Kunnanhallitus Kunnanhallitus Kunnanhallitus Organisaatiouudistuksen valmistelu 108/01.

Transkriptio

1 Kunnanhallitus Kunnanhallitus Kunnanhallitus Organisaatiouudistuksen valmistelu 108/01.011/2016 Kunnanhallitus 117 Uuden kuntalain mukaan kunnassa on oltava valtuuston lisäksi kunnan hal li tus ja tarkastuslautakunta. Valtuusto voi lisäksi asettaa kunnan hal li tuk sen alaisina toimivia lautakuntia tai niiden sijasta va lio kuntia hoitamaan pysyväisluonteisia tehtäviä, johtokuntia lii ke lai tok sen tai tehtävän hoitamista varten ja jaostoja kunnanhallitukseen, lau takun taan, valiokuntaan ja johtokuntaan. Kunnanhallitus ja val tuus ton pää tök sen nojalla muukin toimielin voi asettaa toimikunnan mää rä tyn tehtävän hoitamista varten. Kuntalaissa toimielimellä tarkoitetaan monijäsenistä kunnan vi ranomais ta. Kunnan virallisten toimielinten lisäksi kunnassa voi olla vapaa muo toi sia apu- ja valmisteluelimiä, joilla ei ole muodollista toi mieli men asemaa. Tällaisia ovat esim. johtoryhmä ja erilaiset työ ryhmät. Työryhmälle ei esim. voida siirtää toimivaltaa tehdä kuntalaisia kos ke via päätöksiä eikä ylipäänsä oikeutta tehdä muu tok sen ha kukel poi sia hallintopäätöksiä. Myöskään valtuustoryhmät eivät ole kunnan toimielimiä. Kunnassa on oltava myös kuntalain :ssä tarkoitetut nuo ri soval tuus to, vanhusneuvosto ja vammaisneuvosta, joita kutsutaan vaikut ta mis toi mi eli mik si. Nekään eivät ole lain tarkoittamia kunnan vi ralli sia toimielimiä, eikä niille voida siirtää toimivaltaa tehdä hal lin to päätök siä. Niiden tehtävänä on tuoda edustamansa ryhmän nä ke myk set kunnan toimintaan ja päätöksentekoon lausunnoilla ja aloit teil la. Lautakunnat vastaavat tehtäväalueensa mukaisesta pää tök sen teosta ja asioiden valmistelusta kunnanhallitukselle. Lautakuntia or ga nisoi daan tällä hetkellä kahdella tavalla: joko hallinnonaloittain tai elämän kaa ri ajat te lun mukaisesti. Perinteisesti kunnat ovat perustaneet lau ta kun nan hallinnonalan tehtävien hoitoa varten. Tehtäväalueina voi vat olla esim. koulutus-, sosiaali- ja terveyspalvelut, yh dys kun tasuun nit te lu ja ympäristö sekä vapaa-ajan palvelut. Elämänkaariajattelussa palvelutoiminnan johtaminen ja asiakastyö on organisoitu väestöryhmän tarvitsemien palvelujen mukaisesti. Mal lil la tavoitellaan asiakaslähtöisempiä palveluja, kun saman väestö ryh män palvelut kootaan yhdeksi kokonaisuudeksi. Lau ta kun ta orga ni saa tio voidaan rakentaa esim. lasten, nuorten ja lapsiperheiden

2 asiois ta, työssäkäyvien asioista ja ikääntyvien asioista vastaaviksi lau ta kun nik si. Lautakunnat eivät tarkastuslautakuntaa ja vaalilain edellyttämiä lauta kun tia lukuun ottamatta ole pakollisia toimielimiä. Niiden tar peel lisuu den harkitsee valtuusto päättäessään kunnan organisaatiosta. Toi mi eli miä valittaessa on otettava huomioon tasa-arvolain sään nökset. Uuden kuntalain mukaan kunnan toimintaa tulee tarkastella koko kun ta kon ser nin näkökulmasta, jolloin kunnan oman organisaation ja lii ke lai tos ten lisäksi kuntastrategian tavoitteet