RAAHE, Mettalanmäen osayleiskaavaluonnos. Raahen kaupunki Kaupunginhallitus PL RAAHE Viite: Lausuntopyyntönne

Transkriptio

1 1(3) Lausunto OUKA/10352/ / Raahen kaupunki Kaupunginhallitus PL RAAHE Viite: Lausuntopyyntönne Asia: RAAHE, Mettalanmäen osayleiskaavaluonnos Raahen kaupunki on pyytänyt Pohjois-Pohjanmaan museon lausuntoa Mettalanmäen osayleiskaavaluonnoksesta. Osayleiskaava koskee Mettalanmäen kauppakeskusta ja sen lähiympäristöä. Suunnittelualueen koko on noin 316 hehtaaria. Yleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena yleispiirteisenä aluevarauskaavana. Tämä lausunto koskee arkeologista kulttuuriperintöä. Mettalanmäen osayleiskaavaa varten on kenttäkaudella 2016 tehty alueen arkeologinen inventointi (Raahe Mettalanmäen osayleiskaavan ja asemakaava arkeologinen inventointi. Keski-Pohjanmaan ArkeologiaPalvelu). Inventoinnissa on käyty läpi esihistoriallisia muinaisjäännöksiä ajatellen potentiaaliset rakentamattomat alueet sekä selvitetty historiallisen ajan asutusta kartta-aineiston pohjalta. Inventoinnissa on löydetty kaksi ennestään tuntematonta muinaismuistolain (295/1963) tarkoittamaa kiinteää muinaisjäännöstä. Historiallisia talonpaikkoja on paikannettu seitsemän ja torpanpaikkoja kaksi. Historiallisen ajan kohteet sijaitsevat käytössä olevissa pihapiireissä tai rakennetuilla omakotitaloalueilla, eikä niitä katsota muinaisjäännöksiksi. Inventoinnissa on lisäksi mainittu vanha Pohjanmaan rantatie. Kaavassa huomioon otettavia ja kaavaan merkittäviä kohteita ovat Kertunmäki (muinaisjäännöstunnus ) ja Lekkulanmäki ( ). Kertunmäki on rannankorkeutensa perusteella rautakautinen röykkiö- ja kuoppakohde, jonka alueella on useita kivistä koottuja hautaröykkiöitä sekä kuoppia, jotka mahdollisesti ovat avattuja hautoja. Maannousun perusteella kohde ajoittunee rautakauden alkupuolelle. Vastaavat kohteet ovat hyvin harvinaisia Pohjois-Pohjanmaalla. Lekkulanmäki puolestaan on tarkemmin ajoittamaton kivikkokuoppakohde, joka vanhimmillaan voi ajoittua rautakaudelle. Kaavaluonnoksen selostusosassa muinaisjäännöksiä koskevat selvitykset mainitaan kohdassa 4.8 Kulttuurihistoriallisesti arvokkaat alueet ja kohteet. Selkeämpää olisi käsitellä muinaisjäännökset omana kokonaisuutenaan. Kohdan alussa mainittu Raahen kuntainventointi vuodelta 1997 (ei 1999) on arkeologinen inventointi ja se olisi luontevampaa mainita arkeologisten selvitysten yhteydessä (s. 25), joskaan tuossa inventoinnissa ei ole kaavaalueelta tunnettuja kohteita. Kaavaa varten tehdyn vuoden 2016 inventoinnin tulokset esitellään raportin mukaisesti. Pohjois-Pohjanmaan museo PL 26, Oulun kaupunki Käyntiosoite: Ainolanpolku 1, Oulun kaupunki Puhelin: (palvelupiste), (toimisto) Y-tunnus:

2 2(3) Lausunto OUKA/10352/ / Luvun 6 Osayleiskaavan ratkaisut kohdassa 6.4 Kulttuurihistorialliset arvot muinaisjäännökset esitellään alaotsikon Arkeologisesti arvokkaat alueet (s. 33) alla ja kuvataan kohteet lähemmin ja kerrotaan miten kohteet on kaavaan merkitty. Mielekkäämpi otsikko kohdalle olisi Muinaisjäännökset. Kertunkangas on merkitty sm-35 merkinnällä ja siihen liittyvällä määräyksellä Muinaismuistokohde. Kaavakartalle muinaisjäännös on merkitty sekä turkoosia kohdemerkintää että katkoviivalla osoitettua osa-aluerajausta käyttäen pääkäyttötarkoitukseltaan virkistysalueeksi (V) merkitylle alueelle. Merkintään sm liittyvä kirjaintunnus (-35) jää epäselväksi. Selvästi rajautuva Kerttulankangas on muinaisjäännöksenä erityisen merkittävä. Museo edellyttää, että Kertunkankaan muinaisjäännösalue merkitään kaavaan alueena, jonka pääkäyttötarkoitus on Muinaismuistoalue (SM). Kartalle tämä merkitään kokonaan turkoosilla kohteen rajauksen mukaisella aluemerkinnällä. johon liittyy kirjaintunnus SM. Merkinnän määräys tulee olla: Muinaismuistoalue. Muinaismuistolain (295/1963) rauhoittama kiinteä muinaisjäännös. Alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen ja muu siihen kajoaminen on muinaismuistolain nojalla kielletty. Aluetta koskevista suunnitelmista tulee pyytää museoviranomaisen (Museovirasto tai maakuntamuseo) lausunto. Määräys pitkälti vastaa jo luonnoksessa käytettyä. Lekkulanmäen kohde on osoitettu kaavassa alueena, jolla on säilytettäviä ympäristöarvoja. Karttamerkintänä on käytetty pystyviivoitusta. Koska kyseessä on kiinteäksi muinaisjäännökseksi todettu kohde, se tulee merkitä kaavaan muinaisjäännöksenä. Kyseessä on pienialainen kohde, joka tulee merkittäviksi pelkällä kohdemerkinnällä eli turkoosilla neliöllä, johon liittyy merkintä sm. Muinaismuistokohteen kaavamääräys on: Muinaismuistokohde. Muinaismuistolain (295/1963) rauhoittama kiinteä muinaisjäännös. Kohteen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen ja muu siihen kajoaminen on muinaismuistolain nojalla kielletty. Kohdetta koskevista suunnitelmista tulee pyytää museoviranomaisen (Museovirasto tai maakuntamuseo) lausunto. Inventointiraportissa kolmantena muinaisjäännöskohteena on esitetty Pohjanmaan rantatie. Vuoden 2000 inventoinnissa suunnittelualueella sijaitsevat tieosuudet on todettu joko jossain määrin vanhan tien piirteitä säilyttäneiksi tai valtateiden alle jääneiksi. Kiinteäksi muinaisjäännökseksi osoitettuja osuuksia ei alueella ole. Viime vuosina on kuitenkin kiinnitetty sellaisiin vanhoihin historiallisten teiden osuuksiin, joissa teiden vanhoja rakennekerroksia voi olla säilyneenä. Tällaisia ovat etenkin paikat, missä tie ylittää kosteikon. Mettalanmäen itäpuolella tällainen kohta on käytännössä kuivuneesta Mettalanjärvestä Ruonaojaan laskevan puron ja Pohjanmaan rantatien risteämiskohdassa. Kyseessä kuitenkin on niin kutsuttu mahdollinen muinaisjäännös, jota ei ole syytä merkitä kaavaan, mutta joka on hyvä tiedostaa. Muinaisjäännösrekisterin mukaiset muinaisjäännöstunnukset eivät ole olleet käytössä luonnosta laadittaessa ja ne tulee lisätä kohteen nimen jälkeen (s. 33). Tunnus tulee lisätä kohteen nimen jälkeen. Vaikka muinaisjäännöksiä on vain kaksi, on suositeltavaa, että ne esitetään selostuksessa listattuna muotoon: 1. Kertunkangas ( ) kiviröykkiö- ja kivikkokuoppa-alue 2. Lekkulanmäki ( ) kivikkokuoppakohde Pohjois-Pohjanmaan museo PL 26, Oulun kaupunki Käyntiosoite: Ainolanpolku 1, Oulun kaupunki Puhelin: (palvelupiste), (toimisto) Y-tunnus:

3 3(3) Lausunto OUKA/10352/ / jolloin luettelon numero on mahdollista lisätä käytetyn kirjainmerkinnän jälkeen (Kertunkangas SM-1 ja Lekkulanmäki sm-2). Tällöin kummankin kaavamääräyksen loppuun tulee lisätä, että kirjaintunnukseen liittyvä numero viittaa selostuksessa olevaan kohdeluetteloon. Luetteloa ei tarvita selostuksessa, mikäli luettelo lisätään kaavakartalle, kuten on menetelty Junnilanmäen alueella sijaitsevien historiallisen ajan suojelukohteiden kanssa. Valitaanpa kumpi menettely tahansa, tämä mahdollistaa kohteiden yksiselitteisen tunnistamisen. Lekkulanmäen vuonna 2016 todetun kohteen sijoittuminen keskelle pientalovaltaista asuntoaluetta (AP) on jossain määrin ongelmallista. Kaavaluonnoksen AP-alue noudattaa Pereenmäen rakennuskaavaa vuodelta 1965 sekä Keskeisten taajama-alueiden osayleiskaavaa (2007), joissa muinaisjäännöksen alue on merkitty asuinalueeksi. Kumpikaan kaava ei ole ajantasainen, ne joko vaativat uudistamista tai eivät vastaa nykyisiä suunnittelutavoitteita (selostus s ). Pohjois-Pohjanmaan museon näkemyksen mukaan nyt laadittavana oleva yleispiirteinen aluevarauskaava, joka tulee olemaan ohjeena laadittaessa ja muutettaessa asemakaavaa tai muuten alueen käyttöä järjestettäessä, sallii kuitenkin pienialaisen kohteen riittävän huomion tarkemman suunnittelun yhteydessä, jolloin muinaisjäännöksen ympäristöön voidaan osoittaa säilyttävää maankäyttöä, eikä ohjata rakentamista muinaisjäännöksen alueelle. Selostuksen luvussa 7 arvioidaan yleiskaavan vaikutuksia. Kaavan vaikutuksia kulttuurihistoriallisiin arvoihin ei mainita. Käytännössä vaikutukset ovat hyvin samanlaiset kuin mitä kohdassa 7.4. Ympäristövaikukset on todettu, joten museo esittää, että kohtaan lisättäisiin maininta rakennetusta kulttuuriympäristöstä ja muinaismuistoista. Pasi Kovalainen Kulttuuriperintötyön johtaja Mika Sarkkinen Arkeologi Tiedoksi Museovirasto / Kulttuuriympäristön suojelu Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus / Alueidenkäyttöyksikkö Pohjois-Pohjanmaan museo PL 26, Oulun kaupunki Käyntiosoite: Ainolanpolku 1, Oulun kaupunki Puhelin: (palvelupiste), (toimisto) Y-tunnus:

4 1(1) Lausunto OUKA/10352/ / Raahen kaupunki Raahen kaupunginhallitus PL RAAHE Viite Lausuntopyyntönne Asia Lausunto, Raahe, Mettalanmäen osayleiskaavaluonnos Raahen kaupunki on pyytänyt Pohjois-Pohjanmaan museolta lausuntoa Mettalanmäen osayleiskaavaluonnoksesta. Osayleiskaava koskee Raahen kaupungin Mettalanmäen kauppakeskusta ja sen lähiympäristöä. Osayleiskaava-alue on kooltaan noin 316 hehtaaria. Suunnittelualueella sijaitsevat seuraavat Junnilanmäen Mettalanmäen, Pereenmäen, Palonkylän ja Pyynmäen pientaloalueet. Mettalanmäen osayleiskaavaa varten on laadittu kattava rakennushistoriallinen selvitys ( ). Selvityksessä on arvotettu kaksi kohdetta kulttuurihistoriallisilta arvoiltaan maakunnallisesti merkittäviksi kohteiksi: Öörnin sotilastorppa ja Kotikuusikko / Hedberg. Osayleiskaavaluonnoksen kaavakartalla on ne osoitettu suojelukohteiksi. Niiden kaavamääräystekstissä tulee lause Kohteet, joilla on valtakunnallista merkitystä muuttaa muotoon Kohteet, joilla on maakunnallista merkitystä. Kohteen 2.30 Öörnin sotilastorppa, Junnilanmäki (37) loppuun tulee lisätä teksti: Suojeltu rakennussuojelulailla. Kulttuurihistoriallisilta arvoiltaan valtakunnallisesti merkittävä (RKY 2009) Pohjanmaan rantatie on merkitty asianmukaisesti osayleiskaavaluonnokseen. Paikallisesti merkittävien kohteiden Junnila, Lassuri, Södermettala, Normettala ja Similä arvot tullaan osayleiskaavaselostuksen mukaan huomioimaan asemakaavatasolla. Edellä mainittujen kohteiden lisäksi Mettalanperän osayleiskaavaluonnoksen suunnittelualueella sijaitsevat Saloisten Honganpalon vesitornit, jotka rakennettiin noin 1970-luvulla Malmitien varteen. Saloisten vesitornit on arvotettu kulttuurihistoriallisilta arvoiltaan paikallisesti merkittäviksi kohteiksi (Pohjois-Pohjanmaan rakennettu kulttuuriympäristö 2015). Saloisten Honganpalon vesitornien teknisistä ongelmista johtuen on harkittu niiden korvaamista uudella vesitornilla samalla alueella. Arvokohteiksi arvotetut vesitornit (kuntotutkimustuloksineen) tulee kuitenkin mainita osayleiskaavaselostuksessa paikallisesti merkittävien kohteiden listauksessa. Pasi Kovalainen Kulttuuriperintötyön johtaja Juhani Turpeinen Rakennustutkija Tiedoksi Museovirasto / Itä- ja Pohjois-Suomen kulttuuriympäristöpalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus / Alueidenkäyttöyksikkö Pohjois-Pohjanmaan museo PL 26, Oulun kaupunki Käyntiosoite: Ainolanpolku 1, Oulun kaupunki Puhelin: (palvelupiste), (toimisto) Y-tunnus:

5 5

6 LAUSUNTO POPELY/2868/2016 Pohjois-Pohjanmaa Raahen kaupunki / Raahen kaupunginhallitus Raahen kaupungin kirjaamo (sähköisesti) Lausuntopyyntönne POHJOIS-POHJANMAAN ELY-KESKUKSEN LAUSUNTO, METTALANMÄEN OSAYLEISKAAVAN LUONNOS, RAAHE Raahen kaupunki on valmistellut ja asettanut nähtäville Mettalanmäen osayleiskaavan luonnosvaiheen aineiston sekä pyytänyt siitä mm. Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausuntoa. Hankkeesta on järjestetty viranomaisneuvottelu Mettalanmäen osayleiskaava on tarkoitus laatia oikeusvaikutteisena yleispiirteisenä aluevarausyleiskaavana. Yleiskaavan tavoitevuosi on Kaava-aineiston mukaan mm. kaupalliset ratkaisut sekä liikenteelliset tarpeet edellyttävät osayleiskaavan muuttamista. Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue Alueidenkäyttö: Kaavaluonnosratkaisun perustana on alueella voimassa olevan Raahen keskeisten taajama-alueiden osayleiskaavassa osoitettu ratkaisu. Keskeisimmät muutokset voimassa olevaan yleiskaavaan liittyvät Mettalanmäen suunnitellun kauppakeskuksen ympäristön ja liikenneverkoston muutostarpeisiin. Näiden lisäksi muut merkittävimmät muutokset yleiskaavaluonnoksessa kohdistuvat palveluiden, kaupan ja hallinnon (kaavamerkintä P) aluevarauksiin, voimassa olevan yleiskaavan selvitysalueen (SE) maankäytön tarkentamiseen sekä työpaikka- ja teollisuusalueisiin kohdistuvat aluevaraustarkistukset sekä muutokset asuinalueiden aluevarauksissa. Yleiskaavatyössä on hyödynnetty pääosin aiempia aineistoja ja selvityksiä, kuten Raahen keskeisten taajama-alueiden osayleiskaavan laatimisaineistoja. Kaupallisten palveluiden osalta kaavatyössä on hyödynnetty paljolti maakuntakaavan yhteydessä laadittuja selvityksiä. Osayleiskaavan laatimista varten on laadittu arkeologinen inventointi ja rakennushistoriallinen selvitys. Mettalanmäen kauppakeskus on osoitettu yleiskaavaluonnoksessa KM-1 aluevarauksella. KM-1 yleiskaavamerkinnän mukaan alueelle voidaan asemakaavassa osoittaa yksi enimmäismitoitukseltaan enintään k-m 2 :n vähittäiskaupan suuryksikkö tai myymäläkeskittymä. Päivittäistavarakaupan osuus saa olla enintään 4500k-m 2. Merkintään liittyy lisäksi yksityiskohtaisempaa suunnittelua ja kaavan toteuttamista POHJOIS-POHJANMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero PL OULU Veteraanikatu OULU 6

