HYRYNSALMEN KUNTA TALOUSARVIO 2017 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOTEEN 2019

Transkriptio

1 HYRYNSALMEN KUNTA TALOUSARVIO 2017 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOTEEN 2019 Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto

2 Kunnanjohtajan katsaus Kunnan talousarvio ja -suunnitelma on valtuuston tahtotilan määritelmä kunnan käytössä olevien resurssien jakoperusteista ja mitä palveluita niillä kunnan lakisääteisten palveluiden lisäksi tuotetaan. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet siten, että edellytykset ja rahoitus kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan tulevaisuudessa. Kuntalain mukaisesti Hyrynsalmen kunnan talous on tasapainotettava ja alijäämät katettava vuoteen 2022 mennessä. Poikkeuksellisen haasteen vuoden 2017 talousarvion ja vuosien 2018 ja 2019 taloussuunnitelman laatimiselle asettaa käynnissä oleva maakunta- ja soteuudistus, jonka vaikutuksia on tarkasteluhetkellä erittäin vaikea arvioida. Vuonna 2015 Hyrynsalmen kunnan asukaskohtainen lainakanta laski 2421 euroon ja samanaikaisesti kuntien keskimääräinen lainakanta nousi 2835 euroon/asukas. Kuva 1. Hyrynsalmen lainakanta Hyrynsalmen kunnan lainakanta vastaavana ajanjaksona on kehittynyt kuvan 1 mukaisesti. Paikallista kehittämistä tuetaan talousarviovuonna harkitulla strategisella kehittämishanketoiminnalla. Tärkeimpänä tavoitteena on investointien, hyvinvoinnin ja työllisyyden edistäminen sekä yrittäjyyden tukeminen. 1

3 Hyrynsalmen kunnan ja kuntalaisten käytössä olevia palveluita ja kunnan organisaatiota joudutaan suunnitelmavuosina tarkastelemaan taloudellisista syistä, huolimatta lisääntyvästä palvelutarpeesta väestön ikääntyessä. Ikärakenteen painottuessa yhä iäkkäämpiin kuntalaisiin, muuttotappioalueelle tyypilliseen tapaan, tulee toimenpiteiden keskiössä olemaan toimintojen vaikuttavuuden arviointi ja keskeisten kuntalaisille tärkeiden palveluiden turvaaminen. Ari Nurkkala 2

4 Sisällys Kunnanjohtajan katsaus 1 Talousarvion ja -suunnitelman lähtökohdat Yleinen taloudellinen kehitys ja kuntatalous Hyrynsalmi alueena ja kuntana Kehittymisen lähtökohdat ja tulevaisuus Hyrynsalmen kunnan palvelustrategia ja elinkeinostrategia Organisaatio ja johtaminen Kuntakonsernin tavoitteet ja ohjaus Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma vuoteen Talousarvion sitovuus Tulo- ja menoperusteet Henkilöstösuunnitelma Talouden tasapainottaminen ja toimenpideohjelma alijäämien kattamiseksi vuoteen Tulos- ja rahoituslaskelma Käyttötalous Käyttötalouden yleiskuva Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet vastuualueittain Investoinnit 62 LIITTEET: Liite 1 Potentiaaliset säästötoimenpiteet Liite 2 Avustukset vuonna 2017 Liite 3 Talousarvioasetelma Liite 4 Kiinteistö Oy Ahmahakan talousarvio ja taloussuunnitelma 2017 Liite 5 Kiinteistö Oy Hyrynsalmen virastotalon toimintasuunnitelma ja talousarvio 2017 Liite 6 Asunto Oy Kiviöntaidon talousarvio vuodelle 2017 Liite 7 Vesi-Mega Oy:n talousarvio

5 1 Talousarvion ja -suunnitelman lähtökohdat 1.1 Yleinen taloudellinen kehitys ja kuntatalous Suomen kansantalouden lähes yhtämittainen yli 15 vuoden talouden kasvuputki taittui syksyllä 2008 ja sitä seurannut talouden taantuma jatkunee Suomessa vielä vuosia. Valtion rahoitusalijäämä tulee jatkumaan koko suunnittelukauden, mikä heijastuu väistämättömästi kuntatalouteen. Kuntien valtionosuuksiin kohdistuvat säästötoimenpiteet kiristivät kuntien taloutta jo vuonna 2012 ja erityisesti vuonna 2013 ja Sama kehitys jatkuu myös vuonna 2016, ja sen ennustetaan jatkuvan aina vuoteen 2020 saakka. Suomen talouden rakenne ja väestön jatkuva ikääntyminen, erityisesti muuttotappioalueilla, heikentää myös aluetaloutta, mikä näkyy alueiden välisissä verotuloeroissa, joita valtionosuusleikkaukset kärjistävät. Talouskasvun pohja ja työllisyystilanne on siis epävakaa jatkossa erityisesti syrjäisillä, maaseutumaisilla alueilla. Tämä luo erittäin haasteellisen lähtökohdan myös Hyrynsalmen kunnan talouden kehitykselle ja talouden hallinnalle suunnittelukaudella Kunnissa on yleisesti reagoitu edellä mainittuun tilanteeseen veroja korottamalla. Hyrynsalmen kunta on nostanut tuloveroprosentin 21,75:een vuonna Verotaso on muuttumaton myös vuodelle Kuntapalvelut hoidetaan edelleenkin peruskunnan ja muun kuntakonsernin kanssa yhteistyössä. Samanaikaisesti aktiivisesti selvitetään ja toimeenpannaan ylikunnallisen toiminnan edellyttämät toimenpiteet. Positiivisia uutisia kuntamme talouteen tuovat tuulivoimahankkeet ja Ukkohallan voimakas kehittyminen, joiden merkitys kuntamme verotulokertymään on kuntatalouden tasapainottamisen kannalta erittäin merkittävä. 4

6 1.2 Hyrynsalmi alueena ja kuntana Alue- ja väestö Hyrynsalmi on laaja (1520 km²), mutta väestöltään suhteellisen pieni ja harvaan asuttu (n. 1,73 asukasta/ maapinta-ala, km²) maaseutumainen kunta, joka kuuluu aluekehitykseltään erittäin haasteelliseen Kainuun maakuntaan. Hyrynsalmen väestöllinen kehitys ja suhteellinen taloudellinen kehitys on ollut maamme heikoimpia koko 2000-luvun ajan. Syntyvyys on ollut alhaisempi kuin kuolleisuus ja muuttotase negatiivinen, aina 1960-luvulta lähtien. Korkeasta työttömyydestä ja lähellä sijaitsevien opiskelupaikkojen vähäisyydestä johtuen ennen kaikkea nuoret ovat lähteneet alueelta. Koulutuspaikkojen puute ja yksipuolinen työpaikkarakenne ovat johtaneet nuorten muuttoliikkeen kautta suhteelliseen alhaiseen koulutusasteeseen ja väestön ikärakenteen vanhenemiseen. Työikäisten poismuuttoa pitää yllä Hyrynsalmella korkea työttömyys, joka on sitkeästi korkeammalla kuin Kainuussa keskimäärin. Väestön ikärakenne on Hyrynsalmella vanhusvoittoinen ja sairastavuus maan korkeimpia. Hyrynsalmen väestömäärä on ollut vähenevä jo yli 40 vuoden ajan, ja se on alle puolittunut 60-luvulta. Negatiivisen muuttotaseen lisäksi viimeisen 10 vuoden aikana Hyrynsalmella on kuolleiden enemmyys syntyneisiin nähden ollut enimmillään lähes kominkertainen. Aivan viime vuosina muuton kautta menetettävä väestötappio on pienentynyt, mikä johtuu muuttoaktiivisten ikäluokkien pienenemisestä. Muuttoliikkeen kautta tapahtuva väestön menetys on suurinta vuotiaissa. Työllisten osuus väestöstä oli 44,1 % vuonna 2012 (valtakunnallisesti on 60,1 %). Suhteellisesti eniten muuttovoittoa kunta saa juuri eläkeikään tulevassa tai tulleessa ikäryhmässä. Eläkkeensaajia Hyrynsalmella on noin 42 % väestöstä (koko maassa 24,2 %). Etenkin iäkkäämpien, yli 84-vuotiaiden, määrä kasvaa Hyrynsalmella suhteellisen nopeasti, mikä aiheuttaa myös jatkossa paineita erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluille. Kuvaavaa väestökehitykselle on syntyneiden vähemmyys (-32 vuonna 2015) sekä samanaikainen muuttotappio -36 henkeä vuonna Vuoden 2015 lopussa hyrynsalmelaisia oli Väestön muutokset ovat siis olleet suhteellisen suuria ja nopeita. Prosentuaalisesti väkiluku on muuttunut edellisestä vuodesta -2,7 %. Viimeisin tilastokeskuksen trendiennuste on Hyrynsalmen osalta aiempia ennusteita hieman valoisampi: se ennustaa väkiluvun vähenemisen hidastuvan pitkällä aikavälillä. Väkiluku lienee väestörekisterikeskuksen ennusteen mukaan vuonna 2020 noin asukkaaseen. Väestön ikärakenne vaikuttaa kunnan palvelurakenteeseen siten, että koulupalveluiden tarve vähenee ja vastaavasti vanhuspalvelujen tarve lisääntyy. Asukasluvun laskun lisäksi siis kunnan väestön ikärakenne muuttuu raskaammaksi. Huollettavien määrä suhteessa huoltajiin, siis taloudellinen huoltosuhde oli vuonna 2014 Hyrynsalmella 2,12 ja koko maassa 1,32. Tämä muodostaa haasteellisen kehittämisympäristön ja myös vaativan kunnallisten palvelujen järjestämisympäristön. Aluerakenteen luonne myös muuttuu, kun väestö vähenee ja asutus edelleen erityisesti maaseutualueella harvenee. Tämä luo paineita erityisesti maaseutualueiden palvelujen ylläpitämiseen. 5

7 Asutusrakenteen harvenemista on hieman kompensoinut vapaa-ajan rakentaminen. Kesämökkien lukumäärän ja matkailun kasvun ansiosta kaupallisten palveluiden tarve ja tarjonta alueella on jopa lisääntynyt. Kunta on tukenut kehitystä elinkeinopolitiikalla, maan hankinnalla ja kaavoituksella. Esimerkiksi kesämökkien määrä on kasvanut viimeisen 20 vuoden aikana noin kaksinkertaiseksi. Työvoima ja elinkeinorakenne Hyrynsalmen elinkeinorakennetta leimaa suhteellisen suuri alkutuotannon osuus, pieni jalostussektorin osuus ja suuri palvelujen osuus (erityisesti julkisten palvelujen osalta). Viime vuosina alueen työpaikkojen määrällinen taso (vuonna kappaletta ja vuonna kappaletta) on laskenut voimakkaasti. Hyrynsalmi on myös Suomen eteläisin poronhoitokunta, joten porotaloudella on alueelle sekä imagollista että tuotantotaloudellista merkitystä. Alueen työllistäjänä julkisilla palveluilla on erittäin korostunut rooli. Yhteiskunnallisissa palveluissa on noin kolmannes työvoimasta, joista valtaosa kuntasektorilla (kunta ja sote -kuntayhtymä). Tämä asettaa kunnalle erityisiä haasteita paikallisena työllistäjänä ja vastuullisena työllisyyden hoitajana. Työttömyys Kuntatalouteen ja aluekehitykseen vaikuttaa keskeisesti talouden kasvu ja sen seurausvaikutukset, kuten työttömyys. Kainuun työttömyysaste on ollut pitkään maakunnista maan korkeimpia ja Hyrynsalmen työllisyystilanne on Kainuun huonoimpien joukossa. Tämä rakenteellinen epätasapaino pitää yllä jatkuvaa muuttotappiota sekä Hyrynsalmelta, että koko Kainuusta. Rakennetyöttömyys on säilynyt kunnassa korkeana ja lisääntynyt huolimatta kunnan työllistämisponnisteluista. Erilaisella kehittämishanketoiminnalla tuetaan kunnan elinkeinojen ja erityisesti matkailun kehittämistä. Syvenevä pitkittynyt taantuma ja alueen vaikea rakennetyöttömyys asettaa siis Hyrynsalmen kunnan haasteelliseen asemaan työllisyyden hoidossa, koska paikalliset ja alueellisetkin työmarkkinat ovat pienet. Lisääntyvä kuntien kustannus- ja vastuuvelvollisuus sekä vähenevät valtion resurssit työllisyydenhoitoon tekevät toimintaympäristöstä erityisen haastavan. Vuodesta 2016 lähtien Hyrynsalmen on syventänyt sopimuspohjaista työllisyydenhoidon yhteistyötä Paltamon työvoimayhdistyksen kanssa. 1.3 Kehittymisen lähtökohdat ja tulevaisuus Kainuussa katsotaan tulevaisuuteen huolestuneen odottavalla mielellä. Myönteistä kehitystä odotetaan edelleen matkailussa. Ylä-Kainuun alueella matkailualalla Hyrynsalmen Ukkohallan ympärivuotinen matkailukeskus on alueen veturi. Matkailukeskus on piristysruiske erityisesti Hyrynsalmelle. Viime vuosina Ukkohallaan on investoitu mittavasti ja suunnitteluvuosilla investointitahti tulee olemaan edelleen vahva. Matkailukeskukseen on rakennettu kuluneena vuote- 6

8 na lisää majoitus- ja palvelutiloja. Suunnittelukaudella toimeenpannaan osa Ukkohallan investointi- ja kehitysohjelman mukaiset toimenpiteistä. Positiivisia taloudellisia ja työllisyysvaikutuksia aikaansaavat Hyrynsalmen kunnan alueelle sijoittuvat tuulivoimahankkeet. Matkailun positiivisesta kehityksestä huolimatta väestökehitykseltään taantuva ja ikärakenteeltaan vanheneva sekä harvaanasuttu kunta on kehittymisympäristönä ja palvelujen tuottajana suunnittelukaudella entistä suurempien haasteiden edessä, koska kunnan taloudellinen liikkumavara pienenee ja samanaikaisesti tuulivoiman ja kunnan tervehdyttämistoimien (kiinteistöjen myynti) tulovaikutus viivästyy. Yleistä kehitystä ulosmittaa ja jarruttaa lukuisat hallintovalitukset, joiden kustannusvaikutus kunnan talouteen lasketaan useissa henkilötyövuosissa. Samanaikaisesti sosiaali- ja terveyspalvelut vievät yhä enemmän muiden palveluiden rahoituspohjaa. Alueen kehittämistä (strategiaa) voidaan tarkastella seuraavan kuvan (2), Markku Sotaraudan alueen kilpailukyvyn viitekehyksen, avulla. Infrastruktuuri Verkostoihin kuuluminen Instituutiot ja toimiva kehittäjäverkosto Luova jännite Asuin- ja elinympäristön laatu Yritykset Inhimilliset voimavarat Kuva 2. Kunnan kilpailukyvyn kahdeksan elementtiä. Mallin mukaan siis alueen kilpailukyky koostuu toisiinsa liittyneistä elementistä, joista kuusi on eräänlaisia peruselementtejä, joiden välillä puolestaan on luova jännite. Lisäksi kilpailukykyyn vaikuttaa imago, joka muotoutuu kullekin alueelle ominaisella tavalla joko yhden tai useamman peruselementin varaan. 7

9 Hyrynsalmella elementit ovat seuraavat: Infrastruktuuri on rakennettu aikoinaan noin 6000 asukkaalle - nyt hyrynsalmelaisia on 2440 (lokakuu 2015) ja ennusteiden mukaan vuoden 2020 tienoilla alle Tähän vetäytyvään kehitykseen liittyy kunnan kannalta suuria haasteita. Teollisuuden ja palveluiden rakennemuutos on johtanut yleisellä tasolla infrastruktuurin ja erityisesti tilojen vajaakäyttöön. Kunnan osalta tilanne on myös hankala. Esim. koulukäytöstä vapautuneiden kiinteistöjen uusi, taloudellisesti mielekäs käyttö on valtava haaste. Myös yhä harvaan asutumman maaseudun palvelutarpeet (esim. yksityisteiden hoito) eivät ole merkittävästi vähentyneet. Toisaalta vapaa-ajan asutuksen ja matkailua palvelevan infrastruktuurin rakentaminen on lisännyt aktiivisuutta. Yrityspohja on hitaassa muutoksessa. Alkutuotantoyritykset vähenevät edelleen hitaasti; jalostus on suhteellisen stabiilissa tilassa; ja yksityisissä palveluissa matkailusektori on ainut joka hivenen kasvaa, lähinnä Ukkohallaan tehtyjen investointien ansiosta. Kunnan oma (Ylä-Kainuun yhteistyötä ja EU-ohjelmia hyödyntävä) aktiivinen elinkeino- ja kehittämispolitiikka on välttämätön yrityspohjaa laajennettaessa. Inhimilliset voimavarat eli osaaminen on Hyrynsalmella ehkä parempi kuin koskaan, mutta alueellisessa vertailussa kunta leimautuu erityisesti tässä suhteessa heikoksi. Koulutustaso on alhainen, jolla selittyy myös sitkeä, työttömyyden luja ydin. Osaamisen vahvistaminen ja sitä kautta kilpailukyvyn lisääminen on erittäin suuri haaste Hyrynsalmelle. Asuin ja elinympäristön laatu on Hyrynsalmen vahvuus, mutta vain mikäli paikalliset peruspalvelut kyetään säilyttämään. Uudet järjestämis- ja tuotantotavat sekä valinnan mahdollisuus sosiaali- ja terveyspalveluissa on erittäin keskeisessä asemassa. Tällä osa-alueella kunnan vahva rooli liittyy keskeisimpien peruspalvelujen turvaamiseen ja joustavaan kaavoitukseen sekä loma- ja asuntotonttien tarjontaan. Myös kohtuuhintaisten asuntojen ja tonttien myynti läheltä palveluja on osa elinympäristön laadun kehittämisessä. Kehittäjäverkosto, jolla tarkoitetaan kaikkia alueellista kehittymistä tukevia tahoja kuten kunnan elinkeinotoimi, oppilaitokset, tutkimuslaitokset jne., on kunnassa ohut ja haavoittuva. Se rakentuu pääosin yhteistyöhön eri tahojen kanssa. Kehittäjätahoihin liittyvää ongelmaa ei helpota seikka, että vahvasti osaamisen kehittämisen varaan rakennettu Kainuun ohjelmallinen alueiden kehittäminen keskittää resursseja Kajaanin seudulle. Tämä haastaa Hyrynsalmen tyyppiset syrjäiset ja monessa suhteessa supistuvat alueet verkostojen kautta tapahtuvaan yhteistyöhön. Yhteistyön avulla on turvattava myös yritysten kehittämispalvelujen ja aikuisten sivistys- ja harrastepalveluiden saatavuus Hyrynsalmella. Verkostoihin kuuluminen on Hyrynsalmen strateginen mahdollisuus. Sosiaalinen pääoma mahdollistaa verkostoihin kuulumisen. Sosiaalinen pääoma tarkoittaa yhteisön jäsenten välistä kykyä toimia keskenään ja erityisesti luottamusta toisiinsa. Tarvitaan siis kykyä sitoutua yhteisiin tavoitteisiin ja vastavuoroisuuteen. Mitä enemmän alueella on hyviä, toimivia verkostoja, sitä enemmän sillä on sosiaalista pääomaa ja sitä paremmin tavoitteet voidaan saavuttaa. Verkos- 8

