Tausta-aineistoa kansallisen koulutuksen arviointisuunnitelman lähetekeskusteluun. Sivistysvaliokunta

Transkriptio

1 Tausta-aineistoa kansallisen koulutuksen arviointisuunnitelman lähetekeskusteluun Sivistysvaliokunta

2 Kansallinen koulutuksen arviointisuunnitelma Kansallisesta koulutuksen arviointikeskuksesta annetun lain (1295/2013) 5 mukaan arviointikeskuksen yhteydessä toimii valtioneuvoston nimittämä arviointineuvosto, jonka keskeisenä tehtävänä on laatia esitys arviointisuunnitelmasta sekä arviointisuunnitelman muutoksista. Valtioneuvoston asetuksen (1317/2013) mukaan arviointisuunnitelma laaditaan neljäksi vuodeksi, ja sen hyväksyy opetus- ja kulttuuriministeriö. Arviointisuunnitelman valmistelussa huomioidaan kansallisen koulutusta koskevan tietopohjan rakentuminen, aiemmin hankitun tiedon hyödyntäminen, kentän kuormittuminen, mahdollisuus myös nopeaan ajankohtaisiin arviointitarpeisiin reagointi sekä arviointien vaikuttavuuden edistäminen

3 Ensimmäinen arviointisuunnitelma Ensimmäinen koulutuksen arviointisuunnitelma vuosille sisältää yhteensä yli 50 arviointihanketta varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen. Läpileikkaavia teemoja ovat:

4 Arviointisuunnitelman valmistelu Kevään 2019 aikataulu tarkentuu arviointineuvoston toiminnan mukaisesti Neuvoston ja jaoston osallistaminen Strategian päivittäminen Taustakartoitus Joryn linjaukset Sidosryhmäkysely Muiden toimijoiden tiedonkeruiden kartoitus OKM johto Alustava dispositio Kevät 2019: Työstäminen jatkuu 8/2018 9/ / / Sidosryhmätapaamiset Maalis-huhtik: Tapaaminen OKM:n kanssa OKM hyväksyy suunnitelman 06-08/2019 Henkilöstön osallistaminen, yksiköiden omat sidosryhmäkeskustelut 4

5 Arviointitoiminnan tuloksia kaudelta

6 Varhaiskasvatus

7 Varhaiskasvatuksen ajankohtaiset arvioinnit ja julkaisut Varhaiskasvatuksen arvioinnin nykytila raportti (julkaistu 2017) Varhaiskasvatuksen laadun arvioinnin perusteet ja suositukset asiakirja (julkaistu 2018) Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden toimeenpanon arviointi Käyttöönotto ja sisällöt (julkaistu 2018; osa 1) Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden toimeenpanon arviointi toteutuminen lapsiryhmissä (julkaistaan 2019; osa 2) Viisivuotiaiden maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeilun arviointi

8 Huomioita arviointituloksista: ohjausjärjestelmä Varhaiskasvatuksen ohjausjärjestelmä toimii melko hyvin käytännön varhaiskasvatustyön ohjausvälineenä Ohjausjärjestelmässä on kuitenkin myös kriittisiä kohtia: Tilastoinnin puute (varhaiskasvatuksen tiedontuotannon järjestelmä on tulossa) Perhepäivähoidon ja avoimen varhaiskasvatustoiminnan asema lainsäädännössä ja varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Yksityisten päiväkotien ohjaus ja valvonta, yksityisten palveluiden markkinoistumiskehitys Kehityksen ja oppimisen tuen järjestelyt

9 Huomioita arviointituloksista: lasten yhdenvertaisuus ja tasa-arvo Lasten yhdenvertaisuus ja mahdollisuus laadukkaaseen varhaiskasvatukseen ei kaikilta osin toteudu: Lasten varhaiskasvatussuunnitelmissa on laadullista vaihtelua ja heikkouksia lapsen ominaisuuksia ongelmakeskeisesti kuvaavia dokumentteja, joissa ei aina toteudu lapsen etu ja lapsen oikeudet. Ohjausasiakirjojen implementointi on heikompaa maaseutumaisissa ja taajaan asutuissa kunnissa kuin kaupunkimaisissa kunnissa. Mahdollisuudet täydennyskoulutukseen vaihtelevat ja resurssointi heikompaa.

