jo luvuilla, jolloin kauppa muuttui market -tyyppiseksi, eivätkä vanhat kiinteistöt tyydyttäneet uusia tarpeita. Uudempi ongelma on, että palvelut haetaan nykyään henkilöautolla entistä kauempaa, kauppakeskuksista keskustan ulkopuolelta, jopa toisesta kaupungista kymmenien kilometrien päästä. Yhdyskuntarakenne pyrkii hajaantumaan ja asukkaat, joilla ei ole autoa, jäävät palveluista paitsi. Jos voimavarat ja asiakkaat ohjataan vain hypermarketteihin käy niin, että ydinkeskusta kaupungin sydän - rappeutuu. Pikkukaupungin sydän tarvitsee elvytystä omaleimaisia ja viihtyisiä kohtaamispaikkoja, tapahtumia, julkisuutta, yrittäjiä. Kevytliikenneympäristön parantaminen ja kunnossa pito vaatii jatkuvaa monen tahon yhteistoimintaa. Kaupungin ytimeen rakennetaan palveluita ja asuntoja kysynnän pohjalta. Verotulot eivät mahdollista isojen parannushankkeiden toteuttamista yhdellä kertaa, vaan on edettävä pienin askelin. Voimavaroja löytyy yksittäisten rakennusten toteuttamiseen ja autoliikenteen huomioonottamiseen, mutta ei aina enää viherrakentamiseen, jalankulkijoiden viihtyisyyteen tai kevytliikenneyhteyksiin. Myös yrittäjiä tulisi hoksauttaa siitä, että vihreä ja viihtyisä kevyen liikenteen ympäristö on tärkeä kilpailutekijä. 5. Ylivieska, Rautatiekatu. Rakentaminen on viimeisteltyä, mutta kevytliikenneyhteyksissä, viherrakentamisessa ja katutilan yhtenäisessä ilmeessä on parantamisen varaa. Pieneenkin lisätilaan kadun varteen saisi pari pöytää ja tuolit, sekä puun jonka alla voi istuskella. 6. Ylivieskan asema-aukio. Linja-auto- ja rautatieasema ovat liikenteen solmukohtia ja kohtaamispaikkoja. Alueella on paljon toimijoita joiden voimavarat on syytä ympäristön parantamishankkeissa yhdistää.

14 Toimintamalleista Kaupunkikeskustojen kehittämisestä Kaupunkien keskusta-alueilla maankäyttöä ohjaa asemakaava jonka asettamissa raameissa reittien ja kohtaamispaikkojen suunnittelu tapahtuu. Asemakaava-alueen ulkopuolella maankäyttöä ohjaa useimmiten osayleiskaava. Erityyppisille puisto-, lähivirkistys- ja ulkoilualueille voidaan toteuttaa vähäisiä rakennelmia, kävelypolkuja ja levähdyspaikkoja, vaikka niiden paikkaa ei kaavassa ole osoitettu. Asemakaavan katualuetta voidaan käyttää eri liikennemuotoja varten ja katu- tori- ja liikennealueiden sisälle voidaan suunnitella reittejä, istutuksia ja kalusteita. Kulkuyhteyksiä ja oleskelualueita voidaan osoittaa myös rakennettaville korttelialueille, mielellään hyvässä yhteistyössä maanomistajan kanssa. Tärkeimmät pyörätiet on syytä esittää asemakaavassa omalla aluemerkinnällä jalankululle ja polkupyöräilylle varattu katu. Yleiseen tiehen kuuluva kevyen liikenteen väylä voidaan joissakin tapauksissa osoittaa muusta liikennealueesta erillään, Yleiseen tiehen kuuluva jalankulku- ja polkupyörätie merkinnällä. Tällöin pyörätien ja ajoradan välissä voidaan paremmin säilyttää puustoa tai rakennuksia tai viedä yleisen tien suuntainen kevyt liikenne kauemmas autojen melusta. Jos on tarvetta poiketa voimassa olevasta asemakaavasta esimerkiksi jonkun hankkeen yhteydessä, voidaan laatia hanke-, käyttö- tai yleissuunnitelma, jota käytetään myös asemakaavan muutoksen pohjana. Suunnitelmat tulisi viedä kaavamuutoksiksi asti, jolloin asianosaisia tulee kuulla. Asukasyhdistykset tai yksityishenkilöt voivat tehdä kunnallisaloitteen heille tärkeästä aiheesta. Kaupungit järjestävät yleisötilaisuuksia uusista hankkeista. Näissä tilaisuuksissa on hyvä ottaa esille kevyen liikenteen järjestelyt ja yhteisalueita koskevat tarpeet eikä ole kiellettyä puhua näistä asioista laajemmallakin kuin hanketta suoraan koskevalla alueella. Kuntalain 28 :n mukaan Kunnan asukkaalla on oikeus tehdä kunnalle aloitteita sen toimintaa koskevissa asioissa. Aloitteen tekijälle on ilmoitettava aloitteen johdosta suoritetut toimenpiteet. Valtuuston tietoon on saatettava vähintään kerran vuodessa sen toimivaltaan kuuluvissa asioissa tehdyt aloitteet ja niiden johdosta suoritetut toimenpiteet. Asukasyhdistyksissä hyvin tärkeä keskustelun aihe on yleensä elinympäristön laatu, kevytliikenneympäristö ja turvallisuus. Liikkumiseen liittyvät asiat saavat asukkaat hyvin liikkeelle yhteisiin tilaisuuksiin ja niistä on helppo esittää oma mielipide. Kaupunkikeskustoissa tärkeimpiä olevia kohtaamispaikkoja ovat ulkoilureitit, liikenneasemat, kauppakadut ja marketit, kahvilat, koulut, urheiluhallit jne. Näiden yhteyteen tulisi varata ulkotilaa - paikka jossa ihmiset voivat hetken viivähtää. Jos myös yrittäjät ja asukkaat (erityisesti nuoret ja lapset) ovat mukana talkoissa kohtaamispaikkoja kehittämässä, ne tuntuvat omilta ja pidetään paremmin siistinä ja kunnossa.

15 13 Miten kylissä voi toimia Kylissä on yksityisteitä ja polkuja, joita voi käyttää kävelyreitteinä. Usein nämä tiet suuntautuvat maantieltä poispäin, taloille, viljelyksille ja metsiin. Metsiin suuntautuvat tiet ja polut sopivat hyvin ulkoilu- ja marjastusreiteiksi. Jos yhteys on päätien suuntainen, sitä voi paremmin käyttää liikkumiseen kylällä. Pääteistä erillinen, kauempana oleva jalankulku- ja pyörätie on usein mielenkiintoisempi ja viihtyisämpi - vähemmän pölyinen, loskainen ja meluinen - kuin aivan maantien viereen tehty väylä. Yksityistietä käyttämällä ja täydentämällä voitaisiin usein säästää kevytliikennereitin rakentamiskuluja ja saada turvallinen yhteys nopeasti käyttöön. Talvikäyttöä ajatellen reitti pitäisi valaista. Kevyen liikenteen ohjaaminen yksityistielle ei kuitenkaan ole täysin selvää ja yksinkertaista. Tielle jää ajoneuvoliikennettä. Yksityistiet kulkevat joskus aivan asuinrakennusten vieritse tai pihamaan halki. Kyläkokouksissa on joskus tullut esille maanomistajien kantana, että tiellä kyllä saa kulkea, mutta missään virallisissa suunnitelmakartoissa yhteyttä ei saa näkyä. Tien käytön muuttuminen asettaa myös lisävaatimuksia kunnossapidolle. Tämän tyyppisiä hankkeita edistäisi, jos yksityistien kunnossapitoon olisi saatavissa tuntuvia avustuksia. Yksityisteiden käyttöön kevyen liikenteen väyläverkon osana liittyy runsaasti käyttöön ja kunnossapitoon liittyvää juridiikkaa (sopimustie/toimitustie), opastustarvetta, kustannusjakoa tieosakkaiden kanssa jne. Aihepiiristä tehdäänkin erillinen selvitys Tiehallinnon ja liikenne- ja viestintäministeriön rahoittamana. Luohualla näytti kartan perusteella siltä, että päätien suuntaisia yksityisteitä on käytettävissä. Käytännössä nämä tiet joko lähtivät aluksi epäloogiseen suuntaan tai kulkivat pihapiirien halki tai niiden vierestä niin, että reittien käyttämisestä ei päästy kylällä yksimielisyyteen. Kyläläisten yhteistyö on valttia. Toimiva kylä- tai maaseutuyhdistys oli yksi kriteeri, jonka perusteella myös Omin jaloin -hankkeen suunnittelukohteet valittiin. Koulun vanhempainyhdistys voi ajaa liikenneturvallisuuteen liittyviä hankkeita. Jos kyläläisillä on kokemusta onnistuneesta talkootyöstä, on tämä meriittiä yhteistyökumppaneita ja rahoitusta haettaessa. Asukkaat tai kyläyhdistys voivat tehdä aloitteita ja alustavia suunnitelmiakin. Pelkkien viranomaisille esitettyjen vaatimusten sijaan kannattaa miettiä ja kertoa miten itse on valmis toimimaan esittämänsä asian hyväksi. Myös kunta tai muu viranomainen voi esittää yhteistoimintaa esimerkiksi viranomaisneuvotteluissa tai asukkaita varten järjestetyssä kuulemistilaisuudessa. Hankkeessa aloitteellisena voi olla kuntalainen, yhdistys, kunta tai viranomainen. Viranomaiselta voi pyytää neuvoja siitä, miten sen toimialaan kuuluva asia pannaan vireille ja miten asiaa käsiteltäessä on toimittava. Hankkeet pannaan pääsääntöisesti vireille kirjallisesti. Kyläyhdistyksen perustaminen ei ole vaikeaa. Tietoa saa esimerkiksi patentti- ja rekisterihallituksen sivuilta Aatteellisessa yhdistyksessä tulee olla vähintään 3 yli 15 -vuotiasta jäsentä. Rekisteröimätön yhdistys ei ole oikeustoimikelpoinen, se ei voi hankkia nimiinsä omaisuutta eikä voi olla toisen yhdistyksen jäsenenä. Sen perustaminen ja toiminta on vapaamuotoista eikä hallitus voi toimia yhdistyksen puolesta sen muita jäseniä sitovasti. Rekisteröimättömän yhdistyksen toiminnasta vastuun kantavat ne henkilöt, jotka ovat osallistuneet vastuun aiheuttavaan toimintaan. Rekisteröimätön yhdistys ei voi esimerkiksi toimia työnantajana ja taloudellisen vastuun kantavat viimekädessä yksityiset henkilöt. Rekisteröidyt yhdistykset ovat oikeustoimikelpoisia. Ne voivat omistaa omaisuutta, tehdä sopimuksia, laatia tarvittaessa esim. hankkeen rahoitusta koskevia anomuksia ja hakemuksia. Rekisteröidyn yhdistyksen jäsenet eivät vastaa henkilökohtaisesti yhdistyksen velvoitteista. Rekisteröidyllä yhdistyksellä on enemmän velvollisuuksia kuin rekisteröimättömällä. Rekisteröidyn yhdistyksen tulee laatia tilinpäätös, joka tulee tarkastaa ja tuoda vuosikokouksen hyväksyttäväksi. Rekisteröidyllä yhdistyksellä tulee olla henkilö- tai yhteisöjäseniä, jotka maksavat jäsenmaksua.

