joukko operaatioita, joilla relaatioista voidaan muodostaa uusia relaatioita joukko opin perusoperaatiot yhdiste, erotus, ristitulo, leikkaus

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "joukko operaatioita, joilla relaatioista voidaan muodostaa uusia relaatioita joukko opin perusoperaatiot yhdiste, erotus, ristitulo, leikkaus"

Transkriptio

1 DO NOT PRINT THIS DOCUMENT joukko operaatioita, joilla relaatioista voidaan muodostaa uusia relaatioita joukko opin perusoperaatiot yhdiste, erotus, ristitulo, leikkaus erityisiä relaatioalgebran operaatioita projektio, valinta, liitokset Yhdiste (union) Yhdisteen avulla muodostetaan relaatio joka sisältää kummankin yhdistettävän relaation monikot: R S = { t t R v t S }, missä R ja S ovat relaatioita ja t on relaation R tai S monikko. R A B S D E R S A B Harri Laine 1

2 - erotus (set difference) Erotuksessa tulosrelaatioon otetaan ne relaation monikot, jotka eivat sisälly erotettavaan relaatioon : R S = { t t R t S }. R A B S D E R-S A B S-R D E Yhdiste ja erotus edellyttävät, että relaatiot ovat samarakenteisia (union compatible) sama määrä attribuutteja vastinpaikoilla samat arvojoukot vastinpaikkoihin liitettyjen attribuuttinimien ei tarvitse olla samoja ensimmäinen osapuoli nimeää tuloksen sarakkeet Harri Laine 2

3 - ristitulo (Cartesian product) Ristitulossa R S muodostetaan tulosrelaatioon monikoita, kokoamalla yhdeksi monikoksi arvot monikkopareista, joissa parin monikoista ensimmäinen kuuluu relaatioon R ja toinen relaatioon S. Yhdistetty monikko muodostetaan jokaisesta monikkoparista. R A B S D E RxS A B D E - ristitulo aste(r x S) = aste(r)+aste(s) koko(r x S) = koko(r)*koko(s) opiskelija relaatiossa monikkoa opintosuoritus relaatiossa monikkoa opiskelija x opintosuoritus: Samannimiset attribuutit: käytetään alkuperätarkennetta R(A,B,C) x S(B,C,D) => RxS(A, R.B, R.C, S.B, S.C, D) Harri Laine 3

4 - projektio (projection) Projektiossa poimitaan relaatiosta annetuissa sarakkeissa esiintyvät arvot π A1,.,An (R)={(a1,,an) x R, i=1..n: ai=x.ai} A1.An ovat attribuutteja a1,,an ovat arvoja x on monikko x.a on attribuutin A arvo monikossa x Vaikka sama arvoyhdistelmä a1,,an esiintyisi useassa lähtörelaation monikossa, se tulee kuitenkin tulosrelaatioon vain kertaalleen = toistuvien arvojen (dublikaattien) karsinta - projektio T A B D E π B (T) B 2 4 π D,E (T) D E Harri Laine 4

5 - valinta (selection) Valinnalla poimitaan ehdon täyttävät rivit σ ehto (R) = { x x R ja ehto on voimassa, kun siinä esiintyvät attribuutit korvataan niiden arvoilla monikossa x} Ehdossa vertailtavina voivat olla attribuutit ja vakiot. Vertailuoperaattoreina tulevat kyseeseen =,, <, >, <= ja >=. Relatioalgebra - valinta R A B σ A=1 (R) A B σ 3>2 (R) A B σ A=5 (R) A B Tuloksena tyhjä joukko Harri Laine 5

6 -sijoitus Sijoituksella (assign) voidaan nimetä tulosrelaatio S(A,B,.,N) := lauseke. Lausekkeen tuloksen asteen täytyy olla sama kuin vasemmalla puolella olevien attribuuttien lukumäärä Sijoitusta ei yleensä pidetä relaatioalgebran operaationa, mutta sitä käyttäen voidaan nimetä välituloksia ja kyselyiden laadinta helpottuu Onimet(nimi):= π Sukunimi (Opiskelija) - leikkaus Leikkaus on joukko-opin operaatio, jolla saadaan tulokseksi kahden joukon yhteiset alkiot. Se voidaan esittää erotus-operaation avulla. R S R (R S) S (S R) R A B S D E R S A B Harri Laine 6

7 - loogiset lausekkeet ehdoissa Valintaehdoissa voidaan käyttää samanlaisia loogisia lausekkeita kuin ohjelmointikielissä, sillä niitä käyttävä valinta voidaan esittää myös yksinkertaisia valintoja ja yhdistettä, erotusta ja leikkausta käyttäen, esim. σ ehto1 or ehto2 (R) σ ehto1 (R) σ ehto2 (R) ja σ ehto1 and ehto2 (R) σ ehto1 (R) σ ehto2 (R) -liitokset (join) Monikoiden yhdistäminen jonkin ehdon perusteella Liitoksessa yhdistyy valinta ja ristitulo R liitosehto S σ liitosehto (R S) Yleisin liitos on yhdistää monikko ja siihen viittaava monikko yhdistämisehtona on silloin ehto R.A=S.VA, missä A on R:n avain ja VA on relaatioon R viittaava viiteavain S:ssä Harri Laine 7

8 Liitos R A B S D E RxS A B D E Ehto: R.A=S.D Liitos R A B S D E RxS A B D E Ehto: R.A S.D Harri Laine 8

9 Liitos Auto(Reknro, Väri, Vmalli, Merkki) Omistus(Reknro,Henkilönumero, Osoite, Nimi), Omistajattomat autot? Ei: π Auto.reknro ( Auto X Auto.ReknroΧOmistus.Reknro Omistus) = π Auto.reknro ( Auto Omistus - Auto X Auto.Reknro=Omistus.Reknro Omistus) vaan π Auto.Rekno (Auto) - Auto X Auto.Reknro=Omistus.Reknro Omistus) Luonnollinen liitos R*S liitosehto muodostetaan automaattisesti siten, että liitosehtona vaaditaan kaikkien vastinattribuuttien yhtäsuuruutta. Vastinattribuutilla tarkoitetaan tässä sellaista attribuuttia, joka esiintyy kummassakin relaatiossa. Edelleen, koska jokaisella vastinattribuutilla edellytetään olevan sama arvo kummassakin yhdistettävässä monikossa, attribuutti otetaan mukaan tulosrelaatioon vain kertaalleen. Harri Laine 9

10 Luonnollinen liitos Olkoot A1,,An R:n attribuutit, jotka eivät esiinny S:ssä ja C1,, Cm S:n attribuutit, jotka eivät esiinny R:ssä sekä B1,,Bk attribuutteja, jotka esiintyvät kummassakin relaatiokaaviossa. Tällöin R*S π A1,,An,R.B1,,R.Bk,C1,,Cm (R R.B1=S.B1 and. and R.Bk=S.Bk S) Luonnollinen liitos R(A,B,C) * S(A,D,E) = π A,B,C,D,E (R X R.A=S.A S) Q(A,B,C) * T(A,B,C) = π A,B,C (Q X Q.A=T.A and Q.B=T.B and Q.C=T.C T) Harri Laine 10

11 Ulkoliitos (outer join) Ulkoliitos on yhdisteen ja liitoksen yhdistelmä, jolla saadaan mukaan tulosrelaation myös sellaiset lähtörelaation monikot, joille liitosehdon mukaisesti ei löydy paria toisesta lähtörelaatiosta. R < ehto S (R ehto S) (R π att(r) ( R ehto S)) ℵ, att(r) tarkoittaa kaikkia R:n attribuutteja ja ℵ on yksimonikkoinen relaatio, jonka kaavio on sama kuin relaatiolla S ja jonka jokainen arvo on tyhjäarvo. Ulkoliitos Auto < Auto.Reknro=Omistus.Reknro Omistus Kaikki autot tulevat mukaan, mutta jos autolla ei ole omistajaa tulee kyseisen auton omistajatiedoiksi tyhjäarvoja. Harri Laine 11

