Asiakirjayhdistelmä Palvelut valtioyhteisölle

Transkriptio

1 20. Palvelut valtioyhteisölle Talousarvioesitys HE 112/ vp (16.9.) S e l v i t y s o s a : Valtiovarainministeriön hallinnonalan keskitetysti koko valtioyhteisölle tuottamia palveluja ovat mm. valtion rahoituksen hankinta, valtion myöntämien lainojen hoito, valtion eläkejärjestelmä, valtion yhteiset ITpalvelut, talous- ja henkilöstöhallinnon palvelut, valtiovarain controller -toiminnon palvelut sekä toimitilapalvelut. Valtion yhteisiä toimintoja ja palveluja kehitetään tavoitteena yhtenäisesti toimiva, osaamista yhdistävä valtiokonserni, joka tuottaa lisäarvoa ja mittakaavaetuja. Valtiokonttorin tehtävänä on toimia valtionhallinnon sisäisten palveluiden kehittäjänä ja tuottajana. Valtiokonttori mahdollistaa toiminnallaan toimintamenosäästöjen toteutumista ja tuottavuuden kasvua valtion virastoissa ja laitoksissa sujuvilla ja tehokkailla sisäisillä palveluilla sekä osallistumalla aktiivisesti näiden palveluiden ja prosessien kehittämiseen. Palveluiden ja prosessien kehittäminen tapahtuu yhteistyössä Palkeiden, valtiovarainministeriön ja asiakkaiden kanssa. Valtiokonttorin hoidossa olevia valtion sisäisiä palveluita ovat: valtion rahoitustoiminnot valtion keskuskirjanpidon hoito sekä laskentatoimen ja maksuliikkeen ohjaus valtionhallintotasoisen talous- ja henkilöstötiedon tuottaminen ja raportointi valtionhallintotasoiset talous- ja henkilöstöhallinnon prosessit ja tietojärjestelmät valtion yhteiset ja ministeriöille tuotettavat IT-palvelut valtion virastojen ja laitosten lakisääteistä vahinkovakuuttamista vastaava vahinkoturva samoin kuin niihin liittyvät työnantajapalvelut valtion henkilöstön työkykyä ylläpitävän toiminnan tuki valtion henkilöstön liikkuvuutta ja uudelleensijoittumista tukevat palvelut valtionperinnöt. Valtiokonttorin toisena keskeisenä toiminta-alueena on tuottaa palveluita yksityisille kansalaisille ja yrityksille. Tällaisia palveluita ovat: sotilasvammakorvaukset rikosvahinkokorvaukset ja korvaukset syyttömästi vangituille sekä vahingonkorvaukset eräille erityisryhmille ym. korvaukset tietopalvelut kansalaisille (Suomi.fi ja Netra) tietojärjestelmäpalvelut kansalaisten käyttöön (asiointitili, Lomake.fi ja Vetuma) maksuvapautuspäätökset. Valtiovarain controller -toiminto on valtioneuvoston yhteinen tulos- ja valtiovarainvalvoja. Toiminto palvelee valtioneuvostoa sekä ministeriöiden johtoa ylimmän johdon neuvonantajana, hallinnon ohjaajana ja toiminnallisesti riippumattomana valvontaviranomaisena valtion talouden ja toiminnan ohjaus- ja raportointijärjestelmien laadun varmistamisessa ja kehittämisessä sekä tilivelvollisuuden varmistamisessa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 1

2 Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus Palkeet tuottaa talous- ja henkilöstöhallinnon palveluja kaikille valtionhallinnon virastoille ja laitoksille. Rahoitus muodostuu asiakaslaskutuksesta, joka perustuu omakustannushintaiseen palvelujen hinnoitteluun. Omakustannushinta sisältää palvelujen tuottamisesta ja kehittämisestä aiheutuneet kustannukset. Omakustannushintaan ei sisälly varautumista liiketoimintariskeihin, jotka valtion sisäisessä liiketoiminnassa voivat liittyä mm. tietojärjestelmien toimintahäiriöihin tai yleisen kustannustason ennakoimattomaan nousuun, jonka vaikutus voidaan viedä hintoihin vasta viiveellä. Kieku-toimintamallin ja siihen liittyvän tietojärjestelmän käyttöönottovaiheessa aiheutuu päällekkäisiä tietojärjestelmäkustannuksia, jotka on huomioitu bruttomenoissa ja -tuloissa. Kieku-toimintamallin käyttöönottoon liittyvä työ (esim. konversiot) edellyttää tilapäisen lisätyöpanoksen vuosittain, joka rahoitetaan momenteilta ja sekä momentilta Bruttomenoissa, -tuloissa tai htv-määrissä ei ole huomioitu muutoksia, jotka aiheutuvat mahdollisista Kiekun toimintamallin muutoksista tai tuotantoon tulevista uusista palveluista. Valtion yhteisten perustietotekniikka- ja tietojärjestelmäpalvelujen palvelukeskukseen kootaan valtionhallinnon toimialariippumattomat ICT-tehtävät vaiheittain vuosien 2016 aikana. Palvelukeskus vastaa valtion toimialariippumattomien ICT-palveluiden tuottamisesta yhdistämällä palvelukeskuksen omaa palvelutuotantoa ja markkinoilta hankittuja palveluita asiakkaille toimitettaviksi palveluiksi. Palvelukeskus vastaa palvelutuotannon järjestämiseen liittyvästä kehittämisestä, hankinnasta, toteutuksesta, ylläpidosta ja tuotannosta. Valtiokonttorin yhteydessä toimivan Valtion IT-palvelukeskuksen tehtävät siirtyvät pääosin uuteen palvelukeskukseen. Senaatti-kiinteistöt on valtiovarainministeriön hallinnonalalla toimiva liikelaitos, joka huolehtii valtion kiinteistövarallisuuden hallinnasta, kehittämisestä ja toimitilojen vuokraamisesta pääosin valtioyhteisöön kuuluville yksiköille. Valtionhallinnolle yhteisiä toimitila- ja asiantuntijapalveluja tarjoavaa Senaatti-kiinteistöt -liikelaitosta ohjataan siten, että virastojen ja laitosten tilat tukevat toimintaa kustannustehokkaasti, valtion kokonaisetu ja toiminnan yhteiskuntavastuullisuus varmistetaan sekä virastojen ja laitosten saatavana on tilakysymyksiin liittyviä asiantuntijapalveluita rakenteellisten ja toiminnallisten muutosten tueksi. Valtion kiinteistöhallinnan kokoamista ja tehostamista jatketaan samoin kuin virastojen ja laitosten työympäristöjen parantamista valtion toimitilastrategian mukaisesti. Valtion tilankäyttöä ja toimitiloihin liittyvää energiankulutusta voidaan seurata ja ohjata tehokkaammin, kun yhteisen tietojärjestelmän tietopohja täydentyy. Tavoitteena on toimitila- ja energiatehokkuuden paraneminen. Valtionhallinnon hankintatoimen tuottavuutta lisätään nostamalla yhteishankintojen käyttöastetta ja laajentamalla yhteishankintojen käyttöalaa. Valtiovarainministeriö tukee valtion hankintatoimen kehittämistä valtion hankintastrategian mukaisesti. Valtion yhteishankintayksikkö Hansel Oy:n tehtävänä on koota valtionhallinnon hankintavolyymejä, kilpailuttaa tavaroiden ja palveluiden puitesopimuksia, tuottaa virastoille ja laitoksille hankintoihin liittyviä maksullisia asiantuntijapalveluita sekä tukea omalta osaltaan valtion hankintastrategian toimeenpanoa. Yhtiön tavoitteena on toiminnallaan edistää avointa kilpailua, laadukkaiden hankintojen tekemistä ja valtion yhteistä etua sekä tukea asiantuntemuksellaan virastojen ja laitosten hankintaprojekteja sekä aikaansaada valtionhallinnolle kustannussäästöjä. Hansel Oy:n toimintaa kehitetään siten, että nykyistä palvelumaksutasoa (keskimäärin 1,21 % vuonna ) voidaan keskipitkällä aikavälillä hieman vielä laskea päästen edelleen vähintään nollatulokseen ja säilyttäen asiakastyytyväisyys ja palvelujen laatutaso hyvinä. Tavoitteena on saada Hansel Oy:n puitejärjestelyt mukaan valtion sähköiseen tilaustenhallintajärjestelmään. HAUS kehittämiskeskus Oy on valtion omistama julkisen hallinnon ja palvelutoimintojen kouluttaja, kehittäjä ja valmentaja. HAUSin toimintaa sekä palvelusisältöä ja -valikoimaa kehitetään siten, että virastot ja laitokset voivat jatkossa hyödyntää palveluja laajemmin mm. sisäisen koulutuksensa korvaajana. Valtiovarainministeriö asettaa valtioyhteisön palveluille seuraavat alustavat vaikuttavuustavoitteet vuodelle : Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 2

