Mat Filosofia ja systeemiajattelu reflektioessee Tekijä: Miika Turunen Elämän rikastuttamisesta Informaatio- ja luonnontieteiden tiedekunta,
|
|
- Raimo Hukkanen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Mat Filosofia ja systeemiajattelu reflektioessee Tekijä: Miika Turunen Elämän rikastuttamisesta Informaatio- ja luonnontieteiden tiedekunta, matematiikan ja systeemianalyysin laitos, matematiikan pääaineohjelma Mitä opin kurssilla: Opin poistamaan henkisen kasvuni keinotekoisia esteitä ja soveltamaan filosofiaa sekä etenkin systeemiälyä päivittäisessä elämässä.
2 Aivan loistava ja ajatuksia herättävä toteamus on kuluneen kevään 2009 filosofian ja systeemiajattelun kurssin viimeisen luennon ( ) luentoheijasteiden viimeisen sivun kohta: "Elämänfilosofiaa vahvistettaessa relevanttia on: Tavoitella totuutta. Ajattele todellisia ajatuksia ja tunne todellisia tunteita ja kasva niistä käsin. Don't believe your own bullshit." Kiitokset Esa Saariselle. En ota kantaa siihen, mitä todellinen adjektiivina ja totuus tuossa yhteydessä tarkoittaakaan, joku todellinen filosofi vastaa kysymykseen varmasti mieluummin, mutta haluaisin esittää mietteelle jatkoa lainauksella: "Don't believe your own bullshit, because you'll start getting better at it." (nimimerkki Gird nettiblogissaan otsikolla "100 words on 'Honesty'... Try it": Näin pari vuotta elettyäni olen huomannut, että monesti menneisyydessäni tuli ajateltua epätodellisia ajatuksia ja tunnettua epätodellisia tunteita. Elämänfilosofian keskeisenä tavoitteena tulisi olla subjektin ohjaama elämä ja kieltämättä tunnen subjektina ohjaavani elämää tehokkaammin, kun en uhraa aikaa epätodellisten emotionaalisuuksien herättämien ajatusten pohtimiselle. Jostain syystä tällainen kyseenalaisesti positiivinen kehitys ja sen syyt tuntuvat kuluneen kevään jälkeen itsestään selviltä, mutta vielä tämän vuoden alussa en edes tiedostanut subjektiviteettini muutosta saati sen syitä - ilmeisesti koin aikoinaan yksilönä ns. Reflected Best Self Portrait:in (RBS) muutoksen jonkin ahaa-elämyksen kautta, jolloin voimistuin subjektina elämän ohjaamisen kannalta. Vaikkakin asioiden pitäminen itsestään selvinä on mielestäni todella huono idea, niin ainakin Roberts et al.:n Academy of Management Review 2005 tukisi tuota oivalluksen selitystä lainauksella: "We suggest that revisions to the RBS occur when individuals undergo an 'aha' experience or 'jolt' - a discrepant or surprising event that causes people to pause and reflect on the experience (Louis, 1980)." Vaikkakin pidän sosiaalisen kanssakäymisen kehittymistä yhtenä myönteisenä tekijänä henkisen kasvun saavuttamisen kannalta, niin mielestäni systeemiajattelu tai siis yleensäkin systeemiälynäkökulma tarjoaa tarvittavat komponentit yleisesti toivottavina pidettyjen sosiaalisten kykyjen emuloimiselle. Hyödyntämällä systeemien kuvaamisessa käytettyä sanastoa, kuten sanoja "yhteisvaikutus", "takaisinkytkentä", "suhde" ja "dynamiikka" voidaan rakentaa tarvittavat algoritmit ja epälineaariset optimointiongelmat, joiden avulla interaktio muiden ihmisten kanssa redusoituu matematiikaksi. Noh, eri asia toki, josko tällainen lähestymistapa on käytännössä sen optimaalisempi, kuin intuitioon luottaminen, mutta hieman hankala todistaa, etteivätkö intuitioni sanomat olisi vain alitajuisesti vastaavilla matemaattisilla ongelmilla ratkottuja vastauksia. Mielenkiintoista olisi selvittää, josko nuo algoritmit ja epälineaariset ohjelmointiprobleemat saisi kirjoitettua käytännössä paperille ja niiden avulla uskoteltua olevansa esimerkiksi hyveellinen
3 joltain osin, mikä sallisi vaikkapa sosiaalisen statuksen nostattamisen elinympäristössä tai vaikkapa vaikutusvallan lisäämisen. Mukavana tarkistuslistana voisi toimia Petersonin ja Seligman vuonna 2004 esittämät universaalit luonteen hyveet. Ehkä tuota tulee kokeiltua vielä jonain sateisena lomapäivänä. Joskus joku väitti, että kykenen omaksumaan nopeasti suuriakin asiakokonaisuuksia, mutta jokin minua siinä väittämässä häiritsi. (Toisaalta minua häiritsee koko väittämän mainitseminen, sillä epärationaalisesti vihaan ylimielisiä ja omahyväisiä ihmisiä, vaikka itse syyllistyn ties mihin. Voisin tässä lainata Platonin Apologiaa [23b], mutta sitä tuntuu olevan jo käytetty liikaakin.) Kokemuspohjalta olen saanut käsityksen, että suurienkin kokonaisuuksien käsittelyyn riittää hyvinkin vähäinen informaatio aiheesta, kunhan vain kykenee hahmottamaan aihetta kattavasti yli annetun informaation. Kutsutaan kykyä tuohon aiheen käsittämiseen vähäisellä informaatiolla vaikkapa intuitioksi ja väitetään, että intuitio on kehitettävissä oleva voimavara, jonka kaikki ihmiset omaavat. Oma vähemmän harvinainen näkemykseni on, että intuitio on suurilta osin vain kykyä sitoa ennestään puutteellisesti tunnettuun tilanteeseen apriorista tietoa sekä kykyä hahmottaa uuden tilanteen sidokset aposteriori tietoon tai melko vastaavasti sanoen karsitaan tilanteesta pois tautologiat ja katsotaan kuinka asia on yhteydessä pikaisesti aiheeseen liittymättömiltä vaikuttaviin kokemuksiin. Toki