LIITE 1 HYRYNSALMEN KUNTA TALOUSARVIO 2016 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOTEEN 2018

Transkriptio

1 LIITE 1 HYRYNSALMEN KUNTA TALOUSARVIO 2016 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOTEEN 2018 Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto

2 Kunnanjohtajan katsaus Kunnan talousarvio ja -suunnitelma on valtuuston tahtotilan määritelmä kunnan käytössä olevien resurssien jakoperusteista ja mitä palveluita niillä kunnan lakisääteisten palveluiden lisäksi tuotetaan. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet siten, että edellytykset ja rahoitus kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan tulevaisuudessa. Kuntalain mukaisesti Hyrynsalmen kunnan talous on tasapainotettava ja alijäämät katettava vuoteen 2020 mennessä. Alijäämän kattamiseen voi saada erillispäätöksellä lisäaikaa, mikäli alijäämää on yli 500 /asukas ja lisäajalle on esitettävissä riittävät perusteet. Vuonna 2014 Hyrynsalmen kunnan asukaskohtainen lainakanta laski 2496 euroon ja samanaikaisesti kuntien keskimääräinen lainakanta nousi 2733 euroon/asukas. Hyrynsalmen asukaskohtainen lainakanta ylittää edelleen Kainuussa asukaskohtaisen lainakannan (kuva 1.). Satakunta Pohjois-Karjala Pirkanmaa Kainuu Lappi Etelä-Karjala Varsinais-Suomi Uusimaa MANNER-SUOMI Pohjois-Savo Pohjanmaa Etelä-Savo Keski-Suomi Kanta-Häme Etelä-Pohjanmaa Kymenlaakso Pohjois-Pohjanmaa Päijät-Häme Keski-Pohjanmaa Kuntien lainakanta maakunnittain vuosien 2013 ja 2014 lopussa, /asukas 2014* Lähde: Tilastokeskus, vuosi 2014 tilinpäätösarvioiden mukaan Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuva 1. Kuntien lainakanta maakunnittain vuosien 2013 ja 2014 lopussa. Paikallista kehittämistä tuetaan talousarviovuonna harkitulla strategisella kehittämishanketoiminnalla. Tärkeimpänä tavoitteena on edelleen ja hyvinvoinnin ja työllisyyden edistäminen sekä yrittäjyyden tukeminen. Hyrynsalmen kunnan ja kuntalaisten käytössä olevia palveluita joudutaan suunnitelmavuosina leikkaamaan taloudellisista syistä, huolimatta lisääntyvästä palvelutarpeesta väestön ikääntyessä. Ikärakenteen painottuessa yhä iäkkäämpiin 1

3 kuntalaisiin, muuttotappioalueelle tyypilliseen tapaan, tulee toimenpiteiden keskiössä olemaan toimintojen vaikuttavuuden arviointi ja keskeisten kuntalaisille tärkeiden palveluiden turvaaminen. Vaikutusten ja vaikuttavuuden arvioinnissa ja kohdentamisessa keskeisiä työkaluja ovat hyvinvointikertomuksen päivittäminen ja seuranta sekä sitä täydentävä itsenäinen vaikutusten arviointimenettely. Epävarmuustekijöitä tulevaisuudessa ovat sote- ja itsehallintoalueiden kuntataloudelliset vaikutukset ja kuntalaisten käytössä olevien palveluiden taso. Haasteessa on aina mahdollisuus. Ari Nurkkala 2

4 Sisällys Kunnanjohtajan katsaus 1 Talousarvion ja -suunnitelman lähtökohdat Yleinen taloudellinen kehitys ja kuntatalous Hyrynsalmi alueena ja kuntana Kehittymisen lähtökohdat ja tulevaisuus Hyrynsalmen kunnan palvelustrategia ja elinkeinostrategia Organisaatio ja johtaminen Kuntakonsernin tavoitteet ja ohjaus Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma vuoteen Tulo- ja menoperusteet Henkilöstösuunnitelma Talouden tasapainottaminen ja toimenpideohjelma alijäämien kattamiseksi vuoteen Tulos- ja rahoituslaskelma Käyttötalous Käyttötalouden yleiskuva Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet vastuualueittain Investoinnit 60 LIITTEET: Liite 1 Avustukset vuonna 2016 Liite 2 Talousarvioasetelma Liite 3 Kiinteistö Oy Ahmahakan talousarvio ja taloussuunnitelma 2016 Liite 4 Kiinteistö Oy Hyrynsalmen virastotalon toimintasuunnitelma ja talousarvio 2016 Liite 5 Asunto Oy Kiviöntaidon talousarvio vuodelle 2016 Liite 6 Vesi-Mega Oy:n talousarvio

5 1 Talousarvion ja -suunnitelman lähtökohdat 1.1 Yleinen taloudellinen kehitys ja kuntatalous Suomen kansantalouden lähes yhtämittainen yli 15 vuoden talouden kasvuputki taittui syksyllä 2008 ja sitä seurannut talouden taantuma jatkunee Suomessa vielä vuosia. Valtion rahoitusalijäämä tulee jatkumaan koko suunnittelukauden, mikä heijastuu väistämättömästi kuntatalouteen. Kuntien valtionosuuksiin kohdistuvat säästötoimenpiteet kiristivät kuntien taloutta jo vuonna 2012 ja erityisesti vuonna 2013 ja Sama kehitys jatkuu myös vuonna 2016, ja sen ennustetaan jatkuvan aina vuoteen 2020 saakka. Suomen talouden rakenne ja väestön jatkuva ikääntyminen, erityisesti muuttotappioalueilla, heikentää myös aluetaloutta, mikä näkyy alueiden välisissä verotuloeroissa, joita valtionosuusleikkaukset kärjistävät. Talouskasvun pohja ja työllisyystilanne on siis epävakaa jatkossa erityisesti syrjäisillä, maaseutumaisilla alueilla. Tämä luo erittäin haasteellisen lähtökohdan myös Hyrynsalmen kunnan talouden kehitykselle ja talouden hallinnalle suunnittelukaudella Kunnissa on yleisesti reagoitu edellä mainittuun tilanteeseen veroja korottamalla. Hyrynsalmen kunta on nostanut tuloveroprosentin 21,75:een vuonna Verotaso on muuttumaton myös vuodelle 2016 pois lukien voimalaitosten veroprosentti, joka korotettiin 3,10 prosenttiin. Kuntapalvelut hoidetaan edelleenkin peruskunnan ja muun kuntakonsernin kanssa yhteistyössä. Samanaikaisesti selvitetään aktiivisesti ylikunnallisen toiminnan edellytykset ja vaikutukset. Positiivisia uutisia kuntamme talouteen tuovat tuulivoimahankkeet, joiden merkitys kuntamme verotulokertymään on kuntatalouden tasapainottamisen kannalta erittäin merkittävä. 4

6 1.2 Hyrynsalmi alueena ja kuntana Alue- ja väestö Hyrynsalmi on laaja (1520 km²), mutta väestöltään suhteellisen pieni ja harvaan asuttu (n. 1,73 asukasta/ maapinta-ala, km²) maaseutumainen kunta, joka kuuluu aluekehitykseltään erittäin haasteelliseen Kainuun maakuntaan. Hyrynsalmen väestöllinen kehitys ja suhteellinen taloudellinen kehitys on ollut maamme heikoimpia koko 2000-luvun ajan. Syntyvyys on ollut alhaisempi kuin kuolleisuus ja muuttotase negatiivinen, aina 1960-luvulta lähtien. Korkeasta työttömyydestä ja lähellä sijaitsevien opiskelupaikkojen vähäisyydestä johtuen ennen kaikkea nuoret ovat lähteneet alueelta. Koulutuspaikkojen puute ja yksipuolinen työpaikkarakenne ovat johtaneet nuorten muuttoliikkeen kautta suhteelliseen alhaiseen koulutusasteeseen ja väestön ikärakenteen vanhenemiseen. Työikäisten poismuuttoa pitää yllä Hyrynsalmella korkea työttömyys, joka on sitkeästi korkeammalla kuin Kainuussa keskimäärin. Väestön ikärakenne on Hyrynsalmella vanhusvoittoinen ja sairastavuus maan korkeimpia. Hyrynsalmen väestömäärä on ollut vähenevä jo yli 40 vuoden ajan, ja se on alle puolittunut 60-luvulta. Negatiivisen muuttotaseen lisäksi viimeisen 10 vuoden aikana Hyrynsalmella on kuolleiden enemmyys syntyneisiin nähden ollut enimmillään lähes kominkertainen. Aivan viime vuosina muuton kautta menetettävä väestötappio on pienentynyt, mikä johtuu muuttoaktiivisten ikäluokkien pienenemisestä. Muuttoliikkeen kautta tapahtuva väestön menetys on suurinta vuotiaissa. Työllisten osuus väestöstä oli 44,1 % vuonna 2012 (valtakunnallisesti on 60,1 %). Suhteellisesti eniten muuttovoittoa kunta saa juuri eläkeikään tulevassa tai tulleessa ikäryhmässä. Eläkkeensaajia Hyrynsalmella on noin 42 % väestöstä (koko maassa 24,2 %). Etenkin iäkkäämpien, yli 84-vuotiaiden, määrä kasvaa Hyrynsalmella suhteellisen nopeasti, mikä aiheuttaa myös jatkossa paineita erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluille. Vuoden 2014 lopussa hyrynsalmelaisia oli Väestön muutokset ovat siis olleet suhteellisen suuria ja nopeita. Viimeisin tilastokeskuksen trendiennuste on Hyrynsalmen osalta aiempia ennusteita hieman valoisampi: se ennustaa väkiluvun vähenemisen hidastuvan pitkällä aikavälillä. Väkiluku lienee väestörekisterikeskuksen ennusteen mukaan vuonna 2020 noin asukkaaseen. Väestön ikärakenne vaikuttaa kunnan palvelurakenteeseen siten, että koulupalveluiden tarve vähenee ja vastaavasti vanhuspalvelujen tarve lisääntyy. Asukasluvun laskun lisäksi siis kunnan väestön ikärakenne muuttuu raskaammaksi. Huollettavien määrä suhteessa huoltajiin, siis taloudellinen huoltosuhde oli vuonna 2014 Hyrynsalmella 2,12 ja koko maassa 1,32. Tämä muodostaa haasteellisen kehittämisympäristön ja myös vaativan kunnallisten palvelujen järjestämisympäristön. Aluerakenteen luonne myös muuttuu, kun väestö vähenee ja asutus edelleen erityisesti maaseutualueella harvenee. Tämä luo paineita erityisesti maaseutualueiden palvelujen ylläpitämiseen. Asutusrakenteen harvenemista on hieman kompensoinut vapaa-ajan rakentaminen. Kesämökkien lukumäärän ja matkailun kasvun ansiosta kaupallisten palveluiden tarve ja tarjonta alueella on jopa lisääntynyt. Kunta on tukenut kehi- 5