16 14 Ennen suunnittelua on syytä olla yhteyksissä kuntaan lähtökohtien selvittämiseksi. Silloin keskustellaan esimerkiksi mitä kaikkea on otettava huomioon hanketta eteenpäin vietäessä - mitkä toimet tarvitsevat luvan, kenellä hankkeessa on toimivalta, mitä perustietoja tai selvityksiä tarvitaan, mitä lausuntoja on pyydettävä jne. Maankäyttöä koskevissa hankkeissa tulee kunnan edustajien olla mukana alusta alkaen. Kunnasta on usein saatavissa karttoja, ilmakuvia ja muuta aineistoa perustiedoiksi ja alustavaa suunnittelua varten. Yhteistyöstä suunnittelussa ja toteuttamisessa Kuntien ja kaupunkien henkilöresurssit ovat niukat. Lakimääräiset tehtävät pystytään hoitamaan, mutta ei kovin paljon ylimääräistä. Asukkaat ja kunta voivat tehdä yhteistyössä idea- ja hankesuunnittelua, mutta alkuvaiheen jälkeen kannattaa hankkia pätevä asiantuntija laatimaan suunnitelmia. Ulkopuolinen suunnittelija voi myös olla neutraali välimies eri intressiryhmien välillä. Toteuttamisessa tarvitaan rahoitusta ja ponnisteluja useammalta osapuolelta. Valtion viranomaisten kautta tulevan rahoituksen lisäksi tarvitaan kunnalta ja kylältä oma panoksensa, joka ainakin kylän osalta voi muodostua talkootyöstä ja materiaaleista. Hyvä yhteistyö on tarpeen, koska muuten esim. tiepiirin mahdollisuudet asettaa tämän tyyppisiä pienten kylien hankkeita etusijalle toteuttamisessa ovat vähäiset. Hankkeeseen ja suunnitteluun kannattaa kylissä kysyä rahoitusta esimerkiksi kunnan teknisen viraston, elinkeinoasiamiehen tai aluearkkitehdin, maakunnan liiton, TE - keskuksen, tiepiirin, maa- ja metsätalousministeriön tai alueellisen ympäristökeskuksen kautta. Jos hanke koskee kulttuurihistoriallisesti merkittäviä rakennuksia tai rakenteita voi museoviranomaisilta kysyä onko tällaiseen kohteeseen saatavissa avustusta. 7. Kyläkokous Asemakylällä. Suunnitelmaluonnokset kiinnostivat asukkaita. Omin Jaloin -hankkeessa paikallisten toimijoiden kanssa yhteistyössä tehtiin idealuonnoksia, jotka täydennettiin yleissuunnitelmaluonnokseksi. Luonnoksia esiteltiin ja arvioitiin kyläkokouksissa ja työryhmissä. Suunnittelualuetta ei kylillä tiukasti rajattu. Alue muotoutui työn kuluessa sellaiseksi, että se sisältää kehitettävän raitin ja siihen liittyvät toiminnot ja kohtaamispaikat. Yleissuunnittelun jälkeen tehdään toteuttamiseen tähtäävät tarkemmat suunnitelmat jatkosuunnitteluhankkeena.

17 15 Juridisesta pohjasta Kunnan tulisi olla hankkeissa mukana rahoituksen hankkimisessa ja sopijaosapuolena toteuttamisessa. Jos kyläyhdistys on päätoimijana ja sopimusosapuolena, tulee yhdistyksen olla rekisteröity. Kevyen liikenteen väyliä ja ulkoilureittejä rakennettaessa tiesuunnitelma, tietoimitus tai reittitoimitus antaa juridiset perusteet reitin toteuttamiselle. Yleisillä teillä kevyen liikenteen reitin rakentaminen perustuu tiepiirin hyväksymään suunnitelmaan ja maanomistajien suostumuksiin tai tiesuunnitelman perusteella tehtävään haltuunottoon. Sopimuksia erilaisista reiteistä voi tehdä myös suoraan maanomistajan kanssa, mutta sopimus sitoo vain häntä ja hänen perillisiään. (Tähän kohtaan toivon vielä täydennystä Kaisa Uusiojalta. Toivottavasti muutkin täydentävät oman toimialansa näkökannalta.)

18 Suunnittelunäkökohtia Raittien, kohtaamispaikkojen ja ulkoilureittien suunnittelusta Kylän tai pikkukaupungin raitti on usein vanha päätie, jonka varteen tärkeimmät toiminnot, kuten kaupat, baarit ja ravintolat, kirkko, koulu jne. on rakennettu. Kun maaseudulta tullaan kaupunkiin asioille on ollut kuin itsestään selvää, että autolla pitää päästä kaupan ovelle asti. Muutosten omaksumiseen liikennekäyttäytymisessä saattaa kulua aikaa. Ensimmäinen askel voi olla, että saadaan autoilijat jättämään auto pysäköintialueelle ja jalkautumaan. Ympäristön tulisi olla jalankulkuun viettelevä. Jalankulun sujuvuutta, turvallisuutta ja ympäristön laatua tulee parantaa niin, että jalkaisin kulkeminen on itsestään selvää. Pienissä kaupungeissa tai kylissä ei ole mahdollisuutta panna kaikkea uuteen uskoon. Jalankulkijoille ja pyöräilijöille voidaan antaa lisää tilaa monella tavalla kaventamalla ajorataa jollakin jaksolla, tekemällä oleskelulevennys jalkakäytävän yhteyteen, istuttamalla puurivi suojaksi ajoväylän puolelle jne. Kadun muuttaminen kävelykaduksi saattaa olla radikaali toimenpide, jos kevyen liikenteen määrä ei ole suuri. Läpiajo voidaan jollakin kadulla tarvittaessa katkaista, jos liikennejärjestelmä sen sallii - mielellään sellaisen toiminnon kohdalta, joka voi hyödyntää ulko-oleskelutiloja Katuja voidaan myös muuttaa hidaskaduiksi tai kävelypainotteisiksi kaduiksi. - Hidaskadulla käytetään korotettuja suojateitä tai korotettuja risteyksiä ja nopeusrajoitus on 30 kilometriä tunnissa - Kävelypainotteisella kadulla autot saavat ajaa kadulla, mutta nopeusrajoitus on 20 kilometriä tunnissa ja ympäristö rakennetaan tavalla joka viestii, että autoilija on vieraana kevyen liikenteen ympäristössä. Jalankulkualuetta ei yleensä eroteta reunakivillä ja tasoerolla. Pysäköintipaikat tehdään osaksi jalankulkijan ympäristöä. Kadun alle rakennettu kunnallistekniikka ja kuivatus otetaan huomioon rakennussuunnittelussa. Kevytliikenneympäristön parantamisen lisäksi tulee pysäköintialueita olla tarjolla keskeisellä paikalla. Jos pysäköintiin käytetään kaupan yksityistä pysäköintialuetta, on osa paikoista luonnollisesti pitempään varattuna, mutta tämä ei välttämättä ole kaupalle haitta. Asiakas on saatu pysäytettyä, joten hän saattaa myös tehdä ostoksia. Raittien suunnittelussa täytyy ottaa huomioon historialliset ja kyläkuvalliset arvot. Eri aikakaudet saavat näkyä. Jos raitti on säilynyt intiimin kapeana, sitä ei saisi tarpeettomasti levittää. Vanhat rakennukset ja kyläkuvallisesti merkittävä puusto tulee pääsääntöisesti säilyttää. Pikkukaupungeissa asemakaavoitus on ratkaisevassa roolissa. Rakennettavat korttelialueet, rakennusten paikat ja paikoitus tulee sijoittaa niin, että täydennetään olevaa eikä tuhota raitin ominaispiirteitä. Miljöön kannalta arvokkaat rakennukset otetaan nykyään entistä paremmin huomioon, mutta perinteiset kulkuyhteydet saattavat kylillä ja kaupungeissa unohtua ja jäädä uusien rakennusten alle tai ne katkaistaan aitaamalla. Tämä saattaa harmittaa asukkaita yhtä paljon kuin uuden kävelyreitin ilmestyminen oman ikkunan alle. Yleensä muutokset aiheuttavat kiistoja ja stressiä asukkaissa. Jos olevaan ympäristöön suunnitellaan paljon radikaaleja muutoksia, saattaa niiden toteuttaminen jäädä kesken jolloin ympäristö on koko ajan hajanainen ja viimeistelemätön. Viherrakentamisella voidaan merkittävästi yhtenäistää kaupunkikuvaa. Asemakaavamääräyksissä tai erillisissä rakentamisohjeissa voidaan antaa materiaaleja, kattokaltevuuksia, väritystä, ikkunoita, aitaamista tms. yksityiskohtia koskevia ohjeita, joita noudattaen rakennustapa pysyy yhtenäisenä vaikka toteuttaminen tapahtuu pitkän ajan kuluessa.

19 17 Keskustaraitin ja kevytliikennereittien suunnittelussa kannattaa miettiä esimerkiksi seuraavia asioita - yhteystarpeet eri toimintojen ja nykyisten sekä kaavailtujen kohtaamispaikkojen välillä - ovatko reitit tai alueet turvallisia, jääkö esteitä, mihin jää ongelmapaikkoja ja voiko niitä parantaa - erilaisia toteuttamiskeinoja: kävelykatu, kävelypainotteinen alue tai katu, hidaskatu tai pihakatu (asuinalueet) - miten eri väestö- ja ikäryhmien tarpeet on otettu huomioon (esim. lapset, iäkkäät) - muista että myös työikäisillä on joskus hankala liikkua, esimerkiksi lastenvaunujen tai kauppakassien kanssa, sairaana - vapaa-aika, koulu- ja työmatkat, asiointi, shoppailu, iltaelämä, arkiliikunta, kunnon kohottaminen, elämykset reitin varrella - eri väestöryhmien kannalta - onko ympäristö kaunis tai voiko sitä parantaa, onko hyvät näkymät otettu huomioon (vesistöt, maalaismaisema, arvokkaat rakennukset, kasvillisuus) - houkuttelevatko reitit pysähtymiseen ja ihmisten kohtaamiseen vai ainoastaan eteenpäin rientämiseen - miten toimii eri vuoden- ja vuorokauden aikoina (aurinkoinen paikka houkuttelee kulkemaan ja pysähtymään, etenkin keväällä) - onko hanke ja laatutaso sopiva voimavaroihin suhteutettuna, voiko hanketta jakaa osiin Arkielämään liittyvät paikat ovat hyviä kohtaamispaikkoja. Tällaisia ovat esimerkiksi koulujen ympäristö, leikkipuistot, kylätorit, kaupalliset palvelut, kierrätyspisteet tai bussipysäkit, sekä ulkoiluun ja urheiluun liittyvät ympäristöt kuten - pururadat, urheilutilat, ulkoilu- ja kävelyreittien taukopaikat. 8. Ylivieska. Vasemmalla oleva kohtaamispaikka jäätelökioskin edessä, Halpa-Hallin tuntumassa. Oikealla Päivärinnan koulun oppilaan ajatus kohtaamispaikasta. Alla Helaalan mylly kesäkahvilana. Kohtaamispaikkoja on hyvä muodostaa oleviin rakennuksiin ja sisätiloihin tukeutuen. Joskus toiminta tai palvelu loppunut taikka tilat ovat muuten jääneet hyvin vähäiselle käytölle. Silloin kannattaisi miettiä rakennuksen uusia käyttö- ja toimintamuotoja, vaikkapa kahvilaa, kerhotiloja, tarinatupaa tai kylätaloa.

