Mettalanmäen osayleiskaava

Transkriptio

1 Esko Puijola arkkitehti SAFA Mettalanmäen osayleiskaava LUONNOSVAIHEEN PALAUTE JA ET Kaupunginhallitus hyväksyi Mettalanmäen osayleiskaavaluonnoksen ja päätti asettaa nähtäville väliseksi ajaksi. Nähtävillä olosta on ilmoitettu Raahelaisessa, teknisen palvelukeskuksen ilmoitustaululla ja kaupungin internetsivuilla sekä postitse suunnittelualueen ulkopaikkakuntalaisille maanomistajille ja vuokramiehille. Osayleiskaavaluonnosta esiteltiin yleisölle Tilaisuudessa esiteltiin oasyleiskaavan lisäksi Mettalanmäen liikennejärjestelyjen suunnitelmat. Osanotto Kauppaporvarin Fregatti-salissa oli runsasta. Mettalanmäen osayleiskaavaluonnoksesta on pyydetty lausunnot Pohjois- Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta, Pohjois-Pohjanmaan liitolta, Liikenteen turvallisuusvirasto Trafilta, Pohjois-Pohjanmaan museolta, Liikennevirastolta, Raahen Vesi Oy:ltä, Fingrid Oyj:ltä, Raahen Energia Oy:ltä, Elisa Oyj:ltä, Elenia Verkko Oyj:ltä, Jokilaaksojen pelastuslaitokselta sekä Raahen kaupungin ympäristölautakunnalta. Lausuntonsa ovat antaneet Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ja Pohjois-Pohjanmaan museo. Pohjois-Pohjanmaan liitto on antanut kommentin pyydetyn lausunnon sijasta. Elisa Oyj, Fingrid Oyj, Elenia Oy, Raahen Energia Oy, Jokilaaksojen pelastuslaitos, Liikenteen turvallisuusvirasto (Trafi) ja Raahen Vesi Oy ovat ilmoittaneet, että heillä ei ole huomautettavaa ehdotuksesta. Nähtävänä olon aikana on jätetty 9 mielipidettä. SAAPUNEET LAUSUNNOT Pohjois-Pohjanmaan museo, Pasi Kovalainen, Kulttuuriperintötyön johtaja Mika Sarkkinen, Arkeologi on pyytänyt Pohjois-Pohjanmaan museon lausuntoa Mettalanmäen osayleiskaavaluonnoksesta. Osayleiskaava koskee Mettalanmäen kauppakeskusta ja sen lähiympäristöä. Suunnittelualueen koko on noin 316 hehtaaria. Yleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena yleispiirteisenä aluevarauskaavana. Tämä lausunto koskee arkeologista kulttuuriperintöä. Mettalanmäen osayleiskaavaa varten on kenttäkaudella 2016 tehty alueen arkeologinen inventointi (Raahe Mettalanmäen osayleiskaavan ja asemakaava arkeologinen inventointi. Keski- Pohjanmaan ArkeologiaPalvelu). Inventoinnissa on käyty läpi esihistoriallisia muinaisjäännöksiä ajatellen potentiaaliset rakentamattomat alueet sekä selvitetty historiallisen ajan asutusta karttaaineiston pohjalta. Inventoinnissa on löydetty kaksi ennestään tuntematonta muinaismuistolain (295/1963) tarkoittamaa kiinteää muinaisjäännöstä. Historiallisia talonpaikkoja on paikannettu seitsemän ja torpanpaikkoja kaksi. Historiallisen ajan kohteet sijaitsevat käytössä olevissa pihapiireissä tai rakennetuilla omakotitaloalueilla, eikä niitä katsota muinaisjäännöksiksi. Inventoinnissa on lisäksi mainittu vanha Pohjanmaan rantatie. Kaavassa huomioon otettavia ja kaavaan merkittäviä kohteita ovat Kertunmäki (muinaisjäännöstunnus ) ja Lekkulanmäki ( ). Kertunmäki on rannankorkeutensa perusteella rau-

2 Mettalanmäen osayleiskaava luonnosvaiheen palaute 2 takautinen röykkiö- ja kuoppakohde, jonka alueella on useita kivistä koottuja hautaröykkiöitä sekä kuoppia, jotka mahdollisesti ovat avattuja hautoja. Maannousun perusteella kohde ajoittunee rautakauden alkupuolelle. Vastaavat kohteet ovat hyvin harvinaisia Pohjois-Pohjanmaalla. Lekkulanmäki puolestaan on tarkemmin ajoittamaton kivikkokuoppakohde, joka vanhimmillaan voi ajoittua rautakaudelle. Kaavaluonnoksen selostusosassa muinaisjäännöksiä koskevat selvitykset mainitaan kohdassa 4.8 Kulttuurihistoriallisesti arvokkaat alueet ja kohteet. Selkeämpää olisi käsitellä muinaisjäännökset omana kokonaisuutenaan. Kohdan alussa mainittu Raahen kuntainventointi vuodelta 1997 (ei 1999) on arkeologinen inventointi ja se olisi luontevampaa mainita arkeologisten selvitysten yhteydessä (s. 25), joskaan tuossa inventoinnissa ei ole kaava-alueelta tunnettuja kohteita. Kaavaa varten tehdyn vuoden 2016 inventoinnin tulokset esitellään raportin mukaisesti. Luvun 6 Osayleiskaavan ratkaisut kohdassa 6.4 Kulttuurihistorialliset arvot muinaisjäännökset esitellään alaotsikon Arkeologisesti arvokkaat alueet (s. 33) alla ja kuvataan kohteet lähemmin ja kerrotaan miten kohteet on kaavaan merkitty. Mielekkäämpi