3 Vaikuttavuustavoitteet Toimenpiteet Valtion rahoitustoiminta Valtion rahoitustoimet hoidetaan kustannustehokkaasti pitäen riskit hyväksyttävällä tasolla. Talousjohtamisen tukeminen, yhteinen taloushallinto ja sen kehittäminen Valtion hyvä taloudenhallinta muodostaa läpinäkyvän, hyvän hallinnon periaatteita noudattavan ja tuottavasti toimivan kokonaisuuden, joka tukee virastojen vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden parantamista. Valtiokonttori toteuttaa velanhoidossa ja maksuvalmiuden ylläpitämisessä tarvittavat rahoitusoperaatiot valtiovarainministeriön asettamien tavoitteiden mukaisesti. Valtiokonttori kehittää valtion velan hallintamalleja suuntaan, joka luo toimeksiantajille taloudellista lisäarvoa ja kustannustehokkuutta. Valtiokonttori hoitaa luotonmyöntäjävirastojen päätösten pohjalta luottojen elinkaaren aikaisen hallinnoinnin. Valtiokonttori panostaa ennakoivaan ja kokonaisvaltaiseen riskienhallintaan.valtiokonttori toteuttaa luottojen hallinnoinnin digitalisoinnin. Valtiokonttori ohjaa ja kehittää valtion taloushallintoa siten, että virastot ja laitokset voivat keskittyä oman toimintansa ja taloutensa suunnitteluun, ohjaukseen ja seurantaan ja saavat tarvitsemansa talous- ja henkilöstöhallinnon palvelut niiden tuottamiseen tarkoitetulta palvelukeskukselta. Valtiokonttori kehittää valtion talous- ja henkilöstöhallinnon yhteistä toimintamallia, kuten palvelukeskuksen käyttöä, yhtenäisiä menetelmiä, prosesseja ja tietorakenteita sekä yhteisiä tietojärjestelmiä ja seuraa valtion talous- ja henkilöstöhallinnon tuottavuuskehitystä. Valtiokonttori huolehtii siitä, että Kieku-toimintamalli otetaan käyttöön kaikilla hallinnonaloilla siitä tehtyjen päätösten ja aikataulujen mukaan. Valtiokonttori hoitaa luotettavasti ja tehokkaasti valtion vastuulla olevia vahingonkorvausasioita. Valtion vahingonkorvausasioiden hallinnointi on järjestetty tehokkaasti ja laadukkaasti. Henkilöstöjohtamisen tukeminen, yhteinen henkilöstöhallinto ja sen kehittäminen Valtion yhtenäinen ja hyvä henkilöstöjohtaminen, hallinnonalarajat ylittävä henkilöstön liikkuvuus sekä yhteiset henkilöstökä henkilöstötietoa johtamisen, esimiestyön ja muutostilantei- Valtiokonttori tukee ja kehittää toimintatapoja, työvälineitä sehallinnon prosessit ja niitä tukevat tietojärjestelmät mahdollistavat valtionhallinnon tuloksellisuuden ja työurien pidentymisen miseksi. den tukemiseksi sekä niiden laadun ja tuloksellisuuden kehittä- sekä hyvän työelämän laadun. Valtiokonttori kehittää sisäisen liikkuvuuden yhtenäisiä työvälineitä ja ohjauskeinoja, ja tukee niiden käyttöönottoja sekä aktivoi hallinnonalojen välisiä yhteyksiä. Valtiokonttori tukee sisäisen liikkuvuuden toimintatapojen kehittämistä muutosten läpiviennissä ja strategioiden toteuttamisessa. Valtiokonttori kehittää työurien pidentymistä ja työkyvyn säilyttämistä edistäviä toimintamalleja. Valtiokonttori tukee työhyvinvoinnin, työsuojelun ja työterveyshuollon toimintojen hyödyntämistä kokonaisvaltaisesti valtion työelämän kehittämistoiminnoissa. Kansalaispalvelut Kansalaisille tuotetaan oikeudenmukainen, tasapuolinen ja saavutettavissa oleva peruspalvelu. Valtiokonttori tuottaa kansalaisille Valtiokonttorin vastuulle kuuluvat kansalaisten korvaus- ja etuuspalvelut laadukkaasti ja tehokkaasti. Valtiokonttori vakiinnuttaa julkisen hallinnon yleisneuvontapalvelun toiminnan. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 3

