Helsingin yliopisto/tktl Kyselykielet, s 2006 Relaatiokalkyylit. Harri Laine 1

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "7.11.2006. Helsingin yliopisto/tktl Kyselykielet, s 2006 Relaatiokalkyylit. Harri Laine 1"

Transkriptio

1 perusteita - relaatiokalkyylit perusteita - relaatiokalkyylit Relaatioalgebra on luonteeltaan proseduraalinen tapa käsitellä tietoa. Tiedon haetaan sarjaksi järjestettyjen operaatioiden avulla. Edellä todettiin, että operaatiot voidaan järjestää eri tavoin ja saada sama tulos. Operaatiosarjan muodostus on aika vaikeaa Kyselyn tuloksen määrittelyyn laskentajärjestystä kiinnittämättä on teoreettiseksi pohjaksi kehitetty relaatiokalkyylejä Kalkyyleissä esitetään määritelmällisesti (declarative), millainen tulos täyttää halutun tietotarpeen Relaatiomallin kyselykielten teoriapohjaksi on tarjottu kahta erityyppistä relaatiokalkyyliä: Rivimuuttujiin pohjautuvaa rivikalkyyliä (tuple relational calculus) ja Sarakemuuttujiin perustuvaa sarakekalkyyliä (domain relational calculus) Kummankin pohjalta on kehitetty käytännön kyselykieliä Kumpikin perustuu predikaatilogiikkaan 1 2 Rivikalkyylissä kyselykielen keskeisiä rakenneosia ovat rivimuuttujat (tuple variable) Rivimuuttujan arvoalue on jokin relaatio, ts se voi saada arvokseen minkä tahansa kyseisen relaation rivin Tyypillinen rivikalkyylin kysely on muotoa {t cond(t)} eli tuloksen muodostavat ehdon cond täyttävät monikot. Ehdossa esitellään, minkä relaation monikosta on kyse. Lisäksi voidaan antaa muita vaatimuksia. Esimerkiksi Hae kaikki Teokset, jotka on painettu vuonna 2006 esitettäisiin {t Teos(t) and t.painovuosi=2006} (Huom: tässä käytetään teoksen Elmasri&Navathe käyttämää esitystapaa Silberschatz:in tapa on vähän monimutkaisempi) Ehto Teos(t) määrittelee muuttujan t arvoalueeksi (range) relaation Teos Ehto t.painovuosi=2006 antaa lisäehdon t.painovuosi viittaa attribuutin painovuosi arvoon rivillä t 3 4 Jos halutaan mukaan tulokseen vain osa relaation attribuuteista, nämä voidaan luetella {t.nimi, t.kustantaja Teos(t) and t.painovuosi=2006} (* Silberschatzin käyttämässä tavassa ei voida luetella *) Kyselyn tuloksen muodostavat niiltä riveiltä poimitut arvot, joiden kohdalla annettu ehto on tosi. Rivikalkyylin kyselyn yleinen muoto on {t 1.A 1,t 2.A 2,,t n.a n Cond(t 1,t 2,,t n,t n+1, t n+m )} t 1,t 2,,t n,t n+1, t n+m ovat rivimuuttujia Kukin A i on t i :n viittaaman relaation attribuutti 5 6 Harri Laine 1

2 Cond on kaava, jonka atomeja ovat. Muuttujaesittelyt R(t i ) : tosi, jos muuttujan arvona R:n monikko Vertailut t i.a i Θ t j.a j tai t i.a j Θ c, missä Θ on vertailuoperaattori <,>,<=,>=,!= ja c on jokin vakio Kaava muodostuu yhdestä tai useammasta atomista, jotka on liitetty toisiinsa loogisilla operaattoreilla and, or ja not (,, ) Kaavaan voi lisäksi sisältyä kvanttoreita: Olemassaolokvanttori ( t) (on olemassa t) ja Universaalikvanttori ( t) (kaikille t) Jos F on kaava, jossa t on vapaa muuttuja, niin ( t) (F) on kaava, joka on tosi, jos kaava F on tosi kun t:n arvoksi on sijoitettu jokin tietokannan monikko. 7 8 Jos F on kaava, jossa t on vapaa muuttuja, niin ( t)(f) on kaava, joka on tosi, jos kaava F on tosi kaikilla t:n arvoksi kelpaavilla monikoilla. Muuttuja t on vapaa (free) ellei sitä ole sidottu (bound) millään kvanttorilla k.nimi= Database design [k on vapaa] ( k) (k.teosnumero=h.teostunnus) [k on sidottu, h on vapaa] Kurssi(knro,kurssinimi,taso, ) Materiaali(kurssi->Kurssi,kirjanro->Teos, tyyppi, ) Kurssin Kyselykielet oheishakemistona käytettävien kirjojen tunnukset? {m.kirjanro Materiaali(m) and ( k) (Kurssi(k) and m.kurssi=k.knro and m.tyyppi= oheislukemisto and k.kurssinimi= Kyselykielet )} 9 10 Rivikalkyylin lausekkeessa kaikkien vapaiden muuttujien pitää esiintyä tulostietomäärittelyssä ( palkin vasemmalla puolella). Millä kurssilla ja mihin tarkoitukseen käytetään Database Management nimistä teosta? {k.kurssinimi, m.tyyppi Kurssi(k) and Materiaali(m) and m.kurssi=k.knro and (( t) (Teos(t) and t.kirjanro=m.kirjanro and t.nimi= Database Management ))} Kyselyssä voi olla useita rivimuuttujia, jotka viittaavat saman relaation monikoihin {p.nimi Työntekijä(p) and ( a) (Työntekijä(a) and a.pomo=p.ttnro and a.ttnro=190)} Luettele kirjat, joita käytetään jollain aineopintotason kurssilla {t.nimi Teos(t) and (( k) ( m) (Kurssi(k) and Materiaali(m) and m.kurssi=k.knro and m.kirjanro=t.kirjanro and k.taso= aineopinnot ))} Harri Laine 2

3 Anna niiden teosten tunnukset, joita ei käytetä millään kursseilla {t.knro Teos(t) and not (( m) (Materiaali(m) and m.kirjanro=t.knro)) } (= Ei ole olemassa materiaaliriviä, jossa esiintyisi) Toisin: {t.knro Teos(t) and (( m)(not(materiaali(m)) or not (m.kirjanro=k.knro)))} Universaalikvanttori on vaikea käytettävä toisaalta myös tarpeeton Muunnossääntöjä: ( x)(p(x)) = not ( x)(not (Px)) ( x)((px)) = not ( x)(not P(x)) ( x)(p(x) and Q(x)) = not( x)(not (P(x)) or not (Q(x))) muitakin on Käytettäessä kvanttoreita ja negaatiota pitää varmistua siitä, että lausekkeet ovat järkeviä Turvallinen lauseke (safe expression) tuottaa tarkoin määritellyn äärellisen joukon monikkoja tulokseksi {t not Kurssi(t)} ei ole turvallinen karkaa Kurssi relaation ulkopuolelle eikä tulos ole äärellinen On osoitettu, että relatioalgebra ja rivikalkyyli ovat ilmaisuvoimaltaan samat eli mikä tahansa kysely joka voidaan esittää relaatioalgebralla voidaan esittää rivikalkyylillä ja päinvastoin. Kieltä, jonka ilmaisuvoima on vähintään relaatioalgebran tasoa kutsutaan relationaalisesti täydelliseksi (relationally complete) SQL-kielen teoriaperustana on rivikalkyyli Tulostiedot määritellään kuten kalkyylissä From-osassa esitellään vapaat ja olemassaolokvantifioidut muuttujat Explisiittisesti muutujan saa näkyviin käyttämällä muotoa from table as alias, muuten taulun nimi toimii samalla rivimuuttujana Where-osa vastaa kalkyylin ehto-osaa SQL ei kuitenkaan ole puhdas rivikalkyylin toteutus mukana algebran operaatioita, alikyselyt, yhteenvedot, yms. aikanaan SQL:n kilpailijana ollut QUEL (Ingres) oli puhtaampi rivikalkyylikieli Sarakekalkyyli (domain relational calculus) on vaihtoehtoinen formaali malli relaatiomallin määritelmälliselle kyselykielelle. Sarakekalkyyli kehitettiin käytännön kyselyympäristön (Query By Example, QBE) pohjalta luvuilla julkaistiin paljon vertailututkimuksia, joissa QBE ja sarakekalkyyli todettiin helppokäyttöisemmäksi kuin SQL ja rivikalkyyli. Kummatkin päihittivät tässä suhteessa relaatioalgebran Harri Laine 3