12 Kyselyt relaatioalgebralla Kysely esitetään vastauksen muodostavana lausekkeena Sulkeilla voi ohjata laskentajärjestystä periatteessa kyselyn optimoija voisi uudelleenjärjestellä operaatioita niin, että suoritus olisi mahdollisimman tehokas Lauseketta muodostettaessa kannattaa käyttää välituloksia. Esimerkkejä Auto(Reknro, Väri, Vmalli, Merkki) Omistus(Reknro,Henkilönumero, Osoite, Nimi), Katsastus(Reknro, Katsastusvuosi, KatsastusPvm, Hyväksyttiinkö), Vika(Reknro, KatsastusPvm, Vika) Harri Laine 12

13 Esimerkkejä Vuosimallia 1996 olevat autot, joista on löytynyt vikoja vuoden 1999 katsastuksissa: σ Vmalli=1996 (Auto) σ Katsastusvuosi=1999 (Katsastus) {vuosimallia 1996 oleva auto} {vuoden 1999 katsastus} Vika * σ Katsastusvuosi=1999 (Katsastus) {vuoden 1999 katsastuksissa löytyneet viat, liitos rekisterinumeron ja katsastuspäivän perusteella} σ Vmalli=1996 (Auto) * (Vika * σ Katsastusvuosi=1999 (Katsastus)) {vuoden 1999 katsastuksessa vuosimallin 1996 autoista löytyneet viat, liitos rekisterinumeron perusteella} p Reknro (s Vmalli=1996 (Auto) * (Vika * s Katsastusvuosi=1999 (Katsastus))) Esimerkkejä Omistajan nimi ja osoite vuosimallia 1995 tai sitä vanhemmista autoista, joiden vuoden 1999 katsastusta ei ole vielä tehty σ Katsastusvuosi=1999 (Katsastus) {vuoden 1999 katsastukset} σ Vmalli<=1995 (Auto) {vuosimallia 1995 tai sitä vanhempi auto} π Reknro (Auto) π Reknro (σ Katsastusvuosi=1999 (Katsastus)) {rekisterinumero autoista, joiden vuoden 1999 katsastusta ei ole tehty} π Reknro (σ Vmalli<=1995 (Auto) ) π Reknro (σ Katsastusvuosi=1999 (Katsastus)) {rekisterinumero vuosimallia 1995 olevista tai vanhemmista autoista, joiden vuoden 1999 katsastusta ei ole tehty} Auto * Omistus {Omistajatiedot liitetty autoon rekisterinumeron perusteella} p Nimi,Osoite (Omistus * (p Reknro (s Vmalli<=1995 (Auto) ) - p Reknro (s Katsastusvuosi=1999 (Katsastus))) Harri Laine 13

14 Esimerkkejä Tiedot henkilöistä, jotka omistavat yhteisen auton (tiedot myös tästä) mutta asuvat eri osoitteissa. Omistaja Omistaja.1.Reknro=Omistaja.2.Reknro and Omistaja.1.Henkilönrmero <Omistaja.2.Henkilönumero Omistaja {Saman auton omistavat henkilöparit. Tässä osapuoliin viitataan selvyyden vuoksi tarkentein 1 ja 2 [yleensä nuo jätetään pois]. Vertailuoperaattorilla < saadaan aikaan se, ettei sama pari tule kahdesti eri järjestyksessä, erisuuruusvertailu johtaisi tähän} p Auto.Reknro,Omistaja.1,Nimi,Omistaja.1.Osoite,Omistaja.2.Nimi,,Omistaja.2.Osoite (Auto * (Omistaja Omistaja.1.Reknro=Omistaja.2.Reknro and Omistaja.1.Henkilönumero<Omistaja.2.Henkilönumero and Omistaja.1.Osoite Omistaja.2.Osoite Omistaja)) Esimerkkejä Vuoden 1996 Opel Astroissa sekä Audi A4:ssa esiintyneet yhteiset viat vuoden 1999 katsastuksissa. σ Vmalli=1996 and Merkki= Audi A4 (Auto) {vuoden 1996 mallia oleva Audi A4} π Vika (σ Vmalli=1996 and Merkki= Audi A4 (Auto) * (Vika * σ Katsastusvuosi=1999 (Katsastus))) {vuoden 1996 Audi A4 autojen viat vuoden 1999 katsastuksissa} p Vika (s Vmalli=1996 and Merkki= Audi A4 (Auto) * (Vika * s Katsastusvuosi=1999 (Katsastus))) p Vika (s Vmalli=1996 and Merkki= Opel Astra (Auto) * (Vika * s Katsastusvuosi=1999 (Katsastus))) Harri Laine 14

Relaatioalgebra. Kyselyt:

Relaatioalgebra. Kyselyt: Relaatioalgebra Relaatiomalliin liittyy malli tietokannan käsittelystä Tietokannasta pitää pystyä hakemaan tietoa ja toisaalta tietokantaa on ylläpidettävä Tietokannan käsittelyn malli relaatioalgebra

Lisätiedot

Kyselyt: Lähtökohtana joukko lukuja Laskukaava kertoo miten luvuista lasketaan tulos soveltamalla laskentaoperaatioita

Kyselyt: Lähtökohtana joukko lukuja Laskukaava kertoo miten luvuista lasketaan tulos soveltamalla laskentaoperaatioita Relaatioalgebra Relaatiomalliin liittyy malli tietokannan käsittelystä Tietokannasta pitää pystyä hakemaan tietoa ja toisaalta tietokantaa on ylläpidettävä Tietokannan käsittelyn malli relaatioalgebra

Lisätiedot

Helsingin yliopisto/ tktl D Tietokantojen perusteet, s 2000 Relaatioalgebra. Harri Laine 1. Relaatioalgebra.

Helsingin yliopisto/ tktl D Tietokantojen perusteet, s 2000 Relaatioalgebra. Harri Laine 1. Relaatioalgebra. Tietokantaoperaatiot tiedon haku kyselyt miten märitellään haettava tieto ylläpito-operaatiot lisäys, poisto, muuttaminen Kyselyt: lähtökohtana tietokannan tila joukkona relaatioita kyselyn tuloksena yksi

Lisätiedot

Helsingin yliopisto/ tktl DO Tietokantojen perusteet, s 2000 Relaatioalgebra 14.9.2000. Harri Laine 1. Relaatioalgebra

Helsingin yliopisto/ tktl DO Tietokantojen perusteet, s 2000 Relaatioalgebra 14.9.2000. Harri Laine 1. Relaatioalgebra DO NOT PRINT THIS DOCUMENT operaatiot, joilla relaatioista voidaan muodostaa uusia relaatioita joukko opin perusoperaatiot yhdiste, erotus, ristitulo, leikkaus erityisiä relaatioalgebran operaatioita projektio,

Lisätiedot

Relaatioalgebra. Relaatioalgebra. Relaatioalgebra. Relaatioalgebra - erotus (set difference) Kyselyt:

Relaatioalgebra. Relaatioalgebra. Relaatioalgebra. Relaatioalgebra - erotus (set difference) Kyselyt: Relaatiomalliin liittyy malli tietokannan käsittelystä Tietokannasta pitää pystyä hakemaan tietoa ja toisaalta tietokantaa on ylläpidettävä Tietokannan käsittelyn malli relaatioalgebra määrittelee operaatiot,

Lisätiedot

Harjoitustehtävä 1. Harjoitustehtävän 1 ratkaisu. Harjoitustehtävä 1. Relaatioalgebra -liitokset (join) Liitos

Harjoitustehtävä 1. Harjoitustehtävän 1 ratkaisu. Harjoitustehtävä 1. Relaatioalgebra -liitokset (join) Liitos Harjoitustehtävän 1 ratkaisu Tonttu( tonttutunnus, nimi) Puutarha( puutarhatunnus, omistaja, sijainti ) Vastuualue ( puutarhatunnus->puutarha, aluenumero, maaperä, kosteus, valaistus, sijainti, vastuutonttu

Lisätiedot

CS-A1150 Tietokannat CS-A1150 Tietokannat / 34

CS-A1150 Tietokannat CS-A1150 Tietokannat / 34 CS-A1150 Tietokannat 6.2.2018 CS-A1150 Tietokannat 6.2.2018 1 / 34 Oppimistavoitteet: tämän luennon jälkeen Tiedät, mitä tarkoitetaan relaatioalgebralla. Osaat tehdä erilaisia kyselyitä relaatioalgebran

Lisätiedot

CS-A1150 Tietokannat CS-A1150 Tietokannat / 34

CS-A1150 Tietokannat CS-A1150 Tietokannat / 34 CS-A1150 Tietokannat 7.2.2017 CS-A1150 Tietokannat 7.2.2017 1 / 34 Oppimistavoitteet: tämän luennon jälkeen Tiedät, mitä tarkoitetaan relaatioalgebralla. Osaat tehdä erilaisia kyselyitä relaatioalgebran

Lisätiedot

Tietokantojen perusteet, osa 1

Tietokantojen perusteet, osa 1 DO NOT PRINT THIS DOCUMENT Harri Laine Tietokantojen perusteet, osa 1 Opetusmoniste Helsingin yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos 1999 Sisältö: 1 JOHDANTO...1 1.1 TIEDON RIIPPUMATTOMUUS NIITÄ KÄSITTELEVISTÄ

Lisätiedot

Tietokantojen perusteet k2004helsingin yliopisto/tktl Tietokantojen perusteet, s 2005 relaatiomalli Harri Laine 1.

