GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimisto ja Malmiosasto M06/4333/-95/1/1 0 ILOMANTSI Hatun liuskejakson pohjoisosa

Transkriptio

1 ,--- GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimisto ja Malmiosasto M06/4333/-95/1/1 0 ILOMANTSI Hatun liuskejakson pohjoisosa Timo Heino Aimo Hartikainen Esko Koistinen Matti Niskanen Tutkimustyöselostus Ilomantsin kunnassa valtausalueilla Sivakko 1-3 (518811, ), Korpilampi 1-2 ( ), Korpi 1-5 (5356/1-4, 5840/3), Kuivista 1 (521011), Kuivista 2-3 (5356/5-6), Pihlajavaara 1-2 (5511/2-3) ja Valkeasuo 1-4 (4853/1, , 5840/4-5) suoritetuista kultamalmitutkimuksista vuosina

2 Sisältö: YHTEENVETO SUMMARY JOHDANTO TUTKIMUSALUEEN GEOLOGISET PÄÄPIIRTEET GEOKEMIALLISET TUTKIMUKSET GEOFYSIKAALISET MITTAUKSET SYV ÄKAIRAUS KULTAMALMIAIHEET JA TUTKIMUSKOHTEET Pampalon luoteispuolineo alue (valtaus Sivakko 3 vireillä) Sivakko (valtaus Sivakko 1, Sivakko 2 vireillä) Korpilampi (valtaukset Korpilampi 1-2) Kuivisto E (valtaukset Korpi 1-3) Kuivisto W (valtaukset Kuivisto 1-2 ja Pihlajavaara 1-2) Kivipuro (valtaukset Korpi 4-5) Valkeasuo (valtaukset Valkeasuo 1-2 ja Valkeasuo 3 vireillä) Iso Kivijärvi (valtaus Valkeasuo 4 vireillä) REFERENCES Liitteet: PAMPALO-JAKSON KAIRAREIKIEN KOORDINAATIT, SUUNNAT, KAATEET JA PITUUDET Liittyy: ILOMANTSIN PAMPALON VYÖHYKKEEN KULTA-AIHEIDEN SYV ÄKAIRAUSTULOKSET JA MOREENIGEOKEMIALLISET KARTAT

3 1 YHTEENVETO Geologian tutkimuskeskus (GTK) on vuosina suorittanut kullan etsintää Ilomantsin Hatun liuskejakson pohjoisosissa. Tässä raportissa esitetään keskeiset malminetsinnälliset tulokset GTK:n valtausalueilta, jotka sisältävät noin 12 km pitkän ns. Pampalo-jakson yhteispinta-alaltaan ha. Malminetsintä on paaosin perustunut moreenigeokemiallisten anomalioiden tarkistuskairauksiin. Koko alueelta on suoritettu kohdentava näytteenotto tiheydellä 16 näytettälkm 2 Tässä vaiheessa havaitut Au-anomaliat on tarkennettu linjamaisella näytteenotolla käyttäen 10m pisteväliä (yhteensä 5479 näytettä). Kulta-anomalia on lähes yhtenäinen koko Pampalo-jakson pituudelta. Pampalo-jakso on maastomitattu systemaattisesti protonimagnetometrillä sekä Slingram- ja IP-laitteistoilla. Lisäksi koko alueelta on tehty matalalentomittaus ja yksityiskohtainen geologinen kartoitus. Geofysikaalisten mittausten merkittävin hyöty oli kivilajien kulun ja kallioperän rakenteiden tulkinnassa. Kaikkiaan kairattiin 128 reikää yhteispituudeltaan m. Kulta-aiheet liittyvät pääosin voimakkaasti muuttuneisiin suprakrustisiin kiviin, joita luonnehtivat serisiitti, kvartsi, kloriitti, talkki, biotiitti, albiitti ja turmaliini. Pampalo-jakson. kallioperä koostuu sedimenttikivistä (konglomeraatti, grauvakka, kiilleliuske, rautamuodostuma), mutta yleisesti myös intermediaarisista, basalttisista ja komatiittisista vulkaniiteista. Kulta näyttäisi olevan rikastunut voimakkaasti muuttuneisiin kivilajeihin, kivilajikontakteihin, hauraisiin kivilajirakenteisiin hydrotermisen kvartsin yhteyteen, kvartsimaasälpäporfyyreihin ja joskus pegmatiitteihin. Se esiintyy usein pieninä kultahippuina telluridien kanssa heikossa rautakiisupirotteessa, mutta myös yksittäisinä hippuina. Pampalojakson tonaliitti-intruusioista (Tasavaara, Korpilampi) todetut kultapitoisuudet ovat olleet lähes aina matalia. Kairaukset osoittavat geokemiallisten anomalioiden johtuvan pääasiallisesti paikallisista kultamineralisaatioista kallioperässä. Geokemiallisten anomalioiden ja hydrotermisten muuttumisvyöhykkeiden laajuus ja intensiteetti sekä kairaustulokset osoittavat alueella vaikuttaneen mittavan malminmuodostumisprosessin. Mielenkiintoisimmat kohteet tässä vaiheessa näyttäisivät olevan Kuivisto E (mm. Au 4.3 ppm/6 m ja Au 3.6 pprn/12 m) ja Valkeasuo (11.95 pprn/1.35 m ja 1.98 pprn/3.8 m). Mahdollisten mineraalivarantojen laskemiseksi nämä kohteet on vielä vaillinaisesti kairattu ja profiiliväli on monessa tapauksessa liian suuri. Lisäksi raportissa käsiteltyjen kohteiden välille on saattanut jäädä hyvinkin kultamineralisaatioita. Erityisesti Valkeasuon ja Kuivisto W :n välinen voimakkaasti serisiittiynyt vyöhyke on potentiaalista jatkotutkimusaluetta.

