joukko operaatioita, joilla relaatioista voidaan muodostaa uusia relaatioita joukko opin perusoperaatiot yhdiste, erotus, ristitulo, leikkaus
|
|
- Maija-Liisa Katriina Härkönen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 DO NOT PRINT THIS DOCUMENT joukko operaatioita, joilla relaatioista voidaan muodostaa uusia relaatioita joukko opin perusoperaatiot yhdiste, erotus, ristitulo, leikkaus erityisiä relaatioalgebran operaatioita projektio, valinta, liitokset Yhdiste (union) Yhdisteen avulla muodostetaan relaatio joka sisältää kummankin yhdistettävän relaation monikot: R S = { t t R v t S }, missä R ja S ovat relaatioita ja t on relaation R tai S monikko. R A B S D E R S A B Harri Laine 1
2 - erotus (set difference) Erotuksessa tulosrelaatioon otetaan ne relaation monikot, jotka eivat sisälly erotettavaan relaatioon : R S = { t t R t S }. R A B S D E R-S A B S-R D E Yhdiste ja erotus edellyttävät, että relaatiot ovat samarakenteisia (union compatible) sama määrä attribuutteja vastinpaikoilla samat arvojoukot vastinpaikkoihin liitettyjen attribuuttinimien ei tarvitse olla samoja ensimmäinen osapuoli nimeää tuloksen sarakkeet Harri Laine 2
3 - ristitulo (Cartesian product) Ristitulossa R S muodostetaan tulosrelaatioon monikoita, kokoamalla yhdeksi monikoksi arvot monikkopareista, joissa parin monikoista ensimmäinen kuuluu relaatioon R ja toinen relaatioon S. Yhdistetty monikko muodostetaan jokaisesta monikkoparista. R A B S D E RxS A B D E - ristitulo aste(r x S) = aste(r)+aste(s) koko(r x S) = koko(r)*koko(s) opiskelija relaatiossa monikkoa opintosuoritus relaatiossa monikkoa opiskelija x opintosuoritus: Samannimiset attribuutit: käytetään alkuperätarkennetta R(A,B,C) x S(B,C,D) => RxS(A, R.B, R.C, S.B, S.C, D) Harri Laine 3
4 - projektio (projection) Projektiossa poimitaan relaatiosta annetuissa sarakkeissa esiintyvät arvot π A1,.,An (R)={(a1,,an) x R, i=1..n: ai=x.ai} A1.An ovat attribuutteja a1,,an ovat arvoja x on monikko x.a on attribuutin A arvo monikossa x Vaikka sama arvoyhdistelmä a1,,an esiintyisi useassa lähtörelaation monikossa, se tulee kuitenkin tulosrelaatioon vain kertaalleen = toistuvien arvojen (dublikaattien) karsinta - projektio T A B D E π B (T) B 2 4 π D,E (T) D E Harri Laine 4
5 - valinta (selection) Valinnalla poimitaan ehdon täyttävät rivit σ ehto (R) = { x x R ja ehto on voimassa, kun siinä esiintyvät attribuutit korvataan niiden arvoilla monikossa x} Ehdossa vertailtavina voivat olla attribuutit ja vakiot. Vertailuoperaattoreina tulevat kyseeseen =,, <, >, <= ja >=. Relatioalgebra - valinta R A B σ A=1 (R) A B σ 3>2 (R) A B σ A=5 (R) A B Tuloksena tyhjä joukko Harri Laine 5
6 -sijoitus Sijoituksella (assign) voidaan nimetä tulosrelaatio S(A,B,.,N) := lauseke. Lausekkeen tuloksen asteen täytyy olla sama kuin vasemmalla puolella olevien attribuuttien lukumäärä Sijoitusta ei yleensä pidetä relaatioalgebran operaationa, mutta sitä käyttäen voidaan nimetä välituloksia ja kyselyiden laadinta helpottuu Onimet(nimi):= π Sukunimi (Opiskelija) - leikkaus Leikkaus on joukko-opin operaatio, jolla saadaan tulokseksi kahden joukon yhteiset alkiot. Se voidaan esittää erotus-operaation avulla. R S R (R S) S (S R) R A B S D E R S A B Harri Laine 6
7 - loogiset lausekkeet ehdoissa Valintaehdoissa voidaan käyttää samanlaisia loogisia lausekkeita kuin ohjelmointikielissä, sillä niitä käyttävä valinta voidaan esittää myös yksinkertaisia valintoja ja yhdistettä, erotusta ja leikkausta käyttäen, esim. σ ehto1 or ehto2 (R) σ ehto1 (R) σ ehto2 (R) ja σ ehto1 and ehto2 (R) σ ehto1 (R) σ ehto2 (R) -liitokset (join) Monikoiden yhdistäminen jonkin ehdon perusteella Liitoksessa yhdistyy valinta ja ristitulo R liitosehto S σ liitosehto (R S) Yleisin liitos on yhdistää monikko ja siihen viittaava monikko yhdistämisehtona on silloin ehto R.A=S.VA, missä A on R:n avain ja VA on relaatioon R viittaava viiteavain S:ssä Harri Laine 7
8 Liitos R A B S D E RxS A B D E Ehto: R.A=S.D Liitos R A B S D E RxS A B D E Ehto: R.A S.D Harri Laine 8
9 Liitos Auto(Reknro, Väri, Vmalli, Merkki) Omistus(Reknro,Henkilönumero, Osoite, Nimi), Omistajattomat autot? Ei: π Auto.reknro ( Auto X Auto.ReknroΧOmistus.Reknro Omistus) = π Auto.reknro ( Auto Omistus - Auto X Auto.Reknro=Omistus.Reknro Omistus) vaan π Auto.Rekno (Auto) - Auto X Auto.Reknro=Omistus.Reknro Omistus) Luonnollinen liitos R*S liitosehto muodostetaan automaattisesti siten, että liitosehtona vaaditaan kaikkien vastinattribuuttien yhtäsuuruutta. Vastinattribuutilla tarkoitetaan tässä sellaista attribuuttia, joka esiintyy kummassakin relaatiossa. Edelleen, koska jokaisella vastinattribuutilla edellytetään olevan sama arvo kummassakin yhdistettävässä monikossa, attribuutti otetaan mukaan tulosrelaatioon vain kertaalleen. Harri Laine 9
10 Luonnollinen liitos Olkoot A1,,An R:n attribuutit, jotka eivät esiinny S:ssä ja C1,, Cm S:n attribuutit, jotka eivät esiinny R:ssä sekä B1,,Bk attribuutteja, jotka esiintyvät kummassakin relaatiokaaviossa. Tällöin R*S π A1,,An,R.B1,,R.Bk,C1,,Cm (R R.B1=S.B1 and. and R.Bk=S.Bk S) Luonnollinen liitos R(A,B,C) * S(A,D,E) = π A,B,C,D,E (R X R.A=S.A S) Q(A,B,C) * T(A,B,C) = π A,B,C (Q X Q.A=T.A and Q.B=T.B and Q.C=T.C T) Harri Laine 10