20 18 9. Ylivieskan ydinkeskusta, ote yleissuunnitelmasta. Keskustan tulisi vietellä jalankulkuun. Hyvässä jalankulkupainotteisessa keskustassa tulisi olla mahdollisuus seurata kaupungin elämää. Kohtaamispaikkojen suunnittelussa ja arvioimisessa tulevat esiin samat asiat kuin reittien suunnittelussa. Lisäksi kannattaa miettiä esimerkiksi: - miten olevat toiminnot ja sisätilat liittyvät reitteihin - mihin ihmiset luontaisesti hakeutuvat - parhaiden näkymien äärelle pysähdytään - onko alue sopivan suojaisa ja aurinkoinen, niin päivällä kuin illallakin - nuorison erityistarpeet kokoonnutaan nuorisotiloihin, hampurilaispaikkaan, ollaan porukassa, näyttäydytään ja tarkkaillaan toisia Ota myös huomioon tarvitaanko reiteillä tai kohtaamispaikoissa esimerkiksi: - valaistusta - kuivatusta - erilaisia varusteita tai kalusteita - opasteita tai viitoitusta Pikkukaupunkikeskustoja voidaan yhtenäistää rajaamalla katu- ja aukiotiloja esimerkiksi puustolla tai keveillä rakennelmilla katoksilla, arkadeilla, valaisinriveillä jne. Parhaat näkymät ja maisemat tulee säilyttää tai ottaa esiin ja korostaa, kuten näkymät vesistöön tai kulttuurihistoriallisiin kohteisiin, joita Ylivieskassa ovat esim. kirkko, rautatieasema, mylly, Savisilta jne. 10. Ylivieskan Asemakatu. Katutilaa ja kohtaamispaikkoja voidaan rajata istutuksilla ja kiveyksillä.

21 Yksi luonnosvaiheen ajatus Ylivieskan asemaaukioksi. Alueelle suunnitellaan matkakeskusta. Erilaiset toiminnalliset aukiot tori, linja-autoasema, kaupan tai koulun sisääntulopiha, kioskin edusta jne. ovat hyviä kohtaamispaikkoja. Ylivieskan ehkä tärkein kohtaamispaikka muodostuu aseman, taksiaseman ja linja-autoaseman edustalle. Alueella kohtaavat ja yhdistyvät julkinen ja kevyt liikenne. Aseman lähistöllä tulee olla pysäköintipaikkoja sekä henkilöautoille, että pyörille ja kevytmoottoripyörille. Viihtyisä odotuspaikka pitää olla myös ulkona, aurinkoisella paikalla ja aikataulut sekä kioski tai kahvila lähellä istuskelupaikkaa. Kohtaamispaikat voivat olla myös levähdyspaikkoja, etappeja matkalla. Ne tulisi sijoittaa oikein. Riittävän tiheään vanhempia kulkijoita ajatellen, maisema ja vesinäkymät sekä näkymän päätteet huomioon ottaen. Paikan tulisi olla lämmin ja tuulensuojainen ja suuntauksen sopiva vuorokauden- ja vuodenaikoja ajatellen. Kulkureitin varrella on mukava seurata ohikulkijoita. Toisaalta myös rauhallisella levähdyspaikalla on puolensa - voi seurustella tai syventyä kirjan tai lehden lukemiseen. Ulkoilureitin varteen kohtaamispaikaksi riittää esim. 1-2 penkkiä, puistovalaisin ja roskakori. Kasvillisuutta on hyvä käyttää tilaa rajaamaan, kaunistukseksi ja tuulensuojaksi. Ote Sievin Asemakylän keskustan yleissuunnitelmasta Muita näkökohtia kevyen liikenteen edistämiseen - Kävely on perusliikkumismuoto ja turvallista jalankulkuympäristöä tulisi pitää ihmisen perusoikeutena. - Kävely ja pyöräily ovat kestävän kehityksen mukaisia ympäristöystävällisiä liikkumismuotoja - Kävely ja pyöräily ovat tärkeitä terveyden ja kunnon ylläpitäjinä. Kylillä vanhenevalle väestölle on hyvä olla tarjolla sopivan pituisia kävelylenkkejä, joiden varrella voi levähtää tarvittaessa. Terveydenhoitokuluissa säästetään pitkällä ajalla ehkä moninkertaiseti se raha, mikä menee reittien rakentamiseen. Esitelmässään Kaavoittajana jaksaminen lääk. tri Sinikka Levoska toi esiin yhtenä tärkeimmistä vanhenevan ihmisen jaksamiseen vaikuttavista tekijöistä fysiikan ylläpitämisen. Tärkeitä osatekijöitä tässä ovat: - alaraajojen lihasvoiman säilyttäminen - tasapainon hallinta - riittävä kävelynopeus, että pärjää esimerkiksi liikennevaloissa ja - kaikkien nivelten pitäminen joustavina ja liikkuvina. Pyöräily kevyellä vaihteella on erityisen hyvää liikuntaa polvikivuista kärsiville. - Toimiva kevytliikenneympäristö tukee joukkoliikennettä - Toimivat, esteettömät kävely- ja pyöräily-yhteydet tukevat lähipalveluiden säilymistä ja parantavat vanhenevan väestön mahdollisuutta asua omassa kodissa mahdollisimman pitkään

22 Teknisistä keinoista ja toteuttamisesta Ajoneuvoliikenteen rauhoittamiskeinoista Joissakin tapauksissa kevytliikenneympäristön parantamiseksi riittää se, että hillitään ajoneuvoliikenteen nopeuksia kaupunkikeskustassa tai kylätiellä ja parannetaan tien ylityskohtia. Kevytliikenneväylän rakentaminen jollekin osalle kylää voi olla hankalaa tilanpuutteen vuoksi tai erillinen väylä ei sovellu ympäristöön. keinoja ajonneuvoliikenteen rauhoittamiseksi ovat mm.: ajoradan kavennukset (molemmilta tai toiselta reunalta, tai keskisaarekkeeella Huom! Keskisaareke suojatien yhteydessä antaa autoilijoille väärän viestin että saa ajaa lujaa, jalankulkijat voivat odottaa saarekkeella keskellä tietä) tien linjaaminen tai liittymien teko niin, että ei voi ajaa lujaa, esim.: ajoradan sivuttaissiirtymät, kiertoliittymät (kiertoliittymän koko niin pieni kuin ajoneuvot sallivat), y-haaraliittymät T-liittymien sijaan, mutkaiset ja kaartelevat tiet katu-/tietilan optinen kaventaminen - rajaaminen istutuksilla, puuriveillä (kadun pituussuuntaan katsottuna harvakin rivi rajaa), pollareilla, kaiteilla, valaisimilla porttiaiheet tiesuoran näkymän päätteeksi liikenne-esteeltä näyttävä kohde (rakennus, puustoa tvst. Vertaa Luohualla Longan talo tiesuoran päätteenä.) huomio- tai tärinäraidat (Huom! Tärinäraidat aiheuttavat rengasmelua.) korotetut liittymät tai suojatiet sekä alennetut latujen ja moottorikelkkareittien ylityskohdat kaupungeissa kävelypainotteisuuden lisääminen, jossa esim.: pysäköintipaikkojen korottamien jalkakäytävän tasoon pysäköintipaikkojen päällystäminen sekä rajaaminen pihamaisesti kadun kalusteet, patiot tms. rakennelmat Edullisia kevytliikenneraitteja Kevyen liikenteen yhteys voidaan rakentaa tavanomaista pyörätietä kapeampana - erillisenä puistopolkuna, jalkakäytävämäisenä levikkeenä tai pientareena, jotka yleensä myös istuvat kylämaisemaan. Talvikunnossapito saattaa rajoittaa kovin kapeiden erillisten jalankulkupolkujen tekoa ja jalkakäytävän erottamista kiinteillä rakenteilla ajoradasta. Kunnossapitokalustolle riittänee leveydeksi noin 2,5 3 metriä. Jalkakäytävät ja väylät, joita käytetään vain kesäisin voivat olla kapeampiakin. Polkuyhteys voi olla sora- tai kivituhkapintainen, jolloin myös alusrakenteet voivat olla vaatimattomammat. Pinta on helppo korjata, jos vaurioita tulee. Kevyen liikenteen pääyhteyden tulisi olla valaistu, jotta sitä käytetään myös talvisin. Muussa tapauksessa jalankulkijat saattavat hakeutua edelleen valaistulle maantielle. Kevytliikennereitin tyyppi voi vaihdella matkan varrella ahtaan kohdan voi ohittaa pientareen levityksen avulla (oja putkeen tällä kohdalla), mutkan voi oikaista erillisellä puistopolkujaksolla, väylän ja tien välissä voi säästää komeaa puustoa kaventamalla väylää. Puustoa ei pidä kaataa kaiken varalta, kun sitä kuitenkin kolhitaan. Malleja kyliin sopivista, edullisista ja vähän tilaa vievistä kevytliikenneväylistä on esitetty Jaloin projektiin kuuluvassa ympäristöministeriön julkaisussa Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen kylä- ja maisemateillä. Tausta-aineistoa.