10 Huomioita arviointituloksista: lasten yhdenvertaisuus ja tasa-arvo jatkuu Pienissä kunnissa ja yksityisissä palveluissa ei ole yhtäläisiä mahdollisuuksia rakenteellisten tukitoimien tarjoamiseen (ryhmän pienentäminen tai henkilöstön lisääminen tarvittaessa). Yksityisissä palveluissa on runsaasti puutteita lasten kehityksen ja oppimisen tuen tarjoamisessa. Syyt tähän olivat taloudellisia. Varhaiskasvatuksen opettajien ja erityisopettajien puute koskee koko Suomea saattaa lapset eriarvoiseen asemaan ryhmien välillä.

11 Yleissivistävä koulutus

12

13 Osaamisen taso PISA-asteikolla Äidinkielen kokonaisosaaminen kokonaisosaaminen (Äidinkieli) paperikoe arvio (paperi) sähköinen koe arvio (sähkö)

14 Osaamisen taso (500 = 9. luokan keskiarvo) Matematiikan pitkittäisarviointi ammatillinen lukio, <7 kurssia lukio, 7-11 kurssia lukio, 12 kurssia tai enemmän 0. luokka (arvio) 3. luokka 6. luokka 9. luokka lukio/ammatillinen Metsämuuronen, J. & Tuohilampi, L Matemaattisen osaamisen piirteitä lukiokoulutuksen lopussa Julkaisut 3:2017. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus

15 prosenttia oppilaista Asennoituminen matematiikkaa kohtaan ja toisen asteen valinta erittäin negatiivinen yli 1,14-1,57 lukioon menneiden osuus Quisque metus nunc ammatilliseen koulutuksen menneiden osuus yli 1,57-1,88 neutraali yli 2,31-2, yli 2,80-3, erittäin positiivinen kokonaisasenne 9. luokalla jaoteltuna 7 luokkaan asteikolla 0-4 (Lähde: Metsämuuronen & Tuohilampi 2017)

16 Työrauhan ja turvallisen oppimisympäristön arviointi (2018) - miten koulussa viihdytään? Suurin osa opettajista ja oppilaista viihtyy koulussa hyvin, ja oppimisen turvaava työrauha keskimäärin saavutetaan. Yli 90 % oppilaista koki olonsa turvalliseksi oppitunneilla, välitunneilla ja koulumatkoilla. 90 % kolmasluokkalaisista koki, että lähes kaikki opettajat osasivat ylläpitää työrauhaa. 40 % kahdeksasluokkalaisista ei viihdy oppitunneilla ja 20 % mielestä vain muutama opettaja osasi ylläpitää työrauhaa

17 % Järjestyssääntöjen ja suunnitelmien toteuttaminen , ,9 22,4 30,9 39,4 36,3 33,8 32, ,8 8,8 0 Opetuksen järjestäjän laatima Osittain opetuksen järjestäjän laatima, jota koulu on muokannut tarpeidensa mukaiseksi Koululla täysin oma,2 2,0 Ei ole ollenkaan Järjestyssäännöt Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Suunnitelma kasvatuskeskustelujen ja kurinpidollisten keinojen käyttämisestä

18 Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen laadunhallinta- ja itsearviointikäytänteet. Arvioinnilla luottamusta. Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen laadunhallinta- ja itsearviointikäytänteet Elina Harjunen, Risto Hietala, Laura Lepola, Anu Räisänen ja Aila Korpi (Karvi 2017) Julkaisu:

19 Itsearvioitu taso (ka.) Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen laadunhallinta- ja itsearviointikäytänteet. Laadunhallinnan itsearvioitu taso AVI-alueittain (N = 368) 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 Johtaminen Edellytykset Seuranta ja arviointi Kehittäminen ja parantaminen Etelä-Suomi (N=103) Lounais-Suomi (N=50) Itä-Suomi (N=56) Länsi- ja Sisä-Suomi (N=94) Pohjois-Suomi (N=41) Lappi (N=24) Arvioinnilla luottamusta. Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen laadunhallinta- ja itsearviointikäytänteet Elina Harjunen, Risto Hietala, Laura Lepola, Anu Räisänen ja Aila Korpi (Karvi 2017) Julkaisu: 19

20 Suurimmat haasteet AVI-alueittain Arvioinnilla luottamusta. Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen laadunhallinta- ja itsearviointikäytänteet Elina Harjunen, Risto Hietala, Laura Lepola, Anu Räisänen ja Aila Korpi (Karvi 2017) Julkaisu: 20

21 Ammatillinen koulutus

22 Vahvuuksia: Osaamisperusteisuus vahvistaa ammatillisen koulutuksen työelämärelevanssia Aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Näyttöjen integrointi työpaikalla järjestettävään koulutukseen Opiskelijoiden ohjaus ja tuki näytöissä Opetushenkilöstön välisen yhteistyön tiivistyminen opetuksen suunnittelussa ja toteuttamisessa Yhteisöllisen opiskeluhuollon periaatteiden toteutuminen Välittävä ilmapiiri Näyttöjen valossa ammatillinen osaaminen erittäin hyvää Kehittämiskohteita: Opintojen valinnaisuuden mahdollistaminen Opiskelijoiden tarvitseman tuen turvaaminen henkilökohtaistamisessa Työpaikkojen ja työpaikkaohjaajien saatavuus Työpaikkaohjaajien ja opettajien ohjaus- ja arviointiosaamisen varmistaminen Yhteisöllisen opiskeluhuollon koordinoinnin ja toteuttamisen vaihtelu koulutuksen järjestäjän toimipaikoissa Opiskelijoiden varhaisen tuen tarpeen tunnistaminen ja tarpeeseen vastaaminen Opiskelijoiden osaamisen varmistaminen suhteessa tutkinnon perusteisiin

23 Ammatillisen koulutuksen reformi Myönteisiä vaikutuksia: Vie koulutusta oikeaan suuntaan Tutkintojärjestelmän selkeytyminen Opiskelijakeskeisyyden lisääntyminen; entistä joustavammat opintopolut Koulutuksen työelämälähtöisyyden ja läheisyyden lisääntyminen Keskittyminen entistä enemmän puuttuvan osaamisen hankkimiseen Riskejä, joita tulee seurata uudistuksen toimeenpanon edetessä: Osaamisen hankkimiseen soveltuvien työpaikkojen saatavuus Työpaikoilla annettavan ohjauksen riittävyys ja laatu Uudistuvan rahoitusjärjestelmän kyky turvata laadukas koulutus Kulutusjärjestelmän kyky estää osaamisen tason kannalta haitalliset ilmiöt, kuten osaamisvaatimusten madaltuminen ja osaamisen kapea-alaistuminen Kriittiset menestystekijät uudistuksen onnistumiselle: Muutosjohtamisen onnistuminen ja resurssien suuntaaminen kriittisiin kohtiin Opetushenkilöstön ja työpaikkaohjaajien osaamisen sekä pedagogiikan kehittäminen

24 Korkeakoulutus

25 Korkeakoulujen laatujärjestelmät 2. Auditointikierroksen tulokset Kehitysvaiheet PUUTTUVA ALKAVA KEHITTYVÄ EDISTYNYT n = 40 (26 AMK, 14 YO) AMK YO AMK YO AMK YO AMK YO Korkeakoulun laatupolitiikka Laatujärjestelmän kytkeytyminen strategiseen johtamiseen Laatujärjestelmän kehittäminen Tutkintotavoitteinen koulutus TKI-toiminta ja taiteellinen toiminta Yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja aluekehitystyö Valinnainen auditointikohde Koulutusohjelmat/ näytöt (AMK 77, YO=43 = 120) Laatujärjestelmän kokonaisuus

