Toiminnalla ei ole aikaisempaa ympäristölupaa.

Transkriptio

1 YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 1(12) Nro A2024 Dnro KAS 2008 Y Annettu julkipanon jälkeen ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta, joka koskee lypsykarjatalouden toiminnan laajennusta. LUVAN HAKIJA Sini Kokkola ja Pekka Lapatto Vieruvantie HEITUINLAHTI HAKEMUKSESSA TARKOITETTU LAITOS JA SEN SIJAINTI Ympäristölupahakemus koskee Savitaipaleen kunnan Valkolanmäen kylässä sijaitsevalla tilalla Vieruva RN:o 6:106 rakennettavaa lypsylehmille tarkoitettua eläinsuojaa ja eläinsuojan yhteyteen tulevaa lietelantasäiliöitä sekä nykyisen eläinsuojan toimintaa. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulaki 28 :n 1 momentti Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohdan 11 a) mukaan vähintään 30 lypsylehmän (nautayksikön) eläinsuojalla on oltava ympäristölupa. TOIMIVALTAINEN LUPAVIRANOMAINEN Alueellinen ympäristökeskus ratkaisee hakemuksen mukaisen yli 75 lypsylehmän eläinsuojaa vastaavan toiminnan ympäristöluvan. (Ympäristönsuojelulaki 31 :n 3 momentti ja ympäristönsuojeluasetus 6 :n 1 momentti kohta 10 a) ASIAN VIREILLETULO Hakemus on tullut vireille Kaakkois Suomen ympäristökeskukseen TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Toiminnalla ei ole aikaisempaa ympäristölupaa.

2 KAAKKOIS SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös Hakijoilla on 5 voimassa olevaa pellon vuokrasopimusta (pinta ala yht. 18,44 ha). Alue on maatalousvaltaista haja asutusaluetta. Alueella ei ole voimassa olevaa asemakaavaa. ELÄINSUOJAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN LÄHIYMPÄRISTÖ Laajennettavan eläinsuojan ympäristö on pääasiassa maa ja metsätalousaluetta. Lähin tilan ulkopuolinen asuinrakennus sijaitsee noin 200 metrin etäisyydellä rakennettavasta pihattorakennuksesta. Lähistöllä ei ole luonnonsuojelualueita, muita suojeltavia tai häiriintyviä kohteita. Eläinsuojan toiminta ei sijoitu luokitellulle pohjavesialueelle. ELÄINSUOJAN TOIMINTA Tuotanto Nykytilanteessa tilalla on 15 lehmää, 10 hiehoa ja 5 alle 6 kk:n ikäistä vasikkaa. Tuotantoa laajennetaan rakentamalla uusi pihattonavetta 75 lypsylehmälle ja nuorkarjalle. Laajennuksen jälkeen tilalla on eläinpaikat 75 lypsylehmälle, 48 hieholle ja 23 alle 6 kk:n ikäiselle vasikalle sekä 2 hevoselle. Vedenhankinta Tilalla on oma kaivo. Lannan käsittely ja varastointi Tila on liittynyt ympäristötukijärjestelmään tukikaudeksi. Vuonna 2009 tehdään talouskeskukseen lietesäiliö sekä uusi pihattonavetta. Olemassa olevassa navettarakennuksessa tehdään muutoksia. Rakennukset ovat valmiit vuonna 2010 ja eläinmäärä on täysi arviolta vuoden 2012 aikana. Uudessa navetassa on paikat 75 lypsylehmälle, 48 hieholle ja peruskorjatussa vanhassa navetassa on paikat 23 alle kuuden kuukauden ikäiselle vasikalle. Navetan sosiaalitiloissa on lämmitys. Vanhassa navetassa on koneellinen ilmanvaihto ja uudessa luonnollinen ilmanvaihto. Tilasäiliöstä talteen otetulla lämmöllä lämmitetään käyttövettä. Lehmien ja hiehojen paikoilla on lietelantamenetelmä. Uuden lietesäiliön koko on 2500 m 3 kattamaton ja täytetään altapäin. Käyttöön jäävät talouskeskuksessa vanhan navetan yhteyteen entinen 140 m 3 säiliö katettu. Lietteen varastointitilavuutta on yhteensä 2640 m 3. Lietesäiliöt on tehty betonista. Vasikat ovat kuivikepohjakarsinoissa. Kuivikkeena käytetään olkea ja turvetta. Kuivalanta varastoidaan betonisella kompostialustalla ja virtsa imeytyy kuivikkeisiin. Kompostointialustan koko on 140 m 2 ja tilavuus noin 80 m 3. Laidunnus Tilalla on laidunalaa käytössä 3 ha. Hiehojen 40 kpl laidunnusaika on 4 kk / vuosi.

