ASIA Veneväylän ruoppaaminen ja ranta-alueen kunnostus kiinteistöllä sekä töiden aloittaminen muutoksenhausta huolimatta, Hanko

Transkriptio

1 Etelä-Suomi Päätös Nro 150/2012/2 Dnro ESAVI/148/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Veneväylän ruoppaaminen ja ranta-alueen kunnostus kiinteistöllä sekä töiden aloittaminen muutoksenhausta huolimatta, Hanko HAKIJA Janne Ollenberg HAKEMUS Janne Ollenberg on Etelä-Suomen aluehallintovirastoon toimittamassaan ja myöhemmin täydentämässään hakemuksessa pyytänyt lupaa vesialueen ruoppaukselle, ruoppausmassojen läjitykselle, rannan pengertämiselle, laiturin rakentamiselle ja ranta-alueen muulle kunnostukselle Hangon kaupungissa sijaitsevalla kiinteistöllänsä Kultaranta RN:o 1:361. Hakija on myös pyytänyt lupaa saada aloittaa työt ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. SUUNNITELMA Hankkeen tarkoitus Kuvaus hankkeesta Hankkeen tarkoituksena on parantaa hakijan kiinteistön virkistyskäyttömahdollisuuksia lisäämällä ranta-alueen syvyyttä ja rakentamalla virkistyskäyttöä tukevia rakenteita. Ruoppaaminen ja laiturin rakentaminen mahdollistavat uimisen lähellä rantaa ja merikelpoisen veneen pitämisen kiinteistöllä. Rannan pengerryksellä pyritään lisäksi vähentämään ravinteiden huuhtoutumista kiinteistöltä mereen. Ruoppaus ja massojen läjitys Rannasta syvänteen reunaan on tarkoitus ruopata noin 60 metriä pitkä veneuoma, jonka pinnan leveys on rannasta kaislikon reunaan 10 m ja tästä edelleen syvänteen reunaan 7 m. Uoman reunat on viistottu (1:1) siten, että pohjan leveys on vastaavilla kohdin uomaa 7 m ja 4 m. Uoma kaivetaan kaislikon reunaan saakka (30 m) 1,5 m syvänä ja edelleen syvänteen reunaan saakka enintään 2 m syvänä kuitenkin siten, että kaivamisessa rajoitutaan hiekkaan. Uoma käännetään kaislikon reunasta kulkemaan vallitsevan virtauksen suuntaisesti ylläpitoruoppauksen tarpeen vähentämiseksi. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE ymparistoluvat.etela@avi.fi puh fax kirjaamo.etela@avi.fi Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15 PL 150, Hämeenlinna Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, Helsinki

2 Ruopattavan vesialueen pinta-ala on noin 500 m 2. Ruoppausmassoja arvioidaan syntyvän enintään 750 m 3. Ruopattava maa-aines on hiekkaa, joka on tarkoitus läjittää hakijan omistamalle viereiselle ranta-alueelle yhteensä noin 2500 m 2 pinta-alalle. Ruoppaus suoritetaan tarkoitukseen soveltuvan kaivukoneen avulla, minkä jälkeen ruoppausmassat kuljetetaan välittömästi läjityspaikkaansa. Läjitysmassojen valuminen takaisin vesistöön tai viereisille tonteille estetään maan muotoilulla, pengertämisellä ja tarvittaessa tiivistetyllä murskepedillä. Läjitetty maa tasoitetaan koko tontilla tasoon + 80 cm keskivedestä, tiivistetään ja maisemoidaan luonnonkasvillisuudella. Puiden juuristot suojataan läjitysmassoilta. Läjitystä ei tehdä 5 metriä lähempänä naapurikiinteistöjen rajaa. Läjitysalue on rajattu naapurikiinteistöjen kaivojen alapuolelle. Laituri ja rantapengerrys Veneuoman viereen rakennettava laituri on 3,3 m leveä ja 15 m pitkä ruuviperustainen ponttonilaituri, jossa on valkeat kaiderakennelmat ja pintamateriaalina ruskea kestopuu. Laiturin kannen korkeus on + 0,8 m merenpinnasta. Laituria tullaan käyttämään yhden ja tulevaisuudessa mahdollisesti kahden veneen kiinnitykseen. Rakennettavan rantapenkereen etuosan leveys on 20 m, sivun leveys 15 m ja korkeus keskivedestä 0,8 m. Pengerrys tuetaan noin 30 cm vahvuisella kivipaasimuurilla. Penkereen sisäosa pohjustetaan suodatinkankaalla ja murskepedillä ja täytetään tiivistetyllä ruoppausmassalla. Ylätaso kylvetään luonnonnurmelle maan sitomiseksi. Aluetta ei ole tarkoitus keinokastella tai lannoittaa. Penger sijoitetaan rantaviivan puuston tasoon maisemallisen haitan vähentämiseksi. Muut toimenpiteet Hakija hakee vuosina suoritetun kaislikon poiston pysyttämistä. Poisto on suoritettu 700 m 2 :n alueelta kaivamalla pintaturve ja kaislanjuuret ylös noin 30 cm syvyydeltä. Samassa yhteydessä on 100 m 2 :n alueelta poistettu yhteensä noin 20 m 3 pintahiekkaa rannan syventämiseksi. Hakija aikoo lisäksi poistaa matalalta vesialueelta ruopattavan uoman vierestä rantakaislikon juuria ja turvetta 25 m 2 :n alalta yhteensä 7,5 m 3 veden virtauksen parantamiseksi rannassa. Hakija aikoo kunnostaa kiinteistön rajaojat kaivamalla ne 40 cm:n syvyisiksi ympäröivän maanpinnan tasosta mitattuna. Tarvittaessa ojiin tehdään kivipesiä hidastamaan veden virtausta. Lisäksi hakija kunnostaa rantaan penkereen luo johtavan 3 m levyisen polun, joka päällystetään luonnonkivillä ja tarvittaessa kalliomurskeella. 2

3 3 Ranta- ja merialue Kaivot ja pohjavesi Kaavoitus Kiinteistön edusta on matalaa hiekkarantaa, joka noin 70 m päässä rannasta syvenee nopeasti noin 5 metriin. Vesisyvyys muutamien metrien päässä keskiveden korkeuden mukaisesta rantaviivasta on cm. Matalalla rannalla veden korkeuden vaihtelu aiheuttaa voimakasta rantaviivan siirtymistä ja etenkin syksyisin tulvimista. Lisäksi rannalle on muodostunut maapenger, jonka rajaama alava tontin osa veden noustessa täyttyy vaikeuttaen rannan käyttöä. Oy Visko Teepak Ab:n jätevesiputki Oy Visko Teepak Ab:n Hangon keinosuolitehtaan jätevesiputki on sijainnut vuodesta 1989 lähtien syvännealueella noin 220 m hankekiinteistön rannasta. Tätä ennen jätevesiputki sijaitsi rannan tuntumassa noin 300 m nykyisestä kohdastaan itään päävirtauksen suuntaan. Yritys on liittymässä laajentuvaan Hangon Suursuon jätevedenpuhdistamoon arviolta v. 2013, minkä jälkeen alueen syvänteiden kuormitus vähenee. Ruoppaus- ja läjitysalueet sijaitsevat Sandö-Grönvikin vedenhankintaa varten tärkeällä I-luokan pohjavesialueella ( ). Ruoppausalueen yläpuolella noin 230 m etelään sijaitsee Hangon kaupungin Tikan vedenottamo ja lähistöllä useita yksityisessä käytössä olevia kaivoja. Kaivojen vedenkorkeus on vuosina vaihdellut välillä +3.3 m +7.3 m. Kaksi kaivoista on tarkastelujakson aikana useana vuonna kuivunut. Pohjaveden virtaus suuntautuu alueella kohti merta, jonne pohjavesi purkautuu. Hakija arvioi pohjaveden virtauksen merelle olevan Kultarannan kiinteistön kohdalla vähintään satoja kuutioita vettä päivässä päätellen ylempänä sijaitsevan Tikan vedenottamon pohjaveden ottoluvan mukaisen (1000 m 3 /d) ja laitoksen käytettämän veden (400 m 3 /d) määrien erotuksesta. Hankealueella on voimassa vahvistettu rantayleiskaava koskien osia Täktomin, Tvärminnen, Bengtsårin ja Lappohjan kyliä sekä Koverharin ja Santalan yksinäistaloja. Alue on kaavassa osoitettu harvan lomaasutuksen alueeksi (RA 2 ) samoin kuin ympäröivät kiinteistöt. Ruopattava alue on osoitettu vesialueeksi (W). Alueella on vireillä Krogarsin rantaasemakaavan laatiminen. Hankekiinteistön rannassa on luonnonsuojelulain 29 :n mukaan suojeltavan luontotyypin tervaleppäkorpi kasvualue, joka on alustavassa kaavaluonnoksessa merkitty luontotyypin turvaamisen vuoksi suojelualueeksi.

