Maatalousyhtymä Neuvonen. Kirkontie 758, SAARI

Transkriptio

1 K A A K K O I S S U O M E N Y M P Ä R I S T Ö K E S K U S PL 1023, Kauppamiehenkatu KOUVOLA Puhelin Telefax YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 1(12) Nro A1038 Dnro KAS 2006 Y Annettu julkipanon jälkeen ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta, joka koskee lypsykarjatalouden toiminnan laajennusta. LUVAN HAKIJA Maatalousyhtymä Neuvonen. Kirkontie 758, SAARI HAKEMUKSESSA TARKOITETTU LAITOS JA SEN SIJAINTI Ympäristölupahakemus koskee Parikkalan kunnan Saarenkylässä sijaitsevalla tilalla Luukkola RN:o 83:0 rakennettavaa lypsylehmille ja uudistukseen tarvittavalle nuorkarjalle tarkoitettua eläinsuojaa, eläinsuojan yhteyteen tulevaa uutta lietelantasäiliötä, sekä nykyisen eläinsuojan toimintaa. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulaki 28 :n 1 momentti Ympäristönsuojeluasetus 1 :n 1 momentin kohta 11 a Ympäristönsuojelulainsäädännön toimeenpanosta annetun lain 5 :n mukaan lupaa on haettava koko toimintaan, kun toiminnan muuttamiseen tarvitaan ympäristönsuojelulain 28 :n 3 momentin nojalla lupa tai aiemmin myönnetyssä luvassa on määrätty luvan tarkastamisesta määräajassa. Hakemuksen mukainen eläinsuojan laajentaminen katsotaan lain tarkoittamaksi toiminnan olennaiseksi muutokseksi. TOIMIVALTAINEN LUPAVIRANOMAINEN Kaakkois Suomen ympäristökeskus Ympäristönsuojeluasetus 6 :n 1 momentin kohta 10 a ASIAN VIREILLETULO Hakemus on tullut vireille Kaakkois Suomen ympäristökeskukseen , ja sitä on täydennetty lietesäiliön tilavuuden muutosta koskevilla laskelmilla.

2 2 TOIMINTAA KOSKEVAT SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Hakijat ovat tehneet neljä lannanluovutussopimusta (pinta ala yht. 92,95 ha) ja kuusi pellon vuokrasopimusta (pinta ala yht. 37,93 ha). Alue on maatalousvaltaista haja asutusaluetta. Alueella ei ole voimassa olevaa asemakaavaa. ELÄINSUOJAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN LÄHIYMPÄRISTÖ Laajennettavan eläinsuojan ympäristö on pääasiassa maa ja metsätalousaluetta. Hakemuksen mukaan eläinsuojan toiminta ei sijoitu luokitellulle pohjavesialueelle. Lähimmät vakituiset asuinrakennukset sijaitsevat noin 700 metrin etäisyydellä, ja lähin vapaa ajan asunto noin 600 metrin etäisyydellä rakennettavasta eläinsuojasta. ELÄINSUOJAN TOIMINTA Tuotanto Vedenhankinta Nykytilanteessa tilalla on 38 lehmää, 24 hiehoa ja 12 alle 6 kk:n ikäistä vasikkaa. Rakennettavaan uuteen eläinsuojaan tulee eläinpaikat 75 lypsylehmälle, 11 hieholle ja 15 vasikalle. Nykyinen lypsylehmäpihatto muutetaan hiehokasvattamoksi. Kasvattamoon tulee eläinpaikat 60 hieholle ja 10 vasikalle. Tilalla on oma kaivo. Lannan käsittely ja varastointi Jaloittelutarha Lannan käsittely tullaan toteuttamaan pääasiassa lietelantamenetelmällä (75 lehmää, 11 hiehoa, 15 vasikkaa). Uuden navetan yhteyteen rakennetaan 2455 m 3 lietelantasäiliö. Hiehokasvattamon lannankäsittely toteutetaan kuivikelantamenetelmällä (60 hiehoa ja 10 vasikkaa). Olemassa olevat 1058 m 3 ja 399 m 3 kuivikelantalat jäävät käyttöön. Vanhan navetan yhteydessä on 218 m 2 betonipohjainen jaloittelutarha. Tarhaa käytetään hiehojen jaloitteluun ympärivuotisesti. Tarhaan kertyvä lanta kootaan takalanalla tarhan keskellä olevaan lantalaan. Virtsa ja sadevedet erotetaan siiviläkaivoilla ja johdetaan olemassa olevaan katettuun 132 m 3 virtsakaivoon. Lannan levitys pelloille