4 Vaikuttavuustavoitteet Toimenpiteet Valtiokonttori ylläpitää ja kehittää Suomi.fi -kansalaisportaalia julkishallinnon yhteisenä sähköisen asioinnin portaalina. Yhteiset ICT-palvelut Valtionhallinnossa on toimivat rakenteet, työnjako, tavoitteet ja Valtiokonttori seuraa ja kehittää asiakkaiden saamaa palvelua. strateginen suunnitelma yhteisten ICT-palvelujenkehittämiselle, Valtiokonttori toteuttaa valtion yhteisten strategisten järjestelmien käyttöönotot virastoissa ja laitoksissa sen mukaan kuin tuottamiselle sekä eri tasojen ohjaukselle. niiden kanssa sovitaan. Valtiokonttori osallistuu ICT-säästöjen toteuttamiseen. Talous- ja henkilöstöhallinnon palveluja tuotetaan valtionhallinnolle asiantuntevasti ja kustannustehokkaasti. Yhteistyötä tiivistetään muiden valtionhallinnon toimijoiden kanssa talous- ja henkilöstöhallinnon prosessien yhtenäistämiseksi ja parantamiseksi. Valtion yhteisten perustietotekniikka- ja tietojärjestelmäpalvelujen palvelukeskus tuottaa valtionhallinnon toimialariippumattomat ICT-palvelut. ICT-palvelut ovat kilpailukykyisiä, laadukkaita, ekologisia, tietoturvallisia ja asiakastarpeet täyttäviä. Laadukkaiden, toimintavarmojen ja yhdenmukaisten infrastruktuuripalveluiden avulla palvelukeskuksen asiakkaat kykenevät tuottamaan laadukkaat ja toimintavarmat palvelut kansalaisille ja yhteisöille. Virastojen ja laitosten tietohallintojohto voi keskittyä ydintoimintojen tietojärjestelmien kehittämiseen. Palvelukeskuksen toiminnassa llaan toimialariippumattomien ICTpalvelujen tuottamisen säästöjä. 01. Valtiokonttorin toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Talousarvioesitys HE 112/ vp (16.9.) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. Kehitetään palveluja ja laajennetaan palveluvalikoimaa pilotoimalla uusia palveluja yhteistyössä asiakkaiden ja sidosryhmien kanssa. Monikanavaisen asiakaspalvelumallin kehittämistä jatketaan. Henkilöstön osaamista syvennetään varsinkin asiakastuntemuksessa ja yhtenäisten Kieku-prosessien osaamisessa. Kieku-järjestelmän käyttöönottoja ja yhtenäisten prosessien kehittämistä jatketaan. Varmistetaan yhtenäisen Kiekun toimintamallin käyttöönotto tuotannossa. Edistetään taloushallinto hankkeen linjausten mukaista kehittämistä. Tehokasta palvelutuotantoa tukevan palveluverkkorakenteen toimeenpano käynnistetään. Organisoidaan Palkeiden ICT-toiminnot omaksi tulosalueeksi. M2-järjestelmän omistajuuden siirto toteutetaan Palkeisiin. Palvelujen tuottamisessa huomioidaan erityisesti valtionhallinnon turvallisuuden ja varautumisen erityistarpeet. Infrastruktuuripalvelut yhdenmukaistetaan vaiheittain, jolloin mahdollistetaan yhteentoimivat ratkaisut valtion eri virastojen ja laitosten välillä ja mahdollistetaan valtionhallinnon organisatoriset muutokset. Palvelukeskus tarjoaa hyvät kehittymis- ja uramahdollisuudet valtion ICT-palveluita tuottaville henkilöille. S e l v i t y s o s a : Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet Vaikuttavuus Velanhallinnan tulos >0 >0 >0 Eläköitymisiän odote 1) 62 v 1 kk 62 v 4 kk 62 v 6kk Työkykyodote 1), % Tuotokset ja laadunhallinta Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 4

5 Asiakastyytyväisyyden painottamattomien yleisarvosanojen keskiarvo, asteikko ,95 7,5 7,5 Tapaturmakorvausten käsittelyaika 80 %:ssa päätöksistä, pv Elinkoron oikaisujen käsittelyaika, kk 1,8 1,8 1,5 2) Rikosvahinkokorvausten käsittelyaika, kk 6, ) Suomi.fi käyttömäärän seuranta, käyntejä/kk Toiminnallinen tehokkuus Sähköisen talous- ja henkilöstöhallinnon levinneisyysaste, % Kiekun levinneisyysaste, htv käyttöönottaneissa kirjanpitoyksiköissä Henkilöstövoimavarojen hallinta ja kehittäminen Toimintamenomomentin henkilötyövuodet, htv ) 1) Tavoite on vuoden odote, esim. vuoden on vuoden 2011 odotteen arvo. 2) Ei ole saatavilla vertailukelpoista tietoa. 3) Oikeusministeriön kanssa tavoitteeksi sovittu 6 kk ja kk. 4) Henkilötyövuosien määrä riippuu valtiovarainministeriön kanssa sovittavista sopeutustoimista. Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon Valtiokonttorin tehtävien väheneminen siten kuin siitä valtiovarainministeriön kanssa sovitaan sekä Rondo-palvelutehtävien siirto Valtion IT-palvelukeskukselta. Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) varsinainen talousarvio esitys Bruttomenot Bruttotulot Nettomenot Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta siirtynyt seuraavalle vuodelle Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa) varsinainen talousarvio esitys Maksullisen toiminnan tuotot suoritteiden myyntituotot muut tuotot Tuotot yhteensä Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset erilliskustannukset osuus yhteiskustannuksista Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 5

6 varsinainen talousarvio Kustannukset yhteensä esitys Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) Kustannusvastaavuus, % Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelman vertailuvuodella on mukana eläkkeiden hoitokululla katettava toiminta, jota vuonna ei Valtiokonttorissa enää ole toiminnan siirryttyä Kevalle (Maksullisen toiminnan välittömät henkilötyövuodet ovat Valtiokonttorin osalta noin 42 vuonna, minkä lisäksi maksulliselle toiminnalle kohdistuu myös välillisiä henkilötyövuosia.) Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa) varsinainen talousarvio esitys Yhteisrahoitteisen toiminnan tulot, muilta valtion virastoilta saatava rahoitus Hankkeiden kokonaiskustannukset Omarahoitusosuus (tuotot - kustannukset) Omarahoitusosuus, % Laskelma sisältää erillisrahoituksella rahoitettavia taseen aktivoitavia eriä vuonna 7,0 milj. euroa ja vuonna 6,7 milj. euroa. Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Toiminnan sopeuttaminen (siirto momentilta ) Välttämättömän toiminnan rahoitus Julkisen hallinnon atk-menosäästö, II-kohdennus (HO) -91 Palkkausten tarkistukset 123 Raamisopimuksen mukaisten koulutusrahojen keskittäminen -87 Tasomuutos Yhteensä talousarvio I lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös Täydentävä talousarvioesitys HE 193/ vp (21.11.) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. S e l v i t y s o s a : Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan. Lisäys euroa talousarvioesityksen euroon nähden aiheutuu palkkausten tarkistuksista. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 6