4 Sarakekalkyylissä perusero rivikalkyyliin on sarakemuuttujien käyttö (domain variable) Sarakemuuttuja saa arvokseen yksittäisiä sarakkeen arvojoukkoon kuuluvia arvoja. Sarakekalkyylin kyselylauseke on muotoa {x 1,x 2,,x n Kaava muodostuu atomeista, joita ovat riviesittelyt R(x 1,x 2,,x j ), missä R on relaation nimi ja x i :t sarakemuuttujia.tämä on tosi, jos monikko <x 1,x 2,,x j > kuuluu relaatioon R Vertailut x i Θ x j tai x i Θ c, missä Θ on vertailuoperaattori <,>,<=,>0,!= ja c on jokin vakio Cond(x 1,x 2,,x n,x n+1,x n+2,,x n+m )} x i ovat sarakemuuttujia ja cond on kaava Kuten rivikalkyylissä voi sarakekalkyylissä yhdistää atomeja loogisilla operaattoreilla ja käyttää kvanttoreita. Teos(kirjanro,nimi,painovuosi,kustantaja) Kurssi(knro,kurssinimi,taso) Materiaali(kurssi->Kurssi,kirjanro->Teos, tyyppi) Kurssin Kyselykielet oheishakemistona käytettävien kirjojen tunnukset? {m ( k)(( t)(( i) (( n) (( y) (Materiaali(k,m,t) and Kurssi(i,n,y) and k=i and t= oheislukemisto and n= Kyselykielet )))))} usein käytetään erilaisia lyhennemerkintojä lausekkeen luettavuuden helpottamiseksi {m ( k,t,i,n,y) (Materiaali(k,m,t) and Kurssi(i,n,y) and k=i and t= oheislukemisto and n= Kyselykielet )} (Silberschatz: Jätetään olemassaolokvanttori toistamatta) Käytetään ei väliä (esim _ ) muuttujia ilman esittelyä, jos muuttujat eivät osallistu vertailuihin {m ( k,t,i,n) (Materiaali(k,m,t) and Kurssi(i,n,_) and k=i and t= oheislukemisto and n= Kyselykielet )} Muuttujina voi toki käyttää luettavampia nimiä, esimerkiksi sarakenimiä {kirjanro ( kurssi,tyyppi,knro,nimi) (Materiaali(kurssi,kirjanro,tyyppi) and Kurssi(knro,nimi,_) and kurssi=knro and tyyppi= oheislukemisto and nimi= Kyselykielet )} Harri Laine 4

5 Millä kurssilla ja mihin tarkoitukseen käytetään Database Management nimistä teosta? {knimi, tyyppi ( knro,taso,kurssi,kirja, tnro,tnimi,pv,kust nimi) (Kurssi(knro,knimi,taso) and Materiaali(kurssi,kirja,tyyppi) and kurssi=knro and Teos(tnro,tnimi,pv,kust) and tnro=kirja and tnimi= Database Management )} Tyontekijä(ttnro, nimi, pomo, muuta) {ttnimi, pomonimi ( joku,ttnro, pomo, isopomo, muuta, else) (Työntekijä(joku,ttnimi,pomo,muuta) and Työntekija(ttnro,pomonimi,isopomo, else) and pomo=ttnro)} Anna niiden teosten tunnukset, joita ei käytetä millään kursseilla {tunnus ( nimi,pv,kust) (Teos(tunnus,nimi,pv,kust) and not (( k,m,t) (Materiaali(k,m,t) and tunnus=m))) } (= Ei ole olemassa materiaaliriviä, jossa esiintyisi) Toisin: {tunnus ( nimi,pv,kust) (Teos(tunnus,nimi,pv,kust) (( kirja,kurssi,tyyppi) (not(materiaali(kurssi,kirja,tyyppi)) or not (tunnus=kirja)))} Sarakekalkyyliin perustuvista kielistä tunnetuin on Query By Example, jonka pohjalta sarakekalkyyli kehitettiin sille teoriataustaksi QBE on graafinen kieli. Se perustuu taulupohjien (skeleton) käyttöön Taulupohja on taulukko, jossa näkyvät taulun sarakkeet Esimerkiksi Hae kaikki Teokset, jotka on painettu vuonna Tulosta kirjanumero ja nimi. P. P Vakioarvoihin peustuvat ehdot suoraan pohjalle oikeaan sarakkeeseen (2006) tulostusvaatimus P. tuplat voidaan jättää lisämääreellä ALL. (P.ALL.) Harri Laine 5

6 Tulosta koko rivi: P yhdistäminen muuttujilla (kurssit, jotka ovat samalla tasolla kuin Kyselykielet) Kyselykielet P. Kyselykielet P. oheishakemisto Kurssin Kyselykielet oheishakemistona käytettävien kirjojen tunnukset? _y Database Management _kn Perus tai aineopintokurssit P. _y _tp Result kurssinimi tyyppi P. _kn _tp tulostaulu conditions =perus or =aine Millä kurssilla ja mihin tarkoitukseen käytetään Database Management nimistä teosta? Anna niiden teosten tunnukset, joita ei käytetä millään kursseilla Kirja josta on vähintään 2 painosta P._y _y P. _y _y Harri Laine 6

Relaatiomalli ja -tietokanta

Relaatiomalli ja -tietokanta Relaatiomalli ja -tietokanta > Edgar. F. (Ted) Codd, IBM, 1969 < A Relational Model of Data for Large Shared Data Banks Communications of the ACM, Vol. 13, No. 6, June 1970, pp. 377-387. > 70-luvun lopulla

Lisätiedot

SQL-perusteet, SELECT-, INSERT-, CREATE-lauseet

SQL-perusteet, SELECT-, INSERT-, CREATE-lauseet SQL-perusteet, SELECT-, INSERT-, CREATE-lauseet A271117, Tietokannat Teemu Saarelainen teemu.saarelainen@kyamk.fi Lähteet: Leon Atkinson: core MySQL Ari Hovi: SQL-opas TTY:n tietokantojen perusteet-kurssin

Lisätiedot

CSE-A1200 Tietokannat

CSE-A1200 Tietokannat CSE-A1200 Tietokannat 23.2.2016 CSE-A1200 Tietokannat 23.2.2016 1 / 36 Oppimistavoitteet: tämän luennon jälkeen Tunnet SQL:n perusteet ja osaat tehdä yksinkertaisia SQL-kyselyitä, esimerkiksi hakea relaatiosta

Lisätiedot

HELIA 1 (17) Outi Virkki Tiedonhallinta

HELIA 1 (17) Outi Virkki Tiedonhallinta HELIA 1 (17) Luento 4.1 Looginen suunnittelu... 2 Relaatiomalli... 3 Peruskäsitteet... 4 Relaatio... 6 Relaatiokaava (Relation schema)... 6 Attribuutti ja arvojoukko... 7 Monikko... 8 Avaimet... 10 Avain

Lisätiedot

Esimerkki. pankkien talletus- ja lainatietokanta: Yhdiste, leikkaus, erotus ym. Leikkaus (intersect) Yhdiste (Union) Erotus (except/minus) Leikkaus

Esimerkki. pankkien talletus- ja lainatietokanta: Yhdiste, leikkaus, erotus ym. Leikkaus (intersect) Yhdiste (Union) Erotus (except/minus) Leikkaus Yhdiste, leikkaus, erotus ym. SQL tarjoaa myös relaatioalgebran operaatiot yhdiste, leikkaus, erotus Näissä operaatioissa taulujen on oltava samarakenteisia, ts. niissä on oltava samantyyppiset vastinsarakkeet.

Lisätiedot

SELECT-lauseen perusmuoto

SELECT-lauseen perusmuoto SQL: Tiedonhaku SELECT-lauseen perusmuoto SELECT FROM WHERE ; määrittää ne sarakkeet, joiden halutaan näkyvän kyselyn vastauksessa sisältää

Lisätiedot

Yhdiste, leikkaus, erotus ym.

