Talousarvion 2017 ja taloussuunnitelman lähtökohdat / Talousarvioehdotus tekninen lautakunta / investointi-osa

Transkriptio

1 Kaupunginhallitus Tekninen lautakunta Tekninen lautakunta Tekninen lautakunta Talousarvion 2017 ja taloussuunnitelman lähtökohdat / Talousarvioehdotus tekninen lautakunta / investointi-osa 388/ /2016, 366/ /2016, 718/ /2010, 496/ /2016 Kh Valmistelija: Talousjohtaja Tuula Kuisti, puh , Yleisen heikon talouskehityksen, valtionosuusleikkausten ja kas vavien menopaineiden sekä investointitarpeiden vuoksi talousarvion laa din ta vuodelle 2017 ja suunnitelmavuosille on edelleen haas teellis ta. Oman haasteensa toiminnan ja talouden suunnitteluun pidemmällä ai ka vä lil lä tuo sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuun siir tymi nen kunnilta ja kuntayhtymiltä maakunnille alkaen. Tu leva sote-uudistus vaikuttaa monella tapaa merkittävästi kuntien joh tami seen, hallintoon, palvelutoimintaan, kiinteistöomaisuuteen ja sen käyt töön sekä yleensä rahoitukseen verotulojen ja val tion osuuk sien muu tos ten kautta. Muutoksen vaikutukset tulee en na koi da kau pungin toiminnassa jo ennen uudistuksen voimaantuloa. Sote-uudistuksen lainsäädäntötyö ja muut kuntien rahoitukseen vaikut ta vat ratkaisut ovat vielä keskeneräisiä. Lakipaketin keskeisin sisäl tö julkaistaneen kesäkuun aikana. Sote-lait tulevat lau sun to kierrok sel le elokuussa. Valtionosuudet Valtionosuudet muodostavat kaupungin toimintatuloista vajaa 37 %. Val tion osuus leik kauk set jatkuvat edelleen tulevina vuosina. Val tionosuus leik kaus vuonna 2016 on yhteensä n. 4 milj., minkä lisäksi kiin teis tö ve ron poiston vaikutus verotulojen tasausjärjestelmästä pienen tää valtionosuutta vuositasolla 0,9 milj. joka vuosi. Vuonna 2017 leikkaus kasvaa koko maan tasolla 186 milj. vuodesta 2016, asu kas ta kohti n. 34 /asukas.

2 Valtionosuuksiin ei tehdä indeksikorotusta vuosina Valtion ja kuntien välinen kustannustenjaon tarkistus tehdään vuo sit tain. Valtionosuusperusteisiin tehdään tarkistuksia, jotka sekä vä hen tä vät että lisäävät niitä vuoden 2016 tasosta mm. seuraavasti: - edellisen hallituksen päättämä valtionosuusleikkaus -50 milj. - indeksijäädytykset peruspalvelujen valtionosuuteen -61 milj. - valtionosuuden lisäleikkaus -75 milj. (indeksijäädytyksiä li sätään/kor va taan uudella juustohöylä-leikkauksella) - erikoissairaanhoidon kannustinjärjestelmän rahoitus -100 milj. - veromenetysten kompensaatio +58 milj. - perustoimeentulon rahoituksen siirto Kelalle ; sekä kus tan nus että valtionosuus 50 % ko. menoihin poistuvat kunnil ta toimintamenoista/-tuloista, kunnan rahoitusosuus 50 % ote taan valtionosuutta vähentämällä vuosina 2017 ja 2018 arvion mukaan, vuodesta 2019 alkaen vähennys tehdään kun takoh tai ses ti toteutuneiden perustoimeentulotukimenojen mukaan. Kuntaliitto on julkaissut valtionosuusperusteista joitakin en nak ko tieto ja ja alustavia laskelmia. Laskelmissa ei ole vielä kyetty huo mioi-