7 talousarvio IV lisätalousarvio I lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös Eduskunnan kirjelmä EK 33/ vp (20.12.) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. III lisätalousarvioesitys HE 207/ vp (23.10.) Momentille myönnetään lisäystä euroa. Vuoden neljännessä lisätalousarviossa myönnetystä kaksivuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan euroa. S e l v i t y s o s a : Määrärahan muutoksessa on otettu huomioon lisäyksenä peruutettavien määrärahojen euroa luottojen hallinnoinnin digitalisointihanke, euroa vahingonkorvaustoiminnan digitalisointihanke ja euroa valuuttakaupan keskittämishanke uudelleenbudjetointi, mikä aiheutuu hankkeiden toteutumisen myöhentymisestä. Määrärahan peruuttaminen on otettu huomioon momentin tuloarviossa. III lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös tilinpäätös Eduskunnan kirjelmä EK 40/ vp (25.11.) Momentille myönnetään lisäystä euroa. Vuoden neljännessä lisätalousarviossa myönnetystä kaksivuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan euroa. 02. Keskitettyjen valuuttatilien kurssierot (arviomääräraha) Täydentävä talousarvioesitys HE 193/ vp (21.11.) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää Valtiokonttorin virastojen ja laitosten puolesta keskitetysti hoitamien valuuttatilien käytöstä aiheutuvien kurssierojen maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Momentti lisätään talousarvioesitykseen. Momentille kirjataan keskitetysti hoidettujen valuuttamääräisten pankkitilien saldojen kurssierot. Kurssiero syntyy esimerkiksi silloin, kun hyödykkeen valuuttamääräinen hankintameno kirjataan kirjanpitoon suoriteperusteella käyttäen Euroopan keskuspankin edellisen päivän keskikurssia ja meno maksetaan valuutalla, joka on viety kirjanpitoon Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 7

8 valuuttamääräisen tulon kertymispäivän arvolla tai jonka hankinta on viety kirjanpitoon valuuttaerästä maksetulla euromäärällä. Varainhoitovuoden aikana syntynyt kumulatiivinen kurssiero voi olla tilinpäätöksessä joko positiivinen, jolloin se tuottaa valtiolle tuloa, tai negatiivinen, jolloin se aiheuttaa valtiolle menoa, jota varten talousarviossa on osoitettava määräraha. talousarvio IV lisätalousarvio Eduskunnan kirjelmä EK 33/ vp (20.12.) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää Valtiokonttorin virastojen ja laitosten puolesta keskitetysti hoitamien valuuttatilien käytöstä aiheutuvien kurssierojen maksamiseen. III lisätalousarvioesitys HE 207/ vp (23.10.) Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää Valtiokonttorin virastojen ja laitosten puolesta keskitetysti hoitamien valuuttatilien ja näiltä tehtävien lyhytaikaisten valuuttatalletusten käytöstä aiheutuvien kurssierojen maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Valtiokonttori on tänä vuonna ottanut keskitettyjen valuuttatilien käytön hoidettavaksi virastojen ja laitosten valuuttamääräisiä maksuja varten. Sen sijaan, että valuutta pidetään pankkitilillä, valuuttamääräisiä varoja voidaan myös sijoittaa korollisina pankkitalletuksina. Pankkitalletusten käyttö voi aiheuttaa sekä negatiivisia että positiivisia kurssieroja samalla tavalla kuin pankkitilien käyttö. Valuuttatalletusten kurssivoitot voidaan kirjata talousarviotilille niin kuin tehdään pankkitilien osalta. Momentin päätösosaa täydennetään siten, että se mahdollistaa myös valuuttatalletusten käytöstä aiheutuvien kurssitappioiden kattamisen. Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa. III lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös Eduskunnan kirjelmä EK 40/ vp (25.11.) Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää Valtiokonttorin virastojen ja laitosten puolesta keskitetysti hoitamien valuuttatilien ja näiltä tehtävien lyhytaikaisten valuuttatalletusten käytöstä aiheutuvien kurssierojen maksamiseen. 03. Valtiovarain controller -toiminnon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Talousarvioesitys HE 112/ vp (16.9.) Momentille myönnetään euroa. S e l v i t y s o s a : Valtiovarain controller -toiminnon toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteena on varmistaa, että hallituksen vuosikertomus antaa oikeat ja riittävät tiedot valtion tuloksellisuudesta. Sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa vahvistetaan osana tulosohjaus- ja tilivelvollisuusprosessia. Valtiovarain controller -toiminnon yhteydessä oleva tarkastusviranomainen tuottaa vastuullaan olevien järjestelmä- ja hanketarkastusten perusteella EU:n komissiolle ra- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 8

9 portin rakennerahastojen hallinto- ja valvontajärjestelmien toimivuudesta sekä laatii yhteisön varainhoitoasetuksen mukaisen vuotuisen yhteenvedon rakennerahastojen saatavilla olevista tarkastuksista ja ilmoituksista. Henkilöstövoimavarojen hallinnan ja kehittämisen tavoitteet Henkilöstömäärä, htv Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Julkisen hallinnon atk-menosäästö, II-kohdennus (HO) -3 Palkkausten tarkistukset 3 Raamisopimuksen mukaisten koulutusrahojen keskittäminen -2 Yhteensä talousarvio talousarvio tilinpäätös Täydentävä talousarvioesitys HE 193/ vp (21.11.) Momentille myönnetään euroa. S e l v i t y s o s a : Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan. Muutos talousarvioesityksen euroon nähden on euroa, missä on otettu huomioon vähennyksenä euroa kertaluonteisena siirtona momentille ja euroa siirtona momentille talouspolitiikan arviointineuvoston toimintamenojen maksamiseen ja lisäyksenä euroa palkkausten tarkistuksista johtuen. talousarvio IV lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös Eduskunnan kirjelmä EK 33/ vp (20.12.) Momentille myönnetään euroa. 06. Sähköisen asioinnin ja hallinnon yhteiset palvelut (siirtomääräraha 2 v) Talousarvioesitys HE 112/ vp (16.9.) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. S e l v i t y s o s a : Valtion IT-palvelukeskuksen tuottamat palvelut ovat maksullisia lukuun ottamatta tietoyhteiskuntakehityksen ja sähköisen asioinnin vauhdittamiseksi tarjottavia sähköisen asioinnin palveluja, jotka rahoitetaan ensisijaisesti tälle momentille osoitetusta määrärahasta. Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon sähköisen asioinnin laajentuminen erityisesti kuntasektorilla. Maksullisten palvelujen hinnoittelu perustuu kokonaiskustannusten mukaiseen omakustannushintaan, joka sisältää palvelujen tuottamisesta ja pienkehittämisestä aiheutuvat kustannukset. Omakustannushintaan ei sisälly varautumista Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 9