7 tystä elinkeinopolitiikalla, maan hankinnalla ja kaavoituksella. Esimerkiksi kesämökkien määrä on kasvanut viimeisen 20 vuoden aikana noin kaksinkertaiseksi. Väestön monimuotoisuutta lisännee, ainakin hetkellisesti, vuonna 2015 tehty päätös pakolaisten vastaanottokeskuksen tilojen järjestämisestä. Aluetaloudellisesti SPR:n perustama VOK lisää aluetalouden vuosittaista ostovoimaa 0,36 0,54 miljoonalla eurolla. Työvoima ja elinkeinorakenne Hyrynsalmen elinkeinorakennetta leimaa suhteellisen suuri alkutuotannon osuus, pieni jalostussektorin osuus ja suuri palvelujen osuus (erityisesti julkisten palvelujen osalta). Viime vuosina alueen työpaikkojen määrällinen taso (vuonna kappaletta ja vuonna kappaletta) on laskenut voimakkaasti. Hyrynsalmi on myös Suomen eteläisin poronhoitokunta, joten porotaloudella on alueelle sekä imagollista että tuotantotaloudellista merkitystä. Alueen työllistäjänä julkisilla palveluilla on erittäin korostunut rooli. Yhteiskunnallisissa palveluissa on noin kolmannes työvoimasta, joista valtaosa kuntasektorilla (kunta ja sote -kuntayhtymä). Tämä asettaa kunnalle erityisiä haasteita paikallisena työllistäjänä ja vastuullisena työllisyyden hoitajana. Työttömyys Kuntatalouteen ja aluekehitykseen vaikuttaa keskeisesti talouden kasvu ja sen seurausvaikutukset, kuten työttömyys. Kainuun työttömyysaste on ollut pitkään maakunnista maan korkeimpia ja Hyrynsalmen työllisyystilanne on Kainuun huonoimpien joukossa. Tämä rakenteellinen epätasapaino pitää yllä jatkuvaa muuttotappiota sekä Hyrynsalmelta, että koko Kainuusta. Rakennetyöttömyys on säilynyt kunnassa korkeana ja lisääntynyt huolimatta kunnan työllistämisponnisteluista. Erilaisella kehittämishanketoiminnalla tuetaan kunnan elinkeinojen ja erityisesti matkailun kehittämistä. Syvenevä pitkittynyt taantuma ja alueen vaikea rakennetyöttömyys asettaa siis Hyrynsalmen kunnan haasteelliseen asemaan työllisyyden hoidossa, koska paikalliset ja alueellisetkin työmarkkinat ovat pienet. Lisääntyvä kuntien kustannus- ja vastuuvelvollisuus sekä vähenevät valtion resurssit työllisyydenhoitoon tekevät toimintaympäristöstä erityisen haastavan. Vuodesta 2016 lähtien Hyrynsalmen kunta syventää työllisyydenhoidon yhteistyötä Paltamon työvoimayhdistyksen kanssa. 1.3 Kehittymisen lähtökohdat ja tulevaisuus Kainuussa katsotaan tulevaisuuteen huolestuneen odottavalla mielellä. Myönteistä kehitystä odotetaan edelleen matkailussa. Ylä-Kainuun alueella matkailualalla Hyrynsalmen Ukkohallan ympärivuotinen matkailukeskus on alueen veturi. Matkailukeskus on piristysruiske erityisesti Hyrynsalmelle. Viime vuosina Ukkohallaan on investoitu mittavasti ja suunnitteluvuosilla investointitahti tulee 6

8 olemaan edelleen vahva. Matkailukeskukseen on rakennettu kuluneena vuotena lisää majoitus- ja palvelutiloja ja lähikauppa. Suunnittelukaudella Ukkohallan investointi- ja kehitysohjelma päivitetään. Positiivisia taloudellisia ja työllisyysvaikutuksia aikaansaavat Hyrynsalmen kunnan alueelle sijoittuvat tuulivoimahankkeet. Matkailun positiivisesta kehityksestä huolimatta väestökehitykseltään taantuva ja ikärakenteeltaan vanheneva sekä harvaanasuttu kunta on kehittymisympäristönä ja palvelujen tuottajana suunnittelukaudella entistä suurempien haasteiden edessä, koska kunnan taloudellinen liikkumavara pienenee ja samanaikaisesti tuulivoiman ja kunnan tervehdyttämistoimien (kiinteistöjen myynti) tulovaikutus viivästyy. Yleistä kehitystä ulosmittaa ja jarruttaa lukuisat hallintovalitukset, joiden kustannusvaikutus kunnan talouteen lasketaan henkilötyövuosissa. Samanaikaisesti sosiaali- ja terveyspalvelut vievät yhä enemmän muiden palveluiden rahoituspohjaa. Alueen kehittämistä (strategiaa) voidaan tarkastella seuraavan kuvan (2), Markku Sotaraudan alueen kilpailukyvyn viitekehyksen, avulla. Infrastruktuuri Verkostoihin kuuluminen Instituutiot ja toimiva kehittäjäverkosto Luova jännite Asuin- ja elinympäristön laatu Yritykset Inhimilliset voimavarat Kuva 2. Kunnan kilpailukyvyn kahdeksan elementtiä. Mallin mukaan siis alueen kilpailukyky koostuu toisiinsa liittyneistä elementistä, joista kuusi on eräänlaisia peruselementtejä, joiden välillä puolestaan on luova jännite. Lisäksi kilpailukykyyn vaikuttaa imago, joka muotoutuu kullekin alueelle ominaisella tavalla joko yhden tai useamman peruselementin varaan. 7

9 Hyrynsalmella elementit ovat seuraavat: Infrastruktuuri on rakennettu aikoinaan noin 6000 asukkaalle - nyt hyrynsalmelaisia on 2440 (lokakuu 2015) ja ennusteiden mukaan vuoden 2020 tienoilla alle Tähän vetäytyvään kehitykseen liittyy kunnan kannalta suuria haasteita. Teollisuuden ja palveluiden rakennemuutos on johtanut yleisellä tasolla infrastruktuurin ja erityisesti tilojen vajaakäyttöön. Kunnan osalta tilanne on myös hankala. Esim. koulukäytöstä vapautuneiden kiinteistöjen uusi, taloudellisesti mielekäs käyttö on valtava haaste. Myös yhä harvaan asutumman maaseudun palvelutarpeet (esim. yksityisteiden hoito) eivät ole merkittävästi vähentyneet. Toisaalta vapaa-ajan asutuksen ja matkailua palvelevan infrastruktuurin rakentaminen on lisännyt aktiivisuutta. Yrityspohja on hitaassa muutoksessa. Alkutuotantoyritykset vähenevät edelleen hitaasti; jalostus on suhteellisen stabiilissa tilassa; ja yksityisissä palveluissa matkailusektori on ainut joka hivenen kasvaa, lähinnä Ukkohallaan tehtyjen investointien ansiosta. Kunnan oma (Ylä-Kainuun yhteistyötä ja EU-ohjelmia hyödyntävä) aktiivinen elinkeino- ja kehittämispolitiikka on välttämätön yrityspohjaa laajennettaessa. Inhimilliset voimavarat eli osaaminen on Hyrynsalmella ehkä parempi kuin koskaan, mutta alueellisessa vertailussa kunta leimautuu erityisesti tässä suhteessa heikoksi. Koulutustaso on alhainen, jolla selittyy myös sitkeä, työttömyyden luja ydin. Osaamisen vahvistaminen ja sitä kautta kilpailukyvyn lisääminen on erittäin suuri haaste Hyrynsalmelle. Asuin ja elinympäristön laatu on Hyrynsalmen vahvuus, mutta vain mikäli paikalliset peruspalvelut kyetään säilyttämään. Uudet järjestämis- ja tuotantotavat sekä valinnan mahdollisuus sosiaali- ja terveyspalveluissa on erittäin keskeisessä asemassa. Tällä osa-alueella kunnan vahva rooli liittyy keskeisimpien peruspalvelujen turvaamiseen ja joustavaan kaavoitukseen sekä loma- ja asuntotonttien tarjontaan. Myös kohtuuhintaisten asuntojen ja tonttien myynti läheltä palveluja on osa elinympäristön laadun kehittämisessä. Kehittäjäverkosto, jolla tarkoitetaan kaikkia alueellista kehittymistä tukevia tahoja kuten kunnan elinkeinotoimi, oppilaitokset, tutkimuslaitokset jne., on kunnassa ohut ja haavoittuva. Se rakentuu pääosin yhteistyöhön eri tahojen kanssa. Kehittäjätahoihin liittyvää ongelmaa ei helpota seikka, että vahvasti osaamisen kehittämisen varaan rakennettu Kainuun ohjelmallinen alueiden kehittäminen keskittää resursseja Kajaanin seudulle. Tämä haastaa Hyrynsalmen tyyppiset syrjäiset ja monessa suhteessa supistuvat alueet verkostojen kautta tapahtuvaan yhteistyöhön. Yhteistyön avulla on turvattava myös yritysten kehittämispalvelujen ja aikuisten sivistys- ja harrastepalveluiden saatavuus Hyrynsalmella. Verkostoihin kuuluminen on Hyrynsalmen strateginen mahdollisuus. Sosiaalinen pääoma mahdollistaa verkostoihin kuulumisen. Sosiaalinen pääoma tarkoittaa yhteisön jäsenten välistä kykyä toimia keskenään ja erityisesti luottamusta toisiinsa. Tarvitaan siis kykyä sitoutua yhteisiin tavoitteisiin ja vastavuoroisuuteen. Mitä enemmän alueella on hyviä, toimivia verkostoja, sitä enemmän sillä on sosiaalista pääomaa ja sitä paremmin tavoitteet voidaan saavuttaa. Verkos- 8