10 tojen toiminta ja toimivuus sekä johtaminen korostuvat erityisesti palvelujen uudelleenjärjestelyissä ja erilaisessa yhteistyössä, myös kuntakonsernin sisällä. Luovaa jännitettä ja kiinnostavia tapahtumia kunnassa riittää, mutta miten käy kunnan aseman palvelukeskuksena, jos julkisia palveluja vielä nykyisestä menetetään. Keskeisessä roolissa kunnan kehittämisessä ja tilanteen hallinnassa tulee olemaan kuntatalous, joka on saatava vuoteen 2022 mennessä tasapainoon siten että syntyneet alijäämät on katettu. Yritysten kehittämisessä tarvittavat kehittämispanokset on haettava kunnan ulkopuolelta, lähinnä toimijaja hankeyhteistyön kautta. Kiinnostavat työpaikat, toimivat palvelut ja hyvä, vetovoimainen ympäristö parantavat kunnan mahdollisuuksia kehittyä edelleen. 1.4 Hyrynsalmen kunnan palvelustrategia ja elinkeinostrategia Kuntastrategian arvopohja ja kriittiset menestystekijät Hyrynsalmen kunnanvaltuusto linjasi vuoden 2013 keväällä arvot, joille Hyrynsalmen kunta perustaa toimintansa. Välitöntä tarvetta uudistaa arvoja ei ole. Tärkeimmiksi toimintaa ohjaaviksi arvoiksi (arvoryhmät) priorisoitiin seuraavat: Yhteisöllisyys ja kaikista kuntalaisista huolehtiminen Elinvoimainen työelämä ja ympäristö Itsenäisyys ja yhteistyökykyisyys Omaleimaisuus ja ennakkoluulottomuus Arvopohjan vaaliminen edellyttää onnistumista kehittämisresurssien strategisesti viisaassa suuntaamisessa. Kuntalain perusteella pienenkin kunnan itsehallinto on teoriassa suuri, mutta käytännössä pieni (valtion velvoitteet sekä ohjaus- ja valvonta selvityksen mukaan kunnilla laskettiin olevan keväällä 2013 noin 535 tehtävää). Hyrynsalmen kunnan kehittäminen on siis jatkuvaa strategiatyötä: kuntapalvelujen kehittämisessä ja mitoittamisessa, talouden hallinnassa, yhteistyön organisoinnissa ja elinkeinojen kehittämisessä. Erityisenä painopisteenä tulevalla suunnittelukaudella on kuntatalous ja kuntayhteistyö. Tavoitteet ja kehittämisen painopisteet Visio vuonna 2017: Hyrynsalmi on elinvoimainen ja palveluja monipuolisesti kehittävä kunta, jolla on hyvät paikalliset peruspalvelut. Visio edellyttää, että Hyrynsalmen kunta on palvelu- ja kehittämisyhteisö, jossa luottamushenkilö- ja palveluorganisaatio toimivat yhdensuuntaisesti ja tehokkaasti. Kuntalaisille tuotetaan kunnan, kuntakonsernin, naapurikuntien ja maakunnan yhteistyöllä lain edellyttämät peruspalvelut tehokkaasti. Hyrynsalmi tekee tulevaisuuttaan siten, että monipuoliset elämisen ja hyvinvoinnin edellytykset turvataan ympäristöllisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävällä tavalla myös tulevaisuudessa. 9

11 Tavoitteen saavuttamiseksi keskitytään seuraaviin painopisteisiin: Kunnan perustoiminnot sopeutetaan niihin taloudellisiin voimavaroihin, joita kunnalla on käytettävissä. Tämä edellyttää erilaisen yhteistyön tehostamista kaikessa palvelujen tuottamisessa ja kehittämisessä sekä tarvittavien rakenteellisten muutosten käsittelyä avoimesti kokonaisuuden etua tavoitellen. Organisaation osaamista edistetään aktiivisesti yhdessä eri koulutusorganisaatioiden ja kehittäjätahojen kanssa. Kunta siis kehittää organisaationsa osaamista ja tukee näin oppivan organisaation syntyä, josta hyötyvät myös kuntalaiset siten, että palvelut tuotetaan sujuvasti. Henkilöstöstrategian lähtökohtana pidetään sitä, että henkilöstön määrää vähennetään luonnollisen poistuman kautta samassa suhteessa kuin kunnan palvelutarve muuttuu. Henkilöstön osaaminen turvataan työnantajan järjestämän teemakoulutuksen ja omaehtoisen koulutuksen sekä uusien rekrytointi- ja työllistämismenetelmien avulla. Kuntalaisten hyvinvoinnin lisäämiseen pyritään hyvinvointikertomuksen mukaisesti. Väestöstrategiaa toteutetaan elinkeino- ja palvelustrategian lisäksi huolehtimalla siitä, että kunta on kiinnostava asuinpaikka mm. kaavoituksellisin keinoin. Edellä mainitusta esimerkkinä Ukkohallan alueen vakituisen asumisen mahdollistaminen kaavallisin keinoin. Strategiaa tuetaan järjestämällä koululaisille ja opiskelijoille kesätöitä sekä tukemalla erityisesti erilaisia nuorten hankkeita ja palkitsemalla hyrynsalmelaisia menestyjiä. Kunta pyrkii edistämään koko kunnan asumista ja rohkaisemaan myös paluumuuttoa Hyrynsalmelle sekä varautumaan siihen monipuolisella asumisvaihtoehto- ja tonttitarjonnalla. Kunnan tavoitteena on vaikuttaa omalta osaltaan siihen, että kaikki lakisääteiset palvelut turvataan myös maaseudulla. Palvelujen käytännön järjestämisessä käytetään mahdollisimman paljon hyväksi myös tietoverkkojen ja tietoliikenteen mahdollisuuksia sekä yhteistyötä eri paikallisten toimijoiden kanssa. Myös laajakaistan kehittämisessä ollaan edelleen aktiivisesti mukana. Elinkeinostrategia Elinkeinostrategialla tuetaan kunnan arvoja ja kokonaisstrategiaa. Tavoitteena on, että Hyrynsalmella tehdään elinkeinojen kehittämisessä yhteistyötä strategisesti relevanttien kumppaneiden kanssa koko Kainuussa. Toiminta- ja kehittämisprosessit järjestetään siten, että monipuoliset paikalliset yritysten kehittämispalvelut ja -panokset turvataan. Tavoitteena on turvata toimivien yritysten kehittyminen ja mahdollistaa yritysten kasvu. Tavoitteen saavuttamiseksi keskitytään seuraaviin erityistavoitealueisiin: 1. Eri toimijoiden osaamista ja yhteistyötä edistetään aktiivisesti yhdessä eri koulutusorganisaatioiden, kehittäjätahojen ja alueen yrittäjien sekä uudistuneen työvoimahallinnon kanssa. 2. Elinkeinojen kehittämistavoitteena on menestyvän kärkiyritysten vahvistaminen ja pienyritystoiminnan kehittäminen sekä uusien yritysten synnyttäminen. Tätä kautta tavoitellaan työpaikkojen lisäämistä ja yritystoiminnalle suotuisan ilmapiirin luomista. Elinkeinojen kehittämistoiminnas- 10

12 sa osallistutaan aktiivisesti Kainuun eri kehittämisohjelmien hyödyntämiseen ja erityisesti Ylä-Kainuun yhteistyöhön hanketoiminnassa. 3. Matkailu ja sitä tukevat toimialat ovat erityisenä painopisteenä. Matkailussa Hyrynsalmella on useita paikallisia vahvuuksia, joita kytketään osaksi Ukkohallan kehittyvää matkailukeskusta. Tärkeässä roolissa ovat myös tunnetut tapahtumat (mm. Suopotkupallon ja Umpihankifutiksen MM-kisat sekä suuret hiihtotapahtumat, myös vesihiihtoon liittyen). Tapahtumat ovat kunnan markkinointivahvuuksia. Kehittämistoimenpiteet kohdennetaan ympärivuotisuutta, luonnonvara- ja erämatkailua tukeviin toimenpiteisiin. Hankkeiden tavoitteiksi asetetaan uusien toimintojen ja palvelujen kehittäminen. Kunnan tavoite on olla paikallisen elinkeinopolitiikan mahdollistaja, toimija ja koordinoija. Tavoitteena on tukea pienten ja keskisuurten yritysten toimintaedellytyksiä osuvan kehittämispolitiikan, rahoitusjärjestelyjen ja erityisesti kehittämis- ja yrityshankkeiden keinoin. Erityisesti hanketoiminnan kautta turvataan kehittämisvaiheessa oleville yrityksille lähiyrityspalvelut, tilat ja edistetään osaavan työvoiman saatavuutta. Käytännössä elinkeinoyhteistyötä siis kehitetään tiiviimpään ja yhtenäisempään suuntaan. Hyrynsalmen kunta edistää aktiivisella elinkeinopolitiikalla metsien talouspotentiaalin aktivoimista esim. biometsätalous. Suunnittelukaudella kunnan elinkeinotoimintoja kehitetään edelleen siten, että elinkeinoasioita hoidetaan operatiivisella tasolla seuraavasti: 1. Kunta, paikallinen yrittäjäjärjestö, Paltamon työvoimayhdistys ja TEtoimisto huolehtivat aloittavien yritysten perusneuvonnasta, matkailusta, tapahtumien kehittämisestä ja yritysten strategisista kehittämishankkeista ja työllisyyden edistämisestä. 2. Ylä-Kainuu ja ELY-keskus sekä alueelliset yritykset: painopisteenä ovat erilaiset yhteistyöhankkeet, yhteistyömuodot ja uudentyyppiset neuvontaja kehittämispalvelut kasvuhakuisille yrityksille sekä markkinointiyhteistyö. Maakuntataso: kokoavana yhteistyökumppanina toimii Kainuun liitto ja Elävä Kainuu Leader -toimintaryhmä; muuta yhteistyötä tukevat erilaiset alueelliset sekä maakunnalliset ja valtakunnalliset hankkeet. 1.5 Organisaatio ja johtaminen Hyrynsalmen kunta on hakeutumassa syvenevään ylikunnalliseen yhteistyöhön, erilaisiin verkostoihin ja yhteistyökonsortioihin lähinnä siitä syystä, että myös pienille kunnille on lakisääteisesti määrätty paljon tehtäviä ja velvoitteita ilman että niihin on osoitettavissa riittävästi resursseja. Pelkästään omien vapaaehtoisten palvelujen supistaminen ei riitä ratkaisuksi, vaan lisäksi on pystyttävä ratkaisevasti lisäämään tehokkuutta ja eri tehtävien ulkopuolista rahoitusta. Toimintaympäristöstä nouseviin haasteisiin on vastattu ja vastataan Hyrynsalmella kevennetyllä kuntaorganisaatiolla ja konserniyhteistyöllä sekä erilaisten verkostojen kautta tehtävällä yhteistyöllä. Kuntien palvelurakenne on edelleen erityisen kriittisen tarkastelun kohde talousarviovuonna

13 Kunnan organisaatio ja toiminnot jakautuvat luottamushenkilöorganisaatioon ja palveluorganisaatioon. Luottamushenkilöorganisaatioon kuuluvat, muutamien toimikuntien lisäksi (ks. seuraava kuva): Kunnanvaltuusto: Kunnanvaltuusto käyttää kunnassa korkeinta päätösvaltaa lähinnä budjetin kautta ja on tässä mielessä tärkein poliittinen toimija ja kunnan strategisten ja toiminnallisten resurssien linjaaja. Käytännössä kunnanvaltuuston rooli aktiivisessa, operatiivisessa toimijaverkostossa on kuitenkin vähäinen, ainoastaan puheenjohtajiston asema (mikäli he sitä käyttävät) voi nousta merkittäväksi. Keskusvaalilautakunta ja tarkastuslautakunta: Näillä lautakunnilla ei ole suurta roolia kunnan käytännön toimissa, mikäli ongelmia ei ilmene. Tarkastuslautakunta on kuitenkin kontrolloiva toimija ja sen rooli korostuu erityisesti taloudellisissa kriisitilanteissa. Kunnanhallitus: Kunnanhallituksen rooli poliittisessa päätöksenteossa ja toiminnassa on erittäin keskeinen. Kunnanhallitus valmistelee valtuuston esitykset ja lisäksi se käyttää poliittista ohjaus- ja toimeenpanovaltaa kunnassa. Kunnanhallitus voi myös ottaa käsittelyynsä ja ohjaukseensa monen tyyppisiä asioita näin halutessaan. Keskeisiä tehtäviä ovat konserniohjaus ja erilaisten avustusten suuntaaminen (ks. liite 1). Käytännössä kunnanhallitus ja sen puheenjohtajat ovat erittäin keskeisiä toimijoita kunnan poliittisen kentän ja virasto-organisaation välillä. Kunnanhallituksen jäsenten yhteistyökyky ja - kapasiteetti sekä heidän kompetenssinsa ovat tärkeä osa kunnan toiminnallista verkostoa, vaikka painotus ja rooli ovatkin poliittisia. Sivistyslautakunta ja ympäristölautakunta: Lautakuntien rooli on päättää teknisistä asioista ja valmistella toimintalohkonsa asioita hallitukselle. Niissä korostuu lautakuntien jäsenten paikallinen näkemys ja tekninen asiantuntemus sekä eri toimintojen ja toimenpiteiden vaikutusten ymmärrys kuntalaisiin. Hyrynsalmen kunnan palveluorganisaation muodostavat seuraavat osastot: hallintopalvelut (ml. maaseutu- ja elinkeinopalvelut), sivistyspalvelut ja tekniset palvelut (ks. seuraava kuva). Osastojen välisestä tehtäväjaosta päättää kunnanhallitus. Osastojen sisäisten vastuualueiden organisoinnista ja henkilöiden sijoittamisesta päätetään organisaation sisällä hallintosäännön ja osastojen johtosääntöjen mukaan (avainasemassa lähinnä kunnanjohtaja). Organisaation edelleen madaltaminen ja kaikkien toimintaprosessien kehittäminen kohti tiimimäistä ja verkostomaista toimintatapaa on organisaatiossa parhaillaan käynnissä, erityisesti esimiestyön osalta (ks. seuraava kuva). 12

14 KUNNNANVALTUUSTO (21) Keskusvaalilautakunta (5) Tarkastuslautakunta (5) KUNNANHALLITUS (10) Kunnanjohtaja Ympäristölautakunta (7) Sivistyslautakunta (7) Tekniset palvelut Hallintopalvelut Sivistyspalvelut Kuva 3. Hyrynsalmen kunnan organisaatio Kuntaorganisaation keskeisen toiminnallisen osan muodostaa kunnanvirasto, jossa kunnanjohtajalla ja osastopäälliköillä sekä itsenäisessä johtavassa asemassa olevilla viranhaltijoilla on erittäin keskeinen rooli palvelujen tuottamisessa ja tuotteistamisessa. Johtosäännöillä ja kunnan hallintosäännöillä on delegoitu päätös- ja toimintavaltaa johtaville virkamiehille, jotka tekevät päätöksiä ja panevat niitä toimeen virkavastuulla. Tämän takia yksittäisten virkamiesten ja johtoryhmän toiminta ja kyky ovat erittäin ratkaisevia eri toimintojen ja kaikkien kunnan palveluprosessien sujumisen kannalta. Päätösten toimeenpanosta ja viestinnän selkeydestä sekä sujuvuudesta vastaa johtoryhmä. Esimiestyön rooli korostuu jatkuvassa muutospaineessa olevassa organisaatiossa. Erityistä huomiota tullaan kiinnittämään tulevina vuosina säästötoimien tunnistamiseen, toimeenpanoon ja seurantaan, koko konsernin ohjaukseen sekä sisäiseen valvontaan. Tulevana vuonna käynnistetään hallinnollisten ohjeiden ja sääntöjen päivitys sekä tarkastellaan organisaatiorakenne tarvetta vastaavaksi. 1.6 Kuntakonsernin tavoitteet ja ohjaus Hyrynsalmen kuntakonsernin suunnittelukauden keskeisimmät tavoitteet ovat: - konsernin toimielin, hallinto ja toimintarakenteen virtaviivaistaminen ja päällekkäisen päätöksenteon poistaminen - vuoteen 2015 mennessä syntyneen kumulatiivisen alijäämän kattaminen kuntalain mukaisten tavoitteiden mukaisesti - ylijäämäinen kuntatalous vähintään vuoteen 2022 saakka - uutena elementtinä otetaan käyttöön itsearvionti, jonka toimielimet suorittavat vuosittain tammi-helmikuussa edellisen vuoden toimintaa koskien 13

15 Kunnalla on myös tärkeä edunvalvonnan ja yhteistyön koordinoinnin rooli konsernin ohjauksessa. Kunnan omat yhtiöt ovat kuntakonsernin ydintä, tärkeimpiä kunnan ohjattavia toimijoita. Aidon konserniohjauksen ulkopuolella on keskeisin kunnan palvelujen tuottaja, maakunnalliset kuntayhtymät, jotka toimivat omalla poliittisella järjestelmällään. Lisäksi palo- ja pelastustoimi toimii maakunnallisena organisaationa, osana Kajaanin kaupungin organisaatiota; ja jätehuoltokuntayhtymä omana kuntayhtymänään. Seuraava taulukko sisältää vuoden 2016 tilanteessa konserniin sisältyvät yhteisöt (7 kpl). Alla on käsitelty kunnan omistamien yhteisöjen toiminnalliset tavoitteet ja talous vuodelle (Osuudet kuntayhtymissä ovat suhteellisen pieniä, joten ne on jätetty tässä yhteydessä tarkemmin käsittelemättä.) Siis kuntakonsernin kannalta keskeisimmät ovat Ahmahaka Oy, Kiinteistö Oy Hyrynsalmen virastotalo, Asunto Oy Kiviöntaito ja Vesi-Mega Oy, jotka on syytä tarkastella tässä yhteydessä erikseen (ks. myös liitteet 3-6). Taulukko 1. Hyrynsalmen kunnan konserni Hyrynsalmen kunta Tytäryhteisöt Yhdistelty (kpl) Omistusosuus Yhtiöt Kiinteistö- ja asuntoyhtiöt 3 As Oy Kiviöntaito 100 % Kt Oy Ahmahaka 100 % Kt Oy Hyrynsalmen Virastotalo 100 % Muut yhtiöt 1 Vesi-Mega Oy 100 % Kuntayhtymät 3 Kainuun Jätehuollon Ky 3,98 % Kainuun Liitto 3,56 % Kainuun Sote ky 3,99 % Yhteensä 7 kpl Hyrynsalmen kunnan konserniohjeet päivitetään valtuuston hyväksyttyä johtosäännön. Kiinteistö Oy Ahmahaka Kiinteistö Oy Ahmahakan tehtävänä vuokrata suoraan omistamiaan asuinhuoneistoja 236 kpl ja kehittää asumispalveluja Hyrynsalmen kunnan alueella. Strategiset tavoitteet vuoteen 2019 Vuokrattavien asuntojen määrän suhteuttaminen vastaamaan kysyntää ja yhtiön talouden tervehdyttäminen. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää vielä 50 asunnon myyntiä loma-asunnoiksi tai purkamista tai asuntojen käyttötarkoituksen muutoksia ja vuokrien vuosittaista korottamista vastaamaan hoito- ja rahoituskuluja. 14

