Voimistelukoulu. (16h)

Transkriptio

1 Vimistelukulu (16h)

2 1 Vimistelukulu 1. Jhdant Tervetula vimistelukuluun Sumen Vimisteluliitt Vimisteluliitn kulutusplku 2. Mikä n vimistelukulu? Vimistelukulun laatutekijät ppimistavitteet 3. Lasten hjauksen periaatteet Lapsi keskipisteenä Kannustava ilmapiiri Turvallisuus 4. Terveys ja hyvinvinti lasten ja nurten liikunnassa Ihmisen elinjärjestelmät 5. Fyysiset minaisuudet ja mtriset taidt lasten liikunnan perustana Mtriset taidt Fyysiset minaisuudet Taittekijät Terminlgiaa 6. Tunnin suunnittelu Vimistelukulun maailmassa 7. Mnipulinen harrastaminen ja liikkuminen mitä n mnipulisuus? pelit, leikit, temppuradat, välineet ja telineet 8. hjaaminen ja ppiminen pettaminen erilaiset ppijat timinnan pelisäännöt 9. Vimistelukulun liikepankki liikkumiset, hypyt ja hyppelyt akrbatia tasapaint liikkuvuus staattinen vima ja aktiivinen vima vartaltekniikka telineliikkeitä ja välineliikkeitä tuntimalleja 10. Mikä n Stara- tapahtuma? 11. Mikä n Stara-merkki?

3 2 1. Jhdant Tervetula Vimistelukuluun! Il, innstus ja inthim liikkumiseen vat tärkeintä lasten ja nurten urheiluharrastuksessa. Taustalla n sumalainen valmennussaamisen malli, jka lutiin vunna 2012 kuvaamaan nykyaikaista, kknaisvaltaista ajattelua valmentajan ja urheilijan saamis- ja kehitystarpeista. Vimistelukulussa fkus n lasten liikunnassa ja siinä, mihin hjaajat vivat timinnassaan vaikuttaa. Vimistelukulun timinnan taustalla vat lapsen kknaisvaltainen kehittyminen, kuulumisen tunteen tukeminen, itsensä kehittäminen sekä vimistelun perusliikkeiden lajisaaminen.

4 3 Sumen vimisteluliitn alueet Timintaa järjestetään valtakunnallisesti ja kuudella alueella: Etelä-Sumi, Länsi-Sumi, Phjanmaa, Phjis-Sumi, Sav-Karjala ja Sydän-Sumi. Kulutusplku Vimisteluliitn lasten ja nurten hjaajien sekä lajivalmentajien kulutusplku uudistui vudelle let nyt Vimistelukulu-kulutuksessa. Tämän kulutuksen jälkeen vit valita tulevat kulutukset mien tavitteidesi ja timintaympäristösi mukaan. Susiteltavia kulutuksia vat: Lasten hjaajat ja valmentajat: Nurten hjaajat: Lajivalmentajat: Mnipulista harjittelua täydentävä kulutus man kiinnstuksen mukaan jk muista peruskulutuksista tai täydennyskulutuksista Freegym ja/tai tanssikulutukset Mnipulista harjittelua ja/ tai - Fyysisen valmennuksen peruskulutus täydentävä kulutus esim. ideapäivät ja Cnventinit lasten valmentajat: Mnipulista harjittelua Lajitaidn peruskulutus Fyysisen valmennuksen peruskulutus Valmennuksen suunnittelun ja seurannan peruskulutus - II-taslle hakeutuvat valmentajat: yllälevien lisäksi lajikhtaisesti suritettava lisäpäivä man lajin tumarikulutus

5 2.Mikä n vimistelukulu? 4 Tavitteena n luda urheilukulttuuria, jka edistää ppimista, sallisuutta, hyvinvintia ja terveellistä elämäntapaa. Timinnan keskeisenä teemana n tarjta lapsille ja hjaajille sekä perheille aktiivinen ja terveyttä edistävä kasvu-, ppimis- ja liikkumisympäristö. Vimistelukulu haastaa seurja uudistumaan ja kehittämään timintaa yhä enemmän lapsilähtöiseksi. Lasten sallisuus laadukkaaseen liikuntaan n kein herättää liikunnan kipinää ja vähentää eriarvisuutta. sallisuus lisää myös yhteenkuuluvuuden tunnetta ja tehstaa ppimista. Seurille suunniteltu vimistelukulun tteuttamismalli alle 12 -vutiaille lapsille (svellettavissa myös nurten hjaamiseen) Vimistelukulun sisältö ja tuntimallit n jaettu iän/taittasn mukaan (seura päättää liikuntaryhmän tasn) Mahdllisuus saada alusta saakka hjausta man tasisessa ryhmässään Lapsen yksilöllistä kehittymistä tuetaan vimistelukulussa Ryhmien petukselliset sisällöt n jaettu seuraavasti: Mtriseen kehitykseen liittyvät sisällöt Lajitekniset sisällöt Leikit ja pelit (sekä stara-tapahtumat, stara-merkki ja kisat) Kasvatukselliset sisällöt

6 5 Missä ja miten vimistelukulua tteutetaan? Vimistelukulua tteutetaan seurissa Vimistelukulun hjaajakulutuksia järjestetään avimina jkaisella alueella sekä seuran sisäisinä kulutuksina kulutuslisenssillä Vimistelukulut alkavat seurissa pääsääntöisesti syyskuussa Vimistelukulun harjituksia n syyskaudella Vimistelukulut jatkuvat tammikuussa Vimistelukulun harjituksia n kevätkaudella Miksi seuran kannattaa lähteä mukaan vimistelukuluun? Räätälöity ja valmiiksi mietitty tute alle 12-vutiaiden lasten timinnan tteuttamiseksi peruskulutus ja kausittaiset idea-päivät ja hjaajan ppaat mukana leville seurille Vimisteluliitn timesta sähköinen materiaali ja sisältöjen päivittäminen yhdessä seurjen kanssa Vimistelukulun avulla saadaan timinnan laatua paremmaksi Vimistelukulun kautta synnytetään rakkautta lajiin situtuminen timintaan saadaan paremmaksi kynnys siirtyä jukkue- ja /tai kilpailutimintaan saadaan matalammaksi Kulutukset hjaajille ja mm. sisältöjen päivitykset update tapaamisissa = laatua timintaan! Vimistelukulu harjittelun tueksi myös muihin lajeihin? Vimistelukulun materiaalia vidaan hyödyntää myös muiden lajien tukena harjittelussa Mtriikan alkeet lajeihin kuin lajeihin n humiitu vimistelukulussa

7 Lasten urheilun laatutekijät vat myös Vimistelukulun laatutekijöitä 6 Vimistelukululaisen reppuun tulisi pakata urheilijaksi kasvuun mahdllistavia tekijöitä! Vimistelukulun ppimistavitteet Vimistelukulun tavitteena n luda urheilukulttuuria, jka edistää ppimista, sallisuutta, hyvinvintia ja terveellistä elämäntapaa. Liikunnan avulla kasvattaminen n tietista tunne-elämän ajattelun yhteistyötaitjen kehittämistä. Liikunnan avulla tuetaan myös terveitä elämäntapja pitaan pitkäjänteisyyttä aikuisen ja lapsen vurvaikutustaitjen kehittymistä.

8 7 3.Lasten hjauksen periaatteita Lapsi keskipisteenä Jkainen lapsi n ma erilainen yksilö, jka kehittyy maa tahtiaan. Jkaisen lapsen tulee vida sallistua liikuntaan min edellytyksin, tarpein ja ehdin. Lasta tulee khdella ainutlaatuisena yksilönä, lla n mat lähtökhdat ja mahdllisuudet kehittyä. Lapsi keskipisteenä Myönteinen ja kannustava ilmapiiri Leikinmaisuus Mnipulisuus Yhteistyö vanhempien kanssa pettele tunnistamaan ryhmäsi ja sen jäsenet. Sillin sinun n helpmpi suunnitella ja tteuttaa juuri malle ryhmällesi spivaa timintaa. Kuuntele lapsia ja heidän mielipiteitään ja anna heille mahdllisuus sallistua timinnan suunnitteluun ja tteuttaa mia tiveitaan. Myönteinen ja kannustava ilmapiiri hjaajan esimerkki ja myönteinen suhtautumistapa heijastuu takaisin lasten käyttäytymisessä ja surituksissa. Js hjaaja sittaa lapsille lämminhenkistä hyväksyntää ja antaa arva heidän yrityksilleen, lapset innstuvat itse kkeilemaan uutta. Näin he jaksavat surittaa mtrisen ppimisen edellyttämiä tistja ja timivat aktiivisesti man ppimisensa edistämiseksi. hjaajan tehtävänä n antaa aikaa jkaiselle lapselle: pettaa, auttaa, keskustella, kuunnella, antaa palautetta ja kannustaa. Hyvä sääntö n humata jkainen lapsi ainakin kerran harjituskerran aikana. Kiits ja kannustus vat tehkkaampia keinja mtivida kuin rangaistukset. Siksi niitä kannattaakin käyttää aina kun siihen löytyy tilaisuus. Vimistelutunneille kannattaa valita sellaisia tehtäviä ja harjituksia, jissa kaikki vimistelijat vivat kkea usein nnistumisia. Jkaisen lapsen tulee kkea itsensä tärkeäksi ja hyväksytyksi riippumatta siitä, kuinka hän pärjää vimistelussa.

9 8 Turvallisuus Jkaisen lapsen pitäisi tuntea vimisteluharjituksissa lnsa turvalliseksi. Turvallisuus kstuu fyysisestä, psyykkisestä ja ssiaalisesta turvallisuudesta. Fyysinen turvallisuus merkitsee mm. sitä, että harjituspaikka n riittävän tilava eikä siellä le ylimääräisiä liikkumista estäviä tai vahinka aiheuttavia esteitä tai esineitä. Myös käytettävien välineiden ja telineiden tulee lla ehjiä ja asianmukaisia. Psyykkinen turvallisuus tarkittaa mm. ilmapiiriä, jssa lasten n hyvä lla, ja jssa heillä ei le pelka syrjinnästä tai kiusaamisesta. Jkaisen lapsen tulee kkea levansa sa ryhmää. Lasten tulee myös kkea hjaaja lutettavaksi aikuiseksi. Hyvä hjaaja humii jkaisen lapsen vähintään kerran harjituksen aikana ja kiinnittää lisäksi humita ryhmän timintaan ja lasten asemaan. Esim. parin valinnissa hulehditaan, että parit vaihtuvat välillä ja kaikilla n mahdllisuus timia jhtajana. Ssiaalinen turvallisuus n sa fyysistä ja psyykkistä turvallisuutta. Se n myönteistä ja kannustavaa vurvaikutusta ja ssiaalista kanssakäymistä ja uska siihen, että sinusta välitetään.

10 9 Miten humiit turvallisuuden tunnilla? Yleisen turvallisuuden takaaminen: tee turvallisuussuunnitelma Yleisen turvallisuuden takaamiseksi tulee ryhmän kanssa timiessa humiida seuraavaa: hjaajia n riittävä määrä suhteutettuna ryhmän kkn. Tässä arviinnissa tulee ttaa humin myös ryhmän ikä-ja sukupulijakauma. Minkälainen suhdeluku sinun ryhmässäsi n hjaajien ja lasten välillä? hjaajien kulutus n riittävä sekä ryhmänhallintataidiltaan, lajitaidiltaan että ensiaputaidiltaan. Millainen kulutustas ja saaminen minulla ja muilla ryhmäni hjaajilla n? Tekemisen mielekkyys tulee varmistaa, jtta mielenkiint ja humi pysyvät halutuissa asiissa. Miten varmistat mielekkyyden? Tilan turvallisuus tulee varmistaa rajaamalla ja spimalla käytettävästä timinta-alueesta, käyttämällä vain ehjiä välineitä, varmistamalla telineiden ikea asettelu ja lukitus sekä varmistamalla etteivät putamiset le mahdllisia. Miten lette humiineet timinnassa nämä seikat? hjaajan ja apuhjaajan tulee spia rlijak selkeästi, jtta tiedetään, kumpi suunnittelee ja hjaa, kumpi vie lapsen tarvittaessa vessaan ja timii lhduttajana. Millainen rlijak ryhmässäsi n? hjaajan tulee varmistaa, että seuraavat ensiapuvälineet vat käytössä: puhelin ja hätänumert, vanhempien puhelinnumert, kylmäpussit ja laastarit. Kenen vastuulla yllä mainitut asiat vat?

