Rakennusaine- ja betoniteollisuuden toimihenkilöitä koskeva TYÖEHTOSOPIMUS Rakennustuoteteollisuus RTT ry Ammattiliitto Pro ry

Transkriptio

1 Rakennusaine- ja betoniteollisuuden toimihenkilöitä koskeva TYÖEHTOSOPIMUS Rakennustuoteteollisuus RTT ry Ammattiliitto Pro ry

2 RAKENNUSAINE- JA BETONITEOLLISUUDEN TOIMIHENKILÖITÄ KOSKEVA TYÖEHTOSOPIMUS Rakennustuoteteollisuus RTT ry Ammattiliitto Pro ry

3 Rakennustieto Oy ISBN ISBN (pdf) Taitto: Taittopalvelu Yliveto Oy Paino: Pieksänprint Oy, Pieksämäki 2017

4 SISÄLLYSLUETTELO ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA... 5 I YLEISET MÄÄRÄYKSET Soveltamisala Työsuhde ja yleiset velvollisuudet Työsuhteen ehtojen muuttaminen II TYÖSUHDETURVA Irtisanomisajat Työllistymisen ja muutosturvan toimintamallit Lomautusilmoitusajat Työvoiman vähentämisen kohdistuminen Takaisinottovelvollisuus III PALKKAUS Palkka Vaativuusluokkapalkat Palvelusaikalisä Vuorotyö-, iltatyö- ja yötyölisät Sijaisuudet Osa-ajan palkka Nuorten ja harjoittelijoiden palkkaus IV TYÖAIKA Säännöllinen työaika Keskimääräinen säännöllinen työaika Työvuoroluettelo ja työajan tasoittumisjärjestelmä Liukuva työaika Lisätyö Ylityö Vapaapäivät Arkipyhäviikot Arkipyhäviikkojen työaika Sunnuntaityö Työaikapankki Päivittäinen lepoaika Vuorokausilepo Viikoittainen vapaa-aika Päivystysvalmius ja puhelinohjeet Hälytysluontoinen työ V MATKUSTAMINEN Matkakorvaukset VI SOSIAALISET MÄÄRÄYKSET Palkka sairauden tai äitiysvapaan aikana sekä tapaturman jälkeen Lääkärintarkastukset Vuosiloma Lyhyt tilapäinen vapaa ja 60-vuotispäivät VII NEUVOTTELUJÄRJESTYS Paikallinen sopiminen Neuvottelujärjestys erimielisyyksien ratkaisemiseksi

5 VIII SOPIMUKSEN SITOVUUS JA VOIMASSAOLO Sopimuksen sitovuus Sopimuksen voimassaolo PALKKAUSJÄRJESTELMÄ Palkkarakenne Toimen vaativuus Sijaisuudet ja tehtävän vaativuus Henkilökohtainen pätevyys Muu palkanosa Palvelusaikalisä Siirtyminen uuteen palkkausjärjestelmään Toimenkuvan ja pätevyyden muutokset Luontoisedut Yrityskohtaiset järjestelmät Erimielisyyksien ratkaiseminen RAKENNUSTUOTETEOLLISUUDEN YHTEISTOIMINTASOPIMUS Yleisiä määräyksiä Yhteistoimintatehtävät ja yhteistoimintaorganisaatiot Luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutetun sekä työsuojeluasiamiehen asemaa koskevat määräykset Yhteistoiminta Koulutus Tiedotustoiminta Voimaantulo TYÖAJAN LYHENTÄMINEN YKSI- JA KAKSIVUOROTYÖSSÄ TYÖAJAN LYHENNYS YKSI- JA KAKSIVUOROTYÖSSÄ KESKIMÄÄRÄISTÄ VIIKKOTYÖAIKAA NOUDATTAEN KESKEYTYVÄN KOLMIVUOROTYÖN TYÖAJAN LYHENTÄMINEN KESKEYTYMÄTTÖMÄN KOLMIVUOROTYÖN JA MAANALAISEN KAIVOSTYÖN TYÖAJAN LYHENTÄMINEN

6 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA RAKENNUSTUOTETEOLLISUUS RY AMMATTILIITTO PRO RAKENNUSAINE- JA BETONITEOLLISUUDEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUSRATKAISUA VUODELLE KOSKEVA PÖYTÄKIRJA TYÖEHTOSOPIMUS AJALLE TEKSTIMUUTOKSET 8 Takaisinottovelvollisuus Muutetaan 8 kuulumaan seuraavasti: Irtisanomisen yhteydessä tai irtisanomisajalla toimihenkilön kirjallisella ilmoituksella tai työnantajan ja toimihenkilön välisellä sopimuksella voidaan rajoittaa työnantajan työsopimuslain 6 luvun 6 mukaista tiedustelu- ja takaisinottovelvoitetta toimihenkilön kotipaikkakunnan työssäkäyntialueeseen tai muuhun sovittuun alueeseen. Ilmoitus tai sopimus on annettava tiedoksi luottamusmiehelle. 9 Palkka ja palkan maksaminen Muutetaan kuudes kappale kuulumaan seuraavasti: Paikallisesti voidaan sopia, että lopputili maksetaan työsuhteen päättymistä seuraavana yrityksen vakiintuneena palkanmaksupäivänä. 14 Osa-ajan palkka Korjataan ensimmäisen kappaleen pykälänumeroksi 21. Korjataan kuukausittaiset työajat työehtosopimuksen voimassaoloajalle seuraavasti: 5

7 KUUKAUSITYÖAIKA 2017 työpäiviä 37,5 t 40,0 t Helmikuu Maaliskuu ,5 184 Huhtikuu Toukokuu ,5 168 Kesäkuu ,5 168 Heinäkuu ,5 168 Elokuu ,5 184 Syyskuu ,5 168 Lokakuu Marraskuu Joulukuu KUUKAUSITYÖAIKA 2018 työpäiviä 37,5 t 40,0 t Tammikuu Helmikuu Maaliskuu ,5 168 Huhtikuu Nuorten ja harjoittelijoiden palkkaus Poistetaan 2. kappaleen 1. ja 2. pallon lopusta ensimmäisessä varsinaisessa työpaikassa valmistumisen jälkeen. 17 Keskimääräinen säännöllinen työaika Muutetaan kohdan 3. kappale siten, ettei paikallista sopimusta vuorokautisen työajan pidentämisestä enintään 12 tuntiin ja viikottaisen työajan 50 tunnin ylittämisestä siten, ettei paikallinen sopimus enää edellytä liittojen vahvistusta vaan ilmoitus liitoille paikallisesta sopimuksesta riittää. 24 Arkipyhäviikkojen työaika Muutetaan taulukot sopimusaikaa vastaavaksi seuraavasti: Vuonna 2017 Säännöllinen työaika 15.viikko pääsiäisviikko 4 pv 16. viikko pääsiäisen jälkeinen viikko 4 pv 18. viikko vappuviikko 4 pv 21. viikko helatorstaiviikko 4 pv 25. viikko juhannusviikko 4 pv 49. viikko itsenäisyyspäivän viikko 4 pv 52. viikko jouluviikko 3 pv Vuonna 2018 Säännöllinen työaika 1. viikko uuden vuoden viikko 4 pv 13. viikko pääsiäisviikko 4 pv 14. viikko pääsiäisen jälkeinen viikko 4 pv 6