16 Toiminnalliset tavoitteet 2017 Toiminnallisena tavoitteena on tehokas vuokraustoiminta yhteistyössä kunnan ja sosiaaliviranomaisten kanssa. Toimenpiteet 2017 Yhtiö vuokraa kohtuuhintaisia asuntoja. Vuokria korotetaan 1,2 prosentilla. Yhtiön taloudellista tilannetta tervehdytetään myymällä Asunto Oy Hyrynsalmen Linnalan 9 asuntoa ja yhtiöitetään tarvittaessa lisää asuntoja myytäväksi. Vuokra-asuntoihin ei suunnitella peruskorjauksia vuoden 2017 aikana mutta asuntoihin tehdään vuokralaisen muuton yhteydessä tapahtuvia ns. pintaremontteja. Resurssit osa-aikainen (50 %) toimitusjohtaja ostopalveluina koko-aikainen toimistosihteeri tekninen isännöitsijä ostopalveluina sosiaalinen isännöitsijä ostopalveluina siivooja (osa-aikainen) ja siivoojaa ( 5 %) Liikevaihdoksi on arvioitu euroa vuodelle Tilinpäätös 2015: Yhtiön liikevaihto vuonna 2015 oli ,59 euroa ja tappio oli ,50 euroa. Yhtiö vieras pääoma oli ,90 euroa ja oma pääoma ,55 euroa. (Kiinteistö Oy Ahmahakan talousarvio ja toimintasuunnitelma vuodelle 2017 on liitteenä 3). Kiinteistö Oy Hyrynsalmen virastotalo Kiinteistö Oy Hyrynsalmen virastotalon tehtävänä on vastata kiinteistön (3715 m2) kunnossapidosta ja tarjota kohtuuhintaisella vastikkeella tiloja omistajiensa käyttöön. Strategiset tavoitteet vuoteen 2019 Strategisena tavoitteena on pitää Kiinteistö Oy Hyrynsalmen virastotalon talous hyvässä kunnossa. Toiminnalliset tavoitteet 2017 Toiminnallisena tavoitteena on tehokas kiinteistönhallinta. Tavoitteena on pitää vuokralaiset omistajien hallitsemissa tiloissa. Toimenpiteet 2017 Vastikkeita korotetaan n. 22 prosentilla. Resurssit osa-aikainen toimitusjohtaja kiinteistönhoitaja siivouspalvelut (ostopalveluina) 15

17 Liikevaihdoksi on arvioitu ,00 euroa vuodelle Tilinpäätös 2015: Yhtiön liikevaihto vuonna 2015 oli ,64 euroa ja voitto oli ,47 euroa. Yhtiön vieras pääoma oli ,77 euroa ja oma pääoma ,06 euroa. (Kiinteistö Oy Hyrynsalmen virastotalon taloussuunnitelma ja talousarvio 2017 on liitteenä 4). Asunto Oy Kiviöntaito Asunto Oy Kiviöntaidon tehtävänä on vastata neljän asuinhuoneiston kunnossapidosta ja tarjota kohtuuhintaisella vastikkeella tiloja omistajiensa käyttöön. Strategiset tavoitteet vuoteen 2019 Strategisena tavoitteena on pitää Asunto Oy Kiviöntaidon talous hyvässä kunnossa. Toiminnalliset tavoitteet 2017 Toiminnallisena tavoitteena on tehokas kiinteistönhallinta. Tavoitteena on pitää vuokralaiset omistajien hallitsemissa tiloissa. Toimenpiteet 2017 Vastikkeita ei koroteta Kiinteistössä tehdään vain välttämättömimmät korjaukset. Resurssit osa-aikainen isännöitsijä kiinteistönhoitaja (ostopalveluina) Liikevaihdoksi on arvioitu euroa ja tulokseksi ,00 euroa vuodelle Tilinpäätös 2015: Yhtiön liikevaihto vuonna 2015 oli euroa ja tappio oli 1 889,85 euroa. Yhtiön vieras pääoma oli 1 441,06 euroa ja oma pääoma ,14 euroa. (Asunto Oy Kiviöntaidon talousarvio vuodelle 2017 on liitteenä 5) Vesi-Mega Oy Perustehtävät Yhtiön perustehtävät ovat seuraavat: - vesi- ja lämpöhuoltopalveluiden tuottaminen Hyrynsalmen kunnan taajamassa ja vesi-huolto Ukkohallan kaava-alueella, - kaukolämmön tuotanto ja jakelu mahdollisimman vähin häiriöin, lämmöntuotantoon pyritään käyttämään pääasiassa edullisia biopolttoaineita ja - toimittaa puhdasta laadukasta talousvettä ja puhdistaa taajamien jätevedet myönnettyjen lupaehtojen mukaisesti mahdollisimman vähin häiriöin. 16

18 Lämpölaitostoiminnan suurimmaksi haasteeksi on muodostumassa suurten kiinteistöjen tyhjilleen jäänti ja sitä kautta myyntitulojen pieneneminen. Yhtiö on varautunut haasteeseen rakentamalla verkostoja alueille, missä kiinteistöt on liitettävissä kohtuullisilla kustannuksilla kaukolämpöverkostoon. Vesilaitostoiminnan suuria haasteita ovat jätevesien puhdistuksen kovenevat vaatimukset. Yhtiö on jättänyt Pohjoissuomen AVI:lle uuden jätevesien johtamislupahakemuksen seuraavaksi kymmeneksi vuodeksi. Lupaa ei ole saatu vielä marraskuuhun mennessä. Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet 2017 Kaukolämpöverkkoa on Hyrynsalmella laajennettu aktiivisesti viimeiset 12 vuotta. Kauko-lämpöverkon runkolinjat on rakennettu. Jatkossa keskitytään vanhempien kaukolämpöverkoston osien saneerauksiin. Vuoden 2017 aikana yhtiö joutuu saneeraaman osia jätevedenpuhdistamosta. Saneerauksessa uusitaan lietteenkuivain ja välpejätteen käsittely. Yhtiön liikevaihto oli viimeksi vahvistetulta tilikaudelta (2015) ja liikevoitto poistojen jälkeen Suunnitelman mukaiset poistot olivat Vuoden 2017 liikevaihtotavoite on ja tulostavoite Vierasta pääoma vuoden 2016 lopussa ei ole. Ainoastaan konsernin emolle pääomalainaa noin Yhtiö käytti investointeihin vuonna 2015 noin Yhtiö on investoinut yhdentoista vuoden aikana noin 2,32 milj. euroa. (Vesi-Mega Oy:n talousarvio 2017 on liitteenä 6.) 17

19 2 Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma vuoteen Talousarvion sitovuus Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Siihen tehtävistä muutoksista päättää valtuusto. Talousarvioon tehtävät muutokset on esitettävä kunnanvaltuustolle talousarviovuoden aikana. Määrärahan muutosesityksessä on selvitettävä myös muutoksen vaikutus toiminnallisiin tavoitteisiin ja tuloarvioihin. Vastaavasti toimintaa ja tuloarvioita koskevassa muutosesityksessä on selvitettävä muutoksen vaikutus määrärahoihin. Talousarviomäärärahat ovat sitovia kunnanvaltuustoon nähden seuraavasti: Käyttötalous Vastuualue netto, sisältäen sisäiset erät Kunnanhallituksen vastuualueella sote -kuntayhtymän maksuosuuden määräraha on ohjeellisesti sitova, koska kunta ei voi suoranaisesti sen maksuosuuksiin itse vaikuttaa. Investoinnit Investointien määrärahan sitovuus määräytyy talousarviokirjan investointisuunnitelman hankeryhmäkohtaisesti. Rahoitusosa on valtuustoon nähden sitova. 2.2 Tulo- ja menoperusteet Viimeksi vahvistetun tilinpäätöksen (2015) mukaan Hyrynsalmen kunnalle on kertynyt 1,11 M euroa alijäämää. Tarkasteluhetkellä ( tilanne) kunnan tulos on euroa ylijäämäinen ja mikäli merkittäviä muutoksia ei loppuvuoden 2016 aikana ilmene, ei kumulatiivisen alijäämän määrä lisäänny. Valtionosuusjärjestelmän muutosten myötä (valtionosuuksien leikkaukset) sekä 18

20 verotulokertymän trendin ja ennusteen heikkenemisen myötä kunnan alijäämien kattamisvelvoite on muuttunut aikaisempaa haastavammaksi. Kunnan taloudellinen liikkumavara on ollut pieni ja tilanteen korjaamiseksi ja tervehdyttämiseksi on vuosittain ollut syytä ottaa käyttöön uusia keinoja kunnan omien kustannusten pienentämiseksi. Talousarvio vuodelle 2017 ja taloussuunnitelma vuoteen 2019 on laadittu käyttäen 21,75 prosentin suuruista tuloveroprosenttia. Hyrynsalmen kunnan vuoden 2017 kiinteistöveroprosenteiksi on määrätty: - yleinen 1,00 % - vakituinen asuinrakennus 0,55 % - muut asuinrakennukset 1,15 % - voimalaitosrakennukset 3,10 % - yleishyödyllinen yhteisö 0,40 % - rakentamaton rakennuspaikka 1,00 % Seuraava asetelma kuvaa rahoituksen tuloslaskelman. Rahoitusosan tuloslaskelma (TS) TP 2015 TA 2016 TA 2017 EUR EUR EUR Muutos % MTA 2016 / TP 2015 Muutos % TA 2017 / MTA 2016 VEROTULOT Kunnan tulovero Kiinteistövero Osuus yhteistöveron tuotosta VALTIONOSUUDET Yleinen valtionosuus Kunnan peruspalvelujen valtionosuus Verotuloihin perustuva vo tasaus Järjestelmämuutoksen tasaus Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuus RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT KORKOTUOTOT MUUT RAHOITUSTUOTOT KORKOKULUT MUUT RAHOITUSKULUT VUOSIKATE RAHASTOJEN LISÄYS TAI VÄHENNYS Rahastojen lisäys Rahastojen vähennys TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ Suunnitelmakauden taloussuunnittelua vaikeuttavat erityisesti useiden hallintovalitusten aiheuttamat viivästykset, tulonmenetykset sekä päätösten myötä tule- 19

21 vat mahdolliset lisäkustannukset, joita talousarviovaiheessa on erittäin vaikea ennakoida. 2.3 Henkilöstösuunnitelma Henkilöstö on kunnan keskeisin resurssi palveluja tuotettaessa. Toisaalta se on myös keskeisin kustannustekijä. Henkilöstön määrä pysyy vuonna 2017 vuoden 2016 tasolla. Kunta työllistää myös opiskelijoita kesätöihin. Kunnan henkilöstö lienee siis kokonaisuudessa keskimäärin noin 80 henkilötyövuotta. Vuosina valmisteltava päiväkoti-investointi aiheuttaa omat muutostarpeensa päivähoidon henkilöstösuunnitelmaan. Taulukko 2. Henkilöstösuunnitelma HENKILÖSTÖSUUNNITELMA KUNNANHALLITUS TA 2017 TS 2018 TS 2019 Kunnanjohtaja Hallintopalvelut Hallintosihteeri Toimistosihteeri Elinkeinotoimi- ja matkailutoimi sekä maaseutupalvelut Kehityspäällikkö KUNNANHALLITUS YHTEENSÄ SIVISTYSLAUTAKUNTA TA 2017 TS 2018 TS 2019 Sivistyspalvelut Nivan koulun rehtori/sivistyspalv. päällikkö Toimistosihteeri 0,8 0,8 0,8 Yhteensä 1,8 1,8 1,8 Päivähoito Päivähoidonohjaaja Perhepäivähoitaja (Ryhmikset) Lastentoiminnanohjaaja Yhteensä Perusopetus Lehtori 6,3 6,3 6,3 Luokanopettaja Erityisopettaja Erityisluokanopettaja Tuntiopettaja (määräaikainen) Tuntiopettaja, erityisopetus 0,5 Toimistosihteeri Kouluavustaja (Yhteinäiskoulu 3 ja Moisiovaara 1) Yhteensä 24,8 24,3 24,3 Kansalaisopisto Toimistosihteeri 0,2 0,2 0,2 Tuntiopettaja yli 16 vt. (määräaikainen) Yhteensä 1,2 1,2 1,2 20

22 Kirjasto Kirjastovirkailija Kirjastotoimenjohtaja Yhteensä Vapaa-aikapalvelut Vapaa-aikasihteeri Nuorisotyöntekijä, etsivä nuorisotyö Yhteensä SIVISTYSLAUTAKUNTA YHTEENSÄ 47,8 46,3 46,3 YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA TA 2017 TS 2018 TS 2019 Hallinto Kunnanrakennusmestari Rakennustarkastaja Palveluesimies Asuntosihteeri Toimistosihteeri Yhteensä Kiinteistöt Talonmies/kiinteistönhoitaja Rakennusalan yleismies 0,5 0,5 0,5 Yhteensä 4,5 4,5 4,5 Konevarikko Autonkuljettaja Koneenkuljettaja 0,5 0,5 0,5 Yhteensä 2,5 2,5 2,5 Ruoka- ja siivoushuolto Ravitsemustyönjohtaja Ravitsemustyöntekijä 5,7 5,7 5,7 Laitosapulainen Siivooja 5,3 5,3 5,3 Yhteensä YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA YHTEENSÄ KOKO KUNTA YHTEENSÄ 78,8 77,3 77,3 2.4 Talouden tasapainottaminen ja toimenpideohjelma alijäämien kattamiseksi vuoteen 2022 Kunnan taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien (110.3 ). Määräaikaa sovelletaan ensimmäisen kerran vuoden 2015 tilinpäätökseen kertyneeseen alijäämään, jolloin alijäämän tulee olla katettuna vuoden 2020 tilinpäätöksessä (148.1 ). Siirtymäkaudella erityisen alijäämäisillä kunnilla on kaksi vuotta enemmän aikaa kattaa alijäämä. Mikäli kunnalla (ei sovelleta kuntayhtymään) on vuoden 2015 tilinpäätöksessä kertynyt alijäämää yli 500 euroa asukasta kohden, alijäämän tulee olla katettuna vuoden 2022 tilinpäätöksessä (148.2 ). Alijäämän kattamisvelvollisuus koskee vain kunnan tai kuntayhtymän taseeseen kertynyttä alijäämää, ei konsernitaseen alijäämää. Taloussuunnitelman yhteydessä on päätettävä yksilöidyistä toimenpiteistä (toimenpideohjelma), joilla kattamaton alijäämä katetaan valtuuston erikseen päättämänä kattamiskautena. Talousanalyysin mukaan ankaralla menoleikkauksella ja -kurilla ja veroprosentin korottamisella talous nousi ylijäämäiseksi jo vuonna 2009 ja reilusti ylijää- 21

23 mäiseksi Tämän jälkeen tilanne kuitenkin heikkeni, kun Kainuun maakunta -kuntayhtymä ajautui talousvaikeuksiin. Vuosien 2014 ja 2015 tilinpäätökset olivat kurinalaisen taloudenpidon, harkinnanvaraisen avustuksen ja Kainuun soten edellisten vuosien ylijäämien palauttamisen vuoksi ylijäämäisiä. Vuoden 2016 tilinpäätösennuste on ylijäämäinen ( tilanne). Kuntalain mukaisesti valtuuston on päätettävä yksilöidyistä toimenpiteistä joilla talouden tasapaino päätetään saavuttaa. Talouden tasapainottamistoimenpiteillä on katettava aikaisempi kumulatiivinen alijäämä. Terve kuntatalous edellyttää ylijäämän tuottokykyä investointien ja kunnan kehittämistoimenpiteiden mahdollistamiseksi. Talouden tasapainotusohjelman runko jaetaan kolmeen kokonaisuuteen: 1. kiinteistöjen myynti, 2. organisaationrakenteen ja hallinnon muutos ja 3. palvelutason muutokset Kiinteistöjen myynti Hyrynsalmen kunta myy seuraavat kiinteistöt (kirjanpitoarvot sulussa). Tulot on arvioitu kirjanpitoarvojen perusteella varovaisuuden periaatteen mukaisesti oheisessa taulukossa. Osassa kiinteistöistä on vuokralaiset jolloin kiinteistöt myydään vuokrattuna. Uudet myytävät kiinteistöt Kiinteistö Huomioitavaa Kirjanpitoarvo Suunniteltu myyntivuosi Teematuote Ryhmäperhepäiväkoti 31489, Finn Filter , Vastaanottohalli 57604, As-Puu 54396, KT Hyryn hallit 12539, Monihalli 16804, Parker Hannfinn 19867, Pesula Ent. oppilasasuntola 48971, Varikko YHTEENSÄ ,31 Kiinteistöt, jotka on jo päätetty myydä Lunastusvuokrasopimus Saunamaa / hallintovalitus ,50 Vonkan leirintäalue Lunastusvuokrasopimus 75295,88 YHTEENSÄ ,69 22

24 Kiinteistöjen myynnillä voidaan arvioida pelkästään kirjanpitoarvojen perusteella saavutettavan noin 1,3 miljoonan euron kiinteistöjen myyntitulo, joka sellaisenaan määrällisesti kattaa tarkasteluhetkeen mennessä kertyneen kumulatiivisen alijäämän ja vaikuttaa taseeseen. Myönteisiä lisävaikutuksia käyttötalouteen, tulee mm. henkilöstöresurssien uudelleenkohdistamisesta / -tarkastelusta sekä kiinteistöverovaikutuksesta ja tietenkin kirjanpitoarvon ja myyntihinnan erotuksesta Organisaatiorakenteen ja hallinnon muutos Organisaatiorakenteen muutoksella tavoitellaan hallinnollisen päällekkäisyyden vähentämistä sekä henkilöstörakenteen jäntevöittämistä (ks. liite 1). Toimintojen ulkoistamisella vältetään kalustoinvestoinnit ja niiden edellyttämä lisälainanotto Palvelutason muutokset Osa organisaatiorakenteen muutoksista on samanaikaisesti myös palvelutason muutoksia. Näitä ovat mm. - Itsepalvelukirjasto, eli kirjaston aukipitäminen miehittämättömänä virka-ajan ulkopuolella / automaattilainaus - yksityisteiden avustuskäytännöt ja ylläpidon muutokset - kunnan katujen ja teiden palvelutason muutokset (euromääräinen vaikutus määritetään erikseen) Muutokset jotka suunnitellaan vuoden 2017 kuluessa Vuonna 2017 suunnitellaan ja osittain toimeenpannaan Maakunta- ja Sote uudistuksen edellyttämät organisaatiomuutokset. Näistä kunnan kannalta merkittävin on soten tukipalveluiden yhtiöittämisvelvoite. Tämä koskee arviolta kolmannesta kunnan henkilöstöstä eli sitä kiinteistöpalveluiden, siivous- ja ruokahuoltopalveluiden henkilöresurssia joka on laskennallisesti soten toiminnan osuus. Osana ko. toimenpiteitä talousarvioon on sisällytetty jo tässä vaiheessa kaikkia hallintokuntia koskeva tavoite vähentää lomapalkkavelkaa euroa vuonna Tavoite ei ole täysin toteutunut ja sitä jatketaan vuonna Tulos- ja rahoituslaskelma Tuloslaskelma ja rahoituslaskelma on esitetty asianomaisessa talousarviokohdassa tarkasti vain talousarviovuoden osalta. Kunnan kokonaistaloutta kuvataan tulos- ja rahoituslaskelmilla. Kunnan tuloslaskelma osoittaa, kuinka tulorahoitus riittää palvelutoiminnan menoihin, korkoihin ja muihin rahoitusmenoihin sekä omaisuuden kulumisen edellyttämiin suunnitelman mukaisiin poistoihin. Rahoituslaskelma osoittaa, kuinka paljon tarvitaan tulorahoituksen lisäksi pääomarahoitusta investointeihin ja lainanlyhennyksiin ja miten rahoitustarve katetaan. Vuoden 2017 investoinnit rahoitetaan täysin lainanotolla. 23

