Tietokantojen perusteet, syksy 1999 SQL- osa Harri Laine 1. SQL-valintaehto. SQL-valintaehto. Opettajien nimet: Opiskelijoiden pääaineet
|
|
- Riitta Mikkonen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 DO NOT PRINT THIS DOCUMENT SQL -valintaehto CREATE TABLE opettaja ( opetunnus varchar(12) NOT NULL, nimi varchar(40) NOT NULL, puhelin varchar(12), tyohuone varchar(12), PRIMARY KEY (opetunnus) ) ; CREATE TABLE opiskelija ( onumero numeric(5) NOT NULL, nimi varchar(40) NOT NULL, paa_aine varchar(12) NOT NULL, kaupunki varchar(30), aloitusvuosi numeric(4), PRIMARY KEY (onumero ) ) ; SQL-valintaehto Opettajien nimet: select nimi from opettaja; Opiskelijoiden pääaineet select distinct paa_aine from opiskelija; (löytyy mm. TKT) Tietojenkäsittelytieteen pääaineopiskelijoiden nimet select nimi from opiskelija where paa_aine = TKT ; SQL-valintaehto Espoossa asuvat matematiikan opiskelijat select * from opiskelija where paa_aine= MAT and kaupunki= Espoo ; Vuosina opintonsa aloittaneet opiskelijat: select * from opiskelija where aloitusvuosi >=1994 and aloitusvuosi<=1997; tai select * from opiskelija where aloitusvuosi between 1994 and 1997; tai select * from opiskelija where aloitusvuosi in (1994,1995,1996,1997); Harri Laine 1
2 SQL-valintaehto Opiskelijat joiden sukunimi on Tele select * from opiskelija where nimi like Tele % ; (esimerkkitaulussa nimet ovat muodossa sukunimi+ space +etunimi) Opiskelijat, joiden etunimi alkaa L:llä select * from opiskelija where nimi like % L% ; välilyönti SQL-funktioita Opettajien sukunimet (Oraclessa) select substr(nimi, 1, instr(nimi, )-1) from opettaja; substr(sarake, alku,pituus) eristää osamerkkijonon standardissa substring(sarake FROM alku FOR pituus) Solidissa substring(sarake, alku, pituus) instring(sarake,merkkijono) antaa upotetun merkkijonon alkukohdan tai 0, jos ei löydy std:ssa ja Solisissa: position( merkkijono IN sarake) SQL-funktioita Opettajat, joiden puhelinnumero on parillinen select * from opettaja where substr(puh,length(puh),1) in ( 0, 2, 4, 6, 8 ); tai select * from opettaja where mod(to_number(puh),2)=0; Harri Laine 2
3 SQL- tuloksen järjestäminen Järjestetty tulos on käyttäjän kannalta helpommin hahmotettavissa, soveltuu tiedon etsintään SQL:ssä järjestys saadaan aikaan järjestysmääreellä order by sarake [ {asc[ending] desc[ending] }] [, ] ascending = nouseva järjestys, pienemmät arvot alussa (oletusjärjestys ellei mainita) descending = laskeva järjestys SQL- tuloksen järjestäminen Jos järjestysmääressä annetaan useita sarakkeita järjestetään rivit ensin ensimmäisenä annetun sarakkeen perusteella seuraavaksi ne rivit, joilla ensimmäisenä annetussa sarakkeessa on sama arvo järjestetään luettelon 2. sarakkeen perusteella seuraavaksi... Järjestys Order by A Order by A,B Order by A desc, B A B C D A B C D A B C D A B C D Harri Laine 3
4 SQL -järjestäminen Merkkitiedon järjestäminen saattaa olla järjestelmän asetuksista riippuvaa ja toimia eri järjestelmissä eri tavoin Esim. HY:n Oracle järjestää suomenkielisen aakkosjärjestyksen mukaisesti (V=W) eikä järjestäessään erottele isoja ja pieniä kirjaimia Usein järjestäminen tapahtuu kuitenkin merkin merkkikoodin mukaisesti Järjestäminen Opiskelijat pääaineittain opiskeluajan perusteella järjestettynä vanhimmasta nuorimpaan select paa_aine, aloitusvuosi, nimi from opiskelija order by paa_aine, aloitusvuosi; Järjestyksen määräämiseen käytettävien sarakkeiden on syytä olla tulostietolistan alussa (käyttöliittymätekniset syyt, ei SQL:n vaatimus) Jos kyselyn from osassa on useampia tauluja, muodostetaan näiden taulujen ristitulo, ellei where-osassa ole ehtoa, joka kytkisi rivit yhteen Jos where-osassa on rivit yhteenkytkevä ehto on kyseessä liitosoperaatio Harri Laine 4
5 CREATE TABLE kurssi ( koodi numeric(8) NOT NULL, nimi varchar(40) NOT NULL, opintoviikot numeric(5,1) NOT NULL, luennoija varchar(12) NOT NULL, PRIMARY KEY (koodi ), FOREIGN KEY (luennoija) REFERENCES opettaja) Kuka luennoi mitäkin kurssia: select kurssi.nimi, opettaja.nimi from opettaja, kurssi where luennoija=opetunnus order by kurssi.nimi; Liitos tehdään useimmiten vertaamalla taulun avainta toisessa taulussa olevaan siihen viittaavaan viiteavaimeen. Muunkinlaiset liitokset toki mahdollisia: Opiskelijat, jotka toimivat ehkä myös opettajina select opiskelija.nimi from opiskelija, opettaja where opiskelija.nimi=opettaja.nimi order by opiskelija.nimi; Taulujen järjestyksellä from osassa ei ole merkitystä kyselyn vastauksen kannalta sillä saattaa olla merkitystä kyselyn suoritusajan kannalta, mutta tämä on järjestelmäkohtaista Ehtojen järjestyksellä where-osassa ei ole merkitystä kyselyn vastauksen kannalta silläkin saattaa olla merkitystä kyselyn suoritusajan kannalta, mutta tämä on järjestelmäkohtaista Harri Laine 5