3 KAAKKOIS SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös Lannan levitys pelloille Lannan levitykseen on käytettävissä peltoa noin 54 hehtaaria, josta omaa peltoa on noin 36 hehtaaria, vuokrapeltoa noin 18 hehtaaria. Lannasta 40 % levitetään keväällä, 40 % kesällä ja loppu syksyllä. Lanta levitetään pellolle viljelysuunnitelman mukaisesti pääosin viikoilla Lantaa luovutetaan toisille tiloille. Pelloista 9 hehtaaria on 2 luokan pohjavesialuetta. Pohjavesialueella toimitaan täydentävien ehtojen pohjavesisäädösten mukaisesti. Polttoaineet ja kemikaalit Tilalla on 1750 litran polttoainesäiliö. Tilan muita öljytuotteita enintään 400 litraa, jotka säilytetään korjaamossa. Luvan hakijan esittämä arvio parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta Lietelanta levityksessä pyritään käyttämään parasta käyttökelpoisinta tekniikkaa. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Tila on liittynyt ympäristötukijärjestelmään. Jätevedet ja päästöt Maidonkäsittelytilojen jätevedet ja muut eläinsuojan harmaat vedet johdetaan suodatinkenttään. Suodatinkentästä käsitellyt vedet johdetaan pellonreuna ojaan. Kuivikelannan siirto ja kuormaus tehdään päällystetyllä piha alueella. Säilörehua valmistetaan vuosittain esikuivattuna 1200 tonnia ja ne varastoidaan laakasiiloon. Puristeneste varastoidaan 3 m 3 umpikaivoon ja levitetään lietteen mukana lannoitteeksi pellolle. Melu, liikenne ja muu kuormitus alueella Maidon keräilyauto käy tilalla, joka toinen päivä, eläinkuljetusauto noin kaksi kertaa kuukaudessa. Muu liikenne pääsääntöisesti maatilan omaa rehujen ja lannan siirto liikennettä. Traktoriliikenne eläinsuojan piha alueella muodostuu pääasiassa rehun siirrosta. Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen Toiminnassa syntyvä yhdyskuntajäte toimitetaan kunnalliseen jätehuoltoon. Ongelmajätteet kuten loisteputket, paristot ym. toimitetaan ongelmajätekeräykseen. Pilaantunut rehu varastoidaan lantalassa ja levitetään lannan mukana peltoon. Kuolleet eläimet toimitetaan raatojenkeräilyjärjestelmän kautta Honkajoelle ja poltettava jäte poltetaan itse. Poikkeukselliset tilanteet ja niihin varautuminen Eläinsuojan ja lantavarastojen, sekä niihin kuuluvien rakenteiden kuntoa seurataan säännöllisesti, ja niissä havaitut vauriot korjataan välittömästi. Sähkökatkoksia varten on