23 21 Esimerkki puistopolkumaisen kevytliikennereitin rakenteista (Keijo Verronen) Esimerkkejä edullisista ratkaisuista, esim. jalkakäytävämäisestä kevytliikenneyhteydestä (Keijo) Jalkakäytävämäisen väylän ongelmana on, kuinka erottaa se ajoradasta myös pimeällä ja talviolosuhteissa. Väylän erottamiseen voidaan käyttää puurivejä, korottamista, poikkeavaa materiaalia, kivettyä painannevälikaistaa, pollareita, valaisimia jne. (Keijo täydentää)

24 22 Yhteistyö toteuttamisessa Mahdollisuuksia reittien ja kohtaamispaikkojen toteuttamiseen osallistumisesta kannattaa kartoittaa kyläkokouksissa. Oulun tiepiirissä on hyödynnetty talkootyötä kevyen liikenteen väylien toteutuksen nopeuttajana. Tiepiirillä on mahdollisuus osallistua myös sellaisten kevyen liikenteen väylien rakentamiskustannuksiin, jotka korvaavat yleisen tien yhteyteen rakennettavan väylän. Tällaisen kevytliikenneväylän tulisi olla päätien suuntainen, yleisen tarpeen vaatima ja yleistä liikennettä palveleva. Oulun tiepiirissä on valmisteilla ohjeistus yleisen tien osaksi otettavien kevyen liikenteen väylien toteuttamisesta talkoovoimin. Talkootyötavalla pyritään mahdollistamaan tai nopeuttamaan tiepiirin mielestä vähemmänkin kiireellisen hankkeen toteuttaminen. Talkoilla tehtäviä töitä voivat Oulun tiepiirin mukaan olla esimerkiksi maanomistajien suostumusten hankkiminen, puuston raivaus, pintamaan poisto, läjittäminen, alusrakennekerrosten teko ja vihertyöt. Ammattiurakoitsijaa vaativia töitä ovat mm. päällysrakennekerrokset, kestopäällystys ja valaistustyöt. Oulun tiepiirin alustava toiminta-ajatus kevytliikenneväyliä talkoilla toteutettaessa - Aloite kunnan kautta, tiepiirin kannanotto aloitteeseen - Neuvottelu hankkeesta, kustannusjaosta jne. Aiesopimus tai neuvottelumuistio työn pohjaksi. - Tiepiiri laatii suunnitelmat tai ainakin valvoo suunnittelua ja hyväksyy suunnitelmat. Suunnittelun aloituskuulutus ja käynnistäminen joko tiepiirin tai kunnan toimesta. Talkootöistä vastaavat otetaan mukaan jo suunnitteluun. - Maanomistajien suostumuksen hankkiminen pienemmissä hankkeissa, tiesuunnitelma kuulutuksineen isommissa hankkeissa. - Tiepiiri hoitaa suunnitelmien virallisen käsittelyn, jossa yhteydessä kunta antaa lopullisen sitoumuksen osallistumisestaan. - Tietoimituksen hakee ja kustantaa tiepiiri. - Kunta on päätoteuttaja ja vastaa myös talkootyöstä (opastus, henkilöturvallisuus, vakuutukset, työnaikaiset liikennejärjestelyt jne.) - Kunnan käyttämiin urakoitsijoihin tiepiirin hyväksyntä - Tienpitovastuu on tiepiirillä. Kunnossapidosta ja kustannusten jaosta voidaan sopia erikseen. Esimerkki talkootyönä toteutetusta hankkeesta ja sen aikataulusta Lumijoella - Maantien 813 kevyen liikenteen väylä Lumijoen kirkonkylän länsiosassa (kirkonkylä- Lapinkylä) - Pituus 2,7 km, päällyste kivituhkaa - Maanomistajien suostumukset v. 1996, kyläyhdistyksen aloite kuntaan 1997 ja Kunnan aloite tiepiiriin , suunnittelutarjouspyyntö Tiesuunnitelman aloituskuulutus , suunnitelma nähtävillä Rakennussuunnitelma valmis Yhteistyösopimus kunnan ja tiepiirin välillä Kevyen liikenteen väylän rakentaminen lokakuu 2002-syyskuu Väylä on otettu yleiseksi tieksi Hankkeen arviointi oli positiivinen; - hyvä yhteistyö ja lopputulos tiukasta aikataulusta huolimatta, erinomainen kivituhkapinta, käyttäjät tyytyväisiä. Negatiiviseksi katsottiin liian tiukka suunnitteluaikataulu ja tiepiirin niukka mukanaolo suunnittelussa. Rakentamisessa ja suunnittelussa ilmenneitä puutteita pidettiin pieninä. Tiepiiri avusti hanketta könttäsummalla ja kunta huolehti toteuttamisesta.

25 23 Esimerkkejä muista talkootyönä toteutetuista kevytliikenneväylistä Raahe, Pattijoki-Olkijoki Jkp-tietä n. 3 km Sorapäällyste, ei valaistusta. Talkootyönä mittaustyöt, pintamaiden poisto, maanleikkausja maansiirto, rakennekerrokset, kuivatusrakenteet, laitesiirrot, vihertyöt. Kunnalla kokonaistoteutusvastuu, laadunvalvonta, raportointi ja lupien hankinta. Talkootöiden osuus 50% rakennuskustannuksista. Kalajoki, Tyngän Jkp-tietä n. 5 km Sorapäällyste, valaistus. Talkootyönä maanomistajien suostumukset, pintamaiden poisto ja läjittäminen, luiskien tasaaminen, vihertyöt, ympäristön siistiminen. Talkootöiden osuus 10% ja niistä vastasi kylätoimikunta, kunta ei osallistunut. Haapavesi, maantie 793 välillä paikallistie Ryyppymäki Jkp-tietä n. 7 km, sorapäällyste, valaistus. Talkootyönä pintamaiden poisto ja läjittäminen, puuston ja rakennusten poisto, jkp:n rakentaminen 130 m, luiskien kylvö peltoalueilla ja vihertyöt. Talkootöiden osuus 10% ja niistä vastasi kylätoimikunta, kunta ei osallistunut. Löytyisikö valokuvaa jo toteutetusta kohteesta?

26 Rahoitusyhteistyö Kaupungeissa kevytliikenneympäristön ja -yhteyksien parantamishankkeiden rahoittamisesta vasta pääasiassa kaupunki itse. Ydinkeskustoissa kannattaa kaupalliset yrittäjät ottaa mukaan ympäristönparantamishankkeisiin, jolloin ne pystytään sovittamaan yrityksen ja asiakkaiden tarpeita vastaavaksi ja osa rahoituksesta voisi tulla yrittäjältä. Jos on kyseessä valtion ylläpitämän yleisen tein varteen tuleva tai sellaisen korvaava kevytliikenneyhteys tai alikulku, voidaan kustannusjaosta sopia tiehallinnon kanssa niin kaupungeissa kuin kylissäkin. Kylissä toteuttamiseen ja rahoitukseen tulisi saada laaja ja hyvä yhteistyö, koska tiepiirin mahdollisuudet asettaa pikkukylien hankkeita etusijalle ovat vähäiset. Tekstiin täydennystä tiepiiristä! Maaseudun elinvoimaisuuden tukemiseen tähtääviin hankkeisiin ja tätä kautta myös pientiestön kehittämiseen on mahdollista hakea rahoitusta alueellisen maaseudun kehittämisohjelman (ALMA) kautta. Maaseudun pientiestön parantaminen on erityisesti mainittu tuettavana toimenpiteenä ALMA - ohjelmassa toimenpidekokonaisuudessa Kylien kunnostaminen ja kehittäminen sekä maaseutuperinnön suojeleminen ja säilyttäminen. Pohjois-Pohjanmaan Tavoite 1 -ohjelmassa todetaan, että ohjelman kaikilla toimintalinjoilla on mahdollista toteuttaa sellaisia infrastruktuurihankkeita, jotka tukevat elinkeinojen kehittymistä ja korkeatasoisen ympäristön aikaansaamista. Kylien osalta todetaan tarve erityisen huomion kiinnittämiseen kylien viihtyisyyteen ja palveluiden kehittämiseen. Hankkeen on täytettävä sen ohjelman kriteerit, jonka kautta rahoitusta haetaan. Rahoitus myönnetään kylän kehittämisestä vastaavalle kyläyhdistykselle tai muulle vastaavalle toimijalle. Alueellisen maaseudun kehittämisohjelman, ALMA:n avulla halutaan pysäyttää maaseutualueiden väkiluvun väheneminen sekä väestörakenteen vinoutuminen. Tavoitteena on lisätä yritystoiminnan mahdollisuuksia sekä vahvistaa maatilojen taloudellisia edellytyksiä. Ohjelman avulla pyritään säilyttämään maaseutukylät toimivina asuin-, työ- ja yrittämisympäristöinä. Katso liite 2, Maaseudun pientiestön kehittämishankkeiden rahoittaminen Pohjois-Pohjanmaan alueella EMOTR valintakriteerit Onko vielä muita rahoitusyhteistyökumppaneita olemassa? Voiko sanoa mitään rahoitusosuuksista, vai ovatko ne aina tapauksesta riippuvia? Rahoittajatahot Omin Jaloin hankkeen suunnittelukohteissa KOHDE RAHOITUS TE-keskus TE-keskus Tiehallinto Kunta Yksityinen EMOTR Toimintaryhmät Yleiset tiet Yksityiset tiet Ylivieskan ydinkeskusta X Ruukin Luohuan kev.liik.väylä X X X X X Sievin Asemakylän virkistysreitit X X X X

OMIN JALOIN. - elävä raitti kohtaamispaikkana. Yleissuunnittelun kohteina Ruukin Luohuan kylä, Sievin Asemakylä ja Ylivieskan ydinkeskusta

OMIN JALOIN. - elävä raitti kohtaamispaikkana. Yleissuunnittelun kohteina Ruukin Luohuan kylä, Sievin Asemakylä ja Ylivieskan ydinkeskusta OMIN JALOIN - elävä raitti kohtaamispaikkana Yleissuunnittelun kohteina Ruukin Luohuan kylä, Sievin Asemakylä ja Ylivieskan ydinkeskusta POHJOIS-POHJANMAAN LIITTO LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ RUUKIN

Lisätiedot

Kaavin koulukeskuksen liikennesuunnitelma OLLI MÄKELÄ PILVI LESCH

Kaavin koulukeskuksen liikennesuunnitelma OLLI MÄKELÄ PILVI LESCH Kaavin koulukeskuksen liikennesuunnitelma OLLI MÄKELÄ PILVI LESCH 10.10.2013 Sisältö 1 Lähtökohdat... 7 2 Nykytila... 9 3 Suunnitelman sisältö... 14 3.1 Toimenpiteet... 14 3.2 Liikennejärjestelyt: nykyiset

Lisätiedot

Esteettömyysohjeet suunnittelijan käytössä, case Kuusamo, Pudasjärvi ja Limingan taajama

Esteettömyysohjeet suunnittelijan käytössä, case Kuusamo, Pudasjärvi ja Limingan taajama Esteettömyysohjeet suunnittelijan käytössä, case Kuusamo, Pudasjärvi ja Limingan taajama 23.2.2003 Ramboll / Erkki Sarjanoja Esteettömyyden mahdollisuudet Missä ja milloin fyysisen ympäristön esteettömyys

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 TYÖNUMERO: E27370 SIIKAJOEN KUNTA RUUKIN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAMUUTOS YH KORTTELIN 20 AJONEUVOLIITTYMÄÄ VARTEN SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU JOHDANTO Maankäyttö-

Lisätiedot

PIHAKADUT ANTTILANMÄELLÄ

PIHAKADUT ANTTILANMÄELLÄ PIHAKADUT ANTTILANMÄELLÄ asukasyhdistyksen johtokunta 26.4.2011 asukasyhdistyksen vuosikokous 30.3.2011 asukasyhdistyksen yleinen kokous 28.10.2010 asukasyhdistyksen johtokunta 24.5.2010 asukasyhdistyksen

Lisätiedot

YHDISTETYN JALKAKÄYTÄVÄN JA PYÖRÄTIEN RAKENTAMINEN LAAJAVUORENTIELLE RANTASIPIN LUOTA MUTKAPOHJAAN

YHDISTETYN JALKAKÄYTÄVÄN JA PYÖRÄTIEN RAKENTAMINEN LAAJAVUORENTIELLE RANTASIPIN LUOTA MUTKAPOHJAAN MUISTUTUS 15.10.2013 Kaupunkirakennelautakunta Jyväskylän kaupunki YHDISTETYN JALKAKÄYTÄVÄN JA PYÖRÄTIEN RAKENTAMINEN LAAJAVUORENTIELLE RANTASIPIN LUOTA MUTKAPOHJAAN Jyväskylän kaupunki ja Keski-Suomen

Lisätiedot

KORTTELI 14, tontit 11 ja 12, ASEMAKAAVAN MUUTOS

KORTTELI 14, tontit 11 ja 12, ASEMAKAAVAN MUUTOS Sysmä, Suurikylä SISÄLLYS 1. SUUNNITTELUALUE 2. SUUNNITTELUN TAVOITTEET 3. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 3.0 Kaavoituspäätös 3.1 Maanomistus 3.2 Kaavatilanne 3.3 Rakennusjärjestys 3.4 Luonnon ja kulttuurihistorian

Lisätiedot

Pyörätie. Pyörätie voidaan osoittaa joko yksi- tai kaksisuuntaiseksi.