8 26 Joustovapaa Muutetaan Joustovapaa-pykälän nimeksi Työaikapankki. Muutetaan 15 kuulumaan seuraavasti: Paikallisesti voidaan sopia lisä-, yli-, ja sunnuntaityöstä maksettavan korotuksen tai ko. ajalta maksettavan koko palkan, työajan lyhentämisvapaiden sekä lomarahan siirtämisestä työaikapankkiin. Menettelytavat, kuten vapaiden pitäminen, tulee sopia paikallisesti. Jos menettelytavoista ei päästä paikalliseen sopimukseen, menetellään vuosilomalain 27 (säästövapaa) säädetyllä tavalla. Laaditaan malleja paikalliseksi sopimukseksi työaikapankista. 32 Matkustamista koskevat määräykset Lisätään 1. kohdan toiseen kappaleeseen: Matkakustannusten korvausten verottaminen määräytyy kulloinkin voimassaolevan verolainsäädännön ja Verohallinnon ohjeiden mukaan eivätkä kaikki työehtosopimuksen mukaiset matkakustannusten korvaukset välttämättä ole verovapaita. Muutetaan pykälään kirjatut matkakustannusten korvaukset vuoden 2017 tasolle. Palkkausjärjestelmä Muutetaan HPO-osio uusien säännösten mukaiseksi ja lisätään kappale Muu palkanosa alla olevasti sekä lisätään MPO palkkarakennekuvaan. Lisätään pätevyysmatriisimalli työehtosopimuksen loppuun. 4 Henkilökohtainen pätevyys 4.1 Pätevyyden arviointi Pätevyydenarvioinnilla voidaan palkkarakenteen henkilökohtainen palkanosa määrittää järjestelmällisesti, oikeudenmukaisesti ja kannustavasti. Arvioinnin tasapuolisuuden ja johdonmukaisuuden turvaamiseksi yrityksen tulee käyttää jär jestelmällistä pätevyydenarviointia. Tämä toteutetaan yrityksessä paikallisesti sovittavalla pätevyydenarviointijärjestelmällä, jossa yrityksen toiminta ja tavoitteet määrittävät käytettävien oikeudenmukaisiksi ja kannustaviksi koettujen pätevyystekijöiden valinnan ja niiden painotuksen. Pätevyydenarviointijärjestelmästä sovittaessa osapuolilla on seuraavat vaihtoehdot: 1. paikallisesti sovitaan jatkettavan yrityksessä jo käytössä olevan pätevyydenarviointijärjestelmän soveltamista, 2. paikallisesti sovitaan uudesta yrityskohtaisesta pätevyydenarviointijärjestelmästä TAI 3. paikallisesti sovitaan käytettäväksi tämän sopimuksen kohdan 4.2. Pätevyystekijät ja 4.3. Pätevyysosan suuruus mukaista pätevyydenarviointijärjestelmää. Jos osapuolet eivät pääse paikalliseen sopimukseen pätevyydenarviointijärjestelmästä, on yrityksessä otettava käyttöön tämän sopimuksen kohdan 4.2. Pätevyystekijät ja kohdan 4.3. Pätevyysosan suuruus mukainen pätevyydenarviointijärjestelmä. 7

9 Yrityksessä jo aiemmin käytössä olleen pätevyydenarviointijärjestelmän muuttamiseksi on muuttamista esittävän osapuolen kirjallisesti esitettävä asialliset perusteet muutostarpeelle. Pätevyydenarviointijärjestelmää muutettaessa, muutokselle on sovittava siirtymäaika, jonka kuluessa kaikkien toimihenkilöiden henkilökohtainen pätevyys arvioidaan muutetun järjestelmän mukaisesti. Tässä yhteydessä toimihenkilön henkilökohtainen palkan osa voi nousta tai laskea riippumatta siitä, onko toimihenkilön toimenkuva tai työn vaativuusluokkapalkka (TVL-palkka) muuttuneet. Toimihenkilön kokonaispalkka ei kuitenkaan voi uudistuksen takia laskea. Pätevyyden arvioinnin suorittaa esimies, joka pyrkii pätevyyden arvioinnissa ehdottomaan objektiivisuuteen. Henkilökohtaisten tekijöiden arviointi suoritetaan vähintään kerran vuo dessa, ellei paikallisesti toisin sovita. Mikäli kyseisen henkilön pätevyys on arvioitu jo aiemmin ja hänen hoitamansa toimi on säilynyt entisellään, arvioinnissa todetaan edellisen arvioinnin tulokset ja verrataan niitä arviointihetken tilanteeseen. Tehtävien vaativuuden arvioinnin perustana olevat toimenkuvat on tarkistettava samassa yhteydessä ennen henkilökohtaisen pätevyyden arviointia, jolloin TVL-palkka voi nousta tai laskea. Toimihenkilön henkilökohtaisten tekijöiden arviointi suoritetaan puolen vuoden kuluessa työsuhteen alkamisesta. Siihen saakka palkka on vähintään TVL-palkan suuruinen. Kun työsuhde on kestänyt puoli vuotta, tulee henkilökohtaisen palkanosan olla vähintään 2 % TVL- palkasta. Toimihenkilön pätevyyttä ja työsuoritusta arvioidaan aina suhteessa hänen sen hetkisiin tehtäviinsä. Mikäli tehtävät muuttuvat, on henkilön pätevyys suhteessa uusiin tehtäviin arvioitava uudelleen. Pätevyyttä vastaava osuus henkilökohtaisesta kokonaispalkasta voi siis tällaisessa tilanteessa nousta tai laskea. Toimihenkilöllä on oikeus saada tietoonsa itseään koskevan arvioinnin perusteet, tulokset ja vaikutukset. Arvioinnin tulokset on säilytettävä seuraavaa arviointia varten. Toimihenkilöiden luottamushenkilölle annetaan vuosittain ryhmä tietona eli vähintään 3 toimihenkilöä käsittävän ryhmän pätevyydenarviointitulokset eriteltyinä TVL-palkkaryhmittäin, sukupuolittain ja sukupuolet yhteensä. Samalla ilmoitetaan kunkin TVLpalkkaryhmän henkilökohtaisten pätevyyksien keskiarvo sukupuolittain ja sukupuolet yhteensä. 4.2 Pätevyystekijät Pätevyydenarviointi mahdollistaa yrityskohtaisten erityistarpeiden huomioimisen. Liitteenä olevassa matriisissa on pätevyystekijöitä sekä niiden arviointitapoja, joita käytetään, jos yrityksessä ei ole laadittu omaa pätevyydenarviointijärjestelmää. Matriisin eri tekijöiden keskinäistä painotusta voidaan muuttaa matriisin sisällä yrityksessä sovittavalla tavalla. Taulukon yhteispisteiden minimin on oltava 18 ja maksimin 180. Pisteitä saa 1-10 pistettä vaativuuskriteeriä kohti, jos muuta ei ole sovittu. Maksimipistemäärä on näin ollen 180 pistettä. Toimihenkilön pätevyystaso saadaan selville vertaamalla toimihenkilön saamaa yhteispistemäärää arviointijärjestelmän maksimipistemäärään. 8

10 Liitteen arviointitekijöiden 1-18 yhteispisteet / 180 = PÄTEVYYSTASO 4.3 Pätevyysosan suuruus Pätevyysosa on suuruudeltaan enintään 18 % TVL-palkasta, ellei yrityksessä paikallisesti sovita muuta. Pätevyyden vaikutus palkkaan on mitatun pätevyystason suhde 18 %:in. Pätevyysosa on vähintään 2 %. Pätevyystaso x 18 = HPO % 4.4. Henkilökohtaisen palkanosan arviointiryhmä Yrityksen vaativuusluokkapalkat määrittelevä arviointiryhmä tai, jos yrityksessä ei ole arviointiryhmää, vähintään yksi työnantajan ja yksi toimihenkilöiden edustaja muodostavat henkilökohtaisen palkanosan arviointiryhmän, jonka tehtävänä on valvoa esimiehen suorittaman pätevyydenarvioinnin asiallisuutta ja oikeudenmukaisuutta. Toimihenkilöllä on pätevyydenarvioinnin tiedoksi saatuaan ja kokiessaan sen epäasialliseksi tai epäoikeudenmukaiseksi mahdollisuus toimittaa pätevyydenarviointi arviointiryhmälle. Tässä yhteydessä on kirjallisesti esitettävä asialliset perustelut sille, miksi kokee pätevyydenarvioinnin epäasialliseksi tai epäoikeudenmukaiseksi. Arviointiryhmän tulee pyytää kyseisen pätevyydenarvioinnin suorittaneelta esimieheltä perustelut arvioinnilleen erityisesti niiden seikkojen osalta, jotka toimihenkilön on perusteluissaan katsonut epäasiallisiksi tai epäoikeudenmukaisiksi. Esimiehen tulee toimittaa perustelunsa arviointiryhmälle viivytyksettä. Arviointiryhmä käsittelee esimiehen antamat perustelut ja havaitessaan niissä epäasiallisuutta tai epäoikeudenmukaisuutta, määrää esimiehen suorittamaan pätevyydenarvioinnin uudestaan. Esimies toimittaa uudelleen suoritetun pätevyydenarvioinnin sekä toimihenkilölle että arviointiryhmälle. Arviointiryhmällä on oikeus vuosittain saada samat tiedot kuin luottamushenkilöllä yllä kohdassa 4.1. vähintään 3 toimihenkilöä käsittävästä ryhmästä. 5. Muu palkanosa Palkkaan saattaa sisältyä muu palkanosa, joka johtuu tehtävän vaativuuden ja henkilökohtaisen pätevyyden arviointiin kuulumattomista tekijöistä, esimerkiksi markkinatilanteesta. Muu palkanosa voi leikkautua tai kasvaa esimerkiksi silloin, kun pätevyydenarviointijärjestelmää muutetaan tai työehtosopimuksella on sovittu yleiskorotusta suuremmasta TVL-palkkataulukoiden korottamisesta. Muutetaan kappaleen 5. Palvelusaikalisä numeroksi 6. Muutetaan kappaleen 6 Siirtyminen uuteen palkkarakenteeseen numeroksi 7 ja nimeksi Siirtyminen uuteen palkkausjärjestelmään. 9