6 From-osassa voi olla useita tauluja Kaikki ne taulut, joiden dataa halutaan mukaan tulokseen on annettava from-osassa Tauluille voidaan from-osassa antaa tilapäinen kyselyn sisäinen nimi (alias, correlation name) from taulu [AS] alias liitettävillä tauluilla on usein samannimisiä sarakkeita, joten taulunimeä on käytettävä tarkenteena - alias voi olla lyhenne, joka vähentää kirjoitusvaivaa Jos sama taulu esiintyy from osassa useaan kertaan, on taulun esiintymät erotettava käyttämällä aliasta Esim.: Kurssiparit, joilla on sama luennoija select A.nimi, B.nimi from kurssi A, kurssi B where A.luennoija=B.luennoija and A.koodi<B.koodi order by A.nimi, B.nimi ehto A.koodi<B.koodi estää saman parin toistumisen eri järjestyksessä Vuoden 92 standardissa from-osaan sallittiin normaalien taulujen lisäksi myös kyselyiden tulostaulut ja liitostulokset (ei Oracle 7) from (alikysely) [[as] alias [( sarakeluettelo)] ] alikysely on normaali kysely sarakeluettelo uudelleennimeää alikyselyn tulossarakkeet tästä rakenteesta on hyötyä, jos halutaan yhdistää yksityiskohtaista tietoa ja yhteenvetotietoa, esimerkki myöhemmin yhteenvetotietojen yhteydessä Harri Laine 6
7 Liitostulokset from osassa: from taulu1 [<join type>]join taulu2 [ ON <liitosehdot>] <join type> = inner left outer right outer full outer Inner join on normaaliliitos (oletusarvo, jos join type-määrettä ei anneta) select kurssi.nimi, opettaja.nimi from opettaja join kurssi on luennoija=opetunnus order by kurssi.nimi Tämä on siis toinen tapa esittää liitos Jos kurssilla ei ole opettajaa, ei tulokseen tule mittään tietoa kurssista Ulkoliitokset ulkoliitoksella saadaan parittomaksi normaali-liitoksessa jäävät rivit mukaan tulokseen Kaikki kurssit, luennoijatietoineen: select kurssi.nimi, opettaja.nimi from kurssi left outer join luennoija on luennoija=opetunnus order by kurssi.nimi nyt luennoijattomatkin kurssit tulevat mukaan, luennoija.nimi saa arvon null select opettaja.nimi, kurssi.nimi from kurssi right outer join luennoija on luennoija=opetunnus order by opettaja.nimi näin saadaan kaikki opettajat, myös ne, jotka eivät luennoi Tyypillinen virhe liitoksissa on jättää jokin liitosehto pois, jolloin tuloksen rivijoukko tulee huomattvasti suuremmaksi kuin pitäisi jos from osassa on n kpl liitettäviä tauluja tarvitaan vähintään n-1 liitosehtoa. Taulujen liittäminen voi perustua useaan sarakkeeseen, jolloin ehtolausekkessa tarvittavien alkeisehtojen määrä voi moninkertaistua. Harri Laine 7
8 Yleensä kyselyt rakentuvat siten, että niissä on jokin keskeinen taulu johon, muita liitetään. Voi olla ettei tuosta keskeisestä taulusta tule mitään dataa tulokseksi. liitokset Keskeinen taulu SQL - liitokset CREATE TABLE harjoitusryhma ( kurssikoodi numeric(4) NOT NULL, ryhmanro numeric(2) NOT NULL, viikonpaiva varchar(12) NOT NULL, alkamisaika numeric(2) NOT NULL, sali varchar(12) NOT NULL, opettaja varchar(12) NOT NULL, PRIMARY KEY (kurssikoodi, ryhmanro), FOREIGN KEY (kurssikoodi) REFERENCES kurssi, FOREIGN KEY (opettaja) REFERENCES opettaja ) ; SQL - liitokset CREATE TABLE ilmoittautuminen ( kurssikoodi numeric(8) not null, ryhmanro numeric(2) not null, opisknro numeric(5) NOT NULL, ilm_aika date NOT NULL, PRIMARY KEY (opisknro, kurssikoodi), FOREIGN KEY (kurssikoodi, ryhmanro) REFERENCES harjoitusryhma, FOREIGN KEY (opisknro) REFERENCES opiskelija ) Harri Laine 8
9 SQL - liitokset Raportti kurssin Java ohjelmointi harjoitusryhmistä select H.ryhmanro rno, Ope.nimi ope, H.viikonpaiva, H.alkamisaika, O. Nimi opiskelija from Harjoitusryhma H, opettaja Ope, opiskelija O, ilmoittautuminen I, kurssi K where H.kurssikoodi=K.koodi and I.kurssikoodi=H.kurssikoodi and I.ryhmanro=H.ryhmanro and Ope.Opetunnus=H. Opettaja and I.Opisknro=O.onumero order by H.ryhmanro, O.nimi; SQL - liitokset ilmoittautuminen I.kurssikoodi=H.kurssikoodi and I.ryhmanro=H.ryhmanro harjoitusryhma I.Opisknro=O.onumero opiskelija Ope.Opetunnus=H. Opettaja opettaja H.kurssikoodi=K.koodi kurssi Alikyselyllä tarkoitetaan kyselyyn upotettua toista kyselyä. Upotettua kyselyä voidaan käyttää kyselyn from osassa mutta myös where osassa valintaehtojen operandina. On pidettävä mielessä, että alikyselykin tuottaa tuloksenaan taulun Alikyselyiden käyttöön valintaehdoissa on omia predikaatteja ja lisätarkenteita, jotka määrittelevät, miten ehdon operandia sovelletaan alikyselyn tulokseen Harri Laine 9
10 Vertailuoperaatio IN vertailuoperaatiossa a IN B operandi B on joukko, joten sen tilalle alikysely soveltuu suoraan a in (alikysely) on tosi, jos vakio a tai sarakkeen a arvo sisältyy alikyselyn tulokseen. Luennoivat opettajat: select nimi from opettaja where opetunnus in (select luennoija in kurssi) order by nimi; Luennoimattomat opettajat: select nimi from opettaja where opetunnus not in (select luennoija from kurssi) order by nimi; Standardin mukaan ja Oraclessa IN vertailun osapuolena voi olla myös sarakeyhdistelmä (Solidissa vain yksittäinen sarake). Harjoitusryhmät, joihin ei ole ilmoittautunut ketään select nimi, ryhmanro from kurssi, harjoitusryhma where kurssi.koodi=harjoitusryhma.kurssikoodi and (kurssikoodi, ryhmanro) not in (select kurssikoodi, ryhmanro from ilmoittautuminen) order by nimi, ryhmanro; Harri Laine 10