4 KAAKKOIS SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös oma aggregaatti. Tulipalon varalta tilalla on pelastussuunnitelma. Kaivoveden loppuessa vettä haetaan naapurin kaivosta ja johdetaan järjestelmään. ASIAN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakemuksesta on kuulutettu Kaakkois Suomen ympäristökeskuksen ja Savitaipaleen kunnan ilmoitustauluilla Kuulutus on julkaistu Yhteissanomat nimisessä lehdessä Lisäksi ympäristölupahakemuksen vireille tulosta on kirjallisesti ilmoitettu tiedossa olleille asianosaisille. Tarkastukset ja neuvottelut Lausunnot Toiminta alueen tarkastus ja neuvottelu hakemuksesta on pidetty Savitaipaleen perusturvalautakunta Ympäristölupa asiat on delegoitu ympäristösuojelusihteerille. Ympäristösuojelusihteeri esittää viranhaltijalausunnossa seuraavaa: Estettä ympäristöluvan myöntämiselle haetulle ympäristöluvalle ei ole, vaikka suunniteltu ja lupahakemuksen kohteena oleva lypsykarjapihatto sijoittuukin Kuolimon valumaalueelle. Lypsykarjapihattomassa rakentamisessa tulee huolehtia siitä, että rakenteista tulee vesitiiviitä ja karjan jaloittelualueilta ei pääse jätevesipäästöjä pohjaveteen eikä ympäristöön siten, että ne valuvat pintavesien mukana vesistöön. Rakennusten katolta tulevien suhteellisen puhtaiden vesien johtamiseen hallitusti karjasuojan ympäristöstä tulee kiinnittää huomiota, jotta vältetään huomattavan runsaiden likavesien muodostuminen ja sitä kautta lisääntyvä hajakuormitus karjasuojan ympäristössä ja vesistöissä sekä vältetään pohjaveden likaaminen. Hiehojen (40 kpl) laiduntamista varten on käytössä 3,0 hehtaarin laidunalue 4 kuukautta vuodessa. Hiehojen laidunalueella tulee huolehtia, että käytössä oleva laidun ei pääse kulumaan kasvipeitteettömäksi ja tämän estämiseksi laidunta tulee tarvittaessa vaihtaa. Lypsykarjaa ei hakemuksen mukaan ole tarkoitus laiduntaa, jos pihatto riittää. Vaikka pihattotyyppisissä karjasuojissa ei lainsäädännössä vaadita, että eläimiä laidunnetaan tai päästetään jaloittelemaan, on eläinten sorkkien hyvinvoinnin kannalta suositeltavaa, että ne pääsevät ainakin jaloittelualueelle. Jos jaloittelualue vaaditaan, se tulee mitoittaa MMM MRO C4 rakentamisohjeen mukaisesti ja rakentaa vesitiiviiksi ja sieltä muodostuvat vedet tulisi johtaa lietesäiliöön. Myös kuivikkeiden käyttöä tällä alueella suositellaan. Maitohuoneen pesuvedet ja eläinsuojan harmaat vedet on esitetty käsiteltäväksi 3 m 3 :n saostussäiliön ja suodatuskentän jätevesijärjestelmässä ja johdettavaksi lopulta pellonreunaojaan. Laakasiilojen puristenesteet johdetaan 3 m 3 :n umpikaivoon, josta ne siirretään lietesäiliöön ja eläinsuojan WC jätevedet johdetaan lietesäiliöön, mikä on hyvä

5 KAAKKOIS SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös ratkaisu näiden runsaasti ravinteita sisältävien nesteiden asialliseksi käsittelyksi. Näin ne voidaan käyttää pellolla rehun tuotannossa hyväksi ja samalla ympäristökuormitus pysyy hallinnassa. Maitohuoneen pesuvesien käsittelyjärjestelmää kannattaa vielä harkita. Etenkin, jos maitohuoneen pesuvesien joukkoon pääsee isompia määriä maitoa niin on suodatusjärjestelmässä tukkeutumisvaara kun maito saostuu. Ainakin pilaantuneen maidon johtamista lietesäiliöön kannattaa harkita. Ensimmäisen maitoisen huuhteluveden käyttöä vasikoiden juotossa kannattaa harkita, mikäli huuhteluvesi on hygieenisesti puhdasta. Lietelantasäiliöt on mitoitettu 12 kuukauden varastotilavuuden mukaan. Poikkeuksellisten olojen varalle, kuten vuosi 2008 runsaiden sateiden vuoksi on ollut, tulisi lupaehtoihin sisällyttää velvollisuus varautua esim. mahdollisten vuokralietesäiliöiden käyttöön tai turpeeseen imeytetyn lietteen patteriointiin, kun lannan levitys pellolle ei onnistu poikkeuksellisten olosuhteiden vuoksi. Lietelannan levitys Virmajoen ympäristössä sijaitseville pelloille vaatii toiminnanharjoittajalta huolellisuutta, koska alueilta valuvat kuivatusvedet virtaavat Kuolimon vesistöalueen jokiin tai järviin. On hyvä, että ympäristöluvan hakija on asennoitunut vakavasti vesiensuojelukysymyksiin ja perustanut suojakaistat kyseisille peltolohkoille. Lannanlevitystä varten tulee olla kulloinkin karjasuojassa olevan eläinmäärän tarvitsema peltopinta ala, joka pystyy vastaanottamaan kyseisen lantamäärän aiheuttamatta vesistökuormitusta. Ellei tarvitsevaa peltoalaa ole jatkuvasti käytettävissä on varauduttava sopimaan lannan vastaanottajista. Kuolleitten eläinten säilytyspaikka tulee sijoittaa ohjeistuksen ( tai uudempi) mukaisesti siten, että eläinten rehun, maidon, lannan kuljetusreitit ja kuolleitten eläinten kuljetusreitit eivät risteä eikä raatojen kuljetusreitti kulje sisäänkäyntien editse. Tilakeskuksen läpi tähän asti kulkenut kesämökkiläisten liikenne tulee ohjata kulkemaan tilakeskuksen ohi ennen toiminnan siirtymistä uuteen lypsykarjapihattoon. Näin rauhoitetaan karjasuojan ympäristö ulkopuoliselta liikenteeltä, jolloin eliminoidaan mahdolliset onnettomuusriskit mökkiliikenteen kanssa. Muilta osin Savitaipaleen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella ei ole huomautettavaa ympäristölupahakemuksesta ja suosittelee ympäristöluvan myöntämistä. Hakijan kuuleminen ja vastine Ympäristökeskus on varannut hakijalle mahdollisuuden jättää vastine Savitaipaleen kunnan ympäristöviranomaisen lausunnosta. Hakija ei ole jättänyt vastinetta. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Kaakkois Suomen ympäristökeskus myöntää Sini Kokkolan ja Pekka Lapaton eläinsuojalle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan. Lupapäätös koskee jo toiminnassa olevaa eläinsuojatoimintaa sekä toiminnan laajentamista. Lupa myönnetään hakemuksen mukaisesti seuraavin lupamääräyksin: Lupamääräykset