11 Muutetaan kappale 7. Siirtyminen uuteen palkkausjärjestelmään kuulumaan seuraavasti: Siirryttäessä uuteen palkkausjärjestelmään arvioidaan jokaisen toimihenkilön palkka uudestaan uuden palkkausjärjestelmän perusteella. Jos uuden palkkausjärjestelmän mukainen palkka on korkeampi kuin toimihenkilön vanha palkka, voidaan sitä korottaa uutta palkkaa vastaavaksi. Jos uuden palkkausjärjestelmän mukainen palkka on pienempi kuin toimihenkilön vanha palkka, ei toimihenkilön palkka uuteen palkkausjärjestelmään siirryttäessä saa laskea. Muutosten seurauksena toimihenkilön Muu palkanosa voi nousta tai laskea. Myös palvelusaikalisää käsitellään siirtymävaiheessa yhtenä osana toimihenkilön henkilökohtaista palkkaa. Poistetaan kappaleen 7 Siirtyminen uuteen palkkausjärjestelmään esimerkit 1 ja 2. Lisätään uusi kappale 8. Toimenkuvan ja pätevyyden muutokset, joka kuuluu seuraavasti: Jos toimihenkilö siirtyy pysyvästi vaativuudeltaan matalampaan tehtävään, tulee myös vaativuusluokka muuttaa tehtävää vastaavaksi. Samalla toimihenkilön henkilökohtainen palkanosa arvioidaan suhteessa uuteen toimenkuvaan. Näiden johdosta toimihenkilön kokonaispalkka voi nousta tai laskea. Muutos toteutetaan ensisijaisesti sopimalla. Jos muutos tapahtuu työnantajan aloitteesta eivätkä osapuolet pääse muutoksesta sopimukseen, toteutetaan muutos irtisanomisaikaa noudattaen. Tällöin myös toimihenkilön uusi palkka astuu voimaan vasta irtisanomisajan kuluttua. Jos sovitun pätevyydenarviointijärjestelmän mukaan toimihenkilön pätevyystaso putoaa, on työnantajalla oikeus alentaa toimihenkilön henkilökohtaista palkanosaa niin, että uusi henkilökohtainen palkanosa vastaa pätevyydenarviointijärjestelmän perusteella määräytyvää tasoa. Ennen palkan alentamista työnantajan on annettava toimihenkilölle mahdollisuus nostaa pätevyystaso entiselle tasolle sovitun tarkastelujakson aikana. Jollei muusta tarkastelujakson pituudesta ole sovittu, on tarkastelujakson pituus yksi vuosi. Muutetaan kappaleen 7. Luontoisedut numeroksi 9. Muutetaan kappaleen 8. Yrityskohtaiset järjestelmät numeroksi 10. ja muutetaan kappale kuulumaan seuraavasti: Yrityskohtaisista palkkausjärjestelmistä sovitaan paikallisesti. Liitot voivat pyydettäessä saada tietoja kehitteillä olevista järjestelmistä. Muutetaan kappaleen 9. Erimielisyyksien ratkaiseminen numeroksi 11. Työajan lyhentäminen yksi- ja kaksivuorotyössä Korjataan kappaleen 3. Vapaan antaminen kolmannen kappaleen pykälänumeroksi 14 (osa-ajan palkka). Työajan lyhennys yksi- ja kaksivuorotyössä keskimääräistä viikkotyöaikaa noudattaen Muutetaan ensimmäiseen kappaleeseen vuosiluvut sekä työtunnit. 10

12 Keskeytyvän kolmivuorotyön työajan lyhentäminen Muutetaan ensimmäiseen kappaleeseen vuosiluvut sekä työtunnit. Keskeytymättömän kolmivuorotyön ja maanalaisen kaivostyön työajan lyhentäminen Korjataan neljänneksi viimeisen kappaleen pykälänumeroksi 36 ja ko. pykälän nimeksi lyhyt tilapäinen vapaa. Muutetaan kolmanneksi viimeinen kappale kuulumaan seuraavasti: Työehtosopimuksen 21 :n (ylityö) mukaisena jakajana käytetään lukua 149. Korjataan toiseksi viimeisen kappaleen pykälänumeroksi 14. MUUT MÄÄRÄYKSET ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJAAN 1. Palkkausjärjestelmä Liitot toteavat, että tehtävien vaativuusluokittelussa voidaan käyttää myös taulukon välilukuja, mikäli yrityksen luokittelutoimikunnassa näin yhdessä sovitaan. 2. Palkkatilastoyhteistyö Todettiin, että osapuolet ovat sopineet erillisellä sopimuksella rakennustuoteteollisuuden toimihenkilöitä koskevien tilastotietojen toimittamisesta tähän sopimukseen sidotuille järjestöille. 3. Suojavarusteet Työnantaja on velvollinen antamaan kaivoksessa työskentelevän toimihenkilön käytettäväksi tarvittaessa kaivostyön erikoisolosuhteiden vaatimat suoja-asusteet ja välineet, kuten esim. kaivoskengät, rukkaset, suojapuku. Mikäli asiantuntijalausuntojen tai muun vastaavan perusteen nojalla yhteisesti voidaan todeta, että erityisen suojavaatteiden tai -varusteiden käytöllä työssä on turvallisuus- tai terveysolosuhteita olennaisesti parantava vaikutus, hankkii työnantaja tällaisen suojavaatteen tai -varusteen työpaikalle toimihenkilön käyttöön, vaikka sen antaminen työturvallisuuslain mukaan ei olisi välttämätöntä. Tällä ei tarkoiteta tavanomaista työvaatetusta. 4. Viittausmääräykset Yksinomaan työaikalain pykäliin viittaavat määräykset eivät ole työehtosopimuksen osia. 5. Tutustu työelämään ja tienaa -kampanja Liitot uudistavat Tutustu työelämään ja tienaa kampanjaa koskevan pöytäkirjan koko sopimuskaudeksi