otsikko kohdalle olisi Muinaisjäännökset. Kertunkangas on merkitty sm-35 merkinnällä ja siihen liittyvällä määräyksellä Muinaismuistokohde. Kaavakartalle muinaisjäännös on merkitty sekä turkoosia kohdemerkintää että katkoviivalla osoitettua osa-aluerajausta käyttäen pääkäyttötarkoitukseltaan virkistysalueeksi (V) merkitylle alueelle. Merkintään sm liittyvä kirjaintunnus (-35) jää epäselväksi. Selvästi rajautuva Kerttulankangas on muinaisjäännöksenä erityisen merkittävä. Museo edellyttää, että Kertunkankaan muinaisjäännösalue merkitään kaavaan alueena, jonka pääkäyttötarkoitus on Muinaismuistoalue (SM). Kartalle tämä merkitään kokonaan turkoosilla kohteen rajauksen mukaisella aluemerkinnällä. johon liittyy kirjaintunnus SM. Merkinnän määräys tulee olla: Muinaismuistoalue. Muinaismuistolain (295/1963) rauhoittama kiinteä muinaisjäännös. Alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen ja muu siihen kajoaminen on muinaismuistolain nojalla kielletty. Aluetta koskevista suunnitelmista tulee pyytää museoviranomaisen (Museovirasto tai maakuntamuseo) lausunto. Määräys pitkälti vastaa jo luonnoksessa käytettyä. Lekkulanmäen kohde on osoitettu kaavassa alueena, jolla on säilytettäviä ympäristöarvoja. Karttamerkintänä on käytetty pystyviivoitusta. Koska kyseessä on kiinteäksi muinaisjäännökseksi todettu kohde, se tulee merkitä kaavaan muinaisjäännöksenä. Kyseessä on pienialainen kohde, joka tulee merkittäviksi pelkällä kohdemerkinnällä eli turkoosilla neliöllä, johon liittyy merkintä sm. Muinaismuistokohteen kaavamääräys on: Muinaismuistokohde. Muinaismuistolain (295/1963) rauhoittama kiinteä muinaisjäännös. Kohteen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen ja muu siihen kajoaminen on muinaismuistolain nojalla kielletty. Kohdetta koskevista suunnitelmista tulee pyytää museoviranomaisen (Museovirasto tai maakuntamuseo) lausunto. Inventointiraportissa kolmantena muinaisjäännöskohteena on esitetty Pohjanmaan rantatie. Vuoden 2000 inventoinnissa suunnittelualueella sijaitsevat tieosuudet on todettu joko jossain määrin vanhan tien piirteitä säilyttäneiksi tai valtateiden alle jääneiksi. Kiinteäksi muinaisjäännökseksi osoitettuja osuuksia ei alueella ole. Viime vuosina on kuitenkin kiinnitetty sellaisiin vanhoihin historiallisten teiden osuuksiin, joissa teiden vanhoja rakennekerroksia voi olla säilyneenä. Tällaisia ovat etenkin paikat, missä tie ylittää kosteikon. Mettalanmäen itäpuolella tällainen kohta on käytännössä kuivuneesta Mettalanjärvestä Ruonaojaan laskevan puron ja Pohjanmaan rantatien risteämiskohdassa. Kyseessä kuitenkin on niin kutsuttu mahdollinen muinaisjäännös, jota ei ole syytä merkitä kaavaan, mutta joka on hyvä tiedostaa. Muinaisjäännösrekisterin mukaiset muinaisjäännöstunnukset eivät ole olleet käytössä luonnosta laadittaessa ja ne tulee lisätä kohteen nimen jälkeen (s. 33). Tunnus tulee lisätä kohteen nimen jälkeen. Vaikka muinaisjäännöksiä on vain kaksi, on suositeltavaa, että ne esitetään selostuksessa listattuna muotoon: 1. Kertunkangas ( ) kiviröykkiö- ja kivikkokuoppa-alue

3 Mettalanmäen osayleiskaava luonnosvaiheen palaute 3 2. Lekkulanmäki ( ) kivikkokuoppakohde jolloin luettelon numero on mahdollista lisätä käytetyn kirjainmerkinnän jälkeen (Kertunkangas SM-1 ja Lekkulanmäki sm-2). Tällöin kummankin kaavamääräyksen loppuun tulee lisätä, että kirjaintunnukseen liittyvä numero viittaa selostuksessa olevaan kohdeluetteloon. Luetteloa ei tarvita selostuksessa, mikäli luettelo lisätään kaavakartalle, kuten on menetelty Junnilanmäen alueella sijaitsevien historiallisen ajan suojelukohteiden kanssa. Valitaanpa kumpi menettely tahansa, tämä mahdollistaa kohteiden yksiselitteisen tunnistamisen. Lekkulanmäen vuonna 2016 todetun kohteen sijoittuminen keskelle pientalovaltaista asuntoaluetta (AP) on jossain määrin ongelmallista. Kaavaluonnoksen AP-alue noudattaa Pereenmäen rakennuskaavaa vuodelta 1965 sekä Keskeisten taajama-alueiden osayleiskaavaa (2007), joissa muinaisjäännöksen alue on merkitty asuinalueeksi. Kumpikaan kaava ei ole ajantasainen, ne joko vaativat uudistamista tai eivät vastaa nykyisiä suunnittelutavoitteita (selostus s ). Pohjois-Pohjanmaan museon näkemyksen mukaan nyt laadittavana oleva