Rakennusaine- ja betoniteollisuuden toimihenkilöitä koskeva TYÖEHTOSOPIMUS Rakennustuoteteollisuus RTT ry Ammattiliitto Pro ry

Transkriptio

1 Rakennusaine- ja betoniteollisuuden toimihenkilöitä koskeva TYÖEHTOSOPIMUS Rakennustuoteteollisuus RTT ry Ammattiliitto Pro ry

2 RAKENNUSAINE- JA BETONITEOLLISUUDEN TOIMIHENKILÖITÄ KOSKEVA TYÖEHTOSOPIMUS Rakennustuoteteollisuus RTT ry Ammattiliitto Pro ry

3 Suomen Rakennusmedia Oy ISBN ISBN (pdf) Taitto: Taittopalvelu Yliveto Oy Paino: Vammalan Kirjapaino Oy, Sastamala 2012

4 SISÄLLYSLUETTELO I YLEISET MÄÄRÄYKSET Soveltamisala Työsuhde ja yleiset velvollisuudet Työsuhteen ehtojen muuttaminen II TYÖSUHDETURVA Irtisanomisajat Työllistymisen ja muutosturvan toimintamallit Lomautusilmoitusajat Työvoiman vähentämisen kohdistuminen Takaisinottovelvollisuus III PALKKAUS Palkka Vaativuusluokkapalkat Palvelusaikalisä Vuorotyö-, iltatyö- ja yötyölisät Osa-ajan palkka IV TYÖAIKA Säännöllinen työaika Keskimääräinen säännöllinen työaika Työvuoroluettelo ja työajan tasoittumisjärjestelmä Liukuva työaika Lisätyö Ylityö Vapaapäivät Arkipyhäviikot Arkipyhäviikkojen työaika Sunnuntaityö Joustovapaa Päivittäinen lepoaika Vuorokausilepo Viikoittainen vapaa-aika Päivystysvalmius ja puhelinohjeet Hälytysluontoinen työ V MATKUSTAMINEN Matkakorvaukset VI SOSIAALISET MÄÄRÄYKSET Palkka sairauden tai äitiysvapaan aikana sekä tapaturman jälkeen Lääkärintarkastukset Vuosiloma Lyhyt tilapäinen vapaa ja 60-vuotispäivät VII NEUVOTTELUJÄRJESTYS Paikallinen sopiminen Neuvottelujärjestys erimielisyyksien ratkaisemiseksi VIII SOPIMUKSEN SITOVUUS JA VOIMASSAOLO Sopimuksen sitovuus Sopimuksen voimassaolo

5 PALKKAUSJÄRJESTELMÄ Palkkarakenne Toimen vaativuus Sijaisuudet ja tehtävän vaativuus Henkilökohtainen pätevyys Palvelusaikalisä Siirtyminen uuteen palkkarakenteeseen Luontoisedut Nuorten ja harjoittelijoiden palkkaus Yrityskohtaiset järjestelmät Erimielisyyksien ratkaiseminen RAKENNUSTUOTETEOLLISUUDEN YHTEISTOIMINTASOPIMUS Yleisiä määräyksiä Yhteistoimintatehtävät ja yhteistoimintaorganisaatiot Luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutetun sekä työsuojeluasiamiehen asemaa koskevat määräykset Yhteistoiminta Koulutus Tiedotustoiminta Voimaantulo TYÖAJAN LYHENTÄMINEN YKSI- JA KAKSIVUOROTYÖSSÄ TYÖAJAN LYHENNYS YKSI- JA KAKSIVUOROTYÖSSÄ KESKIMÄÄRÄISTÄ VIIKKOTYÖAIKAA NOUDATTAEN KESKEYTYVÄN KOLMIVUOROTYÖN TYÖAJAN LYHENTÄMINEN KESKEYTYMÄTTÖMÄN KOLMIVUOROTYÖN JA MAANALAISEN KAIVOSTYÖN TYÖAJAN LYHENTÄMINEN

6 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA RAKENNUSTUOTETEOLLISUUS RTT RY AMMATTILIITTO PRO RY RAKENNUSAINE- JA BETONITEOLLISUUDEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUSRATKAISUA VUODELLE KOSKEVA PÖYTÄKIRJA Aika Helsinki Läsnä Tapio Kari Rakennusteollisuus RT ry Anne Hirsiniemi Rakennusteollisuus RT ry Tuovi Orpana Jorma Ikävalko Jyrki Maaranen Ammattiliitto Pro Ammattiliitto Pro Ammattiliitto Pro TYÖEHTOSOPIMUS AJALLE PALKKARATKAISU Allekirjoittaneiden osapuolten sopimus on keskusjärjestöjen solmiman raamisopimuksen mukainen. Sopimus on voimassa lukien saakka. Mikäli keskusjärjestöt yhdessä arvioivat, että talouden kehitys poikkeaa erittäin merkittävästi sopimuksen tekohetkellä arvioidusta ja suosittelevat alakohtaisten sopimusten irtisanomista, sopimusalan osapuolet kokoontuvat kahden viikon kuluessa neuvottelemaan, mitä toimenpiteitä tämä sopimusalalla edellyttää. Osapuolet voivat tällöin yhdessä sopia sopimuksen päättymisestä tai työehtosopimuksen muuttamisesta. Jos raamisopimusta ei synny, voimassa olevaa rakennusaine- ja betoniteollisuuden toimihenkilöiden työehtosopimusta sovelletaan entisin ehdoin sopimuskauden päättymiseen asti Kuukausipalkkoja luontoisetuineen korotetaan tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien 1,8 %:n suuruisella yleiskorotuksella ja 0,6 %:n suuruisella yrityskohtaisella erällä. Mikäli yrityskohtaisen erän jakamisesta ei saavuteta yrityksessä yksimielisyyttä työnantajan ja luottamusmiehen välillä, maksetaan kaikille 2,4 % yleiskorotuksena tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien. 5

7 Yrityskohtaisen erän suuruus lasketaan huhtikuun 2012 säännöllisen työajan palkkasummasta. Yrityskohtainen erä erääntyy maksettavaksi toukokuun palkassa. Luottamusmiehelle esitetään ennen yrityskohtaisen erän maksamista summa, josta yrityskohtainen erä on laskettu sekä sen laskentaperusteet. Yksittäisen toimihenkilön palkkoja ei esitetä. Yrityskohtaisen erän maksamisen jälkeen työnantaja antaa luottamusmiehelle vastaavan selvityksen erän käyttämisestä ja kohdentumisesta. Toimihenkilökohtaisia tietoja ei esitetä. Jos toimihenkilöitä, joille paikallista erää maksetaan, on vähemmän kuin viisi, edellä mainittuja selvityksiä ennen ja jälkeen yrityskohtaisen erän maksamista ei tarvitse tehdä. Tehtävän vaativuusluokkapalkkoja (TVL) korotetaan lukien 2,4 %. Palvelusaikalisätaulukoita korotetaan 2,4 %. Vuorotyölisiä korotetaan samasta ajankohdasta lukien siten, että iltatyölisä on 1,88 ja yövuorolisä 3,46. Toimihenkilölle maksetaan 150 euron suuruinen kertaerä tai lähinnä sen jälkeen alkavalta palkanmaksukaudelta maksettavan palkan yhteydessä. Jos työnantajalla ei ole lain ja työehtosopimuksen mukaan kyseiseltä palkanmaksukaudelta palkanmaksuvelvollisuutta, maksetaan kertaerä myöhemmin seuraavan sellaisen palkanmaksukauden, jolta toimihenkilöllä on oikeus saada palkkaa, palkan yhteydessä. Kertaerä maksetaan henkilölle, jonka työsuhde on alkanut tai sitä ennen. Kertaerää ei oteta huomioon muita palkkaeriä kuten esim. vuosilomapalkkaa, ylityökorvausta ja keskituntiansiota laskettaessa. Osa-aikaiselle toimihenkilölle maksettava kertaerä on samassa suhteessa alempi kuin osa-aikaisen palkansaajan työaika on täyttä työaikaa alempi Kuukausipalkkoja luontoisetuineen korotetaan tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien 1,5 %:n suuruisella yleiskorotuksella ja 0,4 %:n suuruisella yrityskohtaisella erällä. Mikäli yrityskohtaisen erän jakamisesta ei saavuteta yrityksessä yksimielisyyttä työnantajan ja luottamusmiehen välillä viimeistään , maksetaan kaikille 1,9 % yleiskorotuksena tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien. Tehtävän vaativuusluokkapalkkoja (TVL) korotetaan lukien 1,9 %. Palvelusaikalisätaulukoita korotetaan 1,9 %. Vuorotyölisiä korotetaan samasta ajankohdasta lukien siten, että iltatyölisä on 1,92 ja yövuorolisä 3,53. 6