7 2 koskevia määräyksiä. Kokonaisuutena merkintä määräyksineen vastaa Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan 1. vaihekaavassa osoitettua vähittäiskaupan suuryksikön (km) merkintää. Yleiskaavaa laadittaessa voi olla tarpeen harkita, tulisiko jo yleiskaavatasolla tarkentaa KM-1- merkintään liittyviä määräyksiä esimerkiksi toteuttamisen ajoituksen ja alueen saavutettavuuden osalta vai voidaanko kysymykset ratkaista riittävästi yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa. Kaavaselostuksen mukaan kaupallisten palveluiden keskittämisellä suurempiin yksiköihin on arvioitu Raahen seudullisesta asemaa vahvistavia vaikutuksia ja koko palveluvarustuksen kehittymisen on arvioitu vahvistavan myös keskustaa. Vaikutusten arvioinnissa on myös tuotu esille uuden kaupan suuryksikön mahdollisesti alkuvaiheessa aiheuttavan myös keskustan liiketoiminnan vähenemistä. Keskustan kaupallisten toimintaedellytysten turvaaminen on ensiarvoisen tärkeää. Yleiskaavassa AP-aluevarauksissa tapahtuu useita muutoksia. Kaavamerkintä vastaa voimassa olevan yleiskaavan merkintää. Lisärakentaminen AP-alueilla edellyttää kaavamerkinnän mukaan asemakaavan laatimista. Määräyksellä voidaan turvata alueiden suunnitelmallinen toteuttaminen. Yleiskaavan toteuttamisessa asuntoalueilla olevan rakenteen tiivistämisen on suunniteltu olevan ensisijaista (kaavaselostus, luku 8). ELY-keskus pitää tätä hyvänä tavoitteena. Kaavatyön yhteydessä on laadittu rakennushistoriallinen selvitys. Selvityksessä on inventoitu ja arvotettu kaksi maakunnallisesti ja neljä paikallisesti merkittävää kohdetta. Maakunnallisesti merkittävät kohteet on osoitettu kaavakartalla. Luonnonympäristö: Kaavatyön yhteydessä ei ole laadittu uusia luonto- tai linnustoselvityksiä, Kaavatyö perustuu tältä osin keskeisten taajama-alueiden yleiskaavan yhteydessä laadittuihin selvityksiin. Kaavaselostuksessa on tuotu esille aiemman yleiskaavan yhteydessä selvitetyt luontoarvot, mutta kaavaselostuksesta ei käy kaikilta osin selkeästi esille miten esitetyt luontoarvot on otettu huomioon kaavaratkaisussa (mm. kaavaselostuksen s. 15 esitetyt kohteet 16, 21 ja 53). Kaavaselostuksesta ei myöskään käy ilmi taajama-alueiden yleiskaavassa osoitetun keltakynsimöä (kaavakartalla 2, merkintä H) ei ole osoitettu osayleiskaavaluonnoksessa. Kaava-aineistoa tulee täydentää näiltä osin. Kaavakartalla on osoitettu rasterikuviolla alueet joilla on säilytettäviä ympäristöarvoja. Merkintätapa vastaa voimassa olevan yleiskaavan merkintätapaa. Kaavamerkinnän selitystä on tarkennettu siten, että se edellyttää alueita muutettaessa huolehtimaan erityisten arvojen säilymisestä. Ympäristönsuojelu: Kaavaluonnosratkaisussa on osoitettu valtatie 8:n varteen meluntorjuntatarvetta osoittavat merkinnät. Valtatie 8:n osalta suunnitelmiin liittynee meluselvitys, mitä ei kuitenkaan ole tuotu tarkemmin kaava-aineistossa esille. Kaavakartalla tulisi lisäksi osoittaa yleiskaavan laadintaan riittävällä tarkkuudella liikennemelualueet sekä tarvittaessa meluntorjuntatarve - merkinnät myös muilla liikenneosuuksilla kuin vt 8:n varressa. Kaavamääräyksissä olevaa liikennemelua koskevaan määräykseen tulisi 7

8 3 liittää viittaus valtioneuvoston päätöksen (993/1992) melutason yleisistä ohjearvoista huomioimisesta yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa tai luparatkaisuissa. Kaavaselostuksessa tulisi taas esittää, miten melualueet on muodostettu. Liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue Mettalanmäen osayleiskaavan maankäyttö ja siihen liittyvät liikenneratkaisut vastaavat pääpiirteittäin niitä ajatuksia, joista Raahen kaupungin kanssa on keskusteltu. ELY keskuksen liikennevastuualueen mielestä liikenneverkko vaatii kuitenkin hiukan täsmentämistä. Erityisesti valtatien 8, kantatien 88 ja kantatieltä Mettalanmäen kiertoliittymään johtavan uuden katuyhteyden välisen alueen liikenneverkko jää jossain määrin epäselväksi. Esimerkiksi uusien AP, TP ja KM-1 alueiden kytkennät pääväyliin tulisi näkyä kaavakartalla. Kaavassa olisikin hyvä esittää liikenneverkko kokoojaväylätasolle saakka. Jkpp yhteyksistä puolestaan olisi esitettävä ainakin pääreitit. Lisäksi todetaan, että kantatien 88 ja uuden katuyhteyden liittymän teknistä ratkaisua (kiertoliittymä) ei ole syytä osoittaa kaavassa, koska liittymän tyyppiä ei ole tarkemmin sovittu. Jatkotoimenpiteet: Kaavatyötä koskien on sovittu viranomaisneuvottelun järjestämisestä. ELY-keskus lausuu kaavaehdotuksesta. Alueidenkäyttöryhmän päällikkö Taina Törmikoski Alueidenkäytönasiantuntija Touko Linjama LIITE Asiakirjan sähköinen hyväksymismerkintä TIEDOKSI Liikenne ja infrastruktuuri vastuualue / Seppo Heikkinen, Heino Heikkinen (sähköisesti) Luonnonsuojeluryhmä / Liisa Kantola (sähköisesti) Ympäristönsuojeluyksikkö / Heli Törttö (sähköisesti) Raahen kaupunki / Jaana Pekkala, Mathias Holmén (sähköisesti) Arkkitehtistudio EMP Oy / Esko Puijola (sähköisesti) Yhteystiedot Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue, luonto ja alueidenkäyttö - yksikkö, alueidenkäyttöryhmä Alueidenkäytönasiantuntija Touko Linjama, puh