11 pettele tarvittaessa itse lisäavun pyytäminen: 10 1) rauhitu 2) sita 112 3) timi saamiesi hjeiden mukaan Mikä n harjitustilasi/salisi site, js paikalle pitää tilata ambulanssi/palkunta? Varmista, että vakuutukset (tai lisenssit) vat kaikilla kunnssa. Tiedätkö, nk ryhmäsi vimistelijat vakuutettu? Js et tiedä, keneltä selvität asian? hjaajan n hyvä lla tietinen lasten erityistä tukea ja humita vaativista asiista, kuten sairauksista. letk tietinen man ryhmäsi erityistarpeista/sairauksista? Turvallisuusnäkökhdat tulee humiida jkaisella tunnilla ja hjaajan tulee seurata tilanteen kehittymistä. Js turvallisuus n uhattuna, harjittelu pysäytetään tarpeeksi ajissa, ettei vahinka pääse tapahtumaan. hjaajan tulisi nähdä ja hahmttaa kknaistilanne ja pistaa mahdlliset vaarakhdat j ennen harjituksen alittamista. Ensiapu Hulellinen lämmittely n tehkas tapa trjua urheilussa sattuvia pehmytkudsvammja. Lämmittely kuuluu jkaiseen harjitukseen. Vammjen syntyä vi trjua myös harjituspaikan turvallisuuden varmistamisella Kmpressi eli puristus: Purista vammakhtaa heti käsin, js vit tai pyydä apua. Khasent: Nsta vammautunut raaja tai kehn sa khasentn sydämen yläpulelle, js vit tai pyydä apua. Kylmähit 20 minuuttia: Sid kylmäpakkaus tai jääpussi vamma-alueelle puristuksen säilyttämiseksi. Laita kylmän ja ihn väliin sukka, pyyhe tms. Kun timit ikein ja npeasti, minimit vamman aiheuttamat haitat. Kaikki ensiaputimet tähtäävät pienempään verenvutn vamma-alueen sisällä. Mitä pienempi vut, sitä pikaisempi parantuminen.

12 11 4.Terveys, keh ja hyvinvinti lasten ja nurten liikunnassa Terveys ja hyvinvinti lasten liikunnassa sisältää fyysisen, psyykkisen ja ssiaalisen terveyden. Lasten liikuntataidt, liikkuvuus ja liikkeenhallinta kehittyvät ensimmäisen kymmenen vuden aikana. Kriittisin aika lienee päiväkti-ikäisenä ja aivan ala-asteen alussa, jllin n tärkeää saada hyvin mnipulista ja eri tavin haastavaa päivittäistä fyysistä aktiivisuutta. Mnipulinen ja riittävä liikunta n erittäin tärkeää myös lapsen fyysisen kehityksen kannalta. Luustn kehittyminen edellyttää riittäviä liikunnallisia ärsykkeitä. Erityisen tärkeitä ne näyttävät levan kasvupyrähdyksen aikana. Parhaan mahdllisen luustn lujuuden ja rakenteen saavuttamiseksi hyppyjä, pyrähdyksiä ja suunnanmuutksia sisältäviä, paina kannattavia liikuntamutja pitäisi harrastaa murrsiän kynnyksellä. Lapsena harrastettu liikunta vi myös saltaan sujata aikuisiän pitkäaikaissairauksilta (esim. sydän- ja verisunitaudit) sekä estää yleistyvää lasten ja nurten painnnusua. Hyvin suunniteltu liikunta vi vahvistaa lapsen myönteistä minäkuvaa tai ainakin liikuntaan liittyvää minäkuvaa. Tämä edellyttää hyvien kkemusten ja palautteen saamista liikunnasta. Päinvastaisessa tilanteessa liikunta saattaa lla j pienelle lapselle epämiellyttävä kkemus, mikä vi estää lasta innstumasta mistään pnnisteluja vaativasta leikistä tai pelistä. Hyvät liikuntakkemukset edesauttavat liikunnallisten harrastusten jatkamista myös aikuisiällä. Jukkuepelit ja yhdessä leikkiminen antavat mahdllisuuksia yksilöiden väliseen vurvaikutukseen ja pettavat tisten humin tta. Niissä lapsi ppii sääntöjen nudattamisen, reilun pelin ja myötätunnn merkityksen. Yhdessäl ja ystävyydet kasvattavat myös lapsen ssiaalista päämaa. Perheliikunta mnipulistaa ja syventää lasten ja vanhempien vurvaikutusta.

13 Ihmisen elinjärjestelmät 12 Tuki-ja liikuntaelimistöön kuuluu luust nivelineen ja siteineen sekä pikkijuvainen lihaksist (luustlihakset) jänteineen ja lihaskalvineen. Luut antavat ihmiselimistölle mudn. Ne niveltyvät tisiinsa nivelten ja muiden liitsten välityksellä. Lihakset kiinnittyvät luustn. Lihaksien avulla ihminen liikkuu. Kun lihas supistuu, luiden keskinäinen asent muuttuu, sillä lihasten päät vat kiinni eri luissa, jiden välissä n ainakin yksi nivel. Hengitys- ja verenkiertelimistö timii elimistön kuljetusjärjestelmänä. Verenkiert hulehtii kudsten ravinnnsaannista ja kuna-aineiden piskuljetuksesta. Verenkierrn avulla aineet siirtyvät elimistön sasta tiseen verisunista pitkin. Liikevima tulee verta pumppaavasta sydämestä. Hengityselimiin kuuluvat hengitystiet ja keuhkt. Ilma kulkee hengitysteiden kautta. Hengitysteihin kuuluvat nenäntel, nielu, kurkunpää, henkitrvi ja keuhkputket. Keuhkissa kaasut vaihtuvat ilman ja veren välillä. Hengitys nkin hapen kuluttamista ja hiilidiksidin luvuttamista. Hermst timii tiedn välityksen palveluksessa ja tuttaa myös hrmneja. Yhdessä aistielinten ja hrmnien kanssa hermst mudstaa elimistöstä yhtenäisesti reagivan kknaisuuden, jta ilman eri elimet timisivat ristiriitaisesti. Tahdsta riippuvaa hermstn saa santaan smaattiseksi hermstksi. Sen avulla ihminen muun muassa saa tietja aisteiltaan ja säätelee lihaksien liikkeitä. Tahdsta riippumatn autnminen hermst sallistuu muun muassa sisäelinten timinnan säätelyyn. Keskushermstn kuuluvat aivt ja selkäydin. Ruuansulatuselimiin kuuluu mnen metrin pituinen mutkikas ruuansulatuskanava ja siihen eritteitään laskevat suuret ruuansulatusrauhaset (suuret sylkirauhaset, maksa ja haima). Ruuansulatuksessa ravintaineet mukkautuvat elimistölle spivaan mutn ja imeytyvät sen jälkeen elimistöön. Psykfyysisellä kknaisuudella tarkitetaan sitä, että ihmisen ruumis ja mieli mudstavat kknaisuuden ja vat kk ajan keskenään vurvaikutuksessa. Ruumiin timintja ei vi selittää ilman mielen timintaa - tai päinvastin. Myös kasvuympäristö, kkemukset, ihmissuhteet, elämäntilanne, kulttuuri, yhteiskunta ja mnet muut tekijät vaikuttavat kkemuksiin ja sitä kautta ihmisruumiiseen.

14 13 5. Fyysiset minaisuudet ja mtriset taidt lasten liikunnan perustana Mtriset perustaidt luvat phjaa lajitaidille ja tisaalta liikuntalajien avulla vidaan petalla mtrisia perustaitja. Vimistelukulun tavitteiden kannalta hjaajan tietteriaphjaa tukee vahvasti mtristen perustaitjen tunnistaminen. Laadukas lasten liikunta rakentuu mnipulisen vimistelutiminnan päälle, jka kknaisvaltaisesti tukee lapsen kasvua ja kehitystä. sa mtrisista perustaidista tuleekin humaamatta harjiteltua pelien ja leikkien kautta, js timinta n aktiivista ja mnipulisesti elimistöä kurmittavaa. Mtristen perustaitjen lukittelu (Gallahue & Dnnely) Tasapaintaidt Liikkumistaidt Välineenkäsittelytaidt kääntyminen venyttäminen taivuttaminen pyörähtäminen heiluminen kieriminen pysähtyminen väistyminen tasapainilu käveleminen jukseminen pnnistaminen likkaaminen hyppääminen laukkaaminen liukuminen harppaaminen kiipeäminen heittäminen kiinnittaminen ptkaiseminen kauhaiseminen iskeminen lyöminen ilmasta pmputteleminen kierittäminen ptkaiseminen ilmasta Kunttekijät eli fyysiset minaisuudet Jkainen liikuntasuritus vaatii tietyn vimankäytön ja npeuden. Jkainen taitsuritus vaatii elimistöltä eri sien ptimaalista yhteistyötä nnistuakseen. Näitä liikuntasurituksen edellytyksiä kutsutaan kunttekijöiksi. Taidn ppimiseksi ja autmatisitumiseksi kestävyyden, viman, npeuden ja liikkuvuuden n ltava tietyllä taslla. Kunttekijöitä harjitettaessa n humiitava, että lapsen luust n vielä elastinen ja mukautuvainen ja lihasmassaa n vähän suhteessa kkn. Lapsi ei le muutenkaan rakenteeltaan pieni aikuinen, vaan sydänkin n pienempi kuin aikuisella ja se uupuu npeasti. Tehtävä: Mieti miten paintat fyysisiä minaisuuksia humiiden lapsen iän?

15 14 Liikkuvuudella tarkitetaan kykyä tehdä liikkeitä, jiden liikelaajuus n suuri. Vidaan puhua myös ntkeudesta ja justavuudesta. Liikkuvuus n rakennetekijöihin laskettava fyysisen kunnn sa - alue, jka n riippuvainen niveltä ympäröivien nivelsiteiden, jänteiden ja lihasten venyvyydestä ja lihasvimasta. Liikkuvuuden ptimaalinen tas n tärkeä edellytys fyysisen kunnn muidenkin sa-alueiden kehittämiselle. Tämän tasn säilyttäminen n myös liikuntavammjen ennalta ehkäisyä. Useat liikkuvuusharjitukset vat samalla lihasta rentuttavia liikkeitä. Vimistelussa liikkuvuuden tulee lla tekniikan ja lihasviman hallitsemaa ntkeutta. Liikkuvuus kehittyy tehkkaimmin ennen kymmentä ikävutta. Alle kuusivutiailla liikkuvuuden harjituttamisessa pitää lla hulellinen, sillä rustt eivät le vielä kvettuneet.