25 Kunnan tuloslaskelma (TS), ulkoiset tilit TP 2015 TA 2016 TA 2017 TOIMINTATUOTOT EUR EUR EUR MYYNTITUOTOT EUR EUR EUR josta jäsenkunnilta EUR EUR EUR MAKSUTUOTOT EUR EUR EUR TUET JA AVUSTUKSET EUR EUR EUR MUUT TOIMINTATUOTOT EUR EUR EUR Vuokratuotot EUR EUR EUR Muut toimintatuotot EUR EUR EUR VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN TOIMINTAKULUT EUR EUR EUR HENKILÖSTÖKULUT ULKOINEN EUR EUR EUR Palkat ja palkkiot EUR EUR EUR Henkilösivulut EUR EUR EUR PALVELUJEN OSTOT EUR EUR EUR Asiakaspalvelujen ostot EUR EUR EUR Muiden palvelujen ostot EUR EUR EUR josta maakunta-kuntayhtymältä EUR EUR EUR AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT EUR EUR EUR AVUSTUKSET EUR EUR EUR MUUT TOIMINTAKULUT EUR EUR EUR VUOKRAT EUR EUR EUR Muut toimintakulut EUR EUR EUR TOIMINTAKATE EUR EUR EUR VEROTULOT EUR EUR EUR VALTIONOSUUDET EUR EUR EUR RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT EUR EUR EUR Korkotuotot EUR EUR Muut rahoitustuotot EUR Korkokulut EUR EUR EUR Muut rahoituskulut EUR EUR EUR VUOSIKATE EUR EUR EUR POISTOT JA ARVONALENTUMISET EUR EUR EUR Suunnitelman mukaiset poistot EUR EUR EUR Arvonalentumiset SATUNNAISET TUOTOT JA KULUT Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut TILIKAUDEN TULOS EUR EUR EUR POISTOERON LISÄYS (-) TAI VÄHENNYS (+) EUR EUR EUR VARAUSTEN LISÄYS (-) TAI VÄHENNYS (+) RAHASTOJEN LISÄYS (-) TAI VÄHENNYS (+) TILIKAUDEN YLI- / ALIJÄÄMÄ EUR EUR EUR TOIMINTATUOTOT / TOIMINTAKULUT, % VUOSIKATE / POISTOT, % VUOSIKATE/ASUKAS 285 EUR / AS 261 EUR / AS 449 EUR / AS KERTYNYT YLI-/ALIJÄÄMÄ EUR EUR EUR Asukasluku vuoden lopussa AS AS AS 24

26 Kunnan rahoitusosa (TS) TP 2015 TA 2016 TA 2017 TOIMINNAN RAHAVIRTA EUR EUR EUR Vuosikate EUR EUR EUR Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät EUR EUR INVESTOINTIEN RAHAVIRTA EUR EUR EUR Investointimenot EUR EUR EUR Rahoitusosuudet investointimenoihin EUR EUR Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot EUR EUR TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA EUR EUR EUR RAHOITUKSEN RAHAVIRTA EUR EUR EUR ANTOLAINAUKSEN MUUTOKSET EUR Antolainasaamisten lisäykset EUR Antolainasaamisten vähennykset LAINAKANNAN MUUTOKSET EUR EUR EUR Pitkäaikaisten lainojen lisäys EUR EUR Pitkäaikaisten lainojen vähennys EUR EUR EUR Lyhytaikaisten lainojen muutos OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSET MUUT MAKSUVALMIUDEN MUUTOKSET EUR VAIKUTUS MAKSUVALMIUTEEN EUR EUR EUR Rahavarat EUR EUR EUR Rahavarat EUR EUR EUR Tavoitteet ja tunnuslukujen tavoitearvot Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä EUR EUR Lainanhoitokate Kassan riittävyys, pv

27 3 Käyttötalous 3.1 Käyttötalouden yleiskuva KÄYTTÖTALOUS TA 2017 KS 2016 TP 2015 TA suun.vuosi TA suun.vuosi, % EUR EUR EUR EUR MYYNTITUOTOT ,5 MAKSUTUOTOT ,5 TUET JA AVUSTUKSET ,5 MUUT TOIMINTATUOTOT ,8 TOIMINTATUOTOT ,0 HENKILÖSTÖKULUT ,0 PALVELUJEN OSTOT ,0 AINEET, TARVIKKEET J ,6 AVUSTUKSET ,6 MUUT TOIMINTAKULUT ,1 TOIMINTAKULUT ,3 TOIMINTAKATE ,8 VUOSIKATE ,8 Poistot rakennuksist ,1 Poistot kiint.rakent ,3 Poistot koneista ja ,7 Suunnitelman poistot ,8 Suunnitelman mukaise ,9 POISTOT JA ARVONALEN ,9 TILIKAUDEN TULOS ,7 TULOSLASKELMA ,7 KUNNAN TULOSLASKELMA ,7 26

28 Seuraavassa taulukossa on esitetty budjettivertailu tulosyksiköittäin. Taulukon avulla on mahdollista vertailla tulosyksiköitä ja niiden talouskehitystä. Vertailu tulosyksiköittäin TA 2017 KS 2016 TP 2015 TA suun.vuosi TA suun.vuosi, % Tulosyksikkö EUR EUR EUR EUR KÄYTTÖTALOUS , Keskusvaalilautakunt X Vaalitoiminnat X Vaalit X Kunnanvaltuusto , Kunnanvaltuusto , Kunnanvaltuusto , Tarkastuslautakunta , Tarkastustoimi , Tarkastustoimi , Kunnanhallitus , Kunnanhallitus , Kunnanhallitus , Kunnanhallinto , Maakuntahallinto , Hallintopalvelut , Henkilöstöpalvelut , Elinkeino-ja matkail , Aluekehitysraha , Työllistäminen , Maaseututoimi , Sivistyslautakunta , Sivistystoimi , Sivistyspalvelut , Päivähoito , Perusopetus , Kansalaisopisto , Kirjasto , Kulttuuripalvelut , Vapaa-aikapalvelut , Ympäristölautakunta , Tekninen- ja valvont , Tekninen-ja valvonta , Valvonta,kaavoitus j , Liikenneväylät , Liikuntapaikat ja yl , Kiinteistöt , Konevarikko , Ruoka- ja siivoushuo ,3 27

29 3.2 Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet vastuualueittain KESKUSVAALILAUTAKUNTA Vuonna 2017 on kuntavaalit Keskusvaalilautakunta TA 2017 KS 2016 TP 2015 TA suun.vuosi EUR EUR EUR EUR MYYNTITUOTOT TOIMINTATUOTOT TA suun.vuosi, % HENKILÖSTÖKULUT X PALVELUJEN OSTOT X AINEET, TARVIKKEET J X MUUT TOIMINTAKULUT X TOIMINTAKULUT X TOIMINTAKATE X VUOSIKATE X TILIKAUDEN TULOS X TULOSLASKELMA X KUNNAN TULOSLASKELMA X KUNNANVALTUUSTO Valtuusto arvioi ja seuraa kunnan palvelujen tehokkuutta, tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta. Tämä edellyttää, että talousarvioseurannan lisäksi hallintokunnat laativat valtuustolle katsauksia palvelutuotannostaan ja arvioivat osaltaan talousarvion toteutumista. Kunnassa on valtuusto, joka vastaa kunnan toiminnasta ja taloudesta sekä käyttää kunnan päätösvaltaa. Kuntalain 14 :n mukaan valtuusto päättää: Kuntastrategiasta; hallintosäännöstä; talousarviosta ja taloussuunnitelmasta; omistajaohjauksen periaatteista ja konserniohjeesta; liikelaitokselle asetettavista toiminnan ja talouden tavoitteista; varallisuuden hoidon ja sijoitustoiminnan perusteista; sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista; palveluista ja muista suoritteista perittävien maksujen yleisistä perusteista; takaussitoumuksen tai muun vakuuden antamisesta toisen velasta; jäsenten valitsemisesta toimielimiin, jollei jäljempänä toisin säädetä; luottamushenkilöiden taloudellisten etuuksien perusteista; tilintarkastajien valitsemisesta; tilinpäätöksen hyväksymisestä ja vastuuvapaudesta; muista valtuuston päätettäviksi säädetyistä ja määrätyistä asioista. 28

30 Kunnanvaltuusto TA 2017 KS 2016 TP 2015 TA suun.vuosi EUR EUR EUR EUR TA suun.vuosi, % HENKILÖSTÖKULUT ,0 PALVELUJEN OSTOT ,9 AINEET, TARVIKKEET J ,0 MUUT TOIMINTAKULUT ,0 TOIMINTAKULUT ,3 TOIMINTAKATE ,3 VUOSIKATE ,3 TILIKAUDEN TULOS ,3 TULOSLASKELMA ,3 KUNNAN TULOSLASKELMA ,3 TARKASTUSLAUTAKUNTA Valtuusto asettaa tarkastuslautakunnan hallinnon ja talouden tarkastuksen sekä arvioinnin järjestämistä varten. Tarkastuslautakunnan tehtävistä on säädetty Kuntalain 14 luvussa 121 :ssä: Tarkastuslautakunnan tehtävänä on: 1) valmistella valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat; 2) arvioida, ovatko valtuuston asettamat toiminnan ja talouden tavoitteet kunnassa ja kuntakonsernissa toteutuneet ja onko toiminta järjestetty tuloksellisella ja tarkoituksenmukaisella tavalla; 3) arvioida talouden tasapainotuksen toteutumista tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman riittävyyttä, jos kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää; 4) huolehtia kunnan ja sen tytäryhteisöjen tarkastuksen yhteensovittamisesta; 5) valvoa 84 :ssä säädetyn sidonnaisuuksien ilmoittamisvelvollisuuden noudattamista ja saattaa ilmoitukset valtuustolle tiedoksi; 6) valmistella kunnanhallitukselle esitys tehtäviään koskeviksi hallintosäännön määräyksiksi sekä arvioinnin ja tarkastuksen talousarvioksi. Kunnanhallitus voi poiketa tarkastuslautakunnan esityksestä lautakuntaa koskeviksi hallintosäännön määräyksiksi ja talousarvioksi kunnan hallintosäännön ja talousarvioesityksen yhteensovittamiseen liittyvästä perustellusta syystä. Tarkastuslautakunta laatii arviointisuunnitelman ja antaa valtuustolle kultakin vuodelta arviointikertomuksen, jossa esitetään arvioinnin tulokset. Arviointikertomus käsitellään valtuustossa tilinpäätöksen yhteydessä. Lautakunta voi antaa valtuustolle muitakin tarpeellisena pitämiään selvityksiä arvioinnin tuloksista. Kunnanhallitus antaa valtuustolle lausunnon toimenpiteistä, joihin arviointikertomus antaa aihetta. 29

31 Kunnanvaltuusto on päättänyt, että BDO Audiator Oy:n kanssa solmittua tilikausien tilintarkastusta koskevaa sopimusta jatketaan koskemaan myös tilikauden 2017 tilintarkastusta voimassa olevan sopimuksen ehdoilla Tarkastuslautakunta TA 2017 KS 2016 TP 2015 TA suun.vuosi EUR EUR EUR EUR MYYNTITUOTOT TOIMINTATUOTOT TA suun.vuosi, % HENKILÖSTÖKULUT ,5 PALVELUJEN OSTOT ,5 AINEET, TARVIKKEET J ,0 TOIMINTAKULUT ,2 TOIMINTAKATE ,2 VUOSIKATE ,2 TILIKAUDEN TULOS ,2 TULOSLASKELMA ,2 KUNNAN TULOSLASKELMA ,2 KUNNANHALLITUS Perustehtävät ovat seuraavat: 1. Kunnanhallitus vastaa kunnan hallinnosta ja taloudesta. Erityisesti huomioidaan kuntakonserniin kuuluvien yhteisöjen hallinnon ja taloudenhoidon valvonta. 2. Kunnanhallitus valvoo kunnan etua ja edustaa kuntaa ja käyttää sen puhevaltaa. Kunnanhallituksen ja eri yhteisöihin valittujen kunnan edustajien välistä informaatiota ja tiedonkulkua parannetaan. 3. Kunnanhallitus valmistelee valtuustossa käsiteltävät asiat ja panee valtuuston päätökset täytäntöön, lukuun ottamatta tarkastuslautakunnalle kuuluvia asioita. 4. Talouden tasapainottamiseksi tehtyjen päätösten toteutumista seurataan ja näistä poikkeamisiin puututaan. 5. Palvelutuotannon kehittämistä ja niihin liittyviä projekteja valvotaan ja tarvittavia kehittämishankkeita käynnistetään. Hallintoa johtaessaan kunnanhallitus valvoo ja yhteen sovittaa myös muiden toimielinten ja viranhaltijoiden toimintaa. 6. Kunnan työllisyyttä ja elinkeinotoimintaa edistäviä projekteja valvotaan. Projektit raportoivat toiminnastaan kunnanhallitukselle kaksi kertaa vuodessa. Kunta osallistuu määrärahojen puitteissa projekteihin, joista on katsottava olevan kunnalle hyötyä. Suunnittelukauden strategiset tavoitteet Kunnan arvot ja strategiset tavoitteet sekä kehittämisen painopisteet on käsitelty luvussa 1.4. ja 1.6. Tämän lisäksi on syytä korostaa kunnanhallituksen roolia konserniohjauksessa ja edunvalvonnassa. 30

32 Resurssit Kunnanhallituksen kautta käytetään suurin osa kunnan resursseista. Ylivoimaisesti suurin osa kuluu sote-palvelujen ostoon. Suoraan kunnanhallituksen alaisena työntekijänä toimii ainoastaan kunnanjohtaja; vaikka hallituksen ohjauksessa toimivat myös hallinto- ja henkilöstöpalvelut, elinkeino- ja maaseututoimi sekä työllistäminen (ks. seuraava kuva ja taulukot). Kuva 3. Kunnanhallituksen alainen toiminta. Kunnanhallitus Kunnanhallitus Hallintopalvelut Henkilöstöpalvelut Elinkeino- ja matkailutoimi Aluekehitysraha Työllistäminen Maaseututoimi Kunnanhallinto Maakuntahallinto Henkilöstöhallinto Elinkeinohallinto Projektien kuntaosuudet Tukityöllistäminen Kunnallisverotus Yhteistyötoimikunta Matkailun markkinointi Kunnan hallinnoimat projektit Nuorten kesätyöt Ystävyyskuntatoiminta Työsuojelua /-kykyä ylläp.toiminta Tapahtumat Postinjakelu Työterveyshuolto Joukkoliikenne Kuel ja Varhe Nuorisovaltuusto Eläkevastuut Vanhusneuvosto Henkilöstötoimikunta 31

33 Kunnanhallitus TA 2017 KS 2016 TP 2015 TA suun.vuosi EUR EUR EUR EUR TA suun.vuosi, % MYYNTITUOTOT ,9 TUET JA AVUSTUKSET ,2 MUUT TOIMINTATUOTOT ,0 TOIMINTATUOTOT ,7 HENKILÖSTÖKULUT ,1 PALVELUJEN OSTOT ,1 AINEET, TARVIKKEET J ,8 AVUSTUKSET ,6 MUUT TOIMINTAKULUT ,2 TOIMINTAKULUT ,4 TOIMINTAKATE ,7 VUOSIKATE ,7 TILIKAUDEN TULOS ,7 TULOSLASKELMA ,7 KUNNAN TULOSLASKELMA ,7 (Sis. tulosyksiköt: kunnanhallitus (kunnanhallinto ja sote-kuntayhtymä sekä Kainuun liitto), hallintopalvelut, henkilöstöpalvelut, elinkeino- ja matkailupalvelut, aluekehitysrahan ja työllistämisen.) Kunnanhallitus TA 2017 KS 2016 TP 2015 TA suun.vuosi EUR EUR EUR EUR TA suun.vuosi, % MYYNTITUOTOT MUUT TOIMINTATUOTOT ,0 TOIMINTATUOTOT ,0 HENKILÖSTÖKULUT ,5 PALVELUJEN OSTOT ,1 AINEET, TARVIKKEET J ,1 AVUSTUKSET ,2 MUUT TOIMINTAKULUT ,9 TOIMINTAKULUT ,1 TOIMINTAKATE ,1 VUOSIKATE ,1 TILIKAUDEN TULOS ,1 TULOSLASKELMA ,1 KUNNAN TULOSLASKELMA ,1 (Sis. kunnanhallinnon, Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän ja Kainuun liiton maksuosuudet.) 32

34 Kunnanhallinto TA 2017 KS 2016 TP 2015 TA suun.vuosi EUR EUR EUR EUR TA suun.vuosi, % MYYNTITUOTOT MUUT TOIMINTATUOTOT ,0 TOIMINTATUOTOT ,0 HENKILÖSTÖKULUT ,5 PALVELUJEN OSTOT ,0 AINEET, TARVIKKEET J ,1 AVUSTUKSET ,2 MUUT TOIMINTAKULUT ,9 TOIMINTAKULUT ,0 TOIMINTAKATE ,1 VUOSIKATE ,1 TILIKAUDEN TULOS ,1 TULOSLASKELMA ,1 KUNNAN TULOSLASKELMA ,1 (Sis. kunnanhallinnon, kunnallisverotuksen, joukkoliikenteen, nuorisovaltuuston, vanhusneuvoston.) Kunnanhallituksen avustukset (ks. liite 1): yht Hyrynsalmen 4H-yhdistys Rasti-Hyry r.y Hyrynsalmen sotaveteraanit 500 Moisiovaaran Kyläyhdistys Ry 500 Muut pienet avustukset kotitalouksille Maakuntahallinto TA 2017 KS 2016 TP 2015 TA suun.vuosi EUR EUR EUR EUR TA suun.vuosi, % MYYNTITUOTOT TOIMINTATUOTOT PALVELUJEN OSTOT ,7 TOIMINTAKULUT ,7 TOIMINTAKATE ,7 VUOSIKATE ,7 TILIKAUDEN TULOS ,7 TULOSLASKELMA ,7 KUNNAN TULOSLASKELMA ,7 (Sis. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän ja Kainuun liiton maksuosuudet) HALLINTO Hallintopalvelut Perustehtävät 33

35 Hallintopalvelut turvaa kuntalaisille, luottamushenkilöille, vastuualueille ja viranomaisille oikean ja oikea-aikaisen tiedon keskus-, talous- ja henkilöstöhallinnosta. Lisäksi hallintopalvelut vastaa kunnanjohtajan tukena kunnanhallitukselle ja kunnanvaltuustolle valmisteltavista asioista sekä päätösten täytäntöönpanosta. Arvot Hyvä asiakaspalvelu, työn laadukkuus, toimiva ja työkykyä edistävä työyhteisö. Strategiset tavoitteet vuoteen 2017 Ylläpidetään ja kehitetään henkilöstön ammattiosaamista lainsäädännön ym. säännösten ja ohjeiden vaatimalle tasolle. Lisäksi kehitetään valmisteluprosesseja sekä kunnan palveluja kokonaisvaltaisesti. Toiminnalliset tavoitteet 2017 Tuotetaan palvelut asiantuntevasti, tehokkaasti ja taloudellisesti. Lisäksi kehitetään kunnan omaa palvelutuotantoa sujuvaksi ja palveluyhteistyötä kunnan ulkopuolisten tahojen kanssa (mm. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä, Kainuun Liitto -kuntayhtymä, Kela, Paltamon kunta, Paltamon työvoimayhdistys, Työvoimahallinto, valtion muut paikalliset toimijat). Resurssit Hallintopalvelujen tehtäviä hoitavat hallintosihteeri ja kaksi toimistosihteeriä Hallintopalvelut TA 2017 KS 2016 TP 2015 TA suun.vuosi EUR EUR EUR EUR TA suun.vuosi, % MYYNTITUOTOT ,8 TOIMINTATUOTOT ,8 HENKILÖSTÖKULUT ,1 PALVELUJEN OSTOT ,6 AINEET, TARVIKKEET J ,6 MUUT TOIMINTAKULUT ,4 TOIMINTAKULUT ,2 TOIMINTAKATE ,7 VUOSIKATE ,7 TILIKAUDEN TULOS ,7 TULOSLASKELMA ,7 KUNNAN TULOSLASKELMA ,7 Henkilöstöpalvelut Perustehtävät Henkilöstöpalveluihin sisältyvät yhteistyötoimikunta, työsuojelu ja työkykyä ylläpitävä toiminta, työterveyshuolto sekä eläkevastuista laskutettavat KueL-maksuosuudet sekä eläkevastuut vanhoista ja siirtyneistä palvelussuhteista. Toiminnalliset tavoitteet v Henkilöstön työhyvinvointia ja työssä jaksamista tuetaan. Hyrynsalmen kunnan aktiivisen tuen mallin perehdyttämistä työpaikoilla jatketaan. 34