4 2 SUMMARY The Geological Survey of Finland (GTK) had gold exploration program in the northem part (Pampalo zone) of the La te Archean Hattu schist belt in Ilomantsi, eastemmost Finland during This report summarizes the main results from the claims on the Pampalo zone holded by GTK (altogether about 12 km Iong). Gold exploration was principally based on checking of till geochemical anomalies. Local till geochemical survey comprising 16 sampleslkrn 2 cover the whole area. Anomalies of this stage were outlined with sampling every 10 m along profiles (total about 5479 samples). Gold anomaly forms almost coherent 12 km Iong zone. This zone was systematically measured geophysically by ground measurements (magnetic, Slingram, IP). Furthermore, the whole region was covered with low-altitude airbome geophysics and detailed geological mapping. The geophysical measurements do not indicate gold mineralization but give important information on strike and dip of the rocks and also faults and other structures of the bedrock. Eight anomaly targets were checked by diamond drilling, which comprises 128 drill holes with the total length of m. Most gold occurrences are hosted by extensively hydrothermally altered supracrustal rocks, which are mainly composed of sericite, quartz, chlorite, talc, biotite, albite and tourmaline. The gold anomalous Pampalo zone is characterized, besides sedimentary rocks, by intermediate, basaltic and komatiitic volcanic rocks which were unusual in the southem part of the Hattu schist belt (Kuittila area). Most gold is in highly altered rocks, in the contacts of rocks, in brittle structures associated with hydrothermal quartz, in quartz-feldspar porphyries and incidentally in pegmatites. Usually it is as invisible gold grains with tellurides associated with weak disseminations of iron sulphides. Pampalo zone includes also tonalitic intrusions (Tasavaara and Korpilampi tonalites), but they seem to be almost barren of gold. The extension of the geochemical anomalies and hydrothermal altered zones and the results of the diamond drilling demonstrate of an intense crustal scale mineralizing process. Themost interesting targes seem to be Kuivisto E (Au 4.3 ppm/6 m ja 3.6 ppm/12 m) ja Valkeasuo (Au ppm/1.35 m ja 1.98 ppm/3.8 m). As the most of the targes, also these have insufficiently been drilled and the distance of drilling profiles is often too Iong. Furthermore, the areas between the reported targets can obviously hide gold mineralizations. Especially widely sericitized zone between Valkeasuo and Kuivisto W is recommended for wide drilling program. The people more interested in the geology of the Hattu schist belt, are encouraged to read the paper referenced at the end of this report.