8 TEKSTIMUUTOKSET 10 Vaativuusluokkapalkat Muutetaan 10 Vaativuusluokkapalkat taulukot kuulumaan seuraavasti: tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien: TVL Pisteet VLP /kk tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksun alusta lukien: TVL Pisteet VLP /kk Palvelusaikalisä Muutetaan 11 Palvelusaikalisä taulukko kuulumaan seuraavasti: Työsuhteen kesto /kk /kk yli 5 vuotta yli 10 vuotta yli 15 vuotta yli 20 vuotta yli 25 vuotta Vuorotyö-, iltatyö- ja yötyölisät Muutetaan 12 Vuorotyö-, iltatyö- ja yötyölisät lisien määrät kuulumaan seuraavasti: Vuorotyössä maksetaan vuorotyölisää iltavuorossa 188 senttiä ja yövuorossa 346 senttiä tunnilta tai sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien ja iltavuorossa 192 senttiä ja yövuorossa 353 senttiä tunnilta tai sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien. 7

9 13 Osa-ajan palkka Muutetaan taulukot sopimusaikaa vastaavaksi seuraavasti: KUUKAUSITYÖAIKA 2012 työpäiviä 37,5 t 40,0 t Toukokuu ,5 165 Kesäkuu Heinäkuu Elokuu ,5 184 Syyskuu Lokakuu ,5 184 Marraskuu Joulukuu KUUKAUSITYÖAIKA 2013 työpäiviä 37,5 t 40,0 t Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu ,5 168 Toukokuu Kesäkuu ,5 152 Heinäkuu ,5 184 Elokuu Syyskuu ,5 168 Lokakuu ,5 184 Marraskuu ,5 168 Joulukuu ,5 152 KUUKAUSITYÖAIKA 2014 työpäiviä 37,5 t 40,0 t Tammikuu ,5 168 Helmikuu Maaliskuu ,5 168 Huhtikuu Toukokuu Arkipyhäviikkojen työaika Muutetaan taulukot sopimusaikaa vastaavaksi seuraavasti: Vuonna 2012 Säännöllinen työaika 18. viikko vappuviikko 4 pv 20. viikko helatorstaiviikko 4 pv 25. viikko juhannusviikko 4 pv 49. viikko itsenäisyyspäiväviikko 4 pv 52. viikko jouluviikko 2 pv 8

10 Vuonna 2013 Säännöllinen työaika 1. viikko loppiaisviikko 4 pv 13.viikko pääsiäisviikko 4 pv 14. viikko pääsiäisen jälkeinen viikko 4 pv 18. viikko vappuviikko 4 pv 19. viikko helatorstaiviikko 4 pv 25. viikko juhannusviikko 4 pv 49. viikko itsenäisyyspäiväviikko 4 pv 52. viikko jouluviikko 2 pv Vuonna 2014 Säännöllinen työaika 1. viikko uudenvuodenviikko 4 pv 2. viikko loppiaisviikko 4 pv 16. viikko pääsiäisviikko 4 pv 17. viikko pääsiäisen jälkeinen viikko 4 pv 18. viikko vappuviikko 4 pv 22. viikko helatorstaiviikko 4 pv 30 Matkakorvaukset Muutetaan 30 Matkakorvaukset määrät verohallinnon päätöksen mukaisiksi vuoden 2012 alusta lukien. 39 Sopimuksen voimassaolo Tämä sopimus on keskusjärjestöjen solmitun raamisopimuksen mukainen. Sopimus on voimassa lukien saakka. Mikäli keskusjärjestöt yhdessä arvioivat, että talouden kehitys poikkeaa erittäin merkittävästi sopimuksen tekohetkellä arvioidusta ja suosittelevat alakohtaisten sopimusten irtisanomista, sopimusalan osapuolet kokoontuvat kahden viikon kuluessa neuvottelemaan, mitä toimenpiteitä tämä sopimusalalla edellyttää. Osapuolet voivat tällöin yhdessä sopia sopimuksen päättymisestä tai työehtosopimuksen muuttamisesta. RAKENNUSTUOTETEOLLISUUDEN YHTEISTOIMINTASOPIMUS 3 Luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutetun sekä työsuojeluasiamiehen asemaa koskevat määräykset 3.1 Vapautus työstä ja ansionmenetyksen korvaaminen Muutetaan yhteistoimintasopimuksen 3.1 kappaleen Vapautus työstä ja ansionmenetyksen korvaaminen korvaukset kuulumaan seuraavasti: 9

11 Työnantaja maksaa luottamusmiehelle erillisen kuukausipalkkaan kuulumattoman korvauksen, jonka suuruus alkaen on: Edustettavien toimihenkilöiden lukumäärä Korvaukset /kk Vähintään työturvallisuuskorttikoulutuksen suorittaneelle työsuojeluvaltuutetulle maksetaan alkaen erillinen korvaus, jonka suuruus riippuu edustettavien yhteismäärästä seuraavasti: Edustettavien yhteismäärä Korvaukset /kk Milloin sama henkilö hoitaa sekä luottamusmiehen että työsuojeluvaltuutetun tehtäviä samanaikaisesti, maksetaan luottamusmiehelle maksettava korvaus täysimääräisenä ja työsuojeluvaltuutetun korvauksesta puolet. Korvauksen saamisen edellytykset määräytyvät edellä sovitulla tavalla. MUUT MÄÄRÄYKSET ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJAAN 1. Työelämän kehittäminen Maan hallitus on ilmoittanut tietyistä työelämän kehittämistä koskevista toimenpiteistä, mikäli alakohtaiset työ- ja virkaehtosopimukset sovitaan työmarkkinakeskusjärjestöjen raamisopimuksen mukaisesti riittävän kattavasti. Hallituksen kannanotto on liitteenä. Työelämän kehittäminen Valtio käynnistää osana työmarkkinajärjestöjen sopimusta kolmikantaisten lainsäädäntöhankkeiden valmistelun. Toimivien työmarkkinoiden ja henkilöstön osaamiseen kehittämiseksi hallitus on valmis käynnistämään valmistelun myös koulutus- ja hyvinvointivähennyksen käyttöönottamiseksi yritysverotuksessa erityisellä verovähennyksellä. Tavoitteena on, että työnantajia kannustetaan lisäämään henkilöstön osaamista kehittävää koulutuspanostusta. Näin työntekijä voi työnantajan määrällä tavalla osallistua vuosittain kolmen päivän ajan osaamista lisäävään koulutukseen. Tällä tavalla voidaan henkilöstön osaamista kehittävää koulutusta lisätä ja kohdistaa sitä lisäämään nykyistä koulutukseen osallistuvien työntekijöiden määrää. Näitä päiviä voidaan yli 55 -vuotiaiden kohdalla käyttää myös työkyvyn edistämiseen ja työhyvinvoinnin parantamiseen. Verovähennyksen tavoitteena on edistää osaamisen kehittämistä ja muutostilanteisiin varautumista sekä työurien pidentämistä. 10