36 Onnistuessaan aktiivinen tuki: - lisää työhyvinvointia ja tuloksellisuutta - vähentää sairauspoissaoloja ja uudelleen sijoituksen tarvetta - pidentää työuria - ehkäisee työpaikkakiusaamista Aktiivinen tuki sisältää: - varhaista tukea työyksiköissä, - tehostettua tukea silloin, kun ongelmien ratkaisuun tarvitaan useampia toimijatahoja, - paluun tukea pitkien sairauspoissaolojen jälkeen, - työterveysyhteistyön. Yhteistyötoimikunta, työsuojelu ja työkykyä ylläpitävä toiminta: Työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistyöstä annetun lain (449/2007) mukaan jokaisessa kunnassa tulee olla yhteistoimintaelin. Hyrynsalmen kunnassa yhteistoimintaelimenä toimii yhteistyötoimikunta. Yhteistoiminta ja työsuojelun yhteistoiminta on Hyrynsalmen kunnassa yhdistetty yhteistyötoimikuntaan. Työterveyshuolto: Hyrynsalmen kunnan lakisääteiset työterveyshuollon palvelut ostetaan Kainuun Työterveys -liikelaitokselta KueL -maksuosuudet sekä eläkevastuu vanhoista ja siirtyneistä palvelussuhteista: Kustannuksiin sisältyy ne eläkemenoperusteiset maksut, joita ei voida kohdistaa toimintaan (mm. ennen v eläkkeelle jääneet sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijät ja lyhyissä työsuhteissa työskennelleet), josta henkilö on jäänyt eläkkeelle Henkilöstöpalvelut TA 2017 KS 2016 TP 2015 TA suun.vuosi EUR EUR EUR EUR TA suun.vuosi, % MYYNTITUOTOT ,0 TUET JA AVUSTUKSET ,0 TOIMINTATUOTOT ,1 HENKILÖSTÖKULUT ,1 PALVELUJEN OSTOT ,7 AINEET, TARVIKKEET J ,2 MUUT TOIMINTAKULUT ,9 TOIMINTAKULUT ,2 TOIMINTAKATE ,4 VUOSIKATE ,4 TILIKAUDEN TULOS ,4 TULOSLASKELMA ,4 KUNNAN TULOSLASKELMA ,4 35

37 Elinkeino- ja matkailutoimi Elinkeino- ja matkailutoimen tehtävänä on kehittää kunnan yritystoimintaa elinkeinostrategian mukaisesti. Tehtävä pitää sisällään: 1) yritysneuvonnan 2) matkailuneuvonnan 3) lomatonttien markkinoinnin 4) eu-hankkeiden valmistelun, neuvonnan, suunnittelun ja rahoituksen hankkimisen 5) kunnan elinkeinollisten hankkeiden hallinnoinnin 6) teollisuustilojen markkinoinnin ja vuokrauksen 7) elinkeinoasioiden valmistelun kunnanhallitukselle 8) toimitusjohtajapalveluiden tuottaminen Kiinteistö Oy Ahmahakalle ja Kiinteistö Oy Hyrynsalmen virastotalolle. Strategiset tavoitteet vuoteen 2019 Strategisena tavoitteena on tukea Ukkohallan kehittymistä ja turvata maa- ja metsätalouden ja teollisuuden nykyiset työpaikat. Matkailutulotavoite vuonna 2019 on 10 miljoonaa euroa ja matkailun työllistävyystavoitteena henkilötyövuotta (pitää sisällään myös lomarakentamisen työpaikat). Ukkohallan vuokrauskäytössä olevien vuodepaikkojen määrä kasvaa vähintään vuodepaikalla. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää vähintään lomahuoneiston rakentamista vuokrauskäyttöön. Toiminnalliset tavoitteet 2017 Toiminnallisena tavoitteena on myötävaikuttaa matkailuyritysten liikevaihdon ja työpaikkojen kasvattamiseen 3-5 prosentilla, jolloin Ukkohallan vuokrattavien vuodepaikkojen lukumäärä kasvaisi 75 paikalla ja käyttöasteet kasvaisivat 0 0,5 prosenttiyksiköllä. Toimenpiteet 2017 Tavoitteena on saada myytyä 1-3 lomatonttia. Hyödyntää positiivinen julkisuus uusien yrityksien saamiseksi kuntaan. Kehittämishankkeita suunnitellaan ja hankitaan rahoitusta kysyntälähtöisesti ja mahdollisesti myös osa hankkeista hallinnoidaan / toteutetaan itse. Myydään Asunto Oy Hyrynsalmen Linnalan huoneistoja 2-5 kpl. Resurssit Elinkeino- ja matkailutoimen työtehtäviä hoitaa kehityspäällikkö osa-aikaisesti. 36

38 Elinkeino- ja matkailu TA 2017 KS 2016 TP 2015 TA suun.vuosi EUR EUR EUR EUR TA suun.vuosi, % MYYNTITUOTOT ,7 TOIMINTATUOTOT ,7 HENKILÖSTÖKULUT ,4 PALVELUJEN OSTOT ,6 AINEET, TARVIKKEET J ,9 AVUSTUKSET ,4 MUUT TOIMINTAKULUT ,5 TOIMINTAKULUT ,5 TOIMINTAKATE ,2 VUOSIKATE ,2 TILIKAUDEN TULOS ,2 TULOSLASKELMA ,2 KUNNAN TULOSLASKELMA ,2 Sisältää tulosyksiköt (ks. liite 1): - Elinkeino ja matkailu/hallinto (avustus kylätalo Iskun ylläpitoon ja SEO:n matkahuolto- ja infopalvelut) - Matkailun markkinointi - Tapahtumat Suopotkupallon MM-kisat Ym. järjestöjen pienet tapahtumat Aluekehitysraha Aluekehitysraha (seuraava taulukko) sisältää kunnan yhteistyöhankkeiden kuntarahan maksuosuudet sekä Kainuun Etu Oy:n hallintokulut ja Elävä Kainuu LEADER ry:n hanke/hallintokulut Aluekehitysraha TA 2017 KS 2016 TP 2015 TA suun.vuosi EUR EUR EUR EUR TA suun.vuosi, % HENKILÖSTÖKULUT ,8 PALVELUJEN OSTOT ,4 AVUSTUKSET ,0 TOIMINTAKULUT ,5 TOIMINTAKATE ,5 VUOSIKATE ,5 TILIKAUDEN TULOS ,5 TULOSLASKELMA ,5 KUNNAN TULOSLASKELMA ,5 37

39 Hankkeiden maksuosuudet Kainuun Etu Oy Maatilan työmäärä ja uudet tekijät -hanke Kainuun maatalouden kehittäminen (KaiVa) -hanke Kasvua Kainuuseen-Johdon ja henkilöstön kehittäminen -hanke ESIKOTO - Esikotouttamisen kehityshanke Kainuussa Uutta vetovoimaa Ukkohalla-Paljakka alueen matkailun kehittämiseen aktiivisen kansainvälistymisen kautta -hanke 7. Muut pienet hankkeet yht Työllistäminen Perustehtävä Hyrynsalmen kunnalla on alueensa suurimpana työnantajana sekä moraalinen että lainsäädännöllinen velvoite huolehtia työllisyyden hoidosta resurssiensa sallimissa rajoissa. Strategiset tavoitteet vuoteen 2017 Työllisyysasioiden hoidossa pyritään tiiviiseen kunta- ja maakuntayhteistyöhön. Toiminnalliset tavoitteet 2017 Työllisyydenhoidon palvelut ostetaan Paltamon Työvoimayhdistys ry:ltä. Sopimuksella Paltamon Työvoimayhdistys ry tuottaa Hyrynsalmen kunnalle seuraavat palvelut: - Työllisyydenhoidon koordinointi ja yhteistyö sidosryhmien kanssa (TEtoimisto, Kainuun sote, yrittäjät, yhdistykset ym.) - Yhteistyö Hyrynsalmen kunnan ja alueella toimivien yhdistysten kanssa. - Yhdistys on tukena käytännön työllistämisessä ja hankerahoitusten hakemisessa. - Kuntouttavan työtoiminnan yhteistyö Kainuun sote -kuntayhtymän kanssa. - Nuorisotakuun toteuttaminen yhteistyökumppaneiden kanssa. - Työllisyyden edistämishankkeiden suunnittelu, valmistelu ja hakeminen yhteistyökumppaneiden kanssa (nuoret, pitkäaikaistyöttömät). Työllisyyden hoidon resurssit jakaantuvat seuraavasti: - palkkatukimäärärahoin palkattavat, nettokustannus Paltamon työvoimayhdistys ry:lle - kuntaan palkattavat kesätyöntekijät avustukset yrityksille ja yhteisöille kesätyöntekijöistä työmarkkinatuen maksuosuus KELA:lle Yty-työn kuntaosuus yhdistykselle Paltamon Työvoimayhdistys ry/ostopalvelusopimus Hyrynsalmen kierrätysmyymälän ohjaajan palkkauskulut Paltamon Työvoimayhdistykselle

40 Näillä resursseilla työllistetään noin 10 pitkäaikaistyötöntä sekä n opiskelijaa kesätöihin Työllistäminen TA 2017 KS 2016 TP 2015 TA suun.vuosi EUR EUR EUR EUR TA suun.vuosi, % TUET JA AVUSTUKSET ,0 MUUT TOIMINTATUOTOT TOIMINTATUOTOT ,0 HENKILÖSTÖKULUT ,6 PALVELUJEN OSTOT ,1 AINEET, TARVIKKEET J X AVUSTUKSET ,7 MUUT TOIMINTAKULUT -213 TOIMINTAKULUT ,3 TOIMINTAKATE ,1 VUOSIKATE ,1 TILIKAUDEN TULOS ,1 TULOSLASKELMA ,1 KUNNAN TULOSLASKELMA ,1 Maaseututoimi Kunnanvaltuusto on ( 24) on hyväksynyt yhteistoimintasopimuksen maaseutuhallinnon tehtävien järjestämisestä. Sopimus koskee kunnan maaseutuhallintoviranomaiselle säädettyjä tehtäviä ja se sisältää kaikki kunnan maaseutuviranomaiselle säädetyt tehtävät ja palvelut. Maaseutuhallinnon järjestämisestä annetun lain mukainen toiminta Hyrynsalmen, Paltamon, Puolangan, Ristijärven ja Suomussalmen kunnissa järjestetään isäntäkuntamallilla, jossa isäntäkuntana toimii Puolangan kunta Maaseututoimi TA 2017 KS 2016 TP 2015 TA suun.vuosi EUR EUR EUR EUR TA suun.vuosi, % MUUT TOIMINTATUOTOT TOIMINTATUOTOT HENKILÖSTÖKULUT ,3 PALVELUJEN OSTOT ,0 AINEET, TARVIKKEET J ,7 AVUSTUKSET ,0 MUUT TOIMINTAKULUT ,5 TOIMINTAKULUT ,1 TOIMINTAKATE ,1 VUOSIKATE ,1 TILIKAUDEN TULOS ,1 TULOSLASKELMA ,1 KUNNAN TULOSLASKELMA ,1 39

41 SIVISTYSLAUTAKUNTA Perustehtävä: Sivistystoimen tarkoituksena on turvata ajanmukaiset päivähoito- ja perusopetuspalvelut sekä kirjasto-, kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut ja mahdollistaa sitä kautta kuntalaisen jatkuva itsensä kehittäminen ja hyvä elämänlaatu. Kuva 4. Sivistyslautakunnan alainen toiminta. Sivistyslautakunta Kirjasto Hallinto Päivähoito Perusopetus Kansalaisopisto Kulttuuripalvelut Vapaaaikapalvelut Sivistyslautakunta TA 2017 KS 2016 TP 2015 TA suun.vuosi EUR EUR EUR EUR TA suun.vuosi, % MYYNTITUOTOT ,7 MAKSUTUOTOT ,5 TUET JA AVUSTUKSET ,3 MUUT TOIMINTATUOTOT TOIMINTATUOTOT ,5 HENKILÖSTÖKULUT ,2 PALVELUJEN OSTOT ,1 AINEET, TARVIKKEET J ,7 AVUSTUKSET ,9 MUUT TOIMINTAKULUT ,6 TOIMINTAKULUT ,0 TOIMINTAKATE ,2 VUOSIKATE ,2 Poistot koneista ja ,1 Suunnitelman poistot ,0 Suunnitelman mukaise ,1 POISTOT JA ARVONALEN ,1 TILIKAUDEN TULOS ,2 TULOSLASKELMA ,2 KUNNAN TULOSLASKELMA ,2 Hallinto Strategiset tavoitteet vuoteen 2019: Kunnan sivistystoiminnan kokonaisvaltainen kehittäminen päivähoidon ja perusopetuksen osalta siten, että 40

42 - oppilailla ja lapsilla on hyvät valmiudet jatko-opintoihin ja sitä kautta koulutus pystyy vastaamaan elinkeinoelämän haasteisiin kansainvälistyvässä Suomessa. - kuntalaisella on mahdollisuudet harrastustoimintaan, virkistykseen, elinikäiseen oppimiseen ja itsensä kehittämiseen Kunnan ikääntyvä väestö otetaan huomioon toiminnassa. Tuetaan monipuolisesti kuntalaisten hyvinvointia. Tiivistetään yhteistyötä kunnan eri hallintokuntien välillä sekä Kainuun sivistystoimien välillä Toiminnalliset tavoitteet vuonna 2017: - ajantasainen ja selkeä tiedottaminen palveluista - ammattitaitoinen ja aikaansa seuraava henkilökunta Mittarit: - verkkosivujen ajantasaisuus ja tiedotteiden selkokielisyys - henkilökunnan osallistuminen täydennyskoulutuksiin - koulukuljetusten kustannukset/oppilas Sivistyspalvelut TA 2017 KS 2016 TP 2015 TA suun.vuosi EUR EUR EUR EUR TA suun.vuosi, % MUUT TOIMINTATUOTOT 60 TOIMINTATUOTOT 60 HENKILÖSTÖKULUT ,0 PALVELUJEN OSTOT ,3 AINEET, TARVIKKEET J ,7 MUUT TOIMINTAKULUT ,6 TOIMINTAKULUT ,5 TOIMINTAKATE ,5 VUOSIKATE ,5 TILIKAUDEN TULOS ,5 TULOSLASKELMA ,5 KUNNAN TULOSLASKELMA ,5 Päivähoito Päivähoito / Varhaiskasvatus Tavoitteet: Varhaiskasvatuksella tarkoitetaan lapsen suunnitelmallista ja tavoitteellista kasvatuksen, opetuksen ja hoidon muodostamaa kokonaisuutta, jossa painottuu erityisesti pedagogiikka. Varhaiskasvatuksen tavoitteena on: - edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, kehitystä, terveyttä ja hyvinvointia sekä tukea lapsen oppimisen edellytyksiä ja edistää elinikäistä oppimista ja koulutuksellisen tasa-arvon toteutumista 41

43 - toteuttaa lapsen leikkiin, liikkumiseen, taiteisiin ja kulttuuriperintöön perustuvaa monipuolista pedagogista toimintaa ja mahdollistaa myönteiset oppimiskokemukset - varmistaa kehittävä, oppimista edistävä ja turvallinen varhaiskasvatusympäristö sekä turvata lasta kunnioittava toimintatapa ja mahdollisimman pysyvät vuorovaikutussuhteet lasten ja varhaiskasvatushenkilöstön välillä - antaa kaikille lapsille yhdenvertaiset mahdollisuudet varhaiskasvatukseen, edistää sukupuolten tasa-arvoa sekä antaa valmiuksia ymmärtää ja kunnioittaa yleistä kulttuuriperinnettä sekä kunkin kielellistä, kulttuurista, uskonnollista ja katsomuksellista taustaa - tunnistaa lapsen yksilöllisen tuen tarve ja järjestää tarkoituksenmukaista tukea tarpeen ilmettyä tarvittaessa monialaisessa yhteystyössä - kehittää lapsen yhteistyö ja vuorovaikutustaitoja, edistää lapsen toimimista vertaisryhmässä sekä ohjata eettisesti vastuulliseen ja kestävään toimintaan, toisten ihmisen kunnioittamiseen ja yhteiskunnan jäsenyyteen - varmistaa lapsen mahdollisuus osallistua ja saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin - toimia yhdessä lapsen sekä lapsen vanhemman tai muun huoltajan kanssa lapsen tasapainoisen kehityksen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin parhaaksi sekä tukea lapsen vanhempaa tai muuta huoltajaa kasvatustyössä. Toimintamuodot: Tällä hetkellä Hyrynsalmen kunnan varhaiskasvatuksen palvelut ovat ryhmäperhepäivähoito, vuorohoito sekä seurakunnan ja kunnan yhteisesti järjestämä alle kouluikäisten lasten päiväkerhotoiminta sekä perusopetuslain mukainen aamu- ja iltapäivätoiminta. Varhaiskasvatus on kunnan järjestämää lakisääteistä palvelua. Jokaista alle kouluikäistä lasta koskeva subjektiivinen päivähoito-oikeus on rajattu 20 viikkotuntiin. Jokaisella alle kouluikäisellä lapsella on oikeus saada 20h varhaiskasvatusta viikossa ja vain erityisin perustein oikeus kokopäiväiseen varhaiskasvatukseen alkaen. Varhaiskasvatuksen tehtävä on edistää lasten kokonaisvaltaista kasvua, kehitystä ja oppimista yhteistyössä vanhempien kanssa. Kunta on velvollinen järjestämään varhaiskasvatusta valtakunnallisten linjausten mukaisesti eri varhaiskasvatusyksiköissä siinä muodossa ja laajuudessa, sekä sellaisin toimintamuodoin kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää. Varhaiskasvatuksen järjestämistä ohjaavat velvoitteet perustuvat Suomen perustuslakiin, varhaiskasvatuslakiin ja päivähoidosta annettuun asetukseen sekä Varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin. Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta on perusopetuslain mukaista perusopetuksen oppilaille suunnattua ohjattua toimintaa. Aamu- ja iltapäivätoiminnan lähtökohtana on turvallisen kasvuympäristön tarjoaminen lapsille aamulla ennen koulun alkua sekä iltapäivällä koulun jälkeen. Toiminnan keskeinen tavoite on vähentää lasten yksinäistä aikaa ilman turvallisen aikuisen läsnäoloa ja ohjausta ennen ja jälkeen koulupäivän. Hyrynsalmen kunnassa aamu- ja iltapäivätoimintaan voivat osallistua esikoululaiset, 1lk ja 2lk:n oppilaat sekä erityisopetuksessa olevat 3lk:n -9lk:n oppilaat. 42