11 Ulkoliitos (outer join) Ulkoliitos on yhdisteen ja liitoksen yhdistelmä, jolla saadaan mukaan tulosrelaation myös sellaiset lähtörelaation monikot, joille liitosehdon mukaisesti ei löydy paria toisesta lähtörelaatiosta. R < ehto S (R ehto S) (R π att(r) ( R ehto S)) ℵ, att(r) tarkoittaa kaikkia R:n attribuutteja ja ℵ on yksimonikkoinen relaatio, jonka kaavio on sama kuin relaatiolla S ja jonka jokainen arvo on tyhjäarvo. Ulkoliitos Auto < Auto.Reknro=Omistus.Reknro Omistus Kaikki autot tulevat mukaan, mutta jos autolla ei ole omistajaa tulee kyseisen auton omistajatiedoiksi tyhjäarvoja. Harri Laine 11
12 Kyselyt relaatioalgebralla Kysely esitetään vastauksen muodostavana lausekkeena Sulkeilla voi ohjata laskentajärjestystä periatteessa kyselyn optimoija voisi uudelleenjärjestellä operaatioita niin, että suoritus olisi mahdollisimman tehokas Lauseketta muodostettaessa kannattaa käyttää välituloksia. Esimerkkejä Auto(Reknro, Väri, Vmalli, Merkki) Omistus(Reknro,Henkilönumero, Osoite, Nimi), Katsastus(Reknro, Katsastusvuosi, KatsastusPvm, Hyväksyttiinkö), Vika(Reknro, KatsastusPvm, Vika) Harri Laine 12
13 Esimerkkejä Vuosimallia 1996 olevat autot, joista on löytynyt vikoja vuoden 1999 katsastuksissa: σ Vmalli=1996 (Auto) σ Katsastusvuosi=1999 (Katsastus) {vuosimallia 1996 oleva auto} {vuoden 1999 katsastus} Vika * σ Katsastusvuosi=1999 (Katsastus) {vuoden 1999 katsastuksissa löytyneet viat, liitos rekisterinumeron ja katsastuspäivän perusteella} σ Vmalli=1996 (Auto) * (Vika * σ Katsastusvuosi=1999 (Katsastus)) {vuoden 1999 katsastuksessa vuosimallin 1996 autoista löytyneet viat, liitos rekisterinumeron perusteella} p Reknro (s Vmalli=1996 (Auto) * (Vika * s Katsastusvuosi=1999 (Katsastus))) Esimerkkejä Omistajan nimi ja osoite vuosimallia 1995 tai sitä vanhemmista autoista, joiden vuoden 1999 katsastusta ei ole vielä tehty σ Katsastusvuosi=1999 (Katsastus) {vuoden 1999 katsastukset} σ Vmalli<=1995 (Auto) {vuosimallia 1995 tai sitä vanhempi auto} π Reknro (Auto) π Reknro (σ Katsastusvuosi=1999 (Katsastus)) {rekisterinumero autoista, joiden vuoden 1999 katsastusta ei ole tehty} π Reknro (σ Vmalli<=1995 (Auto) ) π Reknro (σ Katsastusvuosi=1999 (Katsastus)) {rekisterinumero vuosimallia 1995 olevista tai vanhemmista autoista, joiden vuoden 1999 katsastusta ei ole tehty} Auto * Omistus {Omistajatiedot liitetty autoon rekisterinumeron perusteella} p Nimi,Osoite (Omistus * (p Reknro (s Vmalli<=1995 (Auto) ) - p Reknro (s Katsastusvuosi=1999 (Katsastus))) Harri Laine 13
14 Esimerkkejä Tiedot henkilöistä, jotka omistavat yhteisen auton (tiedot myös tästä) mutta asuvat eri osoitteissa. Omistaja Omistaja.1.Reknro=Omistaja.2.Reknro and Omistaja.1.Henkilönrmero <Omistaja.2.Henkilönumero Omistaja {Saman auton omistavat henkilöparit. Tässä osapuoliin viitataan selvyyden vuoksi tarkentein 1 ja 2 [yleensä nuo jätetään pois]. Vertailuoperaattorilla < saadaan aikaan se, ettei sama pari tule kahdesti eri järjestyksessä, erisuuruusvertailu johtaisi tähän} p Auto.Reknro,Omistaja.1,Nimi,Omistaja.1.Osoite,Omistaja.2.Nimi,,Omistaja.2.Osoite (Auto * (Omistaja Omistaja.1.Reknro=Omistaja.2.Reknro and Omistaja.1.Henkilönumero<Omistaja.2.Henkilönumero and Omistaja.1.Osoite Omistaja.2.Osoite Omistaja)) Esimerkkejä Vuoden 1996 Opel Astroissa sekä Audi A4:ssa esiintyneet yhteiset viat vuoden 1999 katsastuksissa. σ Vmalli=1996 and Merkki= Audi A4 (Auto) {vuoden 1996 mallia oleva Audi A4} π Vika (σ Vmalli=1996 and Merkki= Audi A4 (Auto) * (Vika * σ Katsastusvuosi=1999 (Katsastus))) {vuoden 1996 Audi A4 autojen viat vuoden 1999 katsastuksissa} p Vika (s Vmalli=1996 and Merkki= Audi A4 (Auto) * (Vika * s Katsastusvuosi=1999 (Katsastus))) p Vika (s Vmalli=1996 and Merkki= Opel Astra (Auto) * (Vika * s Katsastusvuosi=1999 (Katsastus))) Harri Laine 14
Relaatioalgebra. Kyselyt:
Relaatioalgebra Relaatiomalliin liittyy malli tietokannan käsittelystä Tietokannasta pitää pystyä hakemaan tietoa ja toisaalta tietokantaa on ylläpidettävä Tietokannan käsittelyn malli relaatioalgebra
Kyselyt: Lähtökohtana joukko lukuja Laskukaava kertoo miten luvuista lasketaan tulos soveltamalla laskentaoperaatioita
Relaatioalgebra Relaatiomalliin liittyy malli tietokannan käsittelystä Tietokannasta pitää pystyä hakemaan tietoa ja toisaalta tietokantaa on ylläpidettävä Tietokannan käsittelyn malli relaatioalgebra
Helsingin yliopisto/ tktl DO Tietokantojen perusteet, s 2000 Relaatioalgebra 14.9.2000. Harri Laine 1. Relaatioalgebra
DO NOT PRINT THIS DOCUMENT operaatiot, joilla relaatioista voidaan muodostaa uusia relaatioita joukko opin perusoperaatiot yhdiste, erotus, ristitulo, leikkaus erityisiä relaatioalgebran operaatioita projektio,
Helsingin yliopisto/ tktl D Tietokantojen perusteet, s 2000 Relaatioalgebra. Harri Laine 1. Relaatioalgebra.