16 15 Vima n lihasten kykyä tuttaa vimaa, jlla vidaan vetää tai työntää keh tai väline paikasta tiseen. Vima n kunttekijä, jnka kehittyminen vaikuttaa mtristen taitjen ppimiseen. Alle kuluikäinen lapsi ei tarvitse erillistä vimaharjittelua, vaan lihasten ja tukielimistön kehittämiseen riittävät erilaiset leikit ja mnipulinen harjittelu. Kuluikäisen vimaharjittelussa käytetään vastuksena man kehn paina. Lapsilla kaikki leikit ja harjitteet, jtka vaativat man painn liikuttamista, vat sekä tehkkaita että turvallisia. Lapsena tulisi myös petella lihaskuntliikkeiden perusmutja, jtta niitä vidaan turvallisesti hyödyntää myöhemmin harjittelussa. Viman puuttuminen millä tahansa vartaln alueella heikentää suritusta etenkin taita vaativissa lajeissa. Vimistelussa n erityisesti kiinnitettävä humita jalkjen ja keskivartaln lihasviman kehittämiseen. Silti ei pidä unhtaa kk kehn viman kehittämistä tasaisesti. Jalkjen vima n keskeinen tekijä hyppyjen pnnistuksessa ja yleensä tehtäessä liikkeitä seisten tai liikkuen. Keskivartaln vimaa tarvitaan kaikissa vartalnhallintaa ja tasapaina vaativissa liikkeissä. Ylävartaln vimaa tarvitaan varsinkin telinevimistelun liikkeissä ja liikesarjissa. Npeus n herm-ja lihasjärjestelmään perustuva kyky surittaa mtrisia timintja lsuhteisiin nähden lyhyimmässä mahdllisessa ajassa. Tärkeitä npeuden edellytyksiä vat lihasten venyvyys, justavuus ja rentutuskyky, jtka mahdllistavat lihaksen timimisen ptimaalisesti surituksessa. Npeusminaisuutta n tietisesti harjitettava j ennen kuluikää ja varsinkin varhaisessa kuluiässä, sillä lapsen hermst ja ne tait-minaisuudet, jiden tehtävä n saada hermstn käskyt tarkituksenmukaisiksi kehittyvät kymmenen ensimmäisen ikävuden aikana. Juksuliike ja npeus kehittyvät 5-7 ikävuden välillä havaittavasti. Tässä ikävaiheessa lapsi nauttii juksemisesta ja hänelle tulee antaa mahdllisuus vapaaseen juksuun niin sisä- kuin ulktilissakin. Harjittelussa pitää muistaa, että lapsi timii aina maksimitehlla, eli npeutta susien, elleivät säännöt tai lsuhteet rajita timintaa. Npeus suritus n lyhyt (6-10 sekuntia) ja tehkas ja vaatii palautumiseen hetken levn. Kestävyys n vimistelussa edellytys harjittelulle. Tavitteena n peruskestävyyden harjittaminen, jta tarvitaan pitempien harjitusten läpivientiin. Kestävyysharjittelun lähtökhtana n mnipulisuus ja harjituksen runsaus. Liikkeiden tulee lla tuttuja ja heppja ja liikuntarasituksen kevyttä, jtta liikettä pystytään tistamaan useita kertja. Riittävän runsaalla ja mnipulisella harjittelulla ja luntaisella liikunnalla sydän- ja verenkiertelimistön surituskyky kehittyvät lapsella riittävästi.

17 Taittekijät 16 Perusliikkeiden, samin kuin kaikkien lajitaitjen hallintaa, säätelevät ja hjaavat yleiset taittekijät, liikehallintatekijät (puhutaan myös krdinaatista). Jkainen liikesuritus vimistelussa edellyttää nnistuakseen tasapainn hallintaa, rytmiä ja reaktikykyä. Kaikilla liikesurituksilla n tietty ajitus, ne tehdään tietyssä tilassa ja ne edellyttävät eri kehnsien hallintaa. Taittekijät vat aistien, hermstn ja lihaksistn tarkituksenmukaista yhteistimintaa. Näiden yleisten taittekijöiden harjaannuttaminen n lasten liikunnan keskeinen tehtävä. Niiden avulla vidaan perusliikkeistä mudstaa vimistelun vaatimat peruslajitaidt. Tasapainkyky n liikkumisen perustekijä ja erittäin tärkeä kyky lasten liikunnassa. Tasapainasennn ylläpitäminen n useamman eri aistin yhteistimintaa (näkö, kuul, kinesteettinen aisti). Tasapain ilmenee kahdella eri tavalla. Se n kyky pitää keh staattisessa asennssa (staattinen tasapain) tai hallita keha liikkuvissa surituksissa (dynaaminen tasapain). Dynaamista tasapaina vaativat erityisesti hypyt ja hyppelyt, jihin liittyy käännöksiä ja suunnan muutksia sekä piruetit ja erilaiset käännökset ja pyörimiset. Tasapainn hallinta pyörimisen jälkeen n erityisen vaikeaa. Rytmikyky liittyy liikkeen ajittamiseen. Rytmikyky säätelee lihastiminnan ikea-aikaisuutta, kesta ja npeuden muutsta. Esimerkiksi musiikin seuraaminen sekä ajassa että tilassa vaatii rytmistä tarkkuutta, npeuden ja viman herkkää säätelyä. Suuntautumiskyky tarkittaa kykyä muuttaa kehn tai sen sien suuntaa tilassa mahdllisimman npeasti ja tarkasti. Se n myös tilan rajitusten ja muiden liikkeiden huminttamista. Esimerkiksi liikkeen surittaminen eri tasissa vaatii suuntautumiskykyä. Erttelukyky tarkittaa kykyä tuntea kehn liikkeet, asennt ja lihasten vimankäytön vaihtelut (jännitys - rentutus). Erttelukykyä tarvitaan mm. vartaln ratjen ja asentjen tunnistamiseen. Vidaan puhua myös liiketarkkuudesta, jllin tähän liittyy myös muita kykyjä. Reaktikyky tarkittaa kykyä reagida npeasti jhnkin ärsykkeeseen esimerkiksi musiikkiin. Yhdistelykyky n kykyä yhdistää liikkeitä sujuvasti ja justavasti liikesarjiksi tai yhdistää väline liikkeeseen. Muuntelukyky ilmenee taitna timia kussakin tilanteessa spivalla tavalla käyttäen aikaisemmin pittua hyödyksi. Vimistelussa tämä tarkittaa esimerkiksi hyppelyiden surittamista vaihtelevissa ryhmissä eri suuntiin.

18 17 Vimistelukuluhjaajan sanakirja tunne terminlgiaa ja tiedät, mitä harjitutat Havaintmtriset taidt = lapsi hahmttaa man kehn suhteessa ympäröivään tilaan, aikaan ja vimaan Hienmtriset taidt = tarkittavat pienillä lihaksilla aikaansaatuja tarkkuutta vaativia liikkeitä Karkeamtriset taidt = kehn suurilla lihasryhmillä aikaansaadut liikkeet Kehnhahmtus = tarkittaa taita tunnistaa ja nimetä kehn eri sia, taita tunnistaa kehn ääriviivat, taita tunnistaa kehn eri pulet sekä taita ylittää kehn keskilinja. Kehn keskilinja = tarkittaa nenän ja navan kautta kulkevaa linjaa, jka halkaisee kehn pystysurassa kahteen puliskn: ikeaan ja vasempaan Kgnitiiviset taidt = ajattelun tiedlliset taidt, jhn kuuluvat havaitseminen, ajattelu, kielen timinnt sekä muisti Kknaisvaltainen kehittyminen = fyysisen kasvun ja kehityksen lisäksi mtristen, kgnitiivisten sekä ssiemtinaalisten taitjen kehittyminen vimistelukulun tavitteena n tukea lapsen kknaisvaltaista kehittymistä Käsittelytaidt = tarkitetaan kk kehn mtrisia taitja, jiden avulla lapsi pystyy käsittelemään esineitä, välineitä ja telineitä. Lajitaidt = tarkittavat niitä perustaitja, jita tarvitaan tietyn liikuntalajin harjittelemiseen Liikkumistaidt = tarkittavat taitja, jiden avulla lapsi siirtyy paikasta tiseen. Mtrinen kehitys = tarkittaa lihaksilla aikaansaatua tietista timintaa, jhn sisältyy havaitseminen, suunnittelu ja mtivaati. Mtriset perustaidt = tarkitetaan kävelyä, juksemista, hyppäämistä, heittämistä, kiinnittamista, ptkaisemista ja lyöntiä. (kts. taulukk) Npean kehityksen vaihe = liikunnallinen herkkyyskausi, kun tapahtuu usean mtrisen minaisuuden ja liikuntataidn kehitysvaihe hjaus- ja petustapa = tarkittavat hjatun liikuntatilanteen rganisimiseen, tteuttamiseen, palautteenantn sekä arviintiin käytettävää työtapaa tai -muta. maehtinen liikunta = tarkittaa sellaista liikkumista, jta lapsi tekee masta halusta ja mielenkiinnsta jk yksin tai yhdessä muiden kanssa. Ssiemtinaalinen kehittyminen = tarkitetaan tunne- ja vurvaikutustaitja, kuten tunteiden tunnistaminen, nimeäminen, ilmaiseminen ja hallinta sekä tisten kuunteleminen ja auttaminen. Tasapaintaidt = tarkitetaan taita mukauttaa kehn painpiste paikallaan levaan tai liikkuvaan tukee nähden siten, että keh pysyy tasapainssa. Tukipinta = tarkittaa sitä aluetta alustassa, jhn vartal tukeutuu.

19 Mitä muita termejä tiedät tai let kuullut? 18

20 19 6. Tunnin suunnittelu Vimistelukulun maailmassa Vimistelukuluja varten n valmiita suunnitelmia timinnan tueksi, mutta jkainen hjaaja vi itse sveltaa ja suunnitella timintaa malle ryhmälleen parhaaksi spivaksi. Miksi suunnittelen? Phdi suunnittelun merkitystä? Mikä siinä n tavitteena?

21 20 Suunnittelemalla harjituksesi ja timintasi etukäteen varmistat ikean suuntaisen ja tavitteellisen timinnan malle ryhmällesi kk vudeksi. Suunnittelulla saat harjitukset timiviksi ja sinulle jää aikaa havainnida ryhmääsi ja kuunnella lapsia. Suunnittelun avulla parannat helpsti harjituksen ilmapiiriä ppimista edistäväksi ja innstavaksi. Suunnittelusta saa hauskemman ja haastavamman, kun työstät kausisuunnitelmaasi yhteistyössä man seurasi samaa ikäryhmää hjaavien kanssa. ta lapset mukaan suunnitteluun. Lapsilla n varmasti ideita siitä, mitä haluaisivat tehdä ja mikä lisi mielenkiintista. Sinä tietysti hjaajana, asiantuntijana, hjaat rakentavasti lapsia ikeaan suuntaan ja hyvien ideiden valintaan. Muista, että vanhemmat tietävät mielellään kauden tapahtumat etukäteen. Näin perhe vi humiida suunnitelmissaan lapsen harrastuksen. Lasten kanssa timintaa suunnitellessa, n hyvä keskustella ryhmän pelisäännöistä. Kun alitat hjaamisen, selvitä ensin lähtötilanne: ryhmän kk ryhmän ikärakenne harjituskauden pituus harjitusajankhdat harjituspaikat (varaukset) välineet (seura, kunta, kulu, lapset) lasten taittas Yksittäinen harjitustunti n perusta kknaisharjittelulle. Harjitustunneilla ludaan ne valmiudet ja tulkset, jita tavitellaan. Lasten tunneilla rutiineilla ja tttumuksilla n tärkeä merkitys. Niiden avulla tunnille tuleminen ja tunnilla leminen tehdään viihtyisäksi ja mahdllisimman turvalliseksi ja miellyttäväksi. Pienimmät liikkujat tarvitsevat tunneilla kaavan, jka tistuu samana jka kerta, vaikka tunnin sisällöt, varsinaiset aiheet vaihtuisivatkin. Lapset tarvitsevat rutiineja: heidän ppimisensa helpttuu, kun tistetaan vanhaa ja lisätään vain vähän uutta ainesta, kska ajattelu, muisti ja keskittymiskyky eivät le vielä niin kehittyneitä. Yksittäisen harjitteen tavite Jkaisella harjitteella ja harjitussilla tulee lla selkeä perustelu, miksi sitä harjitellaan sekä selkeä tavite, mihin harjituksella pyritään. Yhdessä harjitteessa vi lla 1-2 selkeää tavitetta. Tavite vi lla mtrinen (esim. jnkun uuden taidn ppiminen), tiedllinen (esim. leikin säännön ppiminen), ssiaalinen (lapsi avustaa ja neuv pariaan) tai fyysinen eli kunt-minaisuuksiin liittyvä tavite (esim. lihasviman harjaannuttaminen). Muista antaa palautetta tavitteiden suunnassa. Esim. kun tavitteena n parin neuvminen, anna palautetta siitä, miten kukin lapsi nnistuu parin neuvmisessa. Muista antaa myös jtain kehitettävää eli esimerkiksi, miten lapsi visi antaa sellaista palautetta, jsta pari hyötyisi vieläkin enemmän.