4 Hankkeen vaikutukset Hankealue on toimenpidesuunnitelmassa rajattu suojelualuerajauksen ulkopuolella. Vaikutukset veden laatuun ja pohjaveteen Ruoppaus aiheuttaa lyhytaikaista ja paikallista veden samentumista. Ruoppaus ei hakijan arvion mukaan lisää merialueen kuormitusta, koska pohjaveden purkautumissuunnasta ja purkautumisen voimakkuudesta johtuvan vallitsevan painetason vuoksi on epätodennäköistä, että pohjaveden purkautumisalueella oleva hiekka sisältäisi jätevesistä peräisin olevia epäpuhtauksia. Hanke ei hakijan arvion mukaan aiheuta pohjaveden lisääntynyttä purkautumista ja pohjaveden pinnan alenemista, koska vesilaitoksen havaintoaineistoihin pohjautuvan laskelman mukaan ruoppaus ei ulotu pohjaveteen. Hakija on esittänyt korjaavina toimenpiteinä mm. ojien ja ruoppausväylän pohjapadotusta tai patolevyjen asentamista ruopatun uoman ja rantaviivan väliin, mikäli pohjaveden virtaus mereen lisääntyisi ruoppauksen seurauksena. Hanke vähentää rannan pengertämisen vuoksi tulvimisen seurauksena tapahtuvaa ravinteiden huuhtoutumista kiinteistöltä mereen. Vaikutukset alueen käyttöön ja maisemaan Vesialueen käytettävyys tai käyttömahdollisuudet eivät huonone ruoppauksen johdosta. Ruoppausajankohta ajoittuu kevääseen, jolloin haitta vapaa-ajantoiminnoille on vähäinen. Työkoneiden melu aiheuttaa vähäistä taustamelun kohoamista lähialueella ruoppausaikana. Hanke lisää kiinteistön virkistyskäyttömahdollisuuksia, kun rannan käyttö veneilyyn ja uimiseen mahdollistuu myös keväällä ja syksyllä veden ollessa matalalla. Hanke lisää myös kiinteistön käytön turvallisuutta uintisyvyisen veden ollessa nykyistä lähempänä rantaa. Rantavyöhykkeen jakaminen selkeästi hoidettuihin ja luonnonmukaisiin alueisiin helpottaa alueen ylläpitoa, jolloin alueen maisemallisen arvon arvioidaan kasvavan. Hankkeen ei arvioida aiheuttavan haitallisia vaikutuksia maisemaan, koska hankealue pyritään pitämään ympäristöön sopivana ja korkeusasemaltaan ympäröivien tonttien tasalla. Tontin taso on yleisesti ympäröiviä tontteja matalammalla ja läjitysalueella on notkoja, joten läjitys ei muuta merkittävästi maiseman korkeustasoja. 4

5 5 Alueen käyttö Hankealue on hakijan omistuksessa. Lähialueella on virkistyskäytössä olevia ja vakituisesti asuttuja kiinteistöjä. Alueen rannat ovat yksityisessä omistuksessa. Töiden aloittaminen ja luvan voimassaolo HAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN Hakija on pyytänyt lupaa aloittaa työt ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista, jotta työt voitaisiin aloittaa kevään 2012 aikana. Alueen voimakkaan vedenkorkeuden vaihtelun ja vaihtelevan jäätilanteen vuoksi hakija on pyytänyt, että lupa olisi voimassa viisi vuotta myöntämispäivästä. Aluehallintovirasto on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta aluehallintovirastossa ja Hangon kaupungissa varannut tilaisuuden muistutusten ja vaatimusten tekemiseen ja mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta välisenä aikana. Kuulutus on lisäksi lähetetty asiakirjoista ilmeneville viranomaisille ja asianosaisille. MUISTUTUKSET, VAATIMUKSET JA MIELIPITEET 1) Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on todennut, että hankealueella ei ole voimassa olevaa asemakaavaa. Rantayleiskaavassa, koskien osia Täktomin, Tvärminnen, Bengtsårin ja Lappohjan kyliä sekä Koverharin ja Santalan yksinäistaloja, kiinteistön maa-alue on merkitty harvan loma-asutuksen alueeksi (RA 2 ) ja ruopattava alue vesialueeksi (W). Rantayleiskaava on vahvistettu Hankealueella ei ole luonnonsuojelualueita tai Natura verkostoon kuuluvia kohteita. Hankealue sijaitsee Sandö-Grönvikin pohjavesialueella (tunnus ), joka on luokiteltu vedenhankintaa varten tärkeäksi pohjavesialueeksi. Merentutkimuslaitoksen vuosien havaintojen perusteella merivedenkorkeudet N60-järjestelmässä Hangon havaintoasemalla ovat olleet seuraavat (muunnettu vuodelle 2011): Maksimi HW +1,242 m Keskiylivedenkorkeus MHW +0,662 m Keskivedenkorkeus MW 0,058 m Keskialivedenkorkeus MNW 0,568 m Minimi NW 0,858 m Hankoniemen pohjoispuolinen merialue Bengtsårin alueelta Rilaxiin on saaristosiian (Bengtsårin kanta) kutualuetta parhaiden kutualueiden sijai-

6 tessa Bengtsårin ympärillä. Saaristosiika kutee syksyllä marraskuussa, ja poikaset kuoriutuvat vappuun mennessä. Saaristosiian kuteminen hankealueella on mahdollista. Ruoppausta ei tämän vuoksi tulisi tehdä lokakuun puolenvälin ja huhtikuun lopun välisenä aikana. Virkistyskäytölle aiheutuvien haittojen minimoimiseksi ruoppaustöitä ei tulisi tehdä myöskään välisenä aikana. Ruoppausmassat tulee läjittää maalle siten, etteivät ne pääse valumaan takaisin vesialueelle. Massojen läjityksessä on pyrittävä mahdollisuuksien mukaan huomioimaan Krogarsin kaavaehdotuksessa todettu tervaleppäluhta. Ruoppausalue sijaitsee Lounaisen sisäsaariston rannikkovesimuodostumassa Bengtsår (2_Ls_013), jonka ekologinen tila on Kymijoen- Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmassa vuoteen 2015 luokiteltu tyydyttäväksi. Tavoitteena on saavuttaa hyvä ekologinen tila vuoteen 2027 mennessä. Koska hanke on lyhytaikainen ja vaikutukset rajoittuvat hankkeen lähialueelle, sen toteuttaminen ei vaikeuta vesienhoitosuunnitelman tavoitteiden saavuttamista. Muistutuksessa esitetyt seikat huomioon ottaen hankkeen toteuttamiseen suunnitelman mukaan voidaan myöntää lupa tavanomaisin lupamääräyksin. Myös töidenaloittamislupa voidaan myöntää. 2) Hangon kaupungin ympäristölautakunta on todennut, että Krogarsin ranta-asemakaavan laatiminen on kesken, mutta suunnitellun kaavaalueen luontoselvityksen mukaan hankekiinteistön ranta on luonnonsuojelulain mukaista suojeltua luontotyyppiä tervaleppäkorpi. Kyseinen rantaalue tulisi suojella kaavassa merkinnällä sl, luonnonsuojelualue. Hakija on esittänyt rannan pengertämistä ja ruoppausmassojen läjittämistä tervaleppävyöhykkeelle, joka tulva-aikana jää veden alle. Ruoppausmassat tulisi läjittää tulvavesirajan yläpuolelle, huomioiden myös suurimmat mahdolliset tulvaveden korkeudet. Suojeltava tervaleppäkorven alue tulisi rajata läjityksen ulkopuolelle. Läjitysalueen sijoittelua rajoittavat myös kiinteistön länsipuolella olevat talousvesikaivot, joiden sijainti on suunnitelmassa huomioitu osoittamalla läjitysalueet kaivojen alapuolelle. Krogarsin ranta-alueella lähellä hakijan kiinteistöä on paljon pohjaveden lähdepurkaumia. Ruoppaukset pohjaveden purkautumisalueella lähellä vedenottamoja voivat aiheuttaa ennalta arvaamattomia muutoksia pohjaveden purkautumisnopeuteen ja sitä kautta pohjavesivarantojen antoisuuteen. Oy Visko Teepak Ab:n jätevesiputken lähialueiden sedimentit saattavat erittäin todennäköisesti sisältää myös orgaanista ainesta ja ravinteita, ei ainoastaan hiekkaa. Ympäristölautakunta esittää, että pohjan muokkaaminen tulee ajoittaa selvästi kasvukauden ulkopuolelle, jotta veden samentumisen ja ravinteiden veteen vapautumisen haittavaikutukset saadaan 6