Yhdiste, leikkaus, erotus ym. Yhdiste, leikkaus, erotus ym. SQL tarjoaa myös relaatioalgebran operaatiot yhdiste, leikkaus, erotus Näissä operaatioissa taulujen on oltava samarakenteisia, ts. niissä on oltava samantyyppiset vastinsarakkeet.

Lisätiedot

Kyselyt: Lähtökohtana joukko lukuja Laskukaava kertoo miten luvuista lasketaan tulos soveltamalla laskentaoperaatioita

Kyselyt: Lähtökohtana joukko lukuja Laskukaava kertoo miten luvuista lasketaan tulos soveltamalla laskentaoperaatioita Relaatioalgebra Relaatiomalliin liittyy malli tietokannan käsittelystä Tietokannasta pitää pystyä hakemaan tietoa ja toisaalta tietokantaa on ylläpidettävä Tietokannan käsittelyn malli relaatioalgebra

Lisätiedot

Relaatioalgebra. Kyselyt:

Relaatioalgebra. Kyselyt: Relaatioalgebra Relaatiomalliin liittyy malli tietokannan käsittelystä Tietokannasta pitää pystyä hakemaan tietoa ja toisaalta tietokantaa on ylläpidettävä Tietokannan käsittelyn malli relaatioalgebra

Lisätiedot

Helsingin yliopisto/ tktl DO Tietokantojen perusteet, s 2000 Relaatioalgebra 14.9.2000. Harri Laine 1. Relaatioalgebra

Helsingin yliopisto/ tktl DO Tietokantojen perusteet, s 2000 Relaatioalgebra 14.9.2000. Harri Laine 1. Relaatioalgebra DO NOT PRINT THIS DOCUMENT operaatiot, joilla relaatioista voidaan muodostaa uusia relaatioita joukko opin perusoperaatiot yhdiste, erotus, ristitulo, leikkaus erityisiä relaatioalgebran operaatioita projektio,

Lisätiedot

Relaatioalgebra. Relaatioalgebra. Relaatioalgebra. Relaatioalgebra - erotus (set difference) Kyselyt:

Relaatioalgebra. Relaatioalgebra. Relaatioalgebra. Relaatioalgebra - erotus (set difference) Kyselyt: Relaatiomalliin liittyy malli tietokannan käsittelystä Tietokannasta pitää pystyä hakemaan tietoa ja toisaalta tietokantaa on ylläpidettävä Tietokannan käsittelyn malli relaatioalgebra määrittelee operaatiot,

Lisätiedot

TIEDONHALLINTA - SYKSY Luento 10. Hannu Markkanen /10/12 Helsinki Metropolia University of Applied Sciences

TIEDONHALLINTA - SYKSY Luento 10. Hannu Markkanen /10/12 Helsinki Metropolia University of Applied Sciences TIEDONHALLINTA - SYKSY 2011 Kurssikoodi: Saapumisryhmä: Luento 10 TU00AA48-2002 TU10S1E Hannu Markkanen 14.-15.11.2011 9/10/12 Helsinki Metropolia University of Applied Sciences 1 SQL: Monen taulun kyselyt

Lisätiedot

joukko operaatioita, joilla relaatioista voidaan muodostaa uusia relaatioita joukko opin perusoperaatiot yhdiste, erotus, ristitulo, leikkaus

joukko operaatioita, joilla relaatioista voidaan muodostaa uusia relaatioita joukko opin perusoperaatiot yhdiste, erotus, ristitulo, leikkaus DO NOT PRINT THIS DOCUMENT joukko operaatioita, joilla relaatioista voidaan muodostaa uusia relaatioita joukko opin perusoperaatiot yhdiste, erotus, ristitulo, leikkaus erityisiä relaatioalgebran operaatioita

Lisätiedot

CSE-A1200 Tietokannat

CSE-A1200 Tietokannat CSE-A1200 Tietokannat 22.3.2016 CSE-A1200 Tietokannat 22.3.2016 1 / 35 Oppimistavoitteet: tämän luennon jälkeen Osaat tehdä SQL:llä kyselyitä, jotka käyttävät hyväkseen toisen kyselyn tuloksia (alikyselyt).

Lisätiedot

SQL-kielen perusteet. Tietokantojen perusteet 4.4.2008

SQL-kielen perusteet. Tietokantojen perusteet 4.4.2008 SQL-kielen perusteet Tietokantojen perusteet 4.4.2008 Sisällys Tietokannan käsittely ja ylläpito SQL tiedonmäärittelykielenä Tietokantataulun ja sen osien määrittely SQL tiedonkäsittelykielenä SQL-kysely

Lisätiedot

Tietokannan eheysrajoitteet ja niiden määrittäminen SQL-kielellä

Tietokannan eheysrajoitteet ja niiden määrittäminen SQL-kielellä hyväksymispäivä arvosana arvostelija Tietokannan eheysrajoitteet ja niiden määrittäminen SQL-kielellä Tuomas Husu Helsinki 20.2.2010 HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Sisältö i 1 Johdanto

Lisätiedot

Kyselyn yleisrakenne:

Kyselyn yleisrakenne: SQL kysely Kyselyn yleisrakenne: select tulostietomäärittely from taulukkeet [where valintaehdot] [group by ryhmitystekijät] [having ryhmärajoitteet] [order by järjestysperusta] Kysely tuottaa nimettömän

Lisätiedot

Helsingin yliopisto/ tktl D Tietokantojen perusteet, s 2000 Relaatioalgebra. Harri Laine 1. Relaatioalgebra.

Helsingin yliopisto/ tktl D Tietokantojen perusteet, s 2000 Relaatioalgebra. Harri Laine 1. Relaatioalgebra. Tietokantaoperaatiot tiedon haku kyselyt miten märitellään haettava tieto ylläpito-operaatiot lisäys, poisto, muuttaminen Kyselyt: lähtökohtana tietokannan tila joukkona relaatioita kyselyn tuloksena yksi

Lisätiedot

SQL:N PERUSTEET MARKKU SUNI

SQL:N PERUSTEET MARKKU SUNI SQL:N PERUSTEET MARKKU SUNI Relaatiomallisen tietokannan käsittely Tietojen saanti, talletus ja päivitys tapahtuu SQL-kielellä Yhtä operaatiota sanotaan kyselyksi (query) Kyselyjä voidaan laittaa peräkkäin

Lisätiedot

Insert lauseella on kaksi muotoa: insert into taulu [(sarakenimet)] values (arvot)

Insert lauseella on kaksi muotoa: insert into taulu [(sarakenimet)] values (arvot) SQL sisältää operaatiot tietokannan sisällön muodostamiseen ja ylläpitoon: insert - uusien rivien vienti tauluun delete - rivien poisto update - rivien muutos 1 Insert lauseella on kaksi muotoa: insert

Lisätiedot

13. Loogiset operaatiot 13.1

13. Loogiset operaatiot 13.1 13. Loogiset operaatiot 13.1 Sisällys Loogiset operaatiot AND, OR, XOR ja NOT. Operaatioiden ehdollisuus. Bittioperaatiot. Loogiset operaatiot ohjausrakenteissa. Loogiset operaatiot ja laskentajärjestys.

Lisätiedot

HELIA 1 (14) Outi Virkki Tiedonhallinta

HELIA 1 (14) Outi Virkki Tiedonhallinta HELIA 1 (14) Luento Näkymät... 2 Relaatiotyypit... 2 Taulu - Tallennettu relaatio... 3 Näkymä - Virtuaalirelaatio... 3 Tulosrelaatio - Kyselyn tulos... 3 Otetaulut - Tauluun tallennettu kyselyn tulos...