6 KAAKKOIS SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös Uuden lypsykarjapihaton valmistuttua eläinsuojiin saa sijoittaa yhteensä enintään 75 lypsylehmää, 48 hiehoa ja 23 vasikkaa sekä 2 hevosta. Eläinmääriä voidaan muuttaa, jos lannantuotto ei ylitä edellä mainittujen eläinmäärien yhteistä lannantuottoa. 2. Eläinten pito, rehujen kuljetus ja varastointi sekä lannan käsittely, varastointi ja kuljetus on hoidettava ja järjestettävä siten, ettei toiminnoista aiheudu kohtuuttomia hajuhaittoja tai pölyhaittoja eikä haitallisia vaikutuksia pinta tai pohjavesille tai haittoja vahinkoeläimistä. Lietelannan sekoitusaikana muodostuvaa hajuhaittaa tulee ehkäistä istuttamalla lietesäiliöiden ympärille suojapuustoa. 3. Lietelannan varastointitilavuutta tulee olla vähintään 2438 m 3, ja kuivalannan varastointitilavuutta 139 m 3, kun eläinsuojiin on sijoitettu luvan mukainen eläinmäärä. 4. Eläinsuojien pohjarakenteiden ja lantalarakenteiden tulee olla vesitiiviitä. Lantavarastot on tyhjennettävä vuosittain. Tyhjennysten yhteydessä niiden kunto on tarkastettava, ja havaitut puutteet on korjattava viivytyksettä. Lannan kuormaus tulee tehdä tiivispohjaisella alustalla. Uudet lietelantasäiliöt tulee perustaa kantavalle routimattomalle pohjalle. Lietelantasäiliön pohjalaatta ja seinät on rakennettava teräsbetonirakenteisina tai muulla erikseen hyväksyttävällä tavalla. Rakenteissa käytetyn betonin tulee olla vähintään lujuusluokaltaan K 30 (MN/m 2 ) ja rakenneluokaltaan 2 sekä säänkestävää ja vesitiivistä. Saumojen vesitiiveydestä on varmistuttava. Pohjarakenne on toteutettava siten, että mahdolliset lietesäiliön vuodot valuvat salaojakaivoon tai erilliseen havaintoputkeen. Avoimet lietelantasäiliöt on varustettava riittävän tiheällä ja vähintään 1,5 m korkealla suoja aidalla. Uusien lietelantasäiliöiden rakentamisen aloittamisesta on ilmoitettava Kaakkois Suomen ympäristökeskukselle 2 viikkoa ennen rakentamisen aloittamista. 5. Lannan levitykseen on oltava vuosittain käytössä vähintään eläinmäärää vastaava määrä peltoa. Edellä mainitulla tavalla jakaantuneella 148 eläimen maksimimäärällä tämä tarkoittaa 67 ha peltoalaa. Levitykseen käytettävissä olevaa pelto alaa tulee olla vähintään 67 ha ympäristöministeriön ( ) kotieläintalouden ympäristönsuojelusta antaman ohjeen mukaisesti. Tässä pinta alassa eivät ole mukana vesistöjen rannoilla ja valtaojien varsilla olevien peltojen suojakaistat, joille lantaa ja torjunta aineita ei saa levittää. 6. Lannan levityksessä tulee noudattaa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) määräyksiä. 7. Lannan siirto ja kuljetuskaluston on oltava sellaista, ettei täyttöjen tai tyhjennysten ja lannan kuljetusten aikana lantaa pääse ympäristöön. Lannan levitys on tehtävä asianmukaisella kalustolla välttäen haittojen aiheuttamista levityksen aikana. Vesistöjen varsille on jätettävä vähintään 5 metriä leveät suoja alueet ja valtaojien varsille on jätettävä vähintään 1 metrin levyinen suoja alue, joille ei lantaa levitetä. Talousvesikaivojen ympärille on jätettävä olosuhteista riippuen m vyöhyke, jolle lantaa, virtsaa tai puristenestettä ei levitetä.