10 liiketoimintariskeihin kuten ennakoimattomiin tietojärjestelmiin kohdistuviin menoihin. Hinnoittelussa ei ole varauduttu myöskään järjestelmien elinkaaren mukaisiin korvausinvestointeihin. Valtionhallinnon yhteisten IT-palvelujen kehittämiseen liittyvät investointimenot on budjetoitu momenteille ja 02. Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet Tuotokset ja laadunhallinta Asiakastyytyväisyyden painottamattomien yleisarvosanojen keskiarvo, asteikko 1 5 2,5 2,8 3 VETUMA-tapahtumamäärät, tapahtumia/v Toiminnallinen tehokkuus Valtion IT-palvelukeskuksen kriittisten palvelinympäristöjen käytettävyys, % kokonaisajasta 99,98 99,5 99,5 Valtion IT-palvelukeskuksen tietoliikenneverkon kriittisten aktiivilaitteiden käytettävyys, % kokonaisajasta 99,99 99,95 99,95 VyVi palvelinympäristön käytettävyys, % kokonaisajasta 99,95 99,9 99,9 Henkilöstövoimavarojen hallinta ja kehittäminen Toimintamenomomentin henkilötyövuodet, htv Muut tavoitteet esitetty Valtiokonttorin toimintamenomomentin selvitysosassa Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon sähköisen asioinnin laajentuminen erityisesti kuntasektorilla, jo toteutettu Suomi.fi-palvelun siirto momentille Vuoden alusta lukien toteutetaan Rondo-järjestelmän omistajuuden ja palvelutehtävien siirto Valtiokonttorille sekä M2-järjestelmän omistajuuden ja palvelutehtävien siirto Palkeisiin. Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) varsinainen talousarvio esitys Bruttomenot Bruttotulot Nettomenot Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta siirtynyt seuraavalle vuodelle Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 10

11 Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa) varsinainen talousarvio esitys Maksullisen toiminnan tuotot, suoritteiden myyntituotot Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset erilliskustannukset osuus yhteiskustannuksista Kustannukset yhteensä Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) Kustannusvastaavuus, % Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa) varsinainen talousarvio esitys Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot, muilta valtion virastoilta saatava rahoitus Hankkeiden kokonaiskustannukset Omarahoitusosuus (tuotot - kustannukset) Omarahoitus, % Laskelma sisältää erillisrahoituksella rahoitettavia taseeseen aktivoitavia eriä vuonna 2,4 milj. euroa vuonna 0,8 milj. euroa ja vuonna 0,6 milj. euroa. Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Julkisen hallinnon atk-menosäästö, II-kohdennus (HO) -6 Tasomuutos 496 Yhteensä 490 talousarvio talousarvio tilinpäätös Täydentävä talousarvioesitys HE 193/ vp (21.11.) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää yhteisten sähköisen asioinnin ja hallinnon palvelujen keskitettyyn hankintaan. S e l v i t y s o s a : Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan. Talousarvioesitykseen nähden momentin nimike on muutettu ja momentti on muutettu bruttobudjetoiduksi. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 11

12 Momentin määrärahalla hankitaan keskitetysti valtion yhteisten tietotekniikka- ja tietojärjestelmäpalvelujen palvelukeskuksen tai muiden organisaatioiden tuottamia sähköisen asioinnin ja hallinnon yhteisiä palveluja. Tällaisia palveluja ovat mm. kansalaisen tunnistamis- ja maksamispalvelu (VETUMA), yhteentoimivuusportaali, kansalaisen asiointitili, avoimen datan portaali ja julkishallinnon palvelutietovaranto. Muutos perustuu toimialariippumattomien ICT-tehtävien yhteenkokoamiseen valtion yhteisten perustietotekniikka- ja tietojärjestelmäpalvelujen palvelukeskukseen ja Valtion IT-palvelukeskuksen toiminnan päättymiseen. talousarvio talousarvio tilinpäätös Eduskunnan kirjelmä EK 33/ vp (20.12.) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää yhteisten sähköisen asioinnin ja hallinnon palvelujen keskitettyyn hankintaan. I lisätalousarvioesitys HE 66/ vp (22.5.) Momentille myönnetään lisäystä euroa. Vuoden talousarviossa myönnetystä kaksivuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan euroa. S e l v i t y s o s a : Määrärahan uudelleenbudjetointi aiheutuu aiemmin Valtion it-palvelukeskuksen toimintamenomomentilla olleen määrärahan osoittamisesta valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskuksen (Valtori) käyttöön vuonna sähköisen asioinnin ja hallinnon yhteisten palvelujen hankintaan. Määrärahan peruuttaminen on otettu huomioon momentin tuloarviossa. I lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös tilinpäätös Eduskunnan kirjelmä EK 19/ vp (18.6.) Momentille myönnetään lisäystä euroa. Vuoden talousarviossa myönnetystä kaksivuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan euroa. 07. Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 3 v) Talousarvioesitys HE 112/ vp (16.9.) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. S e l v i t y s o s a : Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 12

13 Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet Tuotokset ja laadunhallinta Ostolaskut, kpl Myyntilaskut (kaikki), kpl Palkkalaskelmat, kpl Palvelusuhteen hallinta (alkaneet ja päättyneet palvelujaksot), kpl Asiakastyytyväisyys 3,65 3,9 3,75 Toiminnallinen tehokkuus Ostolaskut, kpl/htv Myyntilaskut (kaikki), kpl/htv Palkkalaskelmat, kpl/htv Palvelussuhteen hallinta, kpl/htv Kokonaistuottavuusindeksi 104,76 105,65 104,92 Henkilöstövoimavarojen hallinta ja kehittäminen Henkilötyövuodet Perustoiminta Kiekun lisätarve Sairauspoissaolot, pv/htv 10,2 <10 <10 Työtyytyväisyysindeksi, 1 5 VMBaro 3,21 3,3 3,4 Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) varsinainen talousarvio esitys Bruttomenot Bruttotulot Nettomenot Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta - siirtynyt seuraavalle vuodelle - Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa) varsinainen talousarvio esitys Maksullisen toiminnan tuotot, suoritteiden myyntituotot Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) Kustannusvastaavuus, % Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 13

14 talousarvio talousarvio tilinpäätös Eduskunnan kirjelmä EK 33/ vp (20.12.) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. 08. Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) Talousarvioesitys HE 112/ vp (16.9.) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää Kieku-tietojärjestelmän käyttöönotosta palvelukeskukselle aiheutuviin menoihin. S e l v i t y s o s a : Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus ja Valtiokonttori toteuttavat monistettavan Kieku-tietojärjestelmän käyttöönottopalvelun. Projektiin tarvittavat resurssit joudutaan osittain hankkimaan ostopalveluina. Henkilötyövuodet Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) varsinainen talousarvio esitys Bruttomenot Bruttotulot Nettomenot Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta siirtynyt seuraavalle vuodelle Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Tasomuutos -200 Julkisen hallinnon atk-menosäästö, II-kohdennus (HO) -2 Yhteensä talousarvio talousarvio tilinpäätös Täydentävä talousarvioesitys HE 193/ vp (21.11.) Momentille myönnetään euroa Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 14