3 maan kaikkia muutoksia. Niiden mukaan kaupungin valtionosuudet py syi si vät v kuluvan vuoden tasolla n. 36,1 milj. eurossa, mutta merkittäviäkin muutoksia suuntaan tai toiseen voi vielä tulla syksyn kuluessa. Verotulot Kunnallisveron tilitysten ennustetaan kasvavan toukokuussa jul kaistun ennusteen mukaan koko maassa vuonna 2017 noin 1,6 %. Lapuan kunnallisverojen tilitykset olisivat Kuntaliiton toukokuussa päivit tä män ennusteen mukaan noin 48,9 milj., kasvua 2 % kuluvan vuo den tilitysennusteeseen verrattuna. Verotulojen tilitysennusteet tar ken tu vat loppuvuodesta, kun ennakkotiedot verovuoden 2015 vero tuk ses ta valmistuvat. Toimintamenot Kunta-alan ansiotasoindeksin arvioidaan kasvavan tänä vuonna 1,1 pro sent tia ja pysyvän ensi vuonna samoissa lukemissa. Vuonna 2017 inflaation arvioidaan olevan keskimäärin noin 1,3 %. Kaupungin toimintamenoista hiukan vajaa 50 % on hen ki lös tö me noja, joten niiden kustannuskehitys vaikuttaa oleellisesti toi min ta me nojen tasoon. Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus on voi massa saakka. Kunta-alalle on saavutettu kil pai lu ky ky so pimuk sen mukaiset neuvottelutulokset toukokuun lopulla. Kesäkuun alus sa hyväksytyn uuden kunta-alan työ- ja virkaehtosopimuksen sopi mus kau si on Sopimuskaudella palkkoihin ei tule sopimuskorotuksia. Työaika pitenee 24 tuntia vuodessa. Lo mara ho ja leikataan 30 prosenttia ajanjaksolla Kaupungin toimintamenoista merkittävä osa muodostuu kun ta yh tymil tä ja kunnilta ostetuista palveluista, minkä vuoksi myös näiden toimi joi den kustannuskehitykseen on pyrittävä vaikuttamaan kaikin keinoin. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri laatii vuoden 2017 ta lous arvion sa siten, että toimintamenot kasvavat 0,5 % verrattuna ta lous arvi oon Kaupungin kuluvan vuoden talousarviossa eri kois sairaan hoi toon on varattu 18,27 milj. euroa. Vuonna 2017 kasvupaineita toimintamenoihin tulee edelleen väes töra ken teen muutoksesta, oppilasmäärän ja asukasluvun kasvusta sekä laajenevan infrastruktuurin aiheuttamasta menolisäyksestä. Talousarvion laadintaperusteet Vuosien 2014 ja 2015 tilinpäätökset olivat tuloslaskelman nä kö kulmas ta kirjanpidollisesti tasapainossa. Investointitaso oli kuitenkin kor keam pi kuin vuosikate, joten talous ei ollut rahoituksellisesti ta sa-