7 minimoitua. Mikäli ruoppausmassat aiotaan läjittää pohjavesialueelle naapureiden talousvesikaivojen läheisyyteen, on lupapäätöksessä edellytettävä massojen laadun selvittämistä. Krogarsin alueelle on alustavassa ranta-asemakaavassa suunniteltu yhteiskäyttölaituria. Kaavoittamalla vapaa-ajanasunnoille yhteinen laituripaikka yksittäisiltä rantojen ruoppauksilta vältytään. Matalilla rannoilla myös ylläpitoruoppausten tarve kertaluonteisen ruoppauksen jälkeen on ilmeinen. Matala yksityisranta soveltuu pienten soutu- ja moottoriveneiden rantautumiselle. Lähellä hankekohdetta Krogarsin ranta-alueella on paikallisen saaristosiikakannan poikasalue. Ruoppaukset voivat heikentää merkittävästi paikallisen siikakannan lisääntymistä. Meressä kuteva karisiika on Suomessa luokiteltu vaarantuneeksi (VU) lajiksi. Edellä mainituista syistä ympäristölautakunta ei puolla luvan myöntämistä haetuille toimenpiteille. Lupaa töiden aloittamiselle ennen lupapäätöksen lainvoimaiseksi tulemista ei tulisi myöntää, ennen kuin hakija on esittänyt riittävät selvitykset ruoppausmassojen laadusta. 3) Krogarsin vesiensuojeluyhdistys ry on vastustanut ruoppausluvan sekä luvan aloittaa työt muutoksenhausta huolimatta myöntämistä. Kaikenlainen ruoppaus heikentää veden laatua. Alueen sedimentit ovat vanhoista teollisuuden päästöistä saastuneet ja ruoppauksen seurauksena ravinteet joutuvat veteen aiheuttaen sisäistä kuormitusta ja rehevöitymistä. Nyt kyseessä oleva ruoppaushanke on huomattavan suuri. Hakemuksessa ei ole myöskään otettu huomioon, että vesi saattaa nousta suunnitelmassa kuvatun laiturin yli, mikä merkitsee, ettei se palvele tarkoitustaan. Yhdistys esittää vaatimuksenaan, että ennen luvan myöntämistä on vähintään tarkistettava, mitä ravinteita hiekan alla on sekä varmistettava ettei ruoppausta aiota toistaa, kun uoma täyttyy kevyestä hiekasta myrskyjen seurauksena. Rannan laatu ei ole pätevä perustelu ruoppausluvan hakemiselle, koska rannan laatu on ollut hakijan tiedossa jo hänen hankkiessaan paikan omistukseensa. 4) Hangon kalastusalue on vastustanut lupien myöntämistä. Hiekkasärkkäalue, jonka läpi ruoppaus on tarkoitus tehdä, on tutkimusten mukaan merkittävä siian luontaisen lisääntymisen kannalta. Ruoppauksen pysyvyydestä ei ole takeita hiekan liikkumisen vuoksi, mikä taas edellyttää uudelleenruoppausta tasaisin väliajoin kaikkine tästä seuraavine haittoineen. Alueen luonnontila on viime vuosina vähitellen parantunut tehostuneen jätevedenpuhdistuksen seurauksena ja kalakannat ovat saavuttaneet normaalimpaa koostumustaan. Mikäli lupa myönnetään, hakija on määrättävä istuttamaan alueelle vuosittain 500 kpl kesänvanhaa paikallista kantaa olevaa siianpoikasta viiden vuoden ajan. Istutusvelvoite tulee määrätä alkamaan ruoppausta seuraa- 7

8 vasta syyskesästä ja määräaikaisena uudestaan aina uusintaruoppauksen jälkeen. 5) Tvärminnen eläintieteellinen asema (Helsingin yliopisto) on vastustanut haettua lupaa toimenpiteille ja lupaa aloittaa työt muutoksenhausta huolimatta. Asema pitää huolestuttavana ylimitoitettua ja epärealistista ruoppausta, joka vaarantaa vuosikymmeniä tehdyn työn vesistön tilan parantamiseksi ja on lisäuhka häiriintyneelle ekosysteemille. Uoman jatkuvien ylläpitoruoppausten tarve on alueen kevytkulkuisesta hiekasta johtuen ilmeinen eikä uomaa kääntämällä voida estää sen täyttymistä. Oy Visko Teepak Ab:n päästöjen vuoksi pohjan ravinnetaso on edelleen korkea ja jätevesiputken purkupaikan lähivesien syvännealueet kärsivät sisäisestä kuormituksesta. Riskiä laajamittaisen ruoppauksen aiheuttamasta ravinteiden ja orgaanisten ainesten vapautumisesta voidaan pitää ilmeisenä. Ruoppausuomaa ei todennäköisesti ole mahdollista kaivaa kaislikon kohdalla ilman, että hiekkakerros läpäistään, jolloin vapautuvat ravinteet lisäävät alueen rehevöitymistä ja happikatoa entisestään. Hankkeen tuomat hyödyt ovat huomattavasti vähäisemmät kuin sen todelliset haitalliset vaikutukset. Hakemuksessa esitetyn pengerryksen ravinteiden huuhtoutumista vähentävä vaikutus ei ole merkittävä suhteessa toimenpiteissä vapautuviin ravinnemääriin. Luonnollisen kasvillisuuden muuttaminen pengerrysalueella saattaa lisätä ravinteiden huuhtoutumista. Lisäksi pengerryksellä vaikutettaisiin pohjaveden pulppuamiseen maalta mereen (hakijan mukaan useita satoja m 3 /vrk), mikä on luonnon monimuotoisuuden kannalta negatiivinen toimenpide. Suunnittelukohteen alueella (Krogars Santala) esiintyy erittäin harvinaislaatuista siian luontaista merikutua, jota on Saaristomeren Läntisen Suomenlahden alueelta löydetty lisäksi vain Paraisten edustalta. Ruoppausalue on siis kalastollisesti ainutlaatuinen ja myös eläintieteellisen aseman jatkotutkimusten kannalta mielenkiintoinen. 6) AA (Koivurinne Rn:ot 1:76 ja 1:96) on vastustanut luvan myöntämistä hakemuksen mukaisille toimenpiteille. Ranta on sopimaton haetun kokoiselle veneväylälle ja rakennelmille. Veden päävirtauksen ollessa alueella suoraan tai viistosti kohti rantaa ja pohjan hiekan ollessa erittäin hienoa ei ruopatun uoman suuntauksella ole merkitystä sen auki pysymiselle. Hiekka ja orgaaninen aines liikkuu jatkuvasti aallokon ja vedenvirtausten seurauksena, jolloin ylläpitoruoppausten tarve on rannassa jokavuotinen ja ulompana uomassa tarpeellinen 3 5 vuoden välein. Aiemmat yritykset ruopata alueella ovat tästä syystä epäonnistuneet. Ruoppauksen yhteydessä saattaa vapautua sedimenttiin kertyneitä ravinteita ja haitta-aineita. Hakija ei ole esittänyt tutkimustuloksia siitä, että sedimentti olisi haitta-aineista puhdas tai että sedimentti ei koostuisi hiekan lisäksi orgaanisesta aineesta. Koska veden syvyys on syvänteen reunalla noin 2 metriä, ruoppaussuunnitelmaa ei voi toteuttaa ilman saastuneiden 8