tällainen intuitio vaikuttaisi paljon mystisemmältä, mikäli sille laitettaisiin vaatimus, ettei juuri mainittuja toimenpiteitä saisi tehdä tietoisesti. Jos joku haluaa uskoa, että intuitioon pohjautuvat ratkaisut tulevat ilman ratkaisujen esittäjän tietoista pohdintaa, niin uskokoon. Valitettavan harvoin ihmisiä kiinnostaa, miten jonkin ongelman ratkaisu on saatu, kunhan se ratkaisu vain on heidän hyödynnettävissään. Mielestäni usein on paljon kiinnostavampaa vain tietää menetelmät, joilla ratkaisuun päästään, kuin edes ongelmaa itseään saati sen lopullista ratkaisua. Psykologian professori Barbara L. Fredrickson kirjoittaa vuoden 2009 suuremmassa esikoisteoksessaan Positivity "laajenna ja rakenna"-teoriasta, jonka mukaan positiivisten tunteiden tarkoitus on laajentaa kognitiotamme sekä huomiomme ja motivaatiomme kenttää yli sen, mikä esittäytyy perustarpeiden tasolla välittömässä nykyhetkessä sekä toisaalta Fredrickson, Losada ja Gottman ovat itse kukin esittäneet, että positiivisia kokemuksia tulisi ilmetä hyvässä elämässä suhteessa 5:1 tai vähintään 2.9:1 negatiivisiin kokemuksiin nähden. Vaikkakaan nämä näkemykset eivät suoranaisesti sulje pois mahdollisuutta hyvään elämiseen ilman positiivisia kokemuksia, niin ne tuntuvat implikoivan positiivisten tuntemusten olevan selvä edellytys rikkaalle elämälle. Yritettäköön välttää turhia epäselvyyksiä toteamalla, että positiiviset tunteet ovat minulle "tosi jees", mutta olisiko silti hieman kyynisempi näkemys mahdollinen? Elämä voi olla rikasta ja hyvää
4 ilman positiivisia tunteita ja samoin edellytyksin myös henkinen kasvaminen on mahdollista. Luodaan yksinkertaistettu "todistus" pienen skenaarion muodossa. Päädytään mielivaltaisella perustelulla tulokseen, jonka nojalla ihmisen elämä on hyvää, kun kaikista sosiaalisista kohtaamisista 79% johtaa interaktion kohdehenkilön tai -ryhmän mielialan paranemiseen, ongelmien vähenemiseen, perustarpeiden tyydyttämiseen tai yhteisön tiedon lisäämiseen. Vaaditaan hyvälle elämälle jotkin naiivit välttämättömät ehdot, kuten esimerkiksi ravinnon kohtuullinen riittävyys, mahdollisuus nukkua vähintään mielenterveyden vakiona säilyttämiseen tarvittava määrä sekä riittävästi resursseja elinympäristön normien mukaisen hygienian ja vaatetuksen ylläpitämiseen, fyysinen terveys joihinkin rajoihin asti välttämätöntä. Luodaan stokastinen malli, jonka avulla voidaan valita ns. peruspaketti tietoa, mitä ihmisellä tulee olla ensimmäiseen sosiaaliseen kohtaamiseen mennessä, jotta tarvittaessa matemaattiseen prosessointiin pohjautuvaan intuitioon tukeutuen interaktion tulos johtaa 79%:n todennäköisyydellä edellä mainittuihin hyvää elämää edistäviin lopputuloksiin. Sallitaan ihmisen kerätä kokemusta elämän edetessä. Valitaan ihmiselle mielivaltaiset tavoitteet, jotka tulee täyttää elämän aikana, kuten vaikkapa tietyn taloudellisen aseman saavuttaminen, lisääntyminen ja yhteiskunnan hyvinvoinnin lisääminen esimerkiksi tieteen tai taiteen edistämisen kautta. Poistetaan ihmiseltä tieto tällaisen ohjelmoinnin olemassaolosta ja sallitaan parametrien arvojen satunnainen vaihtelu ennalta määrätyn toleranssin puitteissa. Alustetaan 500 ihmistä kuvatulla ohjelmoinnilla ja asetetaan heidät riittävän laadukkaaseen elinympäristöön. Tiiraillaan ihmisiä joitain tuhansia vuosia, syödään popcornia ja katsotaan mitä käy. Geneerisesti hyvästä elämästä kirjoittaminen jättää lukijat ehkä pohtimaan, että mitä tällä laadullisella hyvyydellä voitaisiin yleisemmin tarkoittaa kontekstissa, jossa hyvyyttä ei määritellä eksplisiittisesti määrittelyn kohteeseen kytkemisen kautta. Voiko hyvän elämän rinnastaa suoraan kukoistamiseen? Mielestäni oivaltavaa ajattelua demonstroiva tulkinta kukoistamiselle on B. L. Fredricksonin ja M. Losadan artikkelissa "Positive Affect and The Complex Dynamics of Human Flourishing", American Psychologist 2005, mikä luentomateriaalin vapaata suomennosta hyödyntäen kuuluu: "Kukoistus tarkoittaa elämistä inhimillisen toimivuuden (human functioning) optimaalisuuden puitteessa, sisältäen hyvyyttä, tuottavuutta, kasvua ja kestävyyttä. Tämä määritelmä rakentuu suuntaa-antavalle työlle, joka mittaa henkistä hyvinvointia positiivisesti eikä vain henkisen sairauden poissaolona". Aikaisemmin kuulemiini määritelmiin nähden oivaltavuus tässä tulkinnassa tulee juuri siitä, että henkistä hyvinvointia ei samaisteta henkisen sairauden poissaoloon, vaan henkisen hyvinvoinnin positiiviseen mittaamiseen. Vaikkakin kotoisa todiste henkisen sairauden poissaolon epätriviaalisuudelle löytyy esimerkiksi tarkastelemalla lukemia