10 tojen toiminta ja toimivuus sekä johtaminen korostuvat erityisesti palvelujen uudelleenjärjestelyissä ja erilaisessa yhteistyössä, myös kuntakonsernin sisällä. Luovaa jännitettä ja kiinnostavia tapahtumia kunnassa riittää, mutta miten käy kunnan aseman palvelukeskuksena, jos julkisia palveluja vielä nykyisestä menetetään. Keskeisessä roolissa kunnan kehittämisessä ja tilanteen hallinnassa tulee olemaan kuntatalous, joka on saatava vuoteen 2020 mennessä tasapainoon siten että syntyneet alijäämät on katettu. Yritysten kehittämisessä tarvittavat kehittämispanokset on haettava kunnan ulkopuolelta, lähinnä toimijaja hankeyhteistyön kautta. Kiinnostavat työpaikat, toimivat palvelut ja hyvä, vetovoimainen ympäristö parantavat kunnan mahdollisuuksia kehittyä edelleen. 1.4 Hyrynsalmen kunnan palvelustrategia ja elinkeinostrategia Kuntastrategian arvopohja ja kriittiset menestystekijät Hyrynsalmen kunnanvaltuusto linjasi vuoden 2013 keväällä arvot, joille Hyrynsalmen kunta perustaa toimintansa. Välitöntä tarvetta uudistaa arvoja ei ole. Tärkeimmiksi toimintaa ohjaaviksi arvoiksi (arvoryhmät) priorisoitiin seuraavat: Yhteisöllisyys ja kaikista kuntalaisista huolehtiminen Elinvoimainen työelämä ja ympäristö Itsenäisyys ja yhteistyökykyisyys Omaleimaisuus ja ennakkoluulottomuus Arvopohjan vaaliminen edellyttää onnistumista kehittämisresurssien strategisesti viisaassa suuntaamisessa. Kuntalain perusteella pienenkin kunnan itsehallinto on teoriassa suuri, mutta käytännössä pieni (valtion velvoitteet sekä ohjaus- ja valvonta selvityksen mukaan kunnilla laskettiin olevan keväällä 2013 noin 535 tehtävää). Hyrynsalmen kunnan kehittäminen on siis jatkuvaa strategiatyötä: kuntapalvelujen kehittämisessä ja mitoittamisessa, talouden hallinnassa, yhteistyön organisoinnissa ja elinkeinojen kehittämisessä. Erityisenä painopisteenä tulevalla suunnittelukaudella on kuntatalous ja kuntayhteistyö. Tavoitteet ja kehittämisen painopisteet Visio vuonna 2016: Hyrynsalmi on elinvoimainen ja palveluja monipuolisesti kehittävä kunta, jolla on hyvät paikalliset peruspalvelut. Visio edellyttää, että Hyrynsalmen kunta on palvelu- ja kehittämisyhteisö, jossa luottamushenkilö- ja palveluorganisaatio toimivat yhdensuuntaisesti ja tehokkaasti. Kuntalaisille tuotetaan kunnan, kuntakonsernin, naapurikuntien ja maakunnan yhteistyöllä lain edellyttämät peruspalvelut tehokkaasti. Hyrynsalmi tekee tulevaisuuttaan siten, että monipuoliset elämisen ja hyvinvoinnin edellytykset turvataan ympäristöllisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävällä tavalla myös tulevaisuudessa. 9

11 Tavoitteen saavuttamiseksi keskitytään seuraaviin painopisteisiin: Kunnan perustoiminnot sopeutetaan niihin taloudellisiin voimavaroihin, joita kunnalla on käytettävissä. Tämä edellyttää erilaisen yhteistyön tehostamista kaikessa palvelujen tuottamisessa ja kehittämisessä sekä tarvittavien rakenteellisten muutosten käsittelyä avoimesti kokonaisuuden etua tavoitellen. Organisaation osaamista edistetään aktiivisesti yhdessä eri koulutusorganisaatioiden ja kehittäjätahojen kanssa. Kunta siis kehittää organisaationsa osaamista ja tukee näin oppivan organisaation syntyä, josta hyötyvät myös kuntalaiset siten, että palvelut tuotetaan sujuvasti. Henkilöstöstrategian lähtökohtana pidetään sitä, että henkilöstön määrää vähennetään luonnollisen poistuman kautta samassa suhteessa kuin kunnan palvelutarve muuttuu. Henkilöstön osaaminen turvataan työnantajan järjestämän teemakoulutuksen ja omaehtoisen koulutuksen sekä uusien rekrytointi- ja työllistämismenetelmien avulla. Kuntalaisten hyvinvoinnin lisäämiseen pyritään hyvinvointikertomuksen mukaisesti. Väestöstrategiaa toteutetaan elinkeino- ja palvelustrategian lisäksi huolehtimalla siitä, että kunta on kiinnostava asuinpaikka mm. kaavoituksellisin keinoin. Edellä mainitusta esimerkkinä Ukkohallan alueen vakituisen asumisen mahdollistaminen kaavallisin keinoin. Strategiaa tuetaan järjestämällä koululaisille ja opiskelijoille kesätöitä sekä tukemalla erityisesti erilaisia nuorten hankkeita ja palkitsemalla hyrynsalmelaisia menestyjiä. Kunta pyrkii edistämään vapaa-ajan asumista ja rohkaisemaan myös paluumuuttoa Hyrynsalmelle sekä varautumaan siihen monipuolisella asumisvaihtoehto- ja tonttitarjonnalla. Kunnan tavoitteena on vaikuttaa omalta osaltaan siihen, että kaikki lakisääteiset palvelut turvataan myös maaseudulla. Palvelujen käytännön järjestämisessä käytetään mahdollisimman paljon hyväksi myös tietoverkkojen ja tietoliikenteen mahdollisuuksia sekä yhteistyötä eri paikallisten toimijoiden kanssa. Myös laajakaistan kehittämisessä ollaan edelleen aktiivisesti mukana. Elinkeinostrategia Elinkeinostrategialla tuetaan kunnan arvoja ja kokonaisstrategiaa. Tavoitteena on, että Hyrynsalmella tehdään elinkeinojen kehittämisessä yhteistyötä strategisesti relevanttien kumppaneiden kanssa koko Kainuussa. Toiminta- ja kehittämisprosessit järjestetään siten, että monipuoliset paikalliset yritysten kehittämispalvelut ja -panokset turvataan. Tavoitteena on turvata toimivien yritysten kehittyminen ja mahdollistaa yritysten kasvu. Tavoitteen saavuttamiseksi keskitytään seuraaviin erityistavoitealueisiin: 1. Eri toimijoiden osaamista ja yhteistyötä edistetään aktiivisesti yhdessä eri koulutusorganisaatioiden, kehittäjätahojen ja alueen yrittäjien sekä uudistuneen työvoimahallinnon kanssa. 2. Elinkeinojen kehittämistavoitteena on menestyvän kärkiyritysten vahvistaminen ja pienyritystoiminnan kehittäminen sekä uusien yritysten synnyttäminen. Tätä kautta tavoitellaan työpaikkojen lisäämistä ja yritystoiminnalle suotuisan ilmapiirin luomista. Elinkeinojen kehittämistoiminnas- 10

12 sa osallistutaan aktiivisesti Kainuun eri kehittämisohjelmien hyödyntämiseen ja erityisesti Ylä-Kainuun yhteistyöhön hanketoiminnassa. 3. Matkailu ja sitä tukevat toimialat ovat erityisenä painopisteenä. Matkailussa Hyrynsalmella on useita paikallisia vahvuuksia, joita kytketään osaksi Ukkohallan kehittyvää matkailukeskusta. Tärkeässä roolissa ovat myös tunnetut tapahtumat (mm. Suopotkupallon ja Umpihankifutiksen MM-kisat sekä suuret hiihtotapahtumat, myös vesihiihtoon liittyen). Tapahtumat ovat kunnan markkinointivahvuuksia. Kehittämistoimenpiteet kohdennetaan ympärivuotisuutta, luonnonvara- ja erämatkailua tukeviin toimenpiteisiin. Kunnan tavoite on olla paikallisen elinkeinopolitiikan mahdollistaja, toimija ja koordinoija. Tavoitteena on tukea pienten ja keskisuurten yritysten toimintaedellytyksiä osuvan kehittämispolitiikan, rahoitusjärjestelyjen ja erityisesti kehittämis- ja yrityshankkeiden keinoin. Erityisesti hanketoiminnan kautta turvataan kehittämisvaiheessa oleville yrityksille lähiyrityspalvelut, tilat ja edistetään osaavan työvoiman saatavuutta. Käytännössä elinkeinoyhteistyötä siis kehitetään tiiviimpään ja yhtenäisempään suuntaan. Hyrynsalmen kunta edistää aktiivisella elinkeinopolitiikalla metsien talouspotentiaalin aktivoimista. Suunnittelukaudella kunnan elinkeinotoimintoja kehitetään edelleen siten, että elinkeinoasioita hoidetaan operatiivisella tasolla seuraavasti: 1. Kunta, paikallinen yrittäjäjärjestö, Paltamon työvoimayhdistys ja TEtoimisto huolehtivat aloittavien yritysten perusneuvonnasta, matkailusta, tapahtumien kehittämisestä ja yritysten strategisista kehittämishankkeista ja työllisyyden edistämisestä. 2. Ylä-Kainuu ja ELY-keskus sekä alueelliset yritykset: painopisteenä ovat erilaiset yhteistyöhankkeet, yhteistyömuodot ja uudentyyppiset neuvontaja kehittämispalvelut kasvuhakuisille yrityksille sekä markkinointiyhteistyö. Maakuntataso: kokoavana yhteistyökumppanina toimii Kainuun liitto ja Elävä Kainuu Leader -toimintaryhmä; muuta yhteistyötä tukevat erilaiset alueelliset sekä maakunnalliset ja valtakunnalliset hankkeet. 1.5 Organisaatio ja johtaminen Hyrynsalmen kunta on hakeutumassa syvenevään ylikunnalliseen yhteistyöhön, erilaisiin verkostoihin ja yhteistyökonsortioihin lähinnä siitä syystä, että myös pienille kunnille on lakisääteisesti määrätty paljon tehtäviä ja velvoitteita ilman että niihin on osoitettavissa riittävästi resursseja. Pelkästään omien vapaaehtoisten palvelujen supistaminen ei riitä ratkaisuksi, vaan lisäksi on pystyttävä ratkaisevasti lisäämään tehokkuutta ja eri tehtävien ulkopuolista rahoitusta. Toimintaympäristöstä nouseviin haasteisiin on vastattu ja vastataan Hyrynsalmella kevennetyllä kuntaorganisaatiolla ja konserniyhteistyöllä sekä erilaisten verkostojen kautta tehtävällä yhteistyöllä. Kuntien palvelurakenne on edelleen erityisen kriittisen tarkastelun kohde talousarviovuonna Kunnan organisaatio ja toiminnot jakautuvat luottamushenkilöorganisaatioon ja palveluorganisaatioon. 11

13 Luottamushenkilöorganisaatioon kuuluvat, muutamien toimikuntien lisäksi (ks. seuraava kuva): Kunnanvaltuusto: Kunnanvaltuusto käyttää kunnassa korkeinta päätösvaltaa lähinnä budjetin kautta ja on tässä mielessä tärkein poliittinen toimija ja kunnan strategisten ja toiminnallisten resurssien linjaaja. Käytännössä kunnanvaltuuston rooli aktiivisessa, operatiivisessa toimijaverkostossa on kuitenkin vähäinen, ainoastaan puheenjohtajiston asema (mikäli he sitä käyttävät) voi nousta merkittäväksi. Keskusvaalilautakunta ja tarkastuslautakunta: Näillä lautakunnilla ei ole suurta roolia kunnan käytännön toimissa, mikäli ongelmia ei ilmene. Tarkastuslautakunta on kuitenkin kontrolloiva toimija ja sen rooli korostuu erityisesti taloudellisissa kriisitilanteissa. Kunnanhallitus: Kunnanhallituksen rooli poliittisessa päätöksenteossa ja toiminnassa on erittäin keskeinen. Kunnanhallitus valmistelee valtuuston esitykset ja lisäksi se käyttää poliittista ohjaus- ja toimeenpanovaltaa kunnassa. Kunnanhallitus voi myös ottaa käsittelyynsä ja ohjaukseensa monen tyyppisiä asioita näin halutessaan. Keskeisiä tehtäviä ovat konserniohjaus ja erilaisten avustusten suuntaaminen (ks. liite 1). Käytännössä kunnanhallitus ja sen puheenjohtajat ovat erittäin keskeisiä toimijoita kunnan poliittisen kentän ja virasto-organisaation välillä. Kunnanhallituksen jäsenten yhteistyökyky ja - kapasiteetti sekä heidän kompetenssinsa ovat tärkeä osa kunnan toiminnallista verkostoa, vaikka painotus ja rooli ovatkin poliittisia. Sivistyslautakunta ja ympäristölautakunta: Lautakuntien rooli on päättää teknisistä asioista ja valmistella toimintalohkonsa asioita hallitukselle. Niissä korostuu lautakuntien jäsenten paikallinen näkemys ja tekninen asiantuntemus sekä eri toimintojen ja toimenpiteiden vaikutusten ymmärrys kuntalaisiin. Hyrynsalmen kunnan palveluorganisaation muodostavat seuraavat osastot: hallintopalvelut (ml. maaseutu- ja elinkeinopalvelut), sivistyspalvelut ja tekniset palvelut (ks. seuraava kuva). Osastojen välisestä tehtäväjaosta päättää kunnanhallitus. Osastojen sisäisten vastuualueiden organisoinnista ja henkilöiden sijoittamisesta päätetään organisaation sisällä hallintosäännön ja osastojen johtosääntöjen mukaan (avainasemassa lähinnä kunnanjohtaja). Organisaation edelleen madaltaminen ja kaikkien toimintaprosessien kehittäminen kohti tiimimäistä ja verkostomaista toimintatapaa on organisaatiossa parhaillaan käynnissä, erityisesti esimiestyön osalta (ks. seuraava kuva). 12