9 syvännesedimenttien sotkemista. Haitta-aineet myös kulkeutuvat vedenvirtausten mukana ruopatussa veneväylässä kohti rantaa. Hakija ei ole esittänyt läjityssuunnitelmaa ylläpitoruoppausten ruoppausmassoille. Ruoppausmassan läjittäminen rannalle tekisi läjitysalueesta humuspitoisen hiekkakentän, koska luontainen kasvillisuus tukahtuu 30 cm massakerroksen alle. Naapurikiinteistöillä kasvaa runsaslukuisena mm. valkolehdokkia ja maariankämmekkää, joille vallitsevat olosuhteet ovat suotuisat. Alueelle tyypillisten kasvien istuttaminen läjityksen jälkeen on mahdotonta, koska niiden elinympäristö muuttuu perusteellisesti. Hakijan tulisi selvittää, miten läjitys vaikuttaa tulevassa ranta-asemakaavassa luonnonsuojelualueeksi esitettyyn tervaleppäkorpeen. Mikäli hakijalle myönnetään lupa pengertää rantansa +80 cm merenpinnasta tasoon, merivesi tulee todennäköisesti tulvien ja myrskyjen aikana purkautumaan voimalla naapurikiinteistöjen rannoille arvaamattomin seurauksin. Naapurikiinteistöillä on rakennuksia rannan läheisyydessä lähellä merenpinnan tasoa eikä rannoilla ole tehty täyttöjä. Pengerrys aiheuttaa myös mahdollisten haitta-aineiden ja ravinteiden valumisen hakijan kiinteistöltä naapurikiinteistöille. Muistuttaja on esittänyt huolensa ruoppaamisen aiheuttaman runsaamman pohjaveden purkautumisen seurauksista kiinteistönsä kaivon vedentuotolle, koska alueen pohjavesiesiintymät muuttuvat herkästi. Esimerkiksi Tikan vedenottamon käyttöönotto aiheutti kuivumista monessa hankealueen lähikiinteistön kaivossa. Muistuttaja on korostanut, että suunnitelmat ja päätökset rajaojien tulevasta sijainnista ja veden purkautumissuunnasta on tehtävä yhteisesti, eikä hakijalle pidä myöntää yksipuolista lupaa ojien kunnostukseen. Hankkeen kohteena olevalla rannalla on mahdollisuus käyttää pientä moottorivenettä tai soutuvenettä, ja merikelpoista venettä voi tarvittaessa pitää Hangossa. Satamia kaavoitetaan tulevaisuudessa aivan lähistölle. Ranta on mataluutensa vuoksi lapsiystävällinen ja uimakelpoinen. 7) BB (Strandbo Rn:o 1:77) on esittänyt vaatimuksenaan, että lupaa ruoppaukselle ei tule myöntää. Alueelta on otettava näytteet vedestä, pohjasta ja pohjasedimentistä, jotta pohjan nykyinen tila saadaan selvitettyä. Alueen luontoselvityksessä esille tulleiden luontoarvojen luonnonsuojelulain mukainen velvoittavuus tulisi selvittää. Lupahakemuksessa esitetyt toimenpiteet seurauksineen ovat useiden vesilain pykälien vastaisia. Hankekohteena olevan lahden rannat ovat virkistyskäytössä, siellä uidaan ja kalastetaan pienimuotoisesti. Ruoppaus alueella sekoittaa veden ja estää virkistyskäytön. Hankkeen toimenpiteet aiheuttavat vesiluonnolle merkittävää haittaa ja vahinkoa ja vähentävät luonnon kauneutta. Lahti on matala hiekkarantakokonaisuus, johon laiturit eivät maisemallisesti sovi. Alueen ranta ei ole tarkoitettu tavallista moottorivenet- 9

10 tä suuremmilla veneillä kulkemiseen, joille löytyy venepaikka esim. Hangosta. Muistuttaja on esittänyt, että ruoppauksen veteen nostattamat aineet saattavat olla terveydelle haitallisia. Muistutus vastaa sisällöltään edeltäviä muistutuksia sedimenttiin varastoituneiden haitta-aineiden vapautumisen osalta. 8) CC (Kesämaa Rn:o 1:98) on vaatinut, että lupaa ruoppaukselle ei tule myöntää. Muistutus on samansisältöinen AA:n muistutuksen kanssa. 9) DD (Rönnbacka ja Solmyr Rn:o 1:182 ja 1:181) on vaatinut lupahakemuksen hylkäämistä kokonaisuudessaan. Kuormituksen kohteena ollut matala lahti ei parantuneesta tilastaan huolimatta kestä ruoppauksia ja suuria muutoksia ranta-alueella. Riittäviä selvityksiä haitta-aineiden määristä pohjassa ja rannassa ei ole tehty. Rannan pengertäminen +80 cm tasoon aiheuttaa sen, että vallitsevat merivirtaukset tuovat kaiken mönjän muistuttajan rantaan. Lisäksi alue on monimuotoinen lehtomaiselta kasvillisuudeltaan ja esitetty suojeltavaksi tervaleppäkorpena. Hakija on tontin muistuttajalta ostaessaan ollut täysin tietoinen matalasta rannasta ja haavoittuvasta merenlahdekkeesta. Yksittäinen kesälomalainen ei saa virkistyksen takia tuhota paikallisten monien sukupolvien luonnonsuojelutyötä alueella. 10) EE on todennut antamassaan mielipiteessä, että johtuen läheisestä Oy Visko Teepak Oy:n purkuputkesta sijoitettavien ruoppausmassojen paikka tulisi harkita hyvin tarkkaan ja massat tulisi sijoittaa riittävän kauas rantaviivasta, jotta sade- ja sulamisvesien mukana liukenevat aineet eivät joutuisi veteen ja tätä kautta uudelleen kiertoon. 10 HAKIJAN SELITYS 1) Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen muistutuksen johdosta hakija on siian poikasalueen osalta viitannut muihin selityksiinsä (mm. selitys Tvärminnen eläintieteellisen aseman muistutukseen) siian kutemisolosuhteista Kultarannan edustalla. Ainoa mahdollinen kutualue rajoittuu aivan syvänteen reunaan ollen n. 28 m 2. Hakija on pyytänyt kohdistamaan mahdollisen kutualueesta johtuvan ruoppauksen aikarajoituksen ainoastaan syvänteen lähellä olevaan hankealueen osaan (28 m 2 ), jotta työ päästäisiin suorittamaan otolliseen ajankohtaan maapohjan kantavuuden kannalta. Hakija on pyytänyt rajaamaan kevään aikarajan ruoppauksen aloituksen suhteen siten, että työt voidaan aloittaa mahdollisen kutupaikan osalta avoveden aikana tai viimeistään 1.5. Muilta osin, kuten penkereen ja muiden mantereella tapahtuvien maisemointi- ja läjitystöiden valmistelun ja suorittamisen osalta hakija on pyy-