Tietokantaoperaatiot tiedon haku kyselyt miten märitellään haettava tieto ylläpito-operaatiot lisäys, poisto, muuttaminen Kyselyt: lähtökohtana tietokannan tila joukkona relaatioita kyselyn tuloksena yksi
Relaatioalgebra. Relaatioalgebra. Relaatioalgebra. Relaatioalgebra - erotus (set difference) Kyselyt:
Relaatiomalliin liittyy malli tietokannan käsittelystä Tietokannasta pitää pystyä hakemaan tietoa ja toisaalta tietokantaa on ylläpidettävä Tietokannan käsittelyn malli relaatioalgebra määrittelee operaatiot,
Harjoitustehtävä 1. Harjoitustehtävän 1 ratkaisu. Harjoitustehtävä 1. Relaatioalgebra -liitokset (join) Liitos
Harjoitustehtävän 1 ratkaisu Tonttu( tonttutunnus, nimi) Puutarha( puutarhatunnus, omistaja, sijainti ) Vastuualue ( puutarhatunnus->puutarha, aluenumero, maaperä, kosteus, valaistus, sijainti, vastuutonttu
CS-A1150 Tietokannat CS-A1150 Tietokannat / 34
CS-A1150 Tietokannat 7.2.2017 CS-A1150 Tietokannat 7.2.2017 1 / 34 Oppimistavoitteet: tämän luennon jälkeen Tiedät, mitä tarkoitetaan relaatioalgebralla. Osaat tehdä erilaisia kyselyitä relaatioalgebran
CS-A1150 Tietokannat CS-A1150 Tietokannat / 34
CS-A1150 Tietokannat 6.2.2018 CS-A1150 Tietokannat 6.2.2018 1 / 34 Oppimistavoitteet: tämän luennon jälkeen Tiedät, mitä tarkoitetaan relaatioalgebralla. Osaat tehdä erilaisia kyselyitä relaatioalgebran
Tietokantojen perusteet, osa 1
DO NOT PRINT THIS DOCUMENT Harri Laine Tietokantojen perusteet, osa 1 Opetusmoniste Helsingin yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos 1999 Sisältö: 1 JOHDANTO...1 1.1 TIEDON RIIPPUMATTOMUUS NIITÄ KÄSITTELEVISTÄ
Tietokantojen perusteet k2004helsingin yliopisto/tktl Tietokantojen perusteet, s 2005 relaatiomalli Harri Laine 1.
Relaatiotietokannat Relaatiomalli Perustana rakennetason tietomalli (the relational model of data) perusteoria: E.F.Codd 1970 ensimmäiset kaupalliset toteutukset 70-luvun lopulla yleistynyt 80-luvun lopulla
On autoja, henkilöitä, Henkilöllä on nimi Autolla on omistaja, joka on henkilö. Taulu AUTO(rekno, malli) Taulu HENKILO(nimi, )
Tietomallit Tietomallilla (data model) tarkoitetaan tiedon rakenteen ja tiedolle suoritettavan käsittelyn määrittelevää kehikkoa - käsitteistöä Tietoa voidaan tarkastella eri näkökulmista - eri abstraktiotasoilla
Helsingin yliopisto/tktl DO Tietokantojen perusteet, s 2000 Relaatiomallin peruskäsitteet Harri Laine 1. Relaatiotietokannat DONOTP
RINT THIS DOCUM ENT Relaatiotietokannat DONOTP Relaatiomalli Perustana rakennetason tietomalli relaatiomalli (the relational model of data) perusteoria: Codd 1970 ensimmäiset kaupalliset toteutukset 70-luvun
Relaatiotietokantojen perusteista. Harri Laine Helsingin yliopisto
Harri Laine Helsingin yliopisto Suosion syy? Yksinkertaisuus vähän käsitteitä helppo hahmottaa Selkeä matemaattinen perusta ei tulkintaongelmia kuten esim. UML:ssä teoria käytäntö kaavio: R(A 1 :D 1, A
FROM-lausekkeessa voidaan määritellä useampi kuin yksi taulu, josta tietoja haetaan: Tuloksena on taululistassa lueteltujen taulujen rivien
Monen taulun kyselyt FROM-lausekkeessa voidaan määritellä useampi kuin yksi taulu, josta tietoja haetaan: SELECT FROM Tuloksena on taululistassa lueteltujen taulujen rivien karteesinen
Tietomallit. Näkökulmat tietoon. Näkökulmat tietoon. Mitä malleja olisi tarjolla? Abstraktiotasot tiedon käsittelyssä
Tietomallit Tietomallilla (data model) tarkoitetaan tiedon rakenteen ja tiedolle suoritettavan käsittelyn määrittelevää kehikkoa - käsitteistöä Tietoa voidaan tarkastella eri näkökulmista - eri abstraktiotasoilla
TIEDONHALLINTA - SYKSY Luento 10. Hannu Markkanen /10/12 Helsinki Metropolia University of Applied Sciences
TIEDONHALLINTA - SYKSY 2011 Kurssikoodi: Saapumisryhmä: Luento 10 TU00AA48-2002 TU10S1E Hannu Markkanen 14.-15.11.2011 9/10/12 Helsinki Metropolia University of Applied Sciences 1 SQL: Monen taulun kyselyt
Tietomallit. Näkökulmat tietoon. Näkökulmat tietoon. Näkökulmat tietoon. Abstraktiotasot tiedon käsittelyssä
Tietomallit Tietomallilla (data model) tarkoitetaan tiedon rakenteen ja tiedolle suoritettavan käsittelyn määrittelevää käsitteistöä Tietoa voidaan tarkastella eri näkökulmista - eri abstraktiotasoilla
Helsingin yliopisto, Tietojenkäsittelytieteen laitos Tietokantojen perusteet, , H.Laine
Helsingin yliopisto, Tietojenkäsittelytieteen laitos Tietokantojen perusteet, 3.5.2007, H.Laine Kirjoita kuhunkin erilliseen vastauspaperiin kurssin nimi, oma nimesi, syntymäaikasi ja nimikirjoituksesi
Helsingin yliopisto/tktl Tietokantojen perusteet, k 2003 Relaatiomallin peruskäsitteet Harri Laine 1. Tietomallit. Näkökulmat tietoon
Tietomallit Tietomallilla (data model) tarkoitetaan tiedon rakenteen ja tiedolle suoritettavan käsittelyn määrittelevää käsitteistöä Tietoa voidaan tarkastella eri näkökulmista - eri abstraktiotasoilla
Kirjoita jokaiseen erilliseen vastauspaperiin kurssin nimi, tenttipäivä, oma nimesi (selkeästi), opiskelijanumerosi ja nimikirjoituksesi
Helsingin yliopisto, Tietojenkäsittelytieteen laitos Tietokantojen perusteet, kurssikoe 29.2.2012 (vastauksia) Liitteenä on tiivistelmä SQL-syntaksista Kirjoita jokaiseen erilliseen vastauspaperiin kurssin
CSE-A1200 Tietokannat
CSE-A1200 Tietokannat 22.3.2016 CSE-A1200 Tietokannat 22.3.2016 1 / 35 Oppimistavoitteet: tämän luennon jälkeen Osaat tehdä SQL:llä kyselyitä, jotka käyttävät hyväkseen toisen kyselyn tuloksia (alikyselyt).