3 3 Lannan levitykseen käytettävissä oleva peltoala on 153,16 ha, josta sopimuspeltoa 92,95 ha. Lanta levitetään pellolle viikoilla (60% lannasta) ja viikoilla (40% lannasta). Hakemuksen mukaan lannan levitykseen tarkoitetusta peltoalasta 2,75 ha sijaitsee pohjavesialueella. Polttoaineet ja kemikaalit Tilalla on 1600 litran polttoainesäiliö. Säilö on varustettu lapon estolaitteella. Kesän 2007 aikana säiliö tullaan varustamaan suoja altaalla ja katoksella. Tilan muita öljytuotteita säilytetään konehallissa. Luvan hakijan esittämä arvio parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta Lanta käytetään kasvukauden aikana lannoitteena pellolla. Lietelanta levitetään pääosin urakoitsijan letkulevittimellä. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Jätevedet ja päästöt Tila on liittynyt ympäristötukijärjestelmään. Hakemuksen mukaan maidonkäsittelytilojen pesuvedet, muut pesuvedet ja eläinsuojan WC vedet johdetaan lietesäiliöön. Säilörehua valmistetaan esikuivattuna 1530 t vuodessa. Puristeneste johdetaan umpikaivoon, josta se levitetään pellolle lannoitteeksi. Melu, liikenne ja muu kuormitus alueella Maidon keräilyauto käy tilalla joka toinen päivä, eläinkuljetusauto ja rehunkuljetusauto noin kerran kuukaudessa. Kuiviketurverekka käy tilalla noin kolmesti vuodessa, lannoitteita ja säilöntäaineita tilalle toimitetaan noin kerran vuodessa. Kasvukaudella liikenne muodostuu pääasiassa traktoriliikenteestä, jolloin lantaa ajetaan noin 250 kuormaa, säilörehua noin 300 kuormaa, viljakuormia noin 20 ja olkikuormia noin 20. Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen Toiminnassa syntyvät jätteet kuten loisteputket, akut, jäteöljyt, torjunta aineet, muovit ja metalliromu toimitetaan keräykseen. Kuolleet eläimet toimitetaan raatojenkeräilyjärjestelmän kautta Honkajoelle. Pilaantunut rehu kompostoidaan ja käytetään lannoitteena pellolla. Poikkeukselliset tilanteet ja niihin varautuminen Sähkökatkoksiin on varauduttu traktorikäyttöisellä aggregaatilla. Tulipalon varalta uusi navetta varustetaan kaukohälyttävällä palohälytinjärjestelmällä ja riittävällä alkusammutuskalustolla sekä vapailla hätäpoistumisteillä. Tilalla on auditoitu laatujärjestelmä. ASIAN KÄSITTELY

4 4 Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakemuksesta on kuulutettu Kaakkois Suomen ympäristökeskuksen ja Parikkalan kunnan ilmoitustauluilla Kuulutus on julkaistu Parikkalan Sanomat nimisessä lehdessä Lisäksi ympäristölupahakemuksen vireilletulosta on kirjallisesti ilmoitettu tiedossa olleille asianosaisille. Tarkastukset ja neuvottelut Lausunnot Toiminta alueen tarkastus ja neuvottelu hakemuksesta on pidetty Parikkalan kunnan valvontalautakunta Toiminnan sijainti, lupatilanne ja lupatarve: Lypsykarjan eläinsuoja sijaitsee Parikkalan kunnan Saarenkylän Luukkola R:no 83:0 tilalla. Tieosoite: Kirkontie 758, Saari kk. Nykyiselle karjasuojalle on myönnetty rakennuslupa (Saaren valvontalautakunta) ja