yleispiirteinen aluevarauskaava, joka tulee olemaan ohjeena laadittaessa ja muutettaessa asemakaavaa tai muuten alueen käyttöä järjestettäessä, sallii kuitenkin pienialaisen kohteen riittävän huomion tarkemman suunnittelun yhteydessä, jolloin muinaisjäännöksen ympäristöön voidaan osoittaa säilyttävää maankäyttöä, eikä ohjata rakentamista muinaisjäännöksen alueelle. Selostuksen luvussa 7 arvioidaan yleiskaavan vaikutuksia. Kaavan vaikutuksia kulttuurihistoriallisiin arvoihin ei mainita. Käytännössä vaikutukset ovat hyvin samanlaiset kuin mitä kohdassa 7.4. Ympäristövaikukset on todettu, joten museo esittää, että kohtaan lisättäisiin maininta rakennetusta kulttuuriympäristöstä ja muinaismuistoista. Pohjois-Pohjanmaan museon lausunnossa on lukuisia huomioita muinaismuistojen merkitsemisestä ja kirjaamisesta yleiskaavoituksessa. Lausunto otetaan huomioon Mettalanmäen osayleiskaavaehdotuksessa. Pohjois-Pohjanmaan museo, Pasi Kovalainen, Kulttuuriperintötyön johtaja Juhani Turpeinen, Rakennustutkija on pyytänyt Pohjois-Pohjanmaan museolta lausuntoa Mettalanmäen osayleiskaavaluonnoksesta. Osayleiskaava koskee Raahen kaupungin Mettalanmäen kauppakeskusta ja sen lähiympäristöä. Osayleiskaava-alue on kooltaan noin 316 hehtaaria. Suunnittelualueella sijaitsevat seuraavat Junnilanmäen Mettalanmäen, Pereenmäen, Palonkylän ja Pyynmäen pientaloalueet. Mettalanmäen osayleiskaavaa varten on laadittu kattava rakennushistoriallinen selvitys ( ). Selvityksessä on arvotettu kaksi kohdetta kulttuurihistoriallisilta arvoiltaan maakunnallisesti merkittäviksi kohteiksi: Öörnin sotilastorppa ja Kotikuusikko/ Hedberg. Osayleiskaavaluonnoksen kaavakartalla ne on osoitettu suojelukohteiksi. Niiden kaavamääräystekstissä tulee lause Kohteet, joilla on valtakunnallista merkitystä muuttaa muotoon kohteet, joilla on maakunnallista merkitystä. Kohteen 2.30 Öörnin sotilastorppa, Junnilanmäki (37) loppuun tulee lisätä teksti: Suojeltu rakennussuojelulailla. Kulttuurihistoriallisilta arvoiltaan valtakunnallisesti merkittävä (RKY 2009) Pohjanmaan rantatie on merkitty asianmukaisesti osayleiskaavaluonnokseen. Paikallisesti merkittävien kohteiden Junnila, Lassuri, Södermettala, Normettala ja Similä arvot tullaan osayleiskaavaselostuksen mukaan huomioimaan asemakaavatasolla. Edellä mainittujen kohteiden lisäksi Mettalanperän osayleiskaava-

4 Mettalanmäen osayleiskaava luonnosvaiheen palaute 4 luonnoksen suunnittelualueella sijaitsevat Saloisten Honganpalon vesitornit, jotka rakennettiin noin 1970-luvulla Malmitien varteen. Saloisten vesitornit on arvotettu kulttuurihistoriallisilta arvoiltaan paikallisesti merkittäviksi kohteiksi (Pohjois-Pohjanmaan rakennettu kulttuuriympäristö 2015). Saloisten Honganpalon vesitornien teknisistä ongelmista johtuen on harkittu niiden korvaamista uudella vesitornilla samalla alueella. Arvokohteiksi arvotetut vesitornit kuntotutkimustuloksineen tulee kuitenkin mainita osayleiskaavaselostuksessa paikallisesti merkittävien kohteiden listauksessa. Kaavakartan kaavamääräyksiä on tarkennettu maakunnallisesti arvokkaiden kohteiden ja Öörnin sotilastorpan osalta. Kaavaselostusta on täydennetty Saloisten Honganpalon vesitornien osalta. Pohjois-Pohjanmaan liitto, vs. suunnittelujohtaja, arkkitehti SAFA Olli Eskelinen Pyydetyn lausunnon sijasta esitämme Mettalanmäen osayleiskaavaluonnoksesta kommenttinamme seuraavaa: Osayleiskaavan luonnos on alueella voimassa olevan 1. vaihekaavan mukainen. Maakuntavaltuuston hyväksymässä 2. vaihemaakuntakaavassa ei ole merkintöjä, jotka aiheuttaisivat tarkistustarvetta yleiskaavaan. Vireillä olevassa 3. vaihemaakuntakaavassa tarkistetaan mm. kaupan suuryksiköiden merkintöjä MRL:n muutosesityksen suuntaisesti. Mettalanmäen osayleiskaavan luonnoksessa muutetaan Raahen taajamaalueiden yleiskaavan ratkaisuja vt 8 liittymän osalta ja tarkennetaan selvitysalueen merkintä asuntoalueeksi. Voimassa olevassa asemakaavassa on varaus kauppakeskuksen lisäksi hotellille. Yleiskaavaluonnoksen selostuksesta ei käy ilmi mahdollinen hotellin sijoittaminen alueelle, ja mahdollistaako yleiskaavan merkintä KM-1 kaupan suuryksikön lisäksi muutakin liikerakentamista. Vaikutusten arvioinnissa on tarkasteltu kaupan suuryksikön vaikutuksia Raahen keskustan kauppaan, mutta myös seudullisia vaikutuksia on syytä käsitellä kaavatyön yhteydessä laaditun arvioinnin pohjalta. Hotellihanketta ollaan käynnistämässä liikekeskustassa, johon se parhaiten kuuluu. Liikekeskustan elävänä pitämiseksi hotellia ei esitetä toteutettavaksi kauppakeskuksen yhteyteen. Kaupan suuryksikön seudullisista vaikutuksista lisätään vielä tarkastelua kaavaselostukseen. Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, alueidenkäyttöryhmän päällikkö Taina Törmikoski, alueidenkäytönasiantuntija Touko Linjama on valmistellut ja asettanut nähtäville Mettalanmäen osayleiskaavan luonnosvaiheen aineiston sekä pyytänyt siitä mm. Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausuntoa. Hankkeesta on järjestetty viranomaisneuvottelu

5 Mettalanmäen osayleiskaava luonnosvaiheen palaute 5 Mettalanmäen osayleiskaava on tarkoitus laatia oikeusvaikutteisena yleispiirteisenä aluevarausyleiskaavana. Yleiskaavan tavoitevuosi on Kaavaaineiston mukaan mm. kaupalliset ratkaisut sekä liikenteelliset tarpeet edellyttävät osayleiskaavan muuttamista. Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue Alueidenkäyttö: Kaavaluonnosratkaisun perustana on alueella voimassa olevan Raahen keskeisten taajama-alueiden osayleiskaavassa osoitettu ratkaisu. Keskeisimmät muutokset voimassa olevaan yleiskaavaan liittyvät Mettalanmäen suunnitellun kauppakeskuksen ympäristön ja liikenneverkoston muutostarpeisiin. Näiden lisäksi muut merkittävimmät muutokset yleiskaavaluonnoksessa kohdistuvat palveluiden, kaupan ja hallinnon (kaavamerkintä P) aluevarauksiin, voimassa olevan yleiskaavan selvitysalueen (SE) maankäytön tarkentamiseen sekä työpaikka- ja teollisuusalueisiin kohdistuvat aluevaraustarkistukset sekä muutokset asuinalueiden aluevarauksissa. Yleiskaavatyössä on hyödynnetty pääosin aiempia aineistoja ja selvityksiä, kuten Raahen keskeisten taajama-alueiden osayleiskaavan laatimisaineistoja. Kaupallisten palveluiden osalta kaavatyössä on hyödynnetty paljolti maakuntakaavan yhteydessä laadittuja selvityksiä. Osayleiskaavan laatimista varten on laadittu arkeologinen inventointi ja rakennushistoriallinen selvitys. Mettalanmäen kauppakeskus on osoitettu yleiskaavaluonnoksessa KM-1 - aluevarauksella. KM-1 -yleiskaavamerkinnän mukaan alueelle voidaan asemakaavassa osoittaa yksi enimmäismitoitukseltaan enintään k-m 2 :n vähittäiskaupan suuryksikkö tai myymäläkeskittymä. Päivittäistavarakaupan osuus saa olla enintään 4500 k-m 2. Merkintään liittyy lisäksi yksityiskohtaisempaa suunnittelua ja kaavan toteuttamista koskevia määräyksiä. Kokonaisuutena merkintä määräyksineen vastaa Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan 1. vaihekaavassa osoitettua vähittäiskaupan suuryksikön (km) merkintää. Yleiskaavaa laadittaessa voi olla tarpeen harkita, tulisiko jo yleiskaavatasolla tarkentaa KM-1 -merkintään liittyviä määräyksiä esimerkiksi toteuttamisen ajoituksen ja alueen saavutettavuuden osalta vai voidaanko kysymykset ratkaista riittävästi yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa. Kaavaselostuksen mukaan kaupallisten palveluiden keskittämisellä suurempiin yksiköihin on arvioitu Raahen seudullisesta asemaa vahvistavia vaikutuksia ja koko palveluvarustuksen kehittymisen on arvioitu vahvistavan myös keskustaa. Vaikutusten arvioinnissa on myös tuotu esille uuden kaupan suuryksikön mahdollisesti alkuvaiheessa aiheuttavan myös keskustan liiketoiminnan vähenemistä. Keskustan kaupallisten toimintaedellytysten turvaaminen on ensiarvoisen tärkeää. Yleiskaavassa AP-aluevarauksissa tapahtuu useita muutoksia. Kaavamerkintä vastaa voimassa olevan yleiskaavan merkintää. Lisärakentaminen AP-alueilla edellyttää kaavamerkinnän mukaan asemakaavan laatimista. Määräyksellä voidaan turvata alueiden suunnitelmallinen toteuttaminen. Yleiskaavan toteuttamisessa asuntoalueilla olevan rakenteen tiivistämisen on suunniteltu olevan ensisijaista (kaavaselostus, luku 8). ELY-keskus pitää tätä hyvänä tavoitteena. Kaavatyön yhteydessä on laadittu rakennushistoriallinen selvitys. Selvityksessä on inventoitu ja arvotettu kaksi maakunnallisesti ja neljä paikallisesti merkittävää kohdetta. Maakunnallisesti merkittävät kohteet on osoitettu kaavakartalla.