11 tänyt sallimaan töiden aloittamisen heti ja jatkamaan ilman asetettuja aikarajoja. Hakija on pyytänyt ulottamaan penkereen tervaleppälehdon reuna-alueen läpi suunnitelman mukaisesti. Penkere varustetaan riittävin rumpuputkin, joilla turvataan lehdon reuna-alueen kosteustasapaino aiempien perusteluiden mukaisesti. 2) Hangon kaupungin ympäristölautakunnalle hakija on todennut, että ympäristölautakunta on päätöksellään ( ) rajannut noin puolet kiinteistön Kultaranta ranta-alueesta VL(yk)-alueeksi. Laaditussa kaavarungossa ainoastaan Kultarannan itäinen osa on rajattu suojelualueeksi (slalue). Hakija on todennut, että pengerrettäväksi suunnitellulla alueella ei ole tervaleppiä, ja että suurin osa ranta-alueesta jää penkereen molemmin puolin kosteikoksi (länsipuolelle 150 m 2 ja itäpuolelle 450 m 2 ). Tällöin, ja koska hakemuksessa kerrotun mukaisesti arvokkaat puut suojataan läjityksen yhteydessä, penkereen reuna-alueilla olevien puurunkoisten tervaleppien (5 10 kpl) vedensaanti on turvattu. Pengerretyn ja läjitetyn alueen jäämisestä tulvavesien alle hakija on todennut, että +80 cm ja sitä korkeampi meriveden korkeus on alueella täysin poikkeuksellinen. Pengertä voidaan kuitenkin korottaa, mikäli se katsotaan lupaehdoissa tarpeelliseksi. Lautakunnan toteamukseen ruoppauksen arvaamattomista vaikutuksista pohjaveden purkautumiseen ja pohjavesivarantoihin hakija on viitannut hakemuksen täydennyksessä antamaansa selvitykseen kaupungin vesilaitoksen kanssa sopimistaan menettelyistä, joihin hakija ryhtyy, mikäli pohjaveden tason havaitaan alueella laskevan. Hakija saa myös käyttöönsä alueen pohjaveden tarkkailuraportit, joista pohjavesitilannetta seurataan. Kartoituksessa pohjaveden tason on todettu ranta-alueella Krogarsin kohdalla olleen kyseisellä mittaushetkellä 2,39 metrin syvyydessä. Muistutuksen mainintaa hiekan sisältämistä orgaanisista haitta-aineista hakija on pitänyt hyvin epätodennäköisenä perustuen voimakkaaseen pohjaveden virtaukseen hiekkapatjan läpi merelle ja sen aiheuttamaan hydrauliseen paineeseen hiekassa. Lisäksi rannan sedimentti on koekaivausten perusteella puhdasta hiekkaa ainakin 2 metrin syvyyteen saakka eikä hiekka ominaisuuksiensa perusteella kykene sitomaan haitta-aineita. Hakija on korostanut, että läjitys tehdään ensisijaisesti talousvesikaivojen alapuolelle, joten työ voitaisiin aloittaa siltä osin välittömästi. Hakija on pyytänyt, että vähintään penkereen perustustöiden ja läjitysalueen valmistelun aloituslupa myönnettäisiin ilman aikarajoituksia ennen hakemuksen lainvoimaisuutta riippumatta muiden töiden aloitusajankohdasta. Muistutuksessa mainittu alustavassa rantakaavassa osoitettu yhteislaituripaikka alueella ei hakijan mukaan ole yleisesti alueen asukkaiden käytettävissä, vaan se on tarkoitettu Krogarsin kartanon yksityisiin tarpeisiin saari- 11

12 tonttien liikennettä palvelemaan. Ympäristölautakunnan rantakaavaa koskevassa päätöksessä ei ole osoitettu laiturialuetta kaava-alueen veneilijöiden yhteiskäyttöön. Paikallisen siikakannan poikasalueen turvaamisen osalta hakija toteaa, että merellä lisääntyvien siikojen kutu tapahtuu noin metrin syvyisessä vedessä. Kutu tapahtuu syksyllä ja poikaset kuoriutuvat jäiden lähdön aikoihin. Kultarannan edusta ei mataluutensa vuoksi sovellu kutupaikaksi, koska kutukaudella meri vetäytyy lähes syvänteen reunaan asti tai jäätyy pohjaan saakka. Hakija voi tarvittaessa sijoittaa lohkokiviä syvänteen reunalle, jolloin kutupaikan suhteen saavutetaan optimaalinen noin 1 metrin syvyys. Pienten soutu- ja moottoriveneiden rantautuminen hankealueella ei hakijan mukaan ole käytännössä mahdollista ilman avustajaa kesäkaudella, jolloin vesi voi olla viikkoja tasolla cm. Tällöin veneily on mahdollista vain kantamalla tai vetämällä vene riittävän syvään veteen saakka. Ruopattava veneuoma ei ole tarkoitettu kovin suurille veneille, vaan mahdollistamaan juuri lautakunnan tarkoittaman veneilyn pienillä veneillä. Syksyllä vedenpinnan noustessa tapahtuu sama ilmiö päinvastaiseen suuntaan, kun rantaviivalle ei pääse välissä olevan vesiesteen vuoksi. Veden korkeus voi etenkin loppusyksystä vaihdella viikon aikana jopa yli 40 cm, jolloin vene tulee olla helposti nostettavissa tavanomaisen vaihteluvälin yläpuolelle. Seuraavassa taulukossa esitetyt pitkän aikavälin vedenkorkeuden tilastoidut arvot tukevat hakijan havaintoja (Hangon Tulliniemen mareografiasema, vv , vedenkorkeuden tunnusluvut teoreettisesta keskivedenkorkeudesta mitattuna vuoden 2005 arvoina): HW (ylivedenkorkeus) + 1,32 m MHW (keskiylivedenkorkeus) + 0,74 m MW (keskivedenkorkeus) ± 0,00 m (v. 2005) MNW (keskialivedenkorkeus) 0,49 m NW (alivedenkorkeus) 0,78 m 3) Krogarsin vesiensuojeluyhdistys ry:lle hakija on todennut, että muistutuksessa mainittuun sedimenttien koostumusta ja tilaa koskevaan väitteeseen on vastattu alkuperäisessä hakemuksessa sekä Hangon ympäristölautakunnan ja AAn muistutuksiin annetuissa selityksissä. Laiturin haettu taso +80 cm on katsottu riittäväksi nykyisten ja tulevien tulvahuippujen suhteen. Useimmat alueen laiturit ovat huomattavasti tämän tason alapuolella ja kyseisen korkuisen laiturin katsotaan sulautuvan maastoon hyvin. Laiturilla pyritään vähentämään ruoppauksen tarvetta pohjaveden purkautumisen ja tervaleppien esiintymisen kannalta kriittisellä rantaalueella. Rannan ominaisuuksista ja rakentamismahdollisuuksista on annettu laajempi selitys DDn muistutuksen yhteydessä. 4) Hangon kalastusalueelle hakija on todennut, että useimmat alueella 20 vuotta sitten tehdyt ruoppausuomat ovat edelleen käytettävissä. Siian li- 12