sitovat myös ty tär yh teisö jä ja tavoitteiden tulee näkyä myös kuntien yhteistoiminnassa ja osak kuus yh tei söis sä, yhteisöjen tavoitteen asettelussa sekä eri laisten so pi mus eh to jen ja avustusehtojen sisällössä. Valtuuston kes keinen oh jaus vä li ne koko kuntakonsernin toiminnassa on kun ta stra tegia. Keskeiseen asemaan uudessa kuntalaissa nousee omistajaohjaus, jo ka tarkoittaa toi men pi tei tä, joilla kunta omistajana tai jäsenenä myö tä vai kut taa yh tiön tai muun yhteisön hallintoon ja toimintaan. Toi men pi teet voivat liit tyä ainakin perustamissopimuksiin, yh tiö jär jestys mää räyk siin, mui hin sopimuksiin, henkilövalintoihin, ohjeiden anta mi seen kuntaa ja eri yhteisöissä edustaville henkilöille sekä muuhun kunnan mää räys val lan käyttöön. Valtuusto linjaa kuntastrategiassa kunnan omis ta ja po li tii kan. Siinä mää ri tel lään millaista omaisuutta kunta hankkii ja mis sä tehtävissä ja hankkeissa kunta on mukana omistajana ja si joit ta ja na. Omis ta ja poli tiik ka määrittelee myös omistuksen tar koi tuk sen ja tavoitteen. Konser ni yh tiöil lä on aina jokin kunnan toimintaan liit ty vä strateginen tavoi te, ja se toteuttaa kunnan kokonaisedun mu kai ses ti tu lok sel li ses ti näitä omistajan tavoitteita. Kunnan toimielimiä ja kunnan johtamista ja kunnanhallitusta kos kevat uuden kuntalain 6 ja 7 luvun pykälät tulevat voimaan seuraavan val tuus to kau den alusta eli lukien. Uuden kuntalain lisäksi organisaatioon tulee vaikuttamaan mer kit täväs ti myös vireillä oleva sote-uudistus. Nakkilan kunnassa pe rus turva lau ta kun nan alaiset menot ovat vuoden 2016 talousarviossa 19,3 milj. euroa kun talousarvion kokonaismenot ovat 34,6 milj. euroa. Kun nan henkilöstön kokonaismäärä oli 304 henkilöä (sisäl täen vakinaiset, sijaiset, määräaikaiset ja työllistetyt). Tästä pe rustur va toi men osuus oli 101 henkilöä. Sen lisäksi, että pe rus tur va toi men toimiala poistuu kun ta or ga ni saatios ta, muutoksen merkitys on suuri myös kun nan sisäisessä talous-

3 ja henkilöstöhallinnossa. Seuraavien vuo sien aikana henkilöstön eläköi ty mi nen on myös merkittävä tekijä, jo ka tulee huomioida or ga nisaa tio ta kehitettäessä ja or ga ni saa tio muu tok sis sa. Nakkilan kunnan nykyinen organisaatio on toteutettu toi mi ala pe rustei ses ti siten, että toimialoina ovat perusturvatoimi josta vastaa perus tur va lau ta kun ta, sivistystoimi josta vastaa sivistyslautakunta ja tek ni nen toimi josta vastaa tekninen lautakunta. Sisäinen or ga ni saatio on jaettu osastoihin, joita ovat hallinto- ja talousosasto, so si aa liosas to, sivistysosasto ja rakennusosasto. Osastojen toiminnasta vas taa vat osastopäälliköt. Toimialaperusteinen ja tällä hetkellä voimas sa oleva hallinto-organisaatio on esitetty liitteessä. Kunnanjohtajan ehdotus: Kunnanhallitus päättä asettaa toimikunnan, jonka tehtävänä on selvit tää uusi organisaatiomalli ottaen huomioon uu si kuntalaki, tuleva so te-uu dis tus ja henkilöstön eläköityminen. Kunnanhallitus asettaa toimikunnan ja nimeää sen puheenjohtajan teh tä vää varten. Toimielinorganisaatiosta toimikunta tekee ehdotuksen vuoden 2016 lop puun mennessä. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. Kunnanhallitus nimesi toimikunnan puheenjohtajaksi Keijo Mäkilän ja muiksi jäseniksi Erik Sallisen, Sini Mylykosken, Marko Niemisen ja Sa tu Lankisen. Viranhaltijoina toimikuntaan kuuluvat kunnanjohtaja Ka le vi Viren ja hallintojohtaja Matti Sjögren. Täytäntöönpano: ote: toimikunnan jäsenet, lautakunnat, henkilöstötoimikunta Lisätietoja antaa: Hallintojohtaja Matti Sjögren puh Kunnanhallitus Organisaatiotoimikunta on kokoontunut sekä ja keskus tel lut eri vaihtoehdoista. Esityslistan liitteenä on tiedostot organisaatiotoimikunnan tehtäviin

4 liit ty vis tä kysymyksistä, uudistuksen aikataulu ja kaaviokuva uuden kun ta lain ja sote-uudistuksen aiheuttamista muutoksista ny ky or ga nisaa ti oon. Kunnanjohtajan ehdotus: Kunnanhallitus käy evästyskeskustelun ja linjaa or ga ni saa tio toi mikun nan jatkotyöskentelyä. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. Kunnanhallitus Organisaatiotoimikunta on kokouksessaan saanut työnsä päätöksen ja jättää kunnanhallitukselle loppuraporttinsa seu raavas ti: Organisaatiotoimikunta on valmistellut ehdotustaan kokouksissaan 25.5., 20.6.,16.9. ja Toimikunta on järjestänyt asiasta val tuus ton iltakoulut ja Lähtökohtana organisaatiotoimikunnan ehdotukselle on ollut uuden kun ta lain kunnan toimielimiä koskevat säännökset, jotka tulevat sovel let ta vik si lukien uuden vaalikauden alkaessa. Uutta orga ni saa tio mal lia sovellettaisiin ko. päivämäärästä lukien. Lisäksi kunnan tulee ilmoittaa oikeusministeriölle mennessä val tuuston jäsenmäärä kuntavaalin toimittamista varten. Toi se na nä kö koh tana toimikunnan työssä on ollut pohdinta tulevan sote -rat kai sun merkityksestä kunnan toimintaan ja toimialaan, toiminnan si säi seen organisointiin ja virkajärjestelyihin. Toimikunnan näkemys on, et tä tulevat virkajärjestelyt olisivat sellaisia, jotka mah dol lis tai si vat luot tamus hen ki löil le mahdollisimman avoimet vaihtoehdot poh dit taes sa sote-ratkaisun jälkeen syntyvän uuden kunnan joh ta mis jär jes tel mää. Toimikunta on päätynyt esittämään ehdotuksessaan ns. va lio kun tamal lia, jossa valiokunnat hoitavat nykyisten lautakuntien tehtäviä hallin non aloit tain. Toimikunta ei ehdota ns. elämänkaarimallin käyt töönot toa voimaan tulevan uuden kuntalain 31 :n mukaan valtuusto voi päättää, että kunnanhallitukseen ja lautakuntaan voidaan valita vain valtuutettuja ja varavaltuutettuja, jolloin lautakuntaa voidaan kutsua valiokunnaksi (va lio kun ta mal li) ja, että kunnanhallituksen jä se niä valitaan lau ta kun tien tai valiokuntien puheenjohtajaksi (pu heen joh taja mal li). Jaoston jä se ne nä voi olla myös toimielimen va ra jä sen. Valtuus to voi päättä, et tä jaoston jäseneksi ei kuitenkaan pu heen joh ta-