6 Mettalanmäen osayleiskaava luonnosvaiheen palaute 6 Luonnonympäristö: Kaavatyön yhteydessä ei ole laadittu uusia luonto- tai linnustoselvityksiä, Kaavatyö perustuu tältä osin keskeisten taajama-alueiden yleiskaavan yhteydessä laadittuihin selvityksiin. Kaavaselostuksessa on tuotu esille aiemman yleiskaavan yhteydessä selvitetyt luontoarvot, mutta kaavaselostuksessa ei käy kaikilta osin selkeästi esille miten esitetyt luontoarvot on otettu huomioon kaavaratkaisussa (mm. kaavaselostuksen s. 15 esitetyt kohteet 16, 21 ja 53). Kaavaselostuksesta ei myöskään käy ilmi taajama-alueiden yleiskaavassa osoitetun keltakynsimöä (kaavakartalla 2, merkintä H) ei ole osoitettu osayleiskaavaluonnoksessa. Kaava-aineistoa tulee täydentää näiltä osin. Kaavakartalla on osoitettu rasterikuviolla alueet joilla on säilytettäviä ympäristöarvoja. Merkintätapa vastaa voimassa olevan yleiskaavan merkintätapaa. Kaavamerkinnän selitystä on tarkennettu siten, että se edellyttää alueita muutettavaksi huolehtimaan erityisten arvojen säilymisestä. Ympäristönsuojelu: Kaavaluonnosratkaisussa on osoitettu valtatie 8:n varteen meluntorjuntatarvetta osoittavat merkinnät. Valtatie 8:n osalta suunnitelmiin liittynee meluselvitys, mitä ei kuitenkaan ole tuotu tarkemmin kaava-aineistossa esille. Kaavakartalla tulisi lisäksi osoittaa yleiskaavan laadintaan riittävällä tarkkuudella liikennemelualueet sekä tarvittaessa meluntorjuntatarve - merkinnät myös muilla liikenneosuuksilla kuin vt 8:n varressa. Kaavamääräyksissä olevaa liikennemelua koskevaan määräykseen tulisi liittää viittaus valtioneuvoston päätöksen (993/1992) melutason yleisistä ohjearvoista huomioimisesta yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa tai luparatkaisuissa. Kaavaselostuksessa tulisi esittää, miten melualueet on muodostettu. Liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue Mettalanmäen osayleiskaavan maankäyttö ja siihen liittyvät liikenneratkaisut vastaavat pääpiirteittäin niitä ajatuksia, joista Raahen kaupungin kanssa on neuvoteltu. ELY-keskuksen liikennevastuualueen mielestä liikenneverkko vaatii kuitenkin hiukan täsmentämistä. Erityisesti valtatien 8, kantatien 88 ja kantatieltä Mettalanmäen kiertoliittymään johtavan uuden katuyhteyden välisen alueen liikenneverkko jää jossain määrin epäselväksi. Esimerkiksi uusien AP, TP ja KM-1 alueiden kytkennät pääväyliin tulisi näkyä kaavakartalla. Kaavassa olisikin hyvä esittää liikenneverkko kokoojaväylätasolle saakka. Jkpp-yhteyksistä puolestaan olisi esitettävä ainakin pääreitit. Lisäksi todetaan, että kantatien 88 ja uuden katuyhteyden liittymän teknisiä ratkaisuja (kiertoliittymä) ei ole syytä osoittaa kaavassa, koska liittymän tyyppiä ei ole tarkemmin sovittu. Jatkotoimenpiteet: Kaavatyötä koskien on sovittu viranomaisneuvottelun järjestämisestä. ELYkeskus lausuu kaavaehdotuksesta.

7 Mettalanmäen osayleiskaava luonnosvaiheen palaute 7 Mettalanmäen osayleiskaavakarttaa ja kaavaselostusta tarkennetaan tarvittavissa määrin. Lausunnossa mainittu keltakynsimö -esiintymä on taajamayleiskaavan sisältyvä virhe. Todellisuudessa osoitetussa kohdassa, huoltoasematontilla, ei luontoselvityksen mukaan ole ollut uhanalaista kasvia. Ympäristönsuojelun osalta kaava-aineistoa täydennetään liittämällä Valtatie 8- Mettalanmäen liittymän osalta laadittu meluselvitys kaavamateriaaleihin. Kaavamääräyksiin liitetään viittaus valtioneuvoston päätökseen (993/1992) melutasojen ohjearvojen huomioimiseksi yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa ja luparatkaisuissa. Yleiskaavassa osoitettujen aluevarausten katuverkko ratkaistaan yksityiskohtaisesti asemakaavan yhteydessä. Osayleiskaavaehdotukseen on täydennetty kevyen liikenteen pääreitit. Kantatie 88 ja uuden katuyhteyden liittymämerkintää tarkennetaan liittymän yleismerkinnän mukaiseksi. Liittymän yksityiskohdat ratkaistaan tarkemman suunnittelun yhteydessä. MIELIPITEET Anneli Svensk : Omistamastani tiloista Asikainen ja Mäntyluoto on varattu lähes kolmannes pinta-alasta virkistys ja viheralueeksi, joka saattaa myöhemmin rajoittaa kiinteistön käyttöä. Ehdotan, etta viheralueen raja kulkisi, joko kiinteistörajaa tai tielinjaa pitkin. Tällöin viheralue vielä jäisi yhtenäiseksi, eikä kaavasta olisi huomautettavaa. Tila sijaitsee Mettalanmäellä vanhassa kylämiljöössä, jossa tiet ovat syntyneet vähittäin kapeina kujina tiloja halkoen ja ilman mitattuja tiealueita. Osayleiskaava ei ota kantaa, miten sisäisiä tiejärjestelyjä tullaan kehittämään vai halutaanko tulevaisuudessa säilyttää kylämiljöö sellaisenaan. Mielipide otetaan huomioon ja rajataan viherkaista kylätien linjaa noudattavaksi. Juha ja Kirsi Kiilakoski Teemme huomautuksen koskien Mettalanmäen osayleiskaavaa, koskien osoitteen Kiilakoskentie 2 kohdalta melun suojausta, arkkitehti Esko Puijolan ohjauksesta. Nähtävillä olevassa Mettalanmäen osayleiskaavassa ei näy talomme kohdalla melunsuojausta, vaan melunsuojaus näkyy Junnilanmäen puolella. Tämä tekee sen, että melu lisääntyisi, kun melu heijastuu Junnilanmäen melunsuojauksesta tontillemme. Pyydämme tämän huomioimaan ja tähän suunnittelemaan melunsuojauksen tonttiamme koskien. Tiedustelemme myös miten vaikuttaa tonteillemme tehty kaavoitus liikekeskukselle? Yksityistie Kiilakoskentien liittymä on riskialtis kolareille pyörätien ja valtatie- 8 osalta ja ehdottaisimme, jos kulun voisi suunnata Pyynmäen Kiilakoskentien ja kantatie 88 liittymän kautta ja katkaistaisiin kokonaan liittymä Kiilakoskentieltä valtatie -8:lle. Itse pääasiassa käytämme ehdotettua reittiä. Kyseisessä liittymässä on sattunut useita kevyenliikenteen ja henkilöautojen välisiä kolareita, jossa mopoilevalle nuorelle on sattunut vakavia murtumia. Myös vaaratilanteita on ollut henkilöautojen siirtyessä valtatie- 8:n ja Kiilakoskentien välillä.