14 KUNNNANVALTUUSTO (21) Keskusvaalilautakunta (5) Tarkastuslautakunta (5) KUNNANHALLITUS (10) Kunnanjohtaja Ympäristölautakunta (7) Sivistyslautakunta (7) Tekniset palvelut Hallintopalvelut Sivistyspalvelut Kuva 3. Hyrynsalmen kunnan organisaatio Kuntaorganisaation keskeisen toiminnallisen osan muodostaa kunnanvirasto, jossa kunnanjohtajalla ja osastopäälliköillä sekä itsenäisessä johtavassa asemassa olevilla viranhaltijoilla on erittäin keskeinen rooli palvelujen tuottamisessa ja tuotteistamisessa. Johtosäännöillä ja kunnan hallintosäännöillä on delegoitu päätös- ja toimintavaltaa johtaville virkamiehille, jotka tekevät päätöksiä ja panevat niitä toimeen virkavastuulla. Tämän takia yksittäisten virkamiesten ja johtoryhmän toiminta ja kyky ovat erittäin ratkaisevia eri toimintojen ja kaikkien kunnan palveluprosessien sujumisen kannalta. Päätösten toimeenpanosta ja viestinnän selkeydestä sekä sujuvuudesta vastaa johtoryhmä. Esimiestyön rooli korostuu jatkuvassa muutospaineessa olevassa organisaatiossa. Erityistä huomiota tullaan kiinnittämään tulevina vuosina säästötoimien tunnistamiseen, toimeenpanoon ja seurantaan, koko konsernin ohjaukseen sekä sisäiseen valvontaan. Tulevana vuonna käynnistetään hallinnollisten ohjeiden ja sääntöjen päivitys sekä tarkastellaan organisaatiorakenne tarvetta vastaavaksi. Lähtökohtana organisaatiorakenteen muutokselle on kunnanhallituksen vastuualueen muuttaminen kattamaan sivistyslautakunnan ja ympäristölautakunnan tehtävät pois lukien viranomaistehtävät, jotka kuntalain mukaisesti eivät voi kuulua kunnanhallitukselle. Myös palveluyksikkörakenteesta pyritään luopumaan ja siten virtaviivaistamaan organisaatiota sekä poistamaan päällekkäistä päätöksentekoa ja valmistelua. 1.6 Kuntakonsernin tavoitteet ja ohjaus Hyrynsalmen kuntakonsernin suunnittelukauden keskeisimmät tavoitteet ovat: - konsernin toimielin, hallinto ja toimintarakenteen virtaviivaistaminen ja päällekkäisen päätöksenteon poistaminen 13

15 - vuoteen 2015 mennessä syntyneen kumulatiivisen alijäämän kattaminen kuntalain mukaisten tavoitteiden mukaisesti - ylijäämäinen kuntatalous vähintään vuoteen 2020 saakka - uutena elementtinä otetaan käyttöön itsearvionti, jonka toimielimet suorittavat vuosittain tammi-helmikuussa edellisen vuoden toimintaa koskien Kunnalla on myös tärkeä edunvalvonnan ja yhteistyön koordinoinnin rooli konsernin ohjauksessa. Kunnan omat yhtiöt ovat kuntakonsernin ydintä, tärkeimpiä kunnan ohjattavia toimijoita. Aidon konserniohjauksen ulkopuolella on keskeisin kunnan palvelujen tuottaja, maakunnalliset kuntayhtymät, jotka toimivat omalla poliittisella järjestelmällään. Lisäksi palo- ja pelastustoimi toimii maakunnallisena organisaationa, osana Kajaanin kaupungin organisaatiota; ja jätehuoltokuntayhtymä omana kuntayhtymänään. Kunnan operatiivinen organisaatio on myös verkosto. Johtavat virkamiehet muodostavat siis linkkejä omaan poliittiseen organisaatioon, eri sektoriviranomaisiin ja toimijoihin sekä yksityisiin yrityksiin (palvelujen toimittajat) erityisesti alue- ja maakuntatasolla. Lisäksi he ovat erittäin keskeisiä toimijoita yksityisen ja julkisen sektorin välillä, koska kunnat myös ostavat palveluita yksityiseltä sektorilta ja muilta julkisilta organisaatioilta (esim. maaseutuhallinto Puolangan kunnalta vuoden 2012 alusta ja työllisyyspalvelut Paltamon työvoimayhdistys ry:ltä vuoden 2016 alusta). Hyrynsalmen kunta on perustanut myös omia yhtiöitä, joihin on siirretty kunnalle perinteisesti kuuluvia palveluita (vesi ja lämpö; asuminen/asuinkiinteistöt valtaosin). Seuraava taulukko sisältää vuoden 2016 tilanteessa konserniin sisältyvät yhteisöt (7 kpl). Alla on käsitelty kunnan omistamien yhteisöjen toiminnalliset tavoitteet ja talous vuodelle (Osuudet kuntayhtymissä ovat suhteellisen pieniä, joten ne on jätetty tässä yhteydessä tarkemmin käsittelemättä.) Siis kuntakonsernin kannalta keskeisimmät ovat Ahmahaka Oy, Kiinteistö Oy Hyrynsalmen virastotalo, Asunto Oy Kiviöntaito ja Vesi-Mega Oy, jotka on syytä tarkastella tässä yhteydessä erikseen (ks. myös liitteet 3-6). Taulukko 1. Hyrynsalmen kunnan konserni Hyrynsalmen kunta Tytäryhteisöt Yhdistelty (kpl) Omistusosuus Yhtiöt Kiinteistö- ja asuntoyhtiöt 3 As Oy Kiviöntaito 100 % Kt Oy Ahmahaka 100 % Kt Oy Hyrynsalmen Virastotalo 100 % Muut yhtiöt 1 Vesi-Mega Oy 100 % Kuntayhtymät 3 Kainuun Jätehuollon Ky 3,98 % Kainuun Liitto 3,56 % Kainuun Sote ky 3,99 % Yhteensä 7 kpl 14

16 Hyrynsalmen kunnan konserniohjeet päivitetään vuoden 2016 aikana. Kiinteistö Oy Ahmahaka Kiinteistö Oy Ahmahakan tehtävänä vuokrata suoraan omistamiaan asuinhuoneistoja 236 kpl ja kehittää asumispalveluja Hyrynsalmen kunnan alueella. Strategiset tavoitteet vuoteen 2018 Tavoitteena on vuokrattavien asuntojen määrän suhteuttaminen vastaamaan kysyntää ja yhtiön talouden tervehdyttäminen. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää vielä 40 asunnon myyntiä loma-asunnoiksi tai asuntojen käyttötarkoituksen muutoksia ja vuokrien vuosittaista korottamista vastaamaan hoito- ja rahoituskuluja. Toiminnalliset tavoitteet 2016 Toiminnallisena tavoitteena on tehokas vuokraustoiminta yhteistyössä kunnan ja sosiaaliviranomaisten kanssa. Toimenpiteet 2016 Yhtiö vuokraa kohtuuhintaisia asuntoja. Vuokria korotetaan 2 prosentilla, paitsi Väisälän rivitalon vuokria ei koroteta. Yhtiön taloudellista tilannetta tervehdytetään myymällä Asunto Oy Hyrynsalmen Linnalan 11 asuntoa ja yhtiöitetään tarvittaessa myytäväksi asuntoja. Vuokra-asuntoihin ei suunnitella peruskorjauksia vuoden 2016 aikana mutta asuntoihin tehdään vuokralaisen muuton yhteydessä tapahtuvia ns. pintaremontteja. Resurssit 1. osa-aikainen (50 %) toimitusjohtaja ostopalveluina 2. kokoaikainen toimistosihteeri 3. tekninen isännöitsijä ostopalveluina 4. sosiaalinen isännöitsijä ostopalveluina 5. siivooja (osa-aikainen) ja siivooja (5 %) Liikevaihdoksi on arvioitu euroa vuodelle Tilinpäätös 2014: Yhtiön liikevaihto vuonna 2014 oli ,09 euroa ja tappio oli ,93 euroa. Yhtiö vieras pääoma oli ,10 euroa ja oma pääoma ,05 euroa. (Kiinteistö Oy Ahmahakan talousarvio ja toimintasuunnitelma vuodelle 2015 liitteenä 3). Kiinteistö Oy Hyrynsalmen virastotalo Kiinteistö Oy Hyrynsalmen Virastotalo on osa Hyrynsalmen kuntakonsernia, Hyrynsalmen kunta omistaa koko osakekannan. Kiinteistö Oy Hyrynsalmen virastotalon tehtävänä on vastata kiinteistön (3715 m²) kunnossapidosta ja tarjota kohtuuhintaisella vastikkeella tiloja omistajiensa käyttöön. 15