13 6. Teollisuuslinjaperiaate Sopijapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että toimihenkilöitä koskevia työehtosopimuksia voidaan solmia yksinomaan teollisuuslinjaperiaatetta noudattaen siten, että ne käsittävät koko asiaomaisen teollisuusalan kaikki toimihenkilöt erikoisammattialasta tai koulutuksesta riippumatta. 7. Rinnakkaissopimukset Osapuolet sitoutuvat vaikuttamaan siihen, ettei tämän sopimuksen soveltamis piirissä tehdä rinnakkaissopimuksia. 8. Pykälätarkistus Sovittujen muutosten vaikutus työehtosopimuksen pykälien numerointiin ja työehtosopimuksen sisäisiin viittauksiin tarkastetaan. Osapuolet sopivat, että sopimuskauden aikana työehtosopimus tarkastetaan kokonaisuudessaan virheellisten pykäläviittausten ja muiden teknisten virheiden osalta ja seuraavassa työehtosopimuksessa virheet korjataan. 9. Palkkaamisen helpottaminen Yritykset voivat paikallisesti luottamusmiehen kanssa sopia yrityksessä noudatettavasta menettelystä ensimmäistä kertaa alalle tulevien ilman alan ammatillista koulutusta ja alan työkokemusta olevien henkilöiden työkokeiluksi. Tämä yrityskohtainen sopimus on voimassa työehtosopimuskauden loppuun asti. Yrityskohtaisessa sopimuksessa on sovittava seuraavista ehdoista: Työkokeiluun osallistuvan toimihenkilön työkokeilusopimus tehdään enintään kuudeksi kuukaudeksi. Työkokeilusopimus voidaan tänä aikana molemmin puolin purkaa kuten koeaikainen työsopimus. Työkokeiluaikana toimihenkilön kuukausipalkka voidaan sopia työehtosopimuksen alimmasta vaativuusluokkapalkasta poiketen kuitenkin niin, että se on vähintään euroa kuukaudessa. Kuukausipalkan lisäksi työehtosopimuksessa maksettavaksi määrätyt lisät maksetaan normaalisti työehtosopimuksen mukaan. Samalla kun yrityksessä työnantajan ja luottamusmiehen välillä sovitaan yrityskohtaisesta työkokeilumenettelystä, nimetään myös toimihenkilö, jonka tehtävänä on työkokeilijan opastaminen ja perehdyttäminen. Samalla sovitaan miten opastaminen ja perehdyttäminen toteutetaan. 10. Paikallisen sopimisen edistäminen Osapuolet toteavat työehtosopimuksen sisältävän paljon paikallisen sopimisen mahdollisuuksia mukaan lukien työaikapankin ja tarvetta paikallisen sopimisen lisäämiselle työehtosopimukseen ei selvitysten mukaan ole havaittu. Sen sijaan olemassa olevien mahdollisuuksien aiempaa tehokkaampaa hyödyntämistä ja luottamuksellisia suhteita työpaikoilla pyritään edistämään yhteisillä koulutuksilla sopimuksen voimassaolokauden aikana. 12

14 TYÖRYHMÄT 1. Työssä jaksaminen ja tuottavuus Perustetaan työryhmä pohtimaan keinoja toimihenkilöiden työssä jaksamisen ja tuottavuuden parantamiseksi. 2. Työturvallisuusvastuu Liitot pitävät tärkeänä, että toimihenkilön työturvallisuusvastuun määräytymiseen kiinnitetään yrityksissä huomiota. Työturvallisuusvastuun määräytyminen tulee selvittää erityisesti niissä tilanteissa, jolloin työnjohtaja ei ole työssä. Liitot järjestävät koulutusta ja antavat ohjeistusta työturvallisuusvastuusta tarpeen mukaan. 3. Korttimaailman yksinkertaistaminen -työryhmä Osapuolet toimivat yhteisesti niin, että erilaisten pätevyyksien ylläpitäminen Taito-rekisterissä helpottuu ja myös pätevyyksien edellyttämiä koulutuksia järkiperäistettäisiin. Osapuolet selvittävät mahdollisuuksia Valtti-kortin ja Pron jäsenkortin yksinkertaistamiseen ja korttimaailman yksinkertaistamiseen muutoin. VOIMASSAOLO Työehtosopimus on voimassa lukien saakka. Helsingissä, 30. päivänä tammikuuta, 2017 RAKENNUSTUOTETEOLLISUUS RY AMMATTILIITTO PRO RY 13

15 RAKENNUSAINE- JA BETONITEOLLISUUDEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUS I YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Soveltamisala Tämän sopimuksen piiriin kuuluvat Rakennustuoteteollisuus RTT ry:n rakennusaine- ja betoniteollisuutta harjoittavien jäsenyritysten palveluksessa olevat, toimihenkilötehtävis sä työskentelevät henkilöt. Sopimuksen soveltamisala on tehtäväkohtainen, minkä vuoksi ei työsuhteen luonteella, henkilön koulutustasolla, annetulla tilastonimikkeellä, palkanmaksutavalla tai palkkaus muodolla ole ratkaisevaa merkitystä sopimuksen soveltamisen kannalta. Sopimuksen soveltamisalaan kuuluvat mm. tuotantoon, tutkimus- ja tuotekehitykseen, suunnitteluun, logistiikkaan, taloushallintoon, henkilöstöhallintoon, myyntiin, markki nointiin, tietotekniikkaan, tietojenkäsittelyyn, varastotoimintoihin, kuljetuksiin, vientiin ja tuontiin liittyvät toimihenkilötehtävät. Sopimuksen soveltamisalalla ei ole koulutuksellista ylärajaa. Tämä merkitsee sitä, että esim. korkeakoulu-, ammattikorkeakoulu- tai muun erityiskoulutuksen saanut toimihen kilö kuuluu tämän sopimuksen soveltamispiiriin edellyttäen, että toimi sisältönsä perus teella kuuluu sopimuksen soveltamisalaan. Ammattitaito voidaan hankkia myös käytän nön kokemuksen kautta. Esimiesasema ei sellaisenaan sulje tehtävää pois sopimuksen piiristä. Sopimus ei koske henkilöitä, jotka kuuluvat yrityksen johtoon tai jotka edustavat työn an tajaa toimihenkilökunnan palkka- ja työehtoja määriteltäessä eikä henkilöitä joilla on itsenäinen asema ja hallinnollinen, taloudellinen tai toiminnallinen vastuu yrityksessä tai sen huomattavassa osassa sekä asemaltaan näihin verrattavissa olevia henkilöitä. Täl laisia voivat olla henkilöt, joilla ei ole esimiesvastuuta, mutta jotka edustavat asiantun temusta omalla erikoisalallaan ja jotka tästä syystä ja asemansa itsenäisyyden puoles ta ovat rinnastettavissa edellä mainittuihin sopimuksen ulkopuolelle jääviin henkilöihin. Henkilöihin, jotka suorittavat työnsä pääasiallisesti provisiotyönä, noudatetaan tämän sopimuksen määräyksiä soveltuvin osin. Pöytäkirjamerkintä: Sopimuksen ylä- ja alaraja määräytyy muutoin Rakennustuoteteollisuus RTT ry:n ja Teknisten Liitto TL ry:n ja Svenska Tekniska Funktionärsförbundet i Finland STAF rf:n välillä sekä Rakennustuoteteollisuus RTT ry:n ja Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liitto STL ry:n välillä allekirjoitettujen työehtosopimusten 1 :n mukaisesti. Menettelytapaohje: Luottamusmiehelle on annettava tieto uusista toimihenkilöistä. 14

16 2 Työsuhde ja yleiset velvollisuudet 1. Työnjohto-oikeus Työnantajalla on oikeus johtaa ja jakaa työtä sekä ottaa toimeen ja erottaa toimihen kilö. 2. Järjestäytymisvapaus ja ammattiyhdistysjäsenmaksujen pidättäminen Osapuolet toteavat järjestäytymis- ja yhdistysvapauden olevan puolin ja toisin loukkaa maton. Työnantaja pidättää, mikäli toimihenkilö on antanut siihen valtuutuksen, tähän työehto sopimukseen osallisen toimihenkilöjärjestön jäsenmaksut ja tilittää ne palkanmaksu kausittain kyseisen järjestön nimeämälle pankkitilille. Pidättäminen suoritetaan siten kuin keskusjärjestöjen allekirjoittamassa sopimuspöytäkirjassa on erikseen sovittu. Toimihenkilölle annetaan kalenterivuoden tai työsuhteen päätyttyä verotusta varten todistus pidätetystä summasta. 3. Vastuuvakuutus ja ryhmähenkivakuutus Työnantaja ottaa esimiesasemassa oleville toimihenkilöille tarkoitetun ns. työnantajan vastuuvakuutuksen, joka peittää työnantajan, hänen sijaisensa sekä vakuutuksenot tajan palveluksessa johtavassa tai valvovassa asemassa olevan toimihenkilön, esim. työnjohtajan vastuun omalle työntekijälle tuotetusta henkilö- ja omaisuusvahingosta siltä osin kuin vahinko ei kuulu korvattavaksi lain säätämässä tapaturmavakuutuksessa tai liikennevakuutuksessa. Korvausten enimmäismäärät ovat henkilövahingosta euroa kuitenkin siten, että korvauksen enimmäismäärä on euroa yhtä hen kilöä kohti ja omaisuusvahingosta euroa. Työnantaja toteuttaa kustannuksel laan toimihenkilöitä koskevan ryhmähenkivakuutuksen siten kuin siitä on keskusjärj estöjen välillä sovittu. 4. Yleiset velvollisuudet Toimihenkilön tulee asemansa edellyttämällä tavalla edistää ja valvoa työnantajan etuja. Työnantajan tulee luottamuksella suhtautua toimihenkilöön ja mahdollisuuksien mu kaan tukea toimihenkilöä myös tämän pyrkiessä kehittämään ammattitaitoaan. Työnan tajan tulee tiedottaa toimihenkilölle hänen asemassaan tapahtuvista muutoksista mah dollisimman aikaisin ja tukea toimihenkilöä hänen toimiessaan työnantajan edustajana. Toimihenkilön alaisia koskevista ratkaisuista työnantajan tulee tiedottaa viimeistään silloin, kun näistä tiedotetaan alaisille. Toimihenkilö tulee perehdyttää työhön ja siinä tapahtuviin muutoksiin. Uusi toimihenkilö tulee perehdyttää myös yritykseen ja sen toimintaperiaatteisiin sekä henkilöstöpolitiik kaan ja mahdollisiin järjestyssääntöihin. Uudelle toimihenkilölle selvitetään sovellettava työehtosopimus ja sen neuvottelujärjes telmä sekä toimihenkilöiden edustajat. 3 Työsuhteen ehtojen muuttaminen Työsuhteen ehtoja voidaan muuttaa, jos molemmat osapuolet siitä sopivat. Jos asiasta ei voida sopia, voidaan muutos toteuttaa, mikäli sille on irtisanomiseen oikeuttava pe ruste ja noudatetaan irtisanomisaikaa. Menettely on siis sama kuin työsopimusta irtisa nottaessa. Toimihenkilö saatetaan siirtää toiseen tehtävään siten, että hänen toimihenkilöase mansa säilyy. Jos se merkitsee huononnusta hänen etuihinsa, tulee tässäkin tapauksessa olla edellä mainittu peruste ja noudattaa 4 :n mukaista irtisanomisaikaa. 15