11 Muut vertailuoperaatiot ovat yksittäisten arvojen välisiä. Tällaisten osapuolina voi käyttää alikyselyä, jos on varmaa että kysely tuottaa tuloksenaan enintään yhden rivin. Tulee ajoaikainen virhe, jos ei tuotakaan. Tällaisia ovat tyypillisesti yhteenvetokyselyt (myöhemmin) Lisämääreillä SOME = ANY ja ALL voidaan yksittäisten arvojen vertailuun perustuvaa operaatiota soveltaa arvojoukoon: SOME = jokin joukon arvo toteuttaa ehdon ALL = kaikki joukon arvot toteuttavat ehdon Luennoivat opettajat: select nimi from opettaja where opetunnus = SOME (select luennoija from kurssi) order by nimi; = SOME on siis sama kuin IN Mistä kurssista saa eniten opintoviikkoja? select nimi from kurssi where opintoviikot >= ALL (select opintoviikot from kurssi) order by nimi; Yksittäisen arvon tyhjyyttä testataan IS NULL tai IS NOT NULL predikaateilla Alikyselyn tyhjyyden testaamiseen ovat tarjolla EXISTS ja NOT EXISTS predikaatit Exists (alikysely) on tosi, jos alikysely tuottaa ainakin yhden tulosrivin Not exists (alikysely) on tosi, jos vastaus on tyhjä eli ei yhtään riviä (ei tarjolla Solidissa) Kyselyn tyhjyyttä on mielekästä testata vain ns. kytkettyjen alikyselyjen yhteydessä Harri Laine 11
12 Aiemmissa esimerkeissä alikysely on ollut täysin riippumaton sen sisältävästä pääkyselystä (= sen voisi suorittaa erillisenä kyselynä ja sen tulos olisi sama kuin pääkyselyyn upotettuna = se ei viittaa mihinkään pääkyselyn elementtiin) Kytketyssä alikyselyssä tilanne on toinen: sitä ei voi suorittaa erillisenä, koska jokin siinä oleva valintaehto tai tulostiedon määritys käyttää hyväkseen pääkyselyn saraketta Luennoivat opettajat: select nimi from opettaja where exists (select luennoija from kurssi where luennoija= opettaja.opetunnus) order by nimi; Tässä alikysely suoritetaan jokaista opettajariviä kohden erikseen ja opettajarivi tulee tulokseen, jos alikyselyn tulos ei ole tyhjä. Luennoijat jotka pitävät harjoituksia kursseillaan Select O.nimi from opettaja O, kurssi K where O.opetunnus=K.luennoija and O.opetunnus in (select opettaja from harjoitusryhma where kurssikoodi=k.koodi); Select O.nimi from opettaja O, kurssi K where O.opetunnus=K.luennoija and exists (select A from harjoitusryhma where opettaja=o.opetunnus and kurssikoodi=k.koodi); Select O.nimi from opettaja O, kurssi K where O.opetunnus=K.luennoija and (O.opetunnus,K.koodi) in (select opettaja, kurssikoodi from harjoitusryhma ); Harri Laine 12
13 Ketjutus select nimi from opettaja where opetunnus in (select opettaja from harjoitusryhma where kurssikoodi in (select koodi from kurssi where nimi like Java% )); Java-alkuisten kurssien opettajien nimet. SQL - joukko-opin perusoperaatiot Kyselyjä voi yhdistää union (yhdiste), intersect (leikkaus) ja except (erotus) operaatioilla. Järjestysmääre koskee koko tulosta. Select [union intersect except] kysely order by...; union karsii toistuvat rivit Oraclessa except:n tilalla minus SQL - joukko-opin perusoperaatiot Opiskelijat, jotka ovat myös opettajia select nimi from opettaja intersect select nimi from opiskelija order by nimi; Harri Laine 13
Helsingin yliopisto, TKTL Tietokantojen perusteet, k 2000 SQL- osa Harri Laine 1. SQL-valintaehto. SQL-valintaehto.
DO NOT PRINTTHIS DOCUMENT SQL -valintaehto SQL-valintaehto CREATE TABLE opettaja ( opetunnus varchar(12) NOT NULL, nimi varchar(40) NOT NULL, puhelin varchar(12), tyohuone varchar(12), PRIMARY KEY (opetunnus)
Kyselyn yleisrakenne:
SQL kysely Kyselyn yleisrakenne: select tulostietomäärittely from taulukkeet [where valintaehdot] [group by ryhmitystekijät] [having ryhmärajoitteet] [order by järjestysperusta] Kysely tuottaa nimettömän
määritellä ja muokata tietokantaa ja sen käyttöoikeuksia virittää tietokannan talletusrakenteita hakea tietoa tietokannasta
SQL tietokantakieli SQL:llä voidaan... määritellä ja muokata tietokantaa ja sen käyttöoikeuksia virittää tietokannan talletusrakenteita hakea tietoa tietokannasta näytölle tai tiedostoon sovellusohjelman
Harjoitustehtävä 1. Harjoitustehtävä 2. Harjoitustehtävä 2. Harjoitustehtävä 2. Harjoitustehtävä 2. SQL kysely
Harjoitustehtävä 1 Puutarha Puutarhatunnus omistaja sijainti Vastuualue puutarhatunnus aluenumero maaperä, kosteus valaistus sijainti vastuutonttu Tonttu Tonttutunnus Istutus istutuspäivä paikka_alueella
määritellä ja muokata tietokantaa ja sen käyttöoikeuksia virittää tietokannan talletusrakenteita hakea tietoa tietokannasta
SQL tietokantakieli SQL:llä voidaan... määritellä ja muokata tietokantaa ja sen käyttöoikeuksia virittää tietokannan talletusrakenteita hakea tietoa tietokannasta näytölle tai tiedostoon sovellusohjelman
select tulostietomäärittely from taulukkeet [where valintaehdot] [group by ryhmitystekijät] [having ryhmärajoitteet] [order by järjestysperusta]
SQL kysely Kyselyn yleisrakenne: select tulostietomäärittely from taulukkeet [where valintaehdot] [group by ryhmitystekijät] [having ryhmärajoitteet] [order by järjestysperusta] Kysely tuottaa nimettömän
4.3.4 SQL kyselyt... 45
TIETOKANTOJEN PERUSTEET, OPETUSMONISTE OSA 3 SQL- KYSELYT Harri Laine 4.3.4 SQL kyselyt... 45 4.3.4.1 Tulostietomäärittely... 46 4.3.4.2 Viittaukset tauluihin ja sarakkeisiin... 49 4.3.4.3 Toistuvat tulosrivit...