9 Tämä asiakirja on hyväksytty sähköisesti / Detta dokument har godkänts elektroniskt Törmikoski Taina :07 Linjama Touko :30 9

10 10 1

11 211

12 12 3

13 413

14 SÄHKÖKAAPELIKARTAN LUKUOHJE HUOM. Kyseessä on suuntaa-antava verkkokartta, ei mittakuva. Jos kaivualueella on kaapeleita, ota tarvittaessa kaapelinpaikannus kohteeseen. Pisteviiva, violetti = 20 kv:n maakaapeli Yhtenäinen viiva, violetti = 20 kv:n ilmajohto Katkoviiva, vaaleansininen = 0,4 kv:n maakaapeli Yhtenäinen viiva, vaaleansininen = 0,4 kv:n ilmajohto Ympyrä, sininen = muuntaja/muuntamo Suorakulmio, punainen = kaapelijakokaappi Yhtenäinen viiva, vihreä = varaputkitus Katkoviiva, tummansininen tai musta = jakelualueen raja Salmiakki, punainen = maakaapelijatkos Paksu pisteviiva, violetti = 110 kv:n maakaapeli GPS-paikannettu pylväs Maadoitus 514 Joonas

15 SIJAINTITIETOPALVELU Näyttöpalvelu tulee tilata vähintään viisi arkipäivää ennen kaivun aloittamista numerosta (ark. klo 8-16) tai sähköisesti Hälytysluontoiset näytöt suoritetaan kiireellisinä resurssien mukaan. Hälytysluonteisia töitä ovat vikatilanteet, joista aiheutuu kohtuutonta haittaa tai vaaraa ympäristölle. Kohteen näyttö- ja karttatiedot ovat voimassa kaksi viikkoa näytöstä. Uudelleenkäynnistä samassa kohteessa laskutamme tilaajalta hinnaston mukaisen palvelumaksun. Maakaapelit Konekaivutyössä tulee ehdottomasti noudattaa turvaetäisyyttä, joka on vähintään yksi metri maastoon merkitystä sijaintialueesta. Kaapelijakokaappien ja muuntamoiden osalta turvaetäisyys on kaksi metriä. Mikäli kaivutyössä ei ole mahdollista noudattaa edellä mainittuja turvaetäisyyksiä, tulee tilaajan ennen työn aloittamista ottaa yhteyttä Elenian asiakaspalveluun, jotta voidaan tehdä tarvittavat toimenpiteet kaapelin suojaamiseksi ja turvallisen kaivutyön varmistamiseksi. Kaapelin tekeminen jännitteettömäksi on laskutettava työ, joka tulee tilaajan maksettavaksi. Mikäli kaivutyön aikana paljastuu sähkökaapeli, jota ei ole näyttötiedoissa, menetellään vastaavasti kuin kaivuvaurion tapauksessa. Kaukolämpö Konekaivun turvaetäisyys on vähintään yksi metri maastoon merkitystä sijaintialueesta. Maakaasu Konekaivun turvaetäisyys on vähintään viisi metriä maastoon merkitystä sijaintialueesta. Lisäksi kaivajan on ilmoitettava kaivutyön alkamisesta Elenia Lämmön valvomoon, puh Mikäli putken eristeeseen tai pintaan tulee vahinkoja tai vaurioita kaivutyössä, tulee kaivajan ilmoittaa asiasta Elenia Lämmön edustajalle. Muuta huomioitavaa Routaantuneen maan kaivutyössä on maa ensin sulatettava. Tilaajan tulee merkitä maastoon näytetyt kaapelireitit ja putket. Luovutetut kartat on tarkoitettu kertakäyttöisiksi ja vain ilmoitettua kaivupaikkaa koskevaksi. Mikäli kartat on luovutettu ennen maastossa tapahtuvaa sijaintipaikan näyttöä, on näytöstä sovittava erikseen ennen kaivutyön aloittamista Elenia Verkon kanssa, puh (ark. klo 8-16). Kaivuvauriot MAHDOLLISISSA KAIVUVAURIOISSA ON MENETELTÄVÄ SEURAAVASTI: vaurioalueelta poistutaan välittömästi sähkö-, kaasu- ja palovaaran takia estetään sivullisten pääsy alueelle kaasuvaurioissa sammutetaan kaivinkoneen moottori sekä estetään avotulen käsittely kohteessa vaurioista on tehtävä heti ilmoitus seuraaviin vikailmoitusnumeroihin Elenia Verkko Elenia Lämpö Elenia Asiakaspalvelu (ark. klo 9-17) 615 Joonas

