KAAVOITTAJAN VASTINE

Transkriptio

1 KAAVOITTAJAN VASTINE LUONNOSVAIHEEN KUULEMINEN MYLLYRINTEEN ASEMAKAAVA

2 Nro Lausunto Kaavoittajan vastine 1. Keski-Suomen ELY-keskus ( ) a) Asemakaavassa on mukana valtatietä 4. Asemakaava-alueen vieressä valtatien vastakkaisella puolella on vireillä Kannelsuon asemakaavan laadinta, jonka kaavaluonnokseen on myös sisällytetty valtatietä 4 liikennealueena. Lähtökohtana silloin, kun maantien vastakkaisella puolella ei ole voimassa olevaa asemakaavaa on, että maantie jätetään kaava-alueen ulkopuolelle, jos tiealueen väliin ei jää kaavatonta aluetta. Tässä asemakaavassa valtatie 4 lienee haluttu ottaa kokonaisuudessa asemakaavan sisään liikennealueena, koska muutoksia liikennealueen rajoihin tulee molemmin puolin. b) Kaavaselostuksessa on todettu, että suunnitteleja toteuta -urakkana toteutettavassa valtatien 4 hankkeessa on mm. rinnakkaistiejärjestelyjä vähäisesti muutettu tiesuunnitelmaan verrattuna. Näyttäisi, että tiealueen rajoissa on asemakaavan ja tiesuunnitelman välillä eroja ainakin tiesuunnitelman mukaisen J12 kevyenliikentään väylän osalta tiesuunnitelman paaluväleillä noin Em. kohtaa on muutettu päivätyllä tiesuunnitelman muutoksella. Tulee varmistaa, että asemakaavan mukaiset LT-rajaukset ja tien suunnitelmat ovat yhteneväiset. ELY-keskus suosittelee, että valtatietä ei oteta kokonaisuudessaan asemakaavaan, koska vastakkaisella puolella ei ole voimassa olevaa asemakaavaa. c) Tarkistettava olisiko suojaviheralueelle (EV) osoitetulle et-alueelle (ohjeellinen yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue) tarpeen osoittaa myös rakennusoikeutta. Valtatien 4 liikennealue ja katuna osoitettava uusi rinnakkaistie (Vanha Vaasantie) on otettu mukaan Myllyrinteen kaavaluonnokseen, jolloin on voitu osoittaa rinnakkaistien kautta osoitettavat liikennejärjestelyt asemakaavassa osoitettavalle tontille. Valtatien vastakkaisella puolella on samanaikaisesti vireillä Kannelsuon asemakaava. Kaava on ollut luonnoksena nähtävillä ja sitä on tarkoitus viedä ehdotuksena eteenpäin heti Myllyrinteen jälkeen. Kannelsuon asemakaavan rajausta on tarkoitus tarkistaa siten, että liikennealue jätetään siitä pois ja Kannelsuon asemakaava rajautuu Myllyrinteen asemakaavassa osoitettavaan liikennealueeseen. Tällöin asemakaavat muodostavat yhtenäisen alueen. Ei muutosta. Kaavaluonnoksen laadinnassa on ollut käytettävissä Liikenneviraston kautta saadut suunnittele- ja toteuta -urakan suunnitelmat, joiden mukaan tiejärjestelyjä rakennetaan ja joiden mukaan myös kaava on laadittu. Tarkistetaan kaavaehdotusvaiheessa suunnitelmien ja kaavan yhteneväisyys. Valtatien liikennealue (LT) on tarkoituksenmukaista kaavoittaa, sillä valtatien vastakkaisella puolella laaditaan samanaikaisesti asemakaavaa, jolloin Myllyrinteen ja Kannelsuon asemakaavat muodostavat yhtenäisen asemakaavoitetun alueen valtatien liikennealue mukaan lukien. Ks. vastine 1a. Ei muutosta. Kyseisessä kohdassa on Äänekosken Energia Oy:n sähkömuuntamo. Vastaavia muuntamoita on osoitettu asemakaavoissa vastaavalla merkinnällä ja ilman rakennusoikeutta myös muualla Äänekosken asemakaava-alueilla. Ei tarvetta muutokseen. 2. Äänekosken Energia Oy ( ) a) Myllyrinteen asemakaavan ja Kannelsuon kattavalla alueella Äänekosken Energia Oy vastaa toiminta-aluerajauksen mukaisesti alueen vesihuollosta. Merkitään tiedoksi, ei tarvetta muutokseen. Täydennetään kaavaselostuksessa vaikutuksia myös vesihuoltoon. Kannelsuon alueen vesitaso on tämän hetkiseen käyttöön nähden kohtuullinen ja jätevesien viemä-