12 Uuden järjestelmän kriteereistä, käyttöönoton pelisäännöistä ja toimeenpanosta valmistellaan kolmikantaisesti esitys mennessä. Vastaava järjestely toteutetaan julkisella sektorilla. Järjestelmä otetaan käyttöön Työturvallisuusvastuu Liitot pitävät tärkeänä, että toimihenkilön työturvallisuusvastuun määräytymiseen kiinnitetään yrityksissä huomiota. Työturvallisuusvastuun määräytyminen tulee selvittää erityisesti niissä tilanteissa, jolloin työnjohtaja ei ole työssä. Liitot järjestävät tarvittaessa koulutusta työturvallisuusvastuusta. 3. Talousrikollisuuden vastustaminen Osapuolet käynnistävät vuoropuhelun talousrikollisuuden aiheuttamien ongelmien ehkäisemiseksi. Osapuolet kokoontuvat vähintään kerran vuodessa yhteiseen korkean tason seminaariin, jossa käydään läpi talousrikollisuuden rakentamiselle aiheuttamia ongelmia ja pyritään yhdessä kehittämään keinoja niiden vähentämiseksi. Kumpikin osapuoli nimeää edustajia seminaariin. 4. Palkkausjärjestelmä Liitot toteavat, että tehtävien vaativuusluokittelussa voidaan käyttää myös taulukon välilukuja, mikäli yrityksen luokittelutoimikunnassa näin yhdessä sovitaan. 5. Palkkatilastoyhteistyö Todettiin, että osapuolet ovat sopineet erillisellä sopimuksella rakennustuoteteollisuuden toimihenkilöitä koskevien tilastotietojen toimittamisesta tähän sopimukseen sidotuille järjestöille. 6. Suojavarusteet Työnantaja on velvollinen antamaan kaivoksessa työskentelevän toimihenkilön käytettäväksi tarvittaessa kaivostyön erikoisolosuhteiden vaatimat suoja-asusteet ja välineet, kuten esim. kaivoskengät, rukkaset, suojapuku. Mikäli asiantuntijalausuntojen tai muun vastaavan perusteen nojalla yhteisesti voidaan todeta, että erityisen suojavaatteiden tai varusteiden käytöllä työssä on turvallisuus- tai terveysolosuhteita olennaisesti parantava vaikutus, hankkii työnantaja tällaisen suojavaatteen tai varusteen työpaikalle toimihenkilön käyttöön, vaikka sen antaminen työturvallisuuslain mukaan ei olisi välttämätöntä. Tällä ei tarkoiteta tavanomaista työvaatetusta. 7. Viittausmääräykset Yksinomaan työaikalain pykäliin viittaavat määräykset eivät ole työehtosopimuksen osia. 11

13 8. Tutustu työelämään ja tienaa -kampanja Liitot uudistavat Tutustu työelämään ja tienaa kampanjaa koskevan pöytäkirjan. 9. Teollisuuslinjaperiaate Sopijapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että toimihenkilöitä koskevia työehtosopimuksia voidaan solmia yksinomaan teollisuuslinjaperiaatetta noudattaen siten, että ne käsittävät koko asiaomaisen teollisuusalan kaikki toimihenkilöt erikoisammattialasta tai koulutuksesta riippumatta. 10. Rinnakkaissopimukset Osapuolet sitoutuvat vaikuttamaan siihen, ettei tämän sopimuksen soveltamis piirissä tehdä rinnakkaissopimuksia. 11. Pykälätarkistus Sovittujen muutosten vaikutus työehtosopimuksen pykälien numerointiin ja työehtosopimuksen sisäisiin viittauksiin tarkastetaan. TYÖRYHMÄT 1. Palkkausjärjestelmän kehittäminen Edellisellä sopimuskierroksella sovittu työryhmä, jonka tehtävänä oli sopimuskauden aikana selvittää työehtosopimuksen palkkausjärjestelmän henkilökohtaisen pätevyyden arviointia koskevat määräykset ja niiden päivitystarpeet, jatkaa työtään siten, että uusitun henkilökohtaisen pätevyydenarviointijärjestelmän pilotointi voidaan aloittaa kokeiluna siihen halukkaissa yrityksissä viimeistään alkaen. Työryhmä suorittaa pilottiyritysten valinnan halukkaista yrityksistä. Työryhmä selvittää työn tulosten pilotointimahdollisuuden ja ohjeistaa pilottiyritykset kokeilua varten. Osapuolet suosittavat yrityskohtaisen erän käyttämistä järjestelmän kehittämiseen. Kokeiluun osallistuvat yritykset raportoivat käyttöönottokokemuksistaan kehittämistyöryhmälle helmikuussa Työryhmä tekee ehdotuksen palkkausjärjestelmän henkilökohtaisen pätevyyden arvioinnista työehtosopimuksessa. 2. Työturvallisuusvastuu Liitot nimeävät työryhmän, jonka tehtävänä on sopimuskauden aikana selvittää, työturvallisuusvastuun määräytyminen erityisesti niissä tilanteissa, jolloin työnjohtaja ei ole työssä. Liitot järjestävät tarvittaessa koulutusta työturvallisuusvastuusta. Helsingissä, 22. päivänä marraskuuta, 2011 RAKENNUSTUOTETEOLLISUUS RTT RY AMMATTILIITTO PRO 12

14 RAKENNUSAINE- JA BETONITEOLLISUUDEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUS I YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Soveltamisala Tämän sopimuksen piiriin kuuluvat Rakennustuoteteollisuus RTT ry:n rakennusaine- ja betoniteollisuutta harjoittavien jäsenyritysten palveluksessa olevat, toimihenkilötehtävis sä työskentelevät henkilöt. Sopimuksen soveltamisala on tehtäväkohtainen, minkä vuoksi ei työsuhteen luonteella, henkilön koulutustasolla, annetulla tilastonimikkeellä, palkanmaksutavalla tai palkkaus muodolla ole ratkaisevaa merkitystä sopimuksen soveltamisen kannalta. Sopimuksen soveltamisalaan kuuluvat mm. tuotantoon, tutkimus- ja tuotekehitykseen, suunnitteluun, logistiikkaan, taloushallintoon, henkilöstöhallintoon, myyntiin, markki nointiin, tietotekniikkaan, tietojenkäsittelyyn, varastotoimintoihin, kuljetuksiin, vientiin ja tuontiin liittyvät toimihenkilötehtävät. Sopimuksen soveltamisalalla ei ole koulutuksellista ylärajaa. Tämä merkitsee sitä, että esim. korkeakoulu-, ammattikorkeakoulu- tai muun erityiskoulutuksen saanut toimihen kilö kuuluu tämän sopimuksen soveltamispiiriin edellyttäen, että toimi sisältönsä perus teella kuuluu sopimuksen soveltamisalaan. Ammattitaito voidaan hankkia myös käytän nön kokemuksen kautta. Esimiesasema ei sellaisenaan sulje tehtävää pois sopimuk sen piiristä. Sopimus ei koske henkilöitä, jotka kuuluvat yrityksen johtoon tai jotka edustavat työn an tajaa toimihenkilökunnan palkka- ja työehtoja määriteltäessä eikä henkilöitä joilla on itsenäinen asema ja hallinnollinen, taloudellinen tai toiminnallinen vastuu yrityksessä tai sen huomattavassa osassa sekä asemaltaan näihin verrattavissa olevia henkilöitä. Täl laisia voivat olla henkilöt, joilla ei ole esimiesvastuuta, mutta jotka edustavat asiantun temusta omalla erikoisalallaan ja jotka tästä syystä ja asemansa itsenäisyyden puoles ta ovat rinnastettavissa edellä mainittuihin sopimuksen ulkopuolelle jääviin henkilöihin. Henkilöihin, jotka suorittavat työnsä pääasiallisesti provisiotyönä, noudatetaan tämän sopimuksen määräyksiä soveltuvin osin. Pöytäkirjamerkintä: Sopimuksen ylä- ja alaraja määräytyy muutoin Rakennustuoteteollisuus RTT ry:n ja Teknisten Liitto TL ry:n ja Svenska Tekniska Funktionärsförbundet i Finland STAF rf:n välillä sekä Rakennustuoteteollisuus RTT ry:n ja Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liitto STL ry:n välillä allekirjoitettujen työehtosopimusten 1 :n mukaisesti. Menettelytapaohje: Luottamusmiehelle on annettava tieto uusista toimihenkilöistä. 13

