ASIA Ympäristönsuojelulain 8 luvun mukainen päätös eläinsuojan ympäristölupahakemuksesta.

Transkriptio

1 K A A K K O I S - S U O M E N Y M P Ä R I S T Ö K E S K U S PL 1023, Kauppamiehenkatu KOUVOLA Puhelin Telefax YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 1(11) Nro A1069 Dnro KAS-2006-Y Annettu julkipanon jälkeen ASIA Ympäristönsuojelulain 8 luvun mukainen päätös eläinsuojan ympäristölupahakemuksesta. LUVAN HAKIJA Tilayhtymä Ryösö Kari, Mika ja Maritta. Soskuantie 202, LPR. HAKEMUKSESSA TARKOITETTU TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Ympäristölupahakemus koskee Lappeenrannan kaupungin Partalan kylässä tilalla Perätalo 3:1 toteutettavaa lihasikatalouden toiminnan laajennusta. Tilalla on nykytilanteessa kolme sikalarakennusta, joiden yhteydessä on neljä lietelantasäiliötä. Lisäksi käytössä on etälietelantasäiliö. Laajennus toteutetaan rakentamalla yksi uusi sikalarakennus ja yksi uusi etälietelantasäiliö. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulaki 28 :n 1 momentti Ympäristönsuojeluasetus 1 :n 1 momentin kohta 11 a Ympäristönsuojelunlainsäädännön voimaanpanosta annetun lain 5 :n mukaan lupaa on haettava koko toimintaan, kun toiminnan muuttamiseen tarvitaan ympäristönsuojelulain 28 :n 3 momentin nojalla lupa tai aiemmin myönnetyssä luvassa on määrätty luvan tarkistamisesta määräajassa. Hakemuksen mukainen sikalan laajentaminen katsotaan lain tarkoittamaksi toiminnan olennaiseksi muutokseksi. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Kaakkois-Suomen ympäristökeskus Ympäristönsuojeluasetus 6 :n 1 momentin kohta 10 a ASIAN VIREILLETULO Lupahakemus on jätetty Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle Lupahakemusta on täydennetty , jolloin on ilmoitettu lupaa hakeneen tilayhtymän kokoonpanon muutoksesta.

2 2 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA KAAVOITUSTILANNE Hakemuksen liitteenä on seitsemän maanvuokrasopimusta 58,72 ha alalle, sekä kaksi lannanluovutussopimusta 74,50 ha alalle. Alueella on tekeillä Partalan osayleiskaava, jossa tilakeskus on maa- ja metsätalousvaltaista aluetta ja peltoalueet maisemallisesti merkittävää maisemaaluetta. Tilan päärakennus on kaavassa pientalovaltaista aluetta ja sikalarakennukset maatilojen talouskeskusten alueella. ELÄINSUOJAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN LÄHIYMPÄRISTÖ Laajennettavan eläinsuojan, talouskeskuksen yhteydessä olevan eläinsuojan ja lietesäiliöiden ympäristö on pääasiassa maa- ja metsätalousaluetta. Laajennettava eläinsuoja ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Hakemuksen mukaan lannanlevityspeltoa ei sijaitse pohjavesialueella. Lähin pysyvä vakituinen asunto sijaitsee noin 700 metrin etäisyydellä, kun hakijan talouskeskus jätetään huomioon ottamatta. ELÄINSUOJAN TOIMINTA Tuotanto Nykytilanteessa tilalla on kolme sikalarakennusta, joissa on yhteensä 1600 lihasikapaikkaa. Hakemuksen mukaiseen uuteen sikalarakennukseen tulee paikat 1320 lihasialle. Toiminnan laajennuksen jälkeen eläinsuojissa on yhteensä 2920 lihasikapaikkaa. Vedenhankinta Tila on osakkaana Soskuantien vesiosuuskunnassa. Lisäksi tilalla on oma porakaivo. Lannan käsittely ja varastointi Lannan levitys pelloille Olemassa olevien sikalarakennusten ja rakennettavan sikalarakennuksen lannankäsittelyt toteutetaan lietelantamenetelmällä. Nykytilanteessa tilalla on lietesäiliötilavuutta 2730 m 3, lietekuilutilavuutta 210 m 3, sekä 1260 m 3 etälietelantasäiliö. Uuteen sikalarakennukseen tulee 96 m 3 lietekuilutilavuutta, lisäksi rakennetaan 2000 m 3 etälietelantasäiliö. Hakemuksen mukaan varastointitilavuutta tulee yhteensä 6296 m 3. Lannan levitykseen käytettävissä oleva peltoala on 269,7 ha, josta hakijan omaa peltoa on 68,65 ha, vuokrapeltoa 61,55 ha ja sopimuspeltoa 139,5 ha.