4 pai nos sa; velkaantuminen jatkui edelleen. Kuluvan vuoden talousarvion vuosikate on 4,7 milj. ja net to in vestoin nit 7,5 milj.. Kaupungin talouden ongelmana on edelleen vuo sikat teen alhainen taso suhteessa investointitasoon ja in ves toin ti tarpee seen ja tästä aiheutuva velkaantumisvauhti; vuosikatteen ylittävä osuus nettoinvestoinneista merkitsee lainamäärän kasvua. Mikäli verotuloennuste ja valtionosuudet pysyvät touko-/kesäkuun en nus teen tasolla ja käyttötalouden toimintakate budjetoidaan enintään kuluvan vuoden muutetun talousarvion tasolle, vuoden 2017 talous ar vion vuosikate asettuisi n. 5 milj. euroon ja kattaisi poistot. Tulo ar viot tarkentuvat syksyn kuluessa, jolloin laadintaperusteita tar kiste taan tarvittaessa. Taloussuunnitelmavuosien talouden arviointiin liittyy paljon epä varmuus te ki jöi tä johtuen tulevasta sote-ratkaisusta ja sen vaikutuksista kau pun gin toimintaan ja talouteen verotulo- ja val tion osuus muu tosten kautta. Edellisten lisäksi myös ratkaisut sote-kiinteistöjen osalta voi vat merkitä rahoituksellisia ongelmia. Talouden tasapainottamistoimikunta on jatkanut kuluvana vuonna työ tään kokoontuen kevään aikana 6 kertaa. Kokouksissa on kä si telty kuluvan vuoden talouden toteutumaa, kuultu toimialojen nä ke myksiä talousarvion toteutumisesta ja toimenpiteistä vuonna Talou den tasapainottamistoimikunta jatkaa työtään syksyllä vuoden 2017 talousarvion valmisteluvaiheessa. Vuoden 2017 talousarvion laadinnassa on välttämätöntä noudattaa edel leen tiukkaa taloudenpitoa seuraavien pääperiaatteiden mu kaises ti: 1. Palvelutarjontaa ei laajenneta uusilla palveluilla, ellei muutos tuo vastaavaa toiminnallista säästöä jollain muulla tavalla. 2. Käyttötalouden talousarvio laaditaan siten, että toimintakate on enin tään vuoden 2016 muutetun talousarvion toimintakatteen tasol la huomioiden kuitenkin seuraavat asiat: Toimielintasolla talousarvioraamista vähennetään mm. toi minnal li sis ta tai muista muutoksista johtuvat taloudelliset hyödyt, Ke lal le siirtyvät perustoimeentulotuen kustannukset, joiden net to vai ku tus on noin -0,5 milj., myöntämättömät täyttöluvat/ hen ki lös tö vä hen nyk set / vaikutus henkilöstömenoihin, lo ma ra haleik kauk sen vaikutus yms. lainsäädännön tai muiden te ki jöi den johdosta toimintamenoja automaattisesti vähentävät te kijät. Hallintokuntien tulee kehittää ja tehostaa toiminnan tuottavuutta

5 ja tehokkuutta tarkastelemalla palvelutuotannon tasoa ja laa juutta sekä vaihtoehtoisia palvelujen tuotantotapoja, os to pal ve lu ja ja avustuksiin käytettäviä määrärahoja. Toimielimen on teh tä vä edellä mainituista muutoksista/vähennyksistä erillinen sel vi tys talousarviokäsittelyä varten. Merkittävä osa eli noin puolet toimintamenoista muodostuu henki lös tö kuluis ta. Henkilöstösuunnitelmalla tulee ennakoida hen kilös tön eläköityminen sekä vakanssin muuten va pau tues sa on tutkittava mahdollisuudet järjestellä työtehtäviä/toimintoja uu del la tavalla. Sote-ratkaisun vaikutukset kaupungin pal ve lu tuo tan toon ja sitä kautta henkilöstömitoitukseen tulee ottaa huo mi oon henkilöstöratkaisuissa. Myös toimitilojen käyttöä tulee tehostaa ja tarkastella tilojen käyttöä uudella tavalla, jotta tilakustannukset saataisiin pie nem mik si ja joistakin tiloista/kiinteistöistä voitaisiin mah dol li ses ti luopua. 3. Tulojen lisäämiseksi maksut ja taksat tarkistetaan vähintään kustan nus tason nousua vastaavasti ja tarkastellaan uusia vaih to ehto ja tulojen lisäämiseksi. 4. Talousarvion tavoitteet johdetaan kaupunginvaltuuston hy väk symäs tä kaupungin strategiasta ja muista hyväksytyistä stra te gioista. Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet esitetään ul ko asul taan yhtenäisesti ja selkeästi erillisen teknisen laa din ta oh jeen mukaisesti. 5. Mikäli talousarvioesitykset poikkeavat laadintaperusteista, esi tykset palautetaan lautakunnalle uudelleen käsiteltäviksi. 6. Vuoden 2017 talousarvioesitykset tulee jättää talousjohtajalle mennessä. Talousarvion 2017 tekniset laadintaohjeet liitteenä Kaupunginvaltuusto määrittelee talousarvion tuloperusteet eli ve ropro sen tit sekä investointitason talousarvioprosessin kuluessa. In vestoin nit tulee jaksottaa pidemmälle aikavälille huomioiden vuo sit tai nen vuosikatteeseen taso; mitä lähempänä nämä ovat toisiaan, sitä vähem män tarvitaan lainaa investointien rahoittamiseksi. Vuoden 2017 talousarvion kehyksen lähtökohdat täsmentyvät syksyn aikana, kun hallitusohjelman ja valtion budjetin vaikutukset, ve rotus tie dot vuodelta 2015, verotulojen tilitysten ennusteet kuluvalle ja ensi vuodelle sekä valtionosuusperusteet tarkentuvat. Annettuja laadin ta pe rus tei ta ja talousarvioraamia tarkistetaan tarvittaessa.