HAAGA-HELIA TIKO-05 1 (19) ICT23a Tietokannan suunnittelu ja toteutus O.Virkki 4.9.2008
HAAGA-HELIA TIKO-05 1 (19) Relaatiomalli Relaatiomalli... 2 Peruskäsitteet... 3 Relaatio... 5 Attribuutti ja arvojoukko... 6 Monikko... 7 Säännöt... 8 Yksilön eheyssääntö ja Pääavain... 9 Viite-eheyssääntö
CSE-A1200 Tietokannat
CSE-A1200 Tietokannat 23.2.2016 CSE-A1200 Tietokannat 23.2.2016 1 / 36 Oppimistavoitteet: tämän luennon jälkeen Tunnet SQL:n perusteet ja osaat tehdä yksinkertaisia SQL-kyselyitä, esimerkiksi hakea relaatiosta
Liitokset - haut useaan tauluun
Liitokset Liitokset - haut useaan tauluun Tavallisin liitos on valintaliitos ehtona =,!=, yhtäläisyysliitos (=) yleisin (vrt. Inner join) taulut liitetään toisiinsa yleensä avaimilla (perus-
7.11.2006. Helsingin yliopisto/tktl Kyselykielet, s 2006 Relaatiokalkyylit. Harri Laine 1
perusteita - relaatiokalkyylit perusteita - relaatiokalkyylit Relaatioalgebra on luonteeltaan proseduraalinen tapa käsitellä tietoa. Tiedon haetaan sarjaksi järjestettyjen operaatioiden avulla. Edellä
HAAGA-HELIA heti09 1 (27) ICT05 Tiedonhallinta ja tietokannat O.Virkki 19.1.2010. Relaatiomalli
HAAGA-HELIA heti09 1 (27) Relaatiomalli Relaatiomalli... 2 Peruskäsitteet... 3 Relaatio... 5 Attribuutti ja arvojoukko... 6 Monikko... 7 Säännöt... 8 Arvojoukkoeheyssääntö... 8 Pääavain ja yksilön eheyssääntö...
Esimerkki. pankkien talletus- ja lainatietokanta: Yhdiste, leikkaus, erotus ym. Leikkaus (intersect) Yhdiste (Union) Erotus (except/minus) Leikkaus
Yhdiste, leikkaus, erotus ym. SQL tarjoaa myös relaatioalgebran operaatiot yhdiste, leikkaus, erotus Näissä operaatioissa taulujen on oltava samarakenteisia, ts. niissä on oltava samantyyppiset vastinsarakkeet.
millainen on se kohde, jota tiedoilla pitäisi kuvata asiat, joita pitäisi esittää Mitä tietoelementtien arvot tarkoittavat
Tietomallit Tietomallilla (data model) tarkoitetaan tiedon rakenteen ja tiedolle suoritettavan käsittelyn määrittelevää käsitteistöä Tietoa voidaan tarkastella eri näkökulmista - eri abstraktiotasoilla
Yhdiste, leikkaus, erotus ym.
Yhdiste, leikkaus, erotus ym. SQL tarjoaa myös relaatioalgebran operaatiot yhdiste, leikkaus, erotus Näissä operaatioissa taulujen on oltava samarakenteisia, ts. niissä on oltava samantyyppiset vastinsarakkeet.
13. Loogiset operaatiot 13.1
13. Loogiset operaatiot 13.1 Sisällys Loogiset operaatiot AND, OR, XOR ja NOT. Operaatioiden ehdollisuus. Bittioperaatiot. Loogiset operaatiot ohjausrakenteissa. Loogiset operaatiot ja laskentajärjestys.
Helsingin yliopisto/tktl Kyselykielet, s 2006 Optimointi Harri Laine 1. Kyselyn optimointi. Kyselyn optimointi
Miksi optimoidaan Relaatiotietokannan kyselyt esitetään käytännössä SQLkielellä. Kieli määrittää halutun tuloksen, ei sitä miten tulos muodostetaan (deklaratiivinen kyselykieli) Tietokannan käsittelyoperaatiot
Liitosesimerkki Tietokannan hallinta, kevät 2006, J.Li 1
Liitosesimerkki 16.02.06 Tietokannan hallinta, kevät 2006, J.Li 1 Esim R1 R2 yhteinen attribuutti C T(R1) = 10,000 riviä T(R2) = 5,000 riviä S(R1) = S(R2) = 1/10 lohkoa Puskuritilaa = 101 lohkoa 16.02.06
SELECT-lauseen perusmuoto
SQL: Tiedonhaku SELECT-lauseen perusmuoto SELECT FROM WHERE ; määrittää ne sarakkeet, joiden halutaan näkyvän kyselyn vastauksessa sisältää
13. Loogiset operaatiot 13.1
13. Loogiset operaatiot 13.1 Sisällys Loogiset operaatiot AND, OR, XOR ja NOT. Operaatioiden ehdollisuus. Bittioperaatiot. Loogiset operaatiot ohjausrakenteissa. Loogiset operaatiot ja laskentajärjestys.