16 716

17 17 8

18 Elisa Oyj Lausunto 1 (1) Tuotanto Erkki Harvala Raahen Mettalanmäen osayleiskaava Elisalla ei ole huomauttamista alueen asemakaavaehdotuksesta. Alueella sijaitsee Elisan kaapeleita. Mahdollisista Elisan kaapeleiden siirtokustannuksista vastaa siirron tarvitsija. Lisätietoja asiasta antaa Elisa Oyj/Erkki Harvala, puh Ystävällisin terveisin Elisa Oyj Erkki Harvala projektipäällikkö Jakelu kaavoitus@raahe.fi 18

19 LAUSUNTO 1 (4) Raahen kaupunki Raahen kaupunginhallitus PL Raahe kirjaamo@raahe.fi Lausuntopyyntö Mettalanmäen osayleiskaavaluonnos Kiitämme yhteydenotosta ja lausumme seuraavaa: Osayleiskaava-alueella sijaitsevat Fingrid Oyj:n 110 kv voimajohdot Pyhäkoski- Rautaruukki (1123) ja Pikkarala-Rautaruukki (1372). Fingrid on tehnyt ympäristöselvityksen uuden 110 kv Siikajoki-Raahe C voimajohdon toteuttamisesta. Selvitys on viimeistelyä vailla valmis. Lisätietoja voimajohtohankkeesta saa Fingridin internet-sivulta: %20Raahe/Sivut/default.aspx D B A C Kuva 1. Voimajohtojen sijainti (kirjaimet A-D viittaavat poikkileikkausväleihin). Seuraavassa on esitetty em. voimajohtojen poikkileikkaustiedot asemakaavoituksen lähtökohdaksi (kirjaimet viittaavat kuvan 1 karttaan, johon on merkitty kirjaimet A-D poikkileikkausvälien havainnollistamiseksi). Osayleiskaavan alueella maankäytön Fingrid Oyj Katuosoite Postiosoite Puhelin Faksi Y-tunnus , ALV rek. Läkkisepäntie 21 PL 530 etunimi.sukunimi@fingrid.fi Helsinki Helsinki

20 LAUSUNTO 2 (4) suunnittelussa tulee ottaa huomioon seuraavat Fingrdin voimajohtoihin liittyvät poikkileikkaustiedot: Välille A-B rakennetaan uusi 110 kv voimajohto Siikajoki-Raahe C. Se sijoittuu olemassa olevan Pyhäkoski-Rautaruukki 110 kv voimajohdon eteläpuolelle. Hankkeen yhteydessä nykyinen voimajohtoalue levenee noin 20 metriä (kuva 2), jolloin puuttoman johtoaukean leveys tulee olemaan noin 68 metriä ja reunavyöhykkeet sisältävän johtoalueen leveys noin 88 metriä. Kuva 2. Poikkileikkaus välillä A-B. Välille B-C rakennetaan uusi 110 kv voimajohto Siikajoki-Raahe C. Se sijoittuu olemassa olevan 110 kv voimajohdon paikalle. Hankkeen yhteydessä nykyinen voimajohtoalue (kuva 3) levenee noin 6 metriä, jolloin puuttoman johtoaukean leveys tulee olemaan noin 36 metriä ja reunavyöhykkeet sisältävän johtoalueen leveys noin 56 metriä. Kuva 3. Poikkileikkaus välillä B-C. Fingrid Oyj Katuosoite Postiosoite Puhelin Faksi Y-tunnus , ALV rek. Läkkisepäntie 21 PL 530 etunimi.sukunimi@fingrid.fi Helsinki Helsinki