15 Määrärahaa saa käyttää valtion yhteisen henkilöstö- ja taloushallintojärjestelmän käyttöönotosta palvelukeskukselle aiheutuviin menoihin sekä järjestelmän keskeneräisyydestä aiheutuvan lisätyön kulujen rahoittamiseen. S e l v i t y s o s a : Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan. Lisäys euroa talousarvioesityksen euroon nähden aiheutuu valtion yhteisen henkilöstö- ja taloushallintojärjestelmän (Kieku) käyttöönottoaikataulun viivästymisestä ja käyttöönottoprojektin resursoinnista. Lisäyksestä euroa on siirtoa momentilta talousarvio IV lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös Eduskunnan kirjelmä EK 33/ vp (20.12.) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää valtion yhteisen henkilöstö- ja taloushallintojärjestelmän käyttöönotosta palvelukeskukselle aiheutuviin menoihin sekä järjestelmän keskeneräisyydestä aiheutuvan lisätyön kulujen rahoittamiseen. I lisätalousarvioesitys HE 66/ vp (22.5.) Momentille myönnetään lisäystä euroa. S e l v i t y s o s a : Lisämäärärahan tarve aiheutuu valtion yhteisen henkilöstö- ja taloushallintojärjestelmän (Kieku) käyttöönottoaikataulun viivästymistä ja käyttöönottoprojektin resursoinnista. I lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös tilinpäätös Eduskunnan kirjelmä EK 19/ vp (18.6.) Momentille myönnetään lisäystä euroa. 09. Valtion yhteisten perustietotekniikka- ja tietojärjestelmäpalvelujen palvelukeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Talousarvioesitys HE 112/ vp (16.9.) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. S e l v i t y s o s a : Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi valtion yhteisten tietoja viestintätekniikkapalvelujen järjestämisestä. Valtion yhteisten perustietotekniikka- ja tietojärjestelmäpalvelujen palvelukeskuksen on tarkoitus aloittaa toimintansa Uuteen lailla perustettavaan virastoon kootaan valtionhallinnon toimialariippumattomat ICT-tehtävät. Siirtoja toteutetaan arviolta 80 virastosta ja laitoksesta vuosina Määrärahaa käytetään palvelukeskuksen toi- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 15

16 minnan käynnistämiseen ja palvelutuotannon edellytysten luomiseen ennen siirtymistä asiakasrahoitteiseen palvelutuotantoon. Virastoista ja laitoksista tehtävien siirtojen tarkoittamat talousarviomuutokset tehdään kustannusneutraalisti myöhemmässä vaiheessa. Virastoon on tarkoitus siirtää vuoden loppuun mennessä noin 630 henkilötyövuotta ja vuoden 2015 loppuun mennessä sen henkilötyövuosimäärän arvioidaan olevan noin Viraston toiminnan tuottojen arvioidaan nousevan noin 267 milj. euroon vuonna 2015 kulujen ollessa noin 265 milj. euroa. Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet Tuotokset ja laadunhallinta Asiakastyytyväisyys asteikolla Toiminnallinen tehokkuus ja palvelukyky Työasemapalvelut Hinta kilpailukykyinen alan vertailuhintaan Käyttöpalvelut Hinta kilpailukykyinen alan vertailuhintaan Henkilöstövoimavarojen hallinta ja kehittäminen Sairauspoissaolot, pv/htv 8 Työtyytyväisyys (asteikolla 1 5) 3,5 Henkilötyövuodet vuoden lopussa 630 Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) esitys Bruttomenot Bruttotulot Nettomenot Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Toimialariippumattomien ICT-tehtävien palvelukeskus Yhteensä talousarvio Täydentävä talousarvioesitys HE 193/ vp (21.11.) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. S e l v i t y s o s a : Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan. Lisäys euroa talousarvioesityksen euroon nähden on siirtoa momentilta Palvelukeskuksen juoksevan palvelutoiminnan tulot ja menot nettobudjetoidaan tälle momentille. Tarkoituksena on, että momentille kertyvillä asiakasmaksu- ja muilla tuloilla rahoitettaisiin paitsi palvelukeskuksen toiminnasta aiheutuvat juoksevat menot myös korvausinvestoinnit. Määräraha on palvelukeskuksen toiminnan käynnistämiseen liittyvää erillisrahoitusta. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 16

17 talousarvio Eduskunnan kirjelmä EK 33/ vp (20.12.) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. 10. Valtion yhteisten perustietotekniikka- ja tietojärjestelmäpalvelujen palvelukeskuksen investointimenot (siirtomääräraha 2 v) Talousarvioesitys HE 112/ vp (16.9.) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää valtion yhteisten perustietotekniikka- ja tietojärjestelmäpalvelujen palvelukeskuksen investointimenoihin. S e l v i t y s o s a : Määrärahaa käytetään valtion yhteisten perustietotekniikka- ja tietojärjestelmäpalvelujen palvelutuotannon ja palveluiden kehittämiseen. Uuteen virastoon koottaviin tehtäviin liittyvät investointimenot on pääosin tarkoitus kattaa tekemällä siirtoja hallinnonalojen virastojen ja laitosten vastaavaan tarkoitukseen olevista määrärahoista. Siirtojen tarkoittamat talousarviomuutokset tehdään myöhemmässä vaiheessa. Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) ICT-laitteet (investointimenot) 500 ICT-lisenssit (investointimenot) 500 Yhteensä talousarvio Täydentävä talousarvioesitys HE 193/ vp (21.11.) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää valtion yhteisten perustietotekniikka- ja tietojärjestelmäpalvelujen palvelukeskuksen kehittämis- ja laajennusinvestointien menoihin. S e l v i t y s o s a : Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan. Muutos talousarvioesityksen euroon nähden on euroa, missä on otettu huomioon vähennyksenä euroa siirtona momentille ja lisäyksenä euroa palvelujen edellyttämistä investointitarpeista. Määrärahaa käytetään palvelukeskuksen kehittämis- ja laajennusinvestoinneista aiheutuviin menoihin. Palvelukeskus sisällyttää momentin määrärahan käyttöä vastaavat kustannukset asiakashintoihin. Palvelukeskus tulouttaa määrärahan käyttöä vastaavan määrän useammalle vuodelle jaksotettuna. Palvelukeskuksen tuloutuksesta kertyvät tulot on budjetoitu momentille talousarvio Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 17