3 röinnin osalta tilanne on hyvä. Vesihuollon kapasiteetti riittää erinomaisesti tämän hetken käyttöön nähden. Alueelle sijoittuessa vettä käyttävää teollisuutta vesitase huononee merkittävästi, jos käyttö on enemmän kuin m³/vrk tai hetkellinen vedenkulutus on 3 l/s tai enemmän. Teollisuuden kuluttaessa vettä enemmän kuin edellä mainittu, on veden kuluttajan varauduttava omaan veden välisäiliöön sekä jätevesivirtaamaan tasaamiseen ennen runkoverkkoa tasaamaan kulutushuippuja. Välisäiliö ei paranna vuorokaudessa toimitettavan veden maksimimäärää, mutta tasaa kulutushuiput. Jäteveden osalta kapasiteettiin vaikuttaa merkittävästi myös se, miten Hirvaskankaan alueen kaavamuutokset ja rakentuminen vaikuttavat jäteveden runkolinjan käyttöasteeseen. b) Alueella on saneerattu vuoden aikana vesi- ja viemärijohtoja. Tarkemitattu tieto tulee pyytää Äänekosken Energia Oy:ltä ennen lopullisen kaavan läpivientiä. c) Äänekosken Energia Oy:n vesihuoltoverkon osalta estettä asemakaavan toteuttamiselle ei ole, jos alueen käyttöä suunniteltaessa otetaan huomioon teollisuuden vedenkulutus sekä alueella kulkevat vesihuollon runkolinjat. Teollisuusalueelle olisi hyvä joko rakentamismääräyksin tai kaavamääräyksin asettaa raja sille vedenkulutukselle, minkä kunnallinen verkko voi tarjota. Lisäksi on huomioitava, että liittymien ja verkoston suunnitteluun sekä toteuttamiseen tulee varata riittävästi aikaa; suunnitelmat tulee yhteen sovittaa muun infran suunnitteluun. d) Äänekosken Energialla ei ole alueella sähkönjakeluverkkoa, mutta mahdollisuus liittää verkkoon on kaava-alueen pohjoisreunalla. Teollisuustontin pohjoisosassa ovat Elenian ja Fingridin 110 kv:n alueverkot, jotka osaltaan rajoittavat tontin rakentamista. Alueverkon omistajien näkökulma tulee ottaa huomioon alueen suunnittelussa ja toteuttamisessa. Huomioidaan tarkemitattu aineisto kaavaehdotusvaiheessa. Osoitetaan johtorasitteet niiltä osin kuin ne osuvat teollisuustontille. Maa- ja metsätalous- (M) ja suojaviheralueilla (EV) ei johtorasitteita ole tarpeen osoittaa. Lausunnon liitteenä on toimitettu selvitys Myllyrinteen asemakaavan vaikutus vesihuoltoon (Antti Smolander Oy ), todetaan selvitys kaavaselostuksessa. Kaavassa ei ole tarkoituksenmukaista antaa yksityiskohtaisia määräyksiä vedenkulutuksesta, vaan se on mahdollisen tulevan hankkeen toteutussuunnitteluun kuuluvaa yksityiskohtaisempaa suunnittelua. Kaava mahdollistaa alueelle uutta rakentamista. Toteuttaminen ja aikataulu riippuvat mahdollisesta toimijasta. Kaavassa ei oteta kantaa toteutusaikatauluihin. Ei muutosta. Kaavaluonnoksesta on saatu lausunnot alueella toimivilta sähköverkkoyhtiöiltä Fingrid Oy:ltä ja Elenia Oy:lta. Ks. vastineet 3 ja 4. e) Alueelle ei rakenneta kaukolämpöverkkoa. Merkitään tiedoksi, ei muutostarvetta kaavaan. 3. Fingrid Oy ( ) a) Fingridin ja Elenia Oy:n 110 kv voimajohtoja varten on lunastettu kiinteistön käyttöoikeuden supistus 59 metriä leveälle johtoalueelle. Johtoalue muodostuu 39 metriä leveästä johtoaukeasta ja johtoaukean molemmin puolin olevasta 10 metriä leveästä reunavyöhykkeestä. Rakennusrajoitusta Kaavaluonnoksessa koko johtoalue on osoitettu johtoa varten varattuna alueen osana. Tarkistetaan kaavaehdotukseen johtoalueen merkintää siten, että osoitetaan se vaara-alue -