Tietokantojen perusteet k2004helsingin yliopisto/tktl Tietokantojen perusteet, s 2005 relaatiomalli Harri Laine 1. Relaatiotietokannat Relaatiomalli Perustana rakennetason tietomalli (the relational model of data) perusteoria: E.F.Codd 1970 ensimmäiset kaupalliset toteutukset 70-luvun lopulla yleistynyt 80-luvun lopulla

Lisätiedot

Helsingin yliopisto/tktl DO Tietokantojen perusteet, s 2000 Relaatiomallin peruskäsitteet Harri Laine 1. Relaatiotietokannat DONOTP

Helsingin yliopisto/tktl DO Tietokantojen perusteet, s 2000 Relaatiomallin peruskäsitteet Harri Laine 1. Relaatiotietokannat DONOTP RINT THIS DOCUM ENT Relaatiotietokannat DONOTP Relaatiomalli Perustana rakennetason tietomalli relaatiomalli (the relational model of data) perusteoria: Codd 1970 ensimmäiset kaupalliset toteutukset 70-luvun

Lisätiedot

On autoja, henkilöitä, Henkilöllä on nimi Autolla on omistaja, joka on henkilö. Taulu AUTO(rekno, malli) Taulu HENKILO(nimi, )

On autoja, henkilöitä, Henkilöllä on nimi Autolla on omistaja, joka on henkilö. Taulu AUTO(rekno, malli) Taulu HENKILO(nimi, ) Tietomallit Tietomallilla (data model) tarkoitetaan tiedon rakenteen ja tiedolle suoritettavan käsittelyn määrittelevää kehikkoa - käsitteistöä Tietoa voidaan tarkastella eri näkökulmista - eri abstraktiotasoilla

Lisätiedot

Relaatiotietokantojen perusteista. Harri Laine Helsingin yliopisto

Relaatiotietokantojen perusteista. Harri Laine Helsingin yliopisto Harri Laine Helsingin yliopisto Suosion syy? Yksinkertaisuus vähän käsitteitä helppo hahmottaa Selkeä matemaattinen perusta ei tulkintaongelmia kuten esim. UML:ssä teoria käytäntö kaavio: R(A 1 :D 1, A

Lisätiedot

FROM-lausekkeessa voidaan määritellä useampi kuin yksi taulu, josta tietoja haetaan: Tuloksena on taululistassa lueteltujen taulujen rivien

FROM-lausekkeessa voidaan määritellä useampi kuin yksi taulu, josta tietoja haetaan: Tuloksena on taululistassa lueteltujen taulujen rivien Monen taulun kyselyt FROM-lausekkeessa voidaan määritellä useampi kuin yksi taulu, josta tietoja haetaan: SELECT FROM Tuloksena on taululistassa lueteltujen taulujen rivien karteesinen

Lisätiedot

Tietomallit. Näkökulmat tietoon. Näkökulmat tietoon. Mitä malleja olisi tarjolla? Abstraktiotasot tiedon käsittelyssä

Tietomallit. Näkökulmat tietoon. Näkökulmat tietoon. Mitä malleja olisi tarjolla? Abstraktiotasot tiedon käsittelyssä Tietomallit Tietomallilla (data model) tarkoitetaan tiedon rakenteen ja tiedolle suoritettavan käsittelyn määrittelevää kehikkoa - käsitteistöä Tietoa voidaan tarkastella eri näkökulmista - eri abstraktiotasoilla

Lisätiedot

TIEDONHALLINTA - SYKSY Luento 10. Hannu Markkanen /10/12 Helsinki Metropolia University of Applied Sciences

TIEDONHALLINTA - SYKSY Luento 10. Hannu Markkanen /10/12 Helsinki Metropolia University of Applied Sciences TIEDONHALLINTA - SYKSY 2011 Kurssikoodi: Saapumisryhmä: Luento 10 TU00AA48-2002 TU10S1E Hannu Markkanen 14.-15.11.2011 9/10/12 Helsinki Metropolia University of Applied Sciences 1 SQL: Monen taulun kyselyt

Lisätiedot

Tietomallit. Näkökulmat tietoon. Näkökulmat tietoon. Näkökulmat tietoon. Abstraktiotasot tiedon käsittelyssä

Tietomallit. Näkökulmat tietoon. Näkökulmat tietoon. Näkökulmat tietoon. Abstraktiotasot tiedon käsittelyssä Tietomallit Tietomallilla (data model) tarkoitetaan tiedon rakenteen ja tiedolle suoritettavan käsittelyn määrittelevää käsitteistöä Tietoa voidaan tarkastella eri näkökulmista - eri abstraktiotasoilla

Lisätiedot

Helsingin yliopisto, Tietojenkäsittelytieteen laitos Tietokantojen perusteet, , H.Laine

Helsingin yliopisto, Tietojenkäsittelytieteen laitos Tietokantojen perusteet, , H.Laine Helsingin yliopisto, Tietojenkäsittelytieteen laitos Tietokantojen perusteet, 3.5.2007, H.Laine Kirjoita kuhunkin erilliseen vastauspaperiin kurssin nimi, oma nimesi, syntymäaikasi ja nimikirjoituksesi

Lisätiedot

Helsingin yliopisto/tktl Tietokantojen perusteet, k 2003 Relaatiomallin peruskäsitteet Harri Laine 1. Tietomallit. Näkökulmat tietoon

Helsingin yliopisto/tktl Tietokantojen perusteet, k 2003 Relaatiomallin peruskäsitteet Harri Laine 1. Tietomallit. Näkökulmat tietoon Tietomallit Tietomallilla (data model) tarkoitetaan tiedon rakenteen ja tiedolle suoritettavan käsittelyn määrittelevää käsitteistöä Tietoa voidaan tarkastella eri näkökulmista - eri abstraktiotasoilla

Lisätiedot

Kirjoita jokaiseen erilliseen vastauspaperiin kurssin nimi, tenttipäivä, oma nimesi (selkeästi), opiskelijanumerosi ja nimikirjoituksesi

Kirjoita jokaiseen erilliseen vastauspaperiin kurssin nimi, tenttipäivä, oma nimesi (selkeästi), opiskelijanumerosi ja nimikirjoituksesi Helsingin yliopisto, Tietojenkäsittelytieteen laitos Tietokantojen perusteet, kurssikoe 29.2.2012 (vastauksia) Liitteenä on tiivistelmä SQL-syntaksista Kirjoita jokaiseen erilliseen vastauspaperiin kurssin

Lisätiedot

CSE-A1200 Tietokannat

CSE-A1200 Tietokannat CSE-A1200 Tietokannat 22.3.2016 CSE-A1200 Tietokannat 22.3.2016 1 / 35 Oppimistavoitteet: tämän luennon jälkeen Osaat tehdä SQL:llä kyselyitä, jotka käyttävät hyväkseen toisen kyselyn tuloksia (alikyselyt).