8 Mettalanmäen osayleiskaava luonnosvaiheen palaute 8 Juha ja Kirsi Kiilakoski Kiilakoskien talo sijaitsee noin 20 metrin etäisyydellä valtatien 8 ajoradasta. Paikka ei täytä nykyisiä asuintontin tasovaatimuksia. Melusuojauksin ja sulkemalla tieliittymä valtatielle 8 tilanne paranee niin, että paikalla voidaan asua nykyisten rakennusten käyttöiän ajan. Uudisrakentamista tai uutta vastaava kunnostusta ei ole syytä enää tehdä. Tämän vuoksi osayleiskaavassa alue pidetään edelleen Keskeisten taajama-alueiden yleiskaavan mukaisesti suojaviheralueena. Valtatien 8 eteläreunaan osoitetaan melumerkintä talon kohdalle riittävän pitkästi melusuojauksen toteutumiseksi. Kauppakeskuksen huoltopihat määrätään aidattaviksi tulevassa asemakaavassa. Aulikki Linja, Juhani Joensuu ja Vesa Joensuu näytteille asetettuun kaavaluonnokseen liittyen, pyydämme lopullista kaavaa hyväksyttäessä huomioimaan, että kiinteistön Pere ( ) osalta V- merkinnällä varustettu alue muutetaan maa- ja metsätalousalueeksi. Tila sijaitsee Palonkylän rakennuskaava-alueella vuodelta Rakennuskaava on näillä osin pitkälle toteutunutta. Rakennuskaavassa tila on kaavoitettu pientalotonteiksi ja virkistysalueiksi.

9 Mettalanmäen osayleiskaava luonnosvaiheen palaute 9 Voimassa olevassa Keskeisten taajama-alueiden osayleiskaavassa merkinnät ja rajaukset ovat samat kuin Mettalanmäen osayleiskaavassa. Palonkylän rakennuskaava on vanhentunut ja sen uudistaminen tulee ajankohtaiseksi siinä vaiheessa, kun aluetta halutaan täydentää uusilla rakennuspaikoilla. Mettalanmäen osayleiskaava antaa mahdollisuuksia tiivistää aluetta, mutta osoitetut virkistysalueet ovat tarpeellisia alueen asutukselle. Virkistysalueen muuttamista maa- ja metsätalousalueeksi ei ole mielipiteessä perusteltu. Mielipide ei anna aihetta muuttaa osayleiskaavaa. Mauri Heikkilä esittää piirroksin vaihtoehtoisia paikkoja Palonkylään johtavalle tielle. Osayleiskaavassa osoitettu yhteystarve on ajankohtainen siinä vaiheessa, kun Palonkylään suunnitellaan lisäasutusta. Siihen asti nykyiset tiet riittävät hyvin. Uuden yhteyden tarkka paikka ja alueen sisäiset vihervyöhykkeet määräytyvät Palonkylän tulevassa asemakaavassa riippuen aluekokonaisuuden suunnitteluratkaisuista. Mielipiteen perusteella Palonkylään johtavan yhteyden sijaintia on tarkennettu hieman. Teuvo ja Elina Karsikko, Tuula ja Ilkka Laitinen Mettalanmäen osayleiskaavassa pitäisi mielestämme Junnilanmäen osalta varautua siihen, että Junnilanmäki voidaan täydennysrakentaa tulevaisuudessa ja sen vuoksi poistaa kaavaehdotuksesta Junnilanmäen alueelle suunnitellut viheraluesuikaleet kokonaan rakennuskaavassa olevan Yo-alueen kohdalta ja ympäriltä ja varata Junnilanmäki kokonaan AP alueeksi, että alueelle voidaan helposti järjestää kulkutie esim. Hekkalantien kautta myöhemmin toteutettavassa asemakaavassa. Tätä asiaa mielestämme puoltavat seuraavat asiat: - Junnilanmäki sijaitsee lähellä kaupungin keskustaa, etäisyys keskustaan on noin 2 km. - Monet palvelut esim. päiväkoti, koulu, liikunta-, uima-, jäähalli sekä kaupat sijaitsevat noin kilometrin etäisyydellä alueesta. - Alue on kovapohjaista kangasmaastoa ja siten hyvää rakennusmaata - Alue on jo muutenkin väljästi kaavoitettu/rakennettu, tontit ovat keskimäärin yli 1000 m2, niin mielestämme ylimääräisiä puistokaistaleita ei tarvita - Alueelle on vedetty kaukolämpölinjat useimmille kaduille ja näin rakennettavat asunnot saataisiin helposti kaukolämmön piiriin. Reino Rantanen Mettalanmäen osayleiskaavaluonnoksessa on pientaloalueeksi merkitty pieni alue Junnilantiestä eteenpäin (suurinpiirtein mäkisanan kohdalla), mutta sille ei ole kaavaluonnoksessa katuyhteyttä. Keskustelin asiasta yleistilaisuudessa Esko Puijolan kanssa. Hän arveli, että Junnilantietä voitaisiin jatkaa. Huomautin hänelle, että Junnilantien päässä on talo osittain katulinjan päällä. Asun aivan vieressä (Kuusikontie 17B) ja arvioin, että katua on vaikea jatkaa tuottamatta haittaa viereisille taloille. Minusta käyttökelpoisin ratkaisu on Hekkalantien jatkaminen, jolloin Hedbergintielle/Kuusikontielle ei tulisi lisäliikennettä. Junnilantie päästä alkava viheralue on hyvä, mutta se pitäisi muodostaa ainakin 30 metriä leveäksi kaistaksi.