Pyörätie. Pyörätie voidaan osoittaa joko yksi- tai kaksisuuntaiseksi. Pyörätie Pyörätiellä tarkoitetaan polkupyöräliikenteelle tarkoitettua, liikennemerkillä osoitettua, ajoradasta rakenteellisesti erotettua tien osaa taikka erillistä tietä. Pyörätie voidaan osoittaa joko

Lisätiedot

LIIKENNETURVALLISUUS MAANKÄYTTÖ 28.9.2012

LIIKENNETURVALLISUUS MAANKÄYTTÖ 28.9.2012 LIIKENNETURVALLISUUS MAANKÄYTTÖ 28.9.2012 Sisältö Tällä kalvosarjalla kuvataan maankäytön ja liikenneturvallisuuden välistä suhdetta 1. Maankäytön suunnittelu ja liikenneturvallisuus 2. Liikenneturvallisuuden

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 94 08.06.2016. 94 Asianro 4183/10.03.01.01/2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 94 08.06.2016. 94 Asianro 4183/10.03.01.01/2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2016 1 (1) 94 Asianro 4183/10.03.01.01/2016 Savilahti - Keskusta (Niiralankatu - Tulliportinkatu) yleissuunnitelmaperiaatteiden hyväksyminen nähtävillä oloa varten Va. suunnittelujohtaja

Lisätiedot

Parantamissuunnitelmaselostus

Parantamissuunnitelmaselostus Parikkala Parantamissuunnitelmaselostus Kaakkois-Suomen elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskus Kouvola 2013 Parantamissuunnitelmaselostus 2(7) PARANTAMISSUUNNITELMASELOSTUS SISÄLTÖ 1 HANKKEEN LÄHTÖTIEDOT

Lisätiedot

RYYTIPOLUN KATUSUUNNITELMA SEKÄ KATUSUUNNITELMAN MUUTOS SULKULANTIELLÄ RYYTIPOLUN JA RUULAHDENTIEN VÄLILLÄ

RYYTIPOLUN KATUSUUNNITELMA SEKÄ KATUSUUNNITELMAN MUUTOS SULKULANTIELLÄ RYYTIPOLUN JA RUULAHDENTIEN VÄLILLÄ MUISTUTUS 4.2.2014 Kaupunkirakennelautakunta Jyväskylän kaupunki RYYTIPOLUN KATUSUUNNITELMA SEKÄ KATUSUUNNITELMAN MUUTOS SULKULANTIELLÄ RYYTIPOLUN JA RUULAHDENTIEN VÄLILLÄ Jyväskylän kaupunki suunnittelee

Lisätiedot

2.080 Urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue. 3.00 Liike- ja toimistorakennusten korttelialue.

2.080 Urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue. 3.00 Liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 2.08 Hevosurheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue. 2.080 Urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue. 3.00

Lisätiedot

SOKLI JA SAVUKOSKI -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA SAVUKOSKI 2013/08/21

SOKLI JA SAVUKOSKI -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA SAVUKOSKI 2013/08/21 SOKLI JA -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA TYÖN TAVOITTEET JA TEHTÄVÄN KUVAUS Hankkeen tavoitteena on tuottaa Savukosken kirkonkylän liikennejärjestelyjen toimenpidesuunnitelma

Lisätiedot

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 32. LPA, VL ja VP-alueiden asemakaavan muutos, Karhulammen hotelli

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 32. LPA, VL ja VP-alueiden asemakaavan muutos, Karhulammen hotelli 1 Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 32. LPA, VL ja VP-alueiden asemakaavan muutos, Karhulammen hotelli Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kuva 1. Ilmakuva suunnittelualueelta ja suunnittelualueen

Lisätiedot

PARHAAT KÄYTÄNNÖT PYÖRÄILYN JA KÄVELYN EDISTÄMISESSÄ

PARHAAT KÄYTÄNNÖT PYÖRÄILYN JA KÄVELYN EDISTÄMISESSÄ D PARHAAT KÄYTÄNNÖT PYÖRÄILYN JA KÄVELYN EDISTÄMISESSÄ PYKÄLÄ-projektin tulokset Liikenteen tutkimuskeskus Vernen PYKÄLÄ-projektin tuloksista julkaistiin kaksi kirjaa: Parhaat eurooppalaiset käytännöt

Lisätiedot

RAJUPUSU KOORDINAATIO III -HANKE

RAJUPUSU KOORDINAATIO III -HANKE RAJUPUSU KOORDINAATIO III -HANKE Mihin tukea voi saada? Kylien kokoontumisja harrastustilojen kunnostus sekä varustaminen Yhteisessä käytössä olevien alueiden kunnostus (esim. yhteiset uimarannat) Yhteisessä

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS POHJOISVÄYLÄN (MT 749) JA YKSPIHLAJAN RADAN ERITASORISTEYS

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS POHJOISVÄYLÄN (MT 749) JA YKSPIHLAJAN RADAN ERITASORISTEYS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS POHJOISVÄYLÄN (MT 749) JA YKSPIHLAJAN RADAN ERITASORISTEYS Kokkolan kaupunki Tekninen palvelukeskus Kaupunkiympäristön vastuualue

Lisätiedot

Otteet Otteen liitteet

Otteet Otteen liitteet Helsingin kaupunki Pöytäkirja 22/2012 1 (5) 304 Viilarintie välillä Viikintie - Holkkitie, nro 29955/1-3 ja Viikintie Viilarintien kiertoliittymän kohdalla, nro 29956/1, katusuunnitelmien hyväksyminen,

Lisätiedot

MUISTIO 1 (3) 28.2.2007 MAANTIEN MUUTTAMINEN KADUKSI. 1. Asemakaavan laatimisessa huomioitavaa

MUISTIO 1 (3) 28.2.2007 MAANTIEN MUUTTAMINEN KADUKSI. 1. Asemakaavan laatimisessa huomioitavaa MUISTIO 1 (3) MAANTIEN MUUTTAMINEN KADUKSI 1. Asemakaavan laatimisessa huomioitavaa Valta-, kanta- ja seututeitä sekä niitä yhdistäviä ja niiden jatkeena olevia teitä varten, jotka palvelevat pääasiassa

Lisätiedot

päänäkymä HOHDE NÄKYMÄ etelästä pohjoiseen kadun pohjoisosassa. alueelle myös pimeinä aikoina.

päänäkymä HOHDE NÄKYMÄ etelästä pohjoiseen kadun pohjoisosassa. alueelle myös pimeinä aikoina. päänäkymä NÄKYMÄ etelästä pohjoiseen kadun pohjoisosassa. Valojuova hohtaa ja tuo viihtyisyyttä alueelle myös pimeinä aikoina. ILLUSTROITU POHJA leikkaus tarkennusalue P JOHDANTO Ideasuunnitelmamme lähtökohtana

Lisätiedot

KAUKLAHDENVÄYLÄN KEHITTÄMISSELVITYS, 2007

KAUKLAHDENVÄYLÄN KEHITTÄMISSELVITYS, 2007 Kauklahden alueella on käynnissä useita maankäytön kehittämiseen tähtääviä suunnitelmia. Kauklahdenväylän kehittämisselvitys Länsiväylän ja Kehä III:n välillä on laadittu, jotta maankäytön suunnittelussa

Lisätiedot

RISTEEN JA ÄMMÄNSAAREN OSA-ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS

RISTEEN JA ÄMMÄNSAAREN OSA-ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS 25.1.2013 VASTINEET 1 (7) SUOMUSSALMEN KUNTA RISTEEN JA ÄMMÄNSAAREN OSA-ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS Valtatien 5 ja Kyröntien (mt 892) liikennealue, sekä Risteen korttelin 1005 autopaikkojen korttelialue

Lisätiedot

NÄSIJÄRVEN RANTA VÄLI SAHANTERÄNKATU - ENQVISTINKATU

NÄSIJÄRVEN RANTA VÄLI SAHANTERÄNKATU - ENQVISTINKATU 43 NÄSIJÄRVEN RANTA VÄLI SAHANTERÄNKATU - ENQVISTINKATU 44 Kevyen liikenteen reittitarkastelu välillä Sahanteränkatu Enqvistinkatu 1. Työn sisältö ja tarkoitus Reitti alkaa Sahanteränkadun päästä ja päättyy

Lisätiedot

KYSELY: Kivistön alueen katuverkoston nykykunto. Katukohtaiset asukaspalautteet 15.4-15.5.2010

KYSELY: Kivistön alueen katuverkoston nykykunto. Katukohtaiset asukaspalautteet 15.4-15.5.2010 KYSELY: Kivistön alueen katuverkoston nykykunto Katukohtaiset asukaspalautteet 15.4-15.5.2010 Kannistontie 1/3 Tiessä on keväisin routavaurioita hulevesiviemäreiden kohdalla. Routavauriot aiheuttavat sietämättömän

Lisätiedot

Yksityistielain keskeinen sisältö

Yksityistielain keskeinen sisältö Yksityistielain keskeinen sisältö 1 LUKU Yleisiä säännöksiä 1-7a 2 LUKU Tieoikeus sekä muut tienpitoa ja tien käyttöä varten tarvittavat oikeudet 8-21 Yksityistielain soveltamisala Ei julkisen vallan ylläpitämät

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASKOLA/MONNINKYLÄ Monninkylän kauppapaikka Päiväys7.9.2011 ASEMAKAAVAN MUUTOS SEKÄ ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN MÄNTSÄLÄNTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Suunnittelualue Asemakaavan muuttamista

Lisätiedot

CBRTS-HANKKEEN LOPPUSEMINAARI 25.6.2014 LIIKENTEEN RAUHOITTAMINEN

CBRTS-HANKKEEN LOPPUSEMINAARI 25.6.2014 LIIKENTEEN RAUHOITTAMINEN CBRTS-HANKKEEN LOPPUSEMINAARI 25.6.2014 LIIKENTEEN RAUHOITTAMINEN Anne Vehmas LIIKENNEVÄYLÄ KÄYTTÖTARKOITUKSEN MUKAISEKSI Liikenneväylän nopeustason, leveyden, ympäristön ja muiden ominaisuuksien tulisi

Lisätiedot

Mikäli haluatte alueelle lisärakentamista, minne uusi rakentaminen tulee suunnata?