4 merkitsevä rakennusraja ulottuu nykyisin 13 metrin etäisyydelle Fingridin 110 kv voimajohdon keskilinjasta. Fingridillä on pitkän aikavälin tavoitteena päivittää voimajohdon rakennusrajoitusta merkitsevät rakennusrajat siten, että rakennusrajoitus koskee koko johtoaluetta. Asemakaavoituksessa on suositeltavaa, että voimajohtoa varten varattuna alueen osana käytetään johtoalueen kokonaisleveyttä. Voimajohtoalue on esitetty asianmukaisesti kokonaisuudessaan johtoa varten varattuna alueen osana. Merkintään on liitetty määräys puuston kasvukorkeudesta (johtoalueella istutettavan kasvillisuuden luontainen kasvukorkeus ei saa ylittää 4 metriä). b) Asemakaavaluonnoksessa on osoitettu aluevaraukset pysäköinnille johtoalueelle. Pysäköintialueen sijoittamiseen voimajohtoalueelle tulee pyytää Fingridin lupa. Mikäli Fingrid toteaa alueen pysäköintiin soveltuvaksi, toiminnan harjoittajan tulee tehdä pysäköintialueesta Fingridin kanssa yksityisoikeudellinen sopimus. Tästä pyytää Fingridistä erillinen risteämälausunto.. c) Asemakaavaluonnoksessa on esitetty uusia liikennejärjestelyjä ja katu risteämään voimajohtoaluetta. Suunnittelussa on otettava huomioon voimajohdon korkeus- ja etäisyysvaatimukset erilaisiin rakenteisiin. Tässä kaavalausunnossa ei voi ottaa tarkemmin kantaa liikennejärjestelyjen tekniseen toteutukseen, joten kadun sijoituksesta ja muista liikennejärjestelyistä pitäisi pyytää Fingridistä erillinen risteämälausunto. d) Asemakaavoituksen ja rakentamisen lähtökohdaksi muistutamme myös seuraavista asioista: Voimajohtoalueelle ei voida sijoittaa rakennuksia tai rakennelmia ilman erityistä lupaa. Em. rakenteet tai laitteet eivät pääsääntöisesti saa olla yli kaksi metriä korkeita. Voimajohtoalueella tai sen läheisyydessä tapahtuva toiminta ei saa olla ristiriidassa ympäristön sähköturvallisuuden kanssa eikä se saa aiheuttaa vaaraa voimajohdon käytölle ja kunnossa pysymiselle. Rakennusrajoitusalue koskee maanpäällisiä ja maanalaisia rakennuksia. Voimajohtoalue ei sovellu varastointiin eikä lastaukseen. Voimajohtoalueella ja sen läheisyydessä on rajoitettu maanmuokkausta ja läjittämistä turvallisuussyistä. Voimajohtoaukealle voidaan istuttaa ainoastaan puita tai kasveja, joiden luontainen kasvukorkeus ei ylitä 4 metriä. Myös reunavyöhykkeillä puuston kasvua rajoitetaan. merkinnällä (va) vakiintuneen käytännön mukaan. Osoitetaan osa johtoalueesta suojaviheralueeksi (EV) siten, että EV-alueen reuna on 23 metriä pohjoisemman johdon (Elenian johto) keskilinjasta. Alue, johon rakentamista ei sallita (va), on kuitenkin edelleen koko johtoalue eli 23 m molempien johtojen keskilinjoista. Noin 12 m Fingridin johdon keskilinjasta on teollisuustontilla osoitettavaa vaara-aluetta (va). Johtolinjan vaara-alueelle ei osoiteta pysäköintiä. Ks. edellinen vastine (3a). Lisätään kaavaan yleismääräys koskien risteämälausunnon pyytämistä. Kaavassa osoitettavat tie- ja katujärjestelyt, rinnakkaistie (Vanha Vaasantie) ja ajoyhteytenä osoitettava nykyinen Kierälahdentie on osoitettu valtatien 4 parantamiseen liittyvän tiesuunnitelman ja toteutusvaiheessa tarkennetun suunnitelman mukaisesti. Tie- ja katujärjestelyjä alueella rakennetaan parhaillaan. Ei tarvetta risteämälausuntoon tämän kaavan yhteydessä. Ks. vastineet 3 a c.