10 Mettalanmäen osayleiskaava luonnosvaiheen palaute 10 YHTEINEN KAHTEEN EDELLISEEN MIELIPITEESEEN Esitetty Junnilanmäen tiivistäminen ja asumisen lisääminen on oikeansuuntainen tapa kehittää aluetta elävämmäksi. Osayleiskaavaehdotusta on tarkistettu AP-alueen rajauksen osalta. Alueen yksityiskohtaisempi suunnittelu ja sisäiset tiejärjestelyt ratkaistaan tulevassa asemakaavassa. Arvo Helanti, Juhani Joensuu, Vesa Joensuu, Aulikki Linja ja Hannu Rusko näytteille asetettuun kaavaluonnokseen pyydämme, risteysalueen keskeisinä maanomistajina, huomioimaan lopullista kaavaa hyväksyttäessä seuraavat mielipiteemme. 1. Tyytyväisyydellä toteamme, että liikennesuunnitelman lähtökohtana on se, että valtatie 8:n ja kantatie 88:n linjaukset pidetään nykyisillä paikoillaan. 2. Suunniteltaessa Lassurin alankoon "Mettalanmäen liikekeskuksen" liikennejärjestelyjä ei satavuotisia Mettalan tiloja ole huomioitu edes tyydyttävällä pieteetillä. Asfaltilla ollaan päällystämässä ikivanhoja ruoan tuotantoon käytettyjä alueita. Mielestämme liikekeskuksen suunnittelussa on myös unohdettu sen mahdollisen rakentamisen vaikutus Raahen keskustan ja Raahen muiden liikekeskusten liike-elämään. Raahessa on nykyään neljä liikekeskusta: Koivuluoto, Lappanen, Pattijoella Siikajoen tien risteyksen seutu ja Raahen kaupungin keskusta. Kun jo ennestään hajallaan olevan liikerakennuskantaan lisätään vielä yksi keskus, saadaan kaupungin keskusta näyttämään entistäkin alavireisemmältä. Ja väistämättä joko keskusta tai uusi liikekeskus tulee/ jää torsoksi. Jos siis halutaan näivettää keskikaupunki, sijoitetaan jälleen pari miljoonaa euroa lisää uuden liikekeskuksen rakentamistoiveeseen. Esitämme, että ensisijaisesti liikekeskusten liikennetarve toteutetaan jo rakennettua tieyhteyttä käyttäen. 3. Kiertoliittymän korvaaminen liikennevalo-ohjatulla risteysalueella tulee ottaa tarkasteluun. Liikennevalo-ohjattu risteysalue on maakäytön ja rakentamisen kannalta taloudellisempi vaihtoehto. Siinä myös kevyen liikenteen väylät voidaan rakentaa tiiviimmin vt 8:n yhteyteen. Mettalanmäellä uusi risteysjärjestely tulee mielestämme toteuttaa mahdollisimman taloudellisesti ja liikennevaloilla. 4. Jos kaikesta huolimatta päädytään rakentamaan kiertoliittymä, mielestämme se ei ole suunnitellussa kaksikaistaisessa laajuudessa tarpeellinen. Yksikaistaisessa kiertoliittymävaihtoehdossa voidaan paremmin huomioida läheinen asutus. Mm. Kalajoella on yksikaistaiset kiertoliittymät, joissa voidaan hoitaa sujuvasti Kalajoen taajaman ja valtatien 8:n liikenne. Pienempi kiertoliittymä on taloudellisesti edullisempi ja säästää maankäyttöä. 5. Yleiskaavaa ei tietyiltä osiltaan pidä missään tapauksessa hyväksyä luonnoksessa esitetyllä tavalla. Järvenkankaan alankoon piirretty tie tulee siirtää kokonaan Riihipellon (1:84) tilan eteläpuolelle. Ruonanojan päälle piirretty, P-merkinnällä varustettu alue tulee tarpeettomana poistaa. Kiinteistöillä Riihipelto (1:84), Timola (5:33) ja Autopalsta (1:149) oleva EV -merkinnällä varustettu alue tulee muuttaa maa- ja metsätalousalueeksi. 6. Kiinteistöllä Riihipelto (1:84) on asuinrakennuksen rakennuspaikka ja olemassa oleva talousrakennus. Kiinteistön rakennuspaikka (tontti) tulee kaavassa merkitä A-merkinnällä (asuntoalue). Kiinteistöllä ei ole tiesuunnitelmaluonnoksessa huomioitu liittymää. Kiinteistölle Timola (5:33) ei ole tiesuunnitelmaluonnoksessa huomioitu liittymää. 7. Tiesuunnitelmassa kiinteistöille Södermettala (1:25) ja Normettala (1:161) suunniteltu liittymä T-1 on ongelmallinen. Liittymästä on yritystoiminnan vuoksi raskasta ajoneuvo- ja maatalouden harjoittamiseen liittyvää liikennettä. Tämä on huomioitava tilojen liittymää suunniteltaessa. 8. Lopullisista ratkaisuista riippumatta maan lunastuslaajuus ja lunastushinta on sovittava maanomistajien kanssa ennen kaavan vahvistamista. 9. Edellytämme, että kiinteistöille tehtävien uusien liittymien rakentamisesta ja ylläpidosta kiinteistöjen piha-alueelle saakka vastaa vastuualueensa mukaisesti joko Liikennevirasto tai Raahen kaupunki 10. Edellytämme, että rakentamisen aikaiset tilapäiset tie-, varastointi- yms. järjestelyjen vaikutukset alueen kiinteistöille otetaan suunnitelmissa huomioon kiinteistöjen omistajia tyydyttävällä tavalla.