3 3 Polttoaineet ja kemikaalit Tilalla on 4500 litran polttoainesäiliö. Luvan hakijan esittämä arvio parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta Lannanlevityksessä on mahdollista käyttää urakoitsijaa, jolla on letkulevitinvaunu. Tällöin liete voidaan levittää esim. suoraan viljan oraille. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Melu, liikenne ja hajuhaitat Sikaloihin tuodaan porsaita , ja Teuraat lähtevät , ja Näinä ajanjaksoina porsas- tai teuraskuljetuksia on 3 6 kertaa / kk. Rehua kuljetetaan sikaloille n. 3 kertaa / kk. Lietelantaa levitetään lannoitteeksi pelloille viikoilla ja Talouskeskuksesta 3 km päässä sijaitsevia etäsäiliöitä täytetään hiljaisempina aikoina. Lannanluovutussopimuksen tehneet viljelijät ajavat lantaa etäsäiliöistä omille pelloilleen. Hakemuksen mukaan laajennuksen vaikutus ympäristöön ei muutu oleellisesti nykypäivästä, koska tilalla sijaitsee jo nyt 1600 sikapaikkaa. Hajuhaittoja syntyy lähinnä lietteenajon yhteydessä, joten sikapaikkojen lisäys ei oleellisesti lisää hajuhaittojen syntymistä. Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen Kuolleet eläimet toimitetaan hyväksyttyyn käsittelylaitokseen. Sikala kuuluu kunnallisen jätehuollon piiriin. Toiminnassa muodostuvat ongelmajätteet toimitetaan ongelmajätekeräykseen. Muovijätteet toimitetaan kaatopaikalle tai kierrätykseen. Poikkeukselliset tilanteet ja niihin varautuminen Tilalle on suunnitteilla sähkögeneraattorin hankinta. Sikala sijaitsee 12 km:n etäisyydellä Lappeenrannan keskustasta, joten sähkökatkokset tilalla eivät ole olleet pitkäkestoisia. Tilalle on tehty laatukäsikirja vuonna 2003, jolloin on kartoitettu mm. sammutuskaluston riittävyys, sekä muut riskit.

4 4 ASIAN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakemuksesta on kuulutettu Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen ja Lappeenrannan kaupungin ilmoitustauluilla Kuulutus on julkaistu Etelä-Saimaa nimisessä lehdessä Lisäksi ympäristölupahakemuksen vireilletulosta on kirjallisesti ilmoitettu tiedossa olleille asianosaisille. Tarkastukset ja neuvottelut Lausunnot Toiminta-alueen tarkastus ja neuvottelu hakemuksesta pidettiin Lappeenrannan kaupungin ympäristö- ja rakennuslautakunnan lausunto : Vesistöjen ja valtaojien varsille on jätettävä pellon maalajista ja kaltevuusolosuhteista riippuen vähintään metrin levyinen vyöhyke käsittelemättä lietelannalla, jotta estetään ravinteiden pääsy vesistöön. I ja II luokan pohjavesialueilla ei lietelannan levitystä tule sallia. Talousvesikaivojen veden laadun varmistamiseksi on jätettävä metrin suojavyöhyke pellon maalajista ja kaltevuudesta riippuen. Lietteen levitys ja kuljettaminen etäsäiliöön, sekä kauempana sijaitseville levitysalueille ei saa aiheuttaa kohtuutonta haittaa lähiympäristön asukkaille. Muutoin ympäristö- ja rakennuslautakunta ei näe estettä ympäristöluvan myöntämiseen tilayhtymä Ryösölle sikalan laajentamiseksi 1600 lihasian sikalasta 2920 lihasian sikalaksi. Muistutukset Lappeenrannan kaupunginhallituksen lausunto : Kaupunginhallitus antaa ympäristö- ja rakennuslautakunnan lausunnon Kaakkois- Suomen ympäristökeskukselle Tilayhtymä Ryösön ympäristölupahakemuksen johdosta ja toteaa, ettei kaupunginhallituksella ole hakemuksen johdosta muuta lausuttavaa. Hakemuksesta ei määräajassa jätetty muistutuksia.