5 tuotantotalouden ja fysiikan opiskelijoiden mielenterveyshoitoon hakeutuneiden lukumäärästä tai huomaamalla viiltoarpien peittämien ranteiden vilinän valoisilla käytävillä, niin mielestäni on hyvin lohdullista törmätä mukavia haasteita asettavaan määritelmään, jossa henkisen hyvinvoinnin riittävä ehto ei ole vain henkisen sairauden puuttuminen. Elämä on mielestäni hyvin tylsää, ellei itselleen aseta riittävän vaikeita haasteita ja tavoitteita - helposti tulee tukittua oma ylöspäin kasvu, mikäli keinotekoisesti asettaakin kaikki tavoitteensa aivan liian matalalle. Arvointensiivisempään elämään pyrkiminen tuntuu olevan minusta jalo tavoite. On todettu, että se mitä kukin kokee arvokkaaksi heijastelee kunkin ajatuksia ja toisaalta kunkin teot heijastelevat näitä arvokkaaksi koettuja asioita. Jos ihminen toisaalta tiedostaa yhteisönsä normit ja pyrkii elämään näiden mukaan, kun normien rikkomisella tuntuu saavuttavan vähemmän, kuin normien noudattamisella, niin kuvastavatko normien mukaisten oletusten pohjalta tehdyt teot henkilön arvokkaana pitämiä asioita vaiko vain jotain ympäristön tyrkyttämää automatiikkaa luovaa ohjelmointia? Jos teot tehdään vain sen mukaan, kuin millä oletetaan saavutettavan suurin hyöty, niin voiko teoista silloin lukea sen, mitä henkilö pitää arvokkaana? Onko arvokasta silloin parhaan hyödyn tavoittaminen vaikkakin irrallisina teot saattavat näyttää heijastavan jotain täysin muuta? Kannattanee muistaa, ettei ihmisten arvoista ole aina tehokasta tehdä päätelmiä heidän yksittäisten tekojensa pohjalta, vaan teot tulisi pyrkiä näkemään suurempana kokonaisuutena, joka tarjoaa paremmat puitteet ihmisen tulevien tekojen ennustamiselle ja menneiden tekojen ymmärtämiselle. En ota kantaa siihen, josko ihmisten ymmärtämiseen pyrkiminen on hyvää käyttöä ajalle, mutta voin todeta sillä olevan vähintäänkin paljon viihdearvoa etenkin, kun virheellisten tulkintojen pohjalta tehdään toimenpiteitä. Suurin osa virheistä tuntuu muissakin yhteyksissä tapahtuvan, kun asioita oletetaan, vaikkakin elämä ilman tervettä määrää oletuksia voisi olla hyvinkin kankeaa. Voi olla, tai luultavasti jopa on niin, etten ymmärrä Alice M. Isen erään esityksen tuoman uuden informaation merkitystä teoksessa "Ihmisen vahvuuksien psykologia", painos vuodelta 2006, käsiteltävänä myönteinen tunne ihmisen vahvuuden lähteenä: "Laaja tutkimuskirjallisuus viittaa siihen, että myönteinen tunne lisää kohtuullista avuliaisuutta, anteliaisuutta ja sosiaalista vastuuntuntoa". Empiiristen havaintojeni nojalla ainakin länsimaalainen ihminen tuntuu välittävän hyvin vähän lähimmäisistään silloin, kun hän joutuu käyttämään vähääkään resursseja oman elämänsä laadun parantamiseen tai ylipäätään itseään välittömästi koskevien monestikin mitättömien ongelmien ratkomiseen. En väitä, että kohtaamistani ihmisistä monikaan näyttäisi välittävän lähimmäisistään missään olosuhteissa, mutta kaiketi tätä kuvaamaan löytyy jokin "oma napa ensin"-elämänfilosofia. Toisaalta en kyllä väitä itsekään olevani tässä sen "parempi" ihminen, mutta ehkä todellisuudessa tulkintani ihmisistä on vain aivan liian subjektiivinen - jos elämä olisi
6 oikeasti niin kurjaa, niin miksi kukaan ylipäätään eläisi? Eräs kenties julmakin tapa oman tuskan vähentämiseen ja siten elämän parantamiseen löytyy myös Mihály Csíkszentmihályin teoksesta Flow - elämän virta; tutkimuksia onnesta, siitä kun kaikki sujuu hyvin (s.42, suom. 2005, alkup. teos: Flow 1990): "Suuri hallitsija Marcus Aurelius kirjoitti: 'Jos tunnet tuskaa ulkoisista tapahtumista, tuskasi syy on siinä, miten arvioit noita tapahtumia, ei tapahtumissa sinänsä. Ja omassa vallassasi on heittää menemään tuo arviosi juuri nyt." Äkkiseltään tällaisen ajattelun uskoisi johtavan hyvin kylmään tyystin epäsympaattiseen elämään, mutta eihän sympatian tai edes empatian pitäisi olla välttämätöntä toiset positiivisesti huomioivalle elämälle. Jos ulkoisista tapahtumista tai näiden arvioinnista ei tunne tuskaa, mutta kykenee ymmärtämään, miksi näistä tapahtumista olisi inhimillistä tuskaa kokea, niin eikö tällä jo saavuteta samat tiedot omien toimiensa ja käytöksen ohjaamiseen, kuin aidolla tuskalla? Miksi vaikuttaa siltä, että ulkoisten tapahtumien arvioinnista kuuluisi ihmisenä oletusarvoisesti kokea tuskaa? Olisivatko kielteiset tuntemukset todellisuudessa voimakkaampia tekojen ja ajatusten ohjaajia, kuin myönteiset? Ainakin näin Fredrickson, Baumeister ja muut kumppanit antavat ymmärtää. Jos tuska olisi kielteinen kokemus, niin silloinhan sen uskoisi ohjaavan tehokkaammin tekoihin asioiden muuttamiseksi tilaan, jossa tuskan syy poistuu, kuin ajattelumalli, jossa ulkoisiin tapahtumiin liittyvä tuska prosessoidaan automaattisesti puhtaasti rationaaliselle tasolle. Toisaalta kielteisillä kokemuksilla on moniin ihmisiin lamaannuttava vaikutus, jolloin puhtaasti rationaalinen lähestymistapa voinee hyvinkin tuottaa parempia tuloksia. Vaikkakin tunteiden puuttumista pidetään yleisesti merkkinä henkisestä sairaudesta, niin olosuhteista riippumatta lienee mahdollista elää sisäisesti tunteettomasti jopa tehokkaammin, kuin tunteita hyödyntäen, kunhan henkisestä hyvinvoinnista välittävien annetaan nähdä jokin ulkoinen emulaatio tunteiden olemassaolosta. Ehkä kaikki tällainen pohdinta on loppujen lopuksi merkityksetöntä ja elämää on vain hyvä elää sen kummemmin sen sisältöä pähkäilemättä, kunhan vain on itse tyytyväinen. Toisaalta tyytymättömiä ihmisiä on paljon, joten onhan se hyveellistä pyrkiä heidän elämäänsä parantamaan tyytyväisyyden syitä selvittämällä.