5 - 3 JOHDANTO Tutkimusalue sijaitsee karttalehdillä , 07 ja 08 lähimmillään noin 50 kilometrin päässä Ilomantsin keskustasta (kuvat 1-3). Raportoitavat kohteet sijaitsevat Ilomantsin Pampalon kultaesiintymän (Ward) luoteispuolella. Tutkimusalue sijoittuu molemmin puolin Runon ja Rajan tietä noin 12 km pituisella Pampalo-jaksolla, joksi kutsutaan Hatun liuskejakson pohjoista osaa. Tutkimusalueella on lukuisia metsäautoteitä. Raportoitavat alueet käsittävät Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) hallussa olevat valtaukset: Sivakko 1 (518811), Korpilampi 1-2 (5402/1-2), Korpi 1-4 ( ), Kuivisto 1 (521011), Kuivisto 2-3 (5356/5-6), Pihlajavaara 1-2 ( ) ja Valkeasuo 1 ja 2 (485311), (551111) sekä vireillä olevat valtaukset Sivakko 2-3, Korpi 5 ja Valkeasuo 3-4 (kuva 3). Geologian tutkimuskeskuksen malmitutkimukset Pampalon pohjoisilla jatkeilla alkoivat vuonna 1986, ennen Pampalon kultaesiintymän (raportti M06/4333/-94/lll 0) löytymistä, kohdentavalla moreenigeokemialla (16 näytettä/km 2 ), geofysikaalisilla mittauksilla, geologisella kartoituksella ja rakennegeologisilla tutkimuksilla. Kohdentavan vaiheen moreenigeokemiallisen näytteenoton jälkeen tehtiin mittava kohteellinen näytteenotto lupaavien geokemiallisten anomalioiden rajaamiseksi ja tämän vaiheen jälkeen kultaviitteitä on selvitetty viidessä vaiheessa syväkairauksella. Ensimmäiset reiät kairattiin vuonna 1988 ja viimeiset vuonna Suurin osa syväkairauksesta toteutettiin vuosina Yhteensä kairattiin 128 reikää (valtausalueiden ulkopuolella neljä reikää) yhteispituudeltaan metriä. Koko aluetta koskevia tutkimuksia on kuvattu seikkaperäisesti useiden tutkijoiden yhteisjulkaisussa (Nurmi and Sorjonen-W ard, 1993). Tässä raportissa kuvataan lyhyesti kaikki Pampalon esiintymän pohjoispuolella olevat kohteet ja niistä saadut kultaviitteet Yksityiskohtaiset kartat ja alkuperäinen data on esitetty liittyy-aineistona. TUTKIMUSALUEEN GEOLOGISET PÄÄPIIRTEET Tutkimusalue käsittää lähes kokonaisuudessaan Pampalon pohjoispuolella olevan Hatun liuskejakson Suomen puolella olevat osat (kuva 2). Liuskejaksoa luonnehtivat felsiset, intermediaariset, basalttiset ja komatiittiset vulkaniitit sekä konglomeraatit, grauvakkaliuskeet, kiilleliuskeet ja rautamuodostumat Liuskejakson länsiosassa on tapahtunut voimakasta hydrotermistä muuttumista, lähinnä läpikotaista serisiittiytymistä, joka näkyy erityisesti Kuivisto W ja Valkeasuon kohteilla sekä muutamassa näiden välille kairatussa reiässä. Lisäksi on usein nähtävissä voimakas kloriittiutuminen, talkkiuturninen, albiittiutuminen sekä turmalinisaatio. Alueen eteläosassa on muutamilla rei'illä lävistetty porfyyrisia tonaliitteja sekä näiden ja suprakrustisten kivilajien kontakteja. Tutkimusalueen itäpuolelle sijoittuu Korpivaaran ja lounaispuolelle Tasavaaran tonaliitti. Lisäksi muutamissa rei' issä tavataan hiertyneitä biotiittiutuneita tonaliitteja, joissa on erottuu vain haamumaisesti porfyyrinen rakenne. Kuivisten kohteista itäisempään liittyy runsaasti pegmatiittisia graniittijuonia, vastaavanlaisiin juoniin liittyvät Korpilammen alueen anomaaliset kultapitoisuudet

6 Kuva 1. GTK:n raportoitava valtausalue (koostuu useista valtauksista) Hatun liuskejakson pohjoisosassa GT-karttapohjalla (1: ). Figure 1. The area of reported claim (consists of several claims) of Geological Survey of Pinl!:!nrf f\n!:!?m mo nt rn!:!n

7 5 GeologicaJ Survey of Finland, Special Paper 17 GeologicaJ setting, characteristics and exploration history of mesothermal... ~ \PU" - ~ D Muscovite-tourmaline leucogranite D granodiorite Hornblende-biotite D GJ Biotite tonalite Epiclastic & felsic pyroclastic deposits R Migmatites and!:.:: ~ " ' metasediments Mafic & ultramafic rocks and iron formations,- High strain zones {1 Gold prospects 5km Silvavaara Granodiorlte ~.. ~ >- / ': ;1: - Pogosta Granodiorlte Kuva 2. Hatun liuskejakson geologiset pääpiirteet (Nurmi and al., 1993). Figure 2. Generalized features of geology of Hattu schist belt (Nurmi and al., 1993).

8 6 CLAIMS AND DEEP DRILLING SITES OF GSF Valkeasuo3 Valkeasuo4 Valkeasuo Valkeasuo2 Pihlajavaara 1 Pihlajavaara2 Kuivisto1 Korpilampi1 Sivakko1 Sivakko km Kuva 3. GTK:n valtausten nimet ja syväkairareikien sijainti Hatun liuskejakson pohjoisosassa. Figure 3. Names of claims and deep drilling sites in Hattu schist belt.