11 Mettalanmäen osayleiskaava luonnosvaiheen palaute 11 Yleisperustelun kiertoliittymän pienentämiseksi yksikaistaiseksi tai risteysalueen rakentaminen liikennevalo-ohjatuksi on asutuksen läheisyys. Suunnitelmassa olevan kiertoliittymän välittömässä läheisyydessä on kaksi elinvoimaista, hyvässä asumiskunnossa olevaa kiinteistöä, joilla molemmilla harjoitetaan yritystoimintaa. Pienikin etäisyyden lisäys tiealueeseen ja hyvät toimivat kiinteistöliittymät lisäävät ratkaisevasti asumisviihtyvyyttä ja parantavat yritystoiminnan edellytyksiä. Edellä esitettyjen osayleiskaavaluonnoksen valmisteluun ja sisältöön liittyvien näkökohtien vuoksi ei esitettyä Mettalanmäen osayleiskaavaluonnosta ( ) voi viedä tällaisena eteenpäin. Ehdotamme kaavaluonnoksen asianmukaista jatkokäsittelyä niin, että tässä mielipiteessä todetut virheet ja esitetyt puutteet korjataan. Mettalanmäen osayleiskaava toteuttaa maakuntakaavan tavoitteita. Pohjois- Pohjanmaan 1. vaihemaakuntakaava, joka on vahvistettu ympäristöministeriössä , on osoitettu vähittäiskauppojen suuryksikköjen alueet. Osayleiskaavassa on osoitettu Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen laatiman tiesuunnitelman toteuttamiseksi tarvittavat tilavaraukset. Osayleiskaava ei ota kantaa siihen, miten sisäisiä tiejärjestelyjä tullaan kehittämään, ne ratkaistaan tulevassa asemakaavassa. Osayleiskaavassa on osoitettu Vt 8 vaatimat suojaviheralueet EV. Keskeiset suojaviheralueet muodostavat osan Raahe eteläisen sisääntulon portista. Alueet tulee saattaa paikan arvoa vastaavaan kuntoon. Maatalousaluetta ei voi kaavoittaa kaupungin liikenteelliseen solmukohtaan. Voimassa olevassa Raahen keskeisten taajama-alueiden osayleiskaavassa kiinteistö Riihipelto (1:84) ja Timola (5:33) on osoitettu tiealueeksi ja Autopalsta (1:149) viheralueeksi. Mettalanmäen osayleiskaavaehdotuksessa kiinteistö Riihipelto ja Timola on osoitettu tiealueeksi ja tien suojaviheralueeksi EV ja Autopalsta suojaviheralueeksi. Mielipiteessä on esitetty lukuisia huomioita ja vaatimuksia osayleiskaavaluonnoksesta. Vaatimukset ovat sen laatuisia, ettei niitä ratkaista osayleiskaavalla. Osayleiskaavaehdotusta on tarkennettu. Ruonanojan kohdalle osoitettu P-alue on poistettu osayleiskaavaehdotuksesta. Heikki Ventonen, HVA-Service Ky Osayleiskaavaan on merkitty meluntorjuntatarve 8-tien länsipuolelle. Se jatkuu kohti Saloisten valoristeystä lähes sähkölinjoille saakka. HVA-Servicellä on tienvarsimainostaulut sähkölinjan välittömässä läheisyydessä, joten meluntorjunta-aidan tai vastaavan toteutuessa osayleiskaavaan merkityllä laajuudella se vaikuttaa merkittävästi ko. kohteen kaupallisuuteen negariivisesti. Meluntorjuntatarvetta ja sen sijaintia ei ole perusteltu osayleiskaavassa lainkaa ja tiedossa on myös tulevaisuuden liikennemäärät tieosuudella, joten näistäkään ei löydy perustetta suunnittellulle meluntorjunnan laajuudelle. Mielestäni meluntorjunta tarve tulisi rajata ko. kohdassa päättymään osayleiskaavassa tiehen rajoittuvan AP alueen ja V alueen liittymäkohtaan, eli noin 50 metriä lyhyempänä. Vaikutukset mainostauluihin eivät kuulu yleiskaavassa huomioitaviin asioihin.

12 Mettalanmäen osayleiskaava luonnosvaiheen palaute 12 METTALANMÄEN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS Osayleiskaavaluonnoksesta saatu palaute on huomioitu päivätyssä osayleiskaavaehdotuksessa sekä selostuksessa vastineiden mukaisesti. Osayleiskaavaan tehtyjen tarkistusten yhteydessä on pidetty toinen viranomaisneuvottelu Ehdotuksessa on huomioitu neuvottelun tulokset. Tavoitteena on, että kaupunginvaltuusto hyväksyy osayleiskaavan huhtikuussa Rinnan Mettalanmäen osayleiskaavaehdotuksen kanssa Mettalanmäen liikennejärjestelyjä ja kauppakeskusta koskeva asemakaavaluonnos on laadittavana. Tavoitteena on, että kaupunginhallitus käsittelee asemakaavaehdotuksen elokuussa 2017.