22 21 Tunti suunnitellaan ja valmistellaan etukäteen ja se n hyvä kirjittaa paperille. Kirjallinen suunnittelu selkeyttää tuntia ja tukee hjaajan työtä. varmistutaan, että aiheen rytmitys n spiva: lapsille n tärkeää, että tauka ja timintaa n spivasti. tunnista tulee eheämpi kknaisuus: hjaaja tietää, mitä tavittelee ja mistä hän alittaa hyvät ideat säilyvät muistissa hjelman sisältö n helpmpi muistaa tunteja pystytään kehittämään järjestelmällisesti eteenpäin rutiinien luminen helpttuu: miten alitetaan ja lpetetaan, miten tilaa käytetään, liikkumisreittien phtiminen harjitusten turvallisuus varmistuu ngelmatilanteet helpttuvat, kun ne vat etukäteen mietittynä jää aikaa lasten kuunteluun ja palautteen antamiseen Yritä arviida, kuinka paljn aikaa kuluu mihinkin harjitteeseen. n hyvä lla valmiiksi mietittynä varaleikki tai jkin muu asia, js tunnun aiheet lppuvat kesken. Sinun tulee myös varustautua justavuudella, js tuntuu, ettet ehdikään kaikkea suunnittelemaasi. Jkaisella tunnilla tulisi lla ainakin yksi si, jssa lapset saavat itse keksiä mia ratkaisuja jhnkin tehtävään (esim. anna lasten keksiä liikesarjan lppu itse, kehitellä ma leikki). Etene suunnittelussasi tutusta tuntemattmaan ja muista, että yhdelle tunnille vain vähän uutta, mutta paljn tuttua. Suunnittelun muistilista Vimistelukulussa llaan kk ajan liikkeessä turvallisesti! mahdllisimman paljn tekemistä kaikille, ei jnttamista! kiertharjittelun käyttö (etenkin kerrattaessa taitja) muille vanhja ja pittuja tehtäviä, js itse let uudessa tehtävässä avustajana lapset avustavat tisiaan (vittaa aikaa, kaikille tekemistä, ssiaalisuus) paljn näyttöjä ikeasta suunnasta, kaikki näkevät parien vaihta paljn turvalliset välimatkat ja alastulpaikat Ryhmän sisällä tinen vi edetä j vaikeampaan liikkeeseen, kun tinen harjittelee vielä edellistä tehtävää (kaikilla taittaslleen spivaa tekemistä) Välineet petuksen apuna penkki (kärrynpyörä) liidulla merkit lattiaan (silta kääntö) hyppynaru (pnnistusvima, kestävyys, krdinaati, liikkuvuus) pnnistuslaudasta alamäki (kuperkeikat)

23 22 Muistilista harjituksen mnipulisuuden varmistamiseksi 1. harjituksessa pitää lla PALJN TEKEMISTÄ 2. harjituksessa pitää tulla hiki, harjita kestävyyttä ja aineenvaihduntaa 3. harjita perustaitja ja lajitekniikkaa kehittämään hermsta mnipulisesti 4. harjita erilaisia hyppyjä kehittämään luusta ja muita tukielimiä mnipulisesti 5. harjita liikkuvuutta mnipulisesti ja varmista, että se riittää lajin tarpeisiin 6. harjita npeutta pelien ja leikkien avulla 7. harjita eri lihasryhmien lihaskunta ja vimaa mnipulisesti kehittämään lihaksista Etukäteisjärjestelyt telineet, välineet, mankat, musiikit, jne. 1.Valmistautuminen alkukkntuminen (läsnälijat, esittely) virittäytyminen (mitä tänään tehdään) keskittyminen (ryhti, tasapaintehtävä tms..) 2.Lämmittely alkulämmittely esim. narulämmittely lämmittävä venyttely (aktiivisia liikkeitä, lyhytkestisia veny- tyksiä) 3.Taitharjittelu tunnin TEEMA -sa esim. akrbatia/ ilmaisu/ liikkuvuus/ lihaskunt 4.minaisuus-harjittelu erilaisia liikkuvuus-, vima-, npeus- tai kestävyysharjitteita 5.Mahdllinen leikki tai ilmaisutehtävä (ellei teemana j ilmaisu) 6.Jäähdyttely/ venyttely (ellei teemana j liikkuvuus) ravistelu, lihaksistn rentutus hyvä mieli 7.Lpetus tavariden krjaaminen lppukkntuminen palaute (vimistelijiden palaute hjaajalle, hjaajan palaute vimistelijille) mahdllinen ktitehtävä lasten ktiinlähdön varmistaminen

24 23 Perusliikkeet, kunt- ja taittekijät kausisuunnittelussa Esimerkki kausisuunnitelmasta pl= perusliikkeet ku= kunttekijät eli fyysiset minaisuudet (npeus, vima, kestävyys, liikkuvuus) ta= taittekijät (reakti, rytmi, ketteryys, tasapain) Tammikuu kevätstartti -tapahtuma pl= kävely ja juksu eteen, taakse, sivuttain ku= npeus ta= reaktikyky Tteutus: liikuntaleikit (esim. rtat ja revt, seuraa jhtajaa kävellen ja justen eri tasissa), palln käsittely (huivit, häntäpallt, hernepussit, ilmapallt sekä palllla heitt-kiinnitt sekä kierittäminen-pmpttaminen) Helmikuu pl= hypyt (tasajalkaa ja yhdellä jalalla), laukka yksin ja parin kanssa ku= kestävyys ta= rytmikyky Tteutus: liikuntaleikit, hipat, viestit, rytmiharjituksia pareittain, jalkatekniikkaa, hyppynaru ja varj välineenä Kuukauden teematunti: yhteistunti, kaverit ja ystävänpäivä Hum! Hiihtlma Maaliskuu pl= kieriminen ja ryömiminen ku= vima ta= ketteryys Tteutus: liikuntaleikit, pareittain tehtävät harjitukset (esim. selkäpaini, härkäpaini, kttikärryt jne.), köysissä ja renkaissa käsien vima, palllla kertauksena tammikuun liikkeet sekä lisäksi vatsa- ja selkälihakset Kuukauden teema: kevät, jka näkyy liikuntaleikeissä ja kuuluu musiikissa Hum! Talvirieha (pulkkamäki, luistelu, hiiht, liikuntaleikit 2h) Huhti- tukkuu pl= kieriminen ja pyöriminen ku=vima ta= ketteryys Tteutus: liikuntaleikit, telinejumppa, vartaltekniikka, hyppynarulla kertauksena aiemmin pitut ja uutena venyttely ja tasapainilu Kuukauden teema: Pääsiäinen ja Vappu

25 Musiikin käyttö 24 ikein käytettynä musiikki tukee mielikuvien syntymistä ja itseilmaisua. Musiikki tu liikkumiseen ila, nautinta, energiaa ja vauhtia! Käytä musiikkia säästeliäästi ja harkiten, mnipulisesti ja vaihtelevasti. Kats myös aina, että musiikin käyttö tukee harjitusta ja peta lapsia hyödyntämään musiikin rytmiä. Musiikkikasvatus ei tteudu, js musiikki n vain taustamusiikkina, eikä musiikin ja liikkeen yhdistämistä harjitella tietisesti ja tavitteellisesti. Lasten liikunnassa n hyvä humiida myös rytmiikan merkitys. Lasten kanssa vi harjitella liikkeiden surittamista erilaisissa rytmeissä ja lisäksi mm. taputusten hyödyntämistä kannattaa kkeilla lasten kanssa. Liikkeen sisäisen rytmin ymmärtäminen esim. kärrynpyörässä auttaa liikkeen surittamista. Rytmiharjitukset: vahvistavat rytmitajua krstavat liikkeen ja rytmin yhteyttä pettaa liikkumaan musiikin mukaan tu tuntiin vaihtelua kehittää tarkkaavaisuutta, muistia, keskittymisja krdinaatikykyä kasvattaa täsmällisyyttä vivat lla taukpalja, jilla vidaan herätellä aktiivisuutta tai rauhittaa tunnin kulkua Musiikkisalkkua keräämään: Mitä hyviä musiikkeja tiedät ja mihin tarkitukseen/harjitteeseen? Jaa vinkkejä muiden hjaajien kesken. Muutamia musiikki vinkkejä: Mimmit Muskari, Maailman ympäri, Vudenajat yms, Pentti Rasinkangas, Rbin, Rnd Venezian, DJ Kakkiainen, Satu Spanen & Tuttirkesteri, Fröbelin palikat, sumalaiset lasten elkuvamusiikit esim. Rist Räppääjä yms. Lapsilta kannattaa kysellä myös heidän tiveitaan musiikista ja saat tavan sallistaa lapsia timinnan suunnitteluun. mat musiikkivinkit:

26 25 7. Mnipulinen harrastaminen ja liikkuminen Lasten liikunnan ja urheilun tulisi lla määrältään riittävää ja mnipulista. Riittävä, mnipulinen liikunta tukee lapsen kknaisvaltaista kasvua ja kehitystä sekä antaa hyvät valmiudet liikunnan ja urheilun harrastamiseen erilaisilla tavitteilla. Jkaisen urheilua harrastavan lapsen tulee harjitella ja liikkua terveysliikuntasusitusten mukaan vähintään 14 tuntia viikssa (7 -vutiaat). 18 -vutiaiden tulisi liikkua vähintään 7 tuntia viikssa. Huipulle päästäkseen tulee harjitella ja liikkua vähintään 18 tuntia viikssa: alle 11 -vutiailla 1/4 harjittelua ja 3/4 liikkumista vutiaille 1/2 harjittelua ja 1/2 liikkumista vutiailla 3/4 harjittelua ja 1/4 liikkumista Liikunnan kknaismäärän salta merkittävä rli n lasten maehtisella liikkumisella. Mm. pihaleikit ja -pelit, perheiden yhteinen liikkuminen, kävellen tai pyörällä kuljetut kulu- ja harrastusmatkat sekä välituntiliikunta mudstavat suuren san lasten riittävästä, viikittaisesta liikuntamäärästä.

27 Mnipulisuus lasten liikunnassa 26 Mnipulisuus ja vaihtelu vat turvallisimmat ja varmimmat keint kasvattaa lapsi nauttimaan liikunnasta. Mnipuliset harjitteet lisättynä maehtisuudella ja man ivalluskyvyn käyttämisellä auttavat lasta saavuttamaan kestävän suhteen liikkumiseen. Mnipulinen liikunta sisältää kaikkien mtristen perustaitjen (liikkumis-, tasapain- ja välineen käsittelytaidt) harjittamisen. Yleensä lajeissa krstuu yksi tai kaksi mtristen perustaitjen aluetta, mutta erityisesti alle 10 -vutiaiden kanssa timiessa n tärkeää harjitella myös muita perustaitjen sia. Pienimpien vimistelijiden mtristen perustaitjen kehittyminen vaatii runsasta mnipulista harjittelua. Mnipulisuuden kannalta tärkeää n vaihtuvuus, jta vidaan lisätä käyttämällä erilaisia välineitä ja liikkumalla erilaisissa ympäristöissä. Mnipuliset liikkumisympäristöt ja välineistöt takaavat hermverkkjen, lihasten, luiden ja jänteiden mnipulisen kehittymisen. Tärkeää n ttaa humin myös määrällinen mnipulisuus, jlla tarkitetaan liikkeiden tistjen, harjitusten siiden ja harjitusmäärien vaihtelevuutta. Liiketekijät kuvaavat liikkeen laatua erilaisissa ympäristöissä. Liiketekijöitä vaihtelemalla saadaan lisää mnipulisuutta ja vaihtelua. Liiketekijät vat myös välineitä timinnan sisällön kehittämiseen, sillä niitä vaihtelemalla tehtävien vaikeustasa vidaan muunnella. Mnipulisuus vimistelussa Vimistelu n liikuntalajina mnipulinen ja antaa lapselle ja nurelle mahdllisuuden kaikinpuliseen kehittymiseen, itsensä ilmaisuun ja luvuuden tteuttamiseen. Kunt- ja taittekijöitä harjitettaessa ei saa lla tavitteena ainastaan vimistelun vaatimien minaisuuksien kehittyminen, vaan tavitteena tulee lla lapsen vartaln tasapaininen kehitys. Tämä tulee ttaa humin myös harjitusten suunnittelussa. Yksipulinen harjittelu vähentää lapsen mtivaatita ja inta, lisää rasitusvammja ja kasvattaa lukkaantumisriskiä. Vaihtelua ja mnipulisuutta vimisteluun saadaan käyttämällä harjittelun tukena perusliikuntamutja (esim. juksu, uinti, hiiht, pyöräily, pallilu). Lapsia tulee myös kannustaa kulkemaan kulu- ja harjitusmatkja kävellen tai pyöräillen. Juhlat, esitykset ja retket tuvat uusia elämyksiä ja antavat lapsille mahdllisuuden tuda itseään esille ja kehittää yhteistimintataitjaan. Vimisteluun liittyy usein leellisena sana musiikki, mutta myös muita taiteenmutja (esim. runus, kuvataide, piirtäminen) vidaan yhdistää harjitustunteihin.

