Vesilain mukainen lupahakemus ruoppaustöiden suorittamiseen ranta-alueella ja lupa töiden aloittamiseen ennen päätöksen lainvoimaisuutta

Transkriptio

1 Vesilain mukainen lupahakemus ruoppaustöiden suorittamiseen ranta-alueella ja lupa töiden aloittamiseen ennen päätöksen lainvoimaisuutta Hakija: Kiinteistö Kultaranta, Omistaja: Janne Ollenberg Kiinteistöllä Kultaranta on tarkoitus suorittaa Vesilain 1. luvun 30 johdosta jäljempänä lueteltuja töitä joihin pyydetään tässä lupaa alueelliselta ympäristökeskukselta. Hankkeeseen on aiemmin haettu lausunto luvan tarpeesta Ely-keskukselta (UUDELY/314/07.00/2011/ Perttu Ottelin) ja hakemuksen sekä siihen liittyvien kuulemisten perusteella on ilmennyt tarve Vesilain mukaiselle luvalle. Naapurien kuulemisen perusteella on aiempaan ilmoitukseen verraten tehty muutoksia, joilla pyritään vähentämään hankkeen haitallisia vaikutuksia ja parantamaan lopputuloksen laatua ja lisäämään entisestään odotettavissa olevaa ympäristön käyttöarvon paranemista. Suunnitelman laatimiseen ovat osallistuneet allekirjoittaneen lisäksi rakennusinsinööri Tapio Sinisalmi, jolla on kokemusta useiden kymmenien rantaan rajoittuvien vapaa-ajankohteiden rakennuttamisesta, suunnittelusta ja valvonnasta viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana sekä urakan todennäköinen toteuttaja BC Maa ja Vesirakennus Oy, jolla on kokemusta ja kalustoa vastaavien hankkeiden laadukkaaseen toteutukseen. Nykyisellään ranta-alue kiinteistöllä Kultaranta on hyvin matalaa, niin että veden korkeuden ollessa normaali, on veden syvyys ainoastaan 0,5 metriä vielä 70 m päässä rannasta. Nykyoloissa rannan virkistyskäyttö on rajoittunutta, koska esimerkiksi moottoriveneen käyttö edellyttää pääosan kesäkaudesta avustajaa kantamaan vene rannalta veteen ja käytännössä merkelpoisen veneen pitäminen rannalla ei onnistu. Rantaan on muodostunut lisäksi penger, jolloin vedenpinnan syksyisin noustessa ei rannan käyttö onnistu ollenkaan penkereen takaisen alueen tulviessa. Uiminen on hankalaa veden mataluuden johdosta.

2 Lupaa pyydetään seuraavien töiden suorittamiseksi: a) Veneuoman ruoppaus, Ely-lausuntopyynnön palautteissa kävi ilmi että Visko Teepakin jäteputken läheisyys ja äkisti syvenevä veneuoma koetaan ongelmaksi samoin kuin uoman täyttymisen aiheuttama ylläpito. Lupahakemuksessa on suunnitelmaa muutettu aiemmasta kuulemiset huomioiden siten, että veneuomaa ruopataan niin, että kaislikon reunalla n. 30 m rantaviivasta käännetään uoma vesialueen päävirtauksen suuntaan, jolloin uoman täyttyminen ja ylläpitoruoppauksen tarve vähenevät (ympäristökeskuksen viite Ruoppaushankkeiden yleisohjeita, H. Majuri 2003 s. 19 ). Uomaan on lisätty 1:1 viisteet, jolloin uoma on helpommin havaittavissa. Viisteiden myötä uoman virtaus paranee. Uoma rakennetaan kaislikon reunaan saakka 1,5 m syvänä ja kaislikon reunasta syvänteen reunaan saakka enintään 2 m syvänä, kuitenkin siten että kaivamisessa rajoitutaan hiekkaan. Hangon kaupungin ympäristöviranomainen on lausunnossaan liittyen lupahakemuksiin Dnro ESAVI/467/04.09/2010, ESAVI/477/04.09/2010, ESAVI/478/04.09/2010) todennut alueen hiekkakerrosten läpäisevän hyvin suodattuvia aineksia, jolloin on epätodennäköistä, että puhdistamon päästöjen jäänteitä olisi hiekkakerroksissa sallittujen rajojen ylittäviä määriä. Ely keskuksen rekistereissä ei ollut merkintöjä havaituista pitoisuuksien ylityksistä tarkastaja Perttu Ottelinin kanssa maaliskuussa käydyn puhelinkeskustelun perusteella. Ruoppaus suoritetaan tarkoitukseen soveltuvan kaivuukoneen avulla siten että maaaines nostetaan paikalla kuljetusvälineeseen ja kuljetetaan välittömästi läjityspaikkaansa. Maa-aines läjitetään kiinteistölle ympäristöhallinnon suositusten mukaisesti siten ettei se pääse takaisin vesistöön. Lisäksi ruopattu maa tasoitetaan ja tiivistetään sekä maisemoidaan istuttamalla alueelle tyypillisillä kasveja. Ruopattavan veden keskisyvyys on nyt 0.5 m ja ruoppauksen jälkeen 1.75 m väylän keskeltä mitattuna. Ruopattavan aineen määrä on enintään 750 m3 ja aine on pääosin hiekkaa. Ruopattava alue on n. 500 m2 b) Läjitys ranta-alueelle