15 2 Työsuhde ja yleiset velvollisuudet 1. Työnjohto-oikeus Työnantajalla on oikeus johtaa ja jakaa työtä sekä ottaa toimeen ja erottaa toimihen kilö. 2. Järjestäytymisvapaus ja ammattiyhdistysjäsenmaksujen pidättäminen Osapuolet toteavat järjestäytymis- ja yhdistysvapauden olevan puolin ja toisin loukkaa maton. Työnantaja pidättää, mikäli toimihenkilö on antanut siihen valtuutuksen, tähän työehto sopimukseen osallisen toimihenkilöjärjestön jäsenmaksut ja tilittää ne palkanmaksu kausittain kyseisen järjestön nimeämälle pankkitilille. Pidättäminen suoritetaan siten kuin keskusjärjestöjen allekirjoittamassa sopimuspöytäkirjassa on erikseen sovittu. Toimihenkilölle annetaan kalenterivuoden tai työsuhteen päätyttyä verotusta varten todistus pidätetystä summasta. 3. Vastuuvakuutus ja ryhmähenkivakuutus Työnantaja ottaa esimiesasemassa oleville toimihenkilöille tarkoitetun ns. työnantajan vastuuvakuutuksen, joka peittää työnantajan, hänen sijaisensa sekä vakuutuksenot tajan palveluksessa johtavassa tai valvovassa asemassa olevan toimihenkilön, esim. työnjohtajan vastuun omalle työntekijälle tuotetusta henkilö- ja omaisuusvahingosta siltä osin kuin vahinko ei kuulu korvattavaksi lain säätämässä tapaturmavakuutuksessa tai liikennevakuutuksessa. Korvausten enimmäismäärät ovat henkilövahingosta euroa kuitenkin siten, että korvauksen enimmäismäärä on euroa yhtä hen kilöä kohti ja omaisuusvahingosta euroa. Työnantaja toteuttaa kustannuksel laan toimihenkilöitä koskevan ryhmähenkivakuutuksen siten kuin siitä on keskusjärj estöjen välillä sovittu. 4. Yleiset velvollisuudet Toimihenkilön tulee asemansa edellyttämällä tavalla edistää ja valvoa työnantajan etuja. Työnantajan tulee luottamuksella suhtautua toimihenkilöön ja mahdollisuuksien mu kaan tukea toimihenkilöä myös tämän pyrkiessä kehittämään ammattitaitoaan. Työnan tajan tulee tiedottaa toimihenkilölle hänen asemassaan tapahtuvista muutoksista mah dollisimman aikaisin ja tukea toimihenkilöä hänen toimiessaan työnantajan edustajana. Toimihenkilön alaisia koskevista ratkaisuista työnantajan tulee tiedottaa viimeistään silloin, kun näistä tiedotetaan alaisille. Toimihenkilö tulee perehdyttää työhön ja siinä tapahtuviin muutoksiin. Uusi toimihenkilö tulee perehdyttää myös yritykseen ja sen toimintaperiaatteisiin sekä henkilöstöpolitiik kaan ja mahdollisiin järjestyssääntöihin. Uudelle toimihenkilölle selvitetään sovellettava työehtosopimus ja sen neuvottelujärjes telmä sekä toimihenkilöiden edustajat. 3 Työsuhteen ehtojen muuttaminen Työsuhteen ehtoja voidaan muuttaa, jos molemmat osapuolet siitä sopivat. Jos asiasta ei voida sopia, voidaan muutos toteuttaa, mikäli sille on irtisanomiseen oikeuttava pe ruste ja noudatetaan irtisanomisaikaa. Menettely on siis sama kuin työsopimusta irtisa nottaessa. Toimihenkilö saatetaan siirtää toiseen tehtävään siten, että hänen toimihenkilöase mansa säilyy. Jos se merkitsee huononnusta hänen etuihinsa, tulee tässäkin tapauksessa olla edellä mainittu peruste ja noudattaa 4 :n mukaista irtisanomisaikaa. 14

16 II TYÖSUHDETURVA 4 Irtisanomisajat Ellei muusta irtisanomisajasta ole irtisanomisen yhteydessä sovittu, työnantajan on irti sanoessaan työsopimuksen noudatettava 14 päivän irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut enintään yhden vuoden, yhden kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli vuoden mutta enintään neljä vuotta, kahden kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli neljä mutta enintään kahdeksan vuotta, neljän kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli kahdeksan mutta enintään 12 vuotta, kuuden kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli 12 vuotta. Ellei muusta irtisanomisajasta ole irtisanoutumisen yhteydessä sovittu, toimihenkilön on irtisanoessaan työsopimuksen noudatettava 14 päivän irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut enintään viisi vuotta, yhden kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli viisi vuotta. Työnantaja tai toimihenkilö voi halutessaan sisällyttää lomakauden ( ) aikana irtisanomisaikaan edellisen lomanmääräytymisvuoden aikana ansaitun, vielä pitämättö män vuosiloman. 5 Työllistymisen ja muutosturvan toimintamallit Työnantajan, työntekijöiden ja työvoimaviranomaisen välisen uuden toimintamallin tavoitteena on yhteistyön tehostaminen ja työntekijän mahdollisimman nopea työllistyminen. 1. Yhteistoiminta- ja irtisanomismenettely Työnantaja esittää vähintään 10 työntekijää koskevien yhteistoimintaneuvottelujen alussa toimintasuunnitelman. Sen sisällöstä neuvotellaan henkilöstön edustajien kanssa. Suunnitelmassa selostetaan neuvottelujen menettelytavat ja muodot, suunniteltu aikataulu sekä suunnitellut toimintaperiaatteet irtisanomisaikana työnhaun, koulutuksen ja työhallinnon palvelujen käytön osalta. Suunnitelmassa otetaan huomioon olemassa olevat normit siitä, miten työvoiman vähentämismenettelyssä toimitaan. Jos yhteistoimintaneuvottelut koskevat alle 10 työntekijää, yhteistoimintamenettelyssä esitetään suunnitellut toimintaperiaatteet irtisanomisaikana työnhaun, koulutuksen ja työhallinnon palvelujen käytön osalta. Suunniteltua vähentämistä koskevan yhteistoimintamenettelyn yhteydessä käsitellään myös henkilöstösuunnitelmaan tarvittavat muutokset. Työnantaja ja työvoimaviranomainen kartoittavat yhteistyössä tarvittavat julkiset työvoimapalvelut viivyttelemättä yhteistoimintamenettelyn tai pienten yritysten irtisanomismenettelyn alettua. Työvoimaviranomaisen kanssa pyritään sopimaan tarjottavien palvelujen laadusta ja niiden toimeenpanon aikataulusta sekä yhteistyöstä niiden toteutuksessa. Henkilöstön edustajat osallistuvat yhteistyöhön. 15