D B. Kyselypuut ja ekvivalenssi
Kyselypuut ja ekvivalenssi Sisäisessä esityksessä kyselyt esitetään kyselypuuna lehdissä taulut juuressa lopputulos välisolmuina suoritettavat operaatiot s=select p=project j=join p (teos.nimi, kirjanro)
CS-A1150 Tietokannat CS-A1150 Tietokannat / 39
CS-A1150 Tietokannat 20.2.2018 CS-A1150 Tietokannat 20.2.2018 1 / 39 Oppimistavoitteet: tämän luennon jälkeen Tunnet SQL:n perusteet ja osaat tehdä yksinkertaisia SQL-kyselyitä, esimerkiksi hakea relaatiosta
Kyselyn yleisrakenne:
SQL kysely Kyselyn yleisrakenne: select tulostietomäärittely from taulukkeet [where valintaehdot] [group by ryhmitystekijät] [having ryhmärajoitteet] [order by järjestysperusta] Kysely tuottaa nimettömän
HELIA 1 (17) Outi Virkki Tiedonhallinta
HELIA 1 (17) Luento 4.1 Looginen suunnittelu... 2 Relaatiomalli... 3 Peruskäsitteet... 4 Relaatio... 6 Relaatiokaava (Relation schema)... 6 Attribuutti ja arvojoukko... 7 Monikko... 8 Avaimet... 10 Avain
määritellä ja muokata tietokantaa ja sen käyttöoikeuksia virittää tietokannan talletusrakenteita hakea tietoa tietokannasta
SQL tietokantakieli SQL:llä voidaan... määritellä ja muokata tietokantaa ja sen käyttöoikeuksia virittää tietokannan talletusrakenteita hakea tietoa tietokannasta näytölle tai tiedostoon sovellusohjelman
Paikkatiedon käsittely 2. Relaatiomallin paikkatietolaajennokset
HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET UNIVERSITY OF HELSINKI Paikkatiedon käsittely 2. Relaatiomallin paikkatietolaajennokset Antti Leino antti.leino@cs.helsinki.fi 18.1.2007 Tietojenkäsittelytieteen
Tietokantojen perusteet, syksy 1999 SQL- osa Harri Laine 1. SQL-valintaehto. SQL-valintaehto. Opettajien nimet: Opiskelijoiden pääaineet
DO NOT PRINT THIS DOCUMENT SQL -valintaehto CREATE TABLE opettaja ( opetunnus varchar(12) NOT NULL, nimi varchar(40) NOT NULL, puhelin varchar(12), tyohuone varchar(12), PRIMARY KEY (opetunnus) ) ; CREATE
Liitosesimerkki. Esim R1 R2 yhteinen attribuutti C. Vaihtoehdot
Esim yhteinen attribuutti C Liitosesimerkki T() = 10,000 riviä T() = 5,000 riviä S() = S() = 1/10 lohkoa Puskuritilaa = 101 lohkoa 1 2 Vaihtoehdot Sisäkkäiset silmukat Liitosjärjestys:, Liitosalgoritmit:
Helsingin yliopisto, TKTL Tietokantojen perusteet, k 2000 SQL- osa Harri Laine 1. SQL-valintaehto. SQL-valintaehto.
DO NOT PRINTTHIS DOCUMENT SQL -valintaehto SQL-valintaehto CREATE TABLE opettaja ( opetunnus varchar(12) NOT NULL, nimi varchar(40) NOT NULL, puhelin varchar(12), tyohuone varchar(12), PRIMARY KEY (opetunnus)
Helsingin yliopisto/tktl Tietokantojen perusteet, s 2007 SQL:n perusteet. Harri Laine 1. SQL tietokantakieli. SQL tietokantakieli
SQL tietokantakieli Relaatiomalliin pohjautuvat tietokannat Perustana relaatiomallin mukainen näkemys tietojen rakenteesta ja käsittelystä Tietokantojen rakenteen määrittelyssä ja käsittelymahdollisuuksissa
Tietokantojen perusteet k2004helsingin yliopisto/tktl Tietokantojen perusteet, s 2005 SQL-perusteet. Harri Laine 1. SQL tietokantakieli
tietokantakieli :llä voidaan... määritellä ja muokata tietokantaa ja sen käyttöoikeuksia virittää tietokannan talletusrakenteita hakea tietoa tietokannasta näytölle tai tiedostoon sovellusohjelman käyttöön
määritellä ja muokata tietokantaa ja sen käyttöoikeuksia virittää tietokannan talletusrakenteita hakea tietoa tietokannasta
SQL tietokantakieli SQL:llä voidaan... määritellä ja muokata tietokantaa ja sen käyttöoikeuksia virittää tietokannan talletusrakenteita hakea tietoa tietokannasta näytölle tai tiedostoon sovellusohjelman
Joukot. Georg Cantor ( )
Joukot Matematiikassa on pyrkimys määritellä monimutkaiset asiat täsmällisesti yksinkertaisempien asioiden avulla. Tarvitaan jokin lähtökohta, muutama yleisesti hyväksytty ja ymmärretty käsite, joista
Relaation tyhjyyden testaaminen
Tulostaulun tyhjyyden testaaminen Luettele ne asiakkaat, joilla on sekä talletus että laina -konttorissa. (Leikkaus!) useita mahdollisia toteutustapoja INTERSECT sisäkysely sisäkysely + tulostaulun tyhjyyden
SQL-perusteet, SELECT-, INSERT-, CREATE-lauseet
SQL-perusteet, SELECT-, INSERT-, CREATE-lauseet A271117, Tietokannat Teemu Saarelainen teemu.saarelainen@kyamk.fi Lähteet: Leon Atkinson: core MySQL Ari Hovi: SQL-opas TTY:n tietokantojen perusteet-kurssin
Valitsemalla sopivat alkiot joudutaan tämän määritelmän kanssa vaikeuksiin, jotka voidaan välttää rakentamalla joukko oppi aksiomaattisesti.