3 Läjitys suoritetaan ranta-alueelle yhteensä n m2 pinta-alalle. Tontin taso on yleisesti ympäröiviä tontteja matalammalla ja läjitysalueella on paljon kuoppia ja notkoja, jolloin läjitys ei muuta merkittävästi maisemaa korkeustasojen osalta. Arvokkaiden puiden juuristo suojataan läjitykseltä. Läjitettävä hiekka tiivistetään ja maisemoidaan alueelle tyypillisillä kasveilla läjitystä seuraavan kesän aikana. Mikäli läjitysmassoja jää yli, ne kuivataan läjitysalueen takaosassa ja käytetään tontin muun osan (1,5ha) täytöissä, kun on todettu ettei kuivattu aines sisällä pohjavedelle haitallisia aineita. Läjitysmassojen valuminen mereen tai viereisille tonteille estetään maan muotoilulla ja pengertämällä läjitysmassat luonnonkivipenkereellä ja tarvittaessa tiivistetyllä murskepedillä. c) Kaislikon poiston pysyttäminen Pyydetään lupaa pysyttää kaislikon poistaminen, joka on suoritettu vv Kaislikko on poistettu vanhan keskeneräisen veneuoman ympäriltä n. 35x20m alueelta kaivamalla pintaturve ja kaislojen juuristot ylös n. 30 cm syvyydeltä pienkuormaajalla matalan veden aikana. Kaislat ja juuret on hävitetty pääosin polttamalla kuivatuksen jälkeen. Samassa yhteydessä on syvennetty n. 5x20 alue n. 20 cm, jonka hiekkamassat on tasattu rannalle. d) Kaislikon poisto Ensisijaisesti kaislikon poistoa 0,3m syvyydeltä nousevasti rannan suuntaan aluekartan kohdassa K1, käsiteltävä ala n. 5x5m, poistettava aines n. 7,5m3 Kaislikon poistolla pyritään parantamaan veden virtausta rannassa, jolloin ranta pysyy paremmin auki. e) Laiturin rakentaminen Veneuoman viereen rakennetaan n. 3x15 m laituri, joka on muodoltaan ruuviperustainen ponttoonilaituri. Laituri mahdollistaa veneuoman käytön korkeamman veden aikana. Laituriin on tarkoitus kiinnittää veneitä. Kaavaehdotuksessa on kiinteistölle Kultaranta varattu kaksi rakennuspaikkaa, jolloin suurempi laituri on tarpeen mahdollisesti useamman venekunnan tarpeita silmälläpitäen. f) Rannan pengertäminen

4 Kartan viivoitetulla alueella estetään läjitysmassojen valuminen ja mahdollistetaan rannan käyttäminen muodostamalla rannalle penger lohkotusta luonnonkivestä. Penkereen korkeus merestä on + 0,8 m. Penger muodostetaan rantaviivalla olevan puuston tasaan, joka yhdessä aluskasvillisuuden kanssa vähentää maisemallista haittaa tai peittää kokonaan penkereen merelle. Penkereen päälle ja edustalle istutetaan ruohoa ja pensaita sitomaan maa-ainekset ja maisemoimaan näkymä. Läjitettävä maa tasataan penkereen tasoon, mikä mahdollistaa rannan virkistyskäytön syksyyn saakka ja lisäksi tasauksella mahdollistetaan rannan helpompi kunnostaminen sekä vähennetään ravinteiden huuhtoutumista mereen nykytilanteeseen verrattuna. Suorittamalla tasaus lähtökohtaisesti vaakatasossa luontaiseen + 80 cm tasoon saakka, ei tontin korkeusasema merkittävästi poikkea viereisten tonttien tasosta, joita lienee täytetty aiemmin. f) Rajaojien kunnostus Ruoppaustyön yhteydessä kunnostetaan läjitysalueen rajaojat molemmin puolin tonttia niin että ojien keskimääräinen syvyys on 40 cm ympäröivästä maanpinnan tasosta mitattuna. Kunnostuksella saadaan ohjattua pintavedet hallitusti niin etteivät ne aiheuta eroosiota läjitysalueella. Tarvittaessa ojaan tehdään kivipesiä, joilla katkaistaan suora virtaus mereen. Nykyisellään viereisten tonttien pintavedet valuvat suurelta osin Kultarannan alueelle tontin korkeusasemasta ja ojituksen puutteista johtuen. g) Rantapolun kunnostus Ruoppaustöiden yhteydessä rantaan johtavaa n. 3 m levyistä polkua kunnostetaan rantavyöhykkeellä niin että yhteys laiturille saavutetaan polun kautta. Rantavyöhykkeellä polku päällystetään seulotulla luonnonkivellä ja tiivistetään tarvittaessa kalliomurskeella.