5 jak si, voidaan valita mui ta kin kuin toimielimen jäseniä ja va ra jä se niä. Toimielinten jä se nil le valitaan henkilökohtaiset va ra jä se net, joi hin sovelletaan, mitä var si nai sis ta jäsenistä säädetään. Nais ten ja miesten välisestä ta sa-ar vos ta toimielimen jäseniä va lit taes sa säädetään erikseen. Kuntalaissa ei valtuustoa lukuun ottamatta ole säännöksiä toi mi elinten jäsenmääristä. Valtuusto voi vapaasti päättää toimielimen koosta. Yleensä jäseniä valitaan pariton määrä, jotta äänet eivät täy des sä kokoonpanossa äänestettäessä mene tasan. Valiokuntamallissa toimielinten jäsenet ovat valtuutettuja tai va ra valtuu tet tu ja. Jos vaaleilla valituille valtuutetuille ja varavaltuutetuille anne taan vastuuta myös kunnan muissa toimielimissä, tavoitteena on po liit ti sen vastuun lisääminen. Säännöksen mukaan valtuusto voi päät tää, että kunnanhallitukseen ja lautakuntaan voidaan valita vain val tuu tet tu ja ja varavaltuutettuja. Valtuusto päättää harkintansa mukaan niistä toimielimistä, joiden kokoonpanoon tällainen vaatimus ase te taan. Tällöin lautakuntaa voidaan kutsua valiokunnaksi. Va liokun ta ymmärretään yleisesti toimielimeksi, jonka jäsenet on valittu aset ta jan keskuudesta (vrt. eduskunnan valiokunnat). Valiokunta nimi tys voi koskea vain lautakuntaa. Kunnanhallitusta ei voida kutsua va lio kun nak si, vaikka siihenkin voidaan valita valtuuston päätöksellä vain valtuutettuja ja varavaltuutettuja. Laissa ei säädetä, miten kokoonpanoa koskeva vaatimus asetetaan. Jos valiokuntamallille halutaan ehdoton sitovuus, sen käyttöönotosta on nimenomaisesti päätettävä tai määrättävä hallintosäännössä. Tällöin se sitoo myös valtuustoa itseään sen valitessa toimielintä. Mal li voi daan käytännössä toteuttaa myös niin, että ko kon pa no vaa ti mus ote taan il man eri päätöksiä valinnassa huomioon. Tällöin ky sy mys on po liit ti ses ta sopimuksesta eikä siitä poikkeamista voida kat soa lainvas tai sek si. Myös asianomaista toimielintä koskevat vaa li kel poisuus vaa ti muk set (kunnanhallitus 73, lautakunnat 74 ) on luon nolli ses ti otet ta va huomioon. Kunnanhallitukseen tai lau ta kun taan ei voi da va li ta valtuutettua tai varavaltuutettua, joka ei ole toi mi eli meen vaa li kel poi nen. Tasa-arvolain kiintiösäädös koskee myös va lio kuntaa. Kunnallishallinnossa ei sovelleta ns. toisen asteen jääviä. Henkilö voi käsitellä samaa asiaa ensin lautakunnassa sekä edelleen kun nanhal li tuk ses sa ja valtuustossa. Näin ollen valtuutettujen va lit se mi nen kunnanhallitukseen ja lautakuntaan ei vaikeuta päätöksentekoa. Esteel li syyt tä on arvioitava luonnollisesti eri tavalla, jos asia koskee valtuu tet tua henkilökohtaisesti tai jos on olemassa muu es teel li syys perus te. Organisaatiotoimikunnan ehdotus perustuu myös ns. pu heen joh ta ja-