Joukon määritelmä Joukko on alkioidensa kokoelma. Valitsemalla sopivat alkiot joudutaan tämän määritelmän kanssa vaikeuksiin, jotka voidaan välttää rakentamalla joukko oppi aksiomaattisesti. Näin ei tässä
Relaatioalgebra. Luku 3. 3.1 Joukko-opilliset operaatiot. 3.1.1 Yhdiste eli unioni. 3.1.2 Leikkaus
Luku 3 Relaatioalgebra Relaatioalgebra on yksinkertaisesti joukko relaatioiden käsittelyyn tarkoitettuja operaatioita. Vaikka yksittäiset operaatiot ovat varsin yksinkertaisia, voidaan niitä yhdistelemällä
HELIA TIKO-05 1 (15) ICT03D Tieto ja tiedon varastointi Räty, Virkki 25.10.2006
HELIA TIKO-05 1 (15) SQL / DML 3 Liitos...2 SQL-92:n join operaatio...4 SQL-89:n join operaatio:...5 Karteesinen tulo... 10 Ulkoliitos (Outer join)... 11 Vasemmanpuoleinen ulkoliitos... 12 Oikeanpuoleinen
HELIA TIKO-05 1 (17) ICT03D Tieto ja tiedon varastointi Räty, Virkki
HELIA TIKO-05 1 (17) SQL / DML 4 Alikyselyt...2 Joukko-operaatiot...7 Yhdiste, unioni...8 Leikkaus...9 Erotus... 10 Tietokannan datan muokkaus... 11 Lisäys... 11 Yhden rivin lisääminen... 12 Useamman rivin
SQL. ! nykystandardi SQL3 eli SQL'99. ! CREATE TABLE, ALTER TABLE ja DROP TABLE. ! CREATE VIEW ja DROP VIEW. ! CREATE INDEX ja DROP INDEX
SQL - perusteet SQL - yleistä Esa Salmikangas InMics SE Oy versio 16.6.2003 SQL - perusteet 1 SQL - perusteet 2 SQL Structured Query Language SQL on tietokantojen käsittelyyn kehitetty kieli yleisimmät
Paikkatiedon käsittely 6. Kyselyn käsittely
HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET UNIVERSITY OF HELSINKI Paikkatiedon käsittely 6. Kyselyn käsittely Antti Leino antti.leino@cs.helsinki.fi 1.2.2007 Tietojenkäsittelytieteen laitos Kysely indeksin
2. Minkä joukon määrittelee kaava P 0 (x 0 ) P 1 (x 0 ) mallissa M = ({0, 1, 2, 3}, P M 0, P M 1 ), kun P M 0 = {0, 1} ja P M 1 = {1, 2}?
HY / Matematiikan ja tilastotieteen laitos Johdatus logiikkaan II, syksy 2018 Harjoitus 4 Ratkaisuehdotukset 1. Mitkä muuttujat esiintyvät vapaina kaavassa x 2 ( x 0 R 0 (x 1, x 2 ) ( x 3 R 0 (x 3, x 0
SQL-kielen perusteet. Tietokantojen perusteet 4.4.2008
SQL-kielen perusteet Tietokantojen perusteet 4.4.2008 Sisällys Tietokannan käsittely ja ylläpito SQL tiedonmäärittelykielenä Tietokantataulun ja sen osien määrittely SQL tiedonkäsittelykielenä SQL-kysely
1. Logiikan ja joukko-opin alkeet
1. Logiikan ja joukko-opin alkeet 1.1. Logiikkaa 1. Osoita totuusarvotauluja käyttäen, että implikaatio p q voidaan kirjoittaa muotoon p q, ts. että propositio (p q) ( p q) on identtisesti tosi. 2. Todista
Mikä on tietomalli? Relaatiomallin käsitteitä 1/2 (kuva 5.1) Relaatiomallin taustaa
Relaatiomalli 5. Relaatiomalli Käsitteet Säännöt Käyttö 6. Relaatioalgebra (EI TENTTIIN!) Select, Project, Union, Difference, Join 7. (E)ER-mallin muuntaminen relaatioiksi Kaava Mikä on tietomalli? Malli,
Laajennettu relaatiomalli ERDM ja suoraviittauksinen kyselykieli NSQL. Mika Niemelä
Laajennettu relaatiomalli ERDM ja suoraviittauksinen kyselykieli NSQL Mika Niemelä Tampereen yliopisto Tietojenkäsittelyopin laitos Pro gradu tutkielma 7.4.2003 Tampereen yliopisto Tietojenkäsittelyopin
4.3.4 SQL kyselyt... 45
TIETOKANTOJEN PERUSTEET, OPETUSMONISTE OSA 3 SQL- KYSELYT Harri Laine 4.3.4 SQL kyselyt... 45 4.3.4.1 Tulostietomäärittely... 46 4.3.4.2 Viittaukset tauluihin ja sarakkeisiin... 49 4.3.4.3 Toistuvat tulosrivit...
CS-A1150 Tietokannat CSE-A1150 Tietokannat / 29
CS-A1150 Tietokannat 20.5.2019 CSE-A1150 Tietokannat 20.5.2019 1 / 29 Kertausluento Tällä luennolla kerrataan lyhyesti tenttivaatimuksissa esitettyjä asioita ja samalla tarkastellaan sitä, mitä niistä
Algoritmit 2. Luento 7 Ti Timo Männikkö
Algoritmit 2 Luento 7 Ti 4.4.2017 Timo Männikkö Luento 7 Joukot Joukko-operaatioita Joukkojen esitystapoja Alkiovieraat osajoukot Toteutus puurakenteena Algoritmit 2 Kevät 2017 Luento 7 Ti 4.4.2017 2/26
Kyselyiden optimointi
Kyselyiden optimointi R & G Chapter 12 15 16.02.06 Tietokannan hallinta, kevät 2006, Jan 1 Kyselypuut ja ekvivalenssi Sisäisessä esityksessä kyselyt esitetään kyselypuuna lehdissä taulut juuressa lopputulos
SQL - STRUCTURED QUERY LANGUAGE
SQL Peruskomentoja SQL - STRUCTURED QUERY LANGUAGE SQL on tietokantojen käsittelyyn kehitetty kieli Esimerkkejä kielellä hoidettavistaa toiminnoista: Tietokannan rakenteen määrittely ja muuttaminen Kyselyt
Relaatiomalli ja -tietokanta
Relaatiomalli ja -tietokanta > Edgar. F. (Ted) Codd, IBM, 1969 < A Relational Model of Data for Large Shared Data Banks Communications of the ACM, Vol. 13, No. 6, June 1970, pp. 377-387. > 70-luvun lopulla
Kyselypuut ja ekvivalenssi. Kyselyiden optimointi. Kyselypuut ja ekvivalenssi. Kyselypuut ja ekvivalenssi. R & G Chapter 12-15
Kyselypuut ja ekvivalenssi Kyselyiden optimointi R & G Chapter 12-15 Sisäisessä esityksessä kyselyt esitetään kyselypuuna lehdissä taulut juuressa lopputulos välisolmuina suoritettavat operaatiot select
Latinalaiset neliöt ja taikaneliöt
Latinalaiset neliöt ja taikaneliöt LuK-tutkielma Aku-Petteri Niemi Matemaattisten tieteiden tutkinto-ohjelma Oulun yliopisto Kevät 2018 Sisältö Johdanto 2 1 Latinalaiset neliöt 3 1.1 Latinalainen neliö.........................