Lisätiedot

Harjoitustehtävä 1. Harjoitustehtävä 2. Harjoitustehtävä 2. Harjoitustehtävä 2. Harjoitustehtävä 2. SQL kysely

Harjoitustehtävä 1. Harjoitustehtävä 2. Harjoitustehtävä 2. Harjoitustehtävä 2. Harjoitustehtävä 2. SQL kysely Harjoitustehtävä 1 Puutarha Puutarhatunnus omistaja sijainti Vastuualue puutarhatunnus aluenumero maaperä, kosteus valaistus sijainti vastuutonttu Tonttu Tonttutunnus Istutus istutuspäivä paikka_alueella

Lisätiedot

FROM-lausekkeessa voidaan määritellä useampi kuin yksi taulu, josta tietoja haetaan: Tuloksena on taululistassa lueteltujen taulujen rivien

FROM-lausekkeessa voidaan määritellä useampi kuin yksi taulu, josta tietoja haetaan: Tuloksena on taululistassa lueteltujen taulujen rivien Monen taulun kyselyt FROM-lausekkeessa voidaan määritellä useampi kuin yksi taulu, josta tietoja haetaan: SELECT FROM Tuloksena on taululistassa lueteltujen taulujen rivien karteesinen

Lisätiedot

Liitokset - haut useaan tauluun

Liitokset - haut useaan tauluun Liitokset Liitokset - haut useaan tauluun Tavallisin liitos on valintaliitos ehtona =,!=, yhtäläisyysliitos (=) yleisin (vrt. Inner join) taulut liitetään toisiinsa yleensä avaimilla (perus-

Lisätiedot

T Kevät 2009 Logiikka tietotekniikassa: perusteet Laskuharjoitus 8 (Predikaattilogiikka )

T Kevät 2009 Logiikka tietotekniikassa: perusteet Laskuharjoitus 8 (Predikaattilogiikka ) T-79.3001 Kevät 2009 Logiikka tietotekniikassa: perusteet Laskuharjoitus 8 (Predikaattilogiikka 10.3. 11.4) 26. 30.3. 2009 Ratkaisuja demotehtäviin Tehtävä 10.5 Allaolevat kolme graafia pyrkivät selventämään

Lisätiedot

SQL - STRUCTURED QUERY LANGUAGE

SQL - STRUCTURED QUERY LANGUAGE SQL Peruskomentoja SQL - STRUCTURED QUERY LANGUAGE SQL on tietokantojen käsittelyyn kehitetty kieli Esimerkkejä kielellä hoidettavistaa toiminnoista: Tietokannan rakenteen määrittely ja muuttaminen Kyselyt

Lisätiedot

HAAGA-HELIA Heti-09 1 (12) ICT05 Tiedonhallinta ja Tietokannat O.Virkki Näkymät

HAAGA-HELIA Heti-09 1 (12) ICT05 Tiedonhallinta ja Tietokannat O.Virkki Näkymät HAAGA-HELIA Heti-09 1 (12) Näkymät Näkymät... 2 Eri tyyppisiä relaatioita... 2 Taulu - Tallennettu relaatio... 2 Tulosrelaatio - Kyselyn tulos... 2 Näkymä - Virtuaalirelaatio... 2 Näkymien määrittely...

Lisätiedot

Tietokantojen suunnittelu, relaatiokantojen perusteita

Tietokantojen suunnittelu, relaatiokantojen perusteita Tietokantojen suunnittelu, relaatiokantojen perusteita A277, Tietokannat Teemu Saarelainen teemu.saarelainen@kyamk.fi Lähteet: Leon Atkinson: core MySQL Ari Hovi: SQL-opas TTY:n tietokantojen perusteet-kurssin

Lisätiedot

select tulostietomäärittely from taulukkeet [where valintaehdot] [group by ryhmitystekijät] [having ryhmärajoitteet] [order by järjestysperusta]

select tulostietomäärittely from taulukkeet [where valintaehdot] [group by ryhmitystekijät] [having ryhmärajoitteet] [order by järjestysperusta] SQL kysely Kyselyn yleisrakenne: select tulostietomäärittely from taulukkeet [where valintaehdot] [group by ryhmitystekijät] [having ryhmärajoitteet] [order by järjestysperusta] Kysely tuottaa nimettömän

Lisätiedot

Helsingin yliopisto/tktl DO Tietokantojen perusteet, s 2000 Relaatiomallin peruskäsitteet Harri Laine 1. Relaatiotietokannat DONOTP

Helsingin yliopisto/tktl DO Tietokantojen perusteet, s 2000 Relaatiomallin peruskäsitteet Harri Laine 1. Relaatiotietokannat DONOTP RINT THIS DOCUM ENT Relaatiotietokannat DONOTP Relaatiomalli Perustana rakennetason tietomalli relaatiomalli (the relational model of data) perusteoria: Codd 1970 ensimmäiset kaupalliset toteutukset 70-luvun

Lisätiedot

T Kevät 2006 Logiikka tietotekniikassa: perusteet Laskuharjoitus 8 (opetusmoniste, kappaleet )

T Kevät 2006 Logiikka tietotekniikassa: perusteet Laskuharjoitus 8 (opetusmoniste, kappaleet ) T-79.3001 Kevät 2006 Logiikka tietotekniikassa: perusteet Laskuharjoitus 8 (opetusmoniste, kappaleet 2.3 3.4) 21. 24.3.2006 1. Olkoon R kaksipaikkainen predikaattisymboli, jonka tulkintana on relaatio

Lisätiedot

Alkuarvot ja tyyppimuunnokset (1/5) Alkuarvot ja tyyppimuunnokset (2/5) Alkuarvot ja tyyppimuunnokset (3/5)

Alkuarvot ja tyyppimuunnokset (1/5) Alkuarvot ja tyyppimuunnokset (2/5) Alkuarvot ja tyyppimuunnokset (3/5) Alkuarvot ja tyyppimuunnokset (1/5) Aiemmin olemme jo antaneet muuttujille alkuarvoja, esimerkiksi: int luku = 123; Alkuarvon on oltava muuttujan tietotyypin mukainen, esimerkiksi int-muuttujilla kokonaisluku,

Lisätiedot

Tietokannan hallinta. Kevät 2004 Jan Lindström R&G Chapter 1

Tietokannan hallinta. Kevät 2004 Jan Lindström R&G Chapter 1 Tietokannan hallinta Kevät 2004 Jan Lindström R&G Chapter 1 Tietokannan hallinta 1. Johdanto (käsitteitä) 2. Tietokannan talletusrakenteet 3. Tietokannan hakemistorakenteet 4. Kyselyiden käsittely ja optimointi

Lisätiedot

Tiedonhallinnan perusteet. Viikko 1 Jukka Lähetkangas

Tiedonhallinnan perusteet. Viikko 1 Jukka Lähetkangas Tiedonhallinnan perusteet Viikko 1 Jukka Lähetkangas Kurssilla käytävät asiat Tietokantojen toimintafilosofian ja -tekniikan perusteet Tiedonsäilönnän vaihtoehdot Tietokantojen suunnitteleminen internetiä

Lisätiedot

Relaatiotietokantojen perusteista. Harri Laine Helsingin yliopisto

Relaatiotietokantojen perusteista. Harri Laine Helsingin yliopisto Harri Laine Helsingin yliopisto Suosion syy? Yksinkertaisuus vähän käsitteitä helppo hahmottaa Selkeä matemaattinen perusta ei tulkintaongelmia kuten esim. UML:ssä teoria käytäntö kaavio: R(A 1 :D 1, A

Lisätiedot

HAAGA-HELIA heti09 1 (27) ICT05 Tiedonhallinta ja tietokannat O.Virkki 19.1.2010. Relaatiomalli

HAAGA-HELIA heti09 1 (27) ICT05 Tiedonhallinta ja tietokannat O.Virkki 19.1.2010. Relaatiomalli HAAGA-HELIA heti09 1 (27) Relaatiomalli Relaatiomalli... 2 Peruskäsitteet... 3 Relaatio... 5 Attribuutti ja arvojoukko... 6 Monikko... 7 Säännöt... 8 Arvojoukkoeheyssääntö... 8 Pääavain ja yksilön eheyssääntö...

Lisätiedot

Helsingin yliopisto, TKTL Tietokantojen perusteet, k 2000 SQL- osa Harri Laine 1. SQL-valintaehto. SQL-valintaehto.