Positiivisen psykologian vuorovaikutusmalli
Positiivisen psykologian vuorovaikutusmalli (Valmiin työn esittely) 9.5.2011 Ohjaaja ja valvoja: Raimo P. Hämäläinen Sisältö Positiivinen psykologia Vuorovaikutusmalli positiivisuuden leviämisestä ryhmissä
LisätiedotYhdessäolon voimaa. Mikävertaistuessavoimaannuttaa, tekee hyvää?! Krisse Lipponen www.taitoba.fi
Yhdessäolon voimaa Mikävertaistuessavoimaannuttaa, tekee hyvää?! Krisse Lipponen www.taitoba.fi Ihmisen perustarpeet Liittyminen Autonomia eli itsenäisyys Merkityksellisyys, mielekkyys Mielekkyystekijättutkimusten
LisätiedotONNELLISUUS TYÖSSÄ? HENRY Foorumi 2012. Anne Hyvén Työpsykologi
ONNELLISUUS TYÖSSÄ? HENRY Foorumi 2012 Anne Hyvén Työpsykologi Esityksen kysymyksiä Mitä on onnellisuus? Onko työllä yhteyttä onnellisuuteen? Miksi emme usko aistejamme työn onnellisuudesta? Miksi vaivautua
LisätiedotEsa Saarinen Filosofia ja systeemiajattelu. Luento 2 Aku Ankka ja seuraava vaihe. Dipoli, sali 1 Aalto-yliopisto 29.1.2014
Esa Saarinen Filosofia ja systeemiajattelu Luento 2 Aku Ankka ja seuraava vaihe Dipoli, sali 1 Aalto-yliopisto 29.1.2014 Muistutuksena vielä, että tavoitteena ei ole ensisijaisesti tarjota uutta tietoa
LisätiedotTU-A Itsensä tunteminen ja johtaminen VAHVUUDET
TU-A1140 - Itsensä tunteminen ja johtaminen VAHVUUDET 19.1. 2017 Eerikki Mäki eerikki.maki@aalto.fi Agenda 19.1.2017 Läsnäololista Keskustelua kurssin tehtävistä Vahvuudet itsensä tuntemisessa ja johtamisessa
LisätiedotKäsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti
Käsitteistä Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen KE 62 Ilpo Koskinen 28.11.05 empiirisessä tutkimuksessa puhutaan peruskurssien jälkeen harvoin "todesta" ja "väärästä" tiedosta (tai näiden modernimmista
LisätiedotOsallisuuden ja kokemuksen prosessointia tehtävän avulla
Osallisuuden ja kokemuksen prosessointia tehtävän avulla POIMU Sosiaalityön käytännönopettajien koulutus Kirsi Nousiainen 13.11.2014 Lahti 13.11.2014 Kirsi Nousiainen 1 Kolme näkökulmaa ohjaukseen 1. Ihminen
LisätiedotItsensä johtaminen uudessa työympäristössä uusin työtavoin
Itsensä johtaminen uudessa työympäristössä uusin työtavoin Luento 17.5.2017 VR - Matkakumppanit Jaana Ahtonen-Huuskonen / DIALOGO www.dialogo.fi Luennon aiheita: Itsensä johtaminen Vahvuuksien tunnistaminen
LisätiedotFilosofia ja systeemiajattelu
Filosofia ja systeemiajattelu Luento 1 Äärirajoille 2016 Esa Saarinen Aalto-yliopisto, Aalto-sali 20.1.2016 Filosofia ja systeemiajattelu (3 op, L, V) TU-A1150 / MS-C2197 Elämänfilosofia, kokemuksesta
LisätiedotFilosofia ja systeemiajattelu Elämänfilosofia, henkinen kasvu ja systeemiäly. Luento 1 Täysillä tänä keväänä
Filosofia ja systeemiajattelu Elämänfilosofia, henkinen kasvu ja systeemiäly Luento 1 Täysillä tänä keväänä Esa Saarinen Aalto-yliopisto, Dipoli, sali 1 22.1.2014 Filosofia ja systeemiajattelu (3 op, L,
LisätiedotMUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015
MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015 Käsiteltäviä näkökulmia Mitä muutos on? Mitä ihmiselle muutoksessa tapahtuu? Työkaluja muutoksessa kipuilevan tukemiseen. Muutos Tilanteen tai
LisätiedotEsa Saarinen Filosofia ja systeemiajattelu. Aalto-yliopisto Teknillinen korkeakoulu kevät 2010
Esa Saarinen Filosofia ja systeemiajattelu Aalto-yliopisto Teknillinen korkeakoulu kevät 2010 Filosofia ja systeemiajattelu (3 op, L) Mat-2.1197/TU-53.1150 3.2. Noste 17.2. Mindset 24.2. Kasvu. Vieraana
LisätiedotEsa Saarinen Henkinen kasvu, soveltava filosofia ja systeemiäly
Esa Saarinen Henkinen kasvu, soveltava filosofia ja systeemiäly Teknillinen korkeakoulu kevät 2007 luento II, unplugged S ystems Analysis Laboratory Helsinki University of Technology Raphael: School of
LisätiedotMikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa?
Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa? Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön päätösseminaari 30.10.2009 Mirva Makkonen 1 Miksi osallisuus?