28 27 Pelit ja välinejumppa, liikuntaleikit ja temppuradat Peleillä, välineillä, liikuntaleikeillä ja temppuradilla saat mnipulisuutta harjitteluun ja liikuntataidt karttuvat, kun timinta n lapsilähtöistä, mielekästä ja knkreettista. PELIT eri pelien nimet /eri pelivälineiden nimet silmä- käsikrdinaatin kehittäminen eli esimerkiksi suminen mailalla pal ln, maaliin heittäminen, maaliin tai parille ptkaiseminen pallja tulisi lla usein käytössä, sillä pallnkäsittely n vaikea tait ppia. Teetä erilaisia käsittelytapja: vierittäminen, heittäminen, pmpttaminen ja kiinnittaminen. pallnkäsittelyä tukevat häntäpalln heitt-kiinnitt, hernepussin, huivin ja ilmapalln käsittely VÄLINEJUMPPA eri välineiden nimet ja käsittely mahdllisimman mnipulisesti salilla käytössä levien välineiden hyödyntäminen musiikin yhdistäminen liikkeisiin, rytmitajun kehittäminen pariharjitukset ja annetun hjeen nudattaminen ja kuunteleminen: Laita parisi kanssa pall vatsjenne väliin! LIIKUNTALEIKIT tistjen kautta erilaisten leikkien ppiminen tärkeää liikunnasta ja yhdessä tekemisestä nauttiminen kuka pelkää mörköä, maa-meri-laiva, Sanna Sulattaja ja Janne Jäämies, plttpall ja niiden svellutukset tutuiksi. Kysy rhkeasti lapsilta ideita. TEMPPURADAT perusliikuntatavat tutuiksi radalla liikkuen: kieriminen, knttaaminen, kävelemi nen, jukseminen, hyppääminen, kiipeäminen, vetäminen, työntäminen, rikkuminen. aina mahdllisuuksien mukaan telineiden hyödyntäminen: patjat, köydet, renkaat, pulapuut, mudt jne.

29 Mnipulisiin liikuntaideihin vinkkejä timinnan sujuvuuden kannalta: 28 Pari- ja ryhmäpyramidit: Parien tulee lla samankkisia tai niin, että ismpi n alla ja pienempi yllä. Liikkeet harjitellaan patjan päällä ja niin, että varmistuksesta n hulehdittu. Ennen liikkeiden tekemistä, svitaan miten ja millä sanalla pyramidista tullaan alas. Rekki: Matala rekki. Rekki asetetaan krkeudelle, jssa jalat ylettävät maahan ja pienellä plvien kukistuksella saadaan aikaiseksi riipunta. Kun riipuntaa n harjiteltu muutamia kertja, vidaan rekiin krkeutta nstaa vähän kerrallaan. Matt alle turvallisuuden takaamiseksi. Pnnistuslauta: Pnnistus laudalta tehtävän harjittelun yhteyteen n hyvä liittää erilaisia juksuharjituksia, esim. Plvennst kävely krkealla päkiällä ja plvennstjuksu, kantapäät pakaraan juksu, vurlikat ja viivajuksu. Trampliini: Trampliinilla hypittäessä tulee muistaa, että vain yksi kerrallaan n trampliinilla eikä kengät jalassa hypitä. Minitrampliini eli trampetti: Trampetti n yksi kilpailutelineistä TeamGymissä. Trampettiliikkeet kstuvat juksusta, pnnistuksesta, ilmassa tehtävästä liikkeistä ja alastulsta. t t e e t t el Myötäte: tartutaan tukeen hartiiden leveydeltä peukalt vierekkäin. Vastate: tartutaan tukeen kädet hartiiden leveydellä pikkusrmet vierekkäin. Hajate: tartutaan tukeen eri tteilla niin, että käsien etäisyys ylittää hartialeveyden. Sisäte: tartutaan tukeen sisäkautta niin, että kämmenselät vat vastakkain. i n e i s t ä Vur-te: tartutaan tukeen kädet hartiiden leveydellä tinen käsi myötä-tinen vastatteessa. Sulkute: tartutaan tukeen eri tteilla niin, että kädet vat kiinni tisissaan. Ulk-te: tartutaan tukeen ulkkautta niin, että kämmenet vat vastakkain. Käsinja: kädet njaavat telineeseen, lattiaan tai kaveriin, kämmenet tukipinnassa, srmet eteenpäin (tai hieman sisäänpäin.)

30 29 Kierrätysmateriaalit vimistelukulussa Sanmalehti: Kuljetetaan sanmalehteä eri kehn silla Kuljetetaan sanmalehteä parin kanssa eri kehn sien välissä Musiikin sidessa hypitään yli sanmalehtien, musiikin seisahtuessa pysähdytään eri asentn sanmalehden päälle WC-paperirullat: Rullien käyttö keilina tai viestikapulina Palln/ höyhenen kuljettaminen rullan päällä Kuka rakentaa npeimmin trnin, jssa n viisi rullaa päällekkäin? Rakennetaan pujttelu-rullarata, jnka jälkeen se suritetaan Leikitään hippaa, jssa rullalla ksketetaan ja kiinnijäämisen jälkeen annetaan liikuntatehtävä Paperilautaset: Luistellaan kahdella lautasella tai edetään neljällä lautasella karhunkäyntiä Hiihtkilpailuviesti Timii esim. Frmulaleikeissä rattina Lautasiin kirjitetaan numerita tai kirjaimia. Käskystä etsitään juuri pyydetty numer/ kirjain lautasten juksta tai pulet ryhmästä kääntää numert khti lattiaa ja pulet khti katta - npeuskilpailua Lautasille kirjitetaan laskutimituksia, jtka tulee surittaa Mutjen pettelua vidaan harjitella etsimällä samanlaisia lautasia Mait- mehutölkit, limsapullt, jätesäkit, ämpärit, rasiat, pahvilaatikt, häntäpallt Valmistetaan pienryhmissä temppurata kaikista käytössä levista materiaaleista Jnglööriä ja muita temppuja Mitä muita ideita?

31 8. hjaaminen ja ppiminen 30 Vimistelun hjaus ja Vimistelun pettaminen vat taidn pettamista. Myönteiset kkemukset ja elämykset vat tärkeitä lasten ja nurten liikunnassa. Parhaimmillaan ne kytkeytyvät taidn ppimiseen ja vahvistavat liikunnallisen elämäntavan syntymistä. Taidn pettamisessa krstuu lasten kehitysvaiheen seuraaminen. Vimistelutaidissa npean kehityksen vaihe ajittuu tytöillä kahdeksanteen ikävuteen ja pjilla hieman myöhempään ikävaiheeseen (12-15v). petuksen yksilöllistämisellä vidaan tehstaa taidn ppimista ja tarjta mahdllisuuksia kehittyä massa yksilöllisessä rytmissä. ivalluttaminen ja sallistaminen krstuvat aktiivisessa hjauksessa ja spivat hyvin nykyaikaiseen ppimiskäsitykseen. Lapset tarvitsevat malleja ja tukea vimistelutiminnassa Uuden asian ppimisessa n tärkeää, että lapsi mudstaa surituksesta kuvan itselleen. Se käy usein parhaiten näyttämällä ikea liike. Vit myös esitellä petettavan asian selkeästi ja lyhyesti. Selittäessäsi mtivi lapsia - miksi petettava asia n tärkeä. Kun selität ja näytät, vaadi ehdtnta tarkkaavaisuutta. le kuitenkin innstava ja ystävällinen, säilytä lapsiin katsekntakti. Surituksen näyttämisessä n tärkeää, että se tapahtuu selkeästi, havainnllisesti ja leellisia khtia painttaen. Painta yhtä ydinkhtaa kerrallaan ja anna lasten kkeilla liikettä heti. Vit tarvittaessa hidastaa tai näyttää liikkeen ylikrstetusti. Hulellinen näyttö ja selitys hjaavat vimistelijita hyvään suritukseen. Näyttö ja selitys tulee kuitenkin surituksen khdalla harkita tarkin etukäteen, jtta mahdllisimman vähin sanin saavutetaan ikea lpputuls.

32 31 Selittämisen ja näyttämisen avaimet PUHU VÄHÄN, NÄYTÄ PALJN, HARJITUTA ENITEN! 1. Valitse paikkasi niin, että jkainen näkee surituksen. 2. Nimeä liike, jta tehdään. Käytä ikeaa liikenimitystä. 3. Näytä liikesuritus. 4. Painta yhtä ydinkhtaa surituksesta ja näytä uudelleen. 5. rganisi lapset harjittelemaan mahdllisimman npeasti ja kätevästi. 6. Suritus näytetään ensisijaisesti peilikuvana. Suritus näytetään usein ensisijaisesti peilikuvana. hjaaja vi tehdä liikettä lasten kanssa samanaikaisesti, ja sillin katsekntakti n tärkeä. Suritus vidaan näyttää myös selin vimistelijihin, js se helpttaa hahmttamista. Pyri rakentamaan tunti niin, että näyttö ja selitys vievät aikaa tunnista vain vähän. Painta harjitteluun käytettävää aikaa ja anna paljn kannustavaa palautetta. ppimisen edellytyksenä n, että lapsi n kiinnstunut aiheesta, jta llaan harjittelemassa. Yleensä mtivintiin riittää surituksen näyttäminen. hjaajan suunnittelemat hauskat, vaihtelevat ja haasteelliset harjitukset vat itsessään mtivivia. Tehkkain mtivija n nnistuminen. nnistuminen synnyttää harjitusmtivaatita, jka jhtaa lisääntyneeseen innkkuuteen. Valitse tunnillesi siis sellaisia harjitteita, jissa jkainen lapsi vi nnistua. Jskus n kuitenkin tilanteita, jissa tarvitaan ulkisia mtivintikeinja. Tällaisia vat mm. kiits ja kannustus, kilpailut, palkitseminen, vastuun antaminen lapsille sekä yllätysten keksiminen. Lasten kanssa mtivinniksi spii myös liikkeen tai harjituksen liittäminen erilaisiin mielikuviin. Alittaminen ja lpettaminen Liikesuritus tulee alittaa ja lpettaa täsmällisesti. Selkeällä ja määrätietisella alittamisella ja lpettamisella ludaan luttavainen harjitus-tunnelma. Lapsilla pitää lla selkeä tunne, että hjaaja n se, jka ilmittaa timinnan alkamisesta ja päättymisestä. Näin hjaaja pitää myös hulta lasten turvallisuudesta. Sekä alittamisessa että lpettamisessa vidaan käyttää myös muita merkkejä kuin hjaajan kmenta. Sittimet, värikrtit, taputukset, pilli jne. vivat timia merkkinä alituksesta tai lpettamisesta. Surituksen yhdenaikainen alittaminen: Valmistava sana Lähtee Humitauk Alittava sana Nyt Surituksen lpettaminen: Valmistava sana Lppuu Lpettava sana Nyt