toiminnasta on tehty ilmoitus ympäristötietojärjestelmään (Kaakkois Suomen ympäristökeskus). Nykyistä 38 lehmän nautakarjataloutta laajennetaan rakentamalla 75 lypsylehmän lypsykarjanavetta. Nykyinen lypsykarjanavetta muutetaan hiehokasvattamoksi. Uuteen lypsykarjanavettaan tulee tilat 75 lypsylehmälle, 11 hieholle ja 15 vasikalle. Navetta varustetaan automatisoidulla ruokinnalla, automatisoidulla lypsylaitteella ja lietelantajärjestelmällä. Lietelanta varastoidaan 12 kk:n varastotilavuuden mukaiseen 2250 m 3 :n (muutos m 3 :n) betonirakenteiseen kattamattomaan lietelantasäiliöön. Hiehokasvattamoon tulee tilat 60 hieholle ja 10 vasikalle. Lanta varastoidaan turpeeseen sekoitettuna nykyisissä 1300 m 3 :n lantaloissa. Säilörehulle rakennetaan 1530 m 3 :n laakasiilo. Puristenesteet johdetaan umpikaivoon. Lypsykarjatalous: Eläinten pito, lannan käsittely, varastointi, kuljetus ja levitys on hoidettava ja järjestettävä siten, ettei toiminnasta aiheudu hajuhaittoja tai pölyhaittoja eikä haitallisia vaikutuksia pinta tai pohjavesille. Myöskään mahdollisia haittoja vahinkoeläimistä ei saa aiheutua. Kuivikelannan ja lietelannan varastointitilavuuksien tulee vastata MMM RMO C4 ohjeen mukaisia eläinmäärälle laskettuja tilavuuksia. Kuivikelanta on varastoitava vesitiiviissä kuivikelantalassa. Kuivikelantalassa muodostuva jätevesi tulee johtaa virtsasäiliöön tai se on poistettava lantalasta esim. lietelannan kuljetuskalustolla. Kuivikelannan kuormaus tulee tehdä tiivispohjaisella alustalla. Lietelantasäiliön tiiveyttä tulee säännöllisesti tarkkailla. Mikäli vuotoja esiintyy, tulee ne välittömästi korjata. Lannanlevitykseen tulee toiminnanharjoittajalla olla riittävästi peltoa lupahakemuksessa esitetylle eläinmäärälle, kotieläintalouden ympäristönsuojelua koskevan, ympäristöministeriön ohjeen mukaisesti. Vesistöön ja ojan varsille rajoittuville pelloille on jätettävä riittävät suojakaistat. Suojakaistan leveys riippuu lannan laadusta ja levitystavasta sekä pellon

5 5 ominaisuuksista kuten viettävyydestä. Osa peltolohkoista rajoittuu järven rantaan. Näille lohkoille suositellaan vain kuivikelantaa. Talousvesikaivojen ympärille samoin kuin asutuksen läheisyyteen on maan laadusta riippuen jätettävä vähintään metrin levyinen suojavyöhyke, jolle lantaa, virtsaa tai puristenestettä ei levitetä. Lannan levityksessä tulee noudattaa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) määräyksiä. Säilörehusta erittyvä puristeneste on kerättävä talteen ja varastoitava asianmukaisesti. Toiminnanharjoittajan on seurattava lannan käsittelyyn ja levittämiseen liittyvien tekniikkojen kehittymistä. Uutta käyttökelpoista tekniikkaa on otettava soveltuvin osin käyttöön jatkossa, mikäli se vähentää ympäristön pilaantumisen vaaraa. Luvanhaltijan on tarkkailtava rakenteiden kuntoa säännöllisesti. Mikäli rakenteissa tai toimintaan liittyvissä muissa laitteissa havaitaan vaurioita, jotka voivat johtaa päästöjen syntymiseen, on puutteet korjattava välittömästi. Kuolleet eläimet, jotka ovat jätettä, on hävitettävä hyväksyttävällä tavalla, poltto Honkajoella. Toiminnassa muodostuvat tavanomaiset ja ongelmajätteet on toimitettava sijoitettavaksi tai käsiteltäväksi paikkaan tai laitokseen, jonka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai sitä vastaavassa päätöksessä tällaisten jätteiden vastaanotto on hyväksytty. Nestemäiset ongelmajätteet on varastoitava tiiviillä alustalla siten, ettei niistä aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle. Ongelmajätteiden pääsy maaperän, pohja tai pintavesiin on estettävä. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa laitoksen toiminnasta. Yhteenveto kirjanpidosta tulee toimittaa ympäristönsuojeluviranomaiselle vuosittain huhtikuun loppuun mennessä. Yhteenvedon tulee sisältää ainakin seuraavat asiat: tiedot eläinmääristä tiedot toteutuneista lantamääristä, sekä puristenesteen määristä ja käsittelystä tiedot kuolleitten eläinten määristä, toimituspaikoista ja käsittelytavoista tiedot toiminnan häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista Mahdollisista häiriötilanteista, jotka saattavat aiheuttaa merkittävää haittaa, on ilmoitettava välittömästi ympäristölupaviranomaiselle ja kunnan valvontaviranomaiselle. Eläinsuojan toiminnasta ja kiinteistöllä tapahtuvasta liikenteestä aiheutuva melu ei saa ylittää lähimmissä häiriintyvissä kohteissa päivällä (kello 7 22) ekvivalenttimelutasoa 55 db (LAeq) eikä yöllä (kello 22 7) ekvivalenttimelutasoa 50 db (LAeq). Tuotannon lisäämisestä, muuttamisesta tai lopettamisesta on ilmoitettava ympäristölupaviranomaiselle. Eläinten hyvinvointiin ja muihin olosuhteisiin tulee kiinnittää huomiota. Lanta tulee poistaa eläinten pitoalueilta (karsinoista) riittävän usein. Eläimillä tulee olla puhtaat ja kuivat pehmusteet sekä riittävästi ja jatkuvasti saatavilla olevaa juomavettä. Eläintiheyden karsinaa kohden tulee vastata nautojen pidolle asetettuja eläinsuojeluvaatimuksia suhteessa juomapisteiden määrään. Hakijan kuuleminen ja vastine

6 6 Ympäristökeskus on varannut hakijalle mahdollisuuden jättää vastine Parikkalan kunnan lausunnosta. Hakija ei ole jättänyt vastinetta. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Lupamääräykset Kaakkois Suomen ympäristökeskus myöntää Maatalousyhtymä Neuvosen eläinsuojalle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan. Lupapäätös koskee jo toiminnassa olevaa eläinsuojatoimintaa sekä toiminnan laajentamista. Lupa myönnetään hakemuksen mukaisesti seuraavin lupamääräyksin: 1. Eläinsuojiin saa sijoittaa yhteensä enintään 75 lypsylehmää, 71 hiehoa ja 25 vasikkaa. Eläinmääriä voidaan muuttaa, jos lannantuotto ei ylitä edellä mainittujen eläinmäärien yhteistä lannantuottoa. 2. Eläinten pito, rehujen kuljetus ja varastointi sekä lannan käsittely, varastointi ja kuljetus on hoidettava ja järjestettävä siten, ettei toiminnoista aiheudu kohtuuttomia hajuhaittoja tai pölyhaittoja eikä haitallisia vaikutuksia pinta tai pohjavesille tai haittoja vahinkoeläimistä. 3. Lietelannan varastointitilavuutta tulee olla vähintään 2455 m 3 ja kuivikelannan varastointitilavuutta 980 m 3, kun eläinsuojiin on sijoitettu luvan mukainen eläinmäärä. 