5 Hakemuksessa mainittujen töiden vaikutus alueen virkistyskäyttöön ja ympäristöön Mainitut työt lisäävät tontin virkistyskäyttömahdollisuuksia merkittävästi, kun rannan käyttö uimiseen ja veneilyyn tulee mahdolliseksi ja rantaa voidaan käyttää myös keväällä ja syksyllä. Nykyisellään ranta on niin matala ettei merikelpoisen veneen pitäminen ja käyttö onnistu rannassa Uiminen on myös hankalahkoa uintisyvyisen veden ollessa lähes 70 m päässä rannasta. Tämä aiheuttaa myös vaivaa ja vaaraa pienten lasten uimaharjoituksissa, kun joudutaan operoimaan kaukana rannasta aivan syvänteen (-5 m) reunalla. Rantavyöhykkeen jakaminen selkeästi hoidettaviin ja luonnonmukaisiin alueisiin helpottaa alueen ylläpitoa ja mahdollistaa järjestelmällisen huollon ja kunnossapidon, jolloin paremmin hoidettuna alueen maisemallinen arvo kasvaa. Lisäksi ravinteiden huuhtoutuminen vähenee rannan pengerryksen seurauksena. Tarkoitettu + 40 cm penger muodostaa nykyisen rantapenkereen kanssa n cm vyöhykkeen, jota korkeammalla vesi käy ainoastaan poikkeuksellisesti. Alla esimerkkinä kuvaaja viimeisen vuoden ajalta, jolloin korkeushuiput ovat olleet n. +40 cm tasolla: Kuitenkin viimeisen kymmenen vuoden aikana ovat mitatut tulvahuiput olleet Hangossa jopa cm ( ) jonka johdosta penkere on perusteltu ja siihen sijoitettu aines edellyttää kasvein ym. toteutettavaa sidontaa valumisen estämiseksi poikkeusoloissa.

6 Historiallisen mittausaineiston perusteella on oletettavaa että Itämeren keskiveden korkeus nousee: Vedenpinnankorkeuden pysyvä, historiallisen toteutuman mukaan jatkuva nousu haittaisi rannan käyttöä edelleen nykyistä enemmän ja lopulta poistaisi rannankäyttömahdollisuuden nykymuodossaan kokonaisuudessaan. Ilmaston lämpenemisen vaikutukset vedenpinnan tasoon lähivuosina on arvioitu meneillään olevan BaltCICA-tutkimuksen ennusteessa. Vuoteen 2050 mennessä vedenpinnan on arvioitu nousevan cm. Penger mahdollistaisi rannan käytön vähintään nykytasolla kymmeniä vuosia eteenpäin ennustuksen toteutuessa.

7 Rannan pengertämisellä voidaan edellä mainituin perustein todeta olevan merkittävästi rannan virkistyskäyttöä parantava ja ravinteiden huuhtoutumista vähentävä vaikutus vähintään vuoteen 2050 ja todennäköisesti vuoteen 2100 saakka. Maisemallisesti rannan ja läjitysalueen ulkoasu viereisille tonteille ja merelle pyritään pitämään ympäristöön sopivana ja korkeusasemaltaan likimäärin ympäröivien tonttien tasalla. Merkittävät puut ja niiden juuret suojataan ennen työhön ryhtymistä ja vältetään läjitystä puiden säilymisen kannalta oleellisella alueella. Kaavaluonnoksessa suojelualueeksi ehdotetun tervaleppämetsikon olosuhteet turvataan jättämällä kyseinen alue pengertämättä, jolloin alue saa luontaisen vesialtaan. Menettelyllä turvataan myös rannan kasvien monimuotoisuus. Lupa toiden aloittamiselle ennen päätöksen lainvoimaisuutta Lupa töiden aloittamiselle pyydetään välittömästi, ennen päätöksen lainvoimaisuutta, jolloin toivotaan töiden pääsevan alkuun mahdollisuuksien mukaan vuoden 2012 keväällä. Alueen voimakkaan vedenkorkeuden vaihtelun ja vaihtelevan jäätilanteen johdosta pyydetään että lupa olisi voimassa viisi vuotta myöntämisestä, jotta töille saataisiin mahdollisimman otolliset olosuhteet. Espoossa Kiinteistön Kultaranta, omistaja Janne Ollenberg Lisätietoja: Janne Ollenberg, insinööri Tapio Sinisalmi, rakennusinsinööri BC Maa ja Vesirakennus Oy Ulf Bökkerman Lasitehtaankatu HANKO POHJOINEN PL 65, HANKO Liitteet: - Aluesuunnitelma