Helsingin yliopisto, TKTL Tietokantojen perusteet, k 2000 SQL- osa Harri Laine 1. SQL-valintaehto. SQL-valintaehto. DO NOT PRINTTHIS DOCUMENT SQL -valintaehto SQL-valintaehto CREATE TABLE opettaja ( opetunnus varchar(12) NOT NULL, nimi varchar(40) NOT NULL, puhelin varchar(12), tyohuone varchar(12), PRIMARY KEY (opetunnus)

Lisätiedot

Helsingin yliopisto, Tietojenkäsittelytieteen laitos Tietokantojen perusteet, , H.Laine

Helsingin yliopisto, Tietojenkäsittelytieteen laitos Tietokantojen perusteet, , H.Laine Helsingin yliopisto, Tietojenkäsittelytieteen laitos Tietokantojen perusteet, 3.5.2007, H.Laine Kirjoita kuhunkin erilliseen vastauspaperiin kurssin nimi, oma nimesi, syntymäaikasi ja nimikirjoituksesi

Lisätiedot

Harjoitustehtävä 1. Harjoitustehtävän 1 ratkaisu. Harjoitustehtävä 1. Relaatioalgebra -liitokset (join) Liitos

Harjoitustehtävä 1. Harjoitustehtävän 1 ratkaisu. Harjoitustehtävä 1. Relaatioalgebra -liitokset (join) Liitos Harjoitustehtävän 1 ratkaisu Tonttu( tonttutunnus, nimi) Puutarha( puutarhatunnus, omistaja, sijainti ) Vastuualue ( puutarhatunnus->puutarha, aluenumero, maaperä, kosteus, valaistus, sijainti, vastuutonttu

Lisätiedot

HELIA TIKO-05 1 (15) ICT03D Tieto ja tiedon varastointi Räty, Virkki 25.10.2006

HELIA TIKO-05 1 (15) ICT03D Tieto ja tiedon varastointi Räty, Virkki 25.10.2006 HELIA TIKO-05 1 (15) SQL / DML 3 Liitos...2 SQL-92:n join operaatio...4 SQL-89:n join operaatio:...5 Karteesinen tulo... 10 Ulkoliitos (Outer join)... 11 Vasemmanpuoleinen ulkoliitos... 12 Oikeanpuoleinen

Lisätiedot

CS-A1150 Tietokannat CS-A1150 Tietokannat / 34

CS-A1150 Tietokannat CS-A1150 Tietokannat / 34 CS-A1150 Tietokannat 7.2.2017 CS-A1150 Tietokannat 7.2.2017 1 / 34 Oppimistavoitteet: tämän luennon jälkeen Tiedät, mitä tarkoitetaan relaatioalgebralla. Osaat tehdä erilaisia kyselyitä relaatioalgebran

Lisätiedot

MS-A0401 Diskreetin matematiikan perusteet Yhteenveto, osa I

MS-A0401 Diskreetin matematiikan perusteet Yhteenveto, osa I MS-A0401 Diskreetin matematiikan perusteet Yhteenveto, osa I G. Gripenberg Aalto-yliopisto 30. syyskuuta 2015 G. Gripenberg (Aalto-yliopisto) MS-A0401 Diskreetin matematiikan perusteet Yhteenveto, 30.

Lisätiedot

Johdanto Javaan ja tietokantojen käsittelyyn Java Database Connectivity (JDBC)

Johdanto Javaan ja tietokantojen käsittelyyn Java Database Connectivity (JDBC) HAAGA-HELIA ICT1TA006: Ohjelmointi 1 /5 Johdanto Javaan ja tietokantojen käsittelyyn Java Database Connectivity (JDBC) (Lähteet: Oracle java jdbc Tutorial, Arvo Lipitsäinen: Tietokannan käsittely JDBC:n

Lisätiedot

HOJ Haja-aiheita. Ville Leppänen. HOJ, c Ville Leppänen, IT, Turun yliopisto, 2012 p.1/10

HOJ Haja-aiheita. Ville Leppänen. HOJ, c Ville Leppänen, IT, Turun yliopisto, 2012 p.1/10 HOJ Haja-aiheita Ville Leppänen HOJ, c Ville Leppänen, IT, Turun yliopisto, 2012 p.1/10 Missä mennään... 1. Johdanto (1h) 2. Säikeet (2h) 3. Samanaikaisuudesta (2h) 4. Hajautetuista sovelluksista (1h)

Lisätiedot

Tietokantojen perusteet, syksy 1999 SQL- osa Harri Laine 1. SQL-valintaehto. SQL-valintaehto. Opettajien nimet: Opiskelijoiden pääaineet

Tietokantojen perusteet, syksy 1999 SQL- osa Harri Laine 1. SQL-valintaehto. SQL-valintaehto. Opettajien nimet: Opiskelijoiden pääaineet DO NOT PRINT THIS DOCUMENT SQL -valintaehto CREATE TABLE opettaja ( opetunnus varchar(12) NOT NULL, nimi varchar(40) NOT NULL, puhelin varchar(12), tyohuone varchar(12), PRIMARY KEY (opetunnus) ) ; CREATE

Lisätiedot

CS-A1150 Tietokannat CS-A1150 Tietokannat / 34

CS-A1150 Tietokannat CS-A1150 Tietokannat / 34 CS-A1150 Tietokannat 6.2.2018 CS-A1150 Tietokannat 6.2.2018 1 / 34 Oppimistavoitteet: tämän luennon jälkeen Tiedät, mitä tarkoitetaan relaatioalgebralla. Osaat tehdä erilaisia kyselyitä relaatioalgebran

Lisätiedot

Java-kielen perusteita

Java-kielen perusteita Java-kielen perusteita valintalauseet 1 Johdantoa kontrollirakenteisiin Tähän saakka ohjelmissa on ollut vain peräkkäisyyttä eli lauseet on suoritettu peräkkäin yksi kerrallaan Tarvitsemme myös valintaa

Lisätiedot

Relaation tyhjyyden testaaminen

Relaation tyhjyyden testaaminen Tulostaulun tyhjyyden testaaminen Luettele ne asiakkaat, joilla on sekä talletus että laina -konttorissa. (Leikkaus!) useita mahdollisia toteutustapoja INTERSECT sisäkysely sisäkysely + tulostaulun tyhjyyden

Lisätiedot

Helsingin yliopisto/tktl Tietokantojen perusteet, s 2007 SQL:n perusteet. Harri Laine 1. SQL tietokantakieli. SQL tietokantakieli

Helsingin yliopisto/tktl Tietokantojen perusteet, s 2007 SQL:n perusteet. Harri Laine 1. SQL tietokantakieli. SQL tietokantakieli SQL tietokantakieli Relaatiomalliin pohjautuvat tietokannat Perustana relaatiomallin mukainen näkemys tietojen rakenteesta ja käsittelystä Tietokantojen rakenteen määrittelyssä ja käsittelymahdollisuuksissa

Lisätiedot

4.3.4 SQL kyselyt... 45

4.3.4 SQL kyselyt... 45 TIETOKANTOJEN PERUSTEET, OPETUSMONISTE OSA 3 SQL- KYSELYT Harri Laine 4.3.4 SQL kyselyt... 45 4.3.4.1 Tulostietomäärittely... 46 4.3.4.2 Viittaukset tauluihin ja sarakkeisiin... 49 4.3.4.3 Toistuvat tulosrivit...