4. Eläinsuojien pohjarakenteiden ja lantalarakenteiden tulee olla vesitiiviitä. Uusi lietelantasäiliö tulee perustaa kantavalle routimattomalle pohjalle. Lietelantasäiliön pohjalaatta ja seinät on rakennettava teräsbetonirakenteisina tai muulla erikseen hyväksyttävällä tavalla. Rakenteissa käytetyn betonin tulee olla vähintään lujuusluokaltaan K 30 (MN/m2) ja rakenneluokaltaan 2 sekä säänkestävää ja vesitiivistä. Saumojen vesitiiveydestä on varmistuttava. Pohjarakenne on toteutettava siten, että mahdolliset lietesäiliön vuodot valuvat salaojakaivoon tai erilliseen havaintoputkeen. Lantavarastot on tyhjennettävä vuosittain. Tyhjennysten yhteydessä niiden kunto on tarkastettava, ja havaitut puutteet on korjattava viivytyksettä. Lannan kuormaus tulee tehdä tiivispohjaisella alustalla. Avoin lietelantasäiliö on varustettava riittävän tiheällä ja vähintään 1,5 m korkealla suoja aidalla. Uuden lietelantasäiliön rakentamisen aloittamisesta on ilmoitettava Kaakkois Suomen ympäristökeskukselle 2 viikkoa ennen rakentamisen aloittamista. 5. Lannan levitykseen käytettävissä olevaa peltoalaa tulee olla luvan mukaisella eläinmäärällä vähintään 72 ha ympäristöministeriön ( ) kotieläintalouden ympäristönsuojelusta antaman ohjeen mukaisesti. 6. Lannanlevityksessä tulee noudattaa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000)

7 määräyksiä Lannan siirto ja kuljetuskaluston on oltava sellaista, ettei täyttöjen tai tyhjennysten ja lannan kuljetusten aikana lantaa pääse ympäristöön. Lannan levitys on tehtävä asianmukaisella kalustolla välttäen haittojen aiheuttamista levityksen aikana. Vesistöjen varsille on jätettävä vähintään 5 metriä leveät suoja alueet ja valtaojien varsille on jätettävä vähintään 1 metrin levyinen suojaalue, joille ei lantaa levitetä. Talousvesikaivojen ympärille on jätettävä olosuhteista riippuen m vyöhyke, jolle lantaa, virtsaa tai puristenestettä ei levitetä. Tärkeille ja vedenhankintaan soveltuville pohjavesialueille (I ja II luokat) ei tule levittää lietelantaa, virtsaa tai säilörehun puristenestettä. Kuivikelannan levitys em. alueille tulee erikseen hyväksyttää Kaakkois Suomen ympäristökeskuksella. 8. Toiminnanharjoittajan on tiedotettava lannan vastaanottosopimuksen tehneille ja uusia sopimuksia tekeville, että lantaa vastaanottavien tilojen tulee levittää lantaa määräysten 6. ja 7. mukaisesti. 9. Toiminnanharjoittajan on seurattava lannan käsittelyyn ja levittämiseen liittyvien tekniikkojen kehittymistä. Uutta käyttökelpoista tekniikkaa on otettava soveltuvin osin käyttöön, mikäli se vähentää ympäristön pilaantumisen vaaraa ja on kohtuullisin kustannuksin toteutettavissa hakemuksen mukaisessa eläinsuojatoiminnassa. 10. Pesuvedet ja eläinsuojan WC vedet voidaan johtaa lietelantasäiliöihin, tai ne on käsiteltävä muulla ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. 11. Säilörehuvarastojen tulee olla vesitiiviitä, ettei niistä pääse valumaan tai suotautumaan nesteitä maaperään. Puristeneste on kerättävä talteen ja levitettävä peltoon samoin kuin lannanlevityksestä on määrätty. 12. Eläinsuoja on rakennettava siten, että sairaat eläimet voidaan eristää mahdollisten tautitapausten yhteydessä niin, että kosketus muihin eläimiin tai niiden rehuihin tai juoma astioihin on estetty. Kuolleet eläimet, jotka ovat jätettä, on hävitettävä pääsääntöisesti suurriskisen eläinjätteen käsittelylaitoksessa. Eläinsuojaan on eläinjätettä varten suunniteltava ja varattava asianmukainen välivarastointitila, josta eläinjäte voidaan kuljettaa hävitettäväksi. Välivarastointi ja käsittely on toteutettava siten ettei siitä aiheudu vaaraa ihmisten eikä eläinten terveydelle. 