Lisätiedot

HAAGA-HELIA TIKO-05 1 (19) ICT23a Tietokannan suunnittelu ja toteutus O.Virkki 4.9.2008

HAAGA-HELIA TIKO-05 1 (19) ICT23a Tietokannan suunnittelu ja toteutus O.Virkki 4.9.2008 HAAGA-HELIA TIKO-05 1 (19) Relaatiomalli Relaatiomalli... 2 Peruskäsitteet... 3 Relaatio... 5 Attribuutti ja arvojoukko... 6 Monikko... 7 Säännöt... 8 Yksilön eheyssääntö ja Pääavain... 9 Viite-eheyssääntö

Lisätiedot

CSE-A1200 Tietokannat

CSE-A1200 Tietokannat CSE-A1200 Tietokannat 23.2.2016 CSE-A1200 Tietokannat 23.2.2016 1 / 36 Oppimistavoitteet: tämän luennon jälkeen Tunnet SQL:n perusteet ja osaat tehdä yksinkertaisia SQL-kyselyitä, esimerkiksi hakea relaatiosta

Lisätiedot

Liitokset - haut useaan tauluun

Liitokset - haut useaan tauluun Liitokset Liitokset - haut useaan tauluun Tavallisin liitos on valintaliitos ehtona =,!=, yhtäläisyysliitos (=) yleisin (vrt. Inner join) taulut liitetään toisiinsa yleensä avaimilla (perus-

Lisätiedot

7.11.2006. Helsingin yliopisto/tktl Kyselykielet, s 2006 Relaatiokalkyylit. Harri Laine 1

7.11.2006. Helsingin yliopisto/tktl Kyselykielet, s 2006 Relaatiokalkyylit. Harri Laine 1 perusteita - relaatiokalkyylit perusteita - relaatiokalkyylit Relaatioalgebra on luonteeltaan proseduraalinen tapa käsitellä tietoa. Tiedon haetaan sarjaksi järjestettyjen operaatioiden avulla. Edellä

Lisätiedot

HAAGA-HELIA heti09 1 (27) ICT05 Tiedonhallinta ja tietokannat O.Virkki 19.1.2010. Relaatiomalli

HAAGA-HELIA heti09 1 (27) ICT05 Tiedonhallinta ja tietokannat O.Virkki 19.1.2010. Relaatiomalli HAAGA-HELIA heti09 1 (27) Relaatiomalli Relaatiomalli... 2 Peruskäsitteet... 3 Relaatio... 5 Attribuutti ja arvojoukko... 6 Monikko... 7 Säännöt... 8 Arvojoukkoeheyssääntö... 8 Pääavain ja yksilön eheyssääntö...

Lisätiedot

Esimerkki. pankkien talletus- ja lainatietokanta: Yhdiste, leikkaus, erotus ym. Leikkaus (intersect) Yhdiste (Union) Erotus (except/minus) Leikkaus

Esimerkki. pankkien talletus- ja lainatietokanta: Yhdiste, leikkaus, erotus ym. Leikkaus (intersect) Yhdiste (Union) Erotus (except/minus) Leikkaus Yhdiste, leikkaus, erotus ym. SQL tarjoaa myös relaatioalgebran operaatiot yhdiste, leikkaus, erotus Näissä operaatioissa taulujen on oltava samarakenteisia, ts. niissä on oltava samantyyppiset vastinsarakkeet.

Lisätiedot

millainen on se kohde, jota tiedoilla pitäisi kuvata asiat, joita pitäisi esittää Mitä tietoelementtien arvot tarkoittavat

millainen on se kohde, jota tiedoilla pitäisi kuvata asiat, joita pitäisi esittää Mitä tietoelementtien arvot tarkoittavat Tietomallit Tietomallilla (data model) tarkoitetaan tiedon rakenteen ja tiedolle suoritettavan käsittelyn määrittelevää käsitteistöä Tietoa voidaan tarkastella eri näkökulmista - eri abstraktiotasoilla

Lisätiedot

Yhdiste, leikkaus, erotus ym.

Yhdiste, leikkaus, erotus ym. Yhdiste, leikkaus, erotus ym. SQL tarjoaa myös relaatioalgebran operaatiot yhdiste, leikkaus, erotus Näissä operaatioissa taulujen on oltava samarakenteisia, ts. niissä on oltava samantyyppiset vastinsarakkeet.

Lisätiedot

Liitosesimerkki Tietokannan hallinta, kevät 2006, J.Li 1

Liitosesimerkki Tietokannan hallinta, kevät 2006, J.Li 1 Liitosesimerkki 16.02.06 Tietokannan hallinta, kevät 2006, J.Li 1 Esim R1 R2 yhteinen attribuutti C T(R1) = 10,000 riviä T(R2) = 5,000 riviä S(R1) = S(R2) = 1/10 lohkoa Puskuritilaa = 101 lohkoa 16.02.06

Lisätiedot

SELECT-lauseen perusmuoto

SELECT-lauseen perusmuoto SQL: Tiedonhaku SELECT-lauseen perusmuoto SELECT FROM WHERE ; määrittää ne sarakkeet, joiden halutaan näkyvän kyselyn vastauksessa sisältää

Lisätiedot

13. Loogiset operaatiot 13.1

13. Loogiset operaatiot 13.1 13. Loogiset operaatiot 13.1 Sisällys Loogiset operaatiot AND, OR, XOR ja NOT. Operaatioiden ehdollisuus. Bittioperaatiot. Loogiset operaatiot ohjausrakenteissa. Loogiset operaatiot ja laskentajärjestys.

Lisätiedot

D B. Kyselypuut ja ekvivalenssi

D B. Kyselypuut ja ekvivalenssi Kyselypuut ja ekvivalenssi Sisäisessä esityksessä kyselyt esitetään kyselypuuna lehdissä taulut juuressa lopputulos välisolmuina suoritettavat operaatiot s=select p=project j=join p (teos.nimi, kirjanro)

Lisätiedot

Tietokantojen perusteet, syksy 1999 SQL- osa Harri Laine 1. SQL-valintaehto. SQL-valintaehto. Opettajien nimet: Opiskelijoiden pääaineet

Tietokantojen perusteet, syksy 1999 SQL- osa Harri Laine 1. SQL-valintaehto. SQL-valintaehto. Opettajien nimet: Opiskelijoiden pääaineet DO NOT PRINT THIS DOCUMENT SQL -valintaehto CREATE TABLE opettaja ( opetunnus varchar(12) NOT NULL, nimi varchar(40) NOT NULL, puhelin varchar(12), tyohuone varchar(12), PRIMARY KEY (opetunnus) ) ; CREATE

Lisätiedot

Kyselyn yleisrakenne:

Kyselyn yleisrakenne: SQL kysely Kyselyn yleisrakenne: select tulostietomäärittely from taulukkeet [where valintaehdot] [group by ryhmitystekijät] [having ryhmärajoitteet] [order by järjestysperusta] Kysely tuottaa nimettömän

Lisätiedot

HELIA 1 (17) Outi Virkki Tiedonhallinta

HELIA 1 (17) Outi Virkki Tiedonhallinta HELIA 1 (17) Luento 4.1 Looginen suunnittelu... 2 Relaatiomalli... 3 Peruskäsitteet... 4 Relaatio... 6 Relaatiokaava (Relation schema)... 6 Attribuutti ja arvojoukko... 7 Monikko... 8 Avaimet... 10 Avain

Lisätiedot

Liitosesimerkki. Esim R1 R2 yhteinen attribuutti C. Vaihtoehdot

Liitosesimerkki. Esim R1 R2 yhteinen attribuutti C. Vaihtoehdot Esim yhteinen attribuutti C Liitosesimerkki T() = 10,000 riviä T() = 5,000 riviä S() = S() = 1/10 lohkoa Puskuritilaa = 101 lohkoa 1 2 Vaihtoehdot Sisäkkäiset silmukat Liitosjärjestys:, Liitosalgoritmit:

Lisätiedot

Helsingin yliopisto, TKTL Tietokantojen perusteet, k 2000 SQL- osa Harri Laine 1. SQL-valintaehto. SQL-valintaehto.