4. Oheisessa 4x4 ruudukossa jokainen merkki tarkoittaa jotakin lukua. Mikä lukua salmiakki vastaa?
Peruskoulun matematiikkakilpailu Loppukilpailu perjantaina 30.1.2015 OSA 1 Ratkaisuaika 30 min Pistemäärä 20 Tässä osassa ei käytetä laskinta. Kaikkiin tehtäviin laskuja, kuvia tai muita perusteluja näkyviin.
Kuvaus eli funktio f joukolta X joukkoon Y tarkoittaa havainnollisesti vastaavuutta, joka liittää joukon X jokaiseen alkioon joukon Y tietyn alkion.
Kuvaus eli funktio f joukolta X joukkoon Y tarkoittaa havainnollisesti vastaavuutta, joka liittää joukon X jokaiseen alkioon joukon Y tietyn alkion. Kuvaus eli funktio f joukolta X joukkoon Y tarkoittaa
HELIA TIKO-05 1 (28) ICT03D Tieto ja tiedon varastointi O.Virkki
HELIA TIKO-05 1 (28) Relaatiomalli Relaatiomalli...2 Peruskäsitteet...3 Relaatio...5 Attribuutti ja arvojoukko...6 Monikko...7 Säännöt...8 Arvojoukkoeheyssääntö...8 Pääavain ja yksilön eheyssääntö...9
Tietokantojen suunnittelu, relaatiokantojen perusteita
Tietokantojen suunnittelu, relaatiokantojen perusteita A277, Tietokannat Teemu Saarelainen teemu.saarelainen@kyamk.fi Lähteet: Leon Atkinson: core MySQL Ari Hovi: SQL-opas TTY:n tietokantojen perusteet-kurssin
811120P Diskreetit rakenteet
811120P Diskreetit rakenteet 2016-2017 4. Joukot, relaatiot ja funktiot Osa 1: Joukot 4.1 Joukot Matemaattisesti joukko on mikä tahansa hyvin määritelty kokoelma objekteja, joita kutsutaan joukon alkioiksi
Tietokannan hallinta. Kevät 2004 Jan Lindström R&G Chapter 1
Tietokannan hallinta Kevät 2004 Jan Lindström R&G Chapter 1 Tietokannan hallinta 1. Johdanto (käsitteitä) 2. Tietokannan talletusrakenteet 3. Tietokannan hakemistorakenteet 4. Kyselyiden käsittely ja optimointi
Numeeriset menetelmät
Numeeriset menetelmät Luento 8 To 29.9.2011 Timo Männikkö Numeeriset menetelmät Syksy 2011 Luento 8 To 29.9.2011 p. 1/36 p. 1/36 Interpolointi kuutiosplinillä Osavälit: I i = [t i 1,t i ], i = 1,2,...,n
CS-A1150 Tietokannat CSE-A1150 Tietokannat / 39
CS-A1150 Tietokannat 9.5.2017 CSE-A1150 Tietokannat 9.5.2017 1 / 39 Kertausluento Tällä luennolla kerrataan lyhyesti tenttivaatimuksissa esitettyjä asioita ja samalla tarkastellaan sitä, mitä niistä voidaan
D B. Kyselyjen käsittely ja optimointi. Kyselyn käsittelyn vaiheet:
Kyselyjen käsittely ja optimointi Kyselyn käsittelyn vaiheet: TKHJ ottaa vastaan kyselyn asiakasohjelmalta Kysely selataan ja jäsennetään tarkistetaan kyselyn rakenteellinen oikeellisuus Jäsennetty kysely
CSE-A1200 Tietokannat
CSE-A1200 Tietokannat 29.3.2016 CSE-A1200 Tietokannat 29.3.2016 1 / 40 Oppimistavoitteet: tämän luennon jälkeen Tiedät, miten tietokannan relaatioiden (taulujen) määrittelyt kirjoitetaan SQL:llä. Osaat
Diskreetin matematiikan perusteet Laskuharjoitus 2 / vko 9
Diskreetin matematiikan perusteet Laskuharjoitus 2 / vko 9 Tuntitehtävät 9-10 lasketaan alkuviikon harjoituksissa ja tuntitehtävät 13-14 loppuviikon harjoituksissa. Kotitehtävät 11-12 tarkastetaan loppuviikon
Alkuarvot ja tyyppimuunnokset (1/5) Alkuarvot ja tyyppimuunnokset (2/5) Alkuarvot ja tyyppimuunnokset (3/5)
Alkuarvot ja tyyppimuunnokset (1/5) Aiemmin olemme jo antaneet muuttujille alkuarvoja, esimerkiksi: int luku = 123; Alkuarvon on oltava muuttujan tietotyypin mukainen, esimerkiksi int-muuttujilla kokonaisluku,
HAAGA-HELIA Heti-09 1 (12) ICT05 Tiedonhallinta ja Tietokannat O.Virkki Näkymät
HAAGA-HELIA Heti-09 1 (12) Näkymät Näkymät... 2 Eri tyyppisiä relaatioita... 2 Taulu - Tallennettu relaatio... 2 Tulosrelaatio - Kyselyn tulos... 2 Näkymä - Virtuaalirelaatio... 2 Näkymien määrittely...