7 KAAKKOIS SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös Tärkeille ja vedenhankintaan soveltuville pohjavesialueille (I ja II luokat) pohjavesialueilla lannan levitys on kielletty varsinaisella pohjaveden muodostumisalueella. Pohjavesialueen ulkorajan ja varsinaisen muodostumisalueen välisellä vyöhykkeellä lietelantaa saa levittää ainoastaan keväällä sekä kasvustoon asti ja jos ympäristölupaa valvova viranomainen on toiminnanharjoittajan toimittamien maastoselvitysten perusteella todennut, että maaperä on riittävän tiivistä. 8. Toiminnanharjoittajan on tiedotettava lannan vastaanottosopimuksen tehneille ja uusia sopimuksia tekeville, että lantaa vastaanottavien tilojen tulee levittää lantaa määräysten 6. ja 7. mukaisesti. 9. Toiminnanharjoittajan on seurattava lannan käsittelyyn ja levittämiseen liittyvien tekniikkojen kehittymistä. Uutta käyttökelpoista tekniikkaa on otettava soveltuvin osin käyttöön, mikäli se vähentää ympäristön pilaantumisen vaaraa ja on kohtuullisin kustannuksin toteutettavissa hakemuksen mukaisessa eläinsuojatoiminnassa. 10. Maidonkäsittelytilojen pesuvedet, eläinsuojan WC vedet, sekä muut pesuvedet tulee johtaa suodatinkenttään. Jos jätevedet käsitellään muutoin, on se tehtävä ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. 11. Säilörehuvarastojen tulee olla vesitiiviitä, ettei niistä pääse valumaan tai suotautumaan nesteitä maaperään. Puristeneste on kerättävä talteen ja levitettävä peltoon samoin kuin lannanlevityksestä on määrätty. 12. Eläinsuoja on rakennettava siten, että sairaat eläimet voidaan eristää mahdollisten tautitapausten yhteydessä niin, että kosketus muihin eläimiin tai niiden rehuihin tai juomaastioihin on estetty. Kuolleet eläimet, jotka ovat jätettä, tulee pääsääntöisesti toimittaa käsiteltäväksi eläinjätteen käsittelylaitokseen. Keräilyä odottava eläinjäte tulee säilyttää asianmukaisesti peitettynä ja haittaeläimiltä suojattuna tiivispohjaisella alustalla, josta valumavedet voidaan kerätä. Mikäli eläinjätettä varastoidaan tilalla normaalia keräilyauton odotusaikaa kauemmin, varastoinnin tulee tapahtua tarkoitukseen soveltuvassa kylmävarastossa. 13. Muovijätteet on toimitettava hyödynnettäväksi, jos paikkakunnalla järjestetään ko. jätteiden keräyksiä. Yhdyskuntajätteet ja muu tavanmukainen jäte on lajiteltava ja toimitettava hyötykäyttöön tai järjestettyyn jätteenkuljetukseen siten kuin kunnassa asiasta on määrätty. Jätteiden avopoltto on kielletty. Ongelmajätteet kuten loisteputket, paristot, akut, jäteöljyt ja lääkkeet on toimitettava ongelmajätteiden vastaanottopaikkaan vähintään vuosittain. Nestemäiset ongelmajätteet, samoin kuin voiteluaineet, koneiden öljyt ja kemikaalit on varastoitava tiiviillä alustalla siten, ettei niistä aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle. Aineiden pääsy maaperään, pohja tai pintavesiin ja viemäriin taikka lietteeseen on estettävä. Tilalla olevat polttoainesäiliöt on varustettava vuodonpitävillä valuma altailla. Altaat on suojattava niin, etteivät ne pääse täyttymään sadevesistä tai lumesta. 14. Eläinsuojatoiminnasta aiheutuva melu ei saa ylittää lähimmissä häiriintyvissä kohteissa päivällä (kello 7 22) ekvivalenttimelutasoa 55 db (L Aeq ) eikä yöllä (kello 22 7)