LisätiedotEsa Saarinen Henkinen kasvu, soveltava filosofia ja systeemiäly
Esa Saarinen Henkinen kasvu, soveltava filosofia ja systeemiäly S ystems Analysis Laboratory Helsinki University of Technology Teknillinen korkeakoulu kevät 2007 luento VI 18.4.2007 Pohdintaesseen kirjoitusohjeet
LisätiedotLapsellanne synt. on varattu aika neuvolan
Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Janakkalan neuvola Lapsi 4 vuotta Arvoisat vanhemmat Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan terveydenhoitajalle / 201 klo. Käynti on osa
LisätiedotAIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni
AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni Ihmisen hyvinvointi on kokonaisuus, jossa on eri osa-alueita. Tämä mittari auttaa sinua hahmottamaan, mitä asioita hyvinvointiisi kuuluu. Osa-alueet:
LisätiedotPIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA
PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon
LisätiedotProfessori Esa Saarinen & Prof. Raimo P. Hämäläinen Systeeminalyysin laboratorio
Professori Esa Saarinen & Systeemiäly Prof. Raimo P. Hämäläinen Systeeminalyysin laboratorio Systeemitieteet Systeemi- ja operaatiotutkimus Paremmaksi tekemisen tiede Ongelmanratkaisua monimutkaisissa
LisätiedotFokuksessa jokaisen oma ajattelu. Esa Saarinen Henkilökohtainen henkinen kasvu, soveltava filosofia ja systeemiäly päätösluento
Esa Saarinen Henkilökohtainen henkinen kasvu, soveltava filosofia ja systeemiäly päätösluento Teknillinen korkeakoulu 3.4.2008 Fokuksessa jokaisen oma ajattelu Erotuksena jonkun auktoriteetin tai E. Saarisen
LisätiedotArvojen tunnistaminen
Arvojen tunnistaminen Viikko 2 Arvojen tunnistamisen neljä ilmansuuntaa ovat työ, ihmissuhteet, vapaa-aika, terveys. Näiden isojen otsakkeiden alle alat jäsentää tarkentavia huomioita. Arvoja ei voi tunnistaa
LisätiedotEsa Saarinen Filosofia ja systeemiajattelu. Luento V Teknillinen korkeakoulu
Esa Saarinen Filosofia ja systeemiajattelu Luento V Teknillinen korkeakoulu 18.3.2009 1 Kertaus avainteemoista Ajattelun liike /Hellän dynaaminen metodiikka / Elämänfilosofia / Ehkä / Tunteet ajattelun
LisätiedotYRITTÄJIEN HYVINVOINTI
YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn
LisätiedotSEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli
SEISKALUOKKA Itsetuntemus ja sukupuoli Tavoite ja toteutus Tunnin tavoitteena on, että oppilaat pohtivat sukupuolen vaikutusta kykyjensä ja mielenkiinnon kohteidensa muotoutumisessa. Tarkastelun kohteena
LisätiedotTyöyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen
Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisessa Työntekijän oma vastuu Rooli työyhteisössä Työyhteisön voima Tulevaisuuden haasteet Minäminäminäminäminäminäminäminä
LisätiedotKant Arvostelmia. Informaatioajan Filosofian kurssin essee. Otto Opiskelija 65041E
Kant Arvostelmia Informaatioajan Filosofian kurssin essee Otto Opiskelija 65041E David Humen radikaalit näkemykset kausaaliudesta ja siitä johdetut ajatukset metafysiikan olemuksesta (tai pikemminkin olemattomuudesta)
LisätiedotHYVY001-kurssin loppukyselyn yhteenveto
HYVY001-kurssin loppukyselyn yhteenveto Vastanneiden osuus % tiedekunnittain (n = 177) Kurssin suorittaneiden määrä (27.5.2014 mennessä) yhteensä = 289 Kielten laitos yhteensä 49 suoritusta Humanistinen
LisätiedotHenrietta Aarnikoivu
Henrietta Aarnikoivu Talentum Helsinki 2013 Copyright 2013 Talentum Media Oy ja Henrietta Aarnikoivu Julkaisija: Talentum Media Oy Kansi: Anni Palotie Taitto: Maria Mitrunen ISBN 978-952-14-1986-7 ISBN
LisätiedotMitkä alla olevista asioista pitävät paikkansa sinun kohdallasi? Katso lista rauhassa läpi ja rastita ne kohdat, jotka vastaavat sinun ajatuksiasi.
SYYT ELÄÄ Tehtävän tarkoituksena on kartoittaa ja vahvistaa niitä syitä, joiden vuoksi nuori tahtoo elää. Samalla sen avulla voidaan arvioida hyvin monipuolisesti nuoren elämäntilannetta ja kokemusmaailmaa.
LisätiedotLuento 4: Perusteet. Mitä perusteet ovat? perusteista (reasons). avulla.
Luento 4: Perusteet I Intentionaaliset teot ymmärretään usein teoiksi, jotka tehdään perusteista (reasons). I Joskus intentionaaliset teot yritetään myös määritellä perusteiden avulla. I Riippumatta siitä
LisätiedotTekniikka Informaatio Asiayhteys Laumaeläin Ihminen
Päätöksenteko Uskalla tehdä toisin Ari & Mona Riabacke Tekniikka Informaatio Asiayhteys Laumaeläin Ihminen Talentum Helsinki 2015 Ruotsinkielinen alkuperäisteos: Beslutspyramiden: stegen till klokare beslut
LisätiedotTU-A Itsensä tunteminen ja johtaminen Tervetuloa kurssille!
TU-A1140 - Itsensä tunteminen ja johtaminen Tervetuloa kurssille! Kurssin avaus 7.1. 2016 Eerikki Mäki eerikki.maki@aalto.fi Opiskelijapalautetta vuoden 2015 kurssista Kurssi poikkesi todella paljon verrattuna
LisätiedotUrheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen
Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,
LisätiedotTYÖKYKY & ENERGISEMPI ARKI -VERKKOVALMENNUS YHTEENVETO VALMENNUKSEN TULOKSISTA
TYÖKYKY & ENERGISEMPI ARKI -VERKKOVALMENNUS YHTEENVETO VALMENNUKSEN TULOKSISTA Yhteenveto perustuu valmennuksen alku- ja loppukyselyyn, joka mittaa valmennuksen aikana tapahtuneita muutoksia. Asiakas:
LisätiedotAino Kääriäinen Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto
30.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 1 2 1 Asiakirjojen kirjoittamisesta? Asiakkaiden tekemisten kirjoittamisesta? Työntekijöiden näkemysten kirjoittamisesta? Työskentelyn dokumentoinnista?
Lisätiedot2.1. Tehtävänä on osoittaa induktiolla, että kaikille n N pätee n = 1 n(n + 1). (1)
Approbatur 3, demo, ratkaisut Sovitaan, että 0 ei ole luonnollinen luku. Tällöin oletusta n 0 ei tarvitse toistaa alla olevissa ratkaisuissa. Se, pidetäänkö nollaa luonnollisena lukuna vai ei, vaihtelee
LisätiedotTU-A Itsensä tunteminen ja johtaminen Tervetuloa kurssille!
TU-A1140 - Itsensä tunteminen ja johtaminen Tervetuloa kurssille! Kurssin avaus 5.1. 2017 Eerikki Mäki eerikki.maki@aalto.fi Opiskelijapalautetta aiemmilta kursseilta Oman olemisen ja tietoisten valintojen
LisätiedotFilosofia ja systeemiajattelu. Esa Saarinen Aalto-yliopisto,
Filosofia ja systeemiajattelu Sininen ja punainen pilleri Esa Saarinen Aalto-yliopisto, 25.1.2012 Filosofia ja systeemiajattelu (3 op, L, V) Mat-2.1197/TU-53.1150 Aihe: Elämänfilosofia, kukoistus ja systeemiäly
LisätiedotFilosofia ja systeemiajattelu Elämänfilosofia, merkityksellisyys ja systeemiäly. Luento 1 Täysillä tekemisen filosofia
Filosofia ja systeemiajattelu Elämänfilosofia, merkityksellisyys ja systeemiäly Luento 1 Täysillä tekemisen filosofia Esa Saarinen Aalto-yliopisto, Dipoli, sali 1 23.1.2013 Filosofia ja systeemiajattelu
LisätiedotLefkoe Uskomus Prosessin askeleet
Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä
LisätiedotSILTA -malli Pirjo Niemi-Järvinen Asiantuntija SILTA-toiminta
SILTA -malli Pirjo Niemi-Järvinen Asiantuntija SILTA-toiminta Porvoo 8.11.2017 SILTA SUHTEESEEN Vuorovaikutuksellinen (ajattelu) malli biologisen perheen kanssa tehtävään yhteistyöhön. Vuorovaikutuksessa
LisätiedotPSYKOLOGIA Opetuksen tavoitteet Aihekokonaisuudet Arviointi
PSYKOLOGIA Ihmisen toimintaa tutkivana tieteenä psykologia antaa opiskelijalle valmiuksia havainnoida ja ymmärtää monipuolisesti ihmistä ja hänen toimintaansa vaikuttavia tekijöitä. Psykologisen tiedon
Lisätiedot1. HYVIN PERUSTELTU 2. TOSI 3. USKOMUS
Tietoteoria klassinen tiedonmääritelmä tietoa on 1. HYVIN PERUSTELTU 2. TOSI 3. USKOMUS esim. väitteeni Ulkona sataa on tietoa joss: 1. Minulla on perusteluja sille (Olen katsonut ulos) 2. Se on tosi (Ulkona
LisätiedotOhjauskysymys. Mikä sinua työssäsi motivoi?