17 Strategiset tavoitteet vuoteen 2016 Strategisena tavoitteena on pitää Kiinteistö Oy Hyrynsalmen Virastotalon talous hyvässä kunnossa. Toiminnalliset tavoitteet 2016 Toiminnallisena tavoitteena on tehokas kiinteistönhallinta. Tavoitteena on pitää vuokralaiset tyytyväisinä omistajien hallitsemissa tiloissa. Toimenpiteet 2016 Liikevaihdoksi on arvioitu euroa vuodelle Vastikkeita korotetaan n. 10,64 prosentilla. 1) Käyttövesiverkoston saneeraus aloitetaan tarvittaessa 2) Lämmönvaihtimen uusimiseen varaudutaan 3) Räystäiden vaihto / maalaus ja ym. räystäisiiin kohdistuvat työt. 4) Etupihan pienimuotoiset työt 5) Ilmastointikanavien puhdistus, osa kanavista 6) Eteen tulevat akuutit korjaukset Käyttövesiverkoston saneeraus ja lämmönvaihtimen uusiminen rahoitetaan Hyrynsalmen kunnan takaamalla lainalla tarvittaessa. Resurssit 1. osa-aikainen toimitusjohtaja 2. kiinteistönhoitaja 3. siivouspalvelut (ostopalveluina) (Kiinteistö Oy Hyrynsalmen virastotalon taloussuunnitelma ja talousarvio 2015 liitteenä 4). Asunto Oy Kiviöntaito Asunto Oy Kiviöntaidon tehtävänä on vastata neljän asuinhuoneiston kunnossapidosta ja tarjota kohtuuhintaisella vastikkeella tiloja omistajiensa käyttöön. Strategiset tavoitteet vuoteen 2018 Strategisena tavoitteena on pitää Asunto Oy Kiviöntaidon talous hyvässä kunnossa. Toiminnalliset tavoitteet 2016 Toiminnallisena tavoitteena on tehokas kiinteistönhallinta. Tavoitteena on pitää vuokralaiset omistajien hallitsemissa tiloissa. Toimenpiteet 2016 Vastikkeita ei koroteta. Kiinteistössä tehdään vain välttämättömimmät korjaukset. Resurssit osa-aikainen isännöitsijä kiinteistönhoitaja (ostopalveluina) 16

18 Liikevaihdoksi on arvioitu euroa ja tulokseksi ,00 euroa vuodelle Tilinpäätös 2014: Yhtiön liikevaihto vuonna 2014 oli euroa ja voitto oli 1 778,30 euroa. Yhtiön vieras pääoma oli 2 027,09 euroa ja oma pääoma ,99 euroa. (As Oy Kiviöntaidon talousarvio vuodelle 2015 liitteenä 5). Vesi-Mega Oy Perustehtävät Yhtiön perustehtävät ovat seuraavat: - vesi- ja lämpöhuoltopalveluiden tuottaminen Hyrynsalmen kunnan taajamassa ja vesihuolto Ukkohallan kaava-alueella, - kaukolämmön tuotanto ja jakelu mahdollisimman vähin häiriöin, lämmöntuotantoon pyritään käyttämään pääasiassa edullisia biopolttoaineita ja - toimittaa puhdasta laadukasta talousvettä ja puhdistaa taajamien jätevedet myönnettyjen lupaehtojen mukaisesti mahdollisimman vähin häiriöin. Lämpölaitostoiminnan suurimmaksi haasteeksi on muodostumassa suurten kiinteistöjen tyhjilleen jäänti ja sitä kautta myyntitulojen pieneneminen. Yhtiö on varautunut haasteeseen rakentamalla verkostoja alueille, missä kiinteistöt on liitettävissä kohtuullisilla kustannuksilla kaukolämpöverkostoon. Vesilaitostoiminnan suuria haasteita ovat jätevesien puhdistuksen kovenevat vaatimukset. Kesä 2015 muodostui erittäin sateiseksi, mistä aiheutui huomattava jätevesimäärän nousu puhdistamolle. Suurista vesimääristä huolimatta puhdistamo on täyttänyt sille asetetut lupaehdot. Yhtiö on jättänyt Pohjoissuomen AVI:lle uuden jätevesien johtamislupahakemuksen seuraavaksi kymmeneksi vuodeksi. Lupaa ei ole saatu vielä marraskuuhun mennessä. Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet 2016 Kaukolämpöverkkoa on Hyrynsalmella laajennettu aktiivisesti viimeiset 12 vuotta. Kaukolämpöverkon runkolinjat on rakennettu. Jatkossa kaukolämpöverkkoon liitetään ainoastaan yksittäisiä omakotitaloja. Kesän 2016 aikana yhtiö keskittää voimavarat kaukolämpöverkon- ja viemäriverkon saneerauksiin. Yhtiön liikevaihto oli viimeksi vahvistetulta tilikaudelta (2014) ja liikevoitto poistojen jälkeen Suunnitelman mukaiset poistot olivat Vuoden 2016 liikevaihtotavoite on ja tulostavoite Vieras pääoma vuoden 2015 lopussa noin Yhtiö käytti investointeihin vuonna 2014 noin Yhtiö on investoinut kymmenen vuoden aikana noin 2,15 milj. euroa. (Vesi-Mega Oy:n talousarvio 2015 on liitteenä 6.) 17

19 2 Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma vuoteen Tulo- ja menoperusteet Viimeksi vahvistetun tilinpäätöksen (2014) mukaan Hyrynsalmen kunnalle on kertynyt 1,320 M euroa alijäämää. Tarkasteluhetkellä ( tilanne) kunnan tulos on euroa ylijäämäinen ja mikäli merkittäviä muutoksia ei loppuvuoden 2015 aikana ilmene, ei kumulatiivisen alijäämän määrä lisäänny. Valtionosuusjärjestelmän muutosten myötä (valtionosuuksien leikkaukset) sekä verotulokertymän trendin ja ennusteen heikkenemisen myötä kunnan alijäämien kattamisvelvoite on muuttunut aikaisempaa haastavammaksi. Kunnan taloudellinen liikkumavara on ollut pieni ja tilanteen korjaamiseksi ja tervehdyttämiseksi on vuosittain ollut syytä ottaa käyttöön uusia keinoja kunnan omien kustannusten pienentämiseksi. Talousarvio vuodelle 2016 ja taloussuunnitelma vuoteen 2018 on laadittu käyttäen 21,75 prosentin suuruista tuloveroprosenttia. Hyrynsalmen kunnan vuoden 2016 kiinteistöveroprosenteiksi on määrätty: - yleinen 1,00 % - vakituinen asuinrakennus 0,55 % - muut asuinrakennukset 1,15 % - voimalaitosrakennukset 3,10 % - yleishyödyllinen yhteisö 0,40 % - rakentamaton rakennuspaikka 1,00 % Seuraava asetelma kuvaa rahoituksen tuloslaskelman. 18

20 Rahoitusosan tuloslaskelma (TS) Hyrynsalmen kunta TP 2014 TA 2015 TA 2016 EUR EUR EUR Muutos % MTA 2015 / TP 2014 Muutos % TA 2016 / MTA 2015 VEROTULOT Kunnan tulovero Kiinteistövero Osuus yhteistöveron tuotosta VALTIONOSUUDET Yleinen valtionosuus Kunnan peruspalvelujen valtionosuus Verotuloihin perustuva vo tasaus Järjestelmämuutoksen tasaus Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuus RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT KORKOTUOTOT MUUT RAHOITUSTUOTOT KORKOKULUT MUUT RAHOITUSKULUT VUOSIKATE RAHASTOJEN LISÄYS TAI VÄHENNYS Rahastojen lisäys Rahastojen vähennys TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ Suunnitelmakauden taloussuunnittelua vaikeuttavat erityisesti useiden hallintovalitusten aiheuttamat viivästykset, tulonmenetykset sekä päätösten myötä tulevat mahdolliset lisäkustannukset, joita talousarviovaiheessa on erittäin vaikea ennakoida. 2.2 Henkilöstösuunnitelma Henkilöstö on kunnan keskeisin resurssi palveluja tuotettaessa. Toisaalta se on myös keskeisin kustannustekijä. Erityisesti vuosina vähennettiin vakinaista henkilökuntaa luonnollisen poistuman kautta, joka näkyy myös kuluvan vuoden ja vuoden 2016 henkilöstön määrässä (ks. taulukko 2). Kunta työllistää myös opiskelijoita kesätöihin ja työllistämisen kautta keskimäärin 20 henkilötyövuotta. Nämä luvut eivät näy alla olevassa taulukossa. Kunnan henkilöstö lienee siis kokonaisuudessa keskimäärin noin 100 henkilötyövuotta. Vuonna 2016 valmisteltava päiväkoti-investointi aiheuttaa omat muutostarpeensa päivähoidon henkilöstösuunnitelmaan. 19

21 Taulukko 2. Henkilöstösuunnitelma HENKILÖSTÖSUUNNITELMA KUNNANHALLITUS TA 2016 TS 2017 TS 2018 Kunnanjohtaja Hallintopalvelut Hallintosihteeri Toimistosihteeri Elinkeinotoimi- ja matkailutoimi sekä maaseutupalvelut Kehityspäällikkö KUNNANHALLITUS YHTEENSÄ SIVISTYSLAUTAKUNTA TA 2016 TS 2017 TS 2018 Sivistyspalvelut Nivan koulun rehtori/sivistyspalv. päällikkö Toimistosihteeri 0,8 0,8 0,8 Yhteensä 1,8 1,8 1,8 Päivähoito Päivähoidonohjaaja Perhepäivähoitaja (Ryhmikset) Perhepäivähoitaja omassa kodissa (määräaikainen) Lastentoiminnanohjaaja Yhteensä Perusopetus Lehtori 6,3 6,3 6,3 Luokanopettaja Erityisopettaja Erityisluokanopettaja Tuntiopettaja (määräaikainen) Tuntiopettaja, erityisopetus 0,5 Toimistosihteeri Kouluavustaja (Yhteinäiskoulu 3 ja Moisiovaara 1) Yhteensä 24,8 24,3 24,3 Kansalaisopisto Toimistosihteeri 0,2 0,2 0,2 Tuntiopettaja yli 16 vt. (määräaikainen) Yhteensä 0,2 0,2 0,2 Kirjasto Kirjastovirkailija Kirjastotoimenjohtaja Yhteensä Vapaa-aikapalvelut Vapaa-aikasihteeri Nuorisotyöntekijä, etsivä nuorisotyö Yhteensä SIVISTYSLAUTAKUNTA YHTEENSÄ 46,8 46,3 46,3 20

22 YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA TA 2016 TS 2017 TS 2018 Hallinto Kunnanrakennusmestari Rakennustarkastaja Palveluesimies Asuntosihteeri Toimistosihteeri Yhteensä Liikunta- ja yleiset alueet Urheilualueiden hoitaja 0,75 0,75 0,75 Ajoharjoitteluradan hoitaja 0,25 0,25 0,25 Yhteensä Kiinteistöt Talonmies/kiinteistönhoitaja Rakennusalan yleismies 0,2 0,2 0,2 Yhteensä 4,2 4,2 4,2 Konevarikko Autonkuljettaja Koneenkuljettaja 0,8 0,8 0,8 Yhteensä 2,8 2,8 2,8 Ruoka- ja siivoushuolto Ravitsemustyönjohtaja Ravitsemustyöntekijä 5,5 5,5 5,5 Laitosapulainen Siivooja 4,65 4,65 4,65 Yhteensä 13,15 13,15 13,15 YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA YHTEENSÄ 26,15 26,15 26,15 KOKO KUNTA YHTEENSÄ 77,95 77,45 77, Talouden tasapainottaminen ja toimenpideohjelma alijäämien kattamiseksi vuoteen 2020 Kuntalain 65 :n mukaan taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän (poikkeustapauksessa kuuden) vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Ja jos taseen alijäämää ei saada katetuksi suunnittelukautena, taloussuunnitelman yhteydessä on päätettävä yksilöidyistä toimenpiteistä (toimenpideohjelma), joilla kattamaton alijäämä katetaan valtuuston erikseen päättämänä kattamiskautena. Talousanalyysin mukaan ankaralla menoleikkauksella ja -kurilla ja veroprosentin korottamisella talous nousi ylijäämäiseksi jo vuonna 2009 ja reilusti ylijäämäiseksi Tämän jälkeen tilanne kuitenkin heikkeni, kun Kainuun maakunta -kuntayhtymä ajautui talousvaikeuksiin. Vuoden 2014 tilinpäätös oli kurinalaisen taloudenpidon, harkinnanvaraisen avustuksen ja Kainuun soten edellisten vuosien ylijäämien palauttamisen vuoksi ylijäämäinen. Vuoden 2015 tilinpäätösennuste on tasapainoinen ( tilanne) ellei soten syntynyt alijäämä vie kuntakonsernin tulosta alijäämäiseksi. 21