8 KAAKKOIS SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös ekvivalenttimelutasoa 50 db (L Aeq ). 15. Eläinsuojan toiminnassa on etukäteen suunniteltava tarpeelliset toimenpiteet onnettomuus tai häiriötilanteiden varalta. Häiriötilanteista, jotka saattavat aiheuttaa merkittävää haittaa, on ilmoitettava välittömästi Kaakkois Suomen ympäristökeskukselle ja Savitaipaleen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 16. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa eläinsuojan toiminnasta. Tiedot on annettava pyydettäessä Kaakkois Suomen ympäristökeskukselle ja Savitaipaleen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle siltä osin kuin ne koskevat tämän päätöksen valvonnassa tarvittavia seikkoja. Vuosittain maaliskuun loppuun mennessä ympäristökeskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle on toimitettava tiedot eläinmääristä, peltojen vuokrasopimuksista, lannan vastaanottosopimuksista ja levitysaloista siltä osin kuin niihin on tullut muutoksia edellisestä vuodesta, sekä kuolleiden eläinten lukumäärä ja käsittelypaikka. 17. Toiminnan olennaisesta muuttamisesta, keskeyttämisestä tai lopettamisesta on ilmoitettava Kaakkois Suomen ympäristökeskukselle hyvissä ajoin, vähintään 3 kk etukäteen, samoin siitä, jos tila luopuu osallistumisesta ympäristötukijärjestelmään. 18. Tilakeskuksen läpi tähän asti kulkenut kesämökkiläisten liikenne tulee ohjata kulkemaan tilakeskuksen ohi ennen toiminnan siirtymistä uuteen lypsykarjapihattoon. 19. Uuden eläinsuojan valmistuttua ja ennen sen käyttöönottoa on paikalla pidettävä käyttöönottotarkastus. Tarkastuksen ajankohdasta tulee ilmoittaa kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Kaakkois Suomen ympäristökeskukselle hyvissä ajoin ennen sen toteuttamista. RATKAISUN PERUSTELUT Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin Kaakkois Suomen ympäristökeskus on ottanut huomioon lausunnossa ja muistutuksissa esiintuodut asiat siten kuin lupamääräyksistä ja päätöksen perusteluista ilmenee. Lupaharkinnan perusteet ja luvan myöntämisen edellytykset Ympäristökeskus on ratkaisussaan ottanut huomioon ympäristönsuojelulain tavoitteet ja yleiset periaatteet. Ympäristönsuojelulain lisäksi luparatkaisussa keskeiset sovellettavat säädökset ja ohjeet ovat olleet valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta 931/2000 sekä ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta , joiden perusteella on määritetty eläinsuojassa tarvittavien rakenteiden mitoitus ja lannan levitykseen tarvittava peltopintaala. Ympäristökeskus on katsonut, että YsL:n 42 :ssä säädetyt edellytykset luvan myöntämiselle ovat olemassa, kun otetaan huomioon useat lupamääräykset, joilla ympäristöhaittoja ja niiden riskejä on vähennetty.