5 Johtoalueen maapohja ja puusto ovat maanomistajien omaisuutta. Johdon omistajalla on oikeus pitää voimajohtonsa kyseisellä alueella ja oikeus ylläpitää ja huoltaa sitä. Teiden ja katujen suunnittelussa tulee ottaa huomioon, mitä Liikenneviraston ohjeessa "Sähkö- ja telejohdot ja maantiet" (2015) esitetään. f) Voimajohtoalueelle tai sen läheisyyteen sijoittuvasta rakentamisesta tulee pyytää Fingridistä erillinen risteämälausunto. Risteämä voi olla esimerkiksi pysäköinti, tie, katu, läjitys tai muu maanmuokkaustoimenpide, rakennelma tai rakennus, joka sijoittuu voimajohdon tai sähköaseman läheisyyteen. Risteämälausunto tulee pyytää, vaikka suunnitelma olisi osoitettu kaavassa. Risteämälausunnossa esitetään annettua kaavalausuntoa yksityiskohtaisemmin ne seikat ja turvallisuusnäkökohdat, jotka hankkeen suunnittelijan ja toteuttajan on voimajohdon kannalta otettava huomioon. g) Voimajohdon rajoituksia maankäytölle käsitellään Fingridin julkaisemassa oppaassa Ohje voimajohtojen huomioon ottamiseen yleis- ja asemakaavoituksessa sekä maakäytön suunnittelussa. Oppaasta saa lisätietoa asemakaavamerkinnöistä ja edellä käsitellyistä suunnittelukysymyksistä. Ks. vastineet 3 a c. Pyydetään kaavaehdotuksesta lausunto verkkoyhtiöiltä (Fingrid Oy, Elenia Oy). Pyydämme lähettämään meille tietoa kaavan etenemisestä. 4. Elenia Oy a) Elenia Oy:n ja Fingrid Oyj:n yhteinen johtoalue muodostuu 39 metriä leveästä johtoaukeasta ja johtoaukean reunoissa olevista 10 metriä leveistä reunavyöhykkeistä. Voimajohtoja varten on lunastettu pysyvät käyttöoikeudet johtoalueisiin. Maanomistaja ei saa harjoittaa johtoalueella sellaista toimintaa, josta saattaa koitua vaaraa johdon käytölle tai kunnossa pysymiselle. Asemakaavaluonnoksessa voimajohdolle varatuksi alueeksi on osoitettu nykyinen voimajohtoalue, joka on kaavaselostuksen mukaan 23 metriä molempien voimajohtojen keskilinjasta. Kyseiselle alueelle ei tule sijoittaa rakennuksia tai rakennelmia. Myöskään tontteja, pysäköintialueita, lastausalueita yms. ei tule sijoittaa voimajohdon johtoalueelle. Elenia Oy:n omistama voimajohto tullaan alustavien suunnitelmien mukaan uusimaan nykyiselle paikalleen 2020-luvulla. Saneerauksen yhteydessä pylväspaikat tulevat todennäköisesti muuttumaan nykyisistä pylväspaikoista. Voimajohtojen Kaavaluonnoksessa koko johtoalue on osoitettu johtoa varten varattuna alueen osana. Tarkistetaan kaavaehdotukseen johtoalueen merkintää siten, että osoitetaan se vaara-alue - merkinnällä (va) vakiintuneen käytännön mukaan. Osoitetaan osa johtoalueesta suojaviheralueeksi (EV) siten, että EV-alueen reuna on 23 metriä pohjoisemman johdon (Elenian johto) keskilinjasta. Alue, johon rakentamista ei sallita (va), on kuitenkin edelleen koko johtoalue eli 23 m molempien johtojen keskilinjoista. Noin 12 m Fingridin johdon keskilinjasta on teollisuustontilla osoitettavaa vaara-aluetta (va). Johtolinjan vaara-alueelle ei osoiteta pysäköintiä. Asemakaavassa on osoitettu koko johtoalue yhtenevällä merkinnällä ja määräyksellä (va). Merkinnässä ei eroteta johtoaukeaa ja reunavyöhykettä erikseen. Ks. vastine 4a.