6 Kaupunginjohtajan ehdotus: Kaupunginhallitus hyväksyy vuoden 2017 talousarvion laadinnassa nou da tetta vat pääperiaatteet ja hallintokunnille annettavat ta lous arvion 2017 ja taloussuunnitelman laadintaohjeet. Päätös: Kaupunginjohtaja alusti asiaa. Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen keskustelun jälkeen. Lisätietoja: Hallintojohtaja Toni Leppänen, puh , ja talousjohtaja Tuula Kuisti, puh , Tekla Valmistelu: Tekninen johtaja Ahti Latvala puh , , kau pun gin geo deet ti Tapio Moisio puh , , kiin teis tö pääl lik kö Timo Korpela puh , , ra ken nus pääl lik kö Rami Luoma-Nirva puh , Talousarvion laadintaohjeet Liite 90a / Tekla Laadintaohjeessa on määritelty vuoden 2017 talousarviolle raami, joka on enintään vuoden 2016 muutetun talousarvion toi min ta kat teen tasolla. Siitä vähennetään kaikki toiminnassa saavutettavissa ole vat hyödyt; mm. helmikuun 2017 alusta voimaan tuleva 30 % lo ma ra haleik kaus. Tekninen lautakunta on nettobudjetoinnissa. Lautakunta on to teut tanut useita rakenteellisia uu dis tuk sia ja palvelutason supistuksia vuosi na Oman henkilöstön ja henkilötyön määrää on vä hennet ty yhteensä 14 henkilötyövuodella. Rakenteellisia uudistuksia jatke taan tu le val la kaudella ja myös palvelutasoa joudutaan joiltakin osin laskemaan. Maksuja ja taksoja nostetaan yleistä kus tan nus tason nousua vastaavasti. Muut käyttötalouden haasteet arvioidaan pys tyt tä vän rat kai se maan näillä keinoilla ja tuottavuuden kas vun avul la, mutta asunto- ja tilapalvelun haasteita ei. Pääpiirteissään vuoden 2017 talousarvioehdotus perustuu seu raaviin toimenpiteisiin: 1. Tekninen lautakunta ja yleispalvelut Yleispalveluiden henkilöstön määrä on supistettu kolmannekseen