5 Hakijan kuuleminen ja vastine 5 Hakija ei ole jättänyt vastinetta lausuntoihin. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Lupamääräykset Kaakkois-Suomen ympäristökeskus myöntää Tilayhtymä Ryösön eläinsuojatoiminnalle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan. Lupapäätös koskee jo toiminnassa olevaa eläinsuojatoimintaa sekä toiminnan laajentamista. Lupa myönnetään hakemuksen mukaisesti seuraavin lupamääräyksin: 1. Olemassa oleviin sikalarakennuksiin ja rakennettavaan sikalarakennukseen saa yhteensä sijoittaa enintään 2920 sikaa. 2. Eläinten pito, rehujen kuljetus ja varastointi sekä lannan käsittely, varastointi ja kuljetus on hoidettava ja järjestettävä siten, ettei toiminnoista aiheudu kohtuuttomia hajuhaittoja tai pölyhaittoja eikä haitallisia vaikutuksia pinta- tai pohjavesille tai haittoja vahinkoeläimistä. 3. Lietelantasäiliöiden ja lietekuilujen yhteenlasketun varastointitilavuuden tulee luvan mukaisilla eläinmäärillä olla yhteensä vähintään 5840 m 3. Siihen saakka kunnes päätöksen sallima tuotantokapasiteetti on kokonaan käytössä, voi varastointitilavuus olla pienempi, kuitenkin suurimman olemassa olevan tuotantokapasiteetin mukaisesti 2 m 3 / eläinpaikka. Ilman kiinteää katetta oleviin lietesäilöihin on lietetilavuuden lisäksi varattava vähintään 300 mm säiliökorkeutta sadevesiä varten. 4. Lietelanta on varastoitava vesitiiviissä lietelantasäiliöissä. Lietelantasäiliöt on tyhjennettävä vuosittain. Tyhjennysten yhteydessä niiden kunto on tarkastettava, ja havaitut puutteet korjattava viivytyksettä. Lannan kuormaus tulee tehdä tiivispohjaisella alustalla. Lietelantasäiliöt on varustettava riittävän tiheällä ja vähintään 1,5 m korkealla suojaaidalla. Uusi lietelantasäiliö tulee perustaa kantavalle routimattomalle pohjalle. Lietelantasäiliön pohjalaatta ja seinät on rakennettava teräsbetonirakenteisina tai muulla erikseen hyväksyttävällä tavalla. Rakenteissa käytetyn betonin tulee olla vähintään lujuusluokaltaan K 30 (MN/m2) ja rakenneluokaltaan 2 sekä säänkestävää ja vesitiivistä. Saumojen vesitiiveydestä on varmistuttava. Pohjarakenne on toteutettava siten, että mahdolliset lietesäiliön vuodot valuvat salaojakaivoon tai erilliseen havaintoputkeen. Mikäli uuden lietelantasäiliön rakenne toteutetaan muulla tavalla kuin teräsbetonista, tulee rakenneratkaisu hyväksyttää Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksella.