17 2. Työllistymisohjelma ja sen toteuttaminen irtisanomisaikana Työnantajalla on tiedottamisvelvollisuus oikeudesta työllistymisohjelmaan ja korotettuun koulutustukeen. Työnantaja ilmoittaa työvoimaviranomaiselle taloudellisin tai tuotannollisin perustein suoritetusta irtisanomisesta, jos irtisanotulla työntekijällä on työhistoriaa vähintään kolme vuotta. Ilmoitusvelvollisuus koskee myös sellaisen määräaikaisen työsuhteen päättymistä, joka on muodostunut yhdestä tai useammasta keskeytymättömänä tai vain lyhytaikaisin keskeytyksin yhteensä vähintään kolme vuotta samaan työnantajaan jatkuneesta määräaikaisesta työsopimuksesta. Työnantaja on velvollinen antamaan työvoimaviranomaiselle työntekijän suostumuksella hänen koulutustaan, työkokemustaan ja työtehtäviään koskevat tiedot heti irtisanomisten tapahduttua. Työnantaja osallistuu erikseen niin sovittaessa muutoinkin työllistymisohjelman laatimiseen. Työntekijällä on mahdollisuus osallistua työllistymisohjelman laatimiseen. Työllistymisohjelmaa voidaan tarvittaessa täydentää myöhemmin. Jos asiasta ei ole irtisanomisen tapahduttua muuta sovittu, työntekijällä on oikeus vapaaseen ilman ansionmenetystä osallistuakseen irtisanomisaikanaan työllistymisohjelman tekemiseen, oma-aloitteiseen tai viranomaisaloitteiseen työpaikan hakuun ja työhaastatteluun, uudelleensijoitusvalmennukseen, työssä oppimiseen ja harjoitteluun taikka työllistymisohjelmansa mukaiseen työvoimapoliittiseen koulutukseen. Vapaan pituus on työsuhteen kestosta riippuen seuraava: 1) enintään 5 päivää, jos työntekijän irtisanomisaika on enintään yksi kuukausi; 2) enintään 10 päivää, jos työntekijän irtisanomisaika on yli yksi kuukausi mutta enintään neljä kuukautta; 3) enintään 20 päivää, jos työntekijän irtisanomisaika on yli neljä kuukautta. 4) lisäksi jos työntekijän irtisanomisaika on yli kuusi kuukautta, työntekijällä on oikeus kouluttautumiseen enintään 30 päivää. Edellytyksenä on yllä mainittua kohtaa 4) lukuun ottamatta lisäksi, ettei vapaasta aiheudu työnantajalle merkittävää haittaa. Työntekijän on ilmoitettava vapaasta työnantajalle viivyttelemättä ja pyydettäessä esitettävä luotettava selvitys vapaan perusteesta. 6 Lomautusilmoitusajat Työnantajan on lomauttaessaan toimihenkilön taloudellisista tai tuotannollisista syistä johtuvan työn vähentymisen vuoksi noudatettava vähintään 14 päivää lomautusilmoitusaikaa, jos työsuhde on kestänyt enintään vuoden; ja yhden kuukauden lomautusilmoitusaikaa, jos työsuhde on kestänyt yli vuoden. Vajaatyöllisyystilanteessa käytetään ensisijaisesti työajan tasaamisvapaata ja tarvitta essa vasta sen jälkeen turvaudutaan lomauttamiseen. 16

18 Poikkeukselliset lomautustilanteet: Lomautuksen peruuttaminen Mikäli työnantajalle lomautusilmoitusaikana ilmaantuu uutta työtä, voidaan lomautuk sen peruuttaminen ilmoittaa ennen lomautuksen alkamista. Lomautuksen siirtäminen Jos lomautusilmoitusaikana ilmaantuu (tilapäistä) työtä, lomautuksen alkamista voi daan siirtää myöhempään ajankohtaan uutta lomautusilmoitusta antamatta. Siirto voi daan suorittaa vain kerran ja enintään sillä määrällä, jonka lomautusilmoitusaikana ilmaantunut työ kestää. Lomautuksen keskeyttäminen Työnantaja ja toimihenkilö voivat myös sopia lomautuksen keskeyttämisestä tilapäisen työn suorittamisen ajaksi, jolloin lomautus jatkuu uutta ilmoitusta antamatta välittömästi työn tekemisen jälkeen. Tällainen sopimus on syytä tehdä ennen työn alkamista ja samalla selvittää tilapäisen työn arvioitu kestoaika. 7 Työvoiman vähentämisen kohdistuminen Yhteistoimintalain piirissä olevissa yrityksissä sovelletaan lain määräyksiä. Mikäli yhteistoimintalaki ei tule sovellettavaksi, tulee työnantajan lomauttaessaan tai irtisa noessaan toimihenkilöitä tuotannollisilla tai taloudellisilla syillä selvittä kohdistumisen perusteet lomautettavalle tai irtisanottavalle toimihenkilöille tai hänen edustajalleen. Arvioitaessa muusta kuin toimihenkilöstä johtuvasta syystä tapahtuneen irtisanomisen tai lomauttamisen kohdistumista, tulee ensisijaisesti kiinnittää huomiota toimihenki löi den ammattitaitoon ja monitaitoisuuteen sekä jäljelle jääviin tehtäviin. Lisäksi tulee kiinnittää huomiota siihen, että ketään ei syrjitä työsuhteen keston, sukupuolen tai sosiaalisten tekijöiden perusteella. 8 Takaisinottovelvollisuus Irtisanomisen yhteydessä toimihenkilön kirjallisella ilmoituksella tai sopimuksella voidaan rajoittaa työnantajan työntarjoamisvelvoitetta lain mukaisena 9 kuukauden takaisinottovelvollisuusaikana toimihenkilön kotipaikkakunnan työssäkäyntialueeseen tai muuhun sovittuun alueeseen. Tehty ilmoitus tai sopimus on annettava tiedoksi luottamusmiehelle. III PALKKAUS 9 Palkka Toimihenkilön palkka on kuukausipalkka. Se on maksettava ennakolta ilmoitettuna, kiinteänä palkanmaksupäivänä. Toimihenkilön palkka muodostuu toimen vaativuuteen perustuvasta tehtäväkohtaisesta palkanosasta ja henkilökohtaiseen pätevyyteen ja työsuoritukseen perustuvasta henkilö kohtaisesta palkanosasta. 17

19 Palkan lisäksi toimihenkilölle maksetaan palkkausjärjestelmän ulkopuolista voimassa ole van työsuhteen yhtäjaksoiseen kestoon perustuvaa erillistä palvelusaikalisää. Palkkausjärjestelmä on tämän sopimuksen liitteenä. Henkilökohtaisen palkanosan suuruus tulee puolen vuoden työsuhteen jälkeen olla vä hintään 2 prosenttia asianomaisen toimen vaativuusluokan ohjepalkasta. Yleiskorotusta laskettaessa kuukausipalkkaan luetaan tehtäväkohtainen ja henkilökoh tainen palkanosa sekä luontoisedut mutta ei palvelusaika-, vuorotyölisiä ja sunnuntaityö korotuksia. Rakennustuoteteollisuus RTT ry:n jäsenyritykset voivat maksaa lopputilin työsuhteen päättyessä seuraavan säännöllisen palkanmaksun yhteydessä, jos siitä on työsuhteen päättymisen yhteydessä sovittu. 10 Vaativuusluokkapalkat Vaativuusluokat (TVL) ja niiden mukaiset vaativuusluokkapalkat (VLP) ovat pisterajojen mukaan seuraavat: tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien ovat seuraavat: TVL Pisteet VLP /kk tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien ovat seuraavat: TVL Pisteet VLP /kk

20 11 Palvelusaikalisä Palkan lisäksi toimihenkilölle maksetaan palkkausjärjestelmän ulkopuolista voimassa olevan työsuhteen yhtäjaksoiseen kestoon perustuvaa erillistä palvelusaikalisää. Palvelusaikalisää maksetaan kuukausittain seuraavasti: Työsuhteen kesto Euro/kk alkaen Euro/kk alkaen yli 5 vuotta yli 10 vuotta yli 15 vuotta yli 20 vuotta yli 25 vuotta Palvelusaikalisä maksetaan vuosiportaan täyttymistä seuraavan kalenterikuukauden alusta. Palvelusajalla tarkoitetaan nykyisen työsuhteen yhtäjaksoista kestoaikaa. Nykyiseen työsuhteeseen välittömästi liittyvä työskentelyaika saman yrityksen määräysvallassa olevissa eri yrityksissä lasketaan palvelusvuosia kartuttavaksi ajaksi. Yrityksen omis tajavaihdoksen yhteydessä ns. vanhoina työntekijöinä uuden omistajan palvelukseen siirtyvien palvelusaikaan lasketaan myös työsuhteen yhtäjaksoinen kesto entisen omistajan palveluksessa. Palvelusaikalisää käsitellään palkkahallinnon eri tilanteissa, mm. vuosilomapalkkaa, osa-ajan palkkaa, ylija sunnuntaityökorotuksia laskettaessa kuten varsinaista kuukausipalkkaa. 12 Vuorotyö-, iltatyö- ja yötyölisät Vuorotyössä tulee työvuorojen säännöllisesti vaihtua ja enintään neljän viikon pituisin ajanjaksoin muuttua. Toimihenkilö voi kuitenkin, milloin niin sovitaan, työskennellä jat kuvasti samassa vuorossa. Vuorotyöksi katsotaan myös työ, jossa vuorot vaihtuvat si ten, että perättäiset vuorot menevät enintään tunnin päällekkäin tai niillä on enintään tunnin väli ja jossa vuorot muuttuvat etukäteen määrätyllä tavalla. Vuorotyössä maksetaan vuorotyölisää iltavuorossa 188 senttiä ja yövuorossa 346 senttiä tunnilta tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien ja iltavuorossa 192 senttiä ja yövuorossa 353 senttiä tunnilta tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien. Vuorotyössä olevalle toimihenkilölle maksetaan ylityön ajalta sen vuoron mukainen vuorotyölisä, jonka aikana ylityö tehdään. Milloin toimihenkilö kaksivuorotyössä jää iltavuoron jälkeen ylityöhön, maksetaan hänelle ylityöstä vuorotyölisä yövuoron mukaan. Milloin työ ei ole vuorotyötä, ylityötä tai hätätyötä ja toimihenkilö joutuu tekemään sitä kello 18-22, katsotaan tällainen työ iltatyöksi sekä kello tehty työ yötyöksi. Tällai sesta työstä maksetaan samansuuruinen lisä, kuin mikä olisi ollut iltavuoro- tai yövuo rolisä tuosta työstä, jos se olisi ollut vuorotyötä. Milloin ilta- tai yötyössä oleva toimihenkilö jää työvuoronsa jälkeen ylityöhön, makse taan säännöllisen työajan mukaan määräytyvä ilta- tai yötyölisä myös ylityön ajalta, enintään kello 06 saakka. Vuorotyökorvaus voidaan maksaa myös erillisenä kiinteänä kuukausikorvauksena. Tällöin tulee kuukausikorvauksen suuruus määrätä vähintään sopimuksessa mainittuja senttimääriä perusteena käyttäen. 19