Helsingin yliopisto, TKTL Tietokantojen perusteet, k 2000 SQL- osa Harri Laine 1. SQL-valintaehto. SQL-valintaehto. DO NOT PRINTTHIS DOCUMENT SQL -valintaehto SQL-valintaehto CREATE TABLE opettaja ( opetunnus varchar(12) NOT NULL, nimi varchar(40) NOT NULL, puhelin varchar(12), tyohuone varchar(12), PRIMARY KEY (opetunnus)

Lisätiedot

Relaation tyhjyyden testaaminen

Relaation tyhjyyden testaaminen Tulostaulun tyhjyyden testaaminen Luettele ne asiakkaat, joilla on sekä talletus että laina -konttorissa. (Leikkaus!) useita mahdollisia toteutustapoja INTERSECT sisäkysely sisäkysely + tulostaulun tyhjyyden

Lisätiedot

määritellä ja muokata tietokantaa ja sen käyttöoikeuksia virittää tietokannan talletusrakenteita hakea tietoa tietokannasta

määritellä ja muokata tietokantaa ja sen käyttöoikeuksia virittää tietokannan talletusrakenteita hakea tietoa tietokannasta SQL tietokantakieli SQL:llä voidaan... määritellä ja muokata tietokantaa ja sen käyttöoikeuksia virittää tietokannan talletusrakenteita hakea tietoa tietokannasta näytölle tai tiedostoon sovellusohjelman

Lisätiedot

Helsingin yliopisto/tktl Tietokantojen perusteet, s 2007 SQL:n perusteet. Harri Laine 1. SQL tietokantakieli. SQL tietokantakieli

Helsingin yliopisto/tktl Tietokantojen perusteet, s 2007 SQL:n perusteet. Harri Laine 1. SQL tietokantakieli. SQL tietokantakieli SQL tietokantakieli Relaatiomalliin pohjautuvat tietokannat Perustana relaatiomallin mukainen näkemys tietojen rakenteesta ja käsittelystä Tietokantojen rakenteen määrittelyssä ja käsittelymahdollisuuksissa

Lisätiedot

Tietokantojen perusteet k2004helsingin yliopisto/tktl Tietokantojen perusteet, s 2005 SQL-perusteet. Harri Laine 1. SQL tietokantakieli

Tietokantojen perusteet k2004helsingin yliopisto/tktl Tietokantojen perusteet, s 2005 SQL-perusteet. Harri Laine 1. SQL tietokantakieli tietokantakieli :llä voidaan... määritellä ja muokata tietokantaa ja sen käyttöoikeuksia virittää tietokannan talletusrakenteita hakea tietoa tietokannasta näytölle tai tiedostoon sovellusohjelman käyttöön

Lisätiedot

määritellä ja muokata tietokantaa ja sen käyttöoikeuksia virittää tietokannan talletusrakenteita hakea tietoa tietokannasta

määritellä ja muokata tietokantaa ja sen käyttöoikeuksia virittää tietokannan talletusrakenteita hakea tietoa tietokannasta SQL tietokantakieli SQL:llä voidaan... määritellä ja muokata tietokantaa ja sen käyttöoikeuksia virittää tietokannan talletusrakenteita hakea tietoa tietokannasta näytölle tai tiedostoon sovellusohjelman

Lisätiedot

Joukot. Georg Cantor ( )

Joukot. Georg Cantor ( ) Joukot Matematiikassa on pyrkimys määritellä monimutkaiset asiat täsmällisesti yksinkertaisempien asioiden avulla. Tarvitaan jokin lähtökohta, muutama yleisesti hyväksytty ja ymmärretty käsite, joista

Lisätiedot

SQL-perusteet, SELECT-, INSERT-, CREATE-lauseet

SQL-perusteet, SELECT-, INSERT-, CREATE-lauseet SQL-perusteet, SELECT-, INSERT-, CREATE-lauseet A271117, Tietokannat Teemu Saarelainen teemu.saarelainen@kyamk.fi Lähteet: Leon Atkinson: core MySQL Ari Hovi: SQL-opas TTY:n tietokantojen perusteet-kurssin

Lisätiedot

Valitsemalla sopivat alkiot joudutaan tämän määritelmän kanssa vaikeuksiin, jotka voidaan välttää rakentamalla joukko oppi aksiomaattisesti.

Valitsemalla sopivat alkiot joudutaan tämän määritelmän kanssa vaikeuksiin, jotka voidaan välttää rakentamalla joukko oppi aksiomaattisesti. Joukon määritelmä Joukko on alkioidensa kokoelma. Valitsemalla sopivat alkiot joudutaan tämän määritelmän kanssa vaikeuksiin, jotka voidaan välttää rakentamalla joukko oppi aksiomaattisesti. Näin ei tässä

Lisätiedot

Relaatioalgebra. Luku 3. 3.1 Joukko-opilliset operaatiot. 3.1.1 Yhdiste eli unioni. 3.1.2 Leikkaus

Relaatioalgebra. Luku 3. 3.1 Joukko-opilliset operaatiot. 3.1.1 Yhdiste eli unioni. 3.1.2 Leikkaus Luku 3 Relaatioalgebra Relaatioalgebra on yksinkertaisesti joukko relaatioiden käsittelyyn tarkoitettuja operaatioita. Vaikka yksittäiset operaatiot ovat varsin yksinkertaisia, voidaan niitä yhdistelemällä

Lisätiedot

HELIA TIKO-05 1 (15) ICT03D Tieto ja tiedon varastointi Räty, Virkki 25.10.2006

HELIA TIKO-05 1 (15) ICT03D Tieto ja tiedon varastointi Räty, Virkki 25.10.2006 HELIA TIKO-05 1 (15) SQL / DML 3 Liitos...2 SQL-92:n join operaatio...4 SQL-89:n join operaatio:...5 Karteesinen tulo... 10 Ulkoliitos (Outer join)... 11 Vasemmanpuoleinen ulkoliitos... 12 Oikeanpuoleinen

Lisätiedot

SQL. ! nykystandardi SQL3 eli SQL'99. ! CREATE TABLE, ALTER TABLE ja DROP TABLE. ! CREATE VIEW ja DROP VIEW. ! CREATE INDEX ja DROP INDEX

SQL. ! nykystandardi SQL3 eli SQL'99. ! CREATE TABLE, ALTER TABLE ja DROP TABLE. ! CREATE VIEW ja DROP VIEW. ! CREATE INDEX ja DROP INDEX SQL - perusteet SQL - yleistä Esa Salmikangas InMics SE Oy versio 16.6.2003 SQL - perusteet 1 SQL - perusteet 2 SQL Structured Query Language SQL on tietokantojen käsittelyyn kehitetty kieli yleisimmät

Lisätiedot

HELIA TIKO-05 1 (17) ICT03D Tieto ja tiedon varastointi Räty, Virkki

HELIA TIKO-05 1 (17) ICT03D Tieto ja tiedon varastointi Räty, Virkki HELIA TIKO-05 1 (17) SQL / DML 4 Alikyselyt...2 Joukko-operaatiot...7 Yhdiste, unioni...8 Leikkaus...9 Erotus... 10 Tietokannan datan muokkaus... 11 Lisäys... 11 Yhden rivin lisääminen... 12 Useamman rivin

Lisätiedot

Paikkatiedon käsittely 6. Kyselyn käsittely

Paikkatiedon käsittely 6. Kyselyn käsittely HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET UNIVERSITY OF HELSINKI Paikkatiedon käsittely 6. Kyselyn käsittely Antti Leino antti.leino@cs.helsinki.fi 1.2.2007 Tietojenkäsittelytieteen laitos Kysely indeksin

Lisätiedot

SQL-kielen perusteet. Tietokantojen perusteet 4.4.2008

SQL-kielen perusteet. Tietokantojen perusteet 4.4.2008 SQL-kielen perusteet Tietokantojen perusteet 4.4.2008 Sisällys Tietokannan käsittely ja ylläpito SQL tiedonmäärittelykielenä Tietokantataulun ja sen osien määrittely SQL tiedonkäsittelykielenä SQL-kysely

Lisätiedot

Mikä on tietomalli? Relaatiomallin käsitteitä 1/2 (kuva 5.1) Relaatiomallin taustaa