9 7 GEOKEMIALLISET TUTKIMUKSET Alueen geokemialliset tutkimukset keskittyivät Pampalon liuskevyöhykkeen hydrotermisesti muuttuneen osan rajaamiseen vuosina Tämä tapahtui ottamalla näytteet moreenipeitteen pohjaosasta tasapisteverkolla 250m x 250m (16 pistettälkm 2, yhteensä 840 näytettä kuvan 4 alueelta). Hydrotermisesti muuttunut vyöhyke erottuu parhaiten kullan ja telluurin, heikommin antimonin, vismutin ja arseenin pitoisuuskartoilla. Kohteellisen näytteenoton tarkoituksena oli saada indikaatioita kultaesiintymistä. Näytteenottosuunnitelma perustui edellä mainitusta näytteenotosta saatuihin tuloksiin, kallioperästä tehtyihin havaintoihin sekä magneettiseen dataan ja IP-mittaustuloksiin. Kohteellisessa vaiheessa näytteet otettiin linjoittain 10 m välein kallioperän rapautuneesta pintaosasta ja yleensä välittömästi sen päällä olevasta moreenista (Hartikainen & Nurmi, 1993). Yhteensä Pampalon pohjoispuolelta otettiin kohteellisen vaiheen näytteitä 5479 näytettä 3782 näytteenottopisteestä (kuva 4). Tämän vaiheen näytteistä analysoitiin kulta ja telluuri grafiittiuuniin kytketyllä atomiabsorptiospektrofotometrillä (GAAS) sekä kupari, nikkeli, lyijy, sinkki ja hopea tavallisella AAS-menetelmällä. Suurin osa syväkairauksesta keskitettiin tässä näytteenotossa todettujen korkeiden kulta- ja tellumipitoisuuksien aiheuttajan selvittämiseksi. GEOFYSIKAALISET MITTAUKSET Pampalon pohjoispuolella tehtiin systemaattinen geofysikaalinen maastomittaus: magneettinen valtaosin protonimagnetometrillä (osin Jalanderilla) sekä sähköinen Slingram- ja lp-mittaus (kuvat 5 ja 6). Tutkimuskohteiden osalta ei ole saatu suoranaista osoitusta geofysiikan menetelmien soveltuvuudesta etsintämenetelmänä, joskin esimerkiksi Valkeasuolla IP-anomalia ja kultaa sisältävä serisiittiliuske yhtyvät ainakin osittain. Vastaavasti Kuiviston kohteessa Fe-muodostuma näkyy heikkonamagneettisenaja IP-anomaliana. Kuiviston ja Valkeasuon kohteilla testattiin spektri-ip:n käyttöä (Vanhala, 1995). Geofysikaalisten mittausten tuloksia on eniten käytetty kivilajiyksikköjen seuraamiseen sekä heikkousvyöhykkeiden paikantamiseen. Matalalentogeofysiikkaa hyödynnettiin tutkimusalueen litologian ja rakennegeologian tulkinnassa. SYV ÄKAIRAUS Syväkairauksessa käytettiin yleensä 56 mm tangostoa (91 reikää), osittain (39 reikää) kairaus toteutettiin kevyellä syväkairausyksiköllä (Commando), jossa oli 46 mm kalusto. Kivien analyysipituutena käytettiin yleensä yhtä metriä, kivilajirajat huomioitiin analyysivälejä määritettäessä. Poikkeuksellisesti voitiin metrin pituus ylittää ja yli 50 cm pituiset osat, joilla voitiin olettaa olevan poikkeavuutta kullan osalta, analysoitiin erikseen. Näytteet halottiin mekaanisesti, poikkeustapauksessa sahaamalla. Näytteet analysoitiin 5 g punnituksella atomiabsorptiospektrofotometrillä, johon oli liitetty grafiittiuuni (menetelmä 521 U). Kaikki yli 1 ppm menevät kultapitoisuudet tarkistettiin 20 g punnituksella fire-assay -menetelmällä (704A). Lisäksi tarkistettiin näytteet, joissa kultapitoisuus oli lähellä 1 g/t, mikäli niillä katsottiin olevan merkitystä aiheiden arvon kannalta. Kuvassa 7 on esitetty xy-diagrammina kultapitoisuuksien vastaavuus.

10 ' km ~.,--t--- -~~-.--~---~--._--,~ ~ Geochemical sampling sites and claim area 699'7... ~ Pislelukumälirä: o----<1-----o PUrrell : GTK Kuva 4. Geokerniallinen kohdentava näytteenotto (tasapisteverkko) ja näytteenottolinjat sekä koko valtausalue. Figure 4. Local geochernical sampling (even grid), sampling traverses and claim area.

11 "' = 7000 SCALE ILOMANTSI, Pampalo zone MAGNETIC MEASUREMENT AREAS Magnetometers: Proton ~ (total intensity) Jalander (llz-comp.) ~ B GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND Kuva 5. Magneettiset mittausalueet ja GTK:n valtausalue Hatun liuskejakson pohjoisosassa. Figure 5. Magnetic measurement areas in the northern part of Hattu schist belt.

12 '" "' = '" = "' = "' = N 10 7 ooo SCALE ILOMANTSI, Pampalo zone lp & SLINGRAM MEASUREMENT 6998 AREAS lp ~ Slingram ~ "' "' = "' = "' = GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND Kuva 6. IP- ja Slingram-mittausalueetja GTK:n valtausalue Hatun liuskejakson pohjoisosassa. Figure 6. IP and Slingram measurement areas in the northern part of Hattu schist belt

13 11 GAAS Comparison of Au analyses 100r ~ ~ L / / Fireassay 100 ppm Kuva 7. Kultapitoisuuden vertailu GAAS:lla ja fire-assay-menetelmällä (dokimastinen menetelmä) analysoiduista näytteistä. Figure 7. Comparison of gold contents of samples analysed by atomic absorption spectrophotometer with graphite fumace and by fire-assay method.