6 uusimisien yhteydessä Elenia Oy:llä on tarkoituksena päivittää voimajohtojen rakennusrajoitukset koskemaan koko johtoaluetta. Johtoaukealla on pyrittävä välttämään pylväiden, mainoskylttien ja muiden korkeiden rakenteiden sijoittamista. Kun suunnitelmat tarkentuvat, näistä on kaikissa tapauksissa pyydettävä erillinen lausunto Elenia Oy:ltä. Mahdollisista ylimääräisistä johtomuutoksista aiheutuvat lisäkustannukset laskutetaan työn tilaajalta. Johtoaukealle ei osoiteta rakentamista. Ks. vastine 4a. Lisätään kaavaan yleismääräys koskien risteämälausunnon pyytämistä. 5. Ympäristölautakunta ( ) a) Suunnittelualueelle on laadittu v Kannelsuon ja Myllyrinteen asemakaavan luontoselvitys (Agriborealis osk.. Luontoselvityksestä ilmenee, että alueella, molemmin puolin valtatietä on edelleen säilynyt elinvoimainen liito-oravakanta, jota on edelleen syytä suojella. Kaiken kaikkiaan luontoselvitys on otettu hyvin huomioon kaavaehdotuksessa. b) M-alueen rajalle, vasten TY-4 -merkinnän saanutta teollisuusaluetta jätettäisiin vähintään noin metrin levyinen EV-merkinnällä varustettu suojaviheralue, joka saisi varttua luonnontilaisena ja toimia kulkureittinä luonnonvaraisille eläimille. Vaihtoehtona olisi käyttää M-merkinnän tilalla jo yleiskaava Äänekoski 2030 olevaa lähivirkistysalueen merkintää (VL). c) TY-4- merkinnän sisään kirjoitettua rajoitusta pelkästään logistiikkatoimintaan voisi miettiä. Eikö ympäristöhäiriötä aiheuttamaton teollisuus- ja varastorakentaminen olisi riittävä osoittamaan alueelle haluttavan vain häiriötä aiheuttamatonta toimintaa. Toisaalta logistiikkaan, kuljetukseen liittyvä toiminta ei ole aina ympäristöhäiriötä aiheuttamatonta. Merkitään tiedoksi, ei tarvetta muutokseen. Valtatien 4 liikennemelu ulottuu kaava-alueelle siten, ettei suunnitellun teollisuustontin itäpuolelle voida osoittaa lähivirkistysaluetta (VL) virkistysalueelle asetettujen melutasojen ohjearvojen ylittyessä. Osoitetaan M-alueelle osa-aluerajaus merkintä s-2 Alueen osa, jolla liito-oravan liikkumisen kannalta riittävä puusto on säilytettävä. Yhteys kulkee 110 kv voimajohtojen ali, jolloin puustoa ja kasvillisuutta koskee johtojen suojaaluetta koskevat rajoitteet. Tarkistetaan kaavamerkinnäksi T-5: Teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue, jolle saa sijoittaa ympäristöhäiriöitä aiheuttamatonta toimintaa. Tontin rakennetusta kerrosalasta saa enintään 20 % käyttää tontin pääkäyttötarkoitukseen liittyviä liike- ja toimistotiloja varten. 6. Tekninen lautakunta ( ) Ei huomautettavaa kaavaluonnoksesta.