17 II TYÖSUHDETURVA 4 Irtisanomisajat Ellei muusta irtisanomisajasta ole irtisanomisen yhteydessä sovittu, työnantajan on irti sanoessaan työsopimuksen noudatettava 14 päivän irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut enintään yhden vuoden, yhden kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli vuoden mutta enintään neljä vuotta, kahden kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli neljä mutta enintään kahdeksan vuotta, neljän kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli kahdeksan mutta enintään 12 vuotta, kuuden kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli 12 vuotta. Ellei muusta irtisanomisajasta ole irtisanoutumisen yhteydessä sovittu, toimihenkilön on irtisanoessaan työsopimuksen noudatettava 14 päivän irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut enintään viisi vuotta, yhden kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli viisi vuotta. Työnantaja tai toimihenkilö voi halutessaan sisällyttää lomakauden ( ) aikana irtisanomisaikaan edellisen lomanmääräytymisvuoden aikana ansaitun, vielä pitämättö män vuosiloman. 5 Työllistymisen ja muutosturvan toimintamallit Työnantajan, työntekijöiden ja työvoimaviranomaisen välisen uuden toimintamallin tavoitteena on yhteistyön tehostaminen ja työntekijän mahdollisimman nopea työllistyminen. 1. Yhteistoiminta- ja irtisanomismenettely Työnantaja esittää vähintään 10 työntekijää koskevien yhteistoimintaneuvottelujen alussa toimintasuunnitelman. Sen sisällöstä neuvotellaan henkilöstön edustajien kanssa. Suunnitelmassa selostetaan neuvottelujen menettelytavat ja muodot, suunniteltu aikataulu sekä suunnitellut toimintaperiaatteet irtisanomisaikana työnhaun, koulutuksen ja työhallinnon palvelujen käytön osalta. Suunnitelmassa otetaan huomioon olemassa olevat normit siitä, miten työvoiman vähentämismenettelyssä toimitaan. Jos yhteistoimintaneuvottelut koskevat alle 10 työntekijää, yhteistoimintamenettelyssä esitetään suunnitellut toimintaperiaatteet irtisanomisaikana työnhaun, koulutuksen ja työhallinnon palvelujen käytön osalta. Suunniteltua vähentämistä koskevan yhteistoimintamenettelyn yhteydessä käsitellään myös henkilöstösuunnitelmaan tarvittavat muutokset. Työnantaja ja työvoimaviranomainen kartoittavat yhteistyössä tarvittavat julkiset työvoimapalvelut viivyttelemättä yhteistoimintamenettelyn tai pienten yritysten irtisanomismenettelyn alettua. Työvoimaviranomaisen kanssa pyritään sopimaan tarjottavien palvelujen laadusta ja niiden toimeenpanon aikataulusta sekä yhteistyöstä niiden toteutuksessa. Henkilöstön edustajat osallistuvat yhteistyöhön. 16

18 2. Työllistymisohjelma ja sen toteuttaminen irtisanomisaikana Työnantajalla on tiedottamisvelvollisuus oikeudesta työllistymisohjelmaan ja korotettuun koulutustukeen. Työnantaja ilmoittaa työvoimaviranomaiselle taloudellisin tai tuotannollisin perustein suoritetusta irtisanomisesta, jos irtisanotulla työntekijällä on työhistoriaa vähintään kolme vuotta. Ilmoitusvelvollisuus koskee myös sellaisen määräaikaisen työsuhteen päättymistä, joka on muodostunut yhdestä tai useammasta keskeytymättömänä tai vain lyhytaikaisin keskeytyksin yhteensä vähintään kolme vuotta samaan työnantajaan jatkuneesta määräaikaisesta työsopimuksesta. Työnantaja on velvollinen antamaan työvoimaviranomaiselle työntekijän suostumuksella hänen koulutustaan, työkokemustaan ja työtehtäviään koskevat tiedot heti irtisanomisten tapahduttua. Työnantaja osallistuu erikseen niin sovittaessa muutoinkin työllistymisohjelman laatimiseen. Työntekijällä on mahdollisuus osallistua työllistymisohjelman laatimiseen. Työllistymisohjelmaa voidaan tarvittaessa täydentää myöhemmin. Jos asiasta ei ole irtisanomisen tapahduttua muuta sovittu, työntekijällä on oikeus vapaaseen ilman ansionmenetystä osallistuakseen irtisanomisaikanaan työllistymisohjelman tekemiseen, oma-aloitteiseen tai viranomaisaloitteiseen työpaikan hakuun ja työhaastatteluun, uudelleensijoitusvalmennukseen, työssä oppimiseen ja harjoitteluun taikka työllistymisohjelmansa mukaiseen työvoimapoliittiseen koulutukseen. Vapaan pituus on työsuhteen kestosta riippuen seuraava: 1. enintään 5 päivää, jos työntekijän irtisanomisaika on enintään yksi kuukausi; 2. enintään 10 päivää, jos työntekijän irtisanomisaika on yli yksi kuukausi mutta enintään neljä kuukautta; 3. enintään 20 päivää, jos työntekijän irtisanomisaika on yli neljä kuukautta. 4. lisäksi jos työntekijän irtisanomisaika on yli kuusi kuukautta, työntekijällä on oikeus kouluttautumiseen enintään 30 päivää. Edellytyksenä on yllä mainittua kohtaa 4) lukuun ottamatta lisäksi, ettei vapaasta aiheudu työnantajalle merkittävää haittaa. Työntekijän on ilmoitettava vapaasta työnantajalle viivyttelemättä ja pyydettäessä esitettävä luotettava selvitys vapaan perusteesta. 6 Lomautusilmoitusajat Työnantajan on lomauttaessaan toimihenkilön taloudellisista tai tuotannollisista syistä johtuvan työn vähentymisen vuoksi noudatettava vähintään 14 päivää lomautusilmoitusaikaa, jos työsuhde on kestänyt enintään vuoden; ja yhden kuukauden lomautusilmoitusaikaa, jos työsuhde on kestänyt yli vuoden. Vajaatyöllisyystilanteessa käytetään ensisijaisesti työajan tasaamisvapaata ja tarvitta essa vasta sen jälkeen turvaudutaan lomauttamiseen. 17