Tietokantojen perusteet k2004helsingin yliopisto/tktl Tietokantojen perusteet, s 2005 SQL-perusteet. Harri Laine 1. SQL tietokantakieli
tietokantakieli :llä voidaan... määritellä ja muokata tietokantaa ja sen käyttöoikeuksia virittää tietokannan talletusrakenteita hakea tietoa tietokannasta näytölle tai tiedostoon sovellusohjelman käyttöön
Helsingin yliopisto/tktl Tietokantojen perusteet, s 2007 SQL:n perusteet. Harri Laine 1. SQL tietokantakieli. SQL tietokantakieli
SQL tietokantakieli Relaatiomalliin pohjautuvat tietokannat Perustana relaatiomallin mukainen näkemys tietojen rakenteesta ja käsittelystä Tietokantojen rakenteen määrittelyssä ja käsittelymahdollisuuksissa
Insert lauseella on kaksi muotoa: insert into taulu [(sarakenimet)] values (arvot)
SQL sisältää operaatiot tietokannan sisällön muodostamiseen ja ylläpitoon: insert - uusien rivien vienti tauluun delete - rivien poisto update - rivien muutos 1 Insert lauseella on kaksi muotoa: insert
SQL-kielen perusteet. Tietokantojen perusteet 4.4.2008
SQL-kielen perusteet Tietokantojen perusteet 4.4.2008 Sisällys Tietokannan käsittely ja ylläpito SQL tiedonmäärittelykielenä Tietokantataulun ja sen osien määrittely SQL tiedonkäsittelykielenä SQL-kysely
TIEDONHALLINTA - SYKSY Luento 10. Hannu Markkanen /10/12 Helsinki Metropolia University of Applied Sciences
TIEDONHALLINTA - SYKSY 2011 Kurssikoodi: Saapumisryhmä: Luento 10 TU00AA48-2002 TU10S1E Hannu Markkanen 14.-15.11.2011 9/10/12 Helsinki Metropolia University of Applied Sciences 1 SQL: Monen taulun kyselyt
Tietokantojen perusteet, syksy 1999 SQL- osa Harri Laine 1. SQL-yhteenvetofunktiot. SQL-yhteenvetofunktiot
DO NOT PRINT THIS DOCUMENT SQL:ssä joukko yhteenvetofunktioita (aggregate function, koostefunktio) AVG keskiarvo MIN pienin arvo (minimi) MAX suurin arvo (maksimi) SUM summa COUNT lukumäärä Yhteenvetofunktioita
Helsingin yliopisto, tktl DO Tietokantojen perusteet, kevät 2000 SQL- osa Harri Laine 1. SQL-yhteenvetofunktiot. SQL-yhteenvetofunktiot
DO NOT PRINT THIS DOCUMENT SQL:ssä joukko yhteenvetofunktioita (aggregate function, koostefunktio) AVG keskiarvo MIN pienin arvo (minimi) MAX suurin arvo (maksimi) SUM summa COUNT lukumäärä Yhteenvetofunktioita
Helsingin yliopisto, tktl DO Tietokantojen perusteet, kevät 2000 SQL- osa Harri Laine 1. SQL-yhteenvetofunktiot. SQL-yhteenvetofunktiot
DO NOT PRINT THIS DOCUMENT SQL:ssä joukko yhteenvetofunktioita (aggregate function, koostefunktio) AVG keskiarvo MIN pienin arvo (minimi) MAX suurin arvo (maksimi) SUM summa COUNT lukumäärä Yhteenvetofunktioita
5 SQL TIETOKANTAKIELI...33
5 SQL TIETOKANTAKIELI...33 5.1 SQL TIETOKANTA...34 5.2 SQL:N KIRJOITUSASU...36 5.3 SQL MÄÄRITTELYKIELENÄ...36 5.3.1 Käyttäjät...36 5.3.2 Oikeudet...37 5.3.3 Kaaviot ja taulut...38 5.3.4 Taulujen rakenteen
SQL-perusteet, SELECT-, INSERT-, CREATE-lauseet
SQL-perusteet, SELECT-, INSERT-, CREATE-lauseet A271117, Tietokannat Teemu Saarelainen teemu.saarelainen@kyamk.fi Lähteet: Leon Atkinson: core MySQL Ari Hovi: SQL-opas TTY:n tietokantojen perusteet-kurssin
SELECT-lauseen perusmuoto
SQL: Tiedonhaku SELECT-lauseen perusmuoto SELECT FROM WHERE ; määrittää ne sarakkeet, joiden halutaan näkyvän kyselyn vastauksessa sisältää
SQL - STRUCTURED QUERY LANGUAGE
SQL Peruskomentoja SQL - STRUCTURED QUERY LANGUAGE SQL on tietokantojen käsittelyyn kehitetty kieli Esimerkkejä kielellä hoidettavistaa toiminnoista: Tietokannan rakenteen määrittely ja muuttaminen Kyselyt
Liitokset - haut useaan tauluun
Liitokset Liitokset - haut useaan tauluun Tavallisin liitos on valintaliitos ehtona =,!=, yhtäläisyysliitos (=) yleisin (vrt. Inner join) taulut liitetään toisiinsa yleensä avaimilla (perus-
Yhdiste, leikkaus, erotus ym.
Yhdiste, leikkaus, erotus ym. SQL tarjoaa myös relaatioalgebran operaatiot yhdiste, leikkaus, erotus Näissä operaatioissa taulujen on oltava samarakenteisia, ts. niissä on oltava samantyyppiset vastinsarakkeet.
Esimerkki. pankkien talletus- ja lainatietokanta: Yhdiste, leikkaus, erotus ym. Leikkaus (intersect) Yhdiste (Union) Erotus (except/minus) Leikkaus
Yhdiste, leikkaus, erotus ym. SQL tarjoaa myös relaatioalgebran operaatiot yhdiste, leikkaus, erotus Näissä operaatioissa taulujen on oltava samarakenteisia, ts. niissä on oltava samantyyppiset vastinsarakkeet.
Hakukyselyt: SELECT * FROM taulu WHERE sarake1 = Malli Nimi [WHERE sarake1 LIKE M% ] [WHERE BETWEEN ehto1 AND ehto2] [WHERE sarake1 IN/= (alikysely)]
Tällä viikolla Kertaus SQL-asioista jatketaan SQL-tekstifuntio-harjoituksia tehdään pelifirman tietokannasta ER-malli MySQL:llä, tarkastellaan mallin toimivuutta ja korjataan, jos korjattavaa löytyy, tehdään
Helsingin yliopisto/ tktl DO Tietokantojen perusteet, s 2000 Relaatioalgebra 14.9.2000. Harri Laine 1. Relaatioalgebra
DO NOT PRINT THIS DOCUMENT operaatiot, joilla relaatioista voidaan muodostaa uusia relaatioita joukko opin perusoperaatiot yhdiste, erotus, ristitulo, leikkaus erityisiä relaatioalgebran operaatioita projektio,
Relaation tyhjyyden testaaminen
Tulostaulun tyhjyyden testaaminen Luettele ne asiakkaat, joilla on sekä talletus että laina -konttorissa. (Leikkaus!) useita mahdollisia toteutustapoja INTERSECT sisäkysely sisäkysely + tulostaulun tyhjyyden
HAAGA-HELIA Heti-09 1 (12) ICT05 Tiedonhallinta ja Tietokannat O.Virkki Näkymät
HAAGA-HELIA Heti-09 1 (12) Näkymät Näkymät... 2 Eri tyyppisiä relaatioita... 2 Taulu - Tallennettu relaatio... 2 Tulosrelaatio - Kyselyn tulos... 2 Näkymä - Virtuaalirelaatio... 2 Näkymien määrittely...
CSE-A1200 Tietokannat
CSE-A1200 Tietokannat 22.3.2016 CSE-A1200 Tietokannat 22.3.2016 1 / 35 Oppimistavoitteet: tämän luennon jälkeen Osaat tehdä SQL:llä kyselyitä, jotka käyttävät hyväkseen toisen kyselyn tuloksia (alikyselyt).
HELIA TIKO-05 1 (15) ICT03D Tieto ja tiedon varastointi Räty, Virkki 25.10.2006
HELIA TIKO-05 1 (15) SQL / DML 3 Liitos...2 SQL-92:n join operaatio...4 SQL-89:n join operaatio:...5 Karteesinen tulo... 10 Ulkoliitos (Outer join)... 11 Vasemmanpuoleinen ulkoliitos... 12 Oikeanpuoleinen
Relaatioalgebra. Kyselyt:
Relaatioalgebra Relaatiomalliin liittyy malli tietokannan käsittelystä Tietokannasta pitää pystyä hakemaan tietoa ja toisaalta tietokantaa on ylläpidettävä Tietokannan käsittelyn malli relaatioalgebra
HELIA 1 (14) Outi Virkki Tiedonhallinta
HELIA 1 (14) Luento Näkymät... 2 Relaatiotyypit... 2 Taulu - Tallennettu relaatio... 3 Näkymä - Virtuaalirelaatio... 3 Tulosrelaatio - Kyselyn tulos... 3 Otetaulut - Tauluun tallennettu kyselyn tulos...