21 Yli- ja sunnuntaityöstä mahdollisesti maksettava vuorotyölisä on suoritettava samalla tavalla korotettuna kuin muukin siltä ajalta maksettava palkka. 13 Osa-ajan palkka Laskettaessa osa-ajalta maksettavan palkan suuruutta, saadaan tunnilta maksettava palkka jakamalla kuukausipalkka asianomaiseen kuukauteen sisältyvien työvuoroluet telon mukaisten säännöllisten työtuntien lukumäärällä. Kuukausipalkan käsite on tässä sama kuin 17 :ssä. Poissaolo voidaan myös korvata vastaavalla määrällä työtunteja. Soveltamisohje Osa-ajan palkka maksetaan esimerkiksi silloin, kun työsuhde alkaa tai päättyy muuna ajankohtana kuin palkanmaksukauden alussa tai lopussa tai kun toimihenkilö on ollut poissa työstä eikä työnantaja ole velvollinen maksamaan poissaoloajalta palkkaa. Ellei poissaoloa korvata tekemällä vastaava määrä työtunteja, menetellään seuraavas ti: poissaolopäivä/-tunti lasketaan kuukauteen sisältyneet työvuoroluettelon mukaiset säännölliset työpäivät/-tunnit kuukausipalkka jaetaan työpäivien/-tuntien lukumäärällä = poissaolopäivän/-tunnin palkka poissaolopäivän/-tunnin palkka vähennetään kuukausipalkasta = osa-ajan palkka Poissaolopäivän tai -tunnin palkka vaihtelee joka kuukausi ao. kuukauteen sisältyvien työpäivien tai työtuntien mukaan: KUUKAUSITYÖAIKA 2012 työpäiviä 37,5 t 40,0 t Toukokuu ,5 165 Kesäkuu Heinäkuu Elokuu ,5 184 Syyskuu Lokakuu ,5 184 Marraskuu Joulukuu (sisältää itsenäisyyspäivän) KUUKAUSITYÖAIKA 2013 työpäiviä 37,5 t 40,0 t Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu ,5 168 Toukokuu Kesäkuu ,5 152 Heinäkuu ,5 184 Elokuu Syyskuu ,5 168 Lokakuu ,

22 Marraskuu ,5 168 Joulukuu ,5 152 (sisältää itsenäisyyspäivän) KUUKAUSITYÖAIKA 2014 työpäiviä 37,5 t 40,0 t Tammikuu ,5 168 Helmikuu Maaliskuu ,5 168 Huhtikuu Toukokuu Tämän taulukon käyttämisen edellytyksenä on, että kysymyksessä on osa-ajan palkan laskeminen, että asianomainen toimihenkilö ei ole keskeytymättömässä 3-vuorotyössä ja että toinen vapaapäivä on lauantai. IV TYÖAIKA 14 Säännöllinen työaika 1. Säännöllisen työajan pituus Säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa, mikäli toimi henkilö työskentelee tuotannollisella osastolla tai työpaikassa, jossa on jatkuvasti nou datettu 8 tunnin vuorokautista ja 40 tunnin viikoittaista työaikaa. Muissa tapauksissa säännöllinen työaika on enintään 7,5 tuntia päivässä ja 37,5 tuntia viikossa. 2. Siirtyminen 37,5 tunnin työviikosta 40 tunnin työviikkoon Paikallisesti voidaan työehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti sopia siirty misestä 37,5 tunnin työviikosta 40 tunnin työviikkoon. Sopimus on tehtävä edellisen vuoden loppuun mennessä. Sopimus on vuosittain irtisanottavissa kahden kuukauden irtisanomisajalla siten, että sopimus loppuu kalenterivuoden päättyessä. Sopimus voidaan tehdä seuraavien A- tai B-vaihtoehtojen mukaisesti: A-vaihtoehto: Siirryttäessä 40-tuntiseen työviikkoon toimihenkilön kuukausipalkkaa korotetaan 2,7 prosenttia. Toimihenkilön siirtyessä takaisin 37,5-tuntiseen työviikkoon, alennetaan hänen kuukausipalkkaansa 2,6 prosenttia 40-tuntiseen työaikamuotoon siirtymisen jälkeen noudatetaan 40-tuntista työviikkoa koskevaa työajan lyhentämissopimusta. B-vaihtoehto: Toimihenkilön tehtyä 170 säännöllistä 8 tunnin työpäivää hänelle annetaan vapaata 100 tuntia. Vapaan antamisessa noudatetaan 40-tuntista työviikkoa koskevan työajan lyhentämissopimuksen periaatteita. B.1.-kohdassa tarkoitettuja päiviä laskettaessa sovelletaan, mitä ao. lyhentämissopimuksessa on määrätty työssäoloon rinnastettavista päivistä. 21