19 Poikkeukselliset lomautustilanteet: Lomautuksen peruuttaminen Mikäli työnantajalle lomautusilmoitusaikana ilmaantuu uutta työtä, voidaan lomautuk sen peruuttaminen ilmoittaa ennen lomautuksen alkamista. Lomautuksen siirtäminen Jos lomautusilmoitusaikana ilmaantuu (tilapäistä) työtä, lomautuksen alkamista voi daan siirtää myöhempään ajankohtaan uutta lomautusilmoitusta antamatta. Siirto voi daan suorittaa vain kerran ja enintään sillä määrällä, jonka lomautusilmoitusaikana ilmaantunut työ kestää. Lomautuksen keskeyttäminen Työnantaja ja toimihenkilö voivat myös sopia lomautuksen keskeyttämisestä tilapäisen työn suorittamisen ajaksi, jolloin lomautus jatkuu uutta ilmoitusta antamatta välittömästi työn tekemisen jälkeen. Tällainen sopimus on syytä tehdä ennen työn alkamista ja samalla selvittää tilapäisen työn arvioitu kestoaika. 7 Työvoiman vähentämisen kohdistuminen Yhteistoimintalain piirissä olevissa yrityksissä sovelletaan lain määräyksiä. Mikäli yhteistoimintalaki ei tule sovellettavaksi, tulee työnantajan lomauttaessaan tai irtisa noessaan toimihenkilöitä tuotannollisilla tai taloudellisilla syillä selvittä kohdistumisen perusteet lomautettavalle tai irtisanottavalle toimihenkilöille tai hänen edustajalleen. Arvioitaessa muusta kuin toimihenkilöstä johtuvasta syystä tapahtuneen irtisanomisen tai lomauttamisen kohdistumista, tulee ensisijaisesti kiinnittää huomiota toimihenki löi den ammattitaitoon ja monitaitoisuuteen sekä jäljelle jääviin tehtäviin. Lisäksi tulee kiinnittää huomiota siihen, että ketään ei syrjitä työsuhteen keston, sukupuolen tai sosiaalisten tekijöiden perusteella. 8 Takaisinottovelvollisuus Irtisanomisen yhteydessä tai irtisanomisajalla toimihenkilön kirjallisella ilmoituksella tai työnantajan ja toimihenkilön välisellä sopimuksella voidaan rajoittaa työnantajan työsopimuslain 6 luvun 6 mukaista tiedustelu- ja takaisinottovelvoitetta toimihenkilön kotipaikkakunnan työssäkäyntialueeseen tai muuhun sovittuun alueeseen. Ilmoitus tai sopimus on annettava tiedoksi luottamusmiehelle. III PALKKAUS 9 Palkka Toimihenkilön palkka on kuukausipalkka. Se on maksettava ennakolta ilmoitettuna, kiinteänä palkanmaksupäivänä. Toimihenkilön palkka muodostuu toimen vaativuuteen perustuvasta tehtäväkohtaisesta palkanosasta ja henkilökohtaiseen pätevyyteen ja työsuoritukseen perustuvasta henkilö kohtaisesta palkanosasta. 18

20 Palkan lisäksi toimihenkilölle maksetaan palkkausjärjestelmän ulkopuolista voimassa ole van työsuhteen yhtäjaksoiseen kestoon perustuvaa erillistä palvelusaikalisää. Palkkausjärjestelmä on tämän sopimuksen liitteenä. Henkilökohtaisen palkanosan suuruus tulee puolen vuoden työsuhteen jälkeen olla vä hintään 2 prosenttia asianomaisen toimen vaativuusluokan ohjepalkasta. Yleiskorotusta laskettaessa kuukausipalkkaan luetaan tehtäväkohtainen ja henkilökoh tainen palkanosa sekä luontoisedut mutta ei palvelusaika-, vuorotyölisiä ja sunnuntaityö korotuksia. Paikallisesti voidaan sopia, että lopputili maksetaan työsuhteen päättymistä seuraavana yrityksen vakiintuneena palkanmaksupäivänä 10 Vaativuusluokkapalkat Vaativuusluokat (TVL) ja niiden mukaiset vaativuusluokkapalkat (VLP) ovat pisterajojen mukaan seuraavat: lukien koko sopimuskauden ajan: TVL Pisteet VLP /kk Palvelusaikalisä Palkan lisäksi toimihenkilölle maksetaan palkkausjärjestelmän ulkopuolista voimassa olevan työsuhteen yhtäjaksoiseen kestoon perustuvaa erillistä palvelusaikalisää. Palvelusaikalisää maksetaan kuukausittain seuraavasti: Työsuhteen kesto Euro/kk yli 5 vuotta 30 yli 10 vuotta 40 yli 15 vuotta 49 yli 20 vuotta 57 yli 25 vuotta 67 Palvelusaikalisä maksetaan vuosiportaan täyttymistä seuraavan kalenterikuukauden alusta. 19

21 Palvelusajalla tarkoitetaan nykyisen työsuhteen yhtäjaksoista kestoaikaa. Nykyiseen työsuhteeseen välittömästi liittyvä työskentelyaika saman yrityksen määräysvallassa olevissa eri yrityksissä lasketaan palvelusvuosia kartuttavaksi ajaksi. Yrityksen omis tajavaihdoksen yhteydessä ns. vanhoina työntekijöinä uuden omistajan palvelukseen siirtyvien palvelusaikaan lasketaan myös työsuhteen yhtäjaksoinen kesto entisen omistajan palveluksessa. Palvelusaikalisää käsitellään palkkahallinnon eri tilanteissa, mm. vuosilomapalkkaa, osa-ajan palkkaa, ylija sunnuntaityökorotuksia laskettaessa kuten varsinaista kuukausipalkkaa. 12 Vuorotyö-, iltatyö- ja yötyölisät Vuorotyössä tulee työvuorojen säännöllisesti vaihtua ja enintään neljän viikon pituisin ajanjaksoin muuttua. Toimihenkilö voi kuitenkin, milloin niin sovitaan, työskennellä jat kuvasti samassa vuorossa. Vuorotyöksi katsotaan myös työ, jossa vuorot vaihtuvat si ten, että perättäiset vuorot menevät enintään tunnin päällekkäin tai niillä on enintään tunnin väli ja jossa vuorot muuttuvat etukäteen määrätyllä tavalla. Vuorotyössä maksetaan iltavuorossa 192 senttiä ja yövuorossa 353 senttiä tunnilta koko sopimuskauden ajan. Vuorotyössä olevalle toimihenkilölle maksetaan ylityön ajalta sen vuoron mukainen vuorotyölisä, jonka aikana ylityö tehdään. Milloin toimihenkilö kaksivuorotyössä jää iltavuoron jälkeen ylityöhön, maksetaan hänelle ylityöstä vuorotyölisä yövuoron mukaan. Milloin työ ei ole vuorotyötä, ylityötä tai hätätyötä ja toimihenkilö joutuu tekemään sitä kello 18-22, katsotaan tällainen työ iltatyöksi sekä kello tehty työ yötyöksi. Tällai sesta työstä maksetaan samansuuruinen lisä, kuin mikä olisi ollut iltavuoro- tai yövuo rolisä tuosta työstä, jos se olisi ollut vuorotyötä. Milloin ilta- tai yötyössä oleva toimihenkilö jää työvuoronsa jälkeen ylityöhön, makse taan säännöllisen työajan mukaan määräytyvä ilta- tai yötyölisä myös ylityön ajalta, enintään kello 06 saakka. Vuorotyökorvaus voidaan maksaa myös erillisenä kiinteänä kuukausikorvauksena. Tällöin tulee kuukausikorvauksen suuruus määrätä vähintään sopimuksessa mainittuja senttimääriä perusteena käyttäen. Yli- ja sunnuntaityöstä mahdollisesti maksettava vuorotyölisä on suoritettava samalla tavalla korotettuna kuin muukin siltä ajalta maksettava palkka. 13 Sijaisuudet Toimeen olennaisesti liittyvät sijaisuudet tulee ottaa huomioon toimihenkilön tehtävän vaativuutta ja henkilökohtaista pätevyyttä arvioitaessa. Muiden sijaisuuksien osalta selvitetään ja todetaan toimihenkilön toimen vaativuuden, työn määrän ja vastuun mahdollinen lisääntyminen ja sovitaan erillisestä korvauksesta, elleivät muutokset ole niin vähäisiä, ettei korvauksen maksamiselle ole edellytyksiä. Soveltamisohje: Toimeen olennaisesti liittyvillä sijaisuuksilla tarkoitetaan toisen toimihenkilön sijaistamista toistuvien Iyhyiden poissaolojen ajalta tai työnteon muutoin estyessä. 20