HELIA TIKO-05 1 (17) ICT03D Tieto ja tiedon varastointi Räty, Virkki
HELIA TIKO-05 1 (17) SQL / DML 4 Alikyselyt...2 Joukko-operaatiot...7 Yhdiste, unioni...8 Leikkaus...9 Erotus... 10 Tietokannan datan muokkaus... 11 Lisäys... 11 Yhden rivin lisääminen... 12 Useamman rivin
Kirjoita kuhunkin erilliseen vastauspaperiin kurssin nimi, tentin päiväys, oma nimesi, syntymäaikasi ja nimikirjoituksesi.
Helsingin yliopisto, Tietojenkäsittelytieteen laitos Tietokantojen perusteet, kurssikoe 4.3.2015, H. Laine Tehtävien mukana jaetaan sql-syntaksin tiivistelmä. Kirjoita kuhunkin erilliseen vastauspaperiin
Relaatioalgebra. Relaatioalgebra. Relaatioalgebra. Relaatioalgebra - erotus (set difference) Kyselyt:
Relaatiomalliin liittyy malli tietokannan käsittelystä Tietokannasta pitää pystyä hakemaan tietoa ja toisaalta tietokantaa on ylläpidettävä Tietokannan käsittelyn malli relaatioalgebra määrittelee operaatiot,
CSE-A1200 Tietokannat
CSE-A1200 Tietokannat 23.2.2016 CSE-A1200 Tietokannat 23.2.2016 1 / 36 Oppimistavoitteet: tämän luennon jälkeen Tunnet SQL:n perusteet ja osaat tehdä yksinkertaisia SQL-kyselyitä, esimerkiksi hakea relaatiosta
Kyselyt: Lähtökohtana joukko lukuja Laskukaava kertoo miten luvuista lasketaan tulos soveltamalla laskentaoperaatioita
Relaatioalgebra Relaatiomalliin liittyy malli tietokannan käsittelystä Tietokannasta pitää pystyä hakemaan tietoa ja toisaalta tietokantaa on ylläpidettävä Tietokannan käsittelyn malli relaatioalgebra
joukko operaatioita, joilla relaatioista voidaan muodostaa uusia relaatioita joukko opin perusoperaatiot yhdiste, erotus, ristitulo, leikkaus
DO NOT PRINT THIS DOCUMENT joukko operaatioita, joilla relaatioista voidaan muodostaa uusia relaatioita joukko opin perusoperaatiot yhdiste, erotus, ristitulo, leikkaus erityisiä relaatioalgebran operaatioita
OUTER JOIN se vanha kunnon kaveri
OUTER JOIN se vanha kunnon kaveri Ulkoliitoksia on kolmenlaisia Left -> vasemmasta taulusta otetaan ehdot täyttävät rivit ja yhdistetään oikeanpuoleiseen tauluun jos rivi löytyy - nested loop join Right
D B. Kyselypuut ja ekvivalenssi
Kyselypuut ja ekvivalenssi Sisäisessä esityksessä kyselyt esitetään kyselypuuna lehdissä taulut juuressa lopputulos välisolmuina suoritettavat operaatiot s=select p=project j=join p (teos.nimi, kirjanro)
Helsingin yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos (H.Laine) Tietokantojen perusteet. Liitteenä: Tiivistelmä SQL-syntaksista
Helsingin yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos 26.2.2014 (H.Laine) Tietokantojen perusteet Liitteenä: Tiivistelmä SQL-syntaksista Kirjoita jokaiseen erilliseen vastausarkkiin kurssin nimi, tenttipäivä,
TIEDONHALLINTA - SYKSY Luento 8. Saapumisryhmä: Pasi Ranne /9/13 Helsinki Metropolia University of Applied Sciences
TIEDONHALLINTA - SYKSY 2011 Kurssikoodi: Saapumisryhmä: Luento 8 XX00AA79-3013 TU12S2 Pasi Ranne 25.9.2013 25/9/13 Helsinki Metropolia University of Applied Sciences 1 Harjoitustyö Harjoitustöiden tilanne
SQL - Tietokannan ylläpito. SQL - Tietokannan ylläpito. SQL - Tietokannan ylläpito. SQL - Tietokannan ylläpito. SQL - Tietokannan ylläpito
SQL sisältää operaatiot tietokannan sisällön muodostamiseen ja ylläpitoon: insert - uusien rivien vienti tauluun delete - rivien poisto update - rivien muutos Insert lauseella on kaksi muotoa: insert into
2. Haet työntekijöiden tiedot etunimen mukaan nousevasti järjestettyinä. (ORDER BY) SELECT * FROM employees ORDER BY firstname ASC;
Tällä viikolla Kotitehtävien läpikäynti SQL-harjoituksia, osa 1 Jatketaan Pelifirman tietovaraston suunnittelua: tietotyyppien kertaus, taulun luonti ER-kaavioon, taulun luonti kaavion avulla tietokantaan,
Tällä viikolla. Kotitehtävien tarkistus Upotettu SQL Indeksi-harjoitus täydennetään pelifirman tietokantamallia SQL-tehtäviä
Tällä viikolla Kotitehtävien tarkistus Upotettu SQL Indeksi-harjoitus täydennetään pelifirman tietokantamallia SQL-tehtäviä Seuraavissa harjoituksissa käytetään tukkukauppa-kantaa. 1. Hae kaikki toimittajat
HELIA TIKO-05 1 (22) ICT03D Tieto ja tiedon varastointi E.Räty, O.Virkki 9.3.2010
HELIA TIKO-05 1 (22) SQL SQL... 2 Historiaa... 2 Standardit... 3 Käyttö... 4 Sql-komentojen kirjoittaminen... 5 DDL... 7 Tietokantaobjektien määrittely... 7 SQL:n tietotyypit... 8 Eheyssääntöjen määrittely...
4.1 Yleistä SQL:stä 4.2 SQL-lauseet 4.3 DML: datan hallinta 4.4 DDL: rakenteen määrittäminen 4.5 DCL: valtuuttaminen 4.6 TxCL: tapahtumanhallinta
Luku 4 SQL 4.1 Yleistä SQL:stä 4.2 SQL-lauseet 4.3 DML: datan hallinta 4.4 DDL: rakenteen määrittäminen 4.5 DCL: valtuuttaminen 4.6 TxCL: tapahtumanhallinta ITKA204 kevät 2016 1 4.1 Yleistä SQL:stä Structured
Helsingin yliopisto/ tktl D Tietokantojen perusteet, s 2000 Relaatioalgebra. Harri Laine 1. Relaatioalgebra.
Tietokantaoperaatiot tiedon haku kyselyt miten märitellään haettava tieto ylläpito-operaatiot lisäys, poisto, muuttaminen Kyselyt: lähtökohtana tietokannan tila joukkona relaatioita kyselyn tuloksena yksi
HELIA 1 (14) Outi Virkki Tiedonhallinta
HELIA 1 (14) Luento SQL... 2 Historiaa... 2 Standardit... 3 Käyttö... 4 DDL... 5 Tietokantaobjektien määrittely... 5 SQL:n tietotyypit... 6 Eheyssääntöjen määrittely... 9 Indeksin määrittely... 11 Syntaksikuvaukset...