Frank Martela Ohjauskysymys Mikä sinua työssäsi motivoi? Siirtymä jälkiteolliseen aikakauteen Korkea aktivaatiotaso Ahdistus & työstressi Draivi Mielipaha Mielihyvä Työhön leipääntyminen & masennus Työtyytyväisyys
LisätiedotMiten ihmisestä tulee osa taloudellista toimintaa? TU-A Tuotantotalous 1 Luento Tuukka Kostamo
Miten ihmisestä tulee osa taloudellista toimintaa? TU-A1100 - Tuotantotalous 1 Luento 24.9.2019 Tuukka Kostamo Tuukka Kostamo Tohtorikoulutettava, Tuotantotalouden laitos Johtajuus, toimijuus Valmentaja,
LisätiedotLihasmuistista ja muustakin. KT, pilatesohjaaja Helena Lehkonen HL-concept
Lihasmuistista ja muustakin KT, pilatesohjaaja Helena Lehkonen HL-concept www.hlconcept.fi Ihminen on fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen kokonaisuus Luottamus/ (Kilpinen, Jääkiekon kansainvälinen huippuseminaari
LisätiedotPsyykkinen toimintakyky
Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia
LisätiedotIhminen ensin tukea, apua ja ratkaisuja!
Ihminen ensin tukea, apua ja ratkaisuja! 41. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 10.-11.4.2013 Aikuiskouluttaja Raine Manninen www.rainemanninen.fi Uskotko itsesi kehittämiseen, vai kuluuko aikasi itsesi
LisätiedotEsa Saarinen Henkinen kasvu, soveltava filosofia ja systeemiäly
Esa Saarinen Henkinen kasvu, soveltava filosofia ja systeemiäly Teknillinen korkeakoulu kevät 2007 luento V S ystems Analysis Laboratory Helsinki University of Technology Hyväenteisyys 1 Omaa ajattelua
LisätiedotElämänlaatu ja sen mittaaminen
04.02.2013 Elämänlaatu ja sen mittaaminen Luoma Minna-Liisa, Korpilahti Ulla, Saarni Samuli, Aalto Anna-Mari, Malmivaara Antti, Koskinen Seppo, Sukula Seija, Valkeinen Heli, Sainio Päivi 04.02.2013 elämä
LisätiedotFilosofia ja systeemiajattelu Elämänfilosofia, merkityksellisyys ja systeemiäly. Luento 2 Vincent Vega ja seuraava vaihe
Filosofia ja systeemiajattelu Elämänfilosofia, merkityksellisyys ja systeemiäly Luento 2 Vincent Vega ja seuraava vaihe Esa Saarinen Aalto-yliopisto, Dipoli, sali 1 30.1.2013 Muistutuksena: tavoitteena
LisätiedotTaiteen ja sosiaalityön rajalla. Arja Honkakoski
Taiteen ja sosiaalityön rajalla Aikuissosiaalityön i i päivät ä 18.-19.1.201119 1 Työryhmä 19.1.2011: Taiteen avaamat mahdollisuudet d sosiaalityössä Arja Honkakoski Mahdollisuus enemmän kuin todellisuus?
LisätiedotFilosofia ja systeemiajattelu. Luento 8: Kokonaisuuden filosofia
Filosofia ja systeemiajattelu Luento 8: Kokonaisuuden filosofia Filosofi Esa Saarinen Prof., Tuotantotalouden laitos, Perustieteiden korkeakoulu Aalto-yliopisto, Aalto-sali 14.3.2018 Tapahtui Naisten päivänä
Lisätiedot11. Oppimismotivaatio ja tehokas oppiminen. (s )
11. Oppimismotivaatio ja tehokas oppiminen (s. 124-133) Käsitys itsestä oppijana käsitys itsestä oppijana muodostuu kokemusten pohjalta vaikuttavat esim. skeemat itsestä oppijana ja oppiaineesta tunteet
LisätiedotTodistusmenetelmiä Miksi pitää todistaa?
Todistusmenetelmiä Miksi pitää todistaa? LUKUTEORIA JA TO- DISTAMINEN, MAA11 Todistus on looginen päättelyketju, jossa oletuksista, määritelmistä, aksioomeista sekä aiemmin todistetuista tuloksista lähtien
LisätiedotIloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus
Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Missä Neuvokas perhe työvälineet ja ideologia voivat auttaa ammattilaista? Asiakas ei ymmärrä miten tärkeä
LisätiedotE-kirjan kirjoittaminen
1 E-kirjan kirjoittaminen Ohjeet e-kirjan kirjoittamiseen Tämän ohjeistuksen tavoitteena on auttaa sinua luomaan yksinkertainen e-kirja (pdftiedosto) asiakkaallesi. Kirja näyttää hänelle kuinka hyvin ymmärrät
LisätiedotMikä ihmeen Global Mindedness?
Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,
LisätiedotACUMEN O2: Verkostot
ACUMEN O2: Verkostot OHJELMA MODUULI 4 sisältää: Lyhyt johdanto uranhallintataitojen viitekehykseen VERKOSTOT: työkaluja ja taitoja kouluttajille Partnerit: LUMSA, ELN, BEST, INNOV, MeathPartnership, SYNTHESIS,
LisätiedotOpetussuunnitelmasta oppimisprosessiin
Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista
LisätiedotSysteemiajattelua-I. Helena Ahonen
Systeemiajattelua-I Helena Ahonen Miksi systeemiajattelua Kokonaisuuksien hallintaa vai ongelmanratkaisua Työhön kohdistuu jatkuvasti ulkoisia ja sisäisiä muutospaineita, jotka sekoittavat kokonaiskuvan
LisätiedotMielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA
Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,
LisätiedotTutustu itsemyötätuntoon - verkkokoulutus
Tutustu itsemyötätuntoon - verkkokoulutus 11.10.2016 Emilia Kujala Sosiaalipsykologi (VTM), mindfulness-kouluttaja, sertifioitu jooganopettaja, KKT-psykoterapeuttiopiskelija Tervetuloa koulutukseen! Kolmen
LisätiedotTietoteoria. Tiedon käsite ja logiikan perusteita. Monday, January 12, 15
Tietoteoria Tiedon käsite ja logiikan perusteita Tietoteoria etsii vastauksia kysymyksiin Mitä tieto on? Miten tietoa hankitaan? Mitä on totuus? Minkälaiseen tietoon voi luottaa? Mitä voi tietää? Tieto?
LisätiedotYhtälönratkaisusta. Johanna Rämö, Helsingin yliopisto. 22. syyskuuta 2014
Yhtälönratkaisusta Johanna Rämö, Helsingin yliopisto 22. syyskuuta 2014 Yhtälönratkaisu on koulusta tuttua, mutta usein sitä tehdään mekaanisesti sen kummempia ajattelematta. Jotta pystytään ratkaisemaan
LisätiedotAjatuksia oppimisesta
Ajatuksia oppimisesta Turun normaalikoulun kouluttajat Tampereen normaalikoulun 3. 6. sekä 7. 9. luokkalaiset Tampereen yliopiston 2.vsk luokanopettajaopiskelijat OPPIMINEN ON MUUTOS. Luonto ja opetus
LisätiedotKIELENOPPIJOITA TIEDONHANKINTA KESKIÖSSÄ KUUNTELEMALLA OPPIJA (AUDITIIVINEN) KIELEN KÄYTTÖ, VUOROVAIKUTUS NÄKEMÄLLÄ
KIELENOPPIJOITA KIELEN KÄYTTÖ, VUOROVAIKUTUS TIEDONHANKINTA KESKIÖSSÄ KUUNTELEMALLA OPPIJA (AUDITIIVINEN) TEKEMÄLLÄ OPPIJA (KINESTEETTINEN) LUOVA KIELENKÄYTTÄJÄ HOLISTINEN OPPIJA (KOKONAISUUDET TÄRKEITÄ)
LisätiedotOHJEITA KURSSIPÄIVÄKIRJAN LAATIMISEEN Terveystiedon kurssi 2: Nuoret, terveys ja arkielämä
OHJEITA KURSSIPÄIVÄKIRJAN LAATIMISEEN Terveystiedon kurssi 2: Nuoret, terveys ja arkielämä Palautetaan arvioitavaksi ennen koeviikkoa (palautelaatikkoon viimeistään ke 13.5.) Kurssipäiväkirja on oman oppimisesi,
LisätiedotKyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista
Terveys Antakaa esimerkkejä a. terveyden eri ulottuvuuksista b. siitä, kuinka eri ulottuvuudet vaikuttavat toisiinsa. c. Minkälaisia kykyjä ja/tai taitoja yksilö tarvitsee terveyden ylläpitoon 1 Terveys
LisätiedotAvain terveyteen ja hyvinvointiin
Avain terveyteen ja hyvinvointiin Omasta hyvinvoinnista huolehtiminen Tulppakuntoutus Omahoitoni vahvuudet Mieti hetki omahoitoasi: miten huolehdit itsestäsi. Kerro parille, mikä omahoidossasi on hyvin.
LisätiedotJohdantoa. Jokaisen matemaatikon olisi syytä osata edes alkeet jostakin perusohjelmistosta, Java MAPLE. Pascal MathCad
Johdantoa ALGORITMIT MATEMA- TIIKASSA, MAA Vanhan vitsin mukaan matemaatikko tietää, kuinka matemaattinen ongelma ratkaistaan, mutta ei osaa tehdä niin. Vitsi on ajalta, jolloin käytännön laskut eli ongelman
LisätiedotGlobal Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14
Global Mindedness kysely Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere 13.5. May- 14 Mistä olikaan kyse? GM mittaa, kuinka vastaajat suhtautuvat erilaisen kohtaamiseen ja muuttuuko
LisätiedotNollatuntisopimusten kieltäminen. Heikki Pursiainen, VTT, toiminnanjohtaja
Nollatuntisopimusten kieltäminen Heikki Pursiainen, VTT, toiminnanjohtaja 1 / 12 Johtopäätökset Nollatuntisopimusten kieltämisen vaikutukset ovat epäselviä talousteorian perusteella. Empiiristä tutkimusta
LisätiedotAJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA
AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA Iina Lempinen Voimavaravalmentaja, kirjailija, kouluttaja Valmiina Coaching 24.11.2015 Tehy Terveydenhoitajien opintopäivät 1 VALMENNUKSEN TAVOITTEET Tulet tietoisemmaksi
LisätiedotOpitusta avuttomuudesta opittuun avuliaisuuteen
Opitusta avuttomuudesta opittuun avuliaisuuteen kommenttipuheenvuoro Marja-Liisa Manka professori M. Seligman Työhyvinvointi Huoli nuorista? noin 8 prosenttia työssä käyvistä 18 29-vuotiaista nuorista
LisätiedotFYSIIKKA. Henri Sulo
FYSIIKKA Henri Sulo Stereotypia? MATEMAATIKKO FYYSIKKO Diplomi-insinööri Fyysikko -Vakaa, turvallinen työpaikka -Kykenee kilpailemaan tutkijan paikoista fyysikoiden kanssa, muttei ensisijaisesti -Erityisesti
LisätiedotKaikki kurssin laskuharjoitukset pidetään Exactumin salissa C123. Malliratkaisut tulevat nettiin kurssisivulle.
Kombinatoriikka, kesä 2010 Harjoitus 1 Ratkaisuehdotuksia (RT (5 sivua Kaikki kurssin laskuharjoitukset pidetään Exactumin salissa C123. Malliratkaisut tulevat nettiin kurssisivulle. 1. Osoita, että vuoden
LisätiedotTYÖELÄMÄÄN OHJAUS -Opintopiirin työkirja. Minä työsuhteen päättyessä. ESR/Väylä -hanke Rita Koivisto 30.5.2013 Rovaniemi
TYÖELÄMÄÄN OHJAUS -Opintopiirin työkirja Minä työsuhteen päättyessä ESR/Väylä -hanke Rita Koivisto 30.5.2013 Rovaniemi TYÖELÄMÄÄN OHJAUS - Opintopiirin työkirja Työelämään ohjauksen opintopiirin työkirja
LisätiedotJOS ET SINÄ, NIIN KUKA?