33 Harjittelun hjaaminen 32 Heti näytön ja selityksen jälkeen käynnistyy harjittelu. Lapsen n päästävä kkeilemaan liikettä mahdllisimman pian. Uutta liikettä n hyvä antaa kkeilla ensin malla templlaan. hjaajan tehtävä n pitää hulta siitä, että tistja tulee riittävästi. Kiinnitä humi ydinkhtiin Anna lisähjeita kkeilujen jälkeen ydinkhtia krstaen ta esille vain 1-2 asiaa kerrallaan Tärkeintä n, että lapset saavat harjitella paljn Jidenkin liikkeiden harjittelussa vimistelija tarvitsee hjaajan avustusta. Näin varmistetaan turvallinen ja ikealla tekniikalla suritettu liike. Avustusten salta n hyvä j etukäteen miettiä myös eettisyyttä, kaikkiin kehnsiin ei le sveliasta kskea. Harjittelun edetessä vit asettaa tarvittaessa lapsille eritasisia tavitteita taidn mukaan. Esimerkiksi tasapainn harjittelu erilaisilla alustilla. Aina kun lapsi nnistuu uudessa tehtävässä, lisää se mtivaatita harjitteluun. Harjittelua varten vit ryhmitellä ryhmäsi vimistelijat eri tavin. Yleensä kkeiluvaiheessa kk ryhmä harjittelee samanaikaisesti yhtenä ryhmänä. Heti kun yleisimmät virheet vat krjattu, vit muuttaa ryhmittelyä. Lapset vivat harjitella yksin, pareittain, pienryhmissä, suurryhmissä. paidan värin mukaan hiusten pituuden mukaan jakamalla ryhmän kissihin, kanihin ja kettuihin jnssa esimerkiksi jak viiteen, js halutaan viisi harjitusryhmää silmien värin mukaan asuintaln numern suuruuden mukaan sisarusten lukumäärän mukaan kengän numern mukaan Avustaminen eli tukeminen harjittelussa Avustaminen kuuluu lennaisena sana varsinkin telinelajien hjaamiseen. Krjaavassa tukemisessa autetaan työntämällä tai painamalla vimistelijaa, jtta vimistelija ei puta esim. telineeltä. Turvaavassa tukemisessa tartutaan vimistelijaan putamisen välttämiseksi. Auttavassa tukemisessa kevennetään suritusta tarttumalla vimistelijaan. Varmistettaessa hjaaja seis lähellä ja n valmiina tarttumaan. Hän puuttuu suritukseen vain vaaratilanteessa.

34 33 Tavallisimmat avustustteet: Rannetukite, kun epäillään, että te vi irrta. Srmista painaminen: käytetään esim. renkaissa ja pulapuilla. Vyötärötukite: autetaan kehn khttamisessa. lkavarsitukea ja rannetukea käytetään varsinkin hyppyjen avustamisessa. Avustuksissa hjaajan n seistävä lähellä vimistelijaa, lematta kuitenkaan tiellä. Avustamisentteen tulee lla varma ja lutettava ja tarvittaessa hjaajan tulee siirtyä liikkeen mukana, jtta hän ei häiritse itse liikkeen surittamista. Palautteen antaminen Palautteella n tärkeä merkitys taitjen ppimisessa. Lapsi kaipaa tieta, miten hän n nnistunut surituksissaan ja timinnassaan. Vaikka lapsi itsekin lisi tietinen tulksestaan, hän haluaa vahvistusta siitä, mikä surituksessa li hyvää, mihin hänen vielä tulisi kiinnittää humita ja mitä tehdä seuraavaksi. Palautteella n suuri merkitys myös lapsen käyttäytymiseen. Antamalla palautetta surituksesta hjaat lapsen suritusta ikeaan suuntaan ja vahvistat hänen tietynlaista käyttäytymistä. Palautteen ei aina tarvitse lla suullista, jskus ksketuskin n mukava. Miten hjaaja vi lla hyödyksi njapuilla suritettavissa liikkeissä?

35 Palautteenannn avaimet 34 Anna palautetta paljn! Viljele psitiivista palautetta! Ajita palaute ikein! Jaa palautetta kaikille! Anna palautetta kaikkien kuullen ja yksittäin! Anna palautetta useilla tavilla! Anna yksilöllistä palautetta!

36 35 petusmenetelmät n lemassa useita petusmenetelmien lukitteluja. Melk yleinen tapa n jakaa petusmenetelmät valmentaja / hjaajakeskeisiin lapsikeskeisiin yhteistiminnallisiin mutihin Perinteisessä hjaajakeskeisessä petuksessa valmentaja hjaa ppimistilannetta esimerkiksi puheellaan tai kysymyksillään. ppilaskeskeisissä petusmudissa lapsi itse sallistuu aktiivisesti ppimiseen. Yhteistiminnalliset petusmenetelmät sijittuvat valmentaja- ja lapsikeskeisten petusmenetelmien välille. Valmentaja- / hjaajakeskeiset mudt a) hjaajan esitys, näyttäminen, selitys b) hjaajan kysely c) Mallin näyttäminen d) Yhteinen harjitus Lapsikeskeiset mudt a) Yksilöllinen työskentely b) Lasten esitykset c) Ryhmäliikkeet ja harjitteet Yhteistiminnalliset mudt a) petuskeskustelu b) Yhteiset harjitteet ja kkeilut petusmenetelmiä muuntelemalla saat hjaukseesi vaihtelua ja saman asian harjittelu eri tavin pitää yllä lasten mtivaatita. hjaajajhtisesta harjittelusta vidaan lupua heti, kun liikettä n kkeiltu ja ydinkhdat käyty läpi. hjaustaitsi karttuessa pystyt varmasti ttamaan humin petusmenetelmien muuntelun.

37 Miten lapsi ppii? 36 Lapsen ensimmäinen ppimisvaihe n ns. mukautumisvaihe, jllin hän liikkuu tisten mukana tai liikuttamana, esim. lapsen kanssa lasketaan mäkeä. Mukautumisvaihe ajittuu lapsen aivan ensimmäisiin vusiin. Lapsi ppii myös matkimalla, mutta siihen tarvitaan aina jkin esimerkki tai malli. petteleva lapsi jäljittelee näkemäänsä liikettä, jnka hän haluaa ppia. Aluksi matkiminen n tiedstamatnta, mutta sen jhtaessa tiedstettuun jäljittelyyn n ppimisessa tettu merkittävä askel. Lapset vat aikuisia herkempiä käyttämään kaikkia aistejaan. Jskus lapsi ppii jnkin urheilusurituksen sitä pelkästään katselemalla. Hänen kehittynyt mielikuvituksensa auttaa tteuttamaan nähdyn liikkeen tai surituksen. Havaintn perustuva ppiminen ei siis le pelkkää matkimista, vaan aktivitua, muistin ja mielikuvien avulla työstettyä ppimista. Havaintjen kautta ppiminen merkitsee melkista pnnahduslautaa lapsen mtrisessa ppimisessa. petuksessa kannattaakin käyttää tehtäviä ja harjitteita, jissa mahdllisimman mnet aistialueet jutuvat ketukselle, esim. erikkiset välineet. Usein lapset jaksavat tistaa liikkeitä spntaanisti ja väsymättä. Vähitellen nämä kkeilut muuttuvat hallituiksi taidiksi. Lapsen täytyy saada kkeilla erilaisia vaihtehtja, jtta hän ppii hallitsemaan mnia liike-elementtejä. Uudet muunnelmat ja varsinkin itse keksityt kannustavat entisestään lasta leikkimään ja lapsi jaksaa pnnistella hämmästyttävän tarmkkaasti. Vastusten myötä tehtävien ratkaisemisen nautint kasvaa. Lapselle syntyy varmuus siitä, että hän kykenee suritukseen, jhn ei aiemmin llut mahdllisuutta. Kun lapsi ppii tekemään päätöksiä, hänen itseluttamuksensa kasvaa. Lapsen tulisikin iän lisääntyessä saada sallistua mien ppimistavitteiden lumiseen, esim. liiketehtävien mudssa. Lapsi ppii myös jutuessaan ratkaisemaan ngelmia itsenäisesti vaihtelevissa tilanteissa. Liikenteessä, peleissä, hiihtäessä tai vaikka tasapainharjituksissa saattaa jutua npeasti reagimaan yllättävään tilanteeseen. Tilanteiden npea tajuaminen ja mien ratkaisujen tekeminen vat tärkeitä senkin vuksi, että lapsi vi jutua urheilussa vaaratilanteisiin, jtka n pittava sekä tuntemaan että hallitsemaan.

38 37 J pienestä pitäen lapset vertailevat taitjaan keskenään. He tarkkailevat tisiaan, matkivat ja pyrkivät kkeilemaan näkemäänsä ja myös ppimaan sen. Kilpaileminen n lunnllinen timintamut, jssa n tarve pyrkiä parempaan. Itsesyntyinen kilpailemisen tarve ja vertailun tuma nautint lisäävät mtivaatita ja parantavat ppimisen mahdllisuuksia. ikein käytettynä se lisää kiinnstusta liikuntaan ja mien taitjen kehittämiseen. ivallus, eli itse keksiminen, mtivi, suuntaa ja tehstaa ppimista. hjaajan tulisi pyrkiä pettamaan niin, että lapsi vi itse ivaltaa ratkaisut, esim. löytää leellisen, ymmärtää asiiden yhteydet, keksii suritusmallin ja käyttää aiemmin ppimaansa uudessa yhteydessä. ppiminen muuttuu tiedstetummaksi, kun lapsi itse kykenee havaitsemaan merkittävät syy-yhteydet. Yksilöllisyyden humiiminen hjaamisessa - kaikille avin vimistelu Lapset vivat lla liikkujina ja ppijina hyvin erilaisia tisistaan. Yksilölliset ert tulisi muistaa tunnin suunnittelussa, tunnin hjaamisessa ja liikkumisympäristön lumisessa. Ryhmässäsi vi lla erilaisia lapsia esimerkiksi seuraavista lähtökhdista: kömpelö vähän liikkuva fyysisen rajitteen maava innkas ylipaininen vahva käytöshäiriöinen keskittymishäiriöinen taitava tai lahjakas kielellisen rajitteen maava

39 Suunnitellessasi tuntia, phdi tunnin rakennetta seuraavien kysymysten kautta:??? Kenelle suunnittelet tuntia? Mieti ryhmän ja lasten yksilölliset erityispiirteet: 1. lasten ikä 2. lasten vahvuudet ja heikkudet 3. lasten erityisen tuen tarpeet (esim. kömpelö lapsi - keskittymishäiriöinen jne.) 38 Mitä suunnittelet? Mitä taitja ja minaisuuksia ait harjituttaa tunnilla vai nk tunnin tavitteena hjelman harjitteleminen esim. stara-tapahtumaan tai seuran kevätjuhlaa varten vai nk tunnin tarkituksena tteuttaa lasten ehdttamia ideita? Mikä n tunnin teema? Miksi suunnittelet tunnin rakenteen ja kauden tunnit? nk tarkituksena ensin harjitella ryhmän mudstumista, keskinäistä yhteistyötä erilaisten tutustumisharjitteiden kautta? nk tarkituksena harjitella jtain tiettyä tapahtumaa tai taidn kehittymistä varten? nk tarkitus harjitella keskittymistä? nk tarkitus ppia purkamaan energiaa? Tehdäänkö tunti lasten ideiden phjalta? Miten suunnittelet tunnin tteutuksen? Riippuen ryhmän hetergeenisyydestä timintaa vidaan suunnitella eri tavin tteutettavaksi. Avin timinta tarkittaa timintaa, jka sveltuu sellaisenaan tai pienin svellutuksin jkaiselle ja erilaisille yksilöille. Jkainen vi timia malla tasllaan. Sveltava timinta tarkittaa svellutuksia timinnassa erilaisten tarpeiden mukaan, mikäli timinta ei sellaisenaan svi kaikille. Svellutukset vat tilapäisiä. Sveltamisesta hulimatta harjituksen n ltava haastavaa kaikille. Rinnakkainen timinta antaa lapselle mahdllisuuden valita timinnista itselleen spivin vaihteht. Rinnakkaisista timinnista hulimatta timinnan teema n kaikille lapsille sama. Käänteinen integraati tarkittaa timintaa, jssa jnkin erityisen tuen tarpeessa levan lapsen yksilöllistä timinnan muta harjitellaan yhteisesti kk ryhmän kesken tai pien ryhmissä esim. kömpelölle lapselle suunniteltujen liikkeiden pettelua tteutetaan yhteisesti tai keskittymishäiriöisen lapsen harjituksia tehdään yhteisesti ryhmässä kaikkien lasten kanssa.