Helsingin yliopisto, Tietojenkäsittelytieteen laitos Tietokantojen perusteet, , H.Laine
Helsingin yliopisto, Tietojenkäsittelytieteen laitos Tietokantojen perusteet, 3.5.2007, H.Laine Kirjoita kuhunkin erilliseen vastauspaperiin kurssin nimi, oma nimesi, syntymäaikasi ja nimikirjoituksesi
FROM-lausekkeessa voidaan määritellä useampi kuin yksi taulu, josta tietoja haetaan: Tuloksena on taululistassa lueteltujen taulujen rivien
Monen taulun kyselyt FROM-lausekkeessa voidaan määritellä useampi kuin yksi taulu, josta tietoja haetaan: SELECT FROM Tuloksena on taululistassa lueteltujen taulujen rivien karteesinen
HELIA SQL-harjoituksia 1(1) atk72d Versiopvm: 24.3.2003
HELIA SQL-harjoituksia 1(1) SQL-HARJOITUKSIA Takkulan taulut Takkulan opiston relaatiotietokannan rakenne on seuraava: OPPILAS oppilasnro etunimi sukunimi syntpvm AINE lahiosoite ainenro postinro kurssikerta
Tietokantojen perusteet, s 1999 SQL- osa Harri Laine 1. SQL -ohjelmistojen markkinaosuuksia SQL. SQL - historiaa. SQL - standardointi
SQL SQL:llä voidaan... määritellä ja muokata tietokantaa ja sen käyttöoikeuksia virittää tietokannan talletusrakenteita hakea tietoa tietokannasta näytölle tai tiedostoon sovellusohjelman käyttöön tehdä
Harjoitustehtävä 1. Harjoitustehtävän 1 ratkaisu. Harjoitustehtävä 1. Relaatioalgebra -liitokset (join) Liitos
Harjoitustehtävän 1 ratkaisu Tonttu( tonttutunnus, nimi) Puutarha( puutarhatunnus, omistaja, sijainti ) Vastuualue ( puutarhatunnus->puutarha, aluenumero, maaperä, kosteus, valaistus, sijainti, vastuutonttu
CS-A1150 Tietokannat CS-A1150 Tietokannat / 39
CS-A1150 Tietokannat 20.2.2018 CS-A1150 Tietokannat 20.2.2018 1 / 39 Oppimistavoitteet: tämän luennon jälkeen Tunnet SQL:n perusteet ja osaat tehdä yksinkertaisia SQL-kyselyitä, esimerkiksi hakea relaatiosta
Relaatiotietokantojen perusteista. Harri Laine Helsingin yliopisto
Harri Laine Helsingin yliopisto Suosion syy? Yksinkertaisuus vähän käsitteitä helppo hahmottaa Selkeä matemaattinen perusta ei tulkintaongelmia kuten esim. UML:ssä teoria käytäntö kaavio: R(A 1 :D 1, A
Tietokanta projektin alussa: create table kurssin_tila ( NOT NULL VARCHAR2(60) create table kurssin_tyyppi ( create table opintojakson_tyyppi (
Tietokanta projektin alussa: kurssin_tila ( TILA kurssin_ ( TYYPPI NOT NULL VARCHAR2(1), VARCHAR2(30) NOT NULL VARCHAR2(1), VARCHAR2(30) opintojakson_ ( TYYPPI NOT NULL VARCHAR2(1), VARCHAR2(30) opintojakson_taso
Tällä viikolla. Kotitehtävien läpikäynti Aloitetaan Pelifirman tietovaraston suunnittelu Jatketaan SQL-harjoituksia
Tällä viikolla Kotitehtävien läpikäynti Aloitetaan Pelifirman tietovaraston suunnittelu Jatketaan SQL-harjoituksia 1.) Mainitse tietokonepelistä (kuvitteellisesta tai todellisesta) esimerkkitilanteita,
Kirjoita jokaiseen erilliseen vastauspaperiin kurssin nimi, tenttipäivä, oma nimesi (selkeästi), opiskelijanumerosi ja nimikirjoituksesi
Helsingin yliopisto, Tietojenkäsittelytieteen laitos Tietokantojen perusteet, kurssikoe 29.2.2012 (vastauksia) Liitteenä on tiivistelmä SQL-syntaksista Kirjoita jokaiseen erilliseen vastauspaperiin kurssin
SQL. ! nykystandardi SQL3 eli SQL'99. ! CREATE TABLE, ALTER TABLE ja DROP TABLE. ! CREATE VIEW ja DROP VIEW. ! CREATE INDEX ja DROP INDEX
SQL - perusteet SQL - yleistä Esa Salmikangas InMics SE Oy versio 16.6.2003 SQL - perusteet 1 SQL - perusteet 2 SQL Structured Query Language SQL on tietokantojen käsittelyyn kehitetty kieli yleisimmät
Opettajana Mika Sorsa, mika.sorsa@koudata.fi, HAMK:n ammatillisen opettajakoulutuksen opetusharjoittelija
Opettajana Mika Sorsa, mika.sorsa@koudata.fi, HAMK:n ammatillisen opettajakoulutuksen opetusharjoittelija Opintojaksolla: keskitytään relaatiotietokantojen teoriaan ja toimintaan SQL-kieli kyselykielenä
Opiskeluoikeuksien maaran tiedonkeruu
Opiskeluoikeuksien maaran tiedonkeruu Määrittely Opinto-oikeuksista tarvitaan seuraavat tiedot: Tieto jokaisesta yksittäisestä opinto-oikeudesta ja kytkentä niistä opinto-oikeuksista jotka ovat samalla
CSE-A1200 Tietokannat
CSE-A1200 Tietokannat 29.3.2016 CSE-A1200 Tietokannat 29.3.2016 1 / 40 Oppimistavoitteet: tämän luennon jälkeen Tiedät, miten tietokannan relaatioiden (taulujen) määrittelyt kirjoitetaan SQL:llä. Osaat
TIEDONHALLINTA - SYKSY Luento 11. Hannu Markkanen /10/12 Helsinki Metropolia University of Applied Sciences
TIEDONHALLINTA - SYKSY 2011 Kurssikoodi: Saapumisryhmä: Luento 11 TU00AA48-2002 TU10S1E Hannu Markkanen 22.11.2011 9/10/12 Helsinki Metropolia University of Applied Sciences 1 Indeksit Indeksit Taulun
Tietokannat. CREATE TABLE table(col1,col2,... ); Luo uuden taulun. CREATE TABLE opiskelijat(opnumero,etunimi,sukunimi);
Tietokannat SQL-peruskomentojen pikaopas CREATE TABLE table(col1,col2,... ); Luo uuden taulun. CREATE TABLE opiskelijat(opnumero,etunimi,sukunimi); INSERT INTO table VALUES(val1,val2,... ); Lisää tauluun
Tietokannat II -kurssin harjoitustyö