7 edel tä vi nä vuo si na. Lomarahaleikkaus merkitsee vä hen nystä. Tulevalle kaudelle ei ole suunnitteilla muita mer kit tä viä muu toksia. Talousarvioehdotuksen supistusesitys on yhteensä Atk-palvelut Lomarahaleikkaus merkitsee vähennystä. Ei muita mer kit täviä muutoksia. Talousarvioehdotuksen supistusesitys on yhteensä Maankäyttö- ja kiinteistöpalvelut Toimintatulojen kertymistä hankaloittaa yhteiskunnan taloudellisesta ti las ta johtuva rakentamisen määrän vähentyminen. Lomarahaleikkaus merkitsee nettovähennystä. Mui den meno jen kustannuspainetta tasataan mää rä ai kais ta hen ki lös töä edelleen hieman vähentämällä. Talousarvioehdotuksen supistusesitys on yhteensä Kunnallistekniset palvelut Liikenneväylät Ylläpidettävän katuverkoston määrä on kasvanut kolmen vuoden aika na n. 5 % ja kevyen liikenteen verkoston määrä n. 20 %. Kun nallis tek nii kan hen ki lös tön määrää on vuonna 2016 vähennetty yh dis tämäl lä kun nal lis tek nii kan suunnittelijan toimi ja tiemestarin virka. Palve lu ta soa las ke taan edelleen esim. jatkamalla valaistuksen yö ai kaista ra joit ta mis ta ja menojen leikkaamista. Talous tiukkenee, koska uudet alueet aiheuttavat ylläpitoon laskennallisesti noin li säku lu ja. Sääolosuhteet lopulta sanelevat sen, onnistutaanko ta lou delli sis sa tavoitteissa. Lisäksi lomarahaleikkaus merkitsee netto vä hen nys tä. Talousarvioehdotuksen supistusesitys on yhteensä Kunnallistekniset palvelut Vesihuolto Tuloja korotetaan 0,75 %, mikä mer kit see käytännössä seu raa via tak so jen korotuksia: Vesimaksut + 0,75 % 1,32 eurosta 1,33 euroon (alv 0 %) Jätevesimaksut + 0,75 % 2,71 eurosta 2,73 euroon (alv 0 %)

8 Maksujen ja taksojen korotuksilla arvioidaan katettavan lisääntyneet ver kos ton ylläpitokustannukset. Vesihuollon liittymismaksuja ei koroteta. Haja-asutusalueiden viemäriverkoston rakentamisen keskeytyminen ai heut taa myös kaupungin avustuksen kes key ty mi sen, jonka suuruus on noin Vastaava meno vähenee muu al la kaupungin ta lous ar vios sa. Lomarahaleikkaus merkitsee net to vä hen nystä. Talousarvioehdotuksen supistusesitys on yhteensä Kunnallistekniset palvelut Jätehuolto Ei muutoksia. 7. Asunto- ja tilapalvelu Vuoden 2016 toteutuma heinäkuun 2016 loppuun mennessä ja edellis ten vuosien toteutumat nostavat näkyville erityisesti asuntojen ja muiden rakennusten vuokratulojen alentumisen ja mo duu li kou lu jen aiheuttaman vuokramenojen kasvun. Vuosi Asuntojen vuokratulot Muiden rak. vuokratulot / ennuste :n vuoden alentuma Vuokratulojen määrää ei ole edellisissä talousarvioissa pystytty korjaa maan. Ne aiheuttavat talousarvioon noin tulojen vähen ty män. Moduulikoulut (Liuhtarin ja Ritamäen koulujen väistötilat) aiheuttavat ti la päi ses ti yl lä pi to me no jen lisäystä yhteensä noin /v siihen saakka, kun nes koulut siirtyvät pysyviin toimitiloihin. Mo duu li koulu jen vuok raus kus tan nuk set ovat noin /v. Vuokrakulujen kehitys vuosina : Vuosi Rakennusten vuokramenot