JOS ET SINÄ, NIIN KUKA? Aina, kun haluat asioiden muuttuvan parempaan suuntaan, sinun on otettava ohjat omiin käsiisi. Kun päätät, että olet omien valintojesi arvoinen, voit ottaa vastuun omasta elämästäsi
LisätiedotTutustu itsemyötätuntoon - verkkokoulutus
Tutustu itsemyötätuntoon - verkkokoulutus 18.10.2016 Emilia Kujala Sosiaalipsykologi (VTM), mindfulness-kouluttaja, sertifioitu jooganopettaja, KKT-psykoterapeuttiopiskelija Jos joku ystävistäsi puhuisi
LisätiedotMiten työyhteisökokemus synnyttää asiakaskokemuksen? Merja Fischer Merja@posemotions.com Seinäjoki 8.5.2014
Miten työyhteisökokemus synnyttää asiakaskokemuksen? Merja Fischer Merja@posemotions.com Seinäjoki 8.5.2014 Ihmiset haluavat olla synny0ämässä jotain itseään suurempaa. Työelämän arvot vastuu on jokaisella
LisätiedotAineistoista. Laadulliset menetelmät: miksi tarpeen? Haastattelut, fokusryhmät, havainnointi, historiantutkimus, miksei videointikin
Aineistoista 11.2.09 IK Laadulliset menetelmät: miksi tarpeen? Haastattelut, fokusryhmät, havainnointi, historiantutkimus, miksei videointikin Muotoilussa kehittyneet menetelmät, lähinnä luotaimet Havainnointi:
LisätiedotAjatukset - avain onnellisuuteen?
Ajatukset - avain onnellisuuteen? Minna Immonen / Suomen CP-liiton syyspäivät 26.10.2013, Kajaani Mistä hyvinvointi syntyy? Fyysinen hyvinvointi Henkinen hyvinvointi ja henkisyys Emotionaalinen hyvinvointi
LisätiedotLupa loistaa positiivisen psykologian eväitä hyvään elämään. Krisse Lipponen TaitoBa oy
Lupa loistaa positiivisen psykologian eväitä hyvään elämään TaitoBa oy Positiivinen psykologia hyvin eri kuin ratkes Empiristinen tieteenkäsitys Tullaan eri tieteen traditioista mutta päädytään samanlaisiin
LisätiedotKuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.
Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.
LisätiedotSaa mitä haluat -valmennus
Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen
LisätiedotNimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.
1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA
LisätiedotOPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen
OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen 2 JOHDANTO Tämä opas on tarkoitettu työpaikkaohjaajille, jotka ohjaavat opiskelijoita työelämässä. Opas sisältää tietoa ohjaajana toimimisesta. Oppaassa käsitellään
LisätiedotTarkastelemme ensin konkreettista esimerkkiä ja johdamme sitten yleisen säännön, joilla voidaan tietyissä tapauksissa todeta kielen ei-säännöllisyys.
Ei-säännöllisiä kieliä [Sipser luku 1.4] Osoitamme, että joitain kieliä ei voi tunnistaa äärellisellä automaatilla. Tulos ei sinänsä ole erityisen yllättävä, koska äärellinen automaatti on äärimmäisen
LisätiedotMielenterveyskuntoutujien asuminen ja hyvinvointi. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Mielenterveyskuntoutujien asuminen ja hyvinvointi Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 28.5.2013 1 Hyvän asumisen kautta toteutuu yksi ihmisen perusoikeuksista ja perustarpeista
LisätiedotAivokuntoluento. Jaakko Kauramäki, TkT Aivokunto Oy
Aivokuntoluento Jaakko Kauramäki, TkT Aivokunto Oy Itsensä johtaminen muutostilanteessa aivojen näkökulmasta Tieturi / Ruoholahti 23.1.2013 1. Aivot muutostilassa 2. Päätöksenteko, tunteet työelämässä
LisätiedotAlkukartoitus Opiskeluvalmiudet
Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet Päivämäärä.. Oppilaitos.. Nimi.. Tehtävä 1 Millainen kielenoppija sinä olet? Merkitse rastilla (x) lauseet, jotka kertovat sinun tyylistäsi oppia ja käyttää kieltä. 1. Muistan
LisätiedotTunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi
Tunneklinikka Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunnekehoterapia on luontaishoitomenetelmä, joka on kehittynyt erilaisten luontaishoitomenetelmien yhdistämisestä yhdeksi hoitomuodoksi.
LisätiedotOsallistuin luennoille, n=16
Ohjelmointi, C# & Jypeli, kevät Antti-Jussi Lakanen, Tero Jäntti, Tomi Karppinen Kurssin loppupalautekysely, vastaajaa Osallistuin luennoille, n= En juuri lainkaan Noin puoleen Jokaiselle tai lähes jokaiselle
LisätiedotKYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU
KYKYVIISARIkeskeiset käsitteet KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU www.ttl.fi 2 Mitä työkyky on? Työkyky rakentuu
LisätiedotLiikennekäyttäytyminen hierarkiana
Liikennekäyttäytyminen hierarkiana PsT, Psykologi Tutkimus ja Koulutus Humaani Oy Kuljettajakäyttäytymisen teorioista Kuljettajan tehtävä on siinä määrin monimutkainen, että sitä ei yhdellä teorialla kateta
LisätiedotLaajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot
Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Totuudesta väitellään Perinteinen käsitys Tutkimuksella tavoitellaan a. On kuitenkin erilaisia käsityksiä. Klassinen tiedon määritelmä esitetään Platonin
LisätiedotLiikkuja polku verkostotapaaminen
Liikkuja polku verkostotapaaminen 29.11.2018 Antti Pelto-Huikko Juha Heikkala Järjestön strateginen johtaminen Vaikuttavuuden arviointi Järjestöjen vaikuttavuus Vaikuttavuusketjut Vaikuttavuusketju on
LisätiedotGreen Care-seminaari 8.9. Ihminen on luontoa. Luonnon hyvinvointivaikutukset. Psykologi Kirsi Salonen
Green Care-seminaari 8.9. Ihminen on luontoa. Luonnon hyvinvointivaikutukset. Psykologi Kirsi Salonen Luonto psykologin työssä Luonto on kumppani (työkaveri) ei pelkästään apuväline, lisuke tai hyödyke
Lisätiedot