Tietokannat II -kurssin harjoitustyö Jyri Lehtonen (72039), jkoleh@utu.fi Azad Hajipour (72187), azhaji@utu.fi 10.6.2007 Sisältö 1. Tietokannan kuvaus... 1 1.1 Tietokannan rakenne... 1 1.2 Relaatiokaava
Tietokantakurssit / TKTL
Tietokantakurssit / TKTL Tietokantojen perusteet - tietokannan käyttö: SQL, sovellukset Tietokannan hallinta - tietokannanhallintajärjestelmän ominaisuuksia: tallennusrakenteet kyselyjen toteutus tapahtumien
TIETOKANTOJEN PERUSTEET MARKKU SUNI
TIETOKANTOJEN PERUSTEET MARKKU SUNI SQL - KIELI TIETOJEN MUOKKAUS MARKKU SUNI Tarkastellaan tauluissa olevien tietojen muokkausta muokkauskäskyjä: INSERT UPDATE DELETE Kysymys kuuluu: Voiko tietoja muokata
7.11.2006. Helsingin yliopisto/tktl Kyselykielet, s 2006 Relaatiokalkyylit. Harri Laine 1
perusteita - relaatiokalkyylit perusteita - relaatiokalkyylit Relaatioalgebra on luonteeltaan proseduraalinen tapa käsitellä tietoa. Tiedon haetaan sarjaksi järjestettyjen operaatioiden avulla. Edellä
Helsingin yliopisto/tktl Kyselykielet, s 2006 Optimointi Harri Laine 1. Kyselyn optimointi. Kyselyn optimointi
Miksi optimoidaan Relaatiotietokannan kyselyt esitetään käytännössä SQLkielellä. Kieli määrittää halutun tuloksen, ei sitä miten tulos muodostetaan (deklaratiivinen kyselykieli) Tietokannan käsittelyoperaatiot
D B. Tietokannan hallinta kertaus
TKHJ:n pääkomponentit metadata TKHJ:ssä Tiedostojen käsittely puskurien rooli tiedostokäsittelyssä levymuistin rakenne ja käsittely mistä tekijöistä hakuaika muodostuu jonotus jos useita samanaikaisia
SQL:N PERUSTEET MARKKU SUNI
SQL:N PERUSTEET MARKKU SUNI Relaatiomallisen tietokannan käsittely Tietojen saanti, talletus ja päivitys tapahtuu SQL-kielellä Yhtä operaatiota sanotaan kyselyksi (query) Kyselyjä voidaan laittaa peräkkäin
Tietokannat. CREATE TABLE table(col1,col2,... ); Luo uuden taulun. CREATE TABLE opiskelijat(opnumero,etunimi,sukunimi);
Tietokannat SQL-peruskomentojen pikaopas CREATE TABLE table(col1,col2,... ); Luo uuden taulun. CREATE TABLE opiskelijat(opnumero,etunimi,sukunimi); INSERT INTO table VALUES(val1,val2,... ); Lisää tauluun
HELIA 1 (15) Outi Virkki Tiedonhallinta
HELIA 1 (15) Luento Suorituskyvyn optimointi... 2 Tiedonhallintajärjestelmän rakenne... 3 Suunnittele... 4 SQL-komentojen viritys... 5 Tekninen ympäristö... 6 Fyysisen tason ratkaisut... 7 Indeksit...
Kuva 7.2 vastaustaulu harjoitukseen 7.2
Harjoitus 7. Lataa tiedosto http://users.metropolia.fi/~pasitr/opas/ran13b/data/ran13b.zip levylle Z: ja pura se. Kun olet tehnyt kaikki seuraavat 17 tehtävää palauta Tuubiin harjoituksen 7 vastauksena
SQL:N PERUSTEET MARKKU SUNI
SQL:N PERUSTEET MARKKU SUNI Vertailuoperaattorit Vertailuoperaattorit vertailevat lausekkeiden arvoja Vertailu palauttaa jonkin kolmesta arvosta: TRUE Tosi FALSE Falski, väärä NULL Tuntematon JOS vertailuehtona
4.3.1 SQL tietokanta SQL:n kirjoitusasu SQL määrittelykielenä... 36
TIETOKANTOJEN PERUSTEET, OPETUSMONISTE OSA 2 SQL- TIETOKANNAN RAKENNE JA MÄÄRITTELYT Harri Laine 4.3 SQL TIETOKANTAKIELI... 33 4.3.1 SQL tietokanta... 34 4.3.2 SQL:n kirjoitusasu... 36 4.3.3 SQL määrittelykielenä...
HAAGA-HELIA TIKO-05 1 (19) ICT23a Tietokannan suunnittelu ja toteutus O.Virkki 4.9.2008
HAAGA-HELIA TIKO-05 1 (19) Relaatiomalli Relaatiomalli... 2 Peruskäsitteet... 3 Relaatio... 5 Attribuutti ja arvojoukko... 6 Monikko... 7 Säännöt... 8 Yksilön eheyssääntö ja Pääavain... 9 Viite-eheyssääntö
Makrojen mystinen maailma lyhyt oppimäärä
Makrojen mystinen maailma lyhyt oppimäärä Makrot osana SAS-teknologiaa Yleiskuva Jouni Javanainen Aureolis lyhyesti Aureolis on jatkuvia Business Intelligence -palveluita tuottava asiantuntijaorganisaatio
Kirjasto Relaatiotietokannat Kevät 2001. Auvinen Annemari Niemi Anu Passoja Jonna Pulli Jari Tersa Tiina
Kirjasto Kevät 2001 Auvinen Annemari Niemi Anu Harjoitustyö 7.4.2001 Sisällysluettelo 1. Yleiskuvaus... 3 2. Vaatimukset... 3 2.1. Toiminnalliset... 3 2.1.1. Sisäänkirjautuminen... 3 2.1.2. Nimikkeiden
Yleinen SQL. Yleinen SQL. SQL:n kehitys
.ppt Yleinen sivu 1 Yleinen :n kehitys sivu 2... kokeiluja 1970 E F Codd: A Relational Model of Data for Large Shared Data Banks - Relational View on Data, relaatioalgebra, normalisointi 1974-79 Berkeley
Koostefunktiot. Viisi standardifunktiota: Esim. montako henkilöä on henkilo-taulussa:
Funktiot Koostefunktiot Viisi standardifunktiota: AVG -- keskiarvo MIN -- pienin arvo MAX -- suurin arvo SUM -- summa COUNT-- lukumäärä Esim. montako henkilöä on henkilo-taulussa: SELECT Count(*) AS Lkm
Metropolia ammattikorkeakoulu TU00BS : ICT-teknologiaosaaminen Tuntitehtävät 5 Pasi Ranne
Osoitteessa http://users.metropolia.fi/~pasitr/2015-2016/tu00bs69-3001/tt/05/kanta ovat taulujen Henk (kuva A), Proj (kuva B) ja Prhe (kuva C) luontilauseet ja sisällön lisäyslauseet. Tee phpmyadmin-ohjelmalla
Tiedonhallinnan perusteet. Viikko 1 Jukka Lähetkangas