Mikäli haluatte alueelle lisärakentamista, minne uusi rakentaminen tulee suunnata? Mikäli haluatte alueelle lisärakentamista, minne uusi rakentaminen tulee suunnata? TASAISESTI KOKO SUUNNITTELUALUEELLE NYKYISEEN ASUTUKSEEN TUKEUTUEN JA MAISEMAAN SOVELTUEN KYLÄKESKUSTAA PAINOTTAEN, MUUALLE

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 16/2014 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 196 29.10.2014. 196 Asianro 5773/10.03.01.00/2014

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 16/2014 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 196 29.10.2014. 196 Asianro 5773/10.03.01.00/2014 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 16/2014 1 (1) 196 Asianro 5773/10.03.01.00/2014 Varstakadun, Luhtikujan, Lyhdekujan, Suvitien, Sormulanraitin ja Puutossalmentien kevyen liikenteen väylän katusuunnitelmaluonnoksien

Lisätiedot

SIUNTIO 14.10.2014 Pickalan Golfkartanon asemakaavan muutos

SIUNTIO 14.10.2014 Pickalan Golfkartanon asemakaavan muutos SIUNTIO 14.10.2014 Pickalan Golfkartanon asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan osana kaavatyön

Lisätiedot

NURMEKSEN ASEMAPUISTON ALUEEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 14/ 10/ 2009 JENNI LEINONEN OULUN YLIOPISTO

NURMEKSEN ASEMAPUISTON ALUEEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 14/ 10/ 2009 JENNI LEINONEN OULUN YLIOPISTO NURMEKSEN ASEMAPUISTON ALUEEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 14/ 10/ 2009 JENNI LEINONEN OULUN YLIOPISTO ALUEEN RAKEISUUSKAAVIO - SYVENTYMISALUE PUNAISELLA ALUESUUNNITELMALUONNOS PAIKOITUS - VÄHINTÄÄN 1 AUTOPAIKKA

Lisätiedot

ALPHA-PROJEKTI Instruments for Assessing Levels of Physical Activity and fitness

ALPHA-PROJEKTI Instruments for Assessing Levels of Physical Activity and fitness ALPHA-PROJEKTI Instruments for Assessing Levels of Physical Activity and fitness Lähiympäristö ja siinä liikkuminen (pitkä kyselylomake) Tässä lomakkeessa kysytään käsityksiänne asuntonne lähiympäristöstä

Lisätiedot

HARAVA kyselyn tulokset. Pyöräilystä ja kävelystä potkua Mikkelin kulmille!

HARAVA kyselyn tulokset. Pyöräilystä ja kävelystä potkua Mikkelin kulmille! HARAVA kyselyn tulokset Pyöräilystä ja kävelystä potkua Mikkelin kulmille! Vastaajat Vastaajat Yhteensä 252 vastausta Vastaajista 68 % naisia, 32 % miehiä Suurin osa vastaajista oli 18 64 vuotiaita, työikäisiä

Lisätiedot

AHLMANIN KOULUN SÄÄTIÖN PIENTEOLLISUUSALUEEN JA PUISTOALUEIDEN OSIEN MUUTTAMINEN PIENTALOALUEEKSI ASEMAKAAVA 8153

AHLMANIN KOULUN SÄÄTIÖN PIENTEOLLISUUSALUEEN JA PUISTOALUEIDEN OSIEN MUUTTAMINEN PIENTALOALUEEKSI ASEMAKAAVA 8153 AHLMANIN KOULUN SÄÄTIÖN PIENTEOLLISUUSALUEEN JA PUISTOALUEIDEN OSIEN MUUTTAMINEN PIENTALOALUEEKSI ASEMAKAAVA 8153 LIIKENTEELLISET VAIKUTUKSET EHDOTUSVAIHEEN TARKASTELU (päivitetty 23.3.2007) 1. NYKYINEN

Lisätiedot

VALTIMON KESKUSTA LIIKENTEEN YLEISSUUNNITELMA

VALTIMON KESKUSTA LIIKENTEEN YLEISSUUNNITELMA Vastaanottaja Valtimon kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 11.10.2011 VALTIMON KESKUSTA LIIKENTEEN YLEISSUUNNITELMA LIIKENTEEN YLEISSUUNNITELMA Päivämäärä 11/10/2011 Laatija Jouni Mikkonen Tarkastaja

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1(7) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVAN MUUTOS...2 1.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa Kooste mielipiteistä: Virkistys Karperönjärvi on virkistyksen kannalta

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 127. Tekninen lautakunta 19.09.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 127. Tekninen lautakunta 19.09.2012 Sivu 1 / 1 Tekninen lautakunta 19.09.2012 Sivu 1 / 1 2658/10.03.01/2012 127 Lausunnon antaminen kaupunginhallitukselle tiesuunnitelmasta Vihdintien (mt 120) parantaminen Mariannantien ja Juvanmalmintien kohdalla

Lisätiedot

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Lähivoimalaprojekti Asukaskysely raportti Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Tampereen kaupungin Lähivoimala-projekti järjesti keväällä 2015 asukaskyselyn Multisillan, Peltolammin ja Härmälän asuinalueilla.

Lisätiedot

KOHTI PAREMPAA INFRASTRUKTUURIA - KÄVELYN JA PYÖRÄILYN SUUNNITTELUOHJE 2014 PYÖRÄILYKUNTIEN VERKOSTON SEMINAARI 9.5.2014

KOHTI PAREMPAA INFRASTRUKTUURIA - KÄVELYN JA PYÖRÄILYN SUUNNITTELUOHJE 2014 PYÖRÄILYKUNTIEN VERKOSTON SEMINAARI 9.5.2014 KOHTI PAREMPAA INFRASTRUKTUURIA - KÄVELYN JA PYÖRÄILYN SUUNNITTELUOHJE 2014 PYÖRÄILYKUNTIEN VERKOSTON SEMINAARI 9.5.2014 TAUSTALLA VALTAKUNNALLISET TAVOITTEET JA AJATTELUTAVAN MUUTOS 2011 Kävelyn ja pyöräilyn

Lisätiedot

JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215. Vastaanottaja Jalasjärven kunta

JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215. Vastaanottaja Jalasjärven kunta Vastaanottaja Asiakirjatyyppi Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Päivämäärä JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215 JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 PUUMALAN KUNTA, KIRKON KORTTELIN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. SUUNNITTELUALUEEN KUVAUS Asemakaavan laaditaan Puumalan taajaman keskustaan.

Lisätiedot

Tehdashistorian elementtejä

Tehdashistorian elementtejä Tehdashistorian elementtejä Vanhaa paperitehtaan esineistöä otetaan talteen ja säilytetään tulevaa käyttöä varten. Esineet voidaan käyttää osana ympäristörakentamista tai paperitehtaan uutta sisustusta.

Lisätiedot

REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1

REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1 REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1 KEVYEN LIIKENTEEN REITTITARKASTELUT KESKUSTASTA ITÄÄN - ESISELVITYS 1. Työn sisältö ja tarkoitus Keskustasta itään suuntautuva reitti kulkee Lapinniemestä Rauhaniementien

Lisätiedot

Nähtävilläoloaika 6. - 19.7.2011, piirrokset 29866_1 ja 29866_2 sekä selostus

Nähtävilläoloaika 6. - 19.7.2011, piirrokset 29866_1 ja 29866_2 sekä selostus HELSINGIN POLKUPYÖRÄILIJÄT RY MUISTUTUS PL 81 00531 HELSINKI pj@hepo.fi 19.7.2011 www.hepo.fi Helsingin kaupunki, Kirjaamo Yleisten töiden lautakunta PL 10 00099 HELSINGIN KAUPUNKI MUISTUTUS NORDENSKIOLDINKADUN

Lisätiedot

Rakentaminen mahdollisesti omana työnä? Aikataulu: 2016. Budjetti: Ts 120 000. Pituus noin 480 metriä. Asemakaava on hyväksytty

Rakentaminen mahdollisesti omana työnä? Aikataulu: 2016. Budjetti: Ts 120 000. Pituus noin 480 metriä. Asemakaava on hyväksytty Leppämaantien kevytväylä Rakentaminen mahdollisesti omana työnä? Aikataulu: 2016. Budjetti: Ts 120 000. Uusi kevyen liikenteen väylä ajoradan viereen reunatuella erotettuna. Pituus noin 480 metriä. Yhteyshenkilöt/

Lisätiedot

Kannanotto asemakaavan laajennukseen. Alueen katuverkko on erittäin huonossa kunnossa.

Kannanotto asemakaavan laajennukseen. Alueen katuverkko on erittäin huonossa kunnossa. 1 Pirkkalan kunta Kannanotto asemakaavan laajennukseen ympäristölautakunta Suupantie 11, 33960 Pirkkala Huovin-Lepomoision omakotiyhdistys ry Omakotiyhdistys käsitteli osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa

Lisätiedot

LIIKENTEEN OHJAUS. Pihakatuohje (Hyväksytty osastokokouksessa 9.9.2011) PIHAKATU, Yleistä

LIIKENTEEN OHJAUS. Pihakatuohje (Hyväksytty osastokokouksessa 9.9.2011) PIHAKATU, Yleistä PIHAKATU, Yleistä Pihakadulla tarkoitetaan jalankululle ja ajoneuvoliikenteelle yhteisesti tarkoitettua katua. Pihakadun yleisvaikutelman tulee olla sellainen, että autoilija tai muu ajoneuvon kuljettaja

Lisätiedot

Akm 217: ASEMAKADUN JA NIITTYKADUN ASEMAKAAVAN MUUTOS

Akm 217: ASEMAKADUN JA NIITTYKADUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Akm 217: ASEMAKADUN JA NIITTYKADUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Raahen kaupungin 16.kaupunginosan korttelin 64 tontteja 32, 39, 40, 41, 42 ja 43 sekä korttelin 62 tontteja 38 ja 52 koskeva asemakaavan muutos. OSALLISTUMIS-

Lisätiedot

Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 29.11.2011 päivättyä, 13.2.2012 tarkistettua asemakaavakarttaa nro 002146

Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 29.11.2011 päivättyä, 13.2.2012 tarkistettua asemakaavakarttaa nro 002146 Vantaan kaupunki Maankäyttö ja ympäristö Marja-Vantaa-projekti Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 29.11.2011 päivättyä, 13.2.2012 tarkistettua asemakaavakarttaa nro 002146 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SIUNTIO ASEMAKAAVA BOTÅKER OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Päiväys 12.6.2014 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan kaavoituksen alkaessa osana

Lisätiedot

Suunnitelmien hyvänä puolena on 30 km/h:n nopeusrajoituksen käyttäminen alueella, tämä rauhoittaa liikennettä.