23 Edellä B.1.-kohdassa mainitusta vapaasta vähennetään 30 arkipäivää ylittävä vuosiloma ja kaikki muut vuotuista työaikaa muutoin lyhentävät vapaapäivät paitsi kirkolliset juhlapyhät, juhannusaatto, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, uudenvuoden päivä, vapunpäivä sekä joulun ja pääsiäisen jälkeinen lauantai. 37,5 tunnin työviikon piiriin kuuluvaa jaksoa ei saa jakaa kahta useampaan osaan, ellei toisin sovita. Työajan tasoittumisjärjestelmä laaditaan vuodeksi eteenpäin, ellei toisin sovita. Mikäli toimihenkilö ei ole ehtinyt tehdä 170 säännöllistä 8 tunnin työpäivää työsuh teen päättymiseen mennessä tai 40-tuntinen työviikkojakso on muusta syystä kat kennut ennen sanotun ansainnan täyttymistä, toimihenkilölle annetaan työajan ta soittumisjärjestelmän mukaisesta 7,5 tuntia ylittävästä vuorokautisesta työajasta vastaava vapaa tai hänelle maksetaan siitä 50 prosentilla korotettu palkka. Täl löinkin otetaan huomioon mahdollinen kohdassa B 1. mainittu suhteellinen vähennys. 3. Työajan lyhennys Yksi- ja kaksivuorotyön, keskeytyvän ja keskeytymättömän kolmivuorotyön työajan lyhentämismääräykset ovat liitteissä Työviikko ja työvuorokausi Työviikko vaihtuu maanantaina ensimmäisen työvuoron alkaessa ja työvuorokausi työviikon alkamisajankohtaa vastaavana kellonaikana, ellei paikallisesti toisin sovita. 5. Liukuva ja porrastettu työaika Liukuvaan tai porrastettuun työaikaan voidaan siirtyä, mikäli siitä sovitaan paikallisesti. 15 Keskimääräinen säännöllinen työaika 1. Työnjohto-oikeuteen perustuen Keskimääräisen säännöllisen viikkotyöajan käyttöönottaminen edellyttää työajan tasoittumisjärjestelmän laatimista vähintään ajaksi, jonka kuluessa viikoittainen säännöllinen työaika tasoittuu asianomaisella alalla kyseisessä työaikamuodossa sovittuun keskimäärään, enintään 40 tuntiin viikossa. Säännöllinen viikoittainen työaika voidaan järjestää keskimääräiseksi seuraavasti: Päivätyössä ja kaksivuorotyössä yrityksen toimintojen sitä vaatiessa siten, että se enintään 9 viikon pituisena ajanjaksona tasoittuu säännölliseen viikkotyöaikaan. Työtä varten tulee olla ennakolta laadittu työajan tasoittumisjärjestelmä vähintään ajaksi, jonka kuluessa viikoittainen säännöllinen työaika tasoittuu 40 tuntiin. Sään nöllinen viikoittainen työaika ei tällöin voi ylittää 48 tuntia eikä säännöllinen vuoro kautinen työaika 8 tuntia. keskeytyvässä ja keskeytymättömässä kolmivuorotyössä sekä jatkuvassa vuoro työssä siten, että se enintään vuoden pituisena ajanjaksona tasoittuu säännölli seen viikkotyöaikaan. 2. Paikallisesti sopien Paikallisesti sopimalla voidaan työaika järjestää myös siten, että se on keskimäärin työehtosopimuksessa määrätyn vuorokautisen ja viikoittaisen työajan pituinen. Tasoit tumisjakso on enintään yksi vuosi. Työajan tasoittaminen näihin määriin voi tapahtua myös antamalla viikkolevon lisäksi kokonaisia vapaapäiviä. 22

24 Paikallisesti sopimalla voidaan vuorokautista säännöllistä työaikaa pidentää enintään kahdella tunnilla. Viikoittaisen säännöllisen työajan enimmäismäärä on tällöin 50 tuntia. Työajan tulee tasoittua vuoden pituisena ajanjaksona säännölliseen viikkotyöaikaan. Paikallisesti voidaan vuorokautinen työaika sopia enintään 12 tunnin pituiseksi, jolloin viikoittainen työaika voi ylittää 50 tuntia. Työajan tulee tasoittua vuoden pituisena ajan jaksona säännölliseen viikkotyöaikaan. Liitot vahvistavat paikallisen sopimuksen. Jos työsuhde tässä työaikamuodossa päättyy tai palkanmaksu keskeytyy kesken ta soittumisjakson, maksetaan tai vähennetään palkasta normaalin säännöllisen työajan ylittävät tai alittavat tunnit peruspalkan mukaan. Työvuoroluettelo on laadittava vähintään kolmeksi viikoksi kerrallaan. Siinä on mainitta va työn alkamis- ja päättymisaika. 16 Työvuoroluettelo ja työajan tasoittumisjärjestelmä Työpaikalla on laadittava työvuoroluettelo, milloin se on työn laatuun nähden mahdol lista. Työvuoroluettelosta tulee ilmetä päivittäisen säännöllisen työajan alkamis- ja päättymisajankohta, ruokailutauon pituus ja ajankohta sekä viikoittaiset vapaapäivät. Työvuoroluetteloon tai työajan tasoittumisjärjestelmään tulevista pysyvistä muutoksista on ilmoitettava asianomaisille toimihenkilöille ja luottamusmiehelle mahdollisimman ajoissa ja viimeistään kaksi viikkoa ennen muutoksen voimaantuloa. Jos muutos kos kee useampia toimihenkilöitä tai muuten merkittävää osaa henkilökunnasta, muu toksesta tulee neuvotella luottamusmiehen kanssa etukäteen. Työvuoroluetteloon tai työajan tasoittumisjärjestelmään tulevista tilapäisistä poikke uksista ilmoitetaan asianomaisille toimihenkilöille mahdollisimman ajoissa ja viimeis tään kolme päivää ennen muutoksen voimaantuloa, ellei kysymyksessä ole hätätyö. Jos muutos koskee osastoa tai vastaavaa toiminnallista kokonaisuutta, asiasta ilmoi tetaan myös luottamusmiehelle. Jos muutoksesta ilmoitetaan 3 päivää lyhyemmällä ajalla, on tästä mahdollisesti aiheutuva haitta korvattava paikallisesti sovittavalla tavalla. Jos paikallisesti näin sovitaan, voidaan edellä mainituista ilmoitusajoista poiketa. 17 Liukuva työaika Paikallisesti voidaan työehtosopimuksen säännöllisen työajan pituutta ja sijoittamista kos kevista määräyksistä poiketen sopia liukuvasta työajasta niin, että toimihenkilö voi sovi tuissa rajoissa määrätä työnsä päivittäisen alkamis- ja päättymisajankohdan. Sovittaessa liukuvasta työajasta on sovittava ainakin kiinteästä työajasta, työajan vuorokautisesta liu kumarajasta, lepoaikojen sijoittamisesta sekä säännöllisen työajan ylitysten ja alitusten enimmäiskertymästä. Liukuvassa työajassa säännöllistä vuorokautista työaikaa lyhentää tai pidentää liukuma-aika, joka voi olla enintään kolme tuntia. Viikoittainen säännöllinen työaika on keskimäärin enintään 40 tuntia. Enimmäiskertymä saa olla enintään 60 tuntia. Työnantaja ja toimihenkilö voivat sopia, että työajan ylitysten kertymää vähennetään toimi henkilölle annettavalla vapaa-ajalla. 23

25 Työtilanteen niin edellyttäessä työnantaja voi velvoittaa toimihenkilön pitämään kertyneitä plus-tunteja vapaana kokonaisina päivinä, ilmoittamalla siitä yhtä viikkoa aikaisemmin asianomaiselle toimihenkilölle. Toimihenkilö voi työtilanteen niin salliessa pitää plus-tunteja kokonaisina päivinä ilmoittamalla siitä yhtä viikkoa aikaisemmin työnantajalle. Tämä merkitsee olosuhteita, että työtä on normaalia työaikaa vähemmän tai lomautuksen sijasta käytetään ensisijaisesti plus-tunteja. 18 Lisätyö Lisätyöllä tarkoitetaan työtä, jota työnantajan aloitteesta ja toimihenkilön suostumuksel la tehdään yli sovitun työajan sen kuitenkaan ylittämättä lain mukaisia säännöllisen työ ajan enimmäismääriä. Lisätyöstä maksetaan tuntiluvun mukaan korottamaton palkka, ellei lisätyön korvaami sesta vastaavalla vapaalla ole sovittu. Lisätyöstä maksettava perustuntipalkka laske taan samalla tavalla kuin ylityökorvausta laskettaessa. Toimihenkilölle, jonka säännöllinen työaika on 7,5 tuntia päivässä ja 37,5 tuntia vii kossa, maksetaan kuitenkin työvuoroluettelon mukaisen vuorokautisen tai viikoittaisen työajan ylittävästä lisätyöstä korvaus kuten vuorokautisesta tai viikoittaisesta ylityöstä on sovittu. Lisätyö ei ole ylityötä. 19 Ylityö 1. Ylityön käsite Ylityöksi luetaan työ, jota työnantajan aloitteesta ja toimihenkilön suostumuksella tehdään laissa säädettyjen säännöllisen työajan enimmäismäärien lisäksi. Keskimääräistä työaikaa käytettäessä ylityötä on työ, jota tehdään työajan tasoittumis järjestelmän mukaisten säännöllisten työtuntien lisäksi, ei kuitenkaan siltä osin kuin työaika on keskimäärin lyhyempi kuin 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa. Jos toimihenkilö tietyistä syistä ei ole voinut tehdä säännöllistä viikkotyöaikaa vastaa vaa tuntimäärää ja hän joutuu tulemaan työhön työvuoroluettelon mukaisena vapaapäi vänään, korvataan vapaapäivänä tehty työ siten kuin viikoittaisesta ylityöstä on sovittu. Mainitut syyt ovat sairaus, tapaturma, työnantajan määräyksestä suoritettu matka, taloudellisesta tai tuotannollisesta syystä tapahtunut lomautus, 40-tuntisen viikkotyöajan vuotuiseksi lyhentämiseksi annetun vapaan pitäminen, tai työnantajan järjestämään tai sopijapuolten väliseen yhteistoimintasopimuksen tarkoittamaan ammatilliseen tai yhteistoiminta koulutukseen osallistuminen. Jos toimihenkilö siirtyy kesken työviikon työaikamuodosta toiseen tai työvuorosta toi seen, katsotaan viikoittaiseksi ylityöksi työ, joka ylittämättä säännöllistä vuorokautista työaikaa ylittää 40 tuntia viikossa. Jos toimihenkilön suorittama työ jatkuu vuorokauden tai työvuorokauden vaihteen yli, katsotaan työ lisäja ylityökorvausta laskettaessa edellisen vuorokauden työksi siihen asti, kunnes toimihenkilön säännöllinen 24