6 Uuden lietelantasäiliön rakentamisen aloittamisesta on ilmoitettava Kaakkois- Suomen ympäristökeskukselle 2 viikkoa ennen rakentamisen aloittamista Lannan levitykseen tulee olla peltoa luvan mukaisella eläinmäärällä vähintään 265,5 ha ympäristöministeriön ( ) kotieläintalouden ympäristönsuojelusta antaman ohjeen mukaisesti. 6. Lannanlevityksessä tulee noudattaa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) määräyksiä. 7. Lannan siirto- ja kuljetuskaluston on oltava sellaista, ettei täyttöjen tai tyhjennysten ja lannan kuljetusten aikana lantaa pääse ympäristöön. Lannan levitys on tehtävä asianmukaisella kalustolla välttäen haittojen aiheuttamista levityksen aikana. Vesistöjen varsille on jätettävä vähintään 5 metriä leveät suoja-alueet ja valtaojan varsille vähintään 1 metriä levyinen suoja-alue, joille ei lantaa levitetä. Talousvesikaivojen ympärille on jätettävä olosuhteista riippuen m levyinen suoja-alue, jonne lantaa ei levitetä. Lietelannan levitystä I ja II luokan pohjavesialueella sijaitseville pelloille ei tule tehdä. 8. Toiminnanharjoittajan on tiedotettava lannan vastaanottosopimuksen tehneille ja uusia sopimuksia tekeville, että lantaa vastaanottavien tilojen tulee levittää lantaa määräysten 6. ja 7. mukaisesti. 9. Toiminnanharjoittajan on seurattava sikaloiden toimintaan, lannan käsittelyyn ja levittämiseen liittyvien tekniikkojen kehittymistä. Uutta käyttökelpoista tekniikkaa on otettava soveltuvin osin käyttöön, mikäli se vähentää ympäristön pilaantumisen vaaraa ja on kohtuullisin kustannuksin toteutettavissa. 10. Uusi eläinsuoja on rakennettava siten, että sairaat eläimet voidaan eristää mahdollisten tautitapausten yhteydessä siten että, kosketus muihin eläimiin tai niiden rehuihin tai juoma-astioihin on estetty. Kuolleet eläimet, jotka ovat jätettä, on hävitettävä pääsääntöisesti eläinjätteen käsittelylaitoksessa. Eläinsuojaan on eläinjätettä varten suunniteltava ja rakennettava asianmukainen jäähdytysjärjestelmällä varustettu välivarastointitila, josta eläinjäte kuljetetaan hävitettäväksi. Välivarastointi ja käsittely on järjestettävä ja toteutettava siten ettei siitä aiheudu vaaraa ihmisten eikä eläinten terveydelle. Varastossa on oltava asianmukaiset tilat ja välineet eläinjätteen varastointia ja käsittelyä varten. 11. Nestemäiset ongelmajätteet, samoin kuin voiteluaineet, koneiden öljyt, polttoaineet ja kemikaalit on varastoitava tiiviillä alustalla siten, ettei niistä aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle. Aineiden pääsy maaperään, pohja- tai pintavesiin ja viemäriin taikka lietteeseen on estettävä. Muovijätteet on toimitettava hyödynnettäväksi, jos paikkakunnalla järjestetään ko.

7 . 7 jätteiden keräyksiä. Yhdyskuntajätteet ja muu tavanmukainen jäte on lajiteltava ja toimitettava hyötykäyttöön tai järjestettyyn jätteenkuljetukseen. Ongelmajätteet kuten loisteputket, paristot, akut, jäteöljyt ja lääkkeet on toimitettava ongelmajätteiden vastaanottopaikkaan vähintään vuosittain. 12. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa laitoksen toiminnasta. Yhteenveto kirjanpidosta tulee toimittaa Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle ja Lappeenrannan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle vuosittain maaliskuun loppuun mennessä. Vuosiyhteenvedon tulee sisältää ainakin seuraavat asiat: tiedot eläinmääristä tiedot lannan levitykseen käytettävissä olevasta peltoalasta tiedot lannan vastaanottosopimuksista, jos niissä tapahtunut muutoksia edellisvuodesta tiedot toteutuneista lantamääristä tiedot kuolleitten eläinten määristä, toimituspaikoista ja käsittelytavoista. tiedot laitoksen toiminnassa havaituista häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista 13. Eläinsuojan toiminnassa on etukäteen suunniteltava ja varauduttava tarpeellisiin toimenpiteisiin erilaisten poikkeuksellisten onnettomuus- ja häiriötilanteiden johdosta. Häiriötilanteista, jotka saattavat aiheuttaa merkittävää haittaa, on ilmoitettava välittömästi Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle ja Lappeenrannan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 14. Eläinsuojatoiminnasta ja kiinteistöillä tapahtuvasta liikenteestä aiheutuva melu ei saa ylittää lähimmissä häiriintyvissä kohteissa päivällä (kello 7-22) ekvivalenttimelutasoa 55 db (LAeq) eikä yöllä (kello 22-7) ekvivalenttimelutasoa 50 db (LAeq). 15. Toiminnan muuttamisesta, keskeyttämisestä tai lopettamisesta on ilmoitettava Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle ja Lappeenrannan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 16. Uuden eläinsuojan valmistuttua ja ennen sen käyttöönottoa on paikalla pidettävä käyttöönottotarkastus. Tarkastuksen ajankohdasta tulee ilmoittaa Lappeenrannan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle hyvissä ajoin ennen sen toteuttamista. RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet ja luvan myöntämisen edellytykset Ympäristökeskus on ratkaisussaan ottanut huomioon ympäristönsuojelulain ja jätelain tavoitteet ja yleiset periaatteet. Ympäristönsuojelulain lisäksi luparatkaisussa keskeiset sovellettavat säädökset ja ohjeet ovat olleet valtioneuvoston asetus