14 12 KULTAMALMIAIHEET JA TUTKIMUSKOHTEET Pampalon luoteispuolinen alue (valtaus Sivakko 3) Porfyyristen tonaliittien ja ultramafiittien kontaktivyöhykkeen selvittämiseksi kairattiin Commandolla E - W suuntainen yhdeksän reiän profiili, yhteispituudeltaan metriä. Reiät lävistävät useita kapeita tonaliittisia porfyyrijuonia, emäksisiä, intermediaarisia ja happamia yksiköitä sekä talkki-kloriitti-amfiboliliuskeiksi muuttuneita ultramafiitteja. Ainoastaan reikä R480 lävistää merkittävästi anomaalisia osia emäksisen ja happaman kiven kontaktivyöhykkeessä. Paras kultapitoisuus on 1.21 ppm yhden metrin matkalla emäksisessä kivessä. Lisäksi happamaan tuffiittiin liittyy hajanaista kultapitoisuuden nousua ( ppb) muutaman metrin matkalla. Kyseisellä kohdalla on selvää anomaalisuutta myös moreenigeokemiassa. Tämän profiilin lisäksi kairattiin pohjoispuolella oleviin lupaavan tuntuisiin anomalioihin kolme reikää yhteispituudeltaan metriä. Näistä vain reiässä R521 tavattiin merkit kullasta. Porfyyrin sisällä olevassa rikkanaisessa kvartsiutuneessa kohdassa oli 50 cm matkalla 1.57 ppm Au, tarkistusanalyysissa 24.4 ppm. Muilta osin reiät olivat tyhjiä, eivätkä ne selittäneet anomalioita joiden vuoksi ne oli kairattu. Osa anomaliapisteistä oli moreeninäytteitä, joten anomalioiden aiheuttaja mahdollisesti sijaitsee reikien luoteispuolella. Edellisistä reistä 500 metriä luoteeseen kairattiin kulta-anomalian perusteella kaksi reikää yhteispituudeltaan metriä. Reikien lävistämät kivet ovat ultramafiitteja ja porfyyrijuonia. Toisessa tavattiin heikkoa anomaalisuutta porfyyrissa, maksimipitoisuuus 422 ppb (vrt. taulukko 1). Sivakko (valtaukset Sivakko 1-2) Sivakon kohteen nimellä on tarkistettu useita anomaliapaikkoja Sivakkolammen pohjois-, itä-, ja eteläpuolilla. Rei'istä 14 (yhteensä metriä) sijoittuu Sivakkolammen pohjoispuolelle, jossa IP-anomalian reunaa seuraa useilla geokemian näytteenottolinjoilla paikannettu kulta-anomalia, maksimissaan kultapitoisuudet olivat noin 2 ppm. Lisäksi Commandolla kairattiin kolme lyhyttä pystyreikää (yhteensä 14.3 metriä). Kaikkien kohteeseen kairattujen reikien sijainnit näkyvät kuvassa 3. Sivakkolammesta itään kairattiin ultramafiitin ja porfyyrin kontaktiin neljä reikää (yhteispituus metriä). Näiden lisäksi kolmeen kulta-anomaliaan kairattiin kuhunkin yksi reikä. Nämä reiät osoittautuivat tyhjiksi. Reikä R549 ja pystyreikä R573 osoittivat kulta-anomalian olleen moreenissa. Kyseisen pisteen kultapitoisuus on kuitenkin niin korkea, että lähteen selvittämiseksi pitäisi tehdä jatkotutkimuksia. Porfyyrin ja ultramafiitin kontaktissa sijainneen kulta-anomalian alle kairattu reikä R516 lävistää kontaktin, mutta reiästä tehdyt analyysit eivät sisällä kultaa. Reikä R515 jouduttiin siirtämään 80 metriä suunnitellusta paikasta etelään, reiässä ei ole minkäänlaista anomaalisuutta. Mainittu reikä ei selvitä Sivakkolammen itärannalla sijaitsevaa geokemian anomaliaa. Ultramafiitin ja porfyyrisen tonaliitin kontaktiin kairattu reikä R514 lävisti kvartsiutuneen porfyyrin. Kairasydämessä oli muutama rae näkyvää kultaa, analyysien mukaan kivi sisälsi 1.7 metrin matkalla 3.97 ppm Au, lisäksi anomaalisuutta viiden metrin matkalla. Kohteeseen

15 Taulukko 1. Syväkairausreikien lukumäärä, kairattu metrimäärä, parhaat kultalävistykset, malmityyppi ja isäntäkivi kohteittain. Table 1. Number of diamond drill holes, total length of drilling and best intersections of each target. Kohde Reiän halkaisija (mm)/ reikiä (lukumäärä)/ yhteispituus (m) Kivilaji Muutokset Parhaat Au-lävistykset Pampalo NW Porfyyri/ultramafiitti Porfyyri/ultramafiitti KVAR 24.4 pprn/0.50 m Sivakko Porfyyri Andesiitti KVAR BIOT 3.97 pprn/1.7 m 4.23 pprn/2.0 m Korpilampi / Tonaliitti MAGK 1.69 pprn/0.80 m Kuivisto E / Serisiittiliuske SERI,ASKI,SCHE 4.3 pprn/6 m 3.6 pprn/12 m Kuivisto W Serisiittiliuske SERI 2.50 pprn/2.8 m Kivipuro Andesiitti Andesiitti BIOT, MAGK Valkeasuo Iso-Kivijärvi Serisiittiliuske Serisiittiliuske ASKI, TURM, SCHE pprn/1.35 m 1.98 pprn/3.8 m SERI, ASKI 1.2 pprn/1.35m... ~