40 39 Erillinen timinta tarkittaa hetkittäin erikseen timimista ryhmän sisällä. Erillinen timin ta vidaan tteuttaa pienryhmissä tai harjituspareina. Erillisen timinnan tarkituksena n, että timinta n suunniteltu erilliseksi vain, js se n tarkituksenmukaista. Mikäli esim. keskittymis häiriöinen lapsi pystyy lemaan mukana kk ryhmän timinnassa ja harjituksissa, ei le tarkituksenmukaista suunnitella hänelle erillistä timintaa. hjaajalla n tärkeä ja ensisijainen rli lasten yksilöllisyyden humiimisessa tunnilla. Tärkeä rli n myös lasten vanhemmilla, jtta kunkin lapsen yksilöllisyys pystytään ttamaan humin. Vanhempien tietämys mista lapsistaan ja tiedn välittäminen hjaajalle n tärkeää varsinkin kauden alussa, kun ryhmä ja lapset eivät le hjaajille vielä tuttuja. Sinun hjaajana n hyvin tärkeä muistaa seuraavat asiat, kun haluat luda timintaym päristön, jssa jkainen lapsi erilaisine vahvuuksineen ja heikkuksineen vi hyvillä mielin vimistella ja liikkua. Hyväksymisen ilmapiiri (ketään ei trjuta tai suljeta ulkpulelle) Erilaisten yksilöiden hyväksyminen lähtee hjaajan tavasta timia ja puhua tunnilla. hjaaja n esimerkki, jnka kautta lapset ppivat myös hyväksymään erilaisia liikkujia ja ppijita ryhmässä. Vahvuuksien humiiminen Keskitytään jkaisen lapsen kykyihin ja mahdllisuuksiin (ei vammihin tai rajituksiin). hjaaja vi hjaustiminnassaan ja -puheessaan krstaa lasten kykyjä ja saamisalueita sen sijaan, että muistuttaisi lasta hänen rajitteistaan, vammistaan tai häiriöistään ym. erityispiirteistä. Kun hjaaja n hyväksynyt lapsen yksilöllisyyden, hän saa myös hjaustiminnassaan keskittyä lapsen kykyihin ja humiida lapsen mahdllisuudet rajitusten ja kieltjen sijaan. Erilaisten taitjen tunnustaminen ja näkyväksi tekeminen Kaikilla n erilaisia taitja, lahjakkuuksia ja vahvuuksia, eikä kukaan le hyvä kaikessa. hjaaja vi myös pettaa lapsille, että tinen lapsi vi lla taitavampi kuin tinen lapsi. Erilaisten taitjen tunnustaminen pettaa lapselle miin taitihin liittyvää itsearviintia (vahvistaa j pittuja taitja ja antaa mahdllisuuden vielä harjitusta kaipaavien taitjen havaitsemiseen) ja vi sitä kautta kehittää mtivaatita mien taitjen harjituttamiseen.

41 Tunnin suunnittelussa n tärkeää muistaa myös ympäristössä tehtävät mahdlliset muutkset, mikäli lasten erityispiirteet niitä vaativat. Ympäristön muutksia phtiessa kannattaa suunnitteleminen alittaa tilan mahdllisista ärsykkeistä ja häiritsevistä tekijöistä sekä tilan strukturinnista. 1. Karsi tilan häiritsevät ja ylimääräiset ärsykkeet, se auttaa keskittymään leelliseen (esimerkiksi ylimääräiset tulit, lavan verht sivuun, vet kiinni jne.) 2. Käytä keskittymistä helpttavia rakenteita (esim. mat merkityt paikat, viivat, selkä seinään, tilan jakaminen, väritykset jne.) 3. Käytä tilan muita mahdllisia apuvälineitä tilan hahmttamisen strukturimiseksi (esim. ikkunaseinä - viseinä, eri värit pienryhmillä tai pareilla, suuntaa hjaavat välineet, kuten kartit, teipit, naru, jalan ja käden kuvat jne.) 4. Lu tilaan myös visuaalista ilmettä varsinkin kielellisen vaikeuden maavien lasten tueksi (piirrkset liikkeistä, symblikuvat, liikekrtit seinällä jne.) 40 Vimistelukulutiminnan pelisääntöjä Jtta Vimistelunhjaustyö ei lisi yksipulista käskyttämistä, hjaajan n hyvä spia yhdessä ryhmänsä kanssa yhteiset käytöstavat ja timintasäännöt, jiden päälle timinta rakentuu. Keskusteluissa n hyvä phtia yhdessä lasten kanssa, mitkä tekijät vaikuttavat siihen, että jkainen vi tuntea kuuluvansa ryhmään ja että hänellä n siinä myös hyvä ja turvallinen lla. Yhteisten phdintjen myötä säännöille tulee perustelut ja niihin vi paremmin situtua. Kun ne n kerran phdittu, hjaajan ei enää tarvitse jkaisella kerralla erikseen perustella samja asiita. Kaikki tietävät, että säännöt vat yhteiseksi parhaaksi. Js lapsi ei ymmärrä jnkin säännön perusteluja, hän vi kuvitella, että hjaaja haluaa säännöillä vaan testata auktriteettiaan kieltämällä lapsilta kaiken kivan. Tällöin sääntöjen läpikäyminen ja aukaiseminen tistamiseen n tärkeää. Mitä pelisäännöissä svitaan? Yleisesti ttaen hyvään ja tiset huminttavaan käytökseen kuuluu mm. Tervehtiminen Tisten kuuntelu Ajissa paikalle saapuminen Asianmukainen pukeutuminen mista varusteista hulehtiminen Khtelias ja tista arvstava puhetapa

42 41 Yhteys vanhempiin ja vanhempien kanssa svittavat säännöt hjaajan n hyvä petella tuntemaan lapsiryhmänsä vanhemmat. Säännölliset vanhempainillat (esimerkiksi 1 2 kertaa vudessa) luvat hyvät puitteet kerta ryhmän yhteisistä tavitteista, pelisäännöistä sekä siitä, kuinka tehdään ryhmän timintaa kskevat päätökset. Vanhempainillissa vidaan myös yhteisesti spia vanhempien ja hjaajan rlit. Sillin vältytään turhilta epäluulilta ja jkainen vi timia parhaaksi näkemällään tavalla hankalittamatta kenenkään muun timintaa tavitteena, että kaikki puhaltavat yhteen hiileen. Js hjaajana hjaat ryhmää, jka kkntuu useamman kerran viikssa, n hyvä tavata vanhempia myös tiiviimmin tai perhekhtaisesti. hjaajan ja vanhempien n hyvä käydä yhteisiä (kasvatus)keskusteluja - vimistelunvartteja. Kun kasvatusperiaatteet n yhteisesti svittu ja niitä nudatetaan, hjaajan työ helpttuu henkisesti humattavasti verrattuna sellaiseen tilanteeseen, jssa hjaaja jutuu yksin kantamaan vastuuta kasvatuksellisista ratkaisuista. Yhteisten spimusten jälkeen hjaajalla n vanhempien tuki takana ja heiltä saadut valtuudet puuttua ei tivttuun käyttäytymiseen. hjaajan jaksaminen - vedä rajat hjaamisen ja vapaa-ajan välille Kunniita vanhempia ja pyri hjaajana avimeen timintaan lasten hjauksessa. Anna vanhemmille palautetta, mutta muista rlisi. let hjaa ja muulla ajalla sinulla n ikeus lla FF valmennustyöstä. man työssä ja harrastuksessa jaksamisen kannalta hjaajan kannattaa ilmittaa vanhemmille pelisääntökeskusteluissa jkin selkeä ja rajattu ajankhta, millin hänelle vi esimerkiksi sittaa. Js hjaaja n vanhempien tavitettavissa 24 tuntia vurkaudessa, hän n vaarassa uupua. Jkainen hjaaja tarvitsee myös maa aikaa. Svi vanhempien kanssa: miten yhteydenpita pidetään millin let tavattavissa salilla tai millin sinuun vi lla yhteydessä mitä tivt vanhemmilta: mihin he vivat vaikuttaa? Ja muista pyytää vanhempia salille avimet vet tunneilla n hyvä tapa päästää vanhempia tutustumaan ryhmän timintaan, harjitteluun ja muihin seuran jäseniin. Phdi millaisia tilanteita sinulla n j llut lasten vanhempia khdatessa? Millaisia pelisääntöjä let tehnyt ryhmäsi tai vanhempien kanssa? Millaista palautetta let saanut vanhemmilta?

43 Tee ja tu suunnitelma näkyväksi 42 Timintakauden alussa n hyvää jakaa kirjallinen kausisuunnitelma sähköisenä vanhemmille. Sen avulla perheet tietävät, millin n merkittävät tapahtumat ja lmat, ja mitä tunneilla harjitellaan. Perheet pystyvät kausisuunnitelman avulla ennakimaan mia aikataulujaan paremmin ja kausisuunnitelman avulla teet näkyväksi valmennustyötäsi. Se vi lisätä seuran ja kdin välistä luttamuksen ilmapiiriä. Kausisuunnitelma vi myös timia lapsen mtivintikeinna. Harrasteryhmissä vi kausi suunnitelma tehdä kerralla kk kaudeksi tai pienemmiksi 4 viikn jaksiksi. Suunnitelman tavitteena n: varmistaa perusmtristen taitjen mnipulisen harjituttamisen varmistaa fyysisten minaisuuksien mnipulisen harjituttamisen suunnitella välineiden ja telineiden mnipulinen käyttö

44 43 9. Vimistelukulun liikepankki (alkeis- ja alkeisjatkpassit) Liikkumiset Perus vimistelukäynti varpailla kävely (kirahvi) Karhukävely etu- ja takaperin Kamelikävely eri suuntiin Rapukävely eteen- ja taaksepäin ja sivuttain Liskkävely Hypyt ja hyppelyt Laukat eteen ja sivulle Simpanssihypyt Esteen yli hyppääminen Narulla hyppääminen Kerähyppy Jännehyppy maassa ja krkkeelta X-hyppy Jännehyppy 180 astetta kääntyen Jännehyppy 360 astetta kääntyen kaurishyppy Akrbatia Tukkipyörintä Keinuminen pyöreällä selällä Kuperkeikka Haarakuperkeikka Kärrynpyörät - karhu kärrynpyörä - penkin yli - tisplviseisnnasta Aasinptku Niskaseisnta Käsilläseisnnat ja päälläseisnnat Tasapaint passe /kukkvaaka vaaka piruetti plvillaan tasapainilu kasakka tasapain tasapaint penkillä/pumilla

45 Liikkuvuus 44 eteentaivutus silta spagaatti sivuhaara linnunpesä yläselän liikkuvuus aallt lnkanseudun liikkuvuus Staattinen vima parilentkne kirppu riippuminen Etunja Haarakulmanja Aktiivinen vima kttikärry jalkjen nstt riipunnassa matkustus heilunnat rekillä lihasvimaliikkeet: vasta, selkä, kyljet, punnerrus Vartaltekniikka pystyrentus painnsiirt aalt seisten vauhtiheitt Telineliikkeitä riipunnassa kuppipit ja kaaripit, taitt ja kulmapit kulmapit njapuilla heilunnat riipuntakieppi leuanvet käsilläkävely pulivltti Välineliikkeitä Naru: pyöritys, hypyt, heitt Pall: vieritys, pmpautus, heitt Vanne: pyöritys, heitt, vieritys

46 45 Seuraavaksi n 2 erilaista tuntimallia, jissa hyödynnetään ideita akrbatiavimistelusta. Tuntimalli aiheesta: Akrbatiatunti (Hrmu, jala & Halava) Ajankhta: Liikuntatunti 45min Khderyhmä: alakulu ikäiset lapset Välineet: patjat ja/tai matt Tunnin tavitteet: man kehnhallinnan kehittyminen Fyysis-mtriset tavitteet: pää alaspäin asennt, käsille painn varaaminen, kuper keikan ja päälläseisnnan ppiminen Tiedlliset: (akrbatia) vimistelun tunnettavuuden lisääntyminen Ss.affektiiviset: parityöskentely Kirjaa ideita muistiin!