44 Hyrynsalmen kunnan ja Hyrynsalmen seurakunnan yhteinen alle kouluikäisten lasten päiväkerhotoiminta tarjoaa alle kouluikäisille ja pienille koululaisille avointa varhaiskasvatusta. Toiminta ei ole kunnalle lakisääteistä vaan perustuu vapaaehtoiseen yhteistyöhön seurakunnan kanssa. Ryhmiä on monipuolisesti tarjolla eri-ikäisille lapsille sekä myös vanhemmille lapsineen. Lähtökohtana toiminnassa on vanhempien/huoltajien tukeminen heidän kasvatustyössään sekä monipuolisen ja laadukkaan varhaiskasvatuksen tarjoaminen lapsille. Toiminnassa on huomioitu myös varhaisnuorisotyö pienessä määrin. Toiminta perustuu kristillisiin arvoihin. Strategiset tavoitteet vuoteen 2019: Valtakunnalliset Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet on uudistettu ja julkaistu marraskuussa Valtakunnallisten tavoitteiden pohjalta kuntiin laaditaan/uudistetaan paikalliset varhaiskasvatussuunnitelman perusteet, jotka tullaan ottamaan käyttöön alkaen. Käytännössä tämä tarkoittaa aktiivista työskentelyä ensin Kainuun kuntien kanssa yhteistyössä ja sitten Hyrynsalmen kunnan varhaiskasvatuksessa, luoden uudet varhaiskasvatussuunnitelman perusteet Hyrynsalmen varhaiskasvatukseen. Vanhat varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ovat Hyrynsalmella vuodelta Tulevaisuudessa varhaiskasvatuksen muoto Hyrynsalmen kunnassa tulee muuttumaan. Tällä hetkellä toiminta toteutetaan perhepäivähoitona ryhmäperhepäiväkodeissa. Tulevaisuudessa koko Hyrynsalmen kunnan varhaiskasvatus tullaan keskittämään yhteen päiväkotiin. Päiväkodin myötä saamme huomattavia säästöjä varhaiskasvatuksen henkilöstömenoissa, varhaiskasvatuksen organisoinnista tulee sujuvampaa, henkilöstöresurssien käytöstä joustavampaa ja varhaiskasvatuksesta jokaiselle palvelua käyttävälle lapselle tasa-arvoista sekä pedagogisesti laadukasta. Toiminnalliset tavoitteet vuonna 2017: Hakuaika varhaiskasvatuksen sekä aamu- ja iltapäivätoiminnan uuden toimintakauden ( ) paikoille on huhti-toukokuussa. Hakuajan ulkopuolella varhaiskasvatuksen paikkoja tulee hakea neljä kuukautta aikaisemmin kuin hoidon tarve alkaa. Päivähoitopaikka järjestetään kuitenkin kahden viikon sisällä hakemuksen jättämisestä, kun kyseessä on kiireellinen hoidontarve esimerkiksi vanhemman työstä tai opiskelusta johtuen. Henkilöstön työssäjaksamista ja ammattitaitoa tuetaan koulutuksella. Henkilöstö osallistuu Kainuun alueen varhaiskasvatuksen koulutuksiin, kuten Vakakatti ja Varhaiskasvattajamessut. Muihin koulutuksiin osallistuminen harkitaan tarpeen ja koulutustarjonnan mukaan. Varhaiskasvatuksen työntekijöiden yhteisellä toiminnalla pyritään aikaansaamaan hyvä työilmapiiri, mikä on iso osa työssäjaksamista ja -viihtymistä. Yhteistyön tiivistäminen oman kunnan toimijoiden kanssa on sujunut hyvin. Olemme luoneet uusia toimintamalleja perheneuvolan ja lastenneuvolan yhteistyön parantamiseksi. Tavoitteena on yhteistyön syventäminen ja parantaminen edelleen eri toimijoiden kanssa (mm. neuvola, perheneuvola, koulu, sosiaalitoimi ja seurakunta). 43

45 Hyrynsalmen varhaiskasvatus osallistuu vuonna 2017 ensimmäistä kertaa Suomussalmella järjestettävän perhekoulun toteuttamiseen, sillä perhekouluun osallistuu myös Hyrynsalmelaisia perheitä. Toiminta tapahtuu kerran viikossa kymmenen viikon ajan. Perhekoulu toteutetaan yhteistyössä neuvolan, perheneuvolan, varhaiskasvatuksen, toimintaterapian, perhetyön sekä KAO:n kanssa. Varhaiskasvatuksen tavoitteena on tuottaa laadukasta ja monipuolista varhaiskasvatusta hyrynsalmelaisille lapsiperheille. Tämä mahdollistuu siten, että kaikkien varhaiskasvatusta tuottavien yksiköiden toimintaa pyritään kehittämään vastaaman paremmin perheiden tarpeita Varhaiskasvatuksen laatua tarkastellaan asiakkaiden näkökulmasta vanhemmille/huoltajille suunnatuilla asiakastyytyväisyyskyselyillä sekä arjessa saadun palautteen avulla. Henkilöstön näkökulmaa varhaiskasvatuksen laadusta ja esim. koulutuksen tarpeesta sekä työssä jaksamisesta tarkkaillaan kehityskeskustelujen sekä yhteisten säännöllisten palaverien tavoin. Henkilöstö: - Yksi vakituisessa työsuhteessa oleva päivähoidon ohjaaja - Ryhmäperhepäiväkoti Naperolassa (vuorohoitoyksikkö) vakituisessa työsuhteessa kaksi perhepäivähoitajaa, sekä määräaikaisessa työsuhteessa kolme perhepäivähoitajaa. - Ryhmäperhepäiväkoti Touhulassa vakituisessa työsuhteessa kaksi perhepäivähoitajaa ja määräaikaisessa työsuhteessa yksi perhepäivähoitaja - Ryhmäperhepäiväkoti Lumikissa kaksi vakituisessa työsuhteessa olevaa perhepäivähoitajaa - Ryhmäperhepäiväkoti Muksulassa ( ) vakituisessa työsuhteessa yksi perhepäivähoitaja ja määräaikaisessa työsuhteessa yksi perhepäivähoitaja. - Päiväkerhotoiminnassa yksi vakituisessa työsuhteessa oleva lastentoiminnan ohjaaja - Aamu- ja iltapäivätoiminnassa kaksi vakituisessa työsuhteessa olevaa aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaajaa. 44

46 Päivähoito TA 2017 KS 2016 TP 2015 TA suun.vuosi EUR EUR EUR EUR TA suun.vuosi, % MYYNTITUOTOT 285 MAKSUTUOTOT ,5 TOIMINTATUOTOT ,5 HENKILÖSTÖKULUT ,7 PALVELUJEN OSTOT ,2 AINEET, TARVIKKEET J ,6 AVUSTUKSET ,3 MUUT TOIMINTAKULUT ,0 TOIMINTAKULUT ,9 TOIMINTAKATE ,8 VUOSIKATE ,8 TILIKAUDEN TULOS ,8 TULOSLASKELMA ,8 KUNNAN TULOSLASKELMA ,8 Perusopetus Perustehtävä: Alkuopetuksen opetuksellinen tehtävä on tuottaa oppilaalle uutta tietoa ja oppimisen iloa. Tärkeätä on ohjata lapsi oppimaan. Hänen yksilöllistä kasvuaan ja kehitystään tuetaan. Lasta kannustetaan omatoimisuuteen, tiedon hankkimiseen, kriittisyyteen ja vuorovaikutukseen muiden kanssa. Koko perusopetuksen kasvatuksellisena tehtävänä on tuottaa terveen itsetunnon omaavia, suvaitsevaisia nuoria, jotka sisäistävät perusopetuksen arvopohjan. Koko perusopetuksen opetuksellisena tehtävänä on taata oppilaille oppimisen taso, joka antaa päättövaiheessa monipuoliset jatko-opintomahdollisuudet ja valmiudet elinikäiseen oppimiseen. Strategiset tavoitteet vuoteen 2019 Tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämistä opetuksessa tehostetaan nykyaikaisella kalustolla. Perusopetusta kehitetään tulevaisuuden kouluksi, jota mukautuva oppimisympäristö tukee. Samanaikaisopetusta hyödynnetään luokissa. Opetusalan täydennys- ja lisäkoulutusta tullaan järjestämään yhteistyössä Kainuun kuntien kanssa. Koulutuksen järjestämisessä otetaan huomioon edelleen oman opettajakunnan erikoistaidot. Tiivistetään seutukunnallista yhteistyötä. Perusopetuksessa on käytössä laatutyökalut. Lasten ja nuorten mukanaolo toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa on säännöllistä. Koulut ovat aktiivisesti mukana kiusaamisen vastaisessa toiminnassa (KiVa koulu). Yhtenäiskoululla on koulutettuja oppilaita vertaissovittelijoina (Verso), jotka selvittävät oppilaiden välisiä ongelmatapauksia. Toiminnalliset tavoitteet vuonna 2017: - perusopetuksessa otetaan uudet opetussuunnitelmat käyttöön 7. luokalla 45

47 - kehitetään perusopetusta yhtenäiseksi oppimispoluksi - osallistutaan Kainuun opetusalan täydennyskoulutushankkeisiin - aloitetaan yhteistyö eurooppalaisten koulujen kanssa - suunnittelussa huomioidaan aleneva oppilasmäärä - kehitetään kerhotoimintaa ja tuetaan sitä kautta oppilaiden vahvuuksia - jatketaan yhteistyötä Kainuun perusopetuksen koulujen kanssa, käytetään etäopetusta opetusmuotona mm. valinnaisissa kielissä - perusopetuksen laatukäsikirjaa hyödynnetään koulujen kehittämistyössä - kehitetään edelleen yhteistyötä päivähoidon sekä aamu- ja iltapäivätoiminnan kanssa Mittarit: vuosiluokat perusopetusryhmät 9 - oppilasryhmät: Moisiovaara 8-12 oppilasta, yhtenäiskoulu 7-14 oppilasta vuosiluokat perusopetusryhmät 5 - oppilasryhmät 8-15 oppilasta erityisopetus - pienryhmä 7-9 luokat Perusopetus TA 2017 KS 2016 TP 2015 TA suun.vuosi EUR EUR EUR EUR TA suun.vuosi, % MYYNTITUOTOT ,1 TUET JA AVUSTUKSET ,3 MUUT TOIMINTATUOTOT TOIMINTATUOTOT ,1 HENKILÖSTÖKULUT ,1 PALVELUJEN OSTOT ,1 AINEET, TARVIKKEET J ,6 MUUT TOIMINTAKULUT ,1 TOIMINTAKULUT ,5 TOIMINTAKATE ,8 VUOSIKATE ,8 Poistot koneista ja ,0 Suunnitelman mukaise ,0 POISTOT JA ARVONALEN ,0 TILIKAUDEN TULOS ,8 TULOSLASKELMA ,8 KUNNAN TULOSLASKELMA ,8 Kansalaisopisto Perustehtävä: Kansalaisopisto tarjoaa paikkakunnan asukkaille mahdollisuuden elinikäiseen oppimiseen, itsensä kehittämiseen, yleissivistykseen sekä mielekkääseen vapaa-ajan harrastustoimintaan. 46

48 Strategiset tavoitteet vuoteen 2019: - aikuisten opiskelu- ja harrastusmahdollisuuksien monipuolinen kehittäminen (kädentaidot, taideaineet, kielet ja yhteiskunnalliset aineet,) - sivukylien tukeminen - lapsille ja nuorille järjestettävä taito- ja taideaineiden opetus - tiivistetään yhteistyötä kainuulaisten kansalaisopistojen kanssa Toiminnalliset tavoitteet vuonna 2017: - opetusta kirkonkylällä, Moisiovaarassa ja Ilveksessä - kansalaisopisto saanut opetushallitukselta avustuksen maahanmuuttajien, työttömien sekä seniorien ja eläkeläisten kurssimaksujen alentamiseen/korvaamiseen, avustuksen käyttöaika päättyy Avustus kirjattu tuloksi 2016, käyttämätön osa siirretään vuodelle Henkilöstö: Rehtori yhteinen perusopetuksen kanssa Sivistyspalvelujen kanslisti hoitaa opiston toimistotehtävät Opettajina toimivat määräaikaiset tuntiopettajat Mittarit: tuntia 250 opiskelijaa (kertaalleen laskettuna) Kansalaisopisto TA 2017 KS 2016 TP 2015 TA suun.vuosi EUR EUR EUR EUR TA suun.vuosi, % MAKSUTUOTOT ,0 TUET JA AVUSTUKSET ,0 MUUT TOIMINTATUOTOT 702 TOIMINTATUOTOT ,0 HENKILÖSTÖKULUT ,8 PALVELUJEN OSTOT ,8 AINEET, TARVIKKEET J ,7 MUUT TOIMINTAKULUT ,9 TOIMINTAKULUT ,8 TOIMINTAKATE ,5 VUOSIKATE ,5 TILIKAUDEN TULOS ,5 TULOSLASKELMA ,5 KUNNAN TULOSLASKELMA ,5 Kirjasto Perustehtävä: Ajanmukaiset kirjasto- ja tietopalvelut pääkirjastosta. Kirjasto toimii yhteistyössä Kainuun kirjastojen kanssa. Moisiovaaran koululle ostetaan palvelu Suomussalmen kunnasta. 47

49 Strategiset tavoitteet vuoteen 2019: Yhteistyötä tehdään koulun kanssa. Kainuun kirjastojen kanssa yhteinen aineistorekisteri ja kirjastoaineiston yhteishankinnat tehdään Kainuun kirjastojen hankintarenkaan kautta. Suunnitellaan omatoimikirjastoa yhdessä Suomussalmen, Paltamon, Puolangan ja Ristijärven kanssa. Toteutukseen on haettu Opetus- ja kulttuuriministeriön avustusta. Järjestetään erilaisia tapahtumia. Toiminnalliset tavoitteet vuonna 2017: Vuosilainatavoite lainaa ja kävijämäärätavoite kävijää. Aukiolotavoite 29 h/vko, henkilöstön lomien aikana 25 h/vko Kirjasto TA 2017 KS 2016 TP 2015 TA suun.vuosi EUR EUR EUR EUR TA suun.vuosi, % MYYNTITUOTOT ,0 MAKSUTUOTOT ,9 TUET JA AVUSTUKSET MUUT TOIMINTATUOTOT 664 TOIMINTATUOTOT ,0 HENKILÖSTÖKULUT ,6 PALVELUJEN OSTOT ,3 AINEET, TARVIKKEET J ,9 MUUT TOIMINTAKULUT ,5 TOIMINTAKULUT ,9 TOIMINTAKATE ,1 VUOSIKATE ,1 Poistot koneista ja ,0 Suunnitelman mukaise ,0 POISTOT JA ARVONALEN ,0 TILIKAUDEN TULOS ,1 TULOSLASKELMA ,1 KUNNAN TULOSLASKELMA ,1 Kulttuuripalvelut (sis. Kulttuuritoimi, Musiikki ja taidekasvatus ja museo) Musiikki ja taidekasvatus Perustehtävä: Korkeatasoinen ja tavoitteellinen musiikin opiskelu Musiikinopetuspalvelut ostetaan Kainuun musiikkiopistolta Kajaanista. 48

50 Strategiset tavoitteet vuoteen 2019: Musiikinopetuspalvelut turvataan ostamalla palvelut Kainuun musiikkiopistolta. Toiminnalliset tavoitteet vuonna 2017: I, II ja III tason tutkinnot - musiikkiopistotoiminnan kehittäminen Mittarit: 21 opiskelijaa 18,33 viikkotuntia Kulttuuritoimi ja museo Perustehtävä: Kulttuuritoimen kehittäminen ja vaaliminen hyrynsalmelaiset erityispiirteet huomioiden Strategiset tavoitteet vuoteen 2019: - tuotetaan mahdollisimman monipuolisesti kulttuuripalveluja kunnallisten sekä maakunnallisten yhteistyökumppaneiden kanssa - vaalitaan Hyrynsalmen rikasta kulttuuriperintöä Toiminnalliset tavoitteet vuonna 2017: - avustukset järjestöille näyttelyt ja taiteilijavierailut - Kaunislehdon talomuseon tapahtumat - yhteistyö kirjaston ja koulujen kanssa - osallistutaan Konsertti joka kouluun -hankkeeseen - Suomi 100 vuotta -tilaisuuksien järjestäminen Mittarit: Kaunislehdon talomuseossa 800 kävijää avustukset järjestöille

51 Kulttuuripalvelut TA 2017 KS 2016 TP 2015 TA suun.vuosi EUR EUR EUR EUR TA suun.vuosi, % MYYNTITUOTOT ,0 MAKSUTUOTOT ,0 MUUT TOIMINTATUOTOT 43 TOIMINTATUOTOT ,3 HENKILÖSTÖKULUT ,6 PALVELUJEN OSTOT ,5 AINEET, TARVIKKEET J ,8 AVUSTUKSET ,0 MUUT TOIMINTAKULUT ,5 TOIMINTAKULUT ,2 TOIMINTAKATE ,6 VUOSIKATE ,6 TILIKAUDEN TULOS ,6 TULOSLASKELMA ,6 KUNNAN TULOSLASKELMA ,6 Vapaa-aikapalvelut Liikuntatoimi Perustehtävä: Kaikenikäisten kuntalaisten liikuntaharrastusten ja terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen painottuen kuitenkin lapsiin ja nuoriin. Toiminnalliset tavoitteet vuonna 2017: - avustusten jako urheiluseuroille - urheiluseurojen ja kunnan välisen yhteistyön kehittäminen - yhteistyö koulujen ja järjestöjen kanssa - lasten ja nuorten liikuntakerhot ja liikuntatapahtumat - liikuntatapahtumat ja liikuntaryhmät aikuisille - kuntosali toiminnan kehittäminen Mittarit: - avustukset urheiluseuroille euroa. - lasten ja nuorten liikuntakerhoihin osallistuu 30 lasta ja nuorta, tapahtumiin 50 lasta ja nuorta, aikuisten ryhmiin 20 aikuista. - kuntosalin käyttäjämäärä Nuorisotoimi Perustehtävä: Nuorten vaikuttamismahdollisuuksien ja osallisuuden lisääminen. Tarjota nuorille mahdollisuuksia päihteettömään ja turvalliseen vapaa-ajan viettoon. Toiminnalliset tavoitteet vuonna 2017: - avustusten jako nuorisojärjestöille. 50

52 - nuorisojärjestöjen ja kunnan välisen yhteistyön kehittäminen. - nuorisotalo Arkkolan toiminnan ylläpitäminen yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa. - kerhojen ja leirien järjestäminen. - nuorisotapahtumien järjestäminen. - nuorisovaltuuston toiminnan kehittäminen ja tukeminen. - etsivän nuorisotyöntekijän toiminnan jatkaminen (hankerahahakemus laitettu syksyllä 2016). - kouluyhteistyön kehittäminen Mittarit: - avustukset järjestöille 1500 euroa - Arkkolan toimintaan osallistuu keskimäärin 15 nuorta/ilta. - kerhoihin osallistuu 35 lasta ja nuorta, leirille 20 lasta. - lasten ja nuorten tapahtumiin osallistuu 80 lasta ja nuorta Vapaa-aikapalvelut TA 2017 KS 2016 TP 2015 TA suun.vuosi EUR EUR EUR EUR MYYNTITUOTOT 474 TA suun.vuosi, % MAKSUTUOTOT ,9 TUET JA AVUSTUKSET ,5 MUUT TOIMINTATUOTOT 37 TOIMINTATUOTOT ,0 HENKILÖSTÖKULUT ,2 PALVELUJEN OSTOT ,6 AINEET, TARVIKKEET J ,4 AVUSTUKSET ,9 MUUT TOIMINTAKULUT ,1 TOIMINTAKULUT ,8 TOIMINTAKATE ,7 VUOSIKATE ,7 Poistot koneista ja X Suunnitelman poistot ,0 Suunnitelman mukaise ,2 POISTOT JA ARVONALEN ,2 TILIKAUDEN TULOS ,8 TULOSLASKELMA ,8 KUNNAN TULOSLASKELMA ,8 YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA Perustehtävä on tuottaa teknisen hallinnon palvelut kuntalaisille ja kuntaorganisaatiolle edullisesti, laadukkaasti ja joustavasti. Lautakunnan tehtäväkenttä on laaja, kuten seuraava kuva osoittaa. 51