16 kairatuista kolmesta muusta reiästä vain 25 metriä pohjoispuolelle kairattu reikä sisälsi metrin matkalla 1.04 ppm Au, kahden muun ollessa tyhjiä (R514, R550 - R552). IP-anomalian reunan kulta-anomalioihin kairatuista rei'istä R507, R509, R555 ja R506 olivat selvästi kulta-anomaalisia. Rei'ässä R509 oli kahden metrin matkalla 4.23 ppm Au. Yläpuolelle kairatulla reiällä vastaavaa kultaa sisältävää osaa ei tavattu. Profiilin molemmin puolin kairatut lähimmät profiilit sijaitsevat 100 metrin päässä, eteläpuolella olevassa reiässä R507 sekä pystyrei'issä R574 ja R575 on vähäistä anomaalisuutta. Pohjoispuolelle kairatulla profiililla reiät olivat tyhjiä. IP-anomalian pohjoispäähän kairatuista rei'istä R555 sisältää kahden metrin matkalla anomaalisesti kultaa (maksimi 1.7 ppm), alle kairatussa reiässä vastaavaa kultapitoisuutta ei tavattu. Kohteen pohjoisin reikä R506 lävistää useampia heikosti anomaalisia osia sekä paikoin metrin matkalla kultapitoisuus nousee yli 1 ppm tasolle. Kairauksella ja geokerniallisella näytteenotolla on saatu selviä viitteitä kullan esiintymisestä Sivakkolammen ympäristössä. Moreenigeokernian näytteenottoprofiilit ovat alueella 200 metrin päässä toisistaan ja kairaus on suunniteltu tämän näytteenoton pohjalta. Kairauksen tuloksena löydettiin useista rei'istä viitteitä kullan esiintymisestä, joten tämän perusteella kohde on jatkotutkimusten arvoinen. 14 Korpilampi (valtaukset Korpilampi 1-2) Korpilammen alueen tutkimukset alkoivat jo 1980-luvun loppupuolella, kun Korpilammen kohdalla olevasta tieleikkauksesta otetuissa näytteissä havaittiin kohonneita kultapitoisuuksia. Pegmatiittien ja kiilleliuskeiden kontakteissa oli paikoin runsaasti turmaliinia, samoin kohonneita kultapitoisuuksia. Vuonna 1988 paljastuman pohjoispuolelle kairattiin kaksi reikää, joissa ei ollut merkittäviä kultapitoisuuksia. Kohteellisessa geokerniallisessa näytteenotossa saatiin selvät kulta-anomaliat 200 metriä paljastuman pohjoispuolella, kulta-anomaalisuus liittyi heikon magneettisen anomalian laitaosiin. Kohteeseen kairattiin kaksi kolmen reiän profiilia, yksi kahden reiän profiili sekä yksi erillinen reikä geokemiallisen anomalian alle (yhteensä m). Paksuimrnin anomaalista kiveä oli reiässä R499, jossa ultramafiittien rajaamassa kvartsiutuneessa tonaliitissa oli selvästi kohonneet kultapitoisuudet, huippujen noustessa vain 620 ppb tasolle, lisäksi yhden metrin matkalla emäksisessä kivessä kultapitoisuus oli 1.43 ppm. Rei'issä R500 ja R501 on myös selviä anomaalisia osia pegmatiiteissa, ultramafiittien kontakteissa sekä andesiiteissa. Anomaalisissa osissa kultapitoisuudet nousevat maksirnissaan 1.69 g/t. Reikä R502 kairattiin 300 metriä edellisistä pohjoiseen geokemian anomaliaan. Tuloksena oli maksirnissaan 600 ppb kultapitoisuus, projisoituna pintaan kohta voisi hyvinkin vastata tarkistuksen aiheuttanutta moreenigeokernia näytteenottopistettä.