21 LAUSUNTO 3 (4) Välillä B-D Fingridin 2x 110 kv voimajohtoja Pyhäkoski-Rautaruukki (1123) ja Siikajoki- Rautaruukki (1372) varten on lunastettu kiinteistön käyttöoikeuden supistus 48 metriä leveälle johtoalueelle (kuva 4). Johtoalue muodostuu 28 metriä leveästä johtoaukeasta ja johtoaukean molemmin puolin olevista 10 metriä leveistä reunavyöhykkeistä, joilla puuston kasvua on rajoitettu. Rakennusrajoitusta merkitsevä rakennusraja ulottuu nykyisin 14 metrin (eteläpuoli) ja 17 metrin (pohjoispuoli) etäisyydelle Fingridin 110 kv voimajohtojen keskilinjoista. Fingridillä on pitkän aikavälin tavoitteena päivittää voimajohdon rakennusrajoitusta merkitsevät rakennusrajat reunavyöhykkeiden ulkoreunaan siten, että rakennusrajoitus koskee koko johtoaluetta. Kaavoituksessa on suositeltavaa, että voimajohtoa varten varattuna alueen osana käytetään johtoalueen kokonaisleveyttä 48 metriä eikä tälle alueelle osoiteta rakennusaloja. Näin varmistetaan, että sähköturvallisuuden näkökulmasta, että rakennelmien, rakennusten ja voimajohdon väliin jää riittävä etäisyys. Kuva 4. Poikkileikkaus välillä B-D. Osayleiskaavaluonnoksessa Fingridin voimajohdot on otettu huomioon asianmukaisesti. Yleisesti muistutamme seuraavista asioista, jotka on otettava huomioon tarkemmassa maankäytön suunnittelussa: Voimajohtoalueella tai sen läheisyydessä tapahtuva toiminta ei saa olla ristiriidassa ympäristön sähköturvallisuuden kanssa eikä se saa aiheuttaa vaaraa voimajohdon käytölle ja kunnossa pysymiselle. Lunastetulle voimajohtoalueelle ei voida sijoittaa rakennuksia tai rakennelmia ilman erityistä lupaa. Em. rakenteet tai laitteet eivät pääsääntöisesti saa olla yli kaksi metriä korkeita. Rakennusrajoitusalue koskee maanpäällisiä ja maanalaisia rakennuksia. Teiden ja katujen suunnittelussa tulee ottaa huomioon, mitä Liikenneviraston ohjeessa "Sähköjohdot ja maantiet" (2011) esitetään. Fingrid Oyj Katuosoite Postiosoite Puhelin Faksi Y-tunnus , ALV rek. Läkkisepäntie 21 PL 530 etunimi.sukunimi@fingrid.fi Helsinki Helsinki

22 LAUSUNTO 4 (4) Johtoalueen maapohja ja puusto ovat maanomistajien omaisuutta. Johdon omistajalla on oikeus pitää voimajohtonsa kyseisellä alueella ja oikeus ylläpitää ja huoltaa sitä. Voimajohtoaukealle voidaan istuttaa ainoastaan puita tai pensaita, joiden luontainen kasvukorkeus ei ylitä 4 metriä. Myös reunavyöhykkeillä puuston kasvua rajoitetaan. Voimajohdon suhdetta maankäyttöön asioita käsitellään Fingridin julkaisemassa oppaassa Ohje voimajohtojen huomioon ottamiseen yleis- ja asemakaavoituksessa sekä maakäytön suunnittelussa, joka on ladattavissa Fingridin Internet-sivuilta Sivut/default.aspx. Voimajohtoalueelle tai sen läheisyyteen sijoittuvasta rakentamisesta tulee pyytää Fingridistä erillinen risteämälausunto. Risteämä voi olla myös esimerkiksi rata, tie, katu, rakennelma tai rakennus, joka sijoittuu voimajohdon läheisyyteen. Lausuntopyynnön voi lähettää osoitteeseen Fingrid Oyj, Risteämälausunnot, PL 530, Helsinki tai sähköpostilla risteamalausunnot@fingrid.fi. Fingrid Oyj:n voimajohdot ovat maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 22 tarkoittamia voimajohtoja. Muiden kuin Fingrid Oyj:n omistamien voimajohtojen osalta teidän tulee pyytää erillinen lausunto voimajohtojen omistajalta. Pyydämme lähettämään meille tietoa kaavan etenemisestä. Tätä kaavoitusasiaa Fingrid Oyj:ssä hoitaa Mika Penttilä puh Yleis- ja asemakaavat, joissa on Fingrid Oyj:n voimajohtoja tai muita toimintoja, pyydämme lähettämään lausunnolle mieluiten sähköisenä osoitteeseen kirjaamo@fingrid.fi tai kirjallisena osoitteella Fingrid Oyj, Maankäyttö ja ympäristö, PL 530, HELSINKI. Ystävällisin terveisin Fingrid Oyj Maankäyttö ja ympäristö Mika Penttilä projektipäällikkö Fingrid Oyj Katuosoite Postiosoite Puhelin Faksi Y-tunnus , ALV rek. Läkkisepäntie 21 PL 530 etunimi.sukunimi@fingrid.fi Helsinki Helsinki

23 Raahen kaupunki Raahen kaupunginhallitus PL Raahe Viite: Lausuntopyyntö PELASTUSVIRANOMAISEN LAUSUNTO METTALANMÄEN OSAYLEISKAAVALUON- NOKSEEN Raahen kaupungin kaavoitus on esittänyt lausuntopyynnön Jokilaaksojen pelastuslaitokselle liittyen Mettalanmäen osayleiskaavaluonnokseen. Pelastusviranomaisella ei ole huomautettavaa luonnokseen. JOKILAAKSOJEN PELASTUSLAITOS Pentti Ukkola paloinsinööri Puusepäntie 2, Ylivieska, Puh. (08) , Fax (08) Sähköposti: etunimi.sukunimi@jokipelastus.fi, 23 Virhe. Automaattista tekstiä ei ole määritetty.

24 24

25 125

26 26 2

27 27

28 28