9 KAAKKOIS SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös Lupamääräysten perustelut Eläinten enimmäismäärät on määrätty hakemuksen mukaisesti. Eläinten ikäjakaumakohtaiset määrät saattavat vaihdella kulloisenkin tuotantotilanteen mukaisesti, sekä eläinaineksen uusimisen yhteydessä. Toimintaa tulee kuitenkin harjoittaa lupapäätöksen perusteena olevien eläinten yhteenlasketun eläinyksikkömäärän puitteissa siten, että lannantuotanto tai muut ympäristövaikutukset eivät ylitä mainittujen eläinmäärien lannantuottoa tai muita ympäristövaikutuksia. (Määräys 1.) Ympäristönsuojelulain 42 :n mukaan toiminnasta ei saa aiheutua terveyshaittaa eikä eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta pysyvää rasitusta, hajun, kaasujen, melun tai pölyn muodossa. Lupamääräys on annettu tällaisten haitallisten seurausten torjumiseksi. (Määräys 2.) Lannan varastointitilavuudet on määrätty maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) mukaisesti. Tilan hiehot laiduntavat 4 kk, joten hiehojen lannan varastointitarve voidaan laskea 8 kk:n mukaan. Laskennallinen lietelannan varastointitarve 75 lypsylehmän, 48 hiehon ja 23 vasikan lannalle on 2438 m 3. Mikäli hiehojen laiduntamisesta luovutaan, tulee tilalle hankkia lisää lietelannan varastointitilavuutta. (Määräys 3.) Jätevedet on johdettava ja käsiteltävä siten, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa tai ympäristön pilaantumista. Ympäristönsuojelulain 7 :n mukaan maahan ei saa jättää tai päästää jätettä eikä muutakaan ainetta siten, että seurauksena on sellainen maaperän laadun huononeminen, josta voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle, viihtyisyyden melkoista vähentymistä tai muu niihin verrattava yleisen tai yksityisen edun loukkaus. Ympäristönsuojelulain 8 :n mukaan ainetta ei saa panna tai johtaa sellaiseen paikkaan tai käsitellä siten, että pohjavesi voi käydä terveydelle vaaralliseksi tai sen laatu muutoin olennaisesti huonontua taikka toisen kiinteistöllä oleva pohjavesi voi käydä kelpaamattomaksi tarkoitukseen, johon sitä voitaisiin käyttää. Lannan käyttö lannoitteena pohjavesialueilla, varsinkin pohjaveden varsinaisella muodostumisalueella sekä lannan levitys talousvesikaivojen lähiympäristössä aiheuttaa pohja tai kaivovesien pilaantumisriskin. Talousvesikaivojen suojaetäisyydet perustuvat maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn estämistä koskevan valtioneuvoston asetuksen liitteessä kolme suositeltuihin suoja alueiden leveyksiin. (Määräykset 4., 10. ja 11.) Lannan vähimmäislevitysala on määritetty ympäristöministeriön kotieläintalouden ympäristönsuojelusta annetun ohjeen mukaisesti. Lupaharkinnassa on katsottu, että toiminnanharjoittajalla tulee olla käytettävissä riittävä peltoala lannan levitykseen harkittaessa eläinmäärän hyväksyttävyyttä. (Määräys 5.) Lupamääräyksessä on muistutettu toiminnanharjoittajaa siitä, että maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn estämistä koskeva valtioneuvoston asetusta (931/2000) on noudatettava, ellei lupamääräyksissä ole asetettu ankarampia vaatimuksia.(määräys 6.) Määräykset ovat tarpeen pintavesien ja pohjavesien suojelemiseksi. Ympäristönsuojelulain 8 kieltää pohjaveden pilaamisen. (Määräys 7.)

10 KAAKKOIS SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös Lantaa vastaanottavien muiden viljelijöiden tulee olla tietoisia lupamääräyksistä. Tällä pyritään varmistamaan se, että myös lannan vastaanottosopimuksen tehneet käsittelevät ja levittävät lantaa ympäristön kannalta parhaalla mahdollisella tavalla. (Määräys 8.) Ympäristönsuojelulain mukaan (4 ja 43 ) luvanvaraisessa toiminnassa on periaatteena, että käytetään parasta käyttökelpoista tekniikkaa. (Määräys 9.) Jätelain 6 :n mukaan jätteestä tai jätehuollosta ei saa aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätettä ei saa hylätä tai käsitellä hallitsemattomasti. Eläinjätteen käsittelystä säädetään Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1774/2002) eli ns. sivutuoteasetuksessa. (Määräys 12.) Määräyksellä varmistetaan, että kemikaalien, jätteiden ja polttonesteiden varastointi ja käsittely hoidetaan asianmukaisesti, eikä näistä aiheudu maaperän, tai pinta tai pohjavesien pilaantumisen vaaraa. Jätelain 6 :n mukaan jäte on hyödynnettävä, jos se on teknisesti mahdollista ja siitä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia verrattuna muulla tavoin järjestettyyn jätehuoltoon. (Määräys 13.) Melutason raja arvot perustuvat valtioneuvoston päätökseen melutason ohjearvoista 993/1992. (Määräys 14.) Ympäristönsuojelulain mukaisesti toiminnassa on varauduttava häiriö ja poikkeustilanteisiin. Tiedottaminen on tarpeen päästöjen valvonnan toteuttamiseksi. (Määräys 15.) Raportointia ja kirjanpitoa koskeva määräys on tarpeen valvonnan ja tarkkailun toteuttamiseksi. (Määräys 16.) Toiminnan olennainen muuttaminen edellyttää luvan tarkistamista. Toiminnan lopettaminen tilalla edellyttää mm. sitä, että toimintaan liittyneet ympäristöriskit ja varastoidut jätteet poistetaan. (Määräys 17.) Näin rauhoitetaan karjasuojan ympäristö ulkopuoliselta liikenteeltä, jolloin eliminoidaan mahdolliset onnettomuusriskit mökkiliikenteen kanssa. (Määräys 18.) Tarkastus on tarpeen, jotta voidaan todeta, että eläinsuojan rakenteet ovat hakemuksen ja tämän päätöksen mukaisia ja, että rakenteet täyttävät asianomaiset maa ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja ohjeet, MMM RMO C 4. (Määräys 19.) LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä lupa on voimassa toistaiseksi. Tuotannon olennainen muuttaminen edellyttää uutta ympäristölupaa. Luvan haltijan on tehtävä hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi viimeistään Lupahakemuksessa hakijan on esitettävä asiantuntijaselvitys siitä, miten ympäristönsuojelulain 4 :n mukaista parasta käyttökelpoista tekniikkaa on sovellettu ja