23 Osana ko. toimenpiteitä talousarvioon on sisällytetty jo tässä vaiheessa kaikkia hallintokuntia koskeva tavoite vähentää lomapalkkavelkaa euroa vuonna Tulos- ja rahoituslaskelma Tuloslaskelma ja rahoituslaskelma on esitetty asianomaisessa talousarviokohdassa tarkasti vain talousarviovuoden osalta. Kunnan kokonaistaloutta kuvataan tulos- ja rahoituslaskelmilla. Kunnan tuloslaskelma osoittaa, kuinka tulorahoitus riittää palvelutoiminnan menoihin, korkoihin ja muihin rahoitusmenoihin sekä omaisuuden kulumisen edellyttämiin suunnitelman mukaisiin poistoihin. Rahoituslaskelma osoittaa, kuinka paljon tarvitaan tulorahoituksen lisäksi pääomarahoitusta investointeihin ja lainanlyhennyksiin ja miten rahoitustarve katetaan. Vuoden 2016 investoinnit rahoitetaan täysin lainanotolla. 22

24 Tuloslaskelma (TS), ulkoiset tilit TP 2014 TA 2015 TA 2016 TOIMINTATUOTOT EUR EUR EUR MYYNTITUOTOT EUR EUR EUR josta jäsenkunnilta EUR EUR EUR MAKSUTUOTOT EUR EUR EUR TUET JA AVUSTUKSET EUR EUR EUR MUUT TOIMINTATUOTOT EUR EUR EUR Vuokratuotot EUR EUR EUR Muut toimintatuotot EUR EUR EUR VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN TOIMINTAKULUT EUR EUR EUR HENKILÖSTÖKULUT ULKOINEN EUR EUR EUR Palkat ja palkkiot EUR EUR EUR Henkilösivulut EUR EUR EUR PALVELUJEN OSTOT EUR EUR EUR Asiakaspalvelujen ostot EUR EUR EUR Muiden palvelujen ostot EUR EUR EUR josta maakunta-kuntayhtymältä EUR EUR EUR AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT EUR EUR EUR AVUSTUKSET EUR EUR EUR MUUT TOIMINTAKULUT EUR EUR EUR VUOKRAT EUR EUR EUR Muut toimintakulut EUR EUR EUR TOIMINTAKATE EUR EUR EUR VEROTULOT EUR EUR EUR VALTIONOSUUDET EUR EUR EUR RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT EUR EUR EUR Korkotuotot EUR EUR EUR Muut rahoitustuotot EUR EUR Korkokulut EUR EUR EUR Muut rahoituskulut EUR EUR EUR VUOSIKATE EUR EUR EUR POISTOT JA ARVONALENTUMISET EUR EUR EUR Suunnitelman mukaiset poistot EUR EUR EUR Arvonalentumiset SATUNNAISET TUOTOT JA KULUT Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut TILIKAUDEN TULOS EUR EUR EUR POISTOERON LISÄYS (-) TAI VÄHENNYS (+) EUR EUR EUR VARAUSTEN LISÄYS (-) TAI VÄHENNYS (+) RAHASTOJEN LISÄYS (-) TAI VÄHENNYS (+) TILIKAUDEN YLI- / ALIJÄÄMÄ EUR EUR EUR TOIMINTATUOTOT / TOIMINTAKULUT, % VUOSIKATE / POISTOT, % VUOSIKATE/ASUKAS 444 EUR / AS 202 EUR / AS 261 EUR / AS KERTYNYT YLI-/ALIJÄÄMÄ EUR EUR EUR Asukasluku vuoden lopussa AS AS AS 23

25 Kunnan rahoitusosa (TS) TP 2014 TA 2015 TA 2016 TOIMINNAN RAHAVIRTA EUR EUR EUR Vuosikate EUR EUR EUR Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät EUR EUR EUR INVESTOINTIEN RAHAVIRTA EUR EUR EUR Investointimenot EUR EUR EUR Rahoitusosuudet investointimenoihin EUR EUR Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot EUR EUR EUR TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA EUR EUR EUR RAHOITUKSEN RAHAVIRTA EUR EUR EUR ANTOLAINAUKSEN MUUTOKSET Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset LAINAKANNAN MUUTOKSET EUR EUR EUR Pitkäaikaisten lainojen lisäys EUR EUR Pitkäaikaisten lainojen vähennys EUR EUR EUR Lyhytaikaisten lainojen muutos OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSET MUUT MAKSUVALMIUDEN MUUTOKSET EUR VAIKUTUS MAKSUVALMIUTEEN EUR EUR EUR Rahavarat EUR EUR EUR Rahavarat EUR EUR EUR Tavoitteet ja tunnuslukujen tavoitearvot Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä EUR EUR Lainanhoitokate Kassan riittävyys, pv

26 3 Käyttötalous 3.1 Käyttötalouden yleiskuva Tulosyksikkö KÄYTTÖTALOUS TA 2016 KS 2015 TP 2014 TA suun.vuosi EUR EUR EUR EUR TA suun.vuosi, % MYYNTITUOTOT ,6 MAKSUTUOTOT ,9 TUET JA AVUSTUKSET ,1 MUUT TOIMINTATUOTOT ,5 TOIMINTATUOTOT ,3 HENKILÖSTÖKULUT ,8 PALVELUJEN OSTOT ,4 AINEET, TARVIKKEET J ,5 AVUSTUKSET ,1 MUUT TOIMINTAKULUT ,3 TOIMINTAKULUT ,6 TOIMINTAKATE ,3 VUOSIKATE ,3 Poistot rakennuksist ,3 Poistot kiint.rakent ,8 Poistot koneista ja ,1 Poistot muista ainee Suunnitelman poistot ,3 Suunnitelman mukaise ,7 POISTOT JA ARVONALEN ,7 TILIKAUDEN TULOS ,6 TULOSLASKELMA ,6 KUNNAN TULOSLASKELMA ,6 Seuraavassa taulukossa on esitetty budjettivertailu tulosyksiköittäin. Taulukon avulla on mahdollista vertailla tulosyksiköitä ja niiden talouskehitystä. 25

27 Vertailu tulosyksiköittäin Tulosyksikkö TA 2016 KS 2015 TP 2014 TA suun.vuosi EUR EUR EUR EUR TA suun.vuosi, % KÄYTTÖTALOUS , Keskusvaalilautakunt , Vaalitoiminnat , Vaalit , Kunnanvaltuusto , Kunnanvaltuusto , Kunnanvaltuusto , Tarkastuslautakunta , Tarkastustoimi , Tarkastustoimi , Kunnanhallitus , Kunnanhallitus , Kunnanhallitus , Kunnanhallinto , Maakuntahallinto , Hallintopalvelut , Henkilöstöpalvelut , Elinkeino-ja matkail , Aluekehitysraha , Työllistäminen , Maaseututoimi , Sivistyslautakunta , Sivistystoimi , Sivistyspalvelut , Päivähoito , Perusopetus , Kansalaisopisto , Kirjasto , Kulttuuripalvelut , Vapaa-aikapalvelut , Ympäristölautakunta , Tekninen- ja valvont , Tekninen-ja valvonta , Valvonta,kaavoitus j , Liikenneväylät , Liikuntapaikat ja yl , Kiinteistöt , Konevarikko , Ruoka- ja siivoushuo ,4 26

28 3.2 Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet vastuualueittain KESKUSVAALILAUTAKUNTA Vuonna 2016 ei ole vaaleja. Tulosyksikkö Keskusvaalilautakunta TA 2016 KS 2015 TP 2014 TA suun.vuosi EUR EUR EUR TA suun.vuosi, % TOIMINTATUOTOT ,0 TOIMINTAKULUT ,0 TOIMINTAKATE ,0 VUOSIKATE ,0 TILIKAUDEN TULOS ,0 TULOSLASKELMA ,0 KUNNAN TULOSLASKELMA ,0 KUNNANVALTUUSTO Valtuuston perustehtävänä on kuntalain 13 :n mukainen päätöksenteko. Valtuustolla on kokonaisvastuu koko kuntakonsernin toiminnasta ja taloudesta. Valtuusto vastaa strategisesta päätöksenteosta ja tavoitteiden asettamisesta sekä toiminnan arvioinnista ja seurannan järjestämisestä. Valtuusto päättää kunnan kehittämis- ja palvelustrategioista ja seuraa niiden toteutumista. Kunnan toiminta ja talous tasapainotetaan valtuustokauden aikana siten, että valtuustoja suunnitelmakauden lopussa vuosikate kattaa poistot. Valtuusto arvioi ja seuraa kunnan palvelujen tehokkuutta, tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta. Tämä edellyttää, että talousarvioseurannan lisäksi hallintokunnat laativat valtuustolle katsauksia palvelutuotannostaan ja arvioivat osaltaan talousarvion toteutumista. Tulosyksikkö Kunnanvaltuusto TA 2016 KS 2015 TP 2014 TA suun.vuosi EUR EUR EUR EUR TA suun.vuosi, % HENKILÖSTÖKULUT ,0 PALVELUJEN OSTOT ,7 AINEET, TARVIKKEET J ,0 MUUT TOIMINTAKULUT X TOIMINTAKULUT ,3 TOIMINTAKATE ,3 VUOSIKATE ,3 TILIKAUDEN TULOS ,3 TULOSLASKELMA ,3 KUNNAN TULOSLASKELMA ,3 27