8 8 maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta 931/2000, sekä ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta Ympäristökeskus on katsonut, että YsL:n 42 :ssä säädetyt edellytykset luvan myöntämiselle ovat olemassa, kun otetaan huomioon useat lupamääräykset, joilla ympäristöhaittoja ja niiden riskejä on vähennetty. Lupamääräysten perustelut Eläinten enimmäismäärä on määrätty hakijan esittämän hakemuksen mukaiseksi, jota vastaavaksi eläinsuojan muut rakenteet ja muu toiminta on mitoitettu. (Määräys 1.) Ympäristönsuojelulain 42 :n mukaan toiminnasta ei saa aiheutua terveyshaittaa eikä eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta pysyväistä rasitusta, kuten hajun, kaasujen, melun tai pölyn muodossa. Lupamääräys on annettu tällaisten haitallisten seurausten torjumiseksi. (Määräys 2.) Lietelannan varastotilavuudet on määrätty maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) mukaisesti. (Määräys 3.) Jätevedet (käsittäen tässä mm. lietelannan ja lantaiset pesuvedet) on johdettava ja käsiteltävä siten, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa tai ympäristön pilaantumista. Ympäristönsuojelulain 7 :n mukaan maahan ei saa jättää tai päästää jätettä eikä muutakaan ainetta siten, että seurauksena on sellainen maaperän laadun huononeminen, josta voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle, viihtyisyyden melkoista vähentymistä tai muu niihin verrattava yleisen tai yksityisen edun loukkaus. Ympäristönsuojelulain 8 :n mukaan ainetta ei saa panna tai johtaa sellaiseen paikkaan tai käsitellä siten, että pohjavesi voi käydä terveydelle vaaralliseksi tai sen laatu muutoin olennaisesti huonontua taikka toisen kiinteistöllä oleva pohjavesi voi käydä kelpaamattomaksi tarkoitukseen, johon sitä voitaisiin käyttää. (Määräys 4.) Lannan levitykseen käytettävissä oleva vähimmäispeltoala on määritetty ympäristöministeriön kotieläintalouden ympäristönsuojelusta annetun ohjeen mukaisesti. (Määräys 5.) Lupamääräyksessä on muistutettu toiminnanharjoittajaa siitä, että maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn estämistä koskeva valtioneuvoston asetusta (931/2000) on noudatettava ellei lupamääräyksissä ole asetettu ankarampia vaatimuksia. Mikäli asetusta tullaan muuttamaan luvan voimassaoloaikana, uuden asetuksen määräyksiä on noudatettava. (Määräys 6.) Määräykset ovat tarpeen pintavesien- ja pohjavesien suojelemiseksi. Ympäristönsuojelulain 8 kieltää pohjaveden pilaamisen. (Määräys 7.)

9 9 Lantaa vastaanottavien muiden viljelijöiden tulee olla tietoisia lupamääräyksistä. Tällä pyritään varmistamaan se, että myös lannan vastaanottosopimuksen tehneet käsittelevät ja levittävät lantaa ympäristön kannalta parhaalla mahdollisella tavalla. (Määräys 8.) Ympäristönsuojelulain mukaan ( 4 ja 43 ) luvanvaraisessa toiminnassa on periaatteena, että käytetään parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Vaikka ympäristölupa ei suoraan koske lannan käsittelyn ja varastoinnin lisäksi sen levitystä pelloille, voidaan eläinsuojan toiminnalta edellyttää kuitenkin sellaisia parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaisia tekniikoita, jotka tähtäävät lietelannan levitysvaiheessa syntyvien haittojen vähentämiseen. Tällaisia tekniikoita osaltaan ovat mm. erilaiset lietteen käsittelyt kuten ilmastus sekä mädätys ja muut biologiset käsittelyt, joilla vähennetään lietteen levityksessä syntyviä ammoniakki- ja hajuainepäästöjä. Sikäli, kun parhaan tekniikan käyttöönotosta annetaan yksityiskohtaisempia määräyksiä, ne annetaan ensisijaisesti lupaehtojen tarkistamisvaiheessa uutta päätöstä tehtäessä. Tällöin voi tulla esille mm. kysymys lietteen mädättämisestä ja hajukaasujen käsittelemisestä, jos tekniikoita voidaan tuolloin pitää käyttökelpoisina. Mädätyksessä on lisäksi mahdollista saada osa lietteen sisältämästä energiasta talteen polttokelpoisena kaasuna, mikä täyttää osaltaan energian tehokkaan käytön vaatimuksen, jota ympäristönsuojelulain 43 :ssä edellytetään. (Määräys 9.) Jätelain 6 :n mukaan jätteestä tai jätehuollosta ei saa aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätettä ei saa hylätä tai käsitellä hallitsemattomasti. Eläinjätteen käsittelystä säädetään Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1774/2002) eli ns. sivutuoteasetuksessa. (Määräys 10.) Määräyksellä varmistetaan, että kemikaalien, jätteiden ja polttonesteiden varastointi ja käsittely hoidetaan asianmukaisesti, eikä näistä aiheudu maaperän, tai pinta- tai pohjavesien pilaantumisen vaaraa. Jätelain 6 :n mukaan jäte on hyödynnettävä, jos se on teknisesti mahdollista ja siitä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia verrattuna muulla tavoin järjestettyyn jätehuoltoon. (Määräys 11.) Raportointia ja kirjanpitoa koskeva määräys on tarpeen valvonnan ja tarkkailun toteuttamiseksi. (Määräys 12.) Häiriötilanteista tiedottaminen on tarpeen päästöjen valvonnan toteuttamiseksi. (Määräys 13.) Melutason raja-arvot perustuvat valtioneuvoston päätökseen melutason ohjearvoista 993/1992. (Määräys 14.) Toiminnan olennainen muuttaminen edellyttää luvan tarkistamista. Toiminnan lopettaminen tilalla edellyttää mm. sitä, että toimintaan liittyneet ympäristöriskit ja varastoidut jätteet poistetaan. (Määräys 15.)