13 sääntymisen häiriintymisen osalta hakija on todennut, että ruoppaus kohdistuu kapealle rannan alueelle ja ajoittuu hetkeen, jolloin poikaset ovat jo kuoriutuneet. Hakija pitää kohtuuttomana väitettä, että ruoppaus sijoittuisi alueen ainoalle kutupaikalla ja aiheuttaisi mitään pysyvää muutosta kalakantaan. Istutusvaatimus on perusteeton ja määrältään kohtuuton. Kalastusalueen tulisi voida osoittaa kutu- ja poikasalueen tuoton vähenemisen kautta kärsimänsä haitan määrä luotettavin mittauksin. Kalasto saa ruoppausuomasta luontevan kutupaikan ja rannan pintaturpeiden poisto parantaa kalanpoikasten elinympäristöjä alueella. 5) Tvärminnen eläintieteellisen aseman (Helsingin yliopisto) muistutuksen johdosta hakija on todennut, että väite hankkeen ylimitoituksesta ja epärealistisuudesta on perusteeton. Samalla ranta- ja pohjavesialueella hankealueen kanssa on esim. v toteutettu yhteensä 33 m metriä pitkät rinnakkaiset ruoppaukset. Hakija painottaa, että 750 m 3 ruoppausta ei voida pitää suurena, kun hakemuksen jätön aikaan määrältään alle m 3 tai pinta-alaltaan alle m 2 ruoppaukset on merialueella todettu vähäisiksi. Luvan tarve ei muuta vähäistä ruoppausta suureksi. Muistutuksen uusintaruoppauksen tarvetta ja uoman suuntausta koskeviin kohtiin hakija on todennut, että paikalla yli 20 vuotta sitten tehdyt veneuomat ovat edelleen käyttökelpoisia, kun ne on alkujaan tehty riittävän syviksi ja suunnattu päävirtauksen suuntaan kuten ruoppausohjeissa neuvotaan. Ruoppauksesta aiheutuvaa sedimentteihin kertyneiden haitta-aineiden vapautumista koskevaan muistutuksen kohtaan hakija on todennut, että Oy Visko Teepak Ab:n purkuputki sijaitsee noin 5 metrin syvänteessä. Ruoppaus ei ulotu tähän syvänteeseen, vaan sen reunalle rajoittuen hiekkaan pohjaveden purkautumiskerroksen yläpuolelle. Haitta-aineiden vapautumisen ja hiekkakerroksen läpäisemisen vaarojen osalta selitys on samansisältöinen kuin Hangon ympäristölautakunnalle annettu. Siian poikasalueeseen kohdistuvien haittojen osalta hakija on todennut, että RKTL:n tietojen mukaan siian luontaiset kutupaikat ovat merellä yli metrin syvyydessä. Näin ollen kutupaikaksi soveltuu hankealueella ainoastaan syvänteen reuna, joten teoreettisesti vaarantuva kutuvyöhyke on kooltaan noin 4 7 m. Kyseisessä kohdin ei kuitenkaan ole kiviä, jotka ovat tyypillisiä siian kutupaikoilla myös meressä. Kaivettava veneuoma lisää siian kutumahdollisuuksia alueella syväyksensä 1,75 m ansiosta. Ruoppauksella ei ole pidempiaikaisia haitallisia vaikutuksia siian lisääntymisolosuhteisiin, kuten alueen aiemmat ruoppaukset ja niiden ylläpito ovat osoittaneet. Siian lisääntymisalueita meressä Suomenlahdella ja Saaristomerellä ei juuri ole RKTL:n tietojen mukaan tutkittu. Tämä on todennäköisesti syynä siihen, että tutkijoilla on esim. Hangosta vain vähäinen määrä kutupaikkoja tiedossa, vaikka Hangon alueella esiintyy olosuhteiltaan hankealueen kaltaista pohjavesialueella olevaa hiekkarantaa. 13

14 Hankkeessa ei ole tarkoitus muuttaa pohjaveden purkautumisoloja, vaan järjestää olosuhteet ja tarkkailu sellaisiksi, että voidaan vakuuttua olosuhteiden säilyvän nykyisen kaltaisina. Pohjapatosuunnitelma on tehty riskisuunnitelmana hypoteettisen pohjaveden ennakoimattoman purkautumistilanteen varalta eikä ensisijaisena toteutusvaihtoehtona. Pengerryksen nurmettamista ja tästä johtuvaa ravinnekuormaa koskevaan muistutuksen kohtaan hakija on todennut, että nurmikkoa käytetään vain alkuvaiheen maan sidonnassa koossapitävän ja huuhtoutumista estävän kasvukerroksen aikaansaamiseksi. Tähän kerrokseen voidaan siirtää mm. luontoselvityksessä kuvattuja kasveja. Alue pidetään luonnonmukaisena ilman keinokastelua ja lannoitusta. Nykyisin rantavyöhyke on korkean veden aikana jatkuvan eroosion kohteena, jota pengerryksellä vähennetään. 6) AAn muistutuksen johdosta hakija on ruoppauksen pysyvyyden ja uoman ylläpitoruoppausten tarpeen osalta antanut samansisältöisen selityksen kuin Tvärminnen eläintieteelliselle asemalle. Sedimenttien haitta-aineiden osalta hakija on antanut samansisältöisen selityksen kuin Hangon ympäristölautakunnalle. Syvännesedimenttien haittaaineiden vapautumisen osalta hakija on todennut, että ruoppaustöitä ei uloteta syvänteeseen. Syvänne syvenee nopeasti ja lineaarisesti hiekkapatjan reunalta tasosta 0,5 m tasoon 5 m. Pohjavesi purkautuu 2,3 m tasossa pitäen ruoppausväylän puhtaana. Läjityssuunnitelma on esitetty sanallisesti ja karttapiirroksena hakemuksessa. Hakija on tarkentanut läjityssuunnitelmaa siten, että ennen läjityksen tiivistämistä ruoppausmassa sekoitetaan kivennäispitoiseen pintamaahan. Tällöin maaperän koostumus on alueelle ja sen kasvillisuudelle tyypillinen myös läjityksen jälkeen. Luontoselvityksen osalta hakija on viitannut Hangon ympäristölautakunnalle annettuun selitykseen. Lisäksi hakija on huomauttanut, että alueella tehdyissä luontoselvityksissä ei ole havaittu lainkaan muistutuksessa mainittuja rauhoitettuja kasvilajeja kuten valkolehdokkia. Rakennettavan pengerryksen lähtötaso käy ilmi sekä hakemustekstistä että työpiirroksista ja se on +0,40 m keskiveden korkeuden yläpuolella. Pengerrys ja läjitys tuottavat Kultarannan kiinteistölle likimäärin saman korkeusaseman naapurikiinteistöjen kanssa. Rajaojien kunnostuksella pyritään ohjaamaan sade- ja sulamisvedet kaikkien kiinteistöjen kannalta suotuisasti. Hakija pysyy aiemmassa pyynnössään saada lupa ojituksen toteuttamiseen kiinteistöjen rajalinjalle. Pohjaveden tason tarkkailu on selostettu hakemuksessa ja sen liitteessä. Tasoa tarkkaillaan säännöllisesti kaksi kertaa vuodessa. Mikäli todetaan ruoppauksesta johtuvaa pohjaveden pinnan laskua, tilanne korjataan hakemuksessa esitetyin toimin. 14