47 46 Tavitteet: miksi? Harjitteet: mitä? Ydinkhdat Ajankäyttö Lihasten lämmittely Kehn aktivinti Keskivartaln hallinta Alkulämmittely: Lntn Bussi: Leikissä liikutaan ympäri salin ja musiikin pysähtyessä n tarkitus tehdä jkin pariakrbatia-asent. Laitetaan musiikki simaan ja lähdetään liikkumaan salissa eri liikkumistyylein. Liikkumistyylejä vivat lla esim. -justen -hypellen -laukaten -karkukävelyllä (alkeispassi s.12) -rapukävelyllä (alkeisjatkpassi s.12) -jänishyppely (alkeispassi s.12) Kun musiikki pysähtyy, pettaja huutaa jnkin asennista. Lntn bussi (alhaalla leva asettuu knttausasentn ja tinen tulee samaan asentn tisen päälle) Kaikissa pariakrbatia asennissa tärkeää n, että vatsa n tiukkana ja selkä ei pääse ntklle. 5min Kerrssänky (alhaalla leva makaa selinmakuulla, ttaa ylhäällä levan jalista kiinni ja ylhäällä leva ttaa alhaalla levan nilkista kiinni) Apina puussa (tinen hyppää tisen reppuselkään) Kttikärry (alkeisjatkpassi s. 14) Asentja vi halutessaan keksiä lisää Kun kaikki vat saaneet asennn valmiiksi, musiikki jatkuu ja ensi kerralla pitää ttaa uusi pari Asentja vi halutessaan keksiä lisää Kun kaikki vat saaneet asennn valmiiksi, musiikki jatkuu ja ensi kerralla pitää ttaa uusi pari

48 47 Tavitteet: miksi? Harjitteet: mitä? Ydinkhdat Ajankäyttö Kuperkeikissa selkä pysyy pyöreänä kk liikkeen ajan Akrbatia Kuperkeikat Keinuminen selällään pyöreänä (alkeispassi s. 13) Selän pysyminen pyöreänä kk keinunnan ajan Etuperinkuperkeikka (alkeisjatkpassi s. 13) Takaperinkuperkeikka (alkeisjatkpassi s. 13) Haarakuperkeikka eteen- tai taaksepäin (alkeisjatkpassi s. 13) Lentkuperkeikka (alkeisjatkpassi s. 13) Leuka rintaan, selkä pyöreänä, tiivis kerä Pyöreä selkä, käsillä työntäminen pyöreä selkä, jalat mahdllisimman surana tasapnnistus, rhkeus hypätä käsien varaan, pyöreällä selällä rullaus 15min Painpisteen löytäminen Päälläseisnnat Päälläseisnta keräasennssa (alkeisjatkpassi s. 14) Päälläseisnta (alkeisjatkpassi s. 13) Haarapäälläseisnta (alkeisjatkpassi s. 13) peppu mahdllisimman krkealle Jalat surana khti katta Vatsa tiukkana, lapatuki, mahdllisimman surat jalat 15min Parityöskentely ja tisen humin ttaminen Uskallus liikkeiden surittamiseen Pariakrbatia Mudstetaan mahdllisimman samankkisia pareja (tai klmen hengen ryhmä). Sirkuskarhut Tinen parista asettuu karhukävelyasentn Tinen parista asettaa jalat karhussa levan parin alaselän päälle ja kädet kaverin etupulelle alhaalla levalla: lapatuki, selkä ei saa mennä ntklle Ylhäällä levalla: vatsa tiukkana, vartal jennettuna lapatuki, vatsassa kuppiasent, pakarat tiukkana 15min Hengästyminen ja lppu hiki Matala lentkne (alkeisjatkpassi s. 15) Lentkne (alkeisjatkpassi s. 15) Kttikärrykävely (alkeisjatkpassi s. 14)

49 48 Lppuleikki Merenhaltija -hippa Lankku: lapatuki, tiukka tasainen keskivartal Valitaan yksi tai useampi Merenhaltija (eli hippa).kiinni tettavat vat kalja, jita Merenhaltija ttaa kiinni. Kaikki liikkuvat justen. Kun Merenhaltija saa kalan kiinni, muuttuu kala jk krktiiliksi (lankku), ravuksi (rapuasent) tai simpukaksi (eteentaivutus). Pelastaa vi krktiilin menemällä vastakkain ja tekemällä asennssa 4 läpsyä. Simpukan vi pelastaa asettumalla vastakkain samaan asentn ja avautumalla yhtäaikaa. Rapu pelastuu niin, että ravun alta ryömitään. Rapu: peppu mahdllisimman krkalla, pakarat tiukkana, kädet surina, srmet kantapäitä khti Eteentaivutus: mahdllisimman surat jalat, pitkälle kurtus 5min Lisää tuntimalleja n hjaajan ppaassa. Liity hjaajaklubiin!

50 49 Tuntisuunnitelma vimistelukulutunnille (Suminen) Ikä: 7-12 vutiaat Harjituksen kest: 60min Tunnin tavite: Kehnhallinta ja ryhmätyötaitjen kehittäminen Laji: akrbatiavimistelu Alkuleikki: Muistipeli Kest: 10min Jaetaan lapset 2 hengen ryhmiin. hjaaja antaa merkin jllin tinen parista saa justa katsmaan valkuvaa. Sen jälkeen tämä henkilö palaa npeasti takaisin malle paikalle ja kert parilleen mihin asentn heidän tulee mennä. Vimistelijiden tulee siis rakentaa valkuvassa näkyvä pyramidi ja ensimmäisenä ikeassa asennssa leva pari saa pisteen. Leikkiä vi vaikeuttaa kieltämällä suulliset hjeet pyramidien rakentamisessa. Lämmittelyliikkeet permantmatilla Kest: 15min Karhujuksu etuperin ja takaperin Rapujuksu etuperin ja takaperin Tikkuhypyt etuperin ja takaperin Kyykkypmput etuperin ja takaperin Sammakkpmput etuperin ja takaperin Kuperkeikat eteen Jaetaan lapset pareihin pituuden mukaan (mahdllisimman saman kkiset parit) Kttikärrykävelyt etuperin ja takaperin Kttikärrykävelyt rapuasennssa etuperin ja takaperin (pari pitää jalista kiinni) Tukkipyörintä kädet käsissä parin kanssa (asetu parin kanssa päät vastakkain) Kivipyörintä parin selän yli (pari n paikillaan kiviasennssa) Pukkihypyt parin selän ylli (pari n nelinkntin maassa) Parikuperkeikat eteen (te nilkista, tinen selinmakuulla ja tinen seisten, kumarru eteen, laita parin jalat lattiaan ja tee kuperkeikka jnka perässä ti nen nusee seismaan)

51 Pariakrbatiaa Kest: 15min Tp = yläkerta eli nstettava vimistelija Base = alakerta eli nstaja 50 Kaikkia nstja tehdään x 5 nnistunutta (nnistunut nst pysyy paikillaan 10 sekunnin ajan) Lankkupit parin kanssa Tp: Asetu lankkuasentn niin että plvet jäävät basen kasvjen khdalle Base: Asetu selinmakuulle, jännitä vartal ja nsta tpin jalat yksi kerrallaan ilmaan suraan kasvjen yläpulelle Laatikk Tp: ta tukeva te parin plvista ja nsta jalat yksi kerrallaan ilmaan, keskity jännittämään keskivartal mahdllisimman tiukaksi Base: Jännitä keskivartal, ta tpin jalasta kiinni ja nsta ne yksi kerrallaan ilmaan kasvjen yläpulelle, pyri pitämään kädet ja jalat paikillaan kk nstn ajan Lentkne Tp: Njaa hartiat basen käsiin ja nsta jalat yksi kerrallaan basen säärien päälle, pidä keskivartal mahdllisimman tiukkana Base: Nsta plvet lantin päälle, ta tukeva te tpin lkapäistä ja jännitä keskivartal Tähti-istunta Tp: Seis suraan basen yläpulella, istu basen säärien päälle ja nsta jalat yksi kerrallaan basen käsiin, pidä ylävartal jennuksessa ja keskivartal tiukkana Base: Nsta plvet lantin päälle, jännitä keskivartal ja ta tpin jalista kiinni yksi kerrallaan, pyri pitämään jalat ja kädet paikillaan kk nstn ajan Lppuverryttely Kest: 5min Venytellään tärkeimmät lihasryhmät, lapset istuvat piirissä: sammakkvenytys salmiakkivenytys lnkankukistajat taittvenytys Lpuksi lapset saavat maata lattialla mahdllisimman rentina, silmät suljettuina. hjaaja käy kskettamassa jkaista yksitellen merkkinä siitä, että vimistelija saa nusta ylös ja tehdä lppujennuksen.

52 51 10.Mikä n stara-tapahtuma? STARASSA jkainen lapsi vi lla man elämänsä tähti. Tapahtuma lu tähtihetken arjen harjittelun vastapainksi ja tarkitus tapahtumassa n keskittyä nnistumisiin, psitiivisuuteen ja liikunnan riemuun muiden harrastajien kanssa. Vimisteluliitn lastentapahtumat STARAt keräävät yhteen 7-12-vutiaita vimistelukululaisia. Tapahtumat tarjavat hienn esiintymismahdllisuuden lapsille, jiden vimistelulajissa ei vielä kilpailla sekä lapsille, jtka eivät halua kilpailla tai haluavat kilpailemisen rinnalla tehdä esityshjelmia. STARA-tapahtumissa n ma tunnusmusiikki, masktit ja mitalit. Se n lasten ma juttu! STARA-Tapahtumassa jkainen lapsi n tapahtuman tähti ja man surituksensa jälkeen jkainen tulee palkituksi tähti-mitalilla. Lapsen hjaaja saa tapahtumasta kirjallista palautetta, mikä n tarkitettu hjaustyön tueksi ja kehittämiseksi. Lapsia ei laiteta tapahtumassa paremmuusjärjestykseen eikä heille anneta pisteitä. Tapahtumisissa harjitellaan kilpailu- ja esiintymistapahtumiin liittyviä taitja, kuten esittelymarsseja, kannustamista, vurndttamista, tilan antamista tisille, jännityksen sietämistä ja palautteen vastaanttamista. Tarkituksena n pitää yllä psitiivista ilmapiiriä, jssa lapset vat tapahtuman päätähtiä. Heidän il, jännitys, hymy, dtus ja yhteinen tekeminen n arvkasta ja tavitteena n tarjta nnistumisen tähtihetkiä heille. lemalla mukana, let sa tapahtumaan! Stara-tapahtuma rakentuu seuratyöstä, turvallisesta ilmapiiristä, aktiivisuudesta & arvstuksesta.

53 52 11.Mikä n Stara-merkki? Vimistelukulun rinnalle n 2017 tammikuussa julkaistu STARA-merkki, jnka taustalla n ajatus kehittää vimistelua valtakunnallisesti. STARA-merkki n kaikkien vimistelulajien yhteinen alitusmerkki, jnka surittamiselle ei le ala- eikä yläikärajaa. Merkki phjautuu vimistelijiden uraplun lapsuusvaiheeseen ja liikkeet vat alkeis- ja alkeisjatkpassista tuttuja liikkeitä. STARA-merkin vi surittaa man hjaajan tai valmentajan kanssa malla harjitusvurlla tai seuran yhteisessä merkkisurituspäivässä. Merkkisuritusta varten n tehty STARA-merkin suritushjeet sekä lapselle STARA-merkin suritusvihk. Merkin surittamisesta lapsille n tilattavissa Stara-merkkitarrja. Kuva: Stara-merkin suritusvihkn etu- ja takakansi.

54 53