18 Eduskunnan kirjelmä EK 33/ vp (20.12.) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää valtion yhteisten perustietotekniikka- ja tietojärjestelmäpalvelujen palvelukeskuksen kehittämis- ja laajennusinvestointien menoihin. 88. Senaatti-kiinteistöt Talousarvioesitys HE 112/ vp (16.9.) Momentille ei myönnetä määrärahaa. 1. Palvelu- ja muut toimintatavoitteet Senaatti-kiinteistöt on valtiovarainministeriön hallinnonalalla toimiva valtion liikelaitos. Valtion liikelaitoksista annetun lain (1062/2010) mukaan Senaatti-kiinteistöjen tehtävänä on tuottaa tilapalveluja ja niihin välittömästi liittyviä muita palveluja valtion virastoille ja laitoksille, valtion talousarvion ulkopuolisille rahastoille ja muille valtion liikelaitoksille samoin kuin eduskunnalle sekä sen alaisuudessa, valvonnassa ja yhteydessä toimiville yksiköille sekä huolehtia hallinnassaan olevasta valtion kiinteistövarallisuudesta. Liikelaitos voi tuottaa palveluja myös sellaisille yhteisöille, joiden toiminta rahoitetaan pääosin valtion talousarvioon otetuilla määrärahoilla. 2. Investoinnit Senaatti-kiinteistöjen investoinneista saa aiheutua menoja vuonna enintään 270 milj. euroa. Lisäksi Senaattikiinteistöt saa tehdä sitoumuksia, joista saa aiheutua menoja seuraavina varainhoitovuosina enintään 220 milj. euroa. Investoinnit painottuvat rakennuskannan arvoa säilyttäviin ja sen toimintakelpoisuutta parantaviin peruskorjausinvestointeihin. Investointikehys ei sisällä maankäyttömaksuja eikä varainsiirtoveroja. Senaatti-kiinteistöt saa antaa vastavakuutta vaatimatta omavelkaisia takauksia tytäryhtiöiden lainoista yhteensä enintään 50 milj. euron arvosta. 3. Lainanotto Senaatti-kiinteistöt oikeutetaan ottamaan vuoden aikana toimintansa rahoittamiseksi valtion liikelaitoksista annetun lain (1062/2010) 5 :n 1 momentissa tarkoitettua lainaa nettomääräisesti enintään 50 milj. euroa. 4. Valtuudet Valtion kiinteistöhallinnon uudelleenjärjestelyjä jatketaan vuonna siten, että Museoviraston hallinnassa olevaa kiinteistövarallisuutta siirretään Senaatti-kiinteistöjen hallintaan 1.1. alkaen. Siirrettävän kiinteistövarallisuuden käypä siirtoarvo on yhteensä noin 96 milj. euroa ja se koostuu yhteensä noin 245 rakennuksesta tai rakennelmasta sekä noin 369 hehtaarin suuruisista maa-alueista. Siirrettävä omaisuus merkitään Senaatti-kiinteistöjen taseeseen lainaehdoin annetuksi velkapääomaksi. Valtioneuvosto valtuutetaan päättämään tarkemmin siirrettävästä valtion omaisuudesta. S e l v i t y s o s a : Senaatti-kiinteistöjen arvoperusta on yhteiskuntavastuullinen toiminta osana valtioyhteisöä. Tehtävänä on tarjota tilapalveluja, jotka ovat taloudelliselta, sosiaaliselta ja ympäristön näkökulmasta vastuullisesti tuotettuja ja hinnoiteltuja. Senaatti-kiinteistöjen tehtävänä on toimia valtioyhteisön sisäisenä työympäristö- ja toimitila-asiantuntijana. Tavoitteena on tarjota entistä asiakaskeskeisempiä työympäristöihin liittyviä asiantuntijapalveluita sekä muita toimitiloihin läheisesti liittyviä palveluja. Toiminnan keskeisiä painopistealueita ovat valtion työympäristö- ja toimitila-asiantuntijan roolin haltuunotto, kestävän kehityksen haasteisiin vastaaminen ja sisäisen tehokkuuden parantaminen. Työympäristö- ja toimitila-asiantuntijana toimiminen konkretisoituu asiakaskumppanuutena, jossa yhteistyössä kehitetään toiminnalle soveltuvia työympäristöjä sekä asiakkaille mittakaavaetuina mm. toimitilahankintamenojen säästöinä. Toimitilojen tehokkaaseen johtamiseen ja kehittämiseen tarvitaan kattavaa ja yhtenäistä tietoa tiloista, niiden määräs- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 18

19 tä, kustannuksista ja energiankulutuksesta. Tätä tarkoitusta varten Senaatti-kiinteistöt on rakentanut koko valtionhallinnon käyttöön tilahallinnan tietopalvelun. Valtion sisäisen kiinteistöhallinnon kehittämiseksi ja tehostamiseksi Museoviraston omistajahallinnassa olevaa valtion kiinteistövarallisuutta on tarkoitus keskittää Senaatti-kiinteistöille ja Metsähallitukselle. Senaatti-kiinteistöt takaisinvuokraa Museovirastolle sen toimintaansa tarvitsemat kiinteistökohteet. Vuokraukseen liittyviä määrärahoja koskevat esitykset ovat momentilla Järjestely on osa valtion kiinteistöstrategian mukaista tta mahdollisimman laajasta keskitetystä kiinteistöhallinnosta ja sitä on valmisteltu yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa. Senaatti-kiinteistöt muodostaa liikelaitoskonsernin, johon kuuluu 26 tytäryhtiönä toimivaa kiinteistöosakeyhtiötä. Valtiovarainministeriö on huomioon ottaen palvelu- ja muut toimintatavoitteet asettanut alustavasti Senaatti-kiinteistöjen vuokraustoiminnan tulostavoitteeksi 98 milj. euroa vuodelle. Vuonna Senaatti-kiinteistöt tulouttaa valtion talousarvioon yhteensä 206 milj. euroa takausmaksuina, lainan korkoina ja lyhennyksinä sekä vuoden voiton tuloutuksena. Vuoden rahoitussuunnitelmassa valtion lainojen korkojen ja lainanlyhennysten osuudeksi on arvioitu 99 milj. euroa ja voiton tuloutukseksi 100 milj. euroa ja takausmaksujen suuruudeksi 7 milj. euroa. Lähinnä investointien rahoittamiseen tarvittavan lainanoton määrä on nettomääräisesti enintään 50 milj. euroa ja bruttomääräisesti enintään 340 milj. euroa. Tulos- ja rahoitussuunnitelmaan perustuva alustava investointisuunnitelma vuodelle (milj. euroa) Rakennuskannan arvoa ja käyttökelpoisuutta parantavat korjausinvestoinnit 190 Uudisrakennusinvestoinnit 80 Yhteensä 270 Tunnuslukutaulukko (sis. myyntivoitot ja -tappiot) liikelaitos konserni ennakoitu liikelaitos konserni arvio liikelaitos konserni Liikevaihto, milj Vuokrakate, milj % vuokraustoiminnan liikevaihdosta 62,7 57,9 57,9 Liikevoitto, milj % liikevaihdosta 30,1 29,5 30,4 29,9 30,0 29,7 Tilikauden tulos, milj % liikevaihdosta 21,7 22,5 21,1 21,9 20,3 21,4 % peruspääomasta 20,0 21,0 19,1 20,1 19,0 20,2 Tuloutus valtion talousarvioon, milj Nettotuotto, % 8,6 7,9 8,0 Sijoitetun pääoman tuotto, % koko toiminnasta 4,3 4,4 4,1 4,3 4,1 4,2 Sijoitetun pääoman tuotto, % vuokraustoiminnasta 3,2 3,5 3,6 Oman pääoman tuotto, % 4,5 4,7 4,2 4,4 4,2 4,4 Omavaraisuusaste, % 65,3 64,3 65,2 64,2 63,3 62,3 Taseen loppusumma, milj Investoinnit, milj. 196,0 196,0 270,0 270,0 270,0 270,0 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 19