9 / ennuste :n vuoden muutos Tär kein keino vuokramenojen kompensointiin on kiinteistökannan vä hen tä mi nen ja kiinteistöjen ylläpitotalouden parantaminen. Kiinteis tö kan taa on kolmen vuoden aikana pystytty vähentämään noin 5-6 %. Kiinteistöjen lämmön ja sähkön kulutus on muuttunut seuraavasti: Vuosi Lämmitys/ Rakennusten kaukol. + öljy Sähkön kulutus MWh ennuste :n vuoden muutos MWh (n ) Liuhtarin moduulikoulun toinen yksikkö nostaa sähkön ku lu tus ennustet ta sähkölämmityksen takia. Kiinteistöjen ylläpitomenoja on viime vuosina pyritty vähentämään myös jättämällä tyh jä nä olevat tulevaisuudessakin tarpeettomat ja epä olen nai set ra ken nuk set kylmilleen. Viimeisin luettelo kylmillään ole vis ta: - Paukun paritalo (purkupäätös) - Nahkatehtaan entinen lämpökeskus (purkupäätös) - Kelikonkuja 3, omakotitalo (purkupäätös) - Mettäkuja 6, (purkupäätös) - Erapakin talo (tullut kaupungin omistukseen 2016) - Keskuskoulun piharakennus - Paukun ruokalarakennus - Ent. työterveystalo - P19 (Paukun alue, ent. keskusvarasto) - Vesipalontie 6, kerrostalo - Liuhtarin koulu ja asuntola Joistakin rakennuksista on päätökset purkuluvan hakemisesta tehty (mer kit ty suluissa purkupäätös) ja toisissa päätöksenteko on vielä edes sä päin. Rakennusten purkukustannukset tulevat olemaan noin euroa ajoittuen vuosille Kaupungin toimesta ta-

10 pah tu van rakennusten purun vaihtoehtona on perusteltua aina, kun se muuten on mahdollista, myydä rakennuspaikat sellaisenaan, jolloin purkukustannukset jäävät ostajalle. Tällöin myös purkuun tar vitta vaa omaa panostusta voitaisiin talousarviossa vähentää. Talotekniikan automaation hallinnan ja talotekniikan energiankäytön osal ta säästömahdollisuudet jäävät pääosin hyödyntämättä, ellei pys ty tä hankkimaan energiankäyttöön liittyvää erikoisosaamista. Ener gian sääs tön toteuttamiseksi esitetään panostusta eri tyis osaa misen hankintaan palkkaamalla energiainsinööri kolmen vuoden määrä ajak si. Energiainsinöörin keskeisiksi tehtäviksi määriteltäisiin mm. kaupungin energiankäytön vähentäminen ener gia te hok kuus so pi muksen mukaisesti, energiatehokkuussopimuksen mukaiset työt ja rapor toin nit ja ra ken nus au to maa tion ohjaus sekä kiinteistönhuollon ohjaa mi nen. Lomarahaleikkaus merkitsee nettovähennystä. Asunto- ja tilapalvelun talouden tasapainottamiseksi esitetään seuraa via muutoksia: Muutokset toimintatuloihin: Asuntojen vuokratulojen alenema Muiden rak. vuokratulojen alenema Muutokset yhteensä Muutokset toimintamenoihin: Moduulikoulujen lisäkulut Rakennusten purut Lämmityskulujen vähennys Sähkökulujen vähennys Lomarahaleikkaus Yhteensä Talousarvioehdotuksen käyttötulojen supistusesitys on yhteensä ja käyttömenojen korotusesitys yhteensä Talonrakennus Lomarahaleikkaus merkitsee 901 nettovähennystä. Ei muita merkit tä viä muutoksia. Talousarvioehdotuksen supistusesitys on yhteensä Viherlaitos Henkilöstömitoitusta on vähennetty vuosien 2015 ja -16 aikana noin 6 henkilötyövuotta. Viheralueiden hoitoluokitusta tarkennetaan edel-