26 Arviointialueet I Osaamista luova korkeakoulu II Vaikuttava ja uudistava korkeakoulu III Kehittyvä ja hyvinvoiva korkeakoulu KORKEAKOULU IV Oppiva korkeakoulu

27 Koulutusala-arvioinnit Lääketieteen peruskoulutuksen arviointi ( ) Korkeakoulujen profilointi ja koulutustarjonnan kehittäminen ( ) Arviointi kohdistuu tutkintojen osaamislähtöisyyteen ja työelämärelevanssiin. Arvioinnissa tarkastellaan koulutustarjonnan kehittämistä ja profiloinnin onnistumista erityisesti seuraavilla aloilla: Tekniikan alat Liiketalouden ala Humanistiset alat Yhteiskuntatieteelliset alat EUR-ACE tekniikan alan tutkinto-ohjelman akkreditoinnit (maksullinen palvelutoiminta)

28 Yhteiskunnallisesti ajankohtaiset teema-arvioinnit Yrittäjyys ja innovaatiotoiminta korkeakouluissa, Yrtti julkistus Musiikkitalo klo Opettajankoulutuksen kehittämisohjelman arviointi julkistus klo Maahanmuuttajat korkeakoulutuksessa ( ) Opiskelijan siirtymät ja opintopolun sujuvuus koulutuksen nivelvaiheissa ( )

29 Koulutusjärjestelmän vahvuuksia ja kehittämisalueita

30 1 Luottamus Suomalainen kansallinen koulutuksen arviointijärjestelmä rakentuu luottamukseen, avoimuuteen ja vuorovaikutukseen. Koulutuksen laatua ja vaikuttavuutta voidaan tukea varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen ulottuvilla yhtenäisillä arviointikohteilla, kuten laatujärjestelmien arvioinneilla. Varhaiskasvatuksen ratkaisut vaikuttavat oppijan polkuun kauaskantoisesti, ja muutos on luoteeltaan systeemistä. Koulutusjärjestelmän ja muiden yhteiskunnan osa-alueiden yhteinen, hallinnonalojen rajat ylittävä arviointitoiminta on tärkeä kansallisen arviointitoiminnan kehittämisalue

31 2 Tasa-arvo Arviointitulosten mukaan oppilaiden vanhempien koulutustausta, koulutuksen arvostus ja tuki ilmentävät eroja oppilaiden välillä perusopetuksessa. Oppilaan taustan yhteys tuloksiin on voimistunut 2010-luvulla. Oppimistuloksissa on eroja myös sukupuolten välillä ja erityisesti poikien osaaminen polarisoituu. Tasa-arvon edistäminen haastaa koulutuksen järjestäjiä kehittämään oppijoiden ja oppimisen tueksi enemmän inhimillisiä tukirakenteita. Opettajuuteen kaikilla koulutusasteilla kohdistuu yhä suurempia ja muuttuvia osaamistarpeita oppimisen monimuotoistumisen ja oppijoiden erilaistumisen vuoksi

32 3 Osallisuus ja hyvinvointi Koulutusjärjestelmän vaikuttavuus suomalaiseen koulutustasoon ja korkeaan osaamiseen sekä tuki syrjäytymisen ennaltaehkäisyyn riippuu koulutusjärjestelmän toimivuudesta kokonaisuutena nivelvaiheiden ja oppijan polun rakenteellisesta joustavuudesta maahanmuuttajien integroitumiseksi tehdyistä toimenpiteistä oppijan tuesta

33 4 Osaaminen yhteiskunnan uudistajana Koulutusjärjestelmällä on keskeinen tehtävä yhteiskuntaa uudistavan tiedon ja osaamisen tuottajana sekä työelämän yhteistyökumppanina. Arviointitulosten mukaan ammatillisen koulutuksen uudistaminen on vahvistanut koulutuksen työelämärelevanssia ja koulutusten sisällöt vastaavat aiempaa paremmin työelämän tarpeisiin. Korkeakouluilla puolestaan on laadunhallinnan kehittymisen myötä entistä paremmat edellytykset vaikuttavaan koulutukseen ja tutkimukseen sekä toimimiseen yhteiskunnan uudistajina