Lisätiedot

TIETOKANTOJEN PERUSTEET OSIO 14 MARKKU SUNI

TIETOKANTOJEN PERUSTEET OSIO 14 MARKKU SUNI TIETOKANTOJEN PERUSTEET OSIO 14 MARKKU SUNI Tavoite: Suunnitella käyttäjien tarvitsemat turvallisuusmekanismit ja säännöt. Toisin sanoen: tehdä tietokannasta turvallinen ja luotettava. Muistutus: Tietokanta

Lisätiedot

Tietokannat. CREATE TABLE table(col1,col2,... ); Luo uuden taulun. CREATE TABLE opiskelijat(opnumero,etunimi,sukunimi);

Tietokannat. CREATE TABLE table(col1,col2,... ); Luo uuden taulun. CREATE TABLE opiskelijat(opnumero,etunimi,sukunimi); Tietokannat SQL-peruskomentojen pikaopas CREATE TABLE table(col1,col2,... ); Luo uuden taulun. CREATE TABLE opiskelijat(opnumero,etunimi,sukunimi); INSERT INTO table VALUES(val1,val2,... ); Lisää tauluun

Lisätiedot

Hahmon etsiminen syotteesta (johdatteleva esimerkki)

Hahmon etsiminen syotteesta (johdatteleva esimerkki) Hahmon etsiminen syotteesta (johdatteleva esimerkki) Unix-komennolla grep hahmo [ tiedosto ] voidaan etsia hahmon esiintymia tiedostosta (tai syotevirrasta): $ grep Kisaveikot SM-tulokset.txt $ ps aux

Lisätiedot

Laajennettu relaatiomalli ERDM ja suoraviittauksinen kyselykieli NSQL. Mika Niemelä

Laajennettu relaatiomalli ERDM ja suoraviittauksinen kyselykieli NSQL. Mika Niemelä Laajennettu relaatiomalli ERDM ja suoraviittauksinen kyselykieli NSQL Mika Niemelä Tampereen yliopisto Tietojenkäsittelyopin laitos Pro gradu tutkielma 7.4.2003 Tampereen yliopisto Tietojenkäsittelyopin

Lisätiedot

Kuva 7.2 vastaustaulu harjoitukseen 7.2

Kuva 7.2 vastaustaulu harjoitukseen 7.2 Harjoitus 7. Lataa tiedosto http://users.metropolia.fi/~pasitr/opas/ran13b/data/ran13b.zip levylle Z: ja pura se. Kun olet tehnyt kaikki seuraavat 17 tehtävää palauta Tuubiin harjoituksen 7 vastauksena

Lisätiedot

HELIA TIKO-05 1 (17) ICT03D Tieto ja tiedon varastointi Räty, Virkki

HELIA TIKO-05 1 (17) ICT03D Tieto ja tiedon varastointi Räty, Virkki HELIA TIKO-05 1 (17) SQL / DML 4 Alikyselyt...2 Joukko-operaatiot...7 Yhdiste, unioni...8 Leikkaus...9 Erotus... 10 Tietokannan datan muokkaus... 11 Lisäys... 11 Yhden rivin lisääminen... 12 Useamman rivin

Lisätiedot

Tietokantojen perusteet k2004helsingin yliopisto/tktl Tietokantojen perusteet, s 2005 SQL-perusteet. Harri Laine 1. SQL tietokantakieli

Tietokantojen perusteet k2004helsingin yliopisto/tktl Tietokantojen perusteet, s 2005 SQL-perusteet. Harri Laine 1. SQL tietokantakieli tietokantakieli :llä voidaan... määritellä ja muokata tietokantaa ja sen käyttöoikeuksia virittää tietokannan talletusrakenteita hakea tietoa tietokannasta näytölle tai tiedostoon sovellusohjelman käyttöön

Lisätiedot

HAAGA-HELIA TIKO-05 1 (19) ICT23a Tietokannan suunnittelu ja toteutus O.Virkki 4.9.2008

HAAGA-HELIA TIKO-05 1 (19) ICT23a Tietokannan suunnittelu ja toteutus O.Virkki 4.9.2008 HAAGA-HELIA TIKO-05 1 (19) Relaatiomalli Relaatiomalli... 2 Peruskäsitteet... 3 Relaatio... 5 Attribuutti ja arvojoukko... 6 Monikko... 7 Säännöt... 8 Yksilön eheyssääntö ja Pääavain... 9 Viite-eheyssääntö

Lisätiedot

TIETOKANTOJEN PERUSTEET MARKKU SUNI

TIETOKANTOJEN PERUSTEET MARKKU SUNI TIETOKANTOJEN PERUSTEET MARKKU SUNI SQL - KIELI TIETOJEN MUOKKAUS MARKKU SUNI Tarkastellaan tauluissa olevien tietojen muokkausta muokkauskäskyjä: INSERT UPDATE DELETE Kysymys kuuluu: Voiko tietoja muokata

Lisätiedot

Kirjoita kuhunkin erilliseen vastauspaperiin kurssin nimi, tentin päiväys, oma nimesi, syntymäaikasi ja nimikirjoituksesi.

Kirjoita kuhunkin erilliseen vastauspaperiin kurssin nimi, tentin päiväys, oma nimesi, syntymäaikasi ja nimikirjoituksesi. Helsingin yliopisto, Tietojenkäsittelytieteen laitos Tietokantojen perusteet, kurssikoe 4.3.2015, H. Laine Tehtävien mukana jaetaan sql-syntaksin tiivistelmä. Kirjoita kuhunkin erilliseen vastauspaperiin

Lisätiedot

Tietokantojen perusteet k2004helsingin yliopisto/tktl Tietokantojen perusteet, s 2005 relaatiomalli Harri Laine 1.

Tietokantojen perusteet k2004helsingin yliopisto/tktl Tietokantojen perusteet, s 2005 relaatiomalli Harri Laine 1. Relaatiotietokannat Relaatiomalli Perustana rakennetason tietomalli (the relational model of data) perusteoria: E.F.Codd 1970 ensimmäiset kaupalliset toteutukset 70-luvun lopulla yleistynyt 80-luvun lopulla

Lisätiedot

2. Käsiteanalyysi ja relaatiomalli

2. Käsiteanalyysi ja relaatiomalli 2. Käsiteanalyysi ja relaatiomalli lehtori Pasi Ranne Metropolia ammattikorkeakoulu E-mail: pasi.ranne@metropolia.fi sivu 1 Tietokannan suunnitteluprosessin osat sivu 2 Käsiteanalyysi ER-mallinnus, tietomallinnus

Lisätiedot

Joukossa X määritelty relaatio R on. (ir) irrefleksiivinen, jos x Rx kaikilla x X,

Joukossa X määritelty relaatio R on. (ir) irrefleksiivinen, jos x Rx kaikilla x X, Relaation Joukossa X määritelty relaatio R on (r) refleksiivinen, jos xrx kaikilla x X, (ir) irrefleksiivinen, jos x Rx kaikilla x X, (s) symmetrinen, jos xry yrx, (as) antisymmetrinen, jos xry yrx x =

Lisätiedot

Relaation ominaisuuksia. Ominaisuuksia koskevia lauseita Sulkeumat. Joukossa X määritelty relaatio R on. (ir) irrefleksiivinen, jos x Rx kaikilla x X,

Relaation ominaisuuksia. Ominaisuuksia koskevia lauseita Sulkeumat. Joukossa X määritelty relaatio R on. (ir) irrefleksiivinen, jos x Rx kaikilla x X, Relaation Joukossa X määritelty relaatio R on (r) refleksiivinen, jos xrx kaikilla x X, (ir) irrefleksiivinen, jos x Rx kaikilla x X, Relaation Joukossa X määritelty relaatio R on (r) refleksiivinen, jos

Lisätiedot

TIEDONHALLINNAN PERUSTEET - SYKSY 2013

TIEDONHALLINNAN PERUSTEET - SYKSY 2013 TIEDONHALLINNAN PERUSTEET - SYKSY 2013 Kurssikoodi: Saapumisryhmä: Luento 5 XX00AA79-3013 TU12S2 Pasi Ranne 11.9.2013 11/9/13 Helsinki Metropolia University of Applied Sciences 1 Tietokannan normalisoinnin

Lisätiedot

Ehto- ja toistolauseet

Ehto- ja toistolauseet Ehto- ja toistolauseet 1 Ehto- ja toistolauseet Uutena asiana opetellaan ohjelmointilauseet / rakenteet, jotka mahdollistavat: Päätösten tekemisen ohjelman suorituksen aikana (esim. kyllä/ei) Samoja lauseiden

Lisätiedot

Opettajana Mika Sorsa, mika.sorsa@koudata.fi, HAMK:n ammatillisen opettajakoulutuksen opetusharjoittelija

Opettajana Mika Sorsa, mika.sorsa@koudata.fi, HAMK:n ammatillisen opettajakoulutuksen opetusharjoittelija Opettajana Mika Sorsa, mika.sorsa@koudata.fi, HAMK:n ammatillisen opettajakoulutuksen opetusharjoittelija Opintojaksolla: keskitytään relaatiotietokantojen teoriaan ja toimintaan SQL-kieli kyselykielenä