11 KAAKKOIS SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös voidaan soveltaa eläinsuojassa sen ympäristöhaittojen edelleen vähentämiseksi. Erityisesti asiassa on otettava huomioon lannan käsittelyyn liittyvä tekniikka. (YSL 28, 55 ) Asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YsL 56 ) SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki ja asetus (86/2000 ja 169/2000) Jätelaki ja asetus (1072/1993 ja 1390/1993) Laki eräistä naapuruussuhteista (90/2000) Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista 993/1992 Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1387/2006) Ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Päätöksestä peritään suoritemaksua ympäristöministeriön asetuksen (1387/2006) ja sen liitteenä olevan maksutaulukon mukaisesti. Taulukon mukainen eläinsuojan ympäristöluvan maksu on LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN JAKELU Päätös Kaakkois Suomen ympäristökeskus tiedottaa tästä päätöksestä ympäristönsuojelulain 54 :n mukaisesti. Tieto päätöksestä julkaistaan Savitaipaleen kunnan ilmoitustaululla. Lisäksi tieto päätöksestä julkaistaan Yhteissanomat nimisessä lehdessä. Hakija, saantitodistuksella Jäljennös päätöksestä Savitaipaleen kunnanhallitus Savitaipaleen perusturvalautakunta Suomen ympäristökeskus (sähköinen) Kaakkois Suomen TE keskus, maaseutuosasto Tieto päätöksen antamisesta

12 KAAKKOIS SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös Eläinsuojakiinteistön naapurit, joille on lähetetty tieto lupahakemuksen vireille tulosta. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto oikeuteen. Valitusoikeus on: 1) sillä, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea; 2) rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön, terveyden tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät; 3) toiminnan sijaintikunnalla ja muulla kunnalla, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät; 4) alueellisella ympäristökeskuksella sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella; 5) muulla asiassa yleistä etua valvovalla viranomaisella. (YsL 96 ja 97 ) Valitusosoitus on liitteenä (LUV 01) Ympäristönsuojelupäällikkö Jaakko Vesivalo Tarkastaja Jouko Hytti Päätöksestä antaa lisätietoja tarkastaja Jouko Hytti puh LIITE Valitusosoitus

13 liite Kaakkois Suomen ympäristökeskuksen päätökseen nro A 2024, Dnro KAS 2008 Y VALITUSOSOITUS Valituksen toimittaminen Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta valittamalla. Kirjallisesti tehtävä valitus on osoitettava Vaasan hallinto oikeudelle ja se on toimitettava liitteineen valitusajassa Kaakkois Suomen ympäristökeskukselle. Lähettäjän vastuulla asiakirjat saadaan lähettää myös (sähkö)postitse tai lähetin välityksellä. Postiin asiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Kaakkois Suomen ympäristökeskuksen käyntiosoite Kauppamiehenkatu 4, KOUVOLA postiosoite PL 1023, KOUVOLA puhelinvaihde asiakaspalvelu telekopio aukioloaika klo sähköposti kirjaamo.kas@ymparisto.fi Valitusaika Päätös on annettu julkipanon jälkeen Valitusaika on 30 päivää päätöksen antopäivästä sitä päivää lukuun ottamatta. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Tämän päätöksen valitusaika päättyy Valituksen sisältö ja allekirjoittaminen Valituskirjelmässä on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta päätös, johon haetaan muutosta miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi ja millä perusteilla muutosta vaaditaan sekä postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa. Valituskirjelmä on valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitettava. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on mainittava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituksen liitteet Valituskirjelmään on liitettävä ympäristökeskuksen päätös, johon muutosta haetaan alkuperäisenä tai jäljennöksenä todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisajankohdasta asiamiehen valtakirja. Asianajajan tai yleisen oikeusavustajan tulee esittää valtakirja ainoastaan, jos valitusviranomainen niin määrää. asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.

14 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään Vaasan hallinto oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 82 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa (701/93) on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä. Vaasan hallinto oikeuden yhteystiedot käyntiosoite postiosoite puhelin , telekopio Korsholmanpuistikko 43, VAASA PL 204, VAASA aukioloaika klo sähköposti LUV01