6 mal lin soveltamiseen. Kuntalaissa säädetään puheenjohtajamallista, jos sa valtuusto voi päättää, että kunnanhallituksen jäseniä valitaan lau ta kun nan ja valiokunnan puheenjohtajiksi. Puheenjohtajamalli koros taa kunnanhallituksen jäsenten poliittista vastuuta ja asemaa päätök sen teos sa. Mallin myötä luottamushenkilöjohtamisen merkitys kun nan kokonaisohjauksessa korostuu. Demokratian näkökulmasta pu heen joh ta ja mal li on perusteltua siinä mielessä, että päätöksenteko kun nas sa keskittyy vaaleissa valituille valtuutetuille. Pää tök senteos ta vastaavat vain vaaleilla valitut luottamushenkilöt. Pu heen johta ja mal li on perusteltu talouden ohjauksen kannalta. Malli pa ran taa tie don kul kua kunnanhallituksen ja lautakuntien välillä ja sitouttaa lauta kun tia budjettiprosessissa. Puheenjohtajamallin voidaan näh dä lisää vän kunnan kokonaisuuden hahmottamista ja parantavan stra tegian mukaista tavoitteiden asettamista. Toisaalta pu heen joh ta ja mal li edellyttää luottamushenkilöiltä sitoutumista nykyistä suu rem paan ajankäyttöön luottamustehtäviä hoidettaessa. Tämä edellyttää palkkio sään nön tarkistamista ja ansiomenetyskorvausten saat ta mis ta ajantasaisiksi. Toiminnan ohjaukseen kuuluvan kuntastrategian valmistelua on aloitet tu. Kuntastrategiasta säädetään kuntalain 37 :ssä. Kun ta stra tegian tulee perustua arvioon kunnan nykytilanteesta sekä tulevista toimin ta ym pä ris tön muutoksista ja niiden vaikutuksista kunnan teh tävien toteuttamiseen. Kuntastrategian valmistelu on aloitettu ryh ty mällä selvittämään kunnan nykytilannetta kuntalain mukaisesti. Keskeisenä kunnan toiminnan ohjausvälineenä toimii myös hal lin tosään tö. Uudessa kuntalaissa säädetään, että kaikki johtosäännöllä mää rät tä vät asiat kootaan yhteen johtosääntöön eli hal lin to sään töön, jolloin ei muita johtosääntöjä tarvita. Hallintosääntöön otetaan määräyk set, jotka aiemmin löytyivät esim. toimielinten joh to sään nöis tä, valtuuston työjärjestyksestä, taloussäännöstä ja tar kas tus sään nös tä. Hallintosäännön ohella kunnan toiminnan keskeiset oh jaus vä li neet ovat strategia, talousarvio ja taloussuunnitelma. Tar koi tuk se na on tuoda uusi kuntalain mukainen hallintosääntö valtuuston kä sit te lyyn sen jälkeen kun valtuusto on päättänyt uudesta toi mi elin or ga ni saatios ta siten, että uusi hallintosääntö on sovellettavissa lukien. Liitteenä on organisaatiotoimikunnan ehdotus kunnan toi mi elin or gani saa tiok si lukien. Kunnanjohtajan ehdotus: Kunnanhallitus päättää ehdottaa valtuustolle, että se hyväksyy kunnan toimielinorganisaation lukien liitteenä olevan or ga nisaa tio toi mi kun nan ehdotuksen mukaisena. Uuden kuntalain mu kainen hallintosääntö valmistellaan uuden toimielinorganisaation mu kaise na ja se tulee voimaan myös lukien.

7 Kunnanhallitus ehdottaa valtuustolle organisaatiotoimikunnan esi tyksen mukaisesti, että Nakkilan valtuuston valtuutettujen lukumäärä lukien on 29, joka ilmoitetaan oikeusministeriölle vuoden 2016 loppuun mennessä. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. Kunnanhallitus tarkensi organisaatiotoimikunnan ehdotusta siten, että tarkastuslautakuntaan, kunnanhallitukseen, sivistysvaliokuntaan, tek ni seen valiokuntaan ja perusturvavaliokuntaan valitut jäsenet ovat valtuutettuja ja varavaltuutettuja. Täytäntöönpano: ehdotus valtuustolle Lisätietoja antaa: Organisaatiotoimikunnan puheenjohtaja Keijo Mäkilä puh Kunnanjohtaja Kalevi Viren, puh