53 Kuva 5. Ympäristölautakunnan alainen toiminta. Ympäristölautakunta Tekninen- ja valvontatoimi Valvonta, kaavoitus ja mittaus Liikenneväylät Liikuntapaikat ja yleiset alueet Kiinteistöt Konevarikko Ruoka- ja siivoushuolto Hallinto Asumisen edistäminen Ympäristönhuolto Aluearkkitehti Rakennusvalvonta Kaavoitusja mittaustoiminta Yksityistiet Puistot ja yleiset alueet Liikuntapaikat ja reitistöt Tori Asemakaavatiet Asuinrakennukset ja huoneistot Teollisuustilat Ravitsemuspalvelut Siivouspalvelut Aluepelastuskeskus Omassa käytössä olevat maa- ja metsätilat Vuokralle annetut maa- ja metsätilat Ajoharjoittelurata Talousarviovuoden merkittävimmät poikkeamat talousarviossa ovat vuoteen 2016 verrattuna seuraavat: - Kiinteistöjä on edelleen tyhjillään ja vajaakäytössä aiheuttaen vuokratuottojen pienentymistä. Tyhjillään olevien kiinteistöjen aiheuttamia kustannuksia pyritään minimoimaan. - Kunta ei saa enää tukea aluearkkitehdin palkkauskustannuksiin. - Teknisten palvelujen osalta selvitetään kuntayhteistyön kehittäminen ja lisääminen. Vuonna 2016 on ostettu rakennusvalvontapalveluja Ristijärven kunnalta mm. Ukkohallan alueelle. - Kunnan omistamien kiinteistöjen ylläpitoon ja korjauksiin kiinnitetään entistä enemmän huomiota. - Tehostetaan luvattoman rakentamisen valvontaa. 52

54 Ympäristölautakunta TA 2017 KS 2016 TP 2015 TA suun.vuosi EUR EUR EUR EUR TA suun.vuosi, % MYYNTITUOTOT ,7 MAKSUTUOTOT ,0 TUET JA AVUSTUKSET ,0 MUUT TOIMINTATUOTOT ,8 TOIMINTATUOTOT ,4 HENKILÖSTÖKULUT ,4 PALVELUJEN OSTOT ,0 AINEET, TARVIKKEET J ,9 AVUSTUKSET ,4 MUUT TOIMINTAKULUT ,3 TOIMINTAKULUT ,8 TOIMINTAKATE ,7 VUOSIKATE ,7 Poistot rakennuksist ,1 Poistot kiint.rakent ,3 Poistot koneista ja ,9 Suunnitelman poistot ,7 Suunnitelman mukaise ,0 POISTOT JA ARVONALEN ,0 TILIKAUDEN TULOS ,1 TULOSLASKELMA ,1 KUNNAN TULOSLASKELMA ,1 Tekninen- ja valvontatoimi Tulosalue tuottaa hallintoon ja asumiseen ja ympäristönhuoltoon liittyvät palvelut. Perustehtävä on tuottaa palvelut taloudellisesti ja laadukkaasti. Perustelut menoille ovat lähinnä henkilöstömenot ja hankinnat: - luottamushenkilöiden kokouspalkkiot - rakennustarkastaja 50 % - kunnanrakennusmestari 35 % - toimistosihteeri 100 % - asuntosihteeri 60 % 53

55 Tekninen- ja valvonta TA 2017 KS 2016 TP 2015 TA suun.vuosi EUR EUR EUR EUR TA suun.vuosi, % MYYNTITUOTOT ,0 MAKSUTUOTOT ,2 MUUT TOIMINTATUOTOT ,0 TOIMINTATUOTOT ,7 HENKILÖSTÖKULUT ,5 PALVELUJEN OSTOT ,7 AINEET, TARVIKKEET J ,1 AVUSTUKSET ,0 MUUT TOIMINTAKULUT ,0 TOIMINTAKULUT ,5 TOIMINTAKATE ,0 VUOSIKATE ,0 TILIKAUDEN TULOS ,0 TULOSLASKELMA ,0 KUNNAN TULOSLASKELMA ,0 Valvonta, kaavoitus ja mittaus Tulosalue sisältää aluearkkitehdin, rakennusvalvonnan, kaavoitus- ja mittaustoiminnan sekä aluepelastuskeskuksen toiminnan. Tulosalueen perustehtävänä on tuottaa rakennusvalvontaan, kaavoitukseen sekä aluepelastukseen liittyvät palvelut. Tavoitteena on, että kaavoitussuunnitelmat laaditaan luonnonvarojen ja ympäristön kestävää kehitystä tukevalla tavalla. Asemakaavat laaditaan pääasiassa kunnan omistamille maa-alueille. Mikäli asemakaava laaditaan yksityisten omistamille maa-alueille, ovat maanomistajat velvollisia osallistumaan kustannuksiin. Tavoitteena on käyttää ympäristöön soveltuvaa turvallista rakennustapaa. Aluearkkitehdin palvelut ostetaan Puolangan kunnalta (2 pv/vko). Kunnille myönnettävä tuki aluearkkitehdin palkkaamiseen päättyi elokuussa Talousarviossa on varauduttu aluearkkitehdin palkkakustannuksiin täysimääräisenä. Perustelut: Henkilöstömenot - rakennustarkastaja 50 % - asuntosihteeri 40 % Vireillä olevat kaavaprosessit: - Lumivaaran tuulipuistohankkeet, Otsotuuli Oy ja Proko Wind Energy Finland Oy - Illevaaran tuulivoimahankkeen osayleiskaava, ABO Wind Oy - Ukkohallan ja Saunamaan asemakaavan muutos ja laajennus - Ukkohallan asemakaavan muutos, kortteli 37 - Kirkonkylän asemakaavan muutos Iston koulun ympäristössä - Kirkonkylän asemakaavan muutos 54

56 - Tervajärvien ranta-asemakaava, UPM-Kymmene Oyj - Myllyniemen ranta-asemakaavan kumoaminen, yksityiset maanomistajat - Tuomijoen ranta-asemakaava, UPM-Kymmene Oyj Mittaustyöt Ukkohallassa ja keskustaajaman alueella Valvonta, kaavoitus ja mittaus TA 2017 KS 2016 TP 2015 TA suun.vuosi TA suun.vuosi, % EUR EUR EUR EUR MAKSUTUOTOT ,0 TOIMINTATUOTOT ,0 HENKILÖSTÖKULUT ,6 PALVELUJEN OSTOT ,4 AINEET, TARVIKKEET J ,3 TOIMINTAKULUT ,6 TOIMINTAKATE ,9 VUOSIKATE ,9 TILIKAUDEN TULOS ,9 TULOSLASKELMA ,9 KUNNAN TULOSLASKELMA ,9 Liikenneväylät Perustehtävänä on kunnan kunnossapidossa olevien teiden hoitaminen ympäristölautakunnan päättämän laatuluokituksen mukaisesti. Talvikunnossapidon urakkasopimukset on solmittu 2016 koskien aurauskausia ja Kilpailutukseen sisältyy optiomahdollisuus kausille sekä Pääsääntöisesti auraus aloitetaan asemakaava-alueilla, kun lunta on satanut 5 cm. Yksityisillä teillä auraus aloitetaan, kun lunta on satanut 8 cm. Tiestön kesäkunnossapito kilpailutetaan kevättalvella Vähintään 1000 m:n pituiset asutut yksityistiet ja kiinteistöjen pääsytiet ovat kunnan kunnossapidossa. Talvi- ja kesäkunnossapidossa on keskustaajamassa n. 29 km ja Ukkohallassa n.17 km asemakaavateitä sekä haja-alueella n. 155 km yksityisteitä, joista n. 113 km on vuosien aikana perusparannettu. Tavoitteena on, että asemakaavatiet keskustaajamassa ja Ukkohallassa sekä kunnan kunnossapitovastuulla olevat yksityistiet hoidetaan talvikunnossapidon osalta laatusuunnitelmien mukaisesti. Tiekunnilta peritään tieyksikön mukaisia maksuja n Perustelut: Henkilöstömenot 55

57 - kunnanrakennusmestari 30 % Muut menot - teiden kunnossapito urakoinnit 90 % kunnan oman työn osuus 10 % Liikenneväylät TA 2017 KS 2016 TP 2015 TA suun.vuosi EUR EUR EUR EUR TA suun.vuosi, % MYYNTITUOTOT ,0 MUUT TOIMINTATUOTOT TOIMINTATUOTOT ,0 HENKILÖSTÖKULUT ,4 PALVELUJEN OSTOT ,3 AINEET, TARVIKKEET J ,4 AVUSTUKSET MUUT TOIMINTAKULUT TOIMINTAKULUT ,2 TOIMINTAKATE ,4 VUOSIKATE ,4 Poistot kiint.rakent ,7 Suunnitelman poistot ,4 Suunnitelman mukaise ,7 POISTOT JA ARVONALEN ,7 TILIKAUDEN TULOS ,0 TULOSLASKELMA ,0 Liikuntapaikat ja yleiset alueet Tulosalue sisältää puistot ja yleiset alueet, liikuntapaikat ja reitistöt, torin, metsätilat, vuokralle annetut tontit sekä ajoharjoitteluradan. Kunnossa pidettäviä hiihtolatuja on yhteensä n. 150 km, (melontareittejä 105 km) ja patikointireittejä 52 km. Reittien varrella on 10 laavua ja 11 kotaa varusteineen. Hiihtolatuja hoidetaan ympäristölautakunnan laatiman ohjeistuksen mukaisesti. Moottorikelkkareittien kunnossapitoa Ukkohallan läheisyydessä tehostetaan yhdessä alueen yrittäjien kanssa. Hyrynsalmen kunta myöntää avustusta Ukkohallan matkailuyhdistyksen perustamalle latupoolille vuonna Avustusmääräraha pienenee vuosittain 5000, siihen saakka kunnes :n vuosittainen taso on saavutettu. Avustukseen suuruus vuonna 2017 on Latupooli hoitaa latukoneen kilpailutuksen ja työnohjauksen sekä määrittelee latujen hoitotason Ukkohallassa. Kunnan latukoneella ajetaan kirkonkylän ladut ja yhdyslatu Tuomivaaran ladun risteykseen saakka. 56

58 Metsän myynnistä pyydettiin tarjoukset alkusyksyllä 2016 ympäristölautakunnan hyväksymän metsänhoitosuunnitelman mukaisesti. Metsänmyyntituotto on noin Perustelut: Henkilöstömenot - kunnanrakennusmestari 20 % - kunnossapitotyöntekijä 100 % Muut menot - kunnossa - ja ylläpitomenot Tuloja - metsänmyynti - tontin vuokrat - torimaksut Liikuntapaikat ja yleiset alueet TA 2017 KS 2016 TP 2015 TA suun.vuosi EUR EUR EUR EUR TA suun.vuosi, % MYYNTITUOTOT ,4 MAKSUTUOTOT ,8 MUUT TOIMINTATUOTOT ,2 TOIMINTATUOTOT ,4 HENKILÖSTÖKULUT ,1 PALVELUJEN OSTOT ,5 AINEET, TARVIKKEET J ,0 AVUSTUKSET ,9 MUUT TOIMINTAKULUT ,3 TOIMINTAKULUT ,4 TOIMINTAKATE ,1 VUOSIKATE ,1 Poistot rakennuksist ,0 Poistot kiint.rakent ,7 Suunnitelman poistot ,6 Suunnitelman mukaise ,7 POISTOT JA ARVONALEN ,7 TILIKAUDEN TULOS ,3 TULOSLASKELMA ,3 KUNNAN TULOSLASKELMA ,3 Kiinteistöt Kunnan omistamien kiinteistöjen määrä ja toimiala jakaantuvat seuraavasti: - sivistystoimi 8179 m² - sosiaali- ja terveystoimi m² 57

59 - elinkeino/teollisuustilat m² Yhteensä m² Lisäksi on hoidettavana Kiinteistö Oy Ahmahakan n. 200 asuntoa, Hyrynsalmen vanhustentaloyhdistys ry:n 27 asuntoa ja Kiviöntaito Oy:n 4 asuntoa sekä osittain Kiinteistö Oy Hyrynsalmen Virastotalon kiinteistö. Tavoitteet Kiinteistöt pyritään pitämään kunnossa vaarantamatta niiden arvoa. Kunnossapidon tehostamisella ehkäistään suuria korjaustarpeita tulevaisuudessa. Toimenpiteet Palveluita tuotetaan Kainuun maakunta -kuntayhtymälle; kiinteistöjen vuokraus, siivous ja ravitsemuspalvelut sekä Kainuun pelastuslaitokselle; kiinteistön vuokraus ja siivous. Kiinteistönhuoltoa kehitetään kokonaisvaltaisesti niin, että palvelut pystytään tuottamaan laadukkaasti ja kilpailukykyisesti. Taloudellista tehokkuutta parannetaan siten, että ensisijaisesti tyhjillään tai vajaakäytössä olevia kiinteistöjä pyritään edelleen myymään tai vuokraamaan. Näiden toimenpiteiden seurauksena vapautuvat tilat tulisi myydä tai vuokrata. Mikäli myynti tai vuokraus ei onnistu, ylläpitokustannukset tulee minimoida jopa poistamalla lämmitys ja sähkö. Myytäväksi esitetään seuraavia kiinteistöjä v.2017; - Teollisuuden vastaanottohalli, ent. Iston koulun asuntolarakennus ja ent. Teema tuotteen tilat Perustelut: Henkilöstömenot - kunnanrakennusmestari 25 % - 4 kiinteistönhoitaja/laitosmiestä - rakennusalan yleisammattimies 50 % Muut menot - yleinen kiinteistönhoito ja kunnossapito Tulot - Sisäiset ja ulkoiset vuokratulot 58

60 Kiinteistöt TA 2017 KS 2016 TP 2015 TA suun.vuosi EUR EUR EUR EUR TA suun.vuosi, % MYYNTITUOTOT ,4 TUET JA AVUSTUKSET MUUT TOIMINTATUOTOT ,0 TOIMINTATUOTOT ,6 HENKILÖSTÖKULUT ,4 PALVELUJEN OSTOT ,6 AINEET, TARVIKKEET J ,2 AVUSTUKSET MUUT TOIMINTAKULUT ,3 TOIMINTAKULUT ,3 TOIMINTAKATE ,3 VUOSIKATE ,3 Poistot rakennuksist ,1 Suunnitelman poistot ,9 Suunnitelman mukaise ,3 POISTOT JA ARVONALEN ,3 TILIKAUDEN TULOS ,2 TULOSLASKELMA ,2 KUNNAN TULOSLASKELMA ,2 Konevarikko Konevarikko tuottaa sisäisiä ja ulkoisia palveluja, joita ovat mm. ruoankuljetus, kiinteistönhoitopalvelut, alueiden ja tiestön hoito ja kunnossapito. Tavoitteena on tuottaa palvelut mahdollisimman pienin häiriöin, taloudellisesti ja kilpailukykyisin hinnoin. Perustelut: Henkilöstömenot - kuorma-autonkuljettaja - rakennusalan yleisammattimies 50 % Muut menot - kaluston kunnossapito - poltto- ja voiteluaineet - pienkaluston hankinnat Konevarikon tulot saadaan sisäisellä laskutuksella (auraus, lanaus, ruoankuljetus yms.). Lisäksi palveluita myydään Kiinteistö Oy Ahmahakalle ja Vesi-Mega Oy:lle kohtuulliseen hintaan. Konekeskus: myyntipalveluita, ei toimi liiketalousperiaatteella 59

61 Konevarikolta kiinteistöhuoltopalvelut siirretään Asuinrakennukset ja huoneistot tulosalueelle, jonne merkitään tulot ja menot Konevarikko TA 2017 KS 2016 TP 2015 TA suun.vuosi EUR EUR EUR EUR TA suun.vuosi, % MYYNTITUOTOT ,2 MUUT TOIMINTATUOTOT 387 TOIMINTATUOTOT ,2 HENKILÖSTÖKULUT ,2 PALVELUJEN OSTOT ,9 AINEET, TARVIKKEET J ,9 MUUT TOIMINTAKULUT ,0 TOIMINTAKULUT ,4 TOIMINTAKATE ,8 VUOSIKATE ,8 Poistot koneista ja ,1 Suunnitelman poistot 0 0 X Suunnitelman mukaise ,1 POISTOT JA ARVONALEN ,1 TILIKAUDEN TULOS ,6 TULOSLASKELMA ,6 KUNNAN TULOSLASKELMA ,6 Ravitsemus- ja puhtaanapitopalvelut v Perustehtävä Hyrynsalmen ateria- ja puhtaanapitopalvelujen tehtävänä on tuottaa Hyrynsalmen kunnan, Kainuun SOTE:n ja Kainuun palo- ja pelastuslaitoksen yksiköille ateria- ja puhtaanapitopalveluja. Tuotamme myös osan Hyrynsalmen kunnan edustustilaisuuksien tarjoiluista. Valmistamme laadukkaita, terveellisiä, maukkaita, ravitsemissuositusten mukaisia ja edullisia aterioita. Laadukkaalla puhtaanapidolla vaikutamme työympäristön puhtauteen ja terveellisyyteen sekä edesautamme kiinteistöjen kunnossa pysymistä. Työskentelemme toimivassa työyhteisössä asiakasystävällisesti ja ammattitaitoisesti. Arvot Hyvä asiakaspalvelu, laatu, terveellisyys, toimiva työyhteisö ja luottamus tulevaisuuteen. Strategiset tavoitteet vuoteen Haluttu ja luotettava ateria- ja puhtaanapitopalvelujen tuottaja jatkossakin - Tuotteet ja palvelut ovat laadukkaita ja kustannustehokkaasti tuotettuja jokaiselle asiakassegmentille - Ateria- ja puhtaanapidon henkilöstö on osallistuvaa, osaavaa ja työhönsä sitoutunutta 60

62 - Henkilöstön työhyvinvointi ja työssä jaksaminen on kohdallaan, varhaisen puuttumisen malli tukena työssä jaksamisessa ja työhyvinvoinnissa. Toiminnalliset tavoitteet ja tarvittavat toimenpiteet Tehokkaasti ja edullisesti tuotetut ateria- ja puhtaanapitopalvelut ja tuotteet. Mittarina käytetään /tuotettu ateria ja /siivottu m². Lisäksi tehdään asiakastyytyväisyyskyselyt 1x vuosi ja käydään asiakasedustajien kanssa laatupalaverit 1x vuosi. - Jamix- ruokatuotanto-ohjelman SAP-laskutus ja sähköinen tilausjärjestelmä käytössä. Tavoitteena on tuottaa ateria- ja puhtaanapitopalveluja sisäisille sekä ulkoisille asiakkaille aikaisempien vuosien tavoin Ruoka- ja siivoushuolto TA 2017 KS 2016 TP 2015 TA suun.vuosi EUR EUR EUR EUR TA suun.vuosi, % MYYNTITUOTOT ,8 TUET JA AVUSTUKSET ,0 MUUT TOIMINTATUOTOT ,0 TOIMINTATUOTOT ,8 HENKILÖSTÖKULUT ,3 PALVELUJEN OSTOT ,5 AINEET, TARVIKKEET J ,7 MUUT TOIMINTAKULUT ,3 TOIMINTAKULUT ,4 TOIMINTAKATE ,2 VUOSIKATE ,2 Poistot koneista ja ,0 Suunnitelman poistot X Suunnitelman mukaise ,2 POISTOT JA ARVONALEN ,2 TILIKAUDEN TULOS ,3 TULOSLASKELMA ,3 KUNNAN TULOSLASKELMA ,3 61

63 4 Investoinnit Seuraavassa taulukossa on esitetty vuoden 2017 investoinnit. Talousarvioon on esitetty 2,4 milj. euron nettoinvestointivaraukset, jotka ovat kunnan koko huomioiden merkittävän suuret. Pääpaino on investoinneissa, joilla tervehdytetään toiminnan kustannusrakennetta ja täten teoreettisesti katetaan investoinnin rahoitus käyttötalouden leikkauksilla suunnitelmavuoteen verrattuna. Kunnanvaltuusto on jo aikaisemmin priorisoinut esitettyjä investointeja seuraavilla periaatteilla: Korjauksia ja hankintoja tehdään tärkeys- ja kiireellisyysjärjestyksessä ja investoinneissa noudatetaan voimassa olevia kunnanhallituksen antamia talousarvion täytäntöönpano-ohjeita. Investointien rahoitus katetaan lainanotolla. 62