13. Muovijätteet on toimitettava hyödynnettäväksi, jos paikkakunnalla järjestetään ko. jätteiden keräyksiä. Yhdyskuntajätteet ja muu tavanmukainen jäte on lajiteltava ja toimitettava hyötykäyttöön tai järjestettyyn jätteenkuljetukseen siten kuin kunnassa asiasta on määrätty. Ongelmajätteet kuten loisteputket, paristot, akut, jäteöljyt ja lääkkeet on toimitettava ongelmajätteiden vastaanottopaikkaan vähintään vuosittain. Nestemäiset ongelmajätteet, samoin kuin voiteluaineet, koneiden öljyt, polttoaineet ja kemikaalit on varastoitava tiiviillä alustalle siten, ettei niistä aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle. Aineiden pääsy maaperään, pohja tai

8 pintavesiin ja viemäriin taikka lietteeseen on estettävä Eläinsuojatoiminnasta aiheutuva melu ei saa ylittää lähimmissä häiriintyvissä kohteissa päivällä (kello 7 22) ekvivalenttimelutasoa 55 db (L Aeq ) eikä yöllä (kello 22 7) ekvivalenttimelutasoa 50 db (L Aeq ). 15. Häiriötilanteista, jotka saattavat aiheuttaa merkittävää haittaa, on ilmoitettava välittömästi Kaakkois Suomen ympäristökeskukselle ja Parikkalan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 16. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa eläinsuojan toiminnasta. Tiedot on annettava pyydettäessä Kaakkois Suomen ympäristökeskukselle ja Parikkalan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle siltä osin kuin ne koskevat tämän päätöksen valvonnassa tarvittavia seikkoja. Vuosittain maaliskuun loppuun mennessä ympäristökeskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle on toimitettava tiedot eläinmääristä, peltojen vuokrasopimuksista, lannan vastaanottosopimuksista ja levitysaloista siltä osin kuin niihin on tullut muutoksia edellisestä vuodesta, sekä kuolleiden eläinten lukumäärä ja käsittelypaikka. 17. Toiminnan olennaisesta muuttamisesta, keskeyttämisestä tai lopettamisesta on ilmoitettava Kaakkois Suomen ympäristökeskukselle, samoin siitä, jos tila luopuu osallistumisesta ympäristötukijärjestelmään. 18. Uuden eläinsuojan valmistuttua ja ennen sen käyttöönottoa on paikalla pidettävä käyttöönottotarkastus. Tarkastuksen ajankohdasta tulee ilmoittaa kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Kaakkois Suomen ympäristökeskukselle hyvissä ajoin ennen sen toteuttamista. RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet ja luvan myöntämisen edellytykset Ympäristökeskus on ratkaisussaan ottanut huomioon ympäristönsuojelulain tavoitteet ja yleiset periaatteet. Ympäristönsuojelulain lisäksi luparatkaisussa keskeiset sovellettavat säädökset ja ohjeet ovat olleet valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta 931/2000 sekä ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta , joiden perusteella on määritetty eläinsuojassa tarvittavien rakenteiden mitoitus ja lannan levitykseen tarvittava peltopinta ala. Eläinjätteen käsittelystä annettu määräys perustuu keskeisesti Etelä Suomen lääninhallituksen samaa kokoluokkaa olevien eläinsuojien toimintaa koskeviin lausuntoihin. Ympäristökeskus on katsonut, että YsL:n 42 :ssä säädetyt edellytykset luvan myöntämiselle ovat olemassa, kun otetaan huomioon useat lupamääräykset, joilla ympäristöhaittoja ja niiden riskejä on vähennetty. Lupamääräysten perustelut