11 leen ja palvelutasoa las ke taan.joidenkin leikkialueiden käyt tö tar koitus ta muutetaan yleisiksi puis to alueik si ja muihin tarkoituksiin. Uusien alueiden hoito aiheuttaa lisäkuluja noin Lomarahaleikkaus merkitsee vähennystä. Talousarvioehdotuksen supistusesitys on yhteensä Pelastuspalvelut Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitoksen ta lous ar vio eh do tus on vielä avoin. Vuoden 2016 toteutuman perusteella arvioituna nykyinen lasku tus ta so on /kk eli /v. Muita kuluja (ve si maksut, eläkemeno-, ym. maksut) on yhteensä noin Nousu 2016 talousarvioon verrattuna on noin Talousarvioehdotuksen käyttömenojen korotusesitys on yhteensä Pelastuslaitoksen kuntaosuuden maksu ehdotetaan siirrettäväksi hal lin to kes kuk sen talousarvioon. 11. Yhteenveto käyttötalouteen vaikuttavista merkittävimmistä te ki jöis tä Talousarvioehdotuksessa teknisen toimialan yksiköistä esitetään teh tä väk si seuraavat muutokset: Kaikki yksiköt: lomarahaleikkaukset Asunto- ja tilapalvelu: vuokratulojen vähennys, koska näköpiirissä ei ole muutosta parempaan Tilapäisluontoinen menojen lisäys mo duu likou lu jen vuokrauskuluista ja rakennusten pur ku kustan nuk sis ta johtuen sekä py sy väis luon toinen vähennys kiinteistökannan vä hen tä mises tä johtuen; lisäys yht Pelastuslaitos: Kuntaosuuden maksujen korotus Tekninen johtaja: Lautakunta antaa 1) Käyttötalouden talousarvioehdotuksen Toimintatulot

12 Toimintamenot Toimintakate Liite 90b / Tekla ) Tavoitteet liitteen mukaisena. Liite 90c / Tekla Merkitään, että investointiosa käsitellään myöhemmin. Lautakunta: hyväksyi esityksen. Lisätietoja: Tekninen johtaja Ahti Latvala, puh , Pöytäkirjamerkintä: Kiinteistöpäällikkö Timo Korpela oli asian tun ti jana läsnä kokouksessa tämän pykälän käsittelyn aikana. Hän poistui ko kous huo nees ta ennen päätöksentekoa. Tekla Valmistelu: Tekninen johtaja Ahti Latvala puh , , ra ken nus pääl lik kö Rami Luoma-Nirva puh , ja kiin teis tö pääl lik kö Timo Korpela puh , Käydään keskustelu tärkeimmistä investointikohteista ja in ves toin tita sos ta. Tekninen johtaja: Käsittelyä jatketaan seuraavassa kokouksessa. Ra ken nus pääl lik kö ja kiinteistöpäällikkö on kutsuttu kokoukseen. Lautakunta: hyväksyi esityksen. Pöytäkirjamerkintä: Kiinteistöpäällikkö Timo Korpela ja ra ken nuspääl lik kö Rami Luoma-Nirva olivat asiantuntijoina läsnä ko kouk ses sa tämän pykälän käsittelyn aikana. He poistuivat kokoushuoneesta ennen päätöksentekoa. Lisätietoja: Tekninen johtaja Ahti Latvala, puh , Tekla 111 Valmistelijat: Tekninen johtaja Ahti Latvala, puh , ja hallintosihteeri Kirsi Vesala, puh , Anomus melusuojauksen parantamisesta, Markku Huhta ja Su san na Marjamäki Liite 111a / Tekla Puusepäntien ja Mäkiraitin asukkaiden anomus

13 Liite 111b / Tekla Perusturvalautakunnan esitykset Liite 111c / Tekla Ely-keskuksen päätös valtionavustuksen myöntämisestä Aho-Kara yk si tyis tien sillan parantamiseen Liite 111d / Tekla Tekninen johtaja: Lautakunta jatkaa keskustelua in ves toin ti oh jelmas ta. Lautakunta: hyväksyi esityksen. Käsittelyä jatketaan seuraavassa kokouksessa. Lisätietoja: Tekninen johtaja Ahti Latvala, puh ,