Mikä on tietomalli? Relaatiomallin käsitteitä 1/2 (kuva 5.1) Relaatiomallin taustaa Relaatiomalli 5. Relaatiomalli Käsitteet Säännöt Käyttö 6. Relaatioalgebra (EI TENTTIIN!) Select, Project, Union, Difference, Join 7. (E)ER-mallin muuntaminen relaatioiksi Kaava Mikä on tietomalli? Malli,

Lisätiedot

1. Logiikan ja joukko-opin alkeet

1. Logiikan ja joukko-opin alkeet 1. Logiikan ja joukko-opin alkeet 1.1. Logiikkaa 1. Osoita totuusarvotauluja käyttäen, että implikaatio p q voidaan kirjoittaa muotoon p q, ts. että propositio (p q) ( p q) on identtisesti tosi. 2. Todista

Lisätiedot

Laajennettu relaatiomalli ERDM ja suoraviittauksinen kyselykieli NSQL. Mika Niemelä

Laajennettu relaatiomalli ERDM ja suoraviittauksinen kyselykieli NSQL. Mika Niemelä Laajennettu relaatiomalli ERDM ja suoraviittauksinen kyselykieli NSQL Mika Niemelä Tampereen yliopisto Tietojenkäsittelyopin laitos Pro gradu tutkielma 7.4.2003 Tampereen yliopisto Tietojenkäsittelyopin

Lisätiedot

4.3.4 SQL kyselyt... 45

4.3.4 SQL kyselyt... 45 TIETOKANTOJEN PERUSTEET, OPETUSMONISTE OSA 3 SQL- KYSELYT Harri Laine 4.3.4 SQL kyselyt... 45 4.3.4.1 Tulostietomäärittely... 46 4.3.4.2 Viittaukset tauluihin ja sarakkeisiin... 49 4.3.4.3 Toistuvat tulosrivit...

Lisätiedot

Algoritmit 2. Luento 7 Ti Timo Männikkö

Algoritmit 2. Luento 7 Ti Timo Männikkö Algoritmit 2 Luento 7 Ti 4.4.2017 Timo Männikkö Luento 7 Joukot Joukko-operaatioita Joukkojen esitystapoja Alkiovieraat osajoukot Toteutus puurakenteena Algoritmit 2 Kevät 2017 Luento 7 Ti 4.4.2017 2/26

Lisätiedot

Kyselyiden optimointi

Kyselyiden optimointi Kyselyiden optimointi R & G Chapter 12 15 16.02.06 Tietokannan hallinta, kevät 2006, Jan 1 Kyselypuut ja ekvivalenssi Sisäisessä esityksessä kyselyt esitetään kyselypuuna lehdissä taulut juuressa lopputulos

Lisätiedot

Kyselypuut ja ekvivalenssi. Kyselyiden optimointi. Kyselypuut ja ekvivalenssi. Kyselypuut ja ekvivalenssi. R & G Chapter 12-15

Kyselypuut ja ekvivalenssi. Kyselyiden optimointi. Kyselypuut ja ekvivalenssi. Kyselypuut ja ekvivalenssi. R & G Chapter 12-15 Kyselypuut ja ekvivalenssi Kyselyiden optimointi R & G Chapter 12-15 Sisäisessä esityksessä kyselyt esitetään kyselypuuna lehdissä taulut juuressa lopputulos välisolmuina suoritettavat operaatiot select

Lisätiedot

Relaatiomalli ja -tietokanta

Relaatiomalli ja -tietokanta Relaatiomalli ja -tietokanta > Edgar. F. (Ted) Codd, IBM, 1969 < A Relational Model of Data for Large Shared Data Banks Communications of the ACM, Vol. 13, No. 6, June 1970, pp. 377-387. > 70-luvun lopulla

Lisätiedot

SQL - STRUCTURED QUERY LANGUAGE

SQL - STRUCTURED QUERY LANGUAGE SQL Peruskomentoja SQL - STRUCTURED QUERY LANGUAGE SQL on tietokantojen käsittelyyn kehitetty kieli Esimerkkejä kielellä hoidettavistaa toiminnoista: Tietokannan rakenteen määrittely ja muuttaminen Kyselyt

Lisätiedot

4. Oheisessa 4x4 ruudukossa jokainen merkki tarkoittaa jotakin lukua. Mikä lukua salmiakki vastaa?

4. Oheisessa 4x4 ruudukossa jokainen merkki tarkoittaa jotakin lukua. Mikä lukua salmiakki vastaa? Peruskoulun matematiikkakilpailu Loppukilpailu perjantaina 30.1.2015 OSA 1 Ratkaisuaika 30 min Pistemäärä 20 Tässä osassa ei käytetä laskinta. Kaikkiin tehtäviin laskuja, kuvia tai muita perusteluja näkyviin.

Lisätiedot

Kuvaus eli funktio f joukolta X joukkoon Y tarkoittaa havainnollisesti vastaavuutta, joka liittää joukon X jokaiseen alkioon joukon Y tietyn alkion.

Kuvaus eli funktio f joukolta X joukkoon Y tarkoittaa havainnollisesti vastaavuutta, joka liittää joukon X jokaiseen alkioon joukon Y tietyn alkion. Kuvaus eli funktio f joukolta X joukkoon Y tarkoittaa havainnollisesti vastaavuutta, joka liittää joukon X jokaiseen alkioon joukon Y tietyn alkion. Kuvaus eli funktio f joukolta X joukkoon Y tarkoittaa

Lisätiedot

HELIA TIKO-05 1 (28) ICT03D Tieto ja tiedon varastointi O.Virkki

HELIA TIKO-05 1 (28) ICT03D Tieto ja tiedon varastointi O.Virkki HELIA TIKO-05 1 (28) Relaatiomalli Relaatiomalli...2 Peruskäsitteet...3 Relaatio...5 Attribuutti ja arvojoukko...6 Monikko...7 Säännöt...8 Arvojoukkoeheyssääntö...8 Pääavain ja yksilön eheyssääntö...9

Lisätiedot

Tietokantojen suunnittelu, relaatiokantojen perusteita

Tietokantojen suunnittelu, relaatiokantojen perusteita Tietokantojen suunnittelu, relaatiokantojen perusteita A277, Tietokannat Teemu Saarelainen teemu.saarelainen@kyamk.fi Lähteet: Leon Atkinson: core MySQL Ari Hovi: SQL-opas TTY:n tietokantojen perusteet-kurssin

Lisätiedot

811120P Diskreetit rakenteet

811120P Diskreetit rakenteet 811120P Diskreetit rakenteet 2016-2017 4. Joukot, relaatiot ja funktiot Osa 1: Joukot 4.1 Joukot Matemaattisesti joukko on mikä tahansa hyvin määritelty kokoelma objekteja, joita kutsutaan joukon alkioiksi

Lisätiedot

Numeeriset menetelmät

Numeeriset menetelmät Numeeriset menetelmät Luento 8 To 29.9.2011 Timo Männikkö Numeeriset menetelmät Syksy 2011 Luento 8 To 29.9.2011 p. 1/36 p. 1/36 Interpolointi kuutiosplinillä Osavälit: I i = [t i 1,t i ], i = 1,2,...,n

Lisätiedot

Tietokannan hallinta. Kevät 2004 Jan Lindström R&G Chapter 1

Tietokannan hallinta. Kevät 2004 Jan Lindström R&G Chapter 1 Tietokannan hallinta Kevät 2004 Jan Lindström R&G Chapter 1 Tietokannan hallinta 1. Johdanto (käsitteitä) 2. Tietokannan talletusrakenteet 3. Tietokannan hakemistorakenteet 4. Kyselyiden käsittely ja optimointi

Lisätiedot

CS-A1150 Tietokannat CSE-A1150 Tietokannat / 39

CS-A1150 Tietokannat CSE-A1150 Tietokannat / 39 CS-A1150 Tietokannat 9.5.2017 CSE-A1150 Tietokannat 9.5.2017 1 / 39 Kertausluento Tällä luennolla kerrataan lyhyesti tenttivaatimuksissa esitettyjä asioita ja samalla tarkastellaan sitä, mitä niistä voidaan

Lisätiedot

D B. Kyselyjen käsittely ja optimointi. Kyselyn käsittelyn vaiheet:

D B. Kyselyjen käsittely ja optimointi. Kyselyn käsittelyn vaiheet: Kyselyjen käsittely ja optimointi Kyselyn käsittelyn vaiheet: TKHJ ottaa vastaan kyselyn asiakasohjelmalta Kysely selataan ja jäsennetään tarkistetaan kyselyn rakenteellinen oikeellisuus Jäsennetty kysely

Lisätiedot

Diskreetin matematiikan perusteet Laskuharjoitus 2 / vko 9

Diskreetin matematiikan perusteet Laskuharjoitus 2 / vko 9 Diskreetin matematiikan perusteet Laskuharjoitus 2 / vko 9 Tuntitehtävät 9-10 lasketaan alkuviikon harjoituksissa ja tuntitehtävät 13-14 loppuviikon harjoituksissa. Kotitehtävät 11-12 tarkastetaan loppuviikon

Lisätiedot

CSE-A1200 Tietokannat

CSE-A1200 Tietokannat CSE-A1200 Tietokannat 29.3.2016 CSE-A1200 Tietokannat 29.3.2016 1 / 40 Oppimistavoitteet: tämän luennon jälkeen Tiedät, miten tietokannan relaatioiden (taulujen) määrittelyt kirjoitetaan SQL:llä. Osaat

Lisätiedot

Alkuarvot ja tyyppimuunnokset (1/5) Alkuarvot ja tyyppimuunnokset (2/5) Alkuarvot ja tyyppimuunnokset (3/5)

Alkuarvot ja tyyppimuunnokset (1/5) Alkuarvot ja tyyppimuunnokset (2/5) Alkuarvot ja tyyppimuunnokset (3/5) Alkuarvot ja tyyppimuunnokset (1/5) Aiemmin olemme jo antaneet muuttujille alkuarvoja, esimerkiksi: int luku = 123; Alkuarvon on oltava muuttujan tietotyypin mukainen, esimerkiksi int-muuttujilla kokonaisluku,

Lisätiedot

HAAGA-HELIA Heti-09 1 (12) ICT05 Tiedonhallinta ja Tietokannat O.Virkki Näkymät

HAAGA-HELIA Heti-09 1 (12) ICT05 Tiedonhallinta ja Tietokannat O.Virkki Näkymät HAAGA-HELIA Heti-09 1 (12) Näkymät Näkymät... 2 Eri tyyppisiä relaatioita... 2 Taulu - Tallennettu relaatio... 2 Tulosrelaatio - Kyselyn tulos... 2 Näkymä - Virtuaalirelaatio... 2 Näkymien määrittely...

Lisätiedot

select tulostietomäärittely from taulukkeet [where valintaehdot] [group by ryhmitystekijät] [having ryhmärajoitteet] [order by järjestysperusta]

select tulostietomäärittely from taulukkeet [where valintaehdot] [group by ryhmitystekijät] [having ryhmärajoitteet] [order by järjestysperusta] SQL kysely Kyselyn yleisrakenne: select tulostietomäärittely from taulukkeet [where valintaehdot] [group by ryhmitystekijät] [having ryhmärajoitteet] [order by järjestysperusta] Kysely tuottaa nimettömän

Lisätiedot

MS-A0402 Diskreetin matematiikan perusteet

MS-A0402 Diskreetin matematiikan perusteet MS-A0402 Diskreetin matematiikan perusteet Osa 1: Joukko-oppi ja logiikka Riikka Kangaslampi 2017 Matematiikan ja systeemianalyysin laitos Aalto-yliopisto Kiitokset Nämä luentokalvot perustuvat Gustaf

Lisätiedot

CS-A1150 Tietokannat CS-A1150 Tietokannat / 43

CS-A1150 Tietokannat CS-A1150 Tietokannat / 43 CS-A1150 Tietokannat 14.3.2017 CS-A1150 Tietokannat 14.3.2017 1 / 43 Oppimistavoitteet: tämän luennon jälkeen Osaat muuttaa huonon tietokantakaavion paremmaksi: Tiedät mitä tarkoitetaan sillä, että relaatio

Lisätiedot

8 Joukoista. 8.1 Määritelmiä

8 Joukoista. 8.1 Määritelmiä 1 8 Joukoista Joukko on alkoidensa kokoelma. Valitsemalla sopivat alkiot joudutaan tämän määritelmän kanssa vaikeuksiin, jotka voidaan välttää rakentamalla joukkooppi aksiomaattisesti. Näin ei tässä tehdä

Lisätiedot

CSE-A1200 Tietokannat

CSE-A1200 Tietokannat CSE-A1200 Tietokannat 15.3.2016 CSE-A1200 Tietokannat 15.3.2016 1 / 45 Oppimistavoitteet: tämän luennon jälkeen Osaat muuttaa huonon tietokantakaavion paremmaksi: Tiedät mitä tarkoitetaan sillä, että relaatio

Lisätiedot

Harjoitustehtävä 1. Harjoitustehtävä 2. Harjoitustehtävä 2. Harjoitustehtävä 2. Harjoitustehtävä 2. SQL kysely

Harjoitustehtävä 1. Harjoitustehtävä 2. Harjoitustehtävä 2. Harjoitustehtävä 2. Harjoitustehtävä 2. SQL kysely Harjoitustehtävä 1 Puutarha Puutarhatunnus omistaja sijainti Vastuualue puutarhatunnus aluenumero maaperä, kosteus valaistus sijainti vastuutonttu Tonttu Tonttutunnus Istutus istutuspäivä paikka_alueella

Lisätiedot

3. Kirjoita seuraavat joukot luettelemalla niiden alkiot, jos mahdollista. Onko jokin joukoista tyhjä joukko?

3. Kirjoita seuraavat joukot luettelemalla niiden alkiot, jos mahdollista. Onko jokin joukoista tyhjä joukko? HY / Avoin yliopisto Johdatus yliopistomatematiikkaan, kesä 2015 Harjoitus 1 Ratkaisuehdotuksia Tehtäväsarja I Seuraavat tehtävät liittyvät luentokalvoihin 1 14. Erityisesti esimerkistä 4 ja esimerkin

Lisätiedot

Paikkatiedon hallinta ja analyysi 3. Paikkatietomallit ja kyselyt

Paikkatiedon hallinta ja analyysi 3. Paikkatietomallit ja kyselyt HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET UNIVERSITY OF HELSINKI Paikkatiedon hallinta ja analyysi 3. Paikkatietomallit ja kyselyt Antti Leino 21. maaliskuuta 2005 Tietojenkäsittelytieteen

Lisätiedot

TIEA241 Automaatit ja kieliopit, kevät 2011 (IV) Antti-Juhani Kaijanaho. 16. maaliskuuta 2011

TIEA241 Automaatit ja kieliopit, kevät 2011 (IV) Antti-Juhani Kaijanaho. 16. maaliskuuta 2011 TIEA241 Automaatit ja kieliopit, kevät 2011 (IV) Antti-Juhani Kaijanaho TIETOTEKNIIKAN LAITOS 16. maaliskuuta 2011 Sisällys Sisällys Väitelauseet lause (tai virke), joka sanoo jonkin asian pitävän paikkaansa

Lisätiedot

HELIA 1 (14) Outi Virkki Tiedonhallinta

HELIA 1 (14) Outi Virkki Tiedonhallinta HELIA 1 (14) Luento Näkymät... 2 Relaatiotyypit... 2 Taulu - Tallennettu relaatio... 3 Näkymä - Virtuaalirelaatio... 3 Tulosrelaatio - Kyselyn tulos... 3 Otetaulut - Tauluun tallennettu kyselyn tulos...