Suunnitelmien hyvänä puolena on 30 km/h:n nopeusrajoituksen käyttäminen alueella, tämä rauhoittaa liikennettä. MUISTUTUS 8.10.2013 Kaupunkirakennelautakunta Jyväskylän kaupunki MANNISENMÄENTIEN, MANNISENRINTEEN, SEKAMETSÄN JA TIILITEHTAANTIEN SEKÄ MANNISENMÄENTIEN JA SAARIJÄRVENTIEN VÄLISEN KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄN

Lisätiedot

Yhdystien 6304 kevyen liikenteen järjestelyt Lanneveden kohdalla, Saarijärvi ALUEVARAUSSUUNNITELMA

Yhdystien 6304 kevyen liikenteen järjestelyt Lanneveden kohdalla, Saarijärvi ALUEVARAUSSUUNNITELMA Yhdystien 6304 kevyen liikenteen järjestelyt Lanneveden kohdalla, Saarijärvi ALUEVARAUSSUUNNITELMA ESIPUHE Työn tavoitteena oli laatia aluevaraussuunnitelma kevyen liikenteen väylän ja siihen liittyvien

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Herunen, Valssitie

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Herunen, Valssitie Kaavatunnus 1/7 5-021 Asianumero 471/10.02.03/2015 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Herunen, Valssitie Asemakaavan muutos koskee asemakaavan mukaista puistoaluetta Valssitien alueella. Asemakaavan muutoksella

Lisätiedot

Ennen kaavaehdotuksen hyväksymistä kaupunki tekee maankäyttösopimuksen hakijoiden kanssa MRL 91 a ja b edellytysten mukaisesti.

Ennen kaavaehdotuksen hyväksymistä kaupunki tekee maankäyttösopimuksen hakijoiden kanssa MRL 91 a ja b edellytysten mukaisesti. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KAPERNAUMI KORTTELI 43 (OSA) TEKNIIKKAKESKUS Suunnittelualueen sijainti alue sijaitsee Seinäjoen kaupungin n korttelissa 43. Alue sijaitsee Ruukintien varressa Kaasumestarinkadun

Lisätiedot

Nurmeksen kaupungin tekninen palvelukeskus

Nurmeksen kaupungin tekninen palvelukeskus 1 Nurmeksen kaupungin tekninen palvelukeskus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Ritoniemen 124 kaupunginosan matkailu- sekä katualueita että korttelia 14 koskeva asemakaavan muutos (Bomba - Sotkan ympäristö

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 22.11.2008

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 22.11.2008 KEMPELEEN KUNTA KAAVOITUKSEN TULOSYKSIKKÖ OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 22.11.2008 KEMPELEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS VIHILUODON YRITYSALUEEN LIIKENNEJÄRJESTELYJÄ VARTEN VIHILUODON OSA-ALUE

Lisätiedot

VIROJOKI-VAALIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS. Suunnittelun tarve ja kaavallinen tilanne Luonnos 23.3.2009

VIROJOKI-VAALIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS. Suunnittelun tarve ja kaavallinen tilanne Luonnos 23.3.2009 FCG Planeko Oy Virolahden kunta VIROJOKI-VAALIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS Suunnittelun tarve ja kaavallinen tilanne Luonnos 23.03.2009 FCG Planeko Virojoki-Vaalimaan osayleiskaavan muutos ja

Lisätiedot

Keski-Pasilan keskus Tripla

Keski-Pasilan keskus Tripla Keski-Pasilan keskus Tripla Rakennustyön aikaiset liikenteenjärjestelyt v. 2014 2016 TIEDOTUSTILAISUUS 22.5.2014 ALUSTAVA VERSIO 15.5.2014 1 Keski-Pasilan keskus Tripla Rakennustyön aikaiset liikenteenjärjestelyt

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI. Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat. Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille

LAPUAN KAUPUNKI. Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat. Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille LAPUAN KAUPUNKI Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille Hyvä Lapuan keskustaajaman / kylien asukas! Lapuan kaupunki on käynnistänyt

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI

TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI Kehittämisyhdistys Kalakukko ry RAKE-hanke Juankoskentie 7A 73500 Juankoski TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI Kyselylomake postitettiin 13.2.2009 Kangaslahden kylän maanomistajille,

Lisätiedot

Esa Mettälä, valvontapäällikkö / 5.11.2015

Esa Mettälä, valvontapäällikkö / 5.11.2015 Esa Mettälä, valvontapäällikkö / 5.11.2015 Valvonta on oleellinen osa toimivaa liikennejärjestelmää Valvonnan tarkoitus ja tavoite on osaltaan edistää turvallista ja sujuvaa liikennettä kaduilla. Yhteiset

Lisätiedot

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 24 RM-, YK- ja VL-alueiden sekä katualueen asemakaavan muutos, Hotelli Revontulen

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 24 RM-, YK- ja VL-alueiden sekä katualueen asemakaavan muutos, Hotelli Revontulen 1 Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 24 RM-, YK- ja VL-alueiden sekä katualueen asemakaavan muutos, Hotelli Revontulen kortteli Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.11.2015 Kuva 1. Ilmakuva suunnittelualueelta

Lisätiedot

Vaasan keskustan liikenneselvitys Pyöräily ja pysäköinti

Vaasan keskustan liikenneselvitys Pyöräily ja pysäköinti Vaasan keskustan liikenneselvitys Pyöräily ja pysäköinti Maiju Lintusaari Tero Rahkonen 8.10.2015 Sito Parhaan ympäristön tekijät Suunnittelualue Vaasa ja pyöräily 3 Keskustan saavutettavuus pyörällä 4

Lisätiedot

Kaupunkikeskustojen pyöräilyn ja kävelyn kehittäminen Case: Oulun keskustan pyöräilyn ja kävelyn kehittäminen. Liikenne ja maankäyttö 7.-8.10.

Kaupunkikeskustojen pyöräilyn ja kävelyn kehittäminen Case: Oulun keskustan pyöräilyn ja kävelyn kehittäminen. Liikenne ja maankäyttö 7.-8.10. Kaupunkikeskustojen pyöräilyn ja kävelyn kehittäminen Case: Oulun keskustan pyöräilyn ja kävelyn kehittäminen Liikenne ja maankäyttö 7.-8.10.2015 Hankkeen ydintavoitteet Parantaa kävelyn ja pyöräilyn olosuhteita

Lisätiedot

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 2 Sisällysluettelo: 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 4 3. SUUNNITTELUTILANNE...

Lisätiedot

AIRISMAAN-AASLAN OSAYLEISKAAVAN LAAJENNUS

AIRISMAAN-AASLAN OSAYLEISKAAVAN LAAJENNUS FCG Finnish Consulting Group Oy Naantalin kaupunki AIRISMAAN-AASLAN OSAYLEISKAAVAN LAAJENNUS Liikenneselvitys 3.9.2010 FCG Finnish Consulting Group Oy Liikenneselvitys I 3.9.2010 SISÄLLYSLUETTELO 1 NYKYTILANNE...

Lisätiedot

Yksityinen Kiireellisimmät 6 Pirkkalankylä: Anian rantatie välillä Reipintie-Kierikantie

Yksityinen Kiireellisimmät 6 Pirkkalankylä: Anian rantatie välillä Reipintie-Kierikantie TOIMENPIDEOHJELMA, PIRKKALA Nro Kohdekuvaus Toimenpidekuvaus Kust. ( ) HEVAvähpidelk. Koivisto: Varuskunnantie Nopeusrajoituksen alentaminen 80 => 60 40 0,02 68 3003//0 - /700 km/h myös Lempäälän suuntaan,

Lisätiedot

LUOSTARINKYLÄN ERITASOLIITTYMÄ, RAUMA. TIESUUNNITELMA. YLEISÖTILAISUUS 24.2.2014 24.2.2014 YLEISÖTILAISUUS, LUOSTARINKYLÄ

LUOSTARINKYLÄN ERITASOLIITTYMÄ, RAUMA. TIESUUNNITELMA. YLEISÖTILAISUUS 24.2.2014 24.2.2014 YLEISÖTILAISUUS, LUOSTARINKYLÄ LUOSTARINKYLÄN ERITASOLIITTYMÄ, RAUMA. TIESUUNNITELMA. YLEISÖTILAISUUS TIESUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Tiesuunnitelma liittyy osana Lakarin teollisuus- ja logistiikkaalueen kehittämiseen. Uusi

Lisätiedot

Kysely alueen asukkaille ja maanomistajille sekä alueen elinkeinotoimijoille

Kysely alueen asukkaille ja maanomistajille sekä alueen elinkeinotoimijoille KAUHAVAN KAUPUNKI Alahärmän oikeusvaikutteinen osayleiskaava Kysely alueen asukkaille ja maanomistajille sekä alueen elinkeinotoimijoille Hyvä asukas, maanomistaja, elinkeinoelämän toimija! Kauhavan kaupunki

Lisätiedot

Pohjois-Haagan ja Lassilan aluesuunnitelma -liikenne. Ensimmäinen tapaaminen 5.9.2011 Muistio

Pohjois-Haagan ja Lassilan aluesuunnitelma -liikenne. Ensimmäinen tapaaminen 5.9.2011 Muistio Pohjois-Haagan ja Lassilan aluesuunnitelma -liikenne Ensimmäinen tapaaminen 5.9.2011 Muistio hyvää ja säilyttämisen arvoista Pohjois-Haagassa ja Lassilassa Vantaankosken radanvarren pyörätie! Jalankulku-,

Lisätiedot

Kyläkävelyraportti UUSIKARTANO 10.7.2013. Katri Salminen ProAgria Länsi-Suomi / maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA

Kyläkävelyraportti UUSIKARTANO 10.7.2013. Katri Salminen ProAgria Länsi-Suomi / maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA Kyläkävelyraportti UUSIKARTANO 10.7.2013 Katri Salminen ProAgria Länsi-Suomi / maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA Kyläkävelyt kuuluvat yhtenä osana Länsi-Suomen maa- ja kotitalousnaisten Matka kylämaisemaan

Lisätiedot

TEMMES KESKUSTA 1:2000 RAKENNUSKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET:

TEMMES KESKUSTA 1:2000 RAKENNUSKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET: KAAVA 02 SIVU 1/4 TEMMES KESKUSTA 1:2000 RAKENNUSKAAVAN MUUTOS KOSKEE KORTTELEITA 1-19, 21 JA 31 SEKÄ NIIHIN LIITTYVIÄ RAKENNUSKAAVATIE-, LIIKENNE-, VIRKISTYS-, ERITYIS-, MAA- JA METSÄTALOUS- SEKÄ VESIALUEITA.