29 TARKASTUSLAUTAKUNTA Kunnanvaltuusto asettaa tarkastuslautakunnan toimikauttaan vastaavien vuosien hallinnon ja talouden tarkastuksen järjestämistä varten. Tarkastuslautakunnan tehtävistä on säädetty Kuntalain 9. luvussa ja kunnanvaltuuston hyväksymässä tarkastussäännössä. Kuntalain 71 :n mukaan tarkastuslautakunnan on valmisteltava valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä arvioitava, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet kunnassa ja kuntakonsernissa toteutuneet. Tarkastuslautakunnan on huolehdittava kunnan ja sen tytäryhteisöjen tarkastuksen yhteensovittamisesta. Jos kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää, tarkastuslautakunnan on arvioitava talouden tasapainotuksen toteutumista tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyyttä. Tulosyksikkö Tarkastuslautakunta TA 2016 KS 2015 TP 2014 TA suun.vuosi EUR EUR EUR EUR MYYNTITUOTOT TOIMINTATUOTOT TA suun.vuosi, % HENKILÖSTÖKULUT ,6 PALVELUJEN OSTOT ,3 AINEET, TARVIKKEET J ,0 TOIMINTAKULUT ,0 TOIMINTAKATE ,0 VUOSIKATE ,0 TILIKAUDEN TULOS ,0 TULOSLASKELMA ,0 KUNNAN TULOSLASKELMA ,0 KUNNANHALLITUS Perustehtävät ovat seuraavat: 1. Kunnanhallitus vastaa kunnan hallinnosta ja taloudesta. Erityisesti huomioidaan kuntakonserniin kuuluvien yhteisöjen hallinnon ja taloudenhoidon valvonta. 2. Kunnanhallitus valvoo kunnan etua ja edustaa kuntaa ja käyttää sen puhevaltaa. Kunnanhallituksen ja eri yhteisöihin valittujen kunnan edustajien välistä informaatiota ja tiedonkulkua parannetaan. 3. Kunnanhallitus valmistelee valtuustossa käsiteltävät asiat ja panee valtuuston päätökset täytäntöön, lukuun ottamatta tarkastuslautakunnalle kuuluvia asioita. 4. Talouden tasapainottamiseksi tehtyjen päätösten toteutumista seurataan ja näistä poikkeamisiin puututaan. 5. Palvelutuotannon kehittämistä ja niihin liittyviä projekteja valvotaan ja tarvittavia kehittämishankkeita käynnistetään. Hallintoa johtaessaan kunnanhallitus valvoo ja yhteen sovittaa myös muiden toimielinten ja viranhaltijoiden toimintaa. 28

30 6. Kunnan työllisyyttä ja elinkeinotoimintaa edistäviä projekteja valvotaan. Projektit raportoivat toiminnastaan kunnanhallitukselle kaksi kertaa vuodessa. Kunta osallistuu määrärahojen puitteissa projekteihin, joista on katsottava olevan kunnalle hyötyä. Suunnittelukauden strategiset tavoitteet Kunnan arvot ja strategiset tavoitteet sekä kehittämisen painopisteet on käsitelty luvussa 1.4. ja 1.6. Tämän lisäksi on syytä korostaa kunnanhallituksen roolia konserniohjauksessa ja edunvalvonnassa. Resurssit Kunnanhallituksen kautta käytetään suurin osa kunnan resursseista. Ylivoimaisesti suurin osa kuluu sote-palvelujen ostoon. Suoraan kunnanhallituksen alaisena työntekijänä toimii ainoastaan kunnanjohtaja; vaikka hallituksen ohjauksessa toimivat myös hallinto- ja henkilöstöpalvelut, elinkeino- ja maaseututoimi sekä työllistäminen (ks. seuraava kuva ja taulukot). Kuva 3. Kunnanhallituksen alainen toiminta. Kunnanhallitus Kunnanhallitus Hallintopalvelut Henkilöstöpalvelut Elinkeino- ja matkailutoimi Aluekehitysraha Työllistäminen Maaseututoimi Kunnanhallinto Maakuntahallinto Henkilöstöhallinto Elinkeinohallinto Projektien kuntaosuudet Tukityöllistäminen Kunnallisverotus Yhteistyötoimikunta Matkailun markkinointi Kunnan hallinnoimat projektit Nuorten kesätyöt Ystävyyskuntatoiminta Työsuojelua /-kykyä ylläp.toiminta Tapahtumat Postinjakelu Työterveyshuolto Joukkoliikenne Kuel ja Varhe Nuorisovaltuusto Eläkevastuut Vanhusneuvosto Henkilöstötoimikunta 29

31 Tulosyksikkö Kunnanhallitus TA 2016 KS 2015 TP 2014 TA suun.vuosi EUR EUR EUR EUR TA suun.vuosi, % MYYNTITUOTOT ,0 TUET JA AVUSTUKSET ,5 MUUT TOIMINTATUOTOT ,0 TOIMINTATUOTOT ,1 HENKILÖSTÖKULUT ,0 PALVELUJEN OSTOT ,6 AINEET, TARVIKKEET J ,4 AVUSTUKSET ,6 MUUT TOIMINTAKULUT ,1 TOIMINTAKULUT ,6 TOIMINTAKATE ,0 VUOSIKATE ,0 TILIKAUDEN TULOS ,0 TULOSLASKELMA ,0 KUNNAN TULOSLASKELMA ,0 (Sis. tulosyksiköt: kunnanhallitus (kunnanhallinto ja sote-kuntayhtymä sekä Kainuun liitto), hallintopalvelut, henkilöstöpalvelut, elinkeino- ja matkailupalvelut, aluekehitysrahan ja työllistämisen.) Tulosyksikkö Kunnanhallitus TA 2016 KS 2015 TP 2014 TA suun.vuosi EUR EUR EUR EUR MYYNTITUOTOT TA suun.vuosi, % MUUT TOIMINTATUOTOT ,0 TOIMINTATUOTOT ,0 HENKILÖSTÖKULUT ,9 PALVELUJEN OSTOT ,4 AINEET, TARVIKKEET J ,7 AVUSTUKSET ,8 MUUT TOIMINTAKULUT ,2 TOIMINTAKULUT ,6 TOIMINTAKATE ,6 VUOSIKATE ,6 TILIKAUDEN TULOS ,6 TULOSLASKELMA ,6 KUNNAN TULOSLASKELMA ,6 (Sis. kunnanhallinnon, Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän ja Kainuun liiton maksuosuudet.) 30

32 Tulosyksikkö Kunnanhallinto TA 2016 KS 2015 TP 2014 KUNNAN TULOSLASKELMA ,0 (Sis. kunnanhallinnon, kunnallisverotuksen, joukkoliikenteen, nuorisovaltuuston, vanhusneuvoston.) Kunnanhallituksen avustukset (ks. liite 1): yht TA suun.vuosi EUR EUR EUR EUR MYYNTITUOTOT TA suun.vuosi, % MUUT TOIMINTATUOTOT ,0 TOIMINTATUOTOT ,0 HENKILÖSTÖKULUT ,9 PALVELUJEN OSTOT ,6 AINEET, TARVIKKEET J ,7 AVUSTUKSET ,8 MUUT TOIMINTAKULUT ,2 TOIMINTAKULUT ,0 TOIMINTAKATE ,0 VUOSIKATE ,0 TILIKAUDEN TULOS ,0 TULOSLASKELMA ,0 Hyrynsalmen 4H-yhdistys Veteraaniasiaintoimikunta 500 Hyrynsalmen sotaveteraanit 500 Kylätoimikunnat 500 Hyrynsalmen hevosystävät ry Muut pienet avustukset kotitalouksille Tulosyksikkö Maakuntahallinto TA 2016 KS 2015 TP 2014 TA suun.vuosi EUR EUR EUR EUR MYYNTITUOTOT TOIMINTATUOTOT TA suun.vuosi, % PALVELUJEN OSTOT ,5 TOIMINTAKULUT ,5 TOIMINTAKATE ,5 VUOSIKATE ,5 TILIKAUDEN TULOS ,5 TULOSLASKELMA ,5 KUNNAN TULOSLASKELMA ,5 (Sis. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän ja Kainuun liiton maksuosuudet) 31

33 HALLINTO Hallintopalvelut Perustehtävät Hallintopalvelut turvaa kuntalaisille, luottamushenkilöille, vastuualueille ja viranomaisille oikean ja oikea-aikaisen tiedon keskus-, talous- ja henkilöstöhallinnosta. Lisäksi hallintopalvelut vastaa kunnanjohtajan tukena kunnanhallitukselle ja kunnanvaltuustolle valmisteltavista asioista sekä päätösten täytäntöönpanosta. Arvot Hyvä asiakaspalvelu, työn laadukkuus, toimiva ja työkykyä edistävä työyhteisö. Strategiset tavoitteet vuoteen 2016 Ylläpidetään ja kehitetään henkilöstön ammattiosaamista lainsäädännön ym. säännösten ja ohjeiden vaatimalle tasolle. Lisäksi kehitetään valmisteluprosesseja sekä kunnan palveluja kokonaisvaltaisesti. Toiminnalliset tavoitteet 2016 Tuotetaan palvelut asiantuntevasti, tehokkaasti ja taloudellisesti. Lisäksi kehitetään kunnan omaa palvelutuotantoa sujuvaksi ja palveluyhteistyötä kunnan ulkopuolisten tahojen kanssa (mm. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä, Kainuun Liitto -kuntayhtymä, Kela, Paltamon kunta, Paltamon työvoimayhdistys, Työvoimahallinto, valtion muut paikalliset toimijat). Resurssit Hallintopalvelujen tehtäviä hoitavat hallintosihteeri ja kaksi toimistosihteeriä. Tulosyksikkö Hallintopalvelut TA 2016 KS 2015 TP 2014 TA suun.vuosi EUR EUR EUR EUR TA suun.vuosi, % MYYNTITUOTOT ,6 MUUT TOIMINTATUOTOT 36 TOIMINTATUOTOT ,6 HENKILÖSTÖKULUT ,0 PALVELUJEN OSTOT ,5 AINEET, TARVIKKEET J ,8 MUUT TOIMINTAKULUT ,7 TOIMINTAKULUT ,3 TOIMINTAKATE ,8 VUOSIKATE ,8 TILIKAUDEN TULOS ,8 TULOSLASKELMA ,8 KUNNAN TULOSLASKELMA ,8 32

34 Henkilöstöpalvelut Perustehtävät Henkilöstöpalveluihin sisältyvät yhteistyötoimikunta, työsuojelu ja työkykyä ylläpitävä toiminta, työterveyshuolto sekä eläkevastuista laskutettavat KueL-maksuosuudet sekä eläkevastuut vanhoista ja siirtyneistä palvelussuhteista. Toiminnalliset tavoitteet v Henkilöstön työhyvinvointia ja työssä jaksamista tuetaan. Hyrynsalmen kunnan aktiivisen tuen mallin perehdyttämistä työpaikoilla jatketaan. Onnistuessaan aktiivinen tuki: - lisää työhyvinvointia ja tuloksellisuutta - vähentää sairauspoissaoloja ja uudelleen sijoituksen tarvetta - pidentää työuria - ehkäisee työpaikkakiusaamista Aktiivinen tuki sisältää: - varhaista tukea työyksiköissä, - tehostettua tukea silloin, kun ongelmien ratkaisuun tarvitaan useampia toimijatahoja, - paluun tukea pitkien sairauspoissaolojen jälkeen, - työterveysyhteistyön. Yhteistyötoimikunta, työsuojelu ja työkykyä ylläpitävä toiminta: Työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistyöstä annetun lain (449/2007) mukaan jokaisessa kunnassa tulee olla yhteistoimintaelin. Hyrynsalmen kunnassa yhteistoimintaelimenä toimii yhteistyötoimikunta. Yhteistoiminta ja työsuojelun yhteistoiminta on Hyrynsalmen kunnassa yhdistetty yhteistyötoimikuntaan. Työterveyshuolto: Hyrynsalmen kunnan lakisääteiset työterveyshuollon palvelut ostetaan Kainuun Työterveys -liikelaitokselta KueL -maksuosuudet sekä eläkevastuu vanhoista ja siirtyneistä palvelussuhteista: Kustannuksiin sisältyy ne eläkemenoperusteiset maksut, joita ei voida kohdistaa toimintaan (mm. ennen v eläkkeelle jääneet sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijät ja lyhyissä työsuhteissa työskennelleet), josta henkilö on jäänyt eläkkeelle. 33