26 työvuoro normaalisti alkaa. Näitä tunteja ei tällöin oteta huomioon jälkimmäisen vuorokauden säännöllistä työaikaa laskettaessa. 2. Ylityökorvaukset Vuorokautisesta ylityöstä maksetaan kahdelta ensimmäiseltä tunnilta 50 prosentilla sekä seuraavilta tunneilta 100 prosentilla korotettu palkka. Viikoittaisesta ylityöstä maksetaan kahdeksalta ensimmäiseltä tunnilta 50 prosentilla sekä seuraavilta tunneilta 100 prosentilla korotettu palkka. Lauantaipäivänä sekä pyhä- ja juhlapäivän aattona tehdystä vuorokautisesta ylityöstä maksetaan kaikilta tunneilta 100 prosentilla korotettu palkka. Pääsiäislauantaina, juhannusaattona ja jouluaattona tehdystä viikoittaisesta ylityöstä maksetaan kaikilta tunneilta 100 prosentilla korotettu palkka. Ylityökorotus tai koko palkka ylityön ajalta voidaan maksaa kiinteänä kuukausikorvauk sena tai vaihtaa vastaavaan vapaaseen, jos siitä on sovittu asianomaisen toimihenkilön kanssa. Vapaa-aika on annettava ja otettava kuuden kuukauden kuluessa ylityön tekemisestä. 3. Ylityöjakajat ja peruspalkka Laskettaessa ylityöstä maksettavaa korotettua palkkaa on peruspalkka laskettava si ten, että kuukausipalkka luontoisetuineen jaetaan luvulla 160 silloin, kun säännöllinen työaika on 40 tuntia viikossa, ja luvulla 158 silloin, kun säännöllinen työaika on 37,5 viikossa. Jos säännöllinen työajan on jokin muu, käytetään jakajana vastaavasti las kettua säännölliseen työhön tosiasiallisesti keskimäärin kuukaudessa käytettyä työtun tien lukumäärää. Keskeytyvässä kolmivuorotyössä käytetään kuukausipalkan jakajana lukua 155 ja keskeytymättömän kolmivuorotyön osalta lukua 149. Peruspalkkaa laskettaessa tulee kuukausipalkan lisäksi ottaa huomioon palvelusaika lisä, mahdollisten luontoisetujen raha-arvo, provisiopalkka, tuotantopalkkiot sekä sijai suuden ajalta mahdollisesti sovittu korvaus, mutta ei sen sijaan vuorotyölisää, säännöl lisestä sunnuntaityöstä maksettavaa korvausta eikä tilapäisluontoisia poikkeuksellisia korvauksia, kuten yli-, sunnuntai- ja lisätyökorvauksia. 4. Ylityön enimmäismäärän tarkastelujakso Paikallisesti voidaan sopia, että työaikalain mukaisena ylitöiden enimmäismäärän tar kastelujaksona käytetään yksinomaan kalenterivuotta. 5. Ruokailumahdollisuus Toimihenkilön jäädessä säännöllisen työajan päätyttyä ylityöhön, jonka arvioidaan kes tävän vähintään kaksi tuntia, on pidettävä kohtuullisena, että hänelle varataan mahdol lisuus pitää ruokailun kannalta välttämätön tauko tai tilaisuus ruokailla työn lomassa. 6. Aloittamis- ja lopettamistyöt Milloin aloittamis- ja lopettamistöistä aiheutuu vuorokautista ylityötä, on siitä makset tava korvaus. Tämän vuoksi on tarpeellista, että paikallisesti selvitetään ne tehtävät, joissa aloittamis- ja lopettamistyötä esiintyy. Samalla tulee selvittää myös se, miten ko. työt kussakin tapauksessa korvataan. 20 Vapaapäivät Viikkoa kohti annettava toinen vapaapäivä voi olla kiinteä viikonpäivä (lauantai tai, ellei se ole mahdollista, maanantai) tai vaihtuva viikonpäivä, jos työtä tehdään vähintään kuutena päivänä viikossa. 25

27 Jos työssä noudatetaan keskimääräistä viikkotyöaikaa, vapaapäivät ajoitetaan siten, että jaksoon tulee niin monta vapaapäivää, että työaika jakson kuluessa tasoittuu säännölliseen viikkotyöaikaan. Ellei vapaapäiviä voida ennakoida, tasoittumisvapaan antamisesta on ilmoitettava vä hintään viikkoa etukäteen. 21 Arkipyhäviikot Arkipyhäviikolla on lauantain ja arkipäiväksi sattuvan juhlapäivän aaton säännöllinen työaika sama kuin muina arkipäivinä. Vapaapäiviä ovat kuitenkin uudenvuodenpäivän viikon lauantai, loppiaisviikon lauantai, pääsiäislauantai, pääsiäisen jälkeinen lauantai, vapunpäivän viikon lauantai, helatorstai, juhannusaatto, itsenäisyyspäiväviikon lauan tai, jouluaatto ja joulun jälkeinen lauantai. Näinä päivinä työskentely korvataan säännöl lisenä työaikana annettavilla vapaapäivillä tai korvaamalla rahana kuten ylityö. Korvaamistapaa koskevat kysymykset tulisi selvittää etukäteen. Uudenvuodenpäivänä, pitkäperjantaina, toisena pääsiäispäivänä, vapunpäivänä, ju hannuspäivänä, sekä jouluaattona, ensimmäisenä ja toisena joulupäivänä maksetaan kaikille työvuoroluettelon mukaisessa työssä oleville toimihenkilöille muun palkan lisäk si yksinkertainen peruspalkka, sunnuntaityökorotus sekä mahdolliset ylityökorotukset. Pääsiäislauantaina ja juhannusaattona työvuoroluettelon mukaan tehdystä työstä, vaik ka se ei olekaan ylityötä, maksetaan enintään 8 tunnilta 50 %:lla korotettu palkka. Jos työ samalla on ylityötä, maksetaan lisäksi ylityökorotus. 22 Arkipyhäviikkojen työaika Työpäiväksi sattuva arkipyhä lyhentää säännöllistä viikoittaista työaikaa seuraavasti: Vuonna 2012 Säännöllinen työaika 18. viikko vappuviikko 4 pv 20. viikko helatorstaiviikko 4 pv 25. viikko juhannusviikko 4 pv 49. viikko itsenäisyyspäiväviikko 4 pv 52. viikko jouluviikko 2 pv Vuonna 2013 Säännöllinen työaika 1. viikko loppiaisviikko 4 pv 13.viikko pääsiäisviikko 4 pv 14. viikko pääsiäisen jälkeinen viikko 4 pv 18. viikko vappuviikko 4 pv 19. viikko helatorstaiviikko 4 pv 25. viikko juhannusviikko 4 pv 49. viikko itsenäisyyspäiväviikko 4 pv 52. viikko jouluviikko 2 pv 26