select tulostietomäärittely from taulukkeet [where valintaehdot] [group by ryhmitystekijät] [having ryhmärajoitteet] [order by järjestysperusta]
SQL kysely Kyselyn yleisrakenne: select tulostietomäärittely from taulukkeet [where valintaehdot] [group by ryhmitystekijät] [having ryhmärajoitteet] [order by järjestysperusta] Kysely tuottaa nimettömän
MS-A0402 Diskreetin matematiikan perusteet
MS-A0402 Diskreetin matematiikan perusteet Osa 1: Joukko-oppi ja logiikka Riikka Kangaslampi 2017 Matematiikan ja systeemianalyysin laitos Aalto-yliopisto Kiitokset Nämä luentokalvot perustuvat Gustaf
CS-A1150 Tietokannat CS-A1150 Tietokannat / 43
CS-A1150 Tietokannat 14.3.2017 CS-A1150 Tietokannat 14.3.2017 1 / 43 Oppimistavoitteet: tämän luennon jälkeen Osaat muuttaa huonon tietokantakaavion paremmaksi: Tiedät mitä tarkoitetaan sillä, että relaatio
CS-A1150 Tietokannat CS-A1150 Tietokannat / 43
CS-A1150 Tietokannat 13.3.2018 CS-A1150 Tietokannat 13.3.2018 1 / 43 Oppimistavoitteet: tämän luennon jälkeen Osaat muuttaa huonon tietokantakaavion paremmaksi: Tiedät mitä tarkoitetaan sillä, että relaatio
8 Joukoista. 8.1 Määritelmiä
1 8 Joukoista Joukko on alkoidensa kokoelma. Valitsemalla sopivat alkiot joudutaan tämän määritelmän kanssa vaikeuksiin, jotka voidaan välttää rakentamalla joukkooppi aksiomaattisesti. Näin ei tässä tehdä
CSE-A1200 Tietokannat
CSE-A1200 Tietokannat 15.3.2016 CSE-A1200 Tietokannat 15.3.2016 1 / 45 Oppimistavoitteet: tämän luennon jälkeen Osaat muuttaa huonon tietokantakaavion paremmaksi: Tiedät mitä tarkoitetaan sillä, että relaatio
3. Kirjoita seuraavat joukot luettelemalla niiden alkiot, jos mahdollista. Onko jokin joukoista tyhjä joukko?
HY / Avoin yliopisto Johdatus yliopistomatematiikkaan, kesä 2015 Harjoitus 1 Ratkaisuehdotuksia Tehtäväsarja I Seuraavat tehtävät liittyvät luentokalvoihin 1 14. Erityisesti esimerkistä 4 ja esimerkin
Paikkatiedon hallinta ja analyysi 3. Paikkatietomallit ja kyselyt
HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET UNIVERSITY OF HELSINKI Paikkatiedon hallinta ja analyysi 3. Paikkatietomallit ja kyselyt Antti Leino 21. maaliskuuta 2005 Tietojenkäsittelytieteen
CS-A1150 Tietokannat CSE-A1150 Tietokannat / 32
CS-A1150 Tietokannat 15.5.2018 CSE-A1150 Tietokannat 15.5.2018 1 / 32 Kertausluento Tällä luennolla kerrataan lyhyesti tenttivaatimuksissa esitettyjä asioita ja samalla tarkastellaan sitä, mitä niistä
CS-A1150 Tietokannat CS-A1150 Tietokannat / 51
CS-A1150 Tietokannat 19.3.2019 CS-A1150 Tietokannat 19.3.2019 1 / 51 Oppimistavoitteet: tämän luennon jälkeen Osaat muuttaa huonon tietokantakaavion paremmaksi: Tiedät mitä tarkoitetaan sillä, että relaatio
TIEA241 Automaatit ja kieliopit, kevät 2011 (IV) Antti-Juhani Kaijanaho. 16. maaliskuuta 2011
TIEA241 Automaatit ja kieliopit, kevät 2011 (IV) Antti-Juhani Kaijanaho TIETOTEKNIIKAN LAITOS 16. maaliskuuta 2011 Sisällys Sisällys Väitelauseet lause (tai virke), joka sanoo jonkin asian pitävän paikkaansa
Hohde Consulting 2004
Luento 5: XQuery AS-0.110 XML-kuvauskielten perusteet Janne Kalliola XQuery XQuery uudet funktiot sekvenssit muuttujat Iterointi järjestys suodatus järjestäminen Ehtorakenteet Muita toimintoja www.hohde.com
HELIA 1 (14) Outi Virkki Tiedonhallinta
HELIA 1 (14) Luento Näkymät... 2 Relaatiotyypit... 2 Taulu - Tallennettu relaatio... 3 Näkymä - Virtuaalirelaatio... 3 Tulosrelaatio - Kyselyn tulos... 3 Otetaulut - Tauluun tallennettu kyselyn tulos...
2. Käsiteanalyysi ja relaatiomalli
2. Käsiteanalyysi ja relaatiomalli lehtori Pasi Ranne Metropolia ammattikorkeakoulu E-mail: pasi.ranne@metropolia.fi sivu 1 Tietokannan suunnitteluprosessin osat sivu 2 Käsiteanalyysi ER-mallinnus, tietomallinnus
811120P Diskreetit rakenteet
811120P Diskreetit rakenteet 2018-2019 7. Kombinatoriikka 7.1 Johdanto Kombinatoriikka tutkii seuraavan kaltaisia kysymyksiä: Kuinka monella tavalla jokin toiminto voidaan suorittaa? Kuinka monta tietynlaista
Harjoitustehtävä 1. Harjoitustehtävä 2. Harjoitustehtävä 2. Harjoitustehtävä 2. Harjoitustehtävä 2. SQL kysely
Harjoitustehtävä 1 Puutarha Puutarhatunnus omistaja sijainti Vastuualue puutarhatunnus aluenumero maaperä, kosteus valaistus sijainti vastuutonttu Tonttu Tonttutunnus Istutus istutuspäivä paikka_alueella
4.1 Yleistä SQL:stä 4.2 SQL-lauseet 4.3 DML: datan hallinta 4.4 DDL: rakenteen määrittäminen 4.5 DCL: valtuuttaminen 4.6 TxCL: tapahtumanhallinta
Luku 4 SQL 4.1 Yleistä SQL:stä 4.2 SQL-lauseet 4.3 DML: datan hallinta 4.4 DDL: rakenteen määrittäminen 4.5 DCL: valtuuttaminen 4.6 TxCL: tapahtumanhallinta ITKA204 kevät 2016 1 4.1 Yleistä SQL:stä Structured
Opettajana Mika Sorsa, mika.sorsa@koudata.fi, HAMK:n ammatillisen opettajakoulutuksen opetusharjoittelija
Opettajana Mika Sorsa, mika.sorsa@koudata.fi, HAMK:n ammatillisen opettajakoulutuksen opetusharjoittelija Opintojaksolla: keskitytään relaatiotietokantojen teoriaan ja toimintaan SQL-kieli kyselykielenä
Vasen johto S AB ab ab esittää jäsennyspuun kasvattamista vasemmalta alkaen:
Vasen johto S AB ab ab esittää jäsennyspuun kasvattamista vasemmalta alkaen: S A S B Samaan jäsennyspuuhun päästään myös johdolla S AB Ab ab: S A S B Yhteen jäsennyspuuhun liittyy aina tasan yksi vasen