22 Muu sijaisuus tarkoittaa toisen toimihenkilön sijaistamista tilanteissa, joita ei ole voitu ennalta ottaa huomioon ja joiden perusteena on esimerkiksi pitkä sairausjakso, perhevapaa tai muu vastaava pidempi poissaolo. Korvausta harkittaessa tulee kiinnittää huomiota seuraaviin seikkoihin: työmäärän olennainen lisääntyminen oman työn tasoisissa tehtävissä omia tehtäviä vaativampien tehtävien suorittaminen töiden määrä ja vaativuus kokonaisuudessaan huomioiden sekä omat tehtävät että sijaistamisesta aiheutuvat tehtävät. 14 Osa-ajan palkka Laskettaessa osa-ajalta maksettavan palkan suuruutta, saadaan tunnilta maksettava palkka jakamalla kuukausipalkka asianomaiseen kuukauteen sisältyvien työvuoroluet telon mukaisten säännöllisten työtuntien lukumäärällä. Kuukausipalkan käsite on tässä sama kuin 21 :ssä (Ylityö). Poissaolo voidaan myös korvata vastaavalla määrällä työtunteja. Soveltamisohje Osa-ajan palkka maksetaan esimerkiksi silloin, kun työsuhde alkaa tai päättyy muuna ajankohtana kuin palkanmaksukauden alussa tai lopussa tai kun toimihenkilö on ollut poissa työstä eikä työnantaja ole velvollinen maksamaan poissaoloajalta palkkaa. Ellei poissaoloa korvata tekemällä vastaava määrä työtunteja, menetellään seuraavas ti: poissaolopäivä/-tunti lasketaan kuukauteen sisältyneet työvuoroluettelon mukaiset säännölliset työpäivät/-tunnit kuukausipalkka jaetaan työpäivien/-tuntien lukumäärällä = poissaolopäivän/-tunnin palkka poissaolopäivän/-tunnin palkka vähennetään kuukausipalkasta = osa-ajan palkka Poissaolopäivän tai -tunnin palkka vaihtelee joka kuukausi ao. kuukauteen sisältyvien työpäivien tai työtuntien mukaan: KUUKAUSITYÖAIKA 2017 työpäiviä 37,5 t 40,0 t Helmikuu Maaliskuu ,5 184 Huhtikuu Toukokuu ,5 168 Kesäkuu ,5 168 Heinäkuu ,5 168 Elokuu ,5 184 Syyskuu ,5 168 Lokakuu Marraskuu Joulukuu

23 KUUKAUSITYÖAIKA 2018 työpäiviä 37,5 t 40,0 t Tammikuu Helmikuu Maaliskuu ,5 168 Huhtikuu Tämän taulukon käyttämisen edellytyksenä on, että kysymyksessä on osa-ajan palkan laskeminen, että asianomainen toimihenkilö ei ole keskeytymättömässä 3-vuorotyössä ja että toinen vapaapäivä on lauantai. 15 Nuorten ja harjoittelijoiden palkkaus 1. Harjoittelijat ja kesätyöntekijät Harjoittelijoilla tarkoitetaan henkilöitä, jotka opiskelevat ammatillisissa oppilaitoksissa, ammattikorkeakoulussa, korkeakoulussa ja ovat työssä näiden lukukausien väliaikoina tai hankkivat koulutuksen aikana tutkinnon edellyttämää työkokemusta. Kesätyöntekijöillä (ovat työsuhteessa välisenä aikana) tarkoitetaan puolestaan koululaisia tai muissa kuin alan oppilaitoksissa opiskelevia alle 25-vuotiaita henkilöitä. Harjoittelijoiden ja kesätyöntekijöiden palkka saa alittaa kyseessä olevan vaativuusluok kapalkan 25 prosentilla. 2. Muihin toimihenkilöihin kohdistuva työsuhdeturva Toimihenkilöiden työehtosopimuksen 7 :n mukaista työvoiman vähentämisjärjestystä sekä työsopimuslain 7:4 :n työntarjoamisvelvollisuutta ja 6:6 :n takaisinottovelvollisuutta koskevat määräykset eivät estä solmimasta määräaikaisia sopimuksia seuraavissa tilanteissa: pakollinen harjoittelu, mikä on välttämätöntä opintojen aloittamisen mahdollistamiseksi enintään kahdeksan (8) kuukauden ajan, tutkintoon liittyvä harjoittelu opintojen kestäessä, korkeakoulusta tai ammatillisesta oppilaitoksesta/opistosta valmistuneita enintään kahdeksaksi (8) kuukaudeksi työsuhteen alkamisesta lukien 1. varsinaisessa työpaikassa valmistumisen jälkeen. Työnantaja ja luottamusmies tai muu toimihenkilöitä edustava yhdessä toteavat, että työharjoittelu ei vaikuta muiden työntekijöiden työsuhteisiin eikä työehtoihin. Harjoittelupaikat tarjotaan ensisijaisesti niille, joille työharjoittelu on välttämätöntä opintojen jatkamiseksi tai niiden loppuunsaattamiseksi. Kustakin harjoitteluohjelmasta laaditaan toimenkuva. Harjoittelijan tehtävä sijoittuu aina nimetyn toimihenkilön ohjaukseen, joka varsinaisesti vastaa työn suorittamisesta. Pöytäkirjamerkintä: Korkeakoululla tarkoitetaan sekä tiedekorkeakouluja että ammattikorkeakouluja. Toimihenkilöiden yhteinen valinta vastaa luottamusmiehen valintaa. 22

24 3. Opiskelijan ohjaaminen Toimihenkilön toimiessa työnantajan nimenomaisesta määräyksestä AMK-opiskelijan tai muun vastaavan opiskelijan ohjaajana työssäoppimis- tai harjoittelujakson aikana, on toimihenkilölle maksettava ohjaustehtävän ajalta erillinen työn määrän ja vaativuuden huomioon ottava paikallisesti sovittava korvaus. Ohjaamisella tarkoitetaan ennalta laaditun ja suunnitellun opintokokonaisuuden ohjaamista, minkä sisältöön kuuluvat tähän kuuluvat työ- ja harjoitustehtävät sekä työssä että työympäristössä esiintyvät vaarat ja niiden torjunta. Ohjaustyöstä sovittaessa on myös sovittava sen kestosta. Ellei kestosta ole muuta sovittu, korvausta maksetaan yhden kuukauden ajan. Mikäli edellä esitetty tehtävä on otettu huomioon toimihenkilön toimenkuvaa määriteltäessä, erillistä korvausta ei makseta. Yhdestä ohjattavasta korvausta maksetaan vain yhdelle ohjaajalle. 4. Tutustu työelämään ja tienaa Jäljempänä olevat määräykset koskevat peruskoululaisia ja lukiolaisia, joiden työsuhde perustuu Tutustu työelämään ja tienaa kesäharjoitteluohjelmaan. Kaksi viikkoa tai kymmenen työpäivää kestävän kesäharjoitteluohjelman mukainen työ suhde voidaan sijoittaa väliseen aikaan vuonna Tutustumisjakso voi olla myös kolmen tai neljän viikon mittainen. Tutustu työelämään ja tienaa kesäharjoitteluohjelman suorittamisesta maksetaan kertakaikkisena palkkana 335 vuonna 2017, joka sisältää tutustumisjaksolta kertyneen lomakorvauksen. Vastaavasti, jos tutustumisjakso on kolme tai neljä viikkoa, maksetaan kertakaikkisena palkkana 502,50 tai 670 vuonna Voimassa olevan työehtosopimuksen palkkoja, palkanmääräytymisperusteita ja muita rahanarvoisia etuja koskevia määräyksiä ei sovelleta niihin peruskoululaisiin ja lukiolaisiin, joiden työsuhde perustuu tässä kohdassa tarkoitettuun kesäharjoitteluohjelmaan. Lukuun ottamatta säännöllisen työajan pituutta heihin ei myöskään sovelleta työehtosopimuksen työaikaa koskevia määräyksiä, mikäli ne vaikeuttaisivat kesätyöharjoitteluohjelman käytännön toteutusta. IV TYÖAIKA 16 Säännöllinen työaika 1. Säännöllisen työajan pituus Säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa, mikäli toimi henkilö työskentelee tuotannollisella osastolla tai työpaikassa, jossa on jatkuvasti nou datettu 8 tunnin vuorokautista ja 40 tunnin viikoittaista työaikaa. Muissa tapauksissa säännöllinen työaika on enintään 7,5 tuntia päivässä ja 37,5 tuntia viikossa. 2. Siirtyminen 37,5 tunnin työviikosta 40 tunnin työviikkoon Paikallisesti voidaan työehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti sopia siirty misestä 37,5 tunnin työviikosta 40 tunnin työviikkoon. Sopimus on tehtävä edellisen vuoden loppuun mennessä. Sopimus on 23