Lisätiedot

Hohde Consulting 2004

Hohde Consulting 2004 Luento 5: XQuery AS-0.110 XML-kuvauskielten perusteet Janne Kalliola XQuery XQuery uudet funktiot sekvenssit muuttujat Iterointi järjestys suodatus järjestäminen Ehtorakenteet Muita toimintoja www.hohde.com

Lisätiedot

2. Käsiteanalyysi ja relaatiomalli

2. Käsiteanalyysi ja relaatiomalli 2. Käsiteanalyysi ja relaatiomalli lehtori Pasi Ranne Metropolia ammattikorkeakoulu E-mail: pasi.ranne@metropolia.fi sivu 1 Tietokannan suunnitteluprosessin osat sivu 2 Käsiteanalyysi ER-mallinnus, tietomallinnus

Lisätiedot

Opettajana Mika Sorsa, mika.sorsa@koudata.fi, HAMK:n ammatillisen opettajakoulutuksen opetusharjoittelija

Opettajana Mika Sorsa, mika.sorsa@koudata.fi, HAMK:n ammatillisen opettajakoulutuksen opetusharjoittelija Opettajana Mika Sorsa, mika.sorsa@koudata.fi, HAMK:n ammatillisen opettajakoulutuksen opetusharjoittelija Opintojaksolla: keskitytään relaatiotietokantojen teoriaan ja toimintaan SQL-kieli kyselykielenä

Lisätiedot

4.1 Yleistä SQL:stä 4.2 SQL-lauseet 4.3 DML: datan hallinta 4.4 DDL: rakenteen määrittäminen 4.5 DCL: valtuuttaminen 4.6 TxCL: tapahtumanhallinta

4.1 Yleistä SQL:stä 4.2 SQL-lauseet 4.3 DML: datan hallinta 4.4 DDL: rakenteen määrittäminen 4.5 DCL: valtuuttaminen 4.6 TxCL: tapahtumanhallinta Luku 4 SQL 4.1 Yleistä SQL:stä 4.2 SQL-lauseet 4.3 DML: datan hallinta 4.4 DDL: rakenteen määrittäminen 4.5 DCL: valtuuttaminen 4.6 TxCL: tapahtumanhallinta ITKA204 kevät 2016 1 4.1 Yleistä SQL:stä Structured

Lisätiedot

Kuvaus eli funktio f joukolta X joukkoon Y tarkoittaa havainnollisesti vastaavuutta, joka liittää joukon X jokaiseen alkioon joukon Y tietyn alkion.

Kuvaus eli funktio f joukolta X joukkoon Y tarkoittaa havainnollisesti vastaavuutta, joka liittää joukon X jokaiseen alkioon joukon Y tietyn alkion. Kuvaus eli funktio f joukolta X joukkoon Y tarkoittaa havainnollisesti vastaavuutta, joka liittää joukon X jokaiseen alkioon joukon Y tietyn alkion. Vastaavuus puolestaan on erikoistapaus relaatiosta.

Lisätiedot

4. Kyselyjen käsittely ja optimointi

4. Kyselyjen käsittely ja optimointi Tietokannan hallinta 1 4. Kyselyjen käsittely ja optimointi Tietokannan hallinta 2 4. Kyselyjen käsittely ja optimointi 4. Kyselyjen käsittely ja optimointi (E&N, Ch. 18) - taustana mm. relaatioalgebra

Lisätiedot

= 5! 2 2!3! = = 10. Edelleen tästä joukosta voidaan valita kolme särmää yhteensä = 10! 3 3!7! = = 120

= 5! 2 2!3! = = 10. Edelleen tästä joukosta voidaan valita kolme särmää yhteensä = 10! 3 3!7! = = 120 Tehtävä 1 : 1 Merkitään jatkossa kirjaimella H kaikkien solmujoukon V sellaisten verkkojen kokoelmaa, joissa on tasan kolme särmää. a) Jokainen verkko G H toteuttaa väitteen E(G) [V]. Toisaalta jokainen

Lisätiedot

Kirjoita kuhunkin erilliseen vastauspaperiin kurssin nimi, tentin päiväys, oma nimesi, syntymäaikasi ja nimikirjoituksesi.

Kirjoita kuhunkin erilliseen vastauspaperiin kurssin nimi, tentin päiväys, oma nimesi, syntymäaikasi ja nimikirjoituksesi. Helsingin yliopisto, Tietojenkäsittelytieteen laitos Tietokantojen perusteet, kurssikoe 4.3.2015, H. Laine Tehtävien mukana jaetaan sql-syntaksin tiivistelmä. Kirjoita kuhunkin erilliseen vastauspaperiin

Lisätiedot

Ratkaisu: a) Kahden joukon yhdisteseen poimitaan kaikki alkiot jotka ovat jommassakummassa joukossa (eikä mitään muuta).

Ratkaisu: a) Kahden joukon yhdisteseen poimitaan kaikki alkiot jotka ovat jommassakummassa joukossa (eikä mitään muuta). Matematiikan laitos Johdatus Diskreettiin Matematiikaan Harjoitus 1 03.11.2010 Ratkaisuehdotuksia Aleksandr Nuija 1. Tarkastellaan joukkoja A = {1,3,4}, B = {2,3,7,9} ja C = {2, 5, 7}. Määritä joukot (a)

Lisätiedot

Alkioiden x ja y muodostama järjestetty pari on jono (x, y), jossa x on ensimmäisenä ja y toisena jäsenenä.

Alkioiden x ja y muodostama järjestetty pari on jono (x, y), jossa x on ensimmäisenä ja y toisena jäsenenä. Alkioiden x ja y muodostama järjestetty pari on jono (x, y), jossa x on ensimmäisenä ja y toisena jäsenenä. Kaksi järjestettyä paria ovat samat, jos niillä on samat ensimmäiset alkiot ja samat toiset alkiot:

Lisätiedot

Kuvauksista ja relaatioista. Jonna Makkonen Ilari Vallivaara

Kuvauksista ja relaatioista. Jonna Makkonen Ilari Vallivaara Kuvauksista ja relaatioista Jonna Makkonen Ilari Vallivaara 20. lokakuuta 2004 Sisältö 1 Esipuhe 2 2 Kuvauksista 3 3 Relaatioista 8 Lähdeluettelo 12 1 1 Esipuhe Joukot ja relaatiot ovat periaatteessa äärimmäisen

Lisätiedot

Talousmatematiikan perusteet, L2 Kertaus Aiheet

Talousmatematiikan perusteet, L2 Kertaus Aiheet Talousmatematiikan perusteet, L2 Kertaus 1 Laskutoimitukset tehdään seuraavassa järjestyksessä 1. Sulkujen sisällä olevat lausekkeet (alkaen sisältä ulospäin) 2. potenssit ja juurilausekkeet 3. kerto-

Lisätiedot

TIETOKANNAT JOHDANTO

TIETOKANNAT JOHDANTO TIETOKANNAT JOHDANTO JOUNI HUOTARI & ARI HOVI 2000-2011 Tieto TAUSTAA Yritykselle tiedot ovat tärkeä resurssi päätöksenteon tukena (JIT) varastointi ja käyttö vaativat investointeja vrt. energia (lähde,

Lisätiedot

Tietokantasuunnittelun pääperiaatteena on tiedon toiston välttäminen. Tiedon toistumiseen liittyy monenlaisia ongelmia.

Tietokantasuunnittelun pääperiaatteena on tiedon toiston välttäminen. Tiedon toistumiseen liittyy monenlaisia ongelmia. Tietokantasuunnittelun pääperiaatteena on tiedon toiston välttäminen. Tiedon toistumiseen liittyy monenlaisia ongelmia toistuva tieto vie tilaa ylläpito muodostuu hankalaksi ylläpito-operaatioilla voi

Lisätiedot

Reaalilukuvälit, leikkaus ja unioni (1/2)

Reaalilukuvälit, leikkaus ja unioni (1/2) Luvut Luonnolliset luvut N = {0, 1, 2, 3,... } Kokonaisluvut Z = {..., 2, 1, 0, 1, 2,... } Rationaaliluvut (jaksolliset desimaaliluvut) Q = {m/n m, n Z, n 0} Irrationaaliluvut eli jaksottomat desimaaliluvut

Lisätiedot

Lisätään avainarvo 1, joka mahtuu lehtitasolle:

Lisätään avainarvo 1, joka mahtuu lehtitasolle: Helsingin Yliopisto, Tietojenkäsittelytieteen laitos Tietokannan hallinta, kurssikoe 14.5.2004, J. Lindström Ratkaisuehdotuksia 1. Hakemistorakenteet, 15p. Tutkitaan tyhjää B+-puuta, jossa jokaiselle hakemistosivulle

Lisätiedot