10 Tarkastus on tarpeen, jotta voidaan todeta, että eläinsuojan rakenteet ovat hakemuksen ja tämän päätöksen mukaisia ja, että rakenteet täyttävät asianomaiset maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja -ohjeet, MMM-RMO C 4. (Määräys 16.) 10 LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä lupa on voimassa toistaiseksi. Tuotannon olennainen muuttaminen edellyttää uutta ympäristölupaa. Luvan haltijan on tehtävä hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi viimeistään Lupahakemuksessa hakijan on esitettävä asiantuntijaselvitys siitä, miten ympäristönsuojelulain 4 :n mukaista parasta käyttökelpoista tekniikkaa on sovellettu ja voidaan soveltaa eläinsuojassa sen ympäristöhaittojen edelleen vähentämiseksi. Erityisesti asiassa on otettava huomioon lannan käsittelyyn liittyvä tekniikka. (YSL 28, 55 ) Asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YsL 56 ) SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki ja -asetus (86/2000 ja 169/2000) Jätelaki- ja asetus (1072/1993 ja 1390/1993) Laki eräistä naapuruussuhteista (90/2000) Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992) Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1237/2003) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Päätöksestä peritään suoritemaksua ympäristöministeriön asetuksen (1237/2003) ja sen liitteenä olevan maksutaulukon mukaisesti. Taulukon mukainen maksu kyseisen kokoluokan eläinsuojan ympäristöluvasta on 1800.

11 11 LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Kaakkois-Suomen ympäristökeskus tiedottaa tästä päätöksestä ympäristönsuojelulain 54 :n mukaisesti. Tieto päätöksestä julkaistaan Lappeenrannan kaupungin ilmoitustaululla. Lisäksi tieto päätöksestä julkaistaan Etelä-Saimaa - nimisessä lehdessä. JAKELU Päätös Jäljennös päätöksestä Hakija, saantitodistuksella Lappeenrannan kaupunginhallitus Lappeenrannan kaupungin ympäristö ja rakennuslautakunta Suomen ympäristökeskus Kaakkois-Suomen TE-keskus, maaseutuosasto Etelä-Suomen lääninhallitus Tieto päätöksen antamisesta Eläinsuojakiinteistön naapurit, joille on lähetetty tieto lupahakemuksen vireille tulosta. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Valitusoikeus on: 1) sillä, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea; 2) rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät; 3) toiminnan sijaintikunnalla ja muulla kunnalla, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät; 4) alueellisella ympäristökeskuksella sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella; 5) muulla asiassa yleistä etua valvovalla viranomaisella. (YsL 96 ja 97 ) Valitusosoitus on liitteenä. (LUV 01)

12 Luvat ja valvonta -osaston päällikkö, apulaisjohtaja Esa Kleemola 12 Agrologi Riitta Nurmilaukas