9 9 Eläinten enimmäismäärät on määrätty hakemuksen mukaisesti. Eläinten ikäjakaumakohtaiset määrät saattavat vaihdella kulloisenkin tuotantotilanteen mukaisesti, sekä eläinaineksen uusimisen yhteydessä. Toimintaa tulee kuitenkin harjoittaa lupapäätöksen perusteena olevien eläinten yhteenlasketun eläinyksikkömäärän puitteissa siten, että lannantuotanto tai muut ympäristövaikutukset eivät ylitä mainittujen eläinmäärien lannantuottoa tai muita ympäristövaikutuksia. (Määräys 1.) Ympäristönsuojelulain 42 :n mukaan toiminnasta ei saa aiheutua terveyshaittaa eikä eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta pysyvää rasitusta, hajun, kaasujen, melun tai pölyn muodossa. Lupamääräys on annettu tällaisten haitallisten seurausten torjumiseksi. (Määräys 2.) Lannan varastointitilavuudet on määrätty maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) mukaisesti. (Määräys 3.) Jätevedet on johdettava ja käsiteltävä siten, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa tai ympäristön pilaantumista. Ympäristönsuojelulain 7 :n mukaan maahan ei saa jättää tai päästää jätettä eikä muutakaan ainetta siten, että seurauksena on sellainen maaperän laadun huononeminen, josta voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle, viihtyisyyden melkoista vähentymistä tai muu niihin verrattava yleisen tai yksityisen edun loukkaus. Ympäristönsuojelulain 8 :n mukaan ainetta ei saa panna tai johtaa sellaiseen paikkaan tai käsitellä siten, että pohjavesi voi käydä terveydelle vaaralliseksi tai sen laatu muutoin olennaisesti huonontua taikka toisen kiinteistöllä oleva pohjavesi voi käydä kelpaamattomaksi tarkoitukseen, johon sitä voitaisiin käyttää. (Määräykset 4., 10. ja 11.) Lannan vähimmäislevitysala on määritetty ympäristöministeriön kotieläintalouden ympäristönsuojelusta annetun ohjeen mukaisesti. Lupaharkinnassa on katsottu, että toiminnanharjoittajalla tulee olla käytettävissä riittävä peltoala lannan levitykseen harkittaessa eläinmäärän hyväksyttävyyttä. (Määräys 5.) Lupamääräyksessä on muistutettu toiminnanharjoittajaa siitä, että maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn estämistä koskeva valtioneuvoston asetusta (931/2000) on noudatettava ellei lupamääräyksissä ole asetettu ankarampia vaatimuksia. (Määräys 6.) Määräykset ovat tarpeen pintavesien ja pohjavesien suojelemiseksi. Ympäristönsuojelulain 8 kieltää pohjaveden pilaamisen. (Määräys 7.) Lantaa vastaanottavien muiden viljelijöiden tulee olla tietoisia lupamääräyksistä. Tällä pyritään varmistamaan se, että myös lannan vastaanottosopimuksen tehneet käsittelevät ja levittävät lantaa ympäristön kannalta parhaalla mahdollisella tavalla. (Määräys 8.) Ympäristönsuojelulain mukaan ( 4 ja 43 ) luvanvaraisessa toiminnassa on periaatteena, että käytetään parasta käyttökelpoista tekniikkaa. (Määräys 9.)