17 - 15 Kuivisto E (valtaukset Korpi 1-3) Kohteellisen geokemian kulta-anomalian perusteella kaivettiin vuonna 1990 parhaaseen anomaliaan tutkimuskaivanto. Anomalian aiheuttaja ei kuitenkaan tutkimuskaivannolla selvinnyt. Kesällä 1993 kairattiin yksi metrin pituinen reikä anomalian alle. Reiän loppuosassa olleen heikon anomaalisuuden ja edelleen selvittämättömien geokemiallisten anomalioiden vuoksi päädyttiin kairaamaan kaksi reikää kesällä Näistä ensimmäisessä olikin serisiittiytyneessä kivessä heikko arseenikiisu ja scheeliittipirote, joka analyysin mukaan sisälsi kuuden metrin matkalla 4.3 ppm ja 12 metrin matkalla 3.6 ppm kultaa. Lisäksi sata metriä pohjoiseen kairatussa toisessa reiässä oli useita selvästi anomaalisia kohtia. Seuraavissa vaiheissa kairattiin lisäreikiä lävistyksen pohjois- ja eteläpuolelle 25 metrin profiilivälein (yhteensä 20 reikää 56 mm kalustolla, yhteensä ja kahdeksan reikää 46 mm kalustolla, yhteensä metriä). Neljä viimeksi mainituista oli lyhyitä pystyreikiä, joilla tarkistettiin geokemiallisen näytteenoton kultaviitteitä. Näistä yhdessä oli 4.86 ppm Au 2.1 m matkalla. Kuivisto W (valtaukset Kuivisto 1-2 ja Pihlajavaara 1-2) Lupaavien geokemiallisten viitteiden perusteella kairattiin kohteeseen kesällä 1993 kolme reikää (yhteensä metriä). Yhdessä kairatuista rei'istä oli selvästi kohonneita kultaja telluuripitoisuuksia, joten aiheeseen palattiin kesän 1994 kairausohjelmassa. Kohteeseen kairattiin neljä reikää (yhteensä metriä) 100 metrin profiilivälein ja lisäksi kairattiin kahteen telluurianomaliaan pystyreikä ja Valkeasuon suuntaanjatkuvaan IP-anomaliaan neljä yksittäistä reikää (yhteensä metriä). Kohde sijottuu ultramafiitin kontaktiin, jonka länsipuolella on hyvin voimakas, mahdollisesti Valkeasuon kohteelle jatkuva, serisiittiytynyt jakso. Serisiittiliuskeiden lisäksi tavataan andesiittisia tuffiitteja ja pegmatiittijuonia. Kohonneet kultapitoisuudet liittyvät sekä pegmatiitteihin että serisiittiliuskeisiin. Nykyinen kairauksen määrä, samoin kuin muukin näytteenotto on riittämätön, jotta luotettavasti voitaisiin arvioida IP-anomaliana näkyvien pyriittiä sisältävien serisiittiliuskeiden todellista merkitystä mahdollisena kultaesiintymänä. Osa kairarei'istä antoi lupaavia Au-viitteitä (mm. 2.5 ppm Au m). Kivipuro (valtaukset Korpi 4-5) Tutkitulla jaksolla oli kolme kohteellisen moreenigeokemian näytteenottolinjaa, joista keskimmäisen kohdalle kairattiin kuuden reiän profiili ja eteläisemmän kohdalle neljän reiän profiili (yhteensä metriä). Pohjoisemman profiilin kaksi itäisintä reikää on lyhyitä Commandolla kairattuja reikiä. Alueen kivet ovat valtaosin andesiittisia ja emäksisiä vulkaniitteja, joissa paikoin serisiittiytyminen on melko voimakasta. Pohjoisemmalla profiililla rei'issä R490 ja R491 oli heikkoa anomaalisuutta, muilta osin profiili oli tyhjä.

18 Toinen profiili sijaitsi 750 metriä etelään edellisestä, sillä kohteellisessa moreenigeokemia näytteenotossa oli lupaavan tuntuinen Au-anomalia. Profiilin kaikilla rei' illä oli anomaalisuutta, vähiten itäisimmällä. Anomaaliset pitoisuudet kohoavat yleensä ppb tasolle, lähelle 1 ppm tasoa nousee yksi metrin analyysipätkä. Tulokset selvittävät geokemian moreenianomaliat. 16 Valkeasuo (valtaukset Valkeasuo 1-3) Valkeasuon kohteeseen kairattiin kolmessa vaiheessa yhteensä 21 reikää (yhteispituus metriä). Ratkaisevana tekijänä tutkimusten aloittamiselle olivat läheltä löydetyt kultaa sisältäneet serisiittiliuskelohkareet sekä kulta-telluurianomalia geokemiallisessa näytteenotossa. Tutkimuskohde sijaitsee harjualueella, jossa paksujen maapeitteiden ja osin moreenin puuttumisen vuoksi ei moreenigeokemian näytteenotolla pystytty tehokkaasti etenemään. Syksyllä 1992 kairattiin neljä reikää, joista kolmella tavattiin merkittäviä kultapitoisuuksia serisiittiliuskeessa olevassa kvartsiutuneessa ja turmaliinia sisältävässä osassa. Kesällä 1993 kairattiin parhaan lävistyksen kohdalle ja viereen kolme reikää kevyellä syväkairauskalustolla ( 46 mm kalusto), kairaussuunta itään. Vuonna 1992 kairattujen reikien kairaussuunta oli länteen, reiät leikkasivat huonolla kulmalla serisiittiliuskeita. Kesällä ja syksyllä 1994 kairattiin sadan metrin profiilivälein yhteensä 14 reikää. Lähes kaikilla rei' illä tavattiin serisiittiliuskeessa kvartsiutunut turmaliinia sisältävä osa, usein vähäinen scheeliitti- ja arseenikiisupirote sekä voimakas pienoispoimutus. Kultapitoisuudet kohosivat 1-3 metrin paksuisissa osissa 3-6 ppm tasolle, maksimipitoisuus 19.8 ppm. Useilla rei'illä oli selvästi havaittavissa useampia vierekkäisiä anomaalisia osia. Kokonaisuudessaan anomaalinen jakso näyttää jatkuvan pohjois-etelä suunnassa ja on seurattavissa 100 metrin profiilivälilläkin. lp-mittaus antaa kohdalle selvän etelään päin levenevän anomalian. Sulfidien määrässä ei näyttäisi tapahtuvan muutosta. Reikä R564 kairattiin erilliseen IP-anomaliaan, siihen ei liittynyt minkäänlaista kulta-anomaliaa. Reiät R kairattiin rautamuodostuman ja serisiittiliuskeen kontaktiin, joka näkyy myös heikkona magneettisena anomaliana, yksi näistä rei' istä sisälsi heikkoa Au-anomaalisuutta. Valkeasuon kohde vaikuttaa harvankin kairauksen perusteella ainakin jatkotutkimusten arvoiselta. Kivilajien muuttuminen, lähinnä serisiittiytyminen, on ollut hyvin voimakasta ja harvallakin kairauksella on saatu viitteitä Au-rikkaammista osista, lisäksi kullan esiintymiselle näyttää olevan selvä rakenteellinen kontrolli. Iso-Kivijärvi (valtaus Valkeasuo 4) Syynä tutkimusten aloittamiselle oli poikkeuksellisen korkea moreenin telluuripitoisuus, joka oli havaittu kohdentavan moreenigeokemian näytteenotossa (uusinta-analyysissä myös korkea kultapitoisuus). Pisteen selvittämiseksi tehtiin tiheä lisänäytteenotto,joka antoi telluurin lisäksi hyviä viitteitä kullasta. Kesällä 1993 kairattiin yksi reikä anomalia-alueen alle Iso-Kivijärven rannasta. Reikä R461 sisälsi useita selvästi kulta-anomaalisia kohtia.