Tiedonhallinnan perusteet Viikko 1 Jukka Lähetkangas Kurssilla käytävät asiat Tietokantojen toimintafilosofian ja -tekniikan perusteet Tiedonsäilönnän vaihtoehdot Tietokantojen suunnitteleminen internetiä
2. Käsiteanalyysi ja relaatiomalli
2. Käsiteanalyysi ja relaatiomalli lehtori Pasi Ranne Metropolia ammattikorkeakoulu E-mail: pasi.ranne@metropolia.fi sivu 1 Tietokannan suunnitteluprosessin osat sivu 2 Käsiteanalyysi ER-mallinnus, tietomallinnus
Tehtävä 1. Tietojen lisääminen, poistaminen, päivittäminen ja tulostaminen
Esimerkki: Tehtävä 1. Tietojen lisääminen, poistaminen, päivittäminen ja tulostaminen Luo tietokanta Koulu. Tietokantaan lisätään 3 taulua. Kurssit-taulu: kurssiid not null primary key INTEGER aineid not
3. Taulujen määrittely ja muuttaminen
3. Taulujen määrittely ja muuttaminen DDL: Taulujen luonti, muutos ja poisto DML: taulujen tietojen ylläpito Tapahtumien (transaktioiden) hallinta Näkymät, synonyymit ja muut tietokantaobjektit Taulujen
3. TAULUJEN MÄÄRITTELY JA MUUTTAMINEN
3. TAULUJEN MÄÄRITTELY JA MUUTTAMINEN DDL: TAULUJEN LUONTI, MUUTOS JA POISTO DML: TAULUJEN TIETOJEN YLLÄPITO TAPAHTUMIEN (TRANSAKTIOIDEN) HALLINTA NÄKYMÄT, SYNONYYMIT JA MUUT TIETOKANTAOBJEKTIT TAULUJEN
CS-A1150 Tietokannat CS-A1150 Tietokannat / 43
CS-A1150 Tietokannat 27.3.2018 CS-A1150 Tietokannat 27.3.2018 1 / 43 Oppimistavoitteet: tämän luennon jälkeen Tiedät, miten tietokannan relaatioiden (taulujen) määrittelyt kirjoitetaan SQL:llä. Osaat päivittää
Tietokantojen perusteet k2004helsingin yliopisto/tktl Tietokantojen perusteet, s 2005 relaatiomalli Harri Laine 1.
Relaatiotietokannat Relaatiomalli Perustana rakennetason tietomalli (the relational model of data) perusteoria: E.F.Codd 1970 ensimmäiset kaupalliset toteutukset 70-luvun lopulla yleistynyt 80-luvun lopulla
Näkymät ja tiedon suojaus
HELIA TIKO-05 1 (23) Näkymät ja tiedon suojaus Näkymät...2 Eri tyyppisiä relaatioita...2 Taulu - Tallennettu relaatio...2 Tulosrelaatio - Kyselyn tulos...2 Työtaulut - Väliaikaisiksi luodut taulut...2
Treenitietokannan suunnitteludokumentti
Treenitietokannan suunnitteludokumentti 1 Johdanto 1.1 Järjestelmän tarkoitus Järjestelmän tarkoituksena on luoda Yliopiston Taido Ry:n treenien vetäjille ja treeneissä kävijöille toimiva ympäristö, jossa
Tietokantojen suunnittelu, relaatiokantojen perusteita
Tietokantojen suunnittelu, relaatiokantojen perusteita A277, Tietokannat Teemu Saarelainen teemu.saarelainen@kyamk.fi Lähteet: Leon Atkinson: core MySQL Ari Hovi: SQL-opas TTY:n tietokantojen perusteet-kurssin
Tietokannat II -kurssin harjoitustyö
Tietokannat II -kurssin harjoitustyö Olli Opiskelija (123), olli.opiskelija@foo.fi Maija Mallioppilas (321), maija.mallioppilas@foo.fi 13.3. 2007 1 Sisältö 1 Tietokannan kuvaus 3 1.1 Tietokannan rakenne..................................
1 YLEISTÄ (KS) SQL-TRAINER - KUVAUS NYKYISESTÄ JÄRJESTELMÄSTÄ (HL,KS) JATKOKEHITYKSEN VAATIMUKSET (HL,KS)...7
SISÄLLYS 1 YLEISTÄ (KS)...1 1.1 PROJEKTIN HENKILÖT...1 1.2 PROJEKTIMENETELMÄ JA KÄYTETTÄVÄT TYÖKALUT...1 2 SQL-TRAINER - KUVAUS NYKYISESTÄ JÄRJESTELMÄSTÄ (HL,KS)...2 2.1 OHJELMAN TOIMINTA...2 2.2 OHJELMAN
Opintopiiritehtävä 3: Verkkohuutokauppa
Opintopiiritehtävä 3: Verkkohuutokauppa Jarmo Vestola, Tommi Voss, Perttu Määttä, Tia Määttänen, Satu Salekari, Henry Kari Helsingin yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos Tietokantojen perusteet -kurssi
Tiedonhallinnan perusteet. H11 Ovien ja kulun valvontajärjestelmän tietokanta
Tiedonhallinnan perusteet H11 Ovien ja kulun valvontajärjestelmän tietokanta Nimi: Mikko Haapanen Opiskelijanumero: 0900568 Ryhmä: T09L Työ tehty: 15.3.2010 Mikko Haapanen 15.3.2010 1(7) 1. Asiakasvaatimukset
Hohde Consulting 2004
Luento 5: XQuery AS-0.110 XML-kuvauskielten perusteet Janne Kalliola XQuery XQuery uudet funktiot sekvenssit muuttujat Iterointi järjestys suodatus järjestäminen Ehtorakenteet Muita toimintoja www.hohde.com
Joko tunnet nämän Oracle10g SQL:n piirteet? Kari Aalto Saariston IT
Joko tunnet nämän Oracle10g SQL:n piirteet? Kari Aalto Saariston IT Agenda Regular Expression - funktiot Case-insensitive Sort Case-insensitive Seach Merge muutokset Tree-walking in 10g DML Returning Values
OpenOffice.org Base 3.1.0
OpenOffice.org Base 3.1.0 Sisällysluettelo 1 Tietokannan luominen...1 2 Taulukon eli taulun luominen...3 3 Kysely...9 4 Raportti...14 1 Tietokannan luominen Tietokanta on kokoelma tietoja, joilla on yhteys
HELIA 1 (12) Outi Virkki Tiedonhallinta 4.11.2000
HELIA 1 (12) Luento 4.3 Eheyssäännöt (Integrity Constraints)... 2 Eheyden valvonta... 3 Yksilön eheyssääntö... 4 Viite-eheyssäännöt... 5 Arvojoukkoeheyssäännöt... 8 Null-arvoista... 10 Sovelluskohtaiset
HELIA 1 (15) Outi Virkki Tietokantasuunnittelu 13.11.2000
HELIA 1 (15) Luento 2.7 Toiminnallisuutta tietokantaan... 2 Deklaratiivinen eheysvalvonta... 2 Proseduraalinen eheysvalvonta... 3 Eheysvalvonnan suunnittelusta... 4 Sääntöjen määrittely... 4 Toteutusvaihtoehdot...