Lisätiedot

SQL. ! nykystandardi SQL3 eli SQL'99. ! CREATE TABLE, ALTER TABLE ja DROP TABLE. ! CREATE VIEW ja DROP VIEW. ! CREATE INDEX ja DROP INDEX

SQL. ! nykystandardi SQL3 eli SQL'99. ! CREATE TABLE, ALTER TABLE ja DROP TABLE. ! CREATE VIEW ja DROP VIEW. ! CREATE INDEX ja DROP INDEX SQL - perusteet SQL - yleistä Esa Salmikangas InMics SE Oy versio 16.6.2003 SQL - perusteet 1 SQL - perusteet 2 SQL Structured Query Language SQL on tietokantojen käsittelyyn kehitetty kieli yleisimmät

Lisätiedot

1. Logiikan ja joukko-opin alkeet

1. Logiikan ja joukko-opin alkeet 1. Logiikan ja joukko-opin alkeet 1.1. Logiikkaa 1. Osoita totuusarvotauluja käyttäen, että implikaatio p q voidaan kirjoittaa muotoon p q, ts. että propositio (p q) ( p q) on identtisesti tosi. 2. Todista

Lisätiedot

Koottu lause; { ja } -merkkien väliin kirjoitetut lauseet muodostavat lohkon, jonka sisällä lauseet suoritetaan peräkkäin.

Koottu lause; { ja } -merkkien väliin kirjoitetut lauseet muodostavat lohkon, jonka sisällä lauseet suoritetaan peräkkäin. 2. Ohjausrakenteet Ohjausrakenteiden avulla ohjataan ohjelman suoritusta. peräkkäisyys valinta toisto Koottu lause; { ja } -merkkien väliin kirjoitetut lauseet muodostavat lohkon, jonka sisällä lauseet

Lisätiedot

Helsingin yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos (H.Laine) Tietokantojen perusteet. Liitteenä: Tiivistelmä SQL-syntaksista

Helsingin yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos (H.Laine) Tietokantojen perusteet. Liitteenä: Tiivistelmä SQL-syntaksista Helsingin yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos 26.2.2014 (H.Laine) Tietokantojen perusteet Liitteenä: Tiivistelmä SQL-syntaksista Kirjoita jokaiseen erilliseen vastausarkkiin kurssin nimi, tenttipäivä,

Lisätiedot

811120P Diskreetit rakenteet

811120P Diskreetit rakenteet 811120P Diskreetit rakenteet 2016-2017 1. Algoritmeista 1.1 Algoritmin käsite Algoritmi keskeinen laskennassa Määrittelee prosessin, joka suorittaa annetun tehtävän Esimerkiksi Nimien järjestäminen aakkosjärjestykseen

Lisätiedot

Relaatioista TIETOJENKÄSITTELYTIETEIDEN LAITOS, JUHA IISAKKA 11-14

Relaatioista TIETOJENKÄSITTELYTIETEIDEN LAITOS, JUHA IISAKKA 11-14 Relaatioista Sarakenimistä relaation kaava tulisi olla yksiselitteinen attribuutin roolinimen tulisi auttaa ymmärtämään attribuutin tarkoituksen OSASTO(NIMI,NRO, TNRO, SIJAINTI) mitä tarkoittaa TNRO? viiteavaimella

Lisätiedot

HELIA 1 (21) Outi Virkki Tietokantasuunnittelu 20.9.2005

HELIA 1 (21) Outi Virkki Tietokantasuunnittelu 20.9.2005 HELIA 1 (21) Luento 7 Relaatiomallin kertausta... 2 Peruskäsitteet... 2 Relaatio... 4 Määritelmä... 4 Relaatiokaava (Relation schema)... 4 Relaatioinstanssi (Relation instance)... 4 Attribuutti ja arvojoukko...

Lisätiedot

TIEDONHALLINTA - SYKSY Luento 8. Saapumisryhmä: Pasi Ranne /9/13 Helsinki Metropolia University of Applied Sciences

TIEDONHALLINTA - SYKSY Luento 8. Saapumisryhmä: Pasi Ranne /9/13 Helsinki Metropolia University of Applied Sciences TIEDONHALLINTA - SYKSY 2011 Kurssikoodi: Saapumisryhmä: Luento 8 XX00AA79-3013 TU12S2 Pasi Ranne 25.9.2013 25/9/13 Helsinki Metropolia University of Applied Sciences 1 Harjoitustyö Harjoitustöiden tilanne

Lisätiedot

Tutoriaaliläsnäoloista

Tutoriaaliläsnäoloista Tutoriaaliläsnäoloista Tutoriaaliläsnäolokierroksella voi nyt täyttää anomuksen läsnäolon merkitsemisestä Esim. tagi ei toiminut, korvavaltimon leikkaus, yms. Hyväksyn näitä omaa harkintaa käyttäen Tarkoitus

Lisätiedot

T Kevät 2005 Logiikka tietotekniikassa: erityiskysymyksiä I Kertausta Ratkaisut

T Kevät 2005 Logiikka tietotekniikassa: erityiskysymyksiä I Kertausta Ratkaisut T-79.146 Kevät 2005 Logiikka tietotekniikassa: erityiskysymyksiä I Kertausta Ratkaisut 1. Jokaiselle toteutuvalle lauselogiikan lauseelle voidaan etsiä malli taulumenetelmällä merkitsemällä lause taulun

Lisätiedot

MS-A0402 Diskreetin matematiikan perusteet Yhteenveto, osa I

MS-A0402 Diskreetin matematiikan perusteet Yhteenveto, osa I MS-A0402 Diskreetin matematiikan perusteet Yhteenveto, osa I G. Gripenberg Aalto-yliopisto 3. huhtikuuta 2014 G. Gripenberg (Aalto-yliopisto) MS-A0402 Diskreetin matematiikan perusteetyhteenveto, 3. osahuhtikuuta

Lisätiedot

HELIA 1 (11) Outi Virkki Tiedonhallinta 4.11.2000

HELIA 1 (11) Outi Virkki Tiedonhallinta 4.11.2000 HELIA 1 (11) Access 1 ACCESS...2 Yleistä...2 Access-tietokanta...3 Perusobjektit...3 Taulu...5 Kysely...7 Lomake...9 Raportti...10 Makro...11 Moduli...11 HELIA 2 (11) ACCESS Yleistä Relaatiotietokantatyyppinen

Lisätiedot

CSE-A1200 Tietokannat

CSE-A1200 Tietokannat CSE-A1200 Tietokannat 29.3.2016 CSE-A1200 Tietokannat 29.3.2016 1 / 40 Oppimistavoitteet: tämän luennon jälkeen Tiedät, miten tietokannan relaatioiden (taulujen) määrittelyt kirjoitetaan SQL:llä. Osaat

Lisätiedot

Säännölliset kielet. Sisällys. Säännölliset kielet. Säännölliset operaattorit. Säännölliset kielet

Säännölliset kielet. Sisällys. Säännölliset kielet. Säännölliset operaattorit. Säännölliset kielet TIEA241 Automaatit ja kieliopit, kesä 2013 Antti-Juhani Kaijanaho TIETOTEKNIIKAN LAITOS 24. toukokuuta 2013 Sisällys Formaalit kielet On tapana sanoa, että merkkijonojen joukko on (formaali) kieli. Hieman

Lisätiedot

määritellä ja muokata tietokantaa ja sen käyttöoikeuksia virittää tietokannan talletusrakenteita hakea tietoa tietokannasta

määritellä ja muokata tietokantaa ja sen käyttöoikeuksia virittää tietokannan talletusrakenteita hakea tietoa tietokannasta SQL tietokantakieli SQL:llä voidaan... määritellä ja muokata tietokantaa ja sen käyttöoikeuksia virittää tietokannan talletusrakenteita hakea tietoa tietokannasta näytölle tai tiedostoon sovellusohjelman

Lisätiedot

HELIA 1 (12) Outi Virkki Tiedonhallinta 4.11.2000

HELIA 1 (12) Outi Virkki Tiedonhallinta 4.11.2000 HELIA 1 (12) Luento 4.3 Eheyssäännöt (Integrity Constraints)... 2 Eheyden valvonta... 3 Yksilön eheyssääntö... 4 Viite-eheyssäännöt... 5 Arvojoukkoeheyssäännöt... 8 Null-arvoista... 10 Sovelluskohtaiset