15 Muistutuksen kohtaan merikelpoisen veneen sopimattomuudesta alueelle hakija on tarkentanut tarkoittavansa merikelpoisella veneellä rannikkokelpoista venettä (CE kelpoisuusluokka C, rannikko), joka on turvallinen avomerellä liikuttaessa. 7) BB:lle hakija on todennut, että ruoppaus on mahdollista toteuttaa vesilain mukaisesti, joten muistuttajan vaatimus ruoppauksen kieltämisestä on perusteeton. Luontoselvityksen ja käytettävän veneen koon ja kuljetuksen osalta hakija viittaa Hangon ympäristölautakunnalle ja esim. AA:lle antamaansa selitykseen. Ruoppauksen aiheuttaman ravinnekuormituksen osalta hakija on viitannut hakemuksessa ja sen täydennyksissä kuvattuun rannan tilaan ja pohjavesihuuhtelun vaikutukseen. Muistuttajan väite siitä, ettei alueella olisi laitureita, on paikkansapitämätön. Noin kilometrin etäisyydellä hankekiinteistöstä on kymmenisen laituria. Hankkeen laituri, josta n. 5 m sijoittuu puulinjan peittoon, mahdollistaa ruoppauksen aloittamisen ulompaa ja nykyisen puuston säilyttämisen. Krogarsin hiekkarannalla on tehty useammalla kiinteistöllä imuruoppauksia yli 20 v sitten ja näitä väyliä myös ajoittain ylläpidetään. Jos ruoppaus aiheuttaisi rannan saastumista, se olisi jo tapahtunut aiempien ruoppausten seurauksena. Kaivuruoppauksen ympäristövaikutukset ovat pienemmät ja samentuminen paikallisempaa kuin imuruoppauksella. Hiekan ruoppaaminen samentaa veden paikallisesti ja hyvin lyhytaikaisesti. Väitteelle ruoppauksen aiheuttamasta terveydelle haitallisten aineiden liukenemisesta veteen ei ole esitetty perustelua. Viskon jätevesien koostumus on hyvin tiedossa pitkältä ajalta, eikä alueella ole ollut raskasmetalleja päästävää esim. lannoiteteollisuutta. Haitalliset ainekset ovat sitoutuneet syvänteen sedimentteihin, jonne ruoppaus ei ulotu. 8) CCn muistutuksen johdosta hakija on todennut, että annettava selitys on sisällöltään sama kuin AA:n muistutukseen annettu. 9) DD:lle hakija on todennut, että rantaa ei ole tarkoitus nostaa 80 cm:ä vaan tuoda ranta +40 cm tasolta +80 cm tasolle n metriä nykyistä aiemmin. Muistuttajan rannassa oleva sauna on likimäärin samalla korkeudella kuin mihin hakemuksen penger on tarkoitettu. Näin ollen kiinteistöjen korkeusasemat eivät hankkeen myötä sanottavasti muutu. Rannan hankkimisen ja käytön osalta hakija on todennut, että hakijan ostaessa hankealueen määräalan muistuttajalta alueella oli rakennuslupa 50 m 2 saunalle 10 metrin päässä rannasta ja 150 m 2 vapaa-ajanasunnolle. Muistuttajan on rakennuslupaa hakiessaan ja määräalan myyntiin asettaessaan pitänyt hyväksyä ranta-alueen merkittävämpikin muutos. Määräalaa kaupattiin vapaa-ajan kiinteistönä, jolle on meren rannalla tyypillistä mahdollisuus veneilyyn, uimiseen ja kalastukseen. Hangon ympäristölautakunta puolsi ennen lopullista kauppaa hakijan lupahakemusta rantasaunalle (n. 10 m rannasta) ja kiinteistölle. Lisäksi hakijan rannassa oli jo valmiiksi ruo- 15

16 pattua veneväylää. Nämä lähtökohdat huomioiden hakijalla ei ollut määräalaa hankkiessaan syytä olettaa, että rantaa käsiteltäisiin muista vastaavista vapaa-ajan kohteista poiketen. Hakija hankki määräalan nimenomaan käyttääkseen rantaa edellä mainittuihin tarkoituksiin. Hankkeella ei ole pysyvää haitallista vaikutusta alueen kalastukseen. Muistutuksen luonnonsuojelualuetta koskevan kohdan osalta hakija on viitannut edellisiin selityksiin. 10) EEn mielipiteeseen hakija on todennut, että ruoppausmassojen sijoitus ja laatu on huomioitu hakemuksessa ja sen täydennyksissä ja lisäksi kommentoitu muistutuksiin annetuissa selityksissä. 16 TARKASTUS Aluehallintovirasto suoritti asian johdosta tarkastuksen hankekiinteistöllä Tarkastuskutsu lähetettiin asiasta muistutuksen tai mielipiteen jättäneille. Tarkastuksesta tehtiin pöytäkirja, joka on liitetty asiakirjoihin. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Käsittelyratkaisu ja sen perustelut Aluehallintovirasto ei tutki lupahakemusta niiltä osin, kuin se koskee kaislikon poiston pysyttämistä, kaislikon poistoa sekä ojien ja rantapolun kunnostamista, koska nämä toimenpiteet eivät hakemuksen mukaisessa laajuudessaan edellytä vesilain mukaista lupaa. Rajaojien kunnossapito voidaan suorittaa naapureiden kanssa sovittavalla tavalla. Mikäli asiaa ei sovita, ojitusasian ratkaisee kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen. Luparatkaisu Aluehallintovirasto myöntää Janne Ollenbergille luvan vesialueen ruoppaukseen, rantapenkereen rakentamiseen ja laiturin rakentamiseen kiinteistöllä Kultaranta RN:o 1:361 Hangon kaupungin Santalan kylässä. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain mukaan korvattavaa vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetystä. Luvan saajan on noudatettava vesilain säännöksiä ja seuraavia lupamääräyksiä. Lupamääräykset Rakenteet 1. Ruoppaus on tehtävä päivätyssä asemapiirroksessa nro 02 esitetyllä tavalla siinä esitettyyn paikkaan. Ruoppauksen pituus on noin 60 m, leveys 7 10 m ja syvyys 1,5 2,0 m. Ruopattavan alueen pinta-ala on noin 500 m 2. Ruoppausmassojen määrä on noin 750 m 3 ja massat ovat hiekkaa.

17 17 Töiden suorittaminen Korvaukset Voimassaolo 2. Rantapenger on tehtävä päivätyssä asemapiirroksessa nro 02 (mittakaava 1:1000; saapunut ) ja päivätyssä penkereen työohjeessa esitetyllä tavalla ja esitettyyn paikkaan kuitenkin siten muutettuna, että rakennettava penger saa rannan suuntaiselta sivultaan olla enintään 10 metriä pitkä. Penkereen korkeus saa olla enintään 0,80 m keskimerivedenkorkeuden yläpuolella. 3. Laituri on rakennettava hakemuksen täydennyksessä esitetyssä laiturin piirustuksessa ( ) sekä päivätyssä laiturin ja rannan havainnekuvassa esitetyllä tavalla ja esitettyyn paikkaan. Laiturin pituus saa olla enintään 15 m ja leveys enintään 3,3 m. Rannan puoleiselta osalta (10 m) laituri perustetaan betonirenkaiden varaan ja muulta osin laituri on ponttoneiden varassa. 4. Ruoppaus on tehtävä siten, että veden samentuminen on mahdollisimman vähäistä ja että hankkeen toteuttaminen ei merkittävästi heikennä tervaleppäkorven luonnonolosuhteita. Rakennustyöt on tehtävä siten ja sellaisena aikana, että lähialueiden virkistyskäytölle aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa ja häiriötä. Ruoppausta ei saa tehdä välisenä aikana ja välisenä aikana. 5. Ruoppausmassat on sijoitettava maalle siten, että ne eivät pääse valumaan takaisin vesialueelle. Massat on maisemoitava ja läjityksen korkeus on tehtävä siten, että maisema ei sanottavasti muutu. Läjityksessä on huolehdittava siitä, että olemassa olevat ojat eivät tukkeudu. 6. Töiden päätyttyä ranta on saatettava asianmukaiseen ja maisemallisesti hyväksyttävään kuntoon. 7. Töiden suorittamisesta mahdollisesti aiheutuva, välittömästi ilmenevä vahinko on viivytyksettä korvattava vahinkoa kärsineelle. Luvan saaja on vastuussa hankkeen toteuttamisen yhteydessä mahdollisesti aiheutuvasta vesilain mukaan korvattavasta vahingosta ja haitasta. 8. Työt on aloitettava ja saatettava olennaisilta osiltaan loppuun neljän vuoden kuluessa siitä lukien, kun tämä päätös on tullut lainvoimaiseksi uhalla, että lupa raukeaa.