20 liikelaitos konserni ennakoitu liikelaitos konserni arvio liikelaitos konserni Investoinnit % liikevaihdosta 31,6 31,2 44,4 43,8 42,8 42,4 Henkilöstömäärä Liikelaitosta koskevat tulomomentit (milj. euroa) ennakoitu arvio Tuloutus tulomomenteille Takausmaksut 6,0 6,5 7, Korot 24,6 21,6 21, Voiton tuloutus 130,0 120,0 100, Lainat 110,1 71,9 78,0 Yhteensä 270,7 220,0 206,0 talousarvio I lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös Täydentävä talousarvioesitys HE 193/ vp (21.11.) 4. Valtuudet Senaatti-kiinteistöt oikeutetaan luovuttamaan YIT Rakennus Oy:lle perustettavan tai perustettavien yhtiöiden lukuun Helsingissä Keski-Pasilaan kaavoitettavan Keskustakorttelin valtion omistamat noin 2,5 ha:n suuruiset määräalat kiinteistöistä ja noin 83 milj. euron kauppahinnalla sekä Senaatti-kiinteistöjen muutoin määräämin ehdoin ja YIT Rakennus Oy:lle Kiinteistö Oy Pasilan aseman koko osakekannan 12 milj. euron velattomalla kauppahinnalla sekä Senaatti-kiinteistöjen muutoin määräämin ehdoin. S e l v i t y s o s a : Päätösosan kohdan 4. Valtuudet kappale lisätään talousarvioesityksen momentin päätösosan kohdan 4. Valtuudet toiseksi kappaleeksi. YIT Rakennus Oy:lle perustettavan tai perustettavien yhtiöiden lukuun luovutettava maa-alue sijaitsee Helsingissä Keski-Pasilassa rajautuen Pasilansiltaan, Pasilankatuun ja Pasilan asemaan. Keskustakorttelin muodostavasta korttelialueesta Senaatti kiinteistöt hallinnoi noin 2,5 ha suuruista osuutta. Senaatin osuus muodostuu kahden kiinteistön määräalasta kiinteistötunnuksiltaan ja osista. Keskustakorttelista 2011 järjestetyssä suunnittelu- ja toteutuskilpailussa jätetty ainoa tarjous noin 83 milj. euroa (yhdessä kaupungin kanssa luovutettavan maa-alueen kanssa noin 125 milj. euroa) vastaa kohteen käypää arvoa. Myytävän kohteen lopullinen kauppahinta määräytyy voimaan tulevassa asemakaavassa vahvistettavan rakennusoikeuden määrän ja laadun perusteella. Lopullinen kauppahinta tulee määräytymään vahvistettavan asemakaavan mukaisesti siten, että Senaatin osuus kauppahinnasta on 2/3 ja kaupungin 1/3. Kaupan toteutuminen edellyttää, että Liikennevirasto sitoutuu rakentamaan lisäraiteen Pasilan aseman länsipuolelle Keskustakorttelin kohdalle Keskuksen rakennustöiden yhteydessä. YIT Rakennus Oy:lle luovutettava Kiinteistö Oy Pasilan asema omistaa Pasilan asemarakennuksen. Pasilan asema sijaitsee Helsingin kaupungissa Pasilan kaupunginosassa osoitteessa Ratapihantie 6. Pasilan asema on ollut osa Ke- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 20

21 skustakorttelikilpailua ja Kiinteistö Oy Pasilan aseman koko osakekanta on tarkoitus myydä samassa yhteydessä Keskustakorttelin korttelialueen kanssa. Kiinteistö Oy Pasilan aseman velattomaksi kauppahinnaksi on kilpailussa ilmoitettu 12 milj. euroa, joka vastaa käypää arvoa. talousarvio IV lisätalousarvio I lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös Eduskunnan kirjelmä EK 33/ vp (20.12.) Momentille ei myönnetä määrärahaa. 1. Palvelu- ja muut toimintatavoitteet Senaatti-kiinteistöt on valtiovarainministeriön hallinnonalalla toimiva valtion liikelaitos. Valtion liikelaitoksista annetun lain (1062/2010) mukaan Senaatti-kiinteistöjen tehtävänä on tuottaa tilapalveluja ja niihin välittömästi liittyviä muita palveluja valtion virastoille ja laitoksille, valtion talousarvion ulkopuolisille rahastoille ja muille valtion liikelaitoksille samoin kuin eduskunnalle sekä sen alaisuudessa, valvonnassa ja yhteydessä toimiville yksiköille sekä huolehtia hallinnassaan olevasta valtion kiinteistövarallisuudesta. Liikelaitos voi tuottaa palveluja myös sellaisille yhteisöille, joiden toiminta rahoitetaan pääosin valtion talousarvioon otetuilla määrärahoilla. 2. Investoinnit Senaatti-kiinteistöjen investoinneista saa aiheutua menoja vuonna enintään 270 milj. euroa. Lisäksi Senaattikiinteistöt saa tehdä sitoumuksia, joista saa aiheutua menoja seuraavina varainhoitovuosina enintään 220 milj. euroa. Investoinnit painottuvat rakennuskannan arvoa säilyttäviin ja sen toimintakelpoisuutta parantaviin peruskorjausinvestointeihin. Investointikehys ei sisällä maankäyttömaksuja eikä varainsiirtoveroja. Senaatti-kiinteistöt saa antaa vastavakuutta vaatimatta omavelkaisia takauksia tytäryhtiöiden lainoista yhteensä enintään 50 milj. euron arvosta. 3. Lainanotto Senaatti-kiinteistöt oikeutetaan ottamaan vuoden aikana toimintansa rahoittamiseksi valtion liikelaitoksista annetun lain (1062/2010) 5 :n 1 momentissa tarkoitettua lainaa nettomääräisesti enintään 50 milj. euroa. 4. Valtuudet Valtion kiinteistöhallinnon uudelleenjärjestelyjä jatketaan vuonna siten, että Museoviraston hallinnassa olevaa kiinteistövarallisuutta siirretään Senaatti-kiinteistöjen hallintaan 1.1. alkaen. Siirrettävän kiinteistövarallisuuden käypä siirtoarvo on yhteensä noin 96 milj. euroa ja se koostuu yhteensä noin 245 rakennuksesta tai rakennelmasta sekä noin 369 hehtaarin suuruisista maa-alueista. Siirrettävä omaisuus merkitään Senaatti-kiinteistöjen taseeseen lainaehdoin annetuksi velkapääomaksi. Valtioneuvosto valtuutetaan päättämään tarkemmin siirrettävästä valtion omaisuudesta. Senaatti-kiinteistöt oikeutetaan luovuttamaan YIT Rakennus Oy:lle perustettavan tai perustettavien yhtiöiden lukuun Helsingissä Keski-Pasilaan kaavoitettavan Keskustakorttelin valtion omistamat noin 2,5 ha:n suuruiset määräalat kiinteistöistä ja noin 83 milj. euron kauppahinnalla sekä Senaatti-kiinteistöjen muutoin määräämin ehdoin ja YIT Rakennus Oy:lle Kiinteistö Oy Pasilan aseman koko osakekannan 12 milj. euron velattomalla kauppahinnalla sekä Senaatti-kiinteistöjen muutoin määräämin ehdoin. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 21