35 Tulosyksikkö Henkilöstöpalvelut TA 2016 KS 2015 TP 2014 TA suun.vuosi EUR EUR EUR EUR TA suun.vuosi, % MYYNTITUOTOT ,3 TUET JA AVUSTUKSET ,0 MUUT TOIMINTATUOTOT 290 TOIMINTATUOTOT ,0 HENKILÖSTÖKULUT ,8 PALVELUJEN OSTOT ,9 AINEET, TARVIKKEET J ,1 MUUT TOIMINTAKULUT ,8 TOIMINTAKULUT ,1 TOIMINTAKATE ,5 VUOSIKATE ,5 TILIKAUDEN TULOS ,5 TULOSLASKELMA ,5 KUNNAN TULOSLASKELMA ,5 Elinkeino- ja matkailutoimi Elinkeino- ja matkailutoimen tehtävänä on kehittää kunnan yritystoimintaa elinkeinostrategian mukaisesti. Tehtävä pitää sisällään: 1) yritysneuvonnan 2) matkailuneuvonnan 3) lomatonttien markkinoinnin 4) eu-hankkeiden valmistelun, neuvonnan, suunnittelun ja rahoituksen hankkimisen 5) kunnan elinkeinollisten hankkeiden hallinnoinnin 6) teollisuustilojen markkinoinnin ja vuokrauksen 7) elinkeinoasioiden valmistelun kunnanhallitukselle 8) toimitusjohtajapalveluiden tuottaminen Kiinteistö Oy Ahmahakalle ja Kiinteistö Oy Hyrynsalmen virastotalolle. Strategiset tavoitteet vuoteen 2018 Strategisena tavoitteena on tukea Ukkohallan kehittymistä ja turvata maa- ja metsätalouden ja teollisuuden nykyiset työpaikat. Matkailutulotavoite vuonna 2017 on 10 miljoonaa euroa ja matkailun työllistävyystavoitteena henkilötyövuotta (pitää sisällään myös lomarakentamisen työpaikat). Ukkohallan vuokrauskäytössä olevien vuodepaikkojen määrä kasvaa vähintään 150 vuodepaikalla. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää vähintään 30 lomahuoneiston rakentamista vuokrauskäyttöön. Toiminnalliset tavoitteet 2016 Toiminnallisena tavoitteena on myötävaikuttaa matkailuyritysten liikevaihdon ja työpaikkojen kasvattamiseen 0,5-2 prosentilla, jolloin Ukkohallan vuokrattavien vuodepaikkojen lukumäärä kasvaisi 30 paikalla ja käyttöasteet kasvaisivat -1 0,5 prosenttiyksiköllä. Toimenpiteet 2016 Tavoitteena on saada myytyä 5-10 lomatonttia. Kehittämishankkeita suunnitellaan ja hankitaan rahoitusta kysyntälähtöisesti ja mahdollisesti myös osa hankkeista toteutetaan itse. Myydään Asunto Oy Hyrynsalmen Linnalan huoneistoja. 34

36 Resurssit Elinkeino- ja matkailutoimen työtehtäviä hoitaa kehityspäällikkö osa-aikaisesti. Tulosyksikkö Elinkeino-ja matkailutoimi TA 2016 KS 2015 TP 2014 TA suun.vuosi EUR EUR EUR EUR TA suun.vuosi, % MYYNTITUOTOT ,0 TOIMINTATUOTOT ,0 HENKILÖSTÖKULUT ,2 PALVELUJEN OSTOT ,2 AINEET, TARVIKKEET J ,2 AVUSTUKSET ,5 MUUT TOIMINTAKULUT ,5 TOIMINTAKULUT ,0 TOIMINTAKATE ,4 VUOSIKATE ,4 TILIKAUDEN TULOS ,4 TULOSLASKELMA ,4 KUNNAN TULOSLASKELMA ,4 Sisältää tulosyksiköt (ks. liite 1): - Elinkeino ja matkailu/hallinto (avustus kylätalo Iskun ylläpitoon ja SEO:n matkahuolto- ja infopalvelut) - Matkailun markkinointi - Tapahtumat Suopotkupallon MM-kisat Umpihankifutiksen MM-kisat Hallan akan hiihto Hallan akan vaellus Ukkohalla-Paljakka -hiihto Joulupipari Ym. järjestöjen pienet tapahtumat Aluekehitysraha Aluekehitysraha (seuraava taulukko) sisältää kunnan yhteistyöhankkeiden kuntarahan maksuosuudet sekä Kainuun Etu Oy:n hallintokulut ja Elävä Kainuu LEADER ry:n hanke/hallintokulut Tulosyksikkö sisältää myös Hyrynsalmen kunnan hallinnoiman Hyrynsalmen viestintähankkeen (kunnan osuus 8400 ). 35

37 Tulosyksikkö Aluekehitysraha TA 2016 KS 2015 TP 2014 TA suun.vuosi EUR EUR EUR EUR TA suun.vuosi, % TUET JA AVUSTUKSET X TOIMINTATUOTOT X HENKILÖSTÖKULUT ,4 PALVELUJEN OSTOT ,3 AINEET, TARVIKKEET J -158 AVUSTUKSET ,6 MUUT TOIMINTAKULUT TOIMINTAKULUT ,8 TOIMINTAKATE ,8 VUOSIKATE ,8 TILIKAUDEN TULOS ,8 TULOSLASKELMA ,8 KUNNAN TULOSLASKELMA ,8 Hankkeiden maksuosuudet Kainuun Etu Oy Maatilan työmäärä ja uudet tekijät -hanke Viitostien yhteismarkkinointihanke Kasvua Kainuuseen-Johdon ja henkilöstön kehittäminen -hanke Muut pienet hankkeet yht Työllistäminen Perustehtävä Hyrynsalmen kunnalla on alueensa suurimpana työnantajana sekä moraalinen että lainsäädännöllinen velvoite huolehtia työllisyyden hoidosta resurssiensa sallimissa rajoissa. Strategiset tavoitteet vuoteen 2016 Työllisyysasioiden hoidossa pyritään tiiviiseen kunta- ja maakuntayhteistyöhön. Toiminnalliset tavoitteet 2016 Laaditaan ostosopimus Työllisyydenhoidon palvelujen ostamisesta Paltamon Työvoimayhdistys ry:ltä. Sopimuksella Paltamon Työvoimayhdistys ry tuottaa Hyrynsalmen kunnalle seuraavat palvelut: - Työllisyydenhoidon koordinointi ja yhteistyö sidosryhmien kanssa (TEtoimisto, Kainuun sote, yrittäjät, yhdistykset ym.) - Yhteistyö Hyrynsalmen kunnan ja alueella toimivien yhdistysten kanssa. - Yhdistys on tukena käytännön työllistämisessä ja hankerahoitusten hakemisessa. - Kuntouttavan työtoiminnan yhteistyö Kainuun sote -kuntayhtymän kanssa. - Nuorisotakuun toteuttaminen yhteistyökumppaneiden kanssa. 36

38 - Työllisyyden edistämishankkeiden suunnittelu, valmistelu ja hakeminen yhteistyökumppaneiden kanssa (nuoret, pitkäaikaistyöttömät). Työllistämisen resurssit jakaantuvat seuraavasti: - palkkatukimäärärahoin palkattavat, nettokustannus kesätyöntekijät avustukset yhteisöille (kesätyöntekijöistä) työmarkkinatuen maksuosuus KELA:lle Yty-työn kuntaosuus yhdistykselle Paltamon Työvoimayhdistys ry/ostopalvelusopimus Hyrynsalmen kierrätysmyymälän ohjaajan palkkauskulut Paltamon Työvoimayhdistykselle Näillä resursseilla työllistetään noin 10 henkilöä sekä n. 15 opiskelijaa kesätöihin. Tulosyksikkö Työllistäminen TA 2016 KS 2015 TP 2014 TA suun.vuosi EUR EUR EUR EUR TA suun.vuosi, % TUET JA AVUSTUKSET ,9 MUUT TOIMINTATUOTOT TOIMINTATUOTOT ,9 HENKILÖSTÖKULUT ,0 PALVELUJEN OSTOT ,8 AINEET, TARVIKKEET J ,0 AVUSTUKSET ,4 MUUT TOIMINTAKULUT TOIMINTAKULUT ,0 TOIMINTAKATE ,3 VUOSIKATE ,3 TILIKAUDEN TULOS ,3 TULOSLASKELMA ,3 KUNNAN TULOSLASKELMA ,3 Maaseututoimi Kunnanvaltuusto on ( 24) on hyväksynyt yhteistoimintasopimuksen maaseutuhallinnon tehtävien järjestämisestä. Sopimus koskee kunnan maaseutuhallintoviranomaiselle säädettyjä tehtäviä ja se sisältää kaikki kunnan maaseutuviranomaiselle säädetyt tehtävät ja palvelut. Maaseutuhallinnon järjestämisestä annetun lain mukainen toiminta Hyrynsalmen, Paltamon, Puolangan, Ristijärven ja Suomussalmen kunnissa järjestetään isäntäkuntamallilla, jossa isäntäkuntana toimii Puolangan kunta. 37

39 Tulosyksikkö Maaseututoimi TA 2016 KS 2015 TP 2014 TA suun.vuosi EUR EUR EUR EUR MUUT TOIMINTATUOTOT TOIMINTATUOTOT TA suun.vuosi, % HENKILÖSTÖKULUT ,9 PALVELUJEN OSTOT ,6 AINEET, TARVIKKEET J ,8 AVUSTUKSET ,0 MUUT TOIMINTAKULUT ,6 TOIMINTAKULUT ,2 TOIMINTAKATE ,2 VUOSIKATE ,2 TILIKAUDEN TULOS ,2 TULOSLASKELMA ,2 KUNNAN TULOSLASKELMA ,2 SIVISTYSLAUTAKUNTA Perustehtävä: Sivistystoimen tarkoituksena on turvata ajanmukaiset päivähoito- ja perusopetuspalvelut sekä kirjasto-, kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut ja mahdollistaa sitä kautta kuntalaisen jatkuva itsensä kehittäminen ja hyvä elämänlaatu. Kuva 4. Sivistyslautakunnan alainen toiminta. Sivistyslautakunta Kirjasto Hallinto Päivähoito Perusopetus Kansalaisopisto Kulttuuripalvelut Vapaaaikapalvelut 38