18 18 Ilmoitukset 9. Töiden aloittamisesta on etukäteen ilmoitettava kirjallisesti Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle ja Hangon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 10. Töiden valmistumisesta on 60 päivän kuluessa ilmoitettava kirjallisesti aluehallintovirastolle, Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle ja Hangon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Valmistumisilmoitukseen on liitettävä selvitys tehdyistä toimenpiteistä. Perustelut Hanke parantaa rannan virkistyskäyttömahdollisuuksia kiinteistöllä Kultaranta RN:o 1:361. Hakija omistaa hankkeeseen käytettävän maa- ja vesialueen ja ruoppausmassat läjitetään hakijan kiinteistölle. Ruopattavan uoman pituus, leveys, syvyys ja suuntaaminen perustuvat hakijan esittämään suunnitelmaan, jossa on otettu huomioon käytettävän veneen turvallisen kulun edellyttämä uoman koko (lupamääräys 1). Rantapenkereen ja läjitysmassojen sijoittaminen perustuvat hakijan esittämään suunnitelmaan, jossa on otettu huomioon ranta-alueen tervaleppäkasvuston rajaaminen pengeralueen ulkopuolelle. Lisäksi on otettu huomioon läjitysmassojen sijoittaminen naapurikiinteistöjen talousvesikaivojen alapuolelle, jolloin mahdollisilla maaperän suotautumisvesillä ei ole vaikutusta kaivovesien laatuun. Hankkeen vaikutuksia rantamaisemaan on vähennetty rajoittamalla pengerrakenteen rannan suuntaista pituutta lupamääräyksen 2 mukaisesti ja antamalla määräys koskien läjityksen maisemointia ja korkeutta suhteessa maastoon (lupamääräys 5). Rakennustöistä lähiympäristön virkistyskäytölle aiheutuvaa haittaa vähennetään rajoittamalla ruoppaamisajankohtaa (lupamääräys 4). Hankkeesta aiheutuu tilapäistä ja paikallista veden samentumista, joka kohdistuu pääosin luvan saajan omistuksessa olevalle vesialueelle. Ruopattava massa on laadultaan hiekkaa, joka sisältää vähän vettä samentavia hiukkasia, jolloin samentuminen on kestoltaan lyhytaikaista. Samentumista ja sen vaikutuksia on vähennetty lupamääräyksistä 4 ja 5 ilmenevillä tavoilla. Uoman kunnostusruoppaus edellyttää uuden luvan hakemista lukuun ottamatta uomapenkereiden reunojen sortumisesta aiheutuvaa korjaamista. Ruoppaus ulottuu vain vähäisessä määrin saaristosiian kutualueelle ja sen vaikutus siian lisääntymiseen on paikallista ja lyhytaikaista. Ruoppausajankohta on lupamääräyksessä 4 rajattu siian lisääntymisajan ulkopuolelle, jolloin ruoppauksesta aiheutuva veden samentuminen ei vaikuta haitallisesti

19 siian kudun ja poikastuoton onnistumiseen. Hankealue on pieni osa Bengtsårin saaren ympäristöön sijoittuvaa suurempaa siian lisääntymisaluetta. Ruoppausmassat läjitetään lupamääräyksen 5 mukaan maalle, jolloin ne eivät pääse valumaan takaisin mereen. Syvänteen reuna-alueelle ulottuva ruoppauksen osa on massamäärältään vähäinen eikä syvänteen pohjan haitta-aineita sisältävistä kerrostumista katsota ruoppauksen seurauksena liukenevan veteen haitallisia määriä ravinteita tai orgaanisia yhdisteitä. Hankkeen toteuttaminen ei ruoppauksen vähäisyyden vuoksi heikennä ympäröivän merialueen tilaa. Suunnitelman mukaan ruoppausta tehdään vain hiekkakerroksessa, eikä sillä ole vaikutusta pohjaveden purkautumiseen. Vesilain (264/1961) 2 luvun 15 :n mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset rakennustyön jälkien poistamiseksi (lupamääräys 7). Hanke ei vaikeuta Kymijoen Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman vuoteen 2015 liitetyn Uudenmaan vesienhoidon toimenpideohjelman tavoitteiden toteutumista. Kun hanke toteutetaan lupamääräysten mukaisesti, pohjaveteen tai rantaja vesiluontoon ja niiden toimintaan ei kohdistu haitallisia vaikutuksia. Hankkeesta saatava hyöty on siitä johtuvaan vahinkoon, haittaan ja muuhun edunmenetykseen verrattuna huomattava. Luvan myöntämisen edellytykset ovat olemassa. Lainkohdat Vesilain (264/1961) 2 luvun 3, 4, 6 :n 2 momentti, 12, Töidenaloittamislupa Aluehallintovirasto myöntää Janne Ollenbergille luvan aloittaa tämän päätöksen mukaiset työt lukuun ottamatta ruoppausta ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Mikäli työt aloitetaan ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista, luvan saajan on ennen töihin ryhtymistä talletettava Etelä-Suomen aluehallintoviraston peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualueelle euron suuruinen vakuus niiden vahinkojen, haittojen ja kustannusten korvaamisesta, jotka päätöksen kumoaminen tai luvan määräysten muuttaminen voivat aiheuttaa. Perustelut Töiden aloittamisen lykkääntymisestä aiheutuisi hakijalle vahinkoa. Töiden aloittaminen luvassa rajatulla tavalla voi tapahtua tuottamatta muille vesien käyttömuodoille tai luonnolle ja sen toiminnalle huomattavaa pysyvää haittaa, jos lupa muutoksenhaun johdosta evätään tai sen ehtoja muutetaan. Olosuhteet voidaan olennaisilta osin palauttaa entisen veroisiksi, jos lupa evätään tai sen määräyksiä muutetaan. Lainkohta Vesilain (264/1961) 2 luvun 26

20 20 Lausunto muistutuksista ja vaatimuksista Aluehallintovirasto hylkää muistuttajien vaatimukset lupahakemuksen hylkäämisestä viitaten luparatkaisun perusteluihin. Aluehallintovirasto ottaa Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen 1) vaatimukset huomioon lupamääräyksistä 4 ja 5 ilmenevällä tavalla. Hangon kaupungin ympäristölautakunnan 2) muistutus otetaan huomioon lupamääräyksistä 4 ja 5 sekä luparatkaisun perusteluista ilmenevällä tavalla. Ruoppaus tapahtuu vesialueella ja ruopattava aines on hiekkaa, joten sillä ei katsota olevan vaikutusta pohjaveden purkautumisoloihin ja - nopeuteen. Rantapenkereen korkeuden +0,8 m keskiveden tasosta katsotaan olevan riittävä estämään ravinteiden ja muiden yhdisteiden merkittävä huuhtoutuminen mereen alueen keskiveden- ja keskiylivedenkorkeus huomioon ottaen. Suunnitelmalla yhteislaiturin rakentamisesta alueen veneilijöiden käyttöön ei voida katsoa olevan merkitystä ruoppauksen ja laiturin rakentamisen toteuttamiselle. Töidenaloittamisluvan osalta aluehallintovirasto toteaa, että lupa on myönnetty vain osittaisena. Aluehallintovirasto viittaa Krogarsin vesiensuojeluyhdistys ry:n 3), Hangon kalastusalueen 4) ja Tvärminnen eläintieteellisen aseman 5) vaatimusten osalta lupamääräyksiin 4 ja 5 sekä luparatkaisun perusteluihin. Ruopattava aines on hiekkaa ja ruoppausmassat läjitetään maalle. Ruoppaus on alaltaan 500 m 2 eikä sillä katsota toimenpiteen vähäisyyden vuoksi olevan vaikutusta alueen kalakantoihin. Näin ollen kalanpoikasten istutusvelvoitteen määrääminen ei ole tarpeen. AAn 6) muistutus otetaan huomioon lupamääräyksistä 4 ja 5 sekä luparatkaisun perusteluista ilmenevällä tavalla. Vaatimuksiin koskien pohjaveden lisääntyvää purkautumista ja yhteislaiturin rakentamista alueelle viitataan Hangon kaupungin ympäristölautakunnan muistutuksesta annettuun lausuntoon. Koska rantapenger rakennetaan maalle, ei sillä katsota olevan haitallista vaikutusta veden virtaukseen naapurikiinteistöille. Hakemuksen mukaan penkereen korkeus on 40 cm rannan maanpinnan tasosta. Krogarsin vesiensuojeluyhdistyksen, Hangon kalastusalueen, Tvärminnen eläintieteellisen aseman, AAn ja DDn vaatimuksiin töidenaloittamisluvan epäämisestä aluehallintovirasto toteaa, että lupa on myönnetty vain osittaisena ja viittaa töidenaloittamislupaa koskevan päätöksen perusteluihin. Aluehallintovirasto ottaa muut muistutukset huomioon lupamääräyksistä, luparatkaisun perusteluista ja edellä oleviin muistutuksiin annetuista lausunnoista ilmenevällä tavalla.