25 vuosittain irtisanottavissa kahden kuukauden irtisanomisajalla siten, että sopimus loppuu kalenterivuoden päättyessä. Sopimus voidaan tehdä seuraavien A- tai B-vaihtoehtojen mukaisesti: A-vaihtoehto: Siirryttäessä 40-tuntiseen työviikkoon toimihenkilön kuukausipalkkaa korotetaan 2,7 prosenttia. Toimihenkilön siirtyessä takaisin 37,5-tuntiseen työviikkoon, alennetaan hänen kuukausipalkkaansa 2,6 prosenttia 40-tuntiseen työaikamuotoon siirtymisen jälkeen noudatetaan 40-tuntista työviikkoa koskevaa työajan lyhentämissopimusta. B-vaihtoehto: Toimihenkilön tehtyä 170 säännöllistä 8 tunnin työpäivää hänelle annetaan vapaata 100 tuntia. Vapaan antamisessa noudatetaan 40-tuntista työviikkoa koskevan työajan lyhentämissopimuksen periaatteita. B.1.-kohdassa tarkoitettuja päiviä laskettaessa sovelletaan, mitä ao. lyhentämissopimuksessa on määrätty työssäoloon rinnastettavista päivistä. Edellä B.1.-kohdassa mainitusta vapaasta vähennetään 30 arkipäivää ylittävä vuosiloma ja kaikki muut vuotuista työaikaa muutoin lyhentävät vapaapäivät paitsi kirkolliset juhlapyhät, juhannusaatto, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, uudenvuoden päivä, vapunpäivä sekä joulun ja pääsiäisen jälkeinen lauantai. 37,5 tunnin työviikon piiriin kuuluvaa jaksoa ei saa jakaa kahta useampaan osaan, ellei toisin sovita. Työajan tasoittumisjärjestelmä laaditaan vuodeksi eteenpäin, ellei toisin sovita. Mikäli toimihenkilö ei ole ehtinyt tehdä 170 säännöllistä 8 tunnin työpäivää työsuh teen päättymiseen mennessä tai 40-tuntinen työviikkojakso on muusta syystä kat kennut ennen sanotun ansainnan täyttymistä, toimihenkilölle annetaan työajan ta soittumisjärjestelmän mukaisesta 7,5 tuntia ylittävästä vuorokautisesta työajasta vastaava vapaa tai hänelle maksetaan siitä 50 prosentilla korotettu palkka. Täl löinkin otetaan huomioon mahdollinen kohdassa B 1. mainittu suhteellinen vähennys. 3. Työajan lyhennys Yksi- ja kaksivuorotyön, keskeytyvän ja keskeytymättömän kolmivuorotyön työajan lyhentämismääräykset ovat liitteissä Työviikko ja työvuorokausi Työviikko vaihtuu maanantaina ensimmäisen työvuoron alkaessa ja työvuorokausi työviikon alkamisajankohtaa vastaavana kellonaikana, ellei paikallisesti toisin sovita. 5. Liukuva ja porrastettu työaika Liukuvaan tai porrastettuun työaikaan voidaan siirtyä, mikäli siitä sovitaan paikallisesti. 17 Keskimääräinen säännöllinen työaika 1. Työnjohto-oikeuteen perustuen Keskimääräisen säännöllisen viikkotyöajan käyttöönottaminen edellyttää työajan tasoittumisjärjestelmän laatimista vähintään ajaksi, jonka kuluessa viikoittainen säännöllinen työaika tasoittuu asianomaisella alalla kyseisessä työaikamuodossa sovittuun keskimäärään, enintään 40 tuntiin viikossa. 24

26 Säännöllinen viikoittainen työaika voidaan järjestää keskimääräiseksi seuraavasti: Päivätyössä ja kaksivuorotyössä yrityksen toimintojen sitä vaatiessa siten, että se enintään 9 viikon pituisena ajanjaksona tasoittuu säännölliseen viikkotyöaikaan. Työtä varten tulee olla ennakolta laadittu työajan tasoittumisjärjestelmä vähintään ajaksi, jonka kuluessa viikoittainen säännöllinen työaika tasoittuu 40 tuntiin. Sään nöllinen viikoittainen työaika ei tällöin voi ylittää 48 tuntia eikä säännöllinen vuoro kautinen työaika 8 tuntia. keskeytyvässä ja keskeytymättömässä kolmivuorotyössä sekä jatkuvassa vuoro työssä siten, että se enintään vuoden pituisena ajanjaksona tasoittuu säännölli seen viikkotyöaikaan. 2. Paikallisesti sopien Paikallisesti sopimalla voidaan työaika järjestää myös siten, että se on keskimäärin työehtosopimuksessa määrätyn vuorokautisen ja viikoittaisen työajan pituinen. Tasoit tumisjakso on enintään yksi vuosi. Työajan tasoittaminen näihin määriin voi tapahtua myös antamalla viikkolevon lisäksi kokonaisia vapaapäiviä. Paikallisesti sopimalla voidaan vuorokautista säännöllistä työaikaa pidentää enintään kahdella tunnilla. Viikoittaisen säännöllisen työajan enimmäismäärä on tällöin 50 tuntia. Työajan tulee tasoittua vuoden pituisena ajanjaksona säännölliseen viikkotyöaikaan. Paikallisesti voidaan vuorokautinen työaika sopia enintään 12 tunnin pituiseksi, jolloin viikoittainen työaika voi ylittää 50 tuntia. Työajan tulee tasoittua vuoden pituisena ajan jaksona säännölliseen viikkotyöaikaan. Paikallinen sopimus tulee antaa tiedoksi allekirjoittaneille liitoille. Jos työsuhde tässä työaikamuodossa päättyy tai palkanmaksu keskeytyy kesken ta soittumisjakson, maksetaan tai vähennetään palkasta normaalin säännöllisen työajan ylittävät tai alittavat tunnit peruspalkan mukaan. Työvuoroluettelo on laadittava vähintään kolmeksi viikoksi kerrallaan. Siinä on mainitta va työn alkamis- ja päättymisaika. 18 Työvuoroluettelo ja työajan tasoittumisjärjestelmä Työpaikalla on laadittava työvuoroluettelo, milloin se on työn laatuun nähden mahdol lista. Työvuoroluettelosta tulee ilmetä päivittäisen säännöllisen työajan alkamis- ja päättymisajankohta, ruokailutauon pituus ja ajankohta sekä viikoittaiset vapaapäivät. Työvuoroluetteloon tai työajan tasoittumisjärjestelmään tulevista pysyvistä muutoksista on ilmoitettava asianomaisille toimihenkilöille ja luottamusmiehelle mahdollisimman ajoissa ja viimeistään kaksi viikkoa ennen muutoksen voimaantuloa. Jos muutos kos kee useampia toimihenkilöitä tai muuten merkittävää osaa henkilökunnasta, muu toksesta tulee neuvotella luottamusmiehen kanssa etukäteen. Työvuoroluetteloon tai työajan tasoittumisjärjestelmään tulevista tilapäisistä poikke uksista ilmoitetaan asianomaisille toimihenkilöille mahdollisimman ajoissa ja viimeis tään kolme päivää ennen muutoksen voimaantuloa, ellei kysymyksessä ole hätätyö. Jos muutos koskee osastoa tai vastaavaa toiminnallista kokonaisuutta, asiasta ilmoi tetaan myös luottamusmiehelle. Jos muutoksesta ilmoitetaan 3 päivää lyhyemmällä ajalla, on tästä mahdollisesti aiheutuva haitta korvattava paikallisesti sovittavalla tavalla. Jos paikallisesti näin sovitaan, voidaan edellä mainituista ilmoitusajoista poiketa. 25