Lisätiedot

Terhi Luukkonen KÄVELYN KUNNIANHIMOINEN EDISTÄMINEN JA TAPAUS HELSINKI

Terhi Luukkonen KÄVELYN KUNNIANHIMOINEN EDISTÄMINEN JA TAPAUS HELSINKI Terhi Luukkonen KÄVELYN KUNNIANHIMOINEN EDISTÄMINEN JA TAPAUS HELSINKI Joensuu 9.5.2014 1 Helsingin keskusta-alueiden jalankulkututkimus Kaupungissa tehty kattavat jalankulkututkimukset 1970- ja 1990-luvuilla

Lisätiedot

VIHERALUEIDEN HOITOLUOKITUS

VIHERALUEIDEN HOITOLUOKITUS VIHERALUEIDEN HOITOLUOKITUS HOITOLUOKITUKSEN MERKITYS Kaavoitusvaiheessa määritetty alustava käyttö ja hoitoluokka kuvaavat alueen laatutavoitetta. Samalla viheralueiden rakentamisen ja hoidon kustannukset

Lisätiedot

Vihdintien kehittämisselvitys välillä Kehä III Lahnus

Vihdintien kehittämisselvitys välillä Kehä III Lahnus Vihdintien kehittämisselvitys välillä Kehä III-Lahnus 1 Vihdintien kehittämisselvitys välillä Kehä III Lahnus Tiehallinto, Uudenmaan tiepiiri Espoon kaupunki Vantaan kaupunki Destia Selvitysalue Vihdintien

Lisätiedot

Kyläkävelyraportti ALASTARO 31.8.2011. Katri Salminen ProAgria Farma / Maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA

Kyläkävelyraportti ALASTARO 31.8.2011. Katri Salminen ProAgria Farma / Maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA Kyläkävelyraportti ALASTARO 31.8.2011 Katri Salminen ProAgria Farma / Maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA Kyläkävelyt kuuluvat yhtenä osana Varsinais-Suomen Maa- ja kotitalousnaisten Kylämaisema kuntoon hankkeen

Lisätiedot

Strategiasta reunakiviin pyöräilyn edistämien Helsingissä

Strategiasta reunakiviin pyöräilyn edistämien Helsingissä Strategiasta reunakiviin pyöräilyn edistämien Helsingissä Reetta Keisanen 6.3.2015 Helsingin strategisina tavoitteina Edistää kestävää liikkumista lisäämällä kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen osuutta

Lisätiedot

LENKKITIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, OSAKORTTELI 1203 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

LENKKITIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, OSAKORTTELI 1203 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus LENKKITIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, OSAKORTTELI 1203 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo: 2.12.2014 päivitetty: 4.5.2015 on lakisääteinen

Lisätiedot

Kuva 1: Kaavamuutosalueen likimääräinen rajaus ja sijainti

Kuva 1: Kaavamuutosalueen likimääräinen rajaus ja sijainti FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunntelma 1 ( 5 ) TERVON KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 Hankekuvaus Asemakaavan muutos koskee kortteleja 9(osa),

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAMUUTOS KOKKOLAN PRISMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAMUUTOS KOKKOLAN PRISMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAMUUTOS KOKKOLAN PRISMA Kokkolan kaupunki Tekninen palvelukeskus Kaupunkiympäristön vastuualue Kaavoituspalvelut PL 43, 67101 Kokkola Puh. (06) 828 9111 Faksi

Lisätiedot

SASTAMALAN KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 6 ASEMAKAAVANMUUTOS

SASTAMALAN KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 6 ASEMAKAAVANMUUTOS VAMMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA 1/7 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SASTAMALAN KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 6 ASEMAKAAVANMUUTOS ALUEEN SIJAINTI Asemakaavamuutos koskee Sastamalan kaupunginosan korttelia

Lisätiedot

- Hyvän suunnittelun avulla voidaan lisäksi vaalia maaseutuympäristön vetovoimatekijöitä: maisemaa, luontoa ja perinteistä rakentamistapaa.

- Hyvän suunnittelun avulla voidaan lisäksi vaalia maaseutuympäristön vetovoimatekijöitä: maisemaa, luontoa ja perinteistä rakentamistapaa. Lapin 25. kylätoimintapäivät 12. 13.10.2013 Levi, Hotelli Hullu Poro - Rakentamalla jo olemassa oleviin kyliin ja niiden yhteyteen helpotetaan palvelujen ja teknisten järjestelmien tehokasta ja edullista

Lisätiedot

IITIN KUNTA RADANSUUN ULKOILU- ALUE

IITIN KUNTA RADANSUUN ULKOILU- ALUE Vastaanottaja Iitin kunta Asiakirjatyyppi Yleissuunnitelma Päivämäärä 27.11.2013 Viite 82144450 IITIN KUNTA RADANSUUN ULKOILU- ALUE IITIN KUNTA RADANSUUN ULKOILUALUE Päivämäärä 27.11.2013 Laatija Hyväksyjä

Lisätiedot

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö Maaseutupolitiikka Suomessa Maa- ja metsätalousministeriö Lähes puolet suomalaisista asuu maaseudulla Lähes puolet väestöstä asuu maaseudulla. Suomi on myös hyvin harvaan asuttu maa. Asukastiheys on keskimäärin

Lisätiedot

Kouvola. Kehitysideat Syyt ja esteet käydä 15.11.2011

Kouvola. Kehitysideat Syyt ja esteet käydä 15.11.2011 Kouvola Kehitysideat Syyt ja esteet käydä 15.11.2011 Kalvojen sisältö Kohdekaupungeille on paikallistilaisuuksien yhteydessä toimitettu analyysit Vastaajien taustatiedot Vetovoimaisuus osion viiden eri

Lisätiedot

Osallisuus 3 työpaja: Kehittämis- ja muistelukävelyt Suomen Setlementtiliitto ry / Uusi paikallisuus hanke Anne Majaneva, projektipäällikkö

Osallisuus 3 työpaja: Kehittämis- ja muistelukävelyt Suomen Setlementtiliitto ry / Uusi paikallisuus hanke Anne Majaneva, projektipäällikkö 18.10.2013 Osallisuus 3 työpaja: Kehittämis- ja muistelukävelyt Suomen Setlementtiliitto ry / Uusi paikallisuus hanke Anne Majaneva, projektipäällikkö Kehittämis- ja muistelukävelyt Työpajan sisältö Uusi

Lisätiedot

Nopeudet ja niiden hallinta -workshop. Miten nopeuksiin vaikutetaan? Nopeusrajoitusohjeet

Nopeudet ja niiden hallinta -workshop. Miten nopeuksiin vaikutetaan? Nopeusrajoitusohjeet Nopeudet ja niiden hallinta -workshop Miten nopeuksiin vaikutetaan? Nopeusrajoitusohjeet Ohjaavia säädöksiä Tieliikennelaki: (25, ote) Nopeusrajoitukset. Liikenneministeriö voi antaa määräyksiä yleisestä

Lisätiedot

KAAVOITUKSEN KÄYNNISTÄMISSOPIMUS

KAAVOITUKSEN KÄYNNISTÄMISSOPIMUS KAAVOITUKSEN KÄYNNISTÄMISSOPIMUS Allekirjoittaneet sopijapuolet ovat tehneet seuraavan asemakaavan muuttamista koskevan sopimuksen: 1. Sopijaosapuolet: Sotkamon kunta (jäljempänä kunta) 2. Alue, jota sopimus

Lisätiedot

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kulttuuriympäristö on ihmisen muokkaamaa luonnonympäristöä ja ihmisten jokapäiväinen

Lisätiedot

Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla

Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla Haukipudas Kiiminki Hailuoto Oulunsalo Oulu seutusuunnittelija Anne Leskinen, 8.12.2010 Kempele Lumijoki Muhos Liminka Tyrnävä Uusi Oulu

Lisätiedot

RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS

RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS VAMMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA G:\AKVAT\Raivio\OASL1.doc 1/5 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS ALUEEN SIJAINTI Asemakaava koskee Raivion kaupunginosan vanhimman osan

Lisätiedot

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisohjelma 2007-2013

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisohjelma 2007-2013 Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisohjelma 2007-2013 Voimaa luonnosta ja yhteisöllisyydestä Innovaatioita eri toimijoiden yhteistyöstä Sivu 1 2.3.2011 Sivu 2 2.3.2011 Aktiivinen Pohjois-Satakunta

Lisätiedot

STRATEGINEN YLEISKAAVA KESKUSTAN KAUPUNKIKUVA JA VIHERVERKOSTO -TARKASTELU RAUMAN KAUPUNKI ERIKSSON ARKKITEHDIT OY ERIARC FORUM 27.8.

STRATEGINEN YLEISKAAVA KESKUSTAN KAUPUNKIKUVA JA VIHERVERKOSTO -TARKASTELU RAUMAN KAUPUNKI ERIKSSON ARKKITEHDIT OY ERIARC FORUM 27.8. ERIKSSON ARKKITEHDIT OY ERIARC FORUM RAUMAN KAUPUNKI STRATEGINEN YLEISKAAVA KESKUSTAN KAUPUNKIKUVA JA VIHERVERKOSTO -TARKASTELU 27.8.2010 www.eriarc.fi 1 JOHDANTO 1.1 Selvitysalue Selvityksessä on tarkasteltu

Lisätiedot

Pieksämäen strateginen OYK. Kehityssuuntia 11.9.2013

Pieksämäen strateginen OYK. Kehityssuuntia 11.9.2013 Pieksämäen strateginen OYK Kehityssuuntia 11.9.2013 Tausta-analyysi Miksikö haluan muuttaa Pieksämäelle? Potentiaaliset syyt Siellä on työtä Siellä on liike-/työtiloja Siellä on työvoimaa Se on lapsuuteni

Lisätiedot

Taipalsaaren liikenneturvallisuussuunnitelma. 3. Liikenneturvallisuuden, esteettömyyden ja liikkumisen ohjauksen edistämisen yhtenäiset periaatteet

Taipalsaaren liikenneturvallisuussuunnitelma. 3. Liikenneturvallisuuden, esteettömyyden ja liikkumisen ohjauksen edistämisen yhtenäiset periaatteet Taipalsaaren liikenneturvallisuussuunnitelma 3. Liikenneturvallisuuden, esteettömyyden ja liikkumisen ohjauksen edistämisen yhtenäiset periaatteet 1.9.2015 Nopeusrajoitusjärjestelmän yhtenäistäminen (asuinalueille

Lisätiedot

TURVALLISUUSASIAKIRJA. Mattilankatu

TURVALLISUUSASIAKIRJA. Mattilankatu 1 TURVALLISUUSASIAKIRJA Mattilankatu JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Kaupunkirakennepalvelut Yhdyskuntatekniikka 16.4.2010 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ... 3 1.1 1.2 Turvallisuusasiakirjan tarkoitus... 3 Rakennuttaja

Lisätiedot

NORDENSKIOLDINKADUN KATUSUUNNITELMA (piirrokset 29866_1 ja 29866_2)

NORDENSKIOLDINKADUN KATUSUUNNITELMA (piirrokset 29866_1 ja 29866_2) HELSINGIN POLKUPYÖRÄILIJÄT RY MUISTUTUS PL 81 00531 HELSINKI pj@hepo.fi 23.6.2011 www.hepo.fi Epävirallinen muistutus alueen katu- ja liikennesuunnittelijoille Helmer Berndtson Kaisa Lahti Marek Salermo

Lisätiedot

Akm 230: ANTINKANKAAN KOULUN ASEMAKAAVAN MUUTOS

Akm 230: ANTINKANKAAN KOULUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Akm 230: ANTINKANKAAN KOULUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Raahen kaupungin 28.kaupunginosan kortteleita 169 ja 168 sekä autopaikkojen korttelialueen AP (168, 169) ja niihin liittyviä katualueita koskeva asemakaavan

Lisätiedot