64 INVESTOINTISUUNNITELMA V MAANHANKINTA JA KAAVOITUS Kustannusarvio Ehdotus, arvio 2017 TS 2018 TS 2019 TS 2020 Kuntakeskus, kaavoitus Ukkohalla, kaavoitus MAANHANKINTA JA KAAVOITUS yhteensä TALONRAKENNUS HALLINTO- JA LAITOSRAKENNUKSET Päiväkodin rakentaminen tai muiden tilojen saneeraus päiväkodiksi Terveyskeskus, tilojen muutostyöt Saunamaa, katonkorjaus Kirjasto Yhtenäiskoulu HALLINTO- JA LAITOSRAKENNUKSET yhteensä TEOLLISUUSRAKENNUKSET Paloasema Haettava rahoitus TEOLLISUUSRAKENNUKSET yhteensä TALONRAKENNUS yhteensä KIINTEÄT RAKENTEET JA LAITTEET Kuntakeskus, lähiliikuntapaikka/ monitoimikenttä Haettava rahoitus Varaus sähkömittausten toteuttamiseen Moisiovaaran koulu, leikkikenttä-hanke Haettava rahoitus Katuvalaistus Kiinteistövalvontajärjestelmän päivittäminen KIINTEÄT RAKENTEET JA LAITTEET yhteensä MAA- JA VESIRAKENTEET Ukkohalla, kortteli 81, asemakaavan mukaisen tien rakentaminen ja alueen hulevesijärjestelmän rakentaminen Asemakaavateiden peruskorjaukset MAA-JA VESIRAKENTEET yhteensä KALUSTO Palvelukeskus raepesukone, varaus erillispäätös Palvelukeskus ruokalan kalusteet, varaus erillispäätös KALUSTO yhteensä KAIKKI INVESTOINNIT YHTEENSÄ MENOT

65 LIITE 1 Potentiaaliset säästötoimenpiteet Toimenpide Huomioitavaa vaikutus Toimeenpano Itsepalvelukirjasto - tehtävien uudelleenjärjestelyt Latujen ja kaukalon ylläpidon - ei kalustoinvestointeja ulkoistaminen Päivähoidon uudelleenjärjestely oma toiminta / muut vaihtoehdot Hallinnon tarkastelu Organisaatiorakenteen tarkastelu - vähintään 1 htv Aurauksen ulkoistaminen - ei kalustoinvestointeja Yksityisteiden avustuskäytännön, isännöinnin ja ylläpidon muutokset YHTEENSÄ

66 LIITE 2 Avustukset Kunnanhallitus Hyrynsalmen 4H-yhdistys Hyrynsalmen sotaveteraanit 500 Moisiovaaran kyläyhdistys ry 500 Rasti-Hyry ry Muut pienet avustukset kotitalouksille Nuorten kesätyöllistäminen Elinkeino- ja matkailutoimi Hallinto matkahuolto- ja infopalvelut Kirkonkylän kyläyhdistys ry:lle (kylätalon ylläpito) Matkailun markkinointi Yhteismarkkinointi Tapahtumat Tapahtumat Suopotkupallo Maaseutupalvelut Avustukset kotitalouksille Sivistyslautakunta Lasten kodinhoidontuki Kulttuuritoimi 500 Liikuntatoimi Nuorisotoimi Ympäristölautakunta Avustukset tilusteille Avustukset latuihin AVUSTUKSET YHTEENSÄ

67 Talousarvioasetelma v LIITE 3 TOIMIALA 2+2 Yritys + toimiala Tasot TULOSALUE 2+3 Yritys + tulosalue B = budjettitaso VASTUUALUE 2+3 Yritys+vastuualue T = tehtävätaso TULOSYKSIKKÖ/TEHTÄVÄ/VAIHE 2+8 Yritys+tulosyksikkö/tehtävä/vaihe K = kirjaustaso Toimiala Tulosalue Vastuualue Tulosyksikkö Tulosyksikkö / Tehtävä S = Summataso Nro Nimi Nro Nimi Nro Nimi Nro Nimi 13 HYRYNSALMEN KUNTA S 1310 Keskusvaalilautakunta S Vaalitoiminnat Vaalit Kunnallisvaalit 1311 Kunnanvaltuusto S Kunnanvaltuusto S Kunnanvaltuusto S Kunnanvaltuusto B/K 1312 Tarkastuslautakunta S Tarkastustoimi S Tarkastustoimi S Tilintarkastus B/K 1313 Kunnanhallitus S Kunnanhallitus S Kunnanhallitus S Kunnanhallitus S Kunnanhallinto B/K Kunnallisverotus B/K Joukkoliikenne B/K Nuorisovaltuusto B/K Vanhusneuvosto B/K Maakuntahallinto S KainSote-kuntayhtymä, tukipalvelut B/K KainSote-kuntayhtymä, lakis.maksosuud B/K Kainuun liitto B/K Hallintopalvelut S Hallintopalvelut B/K Hallintokunnille vyörytettävät erät B/K Henkilöstöpalvelut S Henkilöstöhallinto B/K Yhteistyötoimikunta B/K Työsuojelua/-kykyä ylläpitävä toiminta B/K Työterveyshuolto B/K Laskutett. KuEL-eläkemenop.ja Varhe B/K Vanhat ja siirtyneet eläkevastuut B/K Virastotalon keittiö B/K Elinkeino-ja matkailutoimi S Elinkeino-hallinto B/K Matkailun markkinonti B/K Tapahtumat B/K Suopotkupallo B/K Aluekehitysraha Aluekehitysraha Projektien kuntaosuudet B/K Kunnan hallinnoimat projektit S Työllistäminen S Tukityöllistäminen S Tukityöllistäminen B Työllist. yty-työt K Työllistäminen Nuorten kesätyöt S Nuorten kesätyöt B/K 1314 Maaseutulautakunta S Maaseututoimi S Maa- ja metsätalous S Maa-ja metsätalous B/K 1

68 TOIMIALA 2+2 Yritys + toimiala Tasot TULOSALUE 2+3 Yritys + tulosalue B = budjettitaso VASTUUALUE 2+3 Yritys+vastuualue T = tehtävätaso TULOSYKSIKKÖ/TEHTÄVÄ/VAIHE 2+8 Yritys+tulosyksikkö/tehtävä/vaihe K = kirjaustaso Toimiala Tulosalue Vastuualue Tulosyksikkö Tulosyksikkö / Tehtävä S = Summataso Nro Nimi Nro Nimi Nro Nimi Nro Nimi 1340 Sivistyslautakunta S Sivistystoimi S Sivistyspalvelut S Sivistyspalvelut-hallinto B/K Päivähoito S Päivähoito-hallinto B/K Perhepäivähoito B/K Ryhmäpv.hoito-Ahmatie 12 Naperola B/K Ryhmäpv.hoito-Lohitie 9 Touhula B/K Ryhmäpv.hoito-Lohitie 9 Lumikki B/K Ryhmäpv.hoito-Muksula B/K Alle kouluikäisten päiväkerhot B/K Koulul. aamu- ja ip-kerhotoiminta B/K Perusopetus S Yhtenäiskoulu S Yhtenäiskoulu B Yhtenäiskoulu hallinto B/K Yhtenäiskoulu esiopetus B/K Yhtenäiskoulu opetus B/K Yhtenäiskoulu oppilashuolto B/K Yhtenäiskoulu ruokahuolto B/K Yhtenäiskoulu kiinteistönhuolto B/K Yhtenäiskoulu-mamu-opetus B/K Yhtenäiskoulu laskutettavat B/K Moision koulu S Moision koulu B Moisio-hallinto B/K Moisio-esiopetus B/K Moisio-opetus B/K Moisio-oppilashuolto B/K Moisio-ruokapalvelut B/K Moisio-kiinteistön huolto B/K Pope-yht. toiminnot S P-opetus-yhteisetoiminnot B P-opetus-yhteinenhallinto B/K P-opetus-yhteinenopetus B/K P-opetus-yhteinen oppil.huolto B/K P-opetus-yhteiset ruokapalvelut B/K P-opetus-yht.kuljetus B/K P-opetus-yhteinen kuljetus B/K Peruskoulun projektit Kerhotoiminnan kehittäminen B/K Koulut.tasa-arvo edist.toim.piteet B/K Lasten ja nuorten liikunnan kehittäminen B/K Liikkuva koulu-virkeät vekarat, vetreät B/K Teknisen työn tila (Niva) S Teknisen työn tila B Tekninen työ-opetus K Tekninentyö-kiinteist.huolto K Kansalaisopisto S Kansalaisopisto B/K Kirjasto Kirjasto B/K Lukuketun seikkalilu B/K Kulttuuripalvelut Kulttuuritoimi B/K Musiikki ja taidekasvatus B/K Museo B/K 2

69 TOIMIALA 2+2 Yritys + toimiala Tasot TULOSALUE 2+3 Yritys + tulosalue B = budjettitaso VASTUUALUE 2+3 Yritys+vastuualue T = tehtävätaso TULOSYKSIKKÖ/TEHTÄVÄ/VAIHE 2+8 Yritys+tulosyksikkö/tehtävä/vaihe K = kirjaustaso Toimiala Tulosalue Vastuualue Tulosyksikkö Tulosyksikkö / Tehtävä S = Summataso Nro Nimi Nro Nimi Nro Nimi Nro Nimi 1340 Sivistyslautakunta Sivistystoimi Vapaa-aika-palvelut S Liikuntatoimi Liikuntatoimi B/K Kuntosali B/K Nuorisotoimi Nuorisotoimi B/K Etsivä nuorisotyö K 1350 Ympäristölautakunta S Tekninen- ja valvontatoimi S Tekninen- ja valvontatoimi S Tekninentoimi-hallinto B/K Asumisen edistäminen B/K Ympäristönhuolto B/K Valvonta, kaavoitus ja mittaus S Aluearkkitehti S Aluearkkitehti B/K Rakennusvalvonta S Rakennusvalvonta B/K Kaavoitus- ja mittaustoiminta S Kaavoitus ja mittaustoiminta B Hoikkaj-Hyrynj-Mustaj.ranta-as.kaava K Yleinen kaavoitus K Kalliojärven ranta-asemakaava K Mikitänjärven ranta-asemakaava K Kivivaaran tuulipuisto osayleiskaava K Saunamaan asemakaavan muutos K Aluepelastuskeskus S Aluepelastuskeskus B/K Liikenneväylät S Asemakaavatiet S Asemakaavatiet B KK:n asemakaavatiet K Ukkohall.asemakaavatiet K Yksityistiet S Yksityistiet B Aholantie K Hakolantie K Hannuksentie K Heikkilänvaarantie K Heinijärventie K Honkarannantie K Kaiskontie K Joutenniementie K Järveläntie K Kangaskylä-Autiontie K Karjokankaantie K Karpinv-Matinvaarantie K Katajarannantie K Koivistontie K Koivuahontie K Kokkovaarantie K Kummuntie K Kylmäpuron-Jokivaarantie K Kypärävaarantie K Kyröntie K Latvantie K Lauttalantie K Lehtos-Pekankyläntie K Lehtosärkäntie K 3

70 TOIMIALA 2+2 Yritys + toimiala Tasot TULOSALUE 2+3 Yritys + tulosalue B = budjettitaso VASTUUALUE 2+3 Yritys+vastuualue T = tehtävätaso TULOSYKSIKKÖ/TEHTÄVÄ/VAIHE 2+8 Yritys+tulosyksikkö/tehtävä/vaihe K = kirjaustaso Toimiala Tulosalue Vastuualue Tulosyksikkö Tulosyksikkö / Tehtävä S = Summataso Nro Nimi Nro Nimi Nro Nimi Nro Nimi Yksityistiet S Letuskyläntie K Lokkisuontie K Luokkipurontie K Mustajärventie K Mäkikyläntie K Mäntylammentie K Mäntyläntie K Mäntymäentie K Niemeläntie K Niemislammentie K Nuottimäentie K Nuottisuontie K Palovaarantie K Petrontie K Pihlajaniementie K Poutalantie K Pussilantie K Pöytävaarantie K Rakkulantie K Riiheläntie K Roukaj-Hirvivaarantie K Salovaarantie K Seitenoikeantie K Sopasenahontie K Tahvelantie K Tapiorinteentie K Terva-ahontie K Tervalantie K Tiikkajantie K Tololantie K Tulilehdontie K Virrantie K Vuoriniementie K Vääräläntie K Teerivaarantie K Ranta-ahon tie K Muut alueet ja tiet K Liikuntapaikat ja yleiset alueet S Liikuntapaikat ja yleiset alueet S Puistot ja yleiset alueet B/K Vuolijat-veistos K Liikuntapaikat ja reitistöt B/K Suopotkupalloareena B/K Ensilumenlatu B/K Ladut kk B/K Ladut Ukkohalla B/K Reitistöt B/K Luistinrata/kaukalo B/K Tori S Tori B/K Omassa käytössä olevat maa-ja metsäalueet S Omassa käytössä olevat maa-ja metsätilat B/K Vuokralle annetut maa- ja metsäalueet S Vuokralle annetut maa- ja metsätilat B/K Ajoharjoittelurata S Ajoharjottelurata B/K Ajohalla-monitoimialue B/K 4

71 TOIMIALA 2+2 Yritys + toimiala Tasot TULOSALUE 2+3 Yritys + tulosalue B = budjettitaso VASTUUALUE 2+3 Yritys+vastuualue T = tehtävätaso TULOSYKSIKKÖ/TEHTÄVÄ/VAIHE 2+8 Yritys+tulosyksikkö/tehtävä/vaihe K = kirjaustaso Toimiala Tulosalue Vastuualue Tulosyksikkö Tulosyksikkö / Tehtävä S = Summataso Nro Nimi Nro Nimi Nro Nimi Nro Nimi 1350 Ympäristölautakunta Kiinteistöt S Asuinrakennukset ja huoneistot Asuinrakennukset ja huoneistot B/K Kiinteistöt-hallinto K Kiinteistöt-varallaolo K Kunnanvirasto K Työvoimatoimisto (entinen) K Ryhmäperhepvh. tilat K Hahtolan ruokala K Iston koulu K Moision koulu K Nivan koulu K Nivan huoltorakennus K Nivan tekninen tila K Liikuntahalli K Ent.lukio K Kirjasto K Kaunislehto museo K Tervatörmä K Hietaniemi Info K Isku-katsomo K Arkkola-nuorisotila K Ajoharj.rata huoltorakennus K As.vaunual.huoltorakennus K Varikko/varastot K AsOy Kiviöntaito K Kirjaston asunnot K Moision asunnot K Moision vanha koulu K Palvelukeskuskeittiö K Eläinlääkärin tilat K Palvelukesk./Hoiva K Palvelukesk./Päiväk. K Perustuvakeskus K Teematuote K Ratatie 4 varasto K Ukkohallan pirtti K Hoivakoti Kannel Ky K Vuorisuon sauna K Ensihoidon tilat K Ahmahaka-varo.läh. K Virastotalo-varo.läh. K Kiinteistöt-varo.läh. K Kiinteistönhoitajien palvelut K Teollisuustilat S Teollisuustilat B Teollisuustilat-hallinto K Hietaniemi 5 A K Hietaniemi 5 B K Kuhmo Oy:n teoll.tilat K Monihalli A K Monihalli B K Monihalli C K Monihalli D K Ratahalli 1 K Ratahalli 2 K Parker Hannifin Oy K Paloasema K Postin toimitilat K Puurak. Malinen Ky K Taitolan toimitilat K 5

72 TOIMIALA 2+2 Yritys + toimiala Tasot TULOSALUE 2+3 Yritys + tulosalue B = budjettitaso VASTUUALUE 2+3 Yritys+vastuualue T = tehtävätaso TULOSYKSIKKÖ/TEHTÄVÄ/VAIHE 2+8 Yritys+tulosyksikkö/tehtävä/vaihe K = kirjaustaso Toimiala Tulosalue Vastuualue Tulosyksikkö Tulosyksikkö / Tehtävä S = Summataso Nro Nimi Nro Nimi Nro Nimi Nro Nimi 1350 Ympäristölautakunta Teollisuustilat S Teollisuuden vast.ottohalli K Viinimyymälä-Suoramyynti K Vonkan kesäravintola K Vonkan leirintäalue K Hallan Sauna K Konevarikko S Konevarikko S Konevarikko B Kuorma-auto SEZ-205 K Kiint.huoltoauto XTG-492 K Traktori 487-AAI K Traktori LAG-595 K Kubota 454-BAC K Ruoankuljet. KEF-505 K Latukone K Moottorikelkat K Pienkoneet-kalusto K Tilaustyöt K Ateria- ja puhtaanapitopalvelut S Ateriapalvelut S Ateriapalvelut B Ateriapalvelut-hallinto K Moision palvelukeittiö K Nivan palvelukeittiö K Palvelukeskuksen tuotantokeittiö K Terveysaseman palvelukeittiö K Puhtaanapitopalvelut S Puhtaanapitopalvelut B Puhtaanapitopalvelut-hallinto K Kunnanvirasto K Ryhmäperhepvh.tilat K Hahtolan ruokala K Iston koulu K Moision koulu K Nivan koulu K Nivan huoltorakennus K Nivan tekninentila K Liikuntahalli K Ent. lukio K Kirjasto K Arkkola K Ajoharj.rata huoltor. K Varikko/varastot K Moision vanha koulu K Palvelukeskuskeittiö K Palvelukeskus/Hopeahyry K Palvelukeskus/Ryhmäkoti K Eläinlääkärintila K Palvelukeskeskus/Hoivakoti K Palvelukeskus/Päiväkeskus K Terveysasema K Korjaamontie 4 (ent. Teema) K Ratatie 4 varasto K Monihalli B K Paloasema Taitolan toimitilat K Lämpölaitos K Puhdistamo K 6

73 TOIMIALA 2+2 Yritys + toimiala Tasot TULOSALUE 2+3 Yritys + tulosalue B = budjettitaso VASTUUALUE 2+3 Yritys+vastuualue T = tehtävätaso TULOSYKSIKKÖ/TEHTÄVÄ/VAIHE 2+8 Yritys+tulosyksikkö/tehtävä/vaihe K = kirjaustaso Toimiala Tulosalue Vastuualue Tulosyksikkö Tulosyksikkö / Tehtävä S = Summataso Nro Nimi Nro Nimi Nro Nimi Nro Nimi 1380 INVESTOINNIT KÄYTTÖOMAISUUS JA PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET Aineettomat hyödykkeet Muut pitkävaikutteiset tulot Kiinteä omaisuus Maa-ja vesial. hankinta Maa-ja vesial. myynti Rakennukset Hallinto- ja laitosrakennukset Sivistystoimen rakennukset Tehdas-ja tuotantorakennukset Muut rakennukset Sos.ja terveystoimen rakennukset Teknisentoimen rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Liikenneväylät Liikunta- ym. yleiset alueet Irtain omaisuus Sivistystoimen irtaimisto Teknisentoimen irtaimisto Osakkeet ja Osuudet Osakkeiden hankinta Osakkeiden myynti 1390 RAHOITUS S KUNNAN RAHOITUS-OSA S Rahoitus S Rahoitustuotot B/K Korot S Korkotuotot B/K Korkokulut B/K Muut rahoitustuotot ja -kulut S Muut rahoitustuotot B/K Muut rahoituskulut B/K Tulorahoituksen korjauserät S Varausten lis./vähennys B/K 7

74