Lisätiedot

etunimi, sukunimi ja opiskelijanumero ja näillä

etunimi, sukunimi ja opiskelijanumero ja näillä Sisällys 1. Algoritmi Algoritmin määritelmä. Aiheen pariin johdatteleva esimerkki. ja operaatiot (sijoitus, aritmetiikka ja vertailu). Algoritmista ohjelmaksi. 1.1 1.2 Algoritmin määritelmä Ohjelmointi

Lisätiedot

TIETOKANNAT JOHDANTO

TIETOKANNAT JOHDANTO TIETOKANNAT JOHDANTO JOUNI HUOTARI & ARI HOVI 2000-2011 Tieto TAUSTAA Yritykselle tiedot ovat tärkeä resurssi päätöksenteon tukena (JIT) varastointi ja käyttö vaativat investointeja vrt. energia (lähde,

Lisätiedot

LAUSELOGIIKKA (1) Sanalliset ilmaisut ovat usein epätarkkoja. On ilmaisuja, joista voidaan sanoa, että ne ovat tosia tai epätosia, mutta eivät molempia. Ilmaisuja, joihin voidaan liittää totuusarvoja (tosi,

Lisätiedot

Tietokannat. CREATE TABLE table(col1,col2,... ); Luo uuden taulun. CREATE TABLE opiskelijat(opnumero,etunimi,sukunimi);

Tietokannat. CREATE TABLE table(col1,col2,... ); Luo uuden taulun. CREATE TABLE opiskelijat(opnumero,etunimi,sukunimi); Tietokannat SQL-peruskomentojen pikaopas CREATE TABLE table(col1,col2,... ); Luo uuden taulun. CREATE TABLE opiskelijat(opnumero,etunimi,sukunimi); INSERT INTO table VALUES(val1,val2,... ); Lisää tauluun

Lisätiedot

Sisällys. 3. Muuttujat ja operaatiot. Muuttujat ja operaatiot. Muuttujat. Operaatiot. Imperatiivinen laskenta. Muuttujat. Esimerkkejä: Operaattorit.

Sisällys. 3. Muuttujat ja operaatiot. Muuttujat ja operaatiot. Muuttujat. Operaatiot. Imperatiivinen laskenta. Muuttujat. Esimerkkejä: Operaattorit. 3. Muuttujat ja operaatiot Sisällys Imperatiivinen laskenta. Muuttujat. Nimi ja arvo. Muuttujan nimeäminen. Muuttujan tyyppi.. Operandit. Arvon sijoitus muuttujaan. Aritmeettiset operaattorit. Arvojen

Lisätiedot

HELIA TIKO-05 1 (22) ICT03D Tieto ja tiedon varastointi E.Räty, O.Virkki 9.3.2010

HELIA TIKO-05 1 (22) ICT03D Tieto ja tiedon varastointi E.Räty, O.Virkki 9.3.2010 HELIA TIKO-05 1 (22) SQL SQL... 2 Historiaa... 2 Standardit... 3 Käyttö... 4 Sql-komentojen kirjoittaminen... 5 DDL... 7 Tietokantaobjektien määrittely... 7 SQL:n tietotyypit... 8 Eheyssääntöjen määrittely...

Lisätiedot

määritellä ja muokata tietokantaa ja sen käyttöoikeuksia virittää tietokannan talletusrakenteita hakea tietoa tietokannasta

määritellä ja muokata tietokantaa ja sen käyttöoikeuksia virittää tietokannan talletusrakenteita hakea tietoa tietokannasta SQL tietokantakieli SQL:llä voidaan... määritellä ja muokata tietokantaa ja sen käyttöoikeuksia virittää tietokannan talletusrakenteita hakea tietoa tietokannasta näytölle tai tiedostoon sovellusohjelman

Lisätiedot

Tietokannat II -kurssin harjoitustyö

Tietokannat II -kurssin harjoitustyö Tietokannat II -kurssin harjoitustyö Jyri Lehtonen (72039), jkoleh@utu.fi Azad Hajipour (72187), azhaji@utu.fi 10.6.2007 Sisältö 1. Tietokannan kuvaus... 1 1.1 Tietokannan rakenne... 1 1.2 Relaatiokaava

Lisätiedot

T kevät 2007 Laskennallisen logiikan jatkokurssi Laskuharjoitus 1 Ratkaisut

T kevät 2007 Laskennallisen logiikan jatkokurssi Laskuharjoitus 1 Ratkaisut T-79.5101 kevät 2007 Laskennallisen logiikan jatkokurssi Laskuharjoitus 1 Ratkaisut 1. Jokaiselle toteutuvalle lauselogiikan lauseelle voidaan etsiä malli taulumenetelmällä merkitsemällä lause taulun juureen

Lisätiedot

TIETOKANNAT kevät 2002 Itseopiskeluosio osa 2/3

TIETOKANNAT kevät 2002 Itseopiskeluosio osa 2/3 TIETOKANNAT kevät 2002 Itseopiskeluosio osa 2/3 Relaatiomalli tutuksi - myös käytännössä! Toisin kuin johdannossa, tässä vaiheessa lienee helpointa ottaa yksinkertainen käytännön näkökulma. Johdanossa

Lisätiedot

3. Predikaattilogiikka

3. Predikaattilogiikka 3. Predikaattilogiikka Muuttuja mukana lauseessa. Ei yksikäsitteistä totuusarvoa. Muuttujan kiinnittäminen määrän ilmaisulla voi antaa yksikäsitteisen totuusarvon. Esimerkki. Lauseella x 3 8 = 0 ei ole

Lisätiedot

Juha Haataja 4.10.2011

Juha Haataja 4.10.2011 METROPOLIA Taulukkolaskenta Perusteita Juha Haataja 4.10.2011 Lisätty SUMMA.JOS funktion käyttö (lopussa). Tavoite ja sisältö Tavoite Taulukkolaskennan peruskäytön hallinta Sisältö Työtila Omat kaavat,

Lisätiedot

HELIA TIKO-05 1 (28) ICT03D Tieto ja tiedon varastointi O.Virkki

HELIA TIKO-05 1 (28) ICT03D Tieto ja tiedon varastointi O.Virkki HELIA TIKO-05 1 (28) Relaatiomalli Relaatiomalli...2 Peruskäsitteet...3 Relaatio...5 Attribuutti ja arvojoukko...6 Monikko...7 Säännöt...8 Arvojoukkoeheyssääntö...8 Pääavain ja yksilön eheyssääntö...9

Lisätiedot

Digitaalilaitteen signaalit

Digitaalilaitteen signaalit Digitaalitekniikan matematiikka Luku 3 Sivu 3 (9) Digitaalilaitteen signaalit Digitaalilaitteeseen tai -piiriin tulee ja siitä lähtee digitaalisia signaaleita yksittäisen signaalin arvo on kunakin hetkenä

Lisätiedot

Kuvaus eli funktio f joukolta X joukkoon Y tarkoittaa havainnollisesti vastaavuutta, joka liittää joukon X jokaiseen alkioon joukon Y tietyn alkion.

Kuvaus eli funktio f joukolta X joukkoon Y tarkoittaa havainnollisesti vastaavuutta, joka liittää joukon X jokaiseen alkioon joukon Y tietyn alkion. Kuvaus eli funktio f joukolta X joukkoon Y tarkoittaa havainnollisesti vastaavuutta, joka liittää joukon X jokaiseen alkioon joukon Y tietyn alkion. Vastaavuus puolestaan on erikoistapaus relaatiosta.

Lisätiedot

Tietomallit. Näkökulmat tietoon. Näkökulmat tietoon. Mitä malleja olisi tarjolla? Abstraktiotasot tiedon käsittelyssä

Tietomallit. Näkökulmat tietoon. Näkökulmat tietoon. Mitä malleja olisi tarjolla? Abstraktiotasot tiedon käsittelyssä Tietomallit Tietomallilla (data model) tarkoitetaan tiedon rakenteen ja tiedolle suoritettavan käsittelyn määrittelevää kehikkoa - käsitteistöä Tietoa voidaan tarkastella eri näkökulmista - eri abstraktiotasoilla

Lisätiedot