10 10 Jätelain 6 :n mukaan jätteestä tai jätehuollosta ei saa aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätettä ei saa hylätä tai käsitellä hallitsemattomasti. Eläinjätteen käsittelystä säädetään yksityiskohtaisesti maa ja metsätalousministeriön asetuksessa eläinjätteen käsittelystä (1022/2000), jonka 3 :n mukaan suuririskisenä eläinjätteenä pidetään muun muassa eläinpitoyksikössä kuolleita, kuolleena syntyneitä nautaeläimiä tai sanottujen eläinten osia. Asetuksen 5 :n mukaan suuririskinen eläinjäte on käsiteltävä eläinjätteen polttolaitoksessa tai suuririskisen eläinjätteen käsittelylaitoksessa. Samassa pykälässä on säädetty myös eläinjätteen muusta sallitusta käsittelystä. Asetuksen 24 :n mukaan kunnaneläinlääkärin on valvottava asetuksen säännösten noudattamista toimialueellaan. Kuolleiden eläinten käsittelystä säädetään myös Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1774/2002) eli ns. sivutuoteasetuksessa. Asetuksen täytäntöönpanoa ohjaa ja valvoo Suomessa maa ja metsätalousministeriö yhdessä EVIRA:n kanssa, sekä alueelliset TEkeskukset, sekä kunnan ja läänineläinlääkärit. (Määräys 12.) Määräyksellä varmistetaan, että kemikaalien, jätteiden ja polttonesteiden varastointi ja käsittely hoidetaan asianmukaisesti, eikä näistä aiheudu maaperän, tai pinta tai pohjavesien pilaantumisen vaaraa. (Määräys 13.) Melutason raja arvot perustuvat valtioneuvoston päätökseen melutason ohjearvoista 993/1992. (Määräys 14.) Häiriötilanteista tiedottaminen on tarpeen päästöjen valvonnan toteuttamiseksi. (Määräys 15.) Raportointia ja kirjanpitoa koskeva määräys on tarpeen valvonnan ja tarkkailun toteuttamiseksi. (Määräys 16.) Toiminnan olennainen muuttaminen edellyttää luvan tarkistamista. Toiminnan lopettaminen tilalla edellyttää mm. sitä, että toimintaan liittyneet ympäristöriskit ja varastoidut jätteet poistetaan. (Määräys 17.) Tarkastus on tarpeen, jotta voidaan todeta, että eläinsuojan rakenteet ovat hakemuksen ja tämän päätöksen mukaisia ja, että rakenteet täyttävät asianomaiset maa ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja ohjeet, MMM RMO C 4. (Määräys 18.) LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä lupa on voimassa toistaiseksi. Tuotannon olennainen muuttaminen edellyttää uutta ympäristölupaa. Luvan haltijan on tehtävä hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi viimeistään Lupahakemuksessa hakijan on esitettävä asiantuntijaselvitys siitä, miten ympäristönsuojelulain 4 :n mukaista parasta käyttökelpoista tekniikkaa on sovellettu ja voidaan soveltaa eläinsuojassa sen ympäristöhaittojen edelleen

11 11 vähentämiseksi. Erityisesti asiassa on otettava huomioon lannan käsittelyyn liittyvä tekniikka. (YSL 28, 55 ) Asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YsL 56 ) SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki ja asetus (86/2000 ja 169/2000) Jätelaki ja asetus (1072/1993 ja 1390/1993) Laki eräistä naapuruussuhteista (90/2000) Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista 993/1992 Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1237/2003) Ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Päätöksestä peritään suoritemaksua ympäristöministeriön asetuksen (1237/2003) ja sen liitteenä olevan maksutaulukon mukaisesti. Taulukon mukainen eläinsuojan ympäristöluvan maksu on LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Kaakkois Suomen ympäristökeskus tiedottaa tästä päätöksestä ympäristönsuojelulain 54 :n mukaisesti. Tieto päätöksestä julkaistaan Parikkalan kunnan ilmoitustaululla. Lisäksi tieto päätöksestä julkaistaan Parikkalan Sanomatnimisessä lehdessä. JAKELU Päätös Jäljennös päätöksestä Hakija, saantitodistuksella Parikkalan kunnanhallitus Parikkalan kunnan valvontalautakunta Suomen ympäristökeskus Kaakkois Suomen TE keskus, maaseutuosasto Etelä Suomen lääninhallitus

12 Tieto päätöksen antamisesta 12 Eläinsuojakiinteistön naapurit, joille on lähetetty tieto lupahakemuksen vireille tulosta. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto oikeuteen. Valitusoikeus on: 1) sillä, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea; 2) rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön, terveyden tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät; 3) toiminnan sijaintikunnalla ja muulla kunnalla, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät; 4) alueellisella ympäristökeskuksella sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella; 5) muulla asiassa yleistä etua valvovalla viranomaisella. (YsL 96 ja 97 ) Valitusosoitus on liitteenä. Luvat ja valvonta osaston päällikkö, apulaisjohtaja Esa Kleemola Agrologi Riitta Nurmilaukas