19 Kesällä 1994 kairattiin kolme lisäreikää, yhteensä 390 metriä. Reiät, jotka lävistivät valtaosin voimakkaasti serisiittiytyneitä liuskeita eivät sisältäneet merkittäviä kultapitoisuuksia. Reiän R558 alkuosassa oli 60 cm matkalla runsaasti tellurideja sekä molybdeenihohdetta. Samalla kohdalla on kohteellisessa näytteenotossa myös selvä telluurianomalia, jossa ei kuitenkaan ole kultaa. Kaikki lisäreiät sijoittuvat reiän R461 eteläpuolelle eivätkä välttämättä osu samaan anomaaliseen yksikköön kuin aloitusreikä. Kairausten perusteella voidaan kuitenkin melkoisella varmuudella todeta, etteivät kulta-anomaaliset kivet jatku ainakaan etelään. Erityisesti kesällä järvi vaikeuttaa pohjoisten jatkeiden tutkimisessa. 17 REFERENCES: Hartikainen, A. and Nurmi, P.A.,1993. Tili geochemistry in gold exploration in the late Archean Hattu schist belt, Ilomantsi, eastero Finland. In P.A.Nurmi and P.Sorjonen-Ward (Eds.) Geological development, gold mineralization and exploration methods in the late Archean Hattu schist belt, Ilomantsi, Eastero Finland. Geological Survey of Finland, Spec. Paper 17, Nurmi, P.A., Sorjonen-Ward, P. and Damsten, M.,1993. Geological setting, characteristics. and exploration history of mesothermal gold occurrences in the late Archean Hattu schist belt, Ilomantsi, eastero Finland. In P.A.Nurmi and P.Sorjonen-Ward (Eds.) Geological development, gold rnineralization and exploration methods in the late Archean Hattu schist belt, Ilomantsi, Eastero Finland. Geological Survey of Finland, Spec. Paper 17, Nurmi, P.A. and Sorjonen-Ward, P., 1993, (Eds.) Geological development, gold rnineralization and exploration methods in the late Archean Hattu schist belt, Ilomantsi, Eastero Finland. Geological Survey of Finland, Spec. Paper 17. Vanhala, H., Spektri-IP-testi Hattuvaarassa Kuiviston ja Valkeasuon Au-aiheilla joulukuussa Geologian tutkimuskeskus, Etelä-Suomen Aluetoimisto, Erityistoiminnot, 1-7, 10 liitettä. Liite: PAMPALO-JAKSON KAIRAREIÄT Liittyy: ILOMANTSIN PAMPALON VYÖHYKKEEN KULTA-AIHEIDEN SYVÄKAIRAUSTULOKSET JA MOREENIGEOKEMIALLISET KARTAT (Sisällysluettelo raportin lopussa)

20 PAMPALO-JAKSON KAIRAREIÄT DIAMOND DRILL HOLES IN THE PAMPALO ZONE from south to north (checked coordinates): Area in NW side of Ward deposit X y z dir dip length 4333/93/R /93/R /93/R /93/R /93/R /93/R /93/R /93/R /93/R /94/R /94/R /94/R /94/R /94/R Sivakkolampi environment: 4333/94/R /94/R /94/R /94/R /94/R /94/R /94/R /94/R /94/R /94/R /94/R /94/R /94/R /94/R /94/R /94/R /94/R /94/R /94/R /94/R /94/R /94/R /94/R /94/R /94/R

21 Korpilampi environment: 4333/88/R /88/R /95/R /95/R /95/R /94/R /94/R /94/R /94/R Kuivisto E: 4333/95/R /94/R /95/R /94/R /94/R /94/R /94/R /94/R /94/R /94/R /94/R /94/R /94/R /94/R /94/R /94/R /94/R /94/R /95/R /94/R /94/R /94/R /95/R /94/R /94/R /95/R /94/R /94/R /94/R /94/R /94/R /95/R Kuivisto W : 4333/94/R /93/R /94/R

22 4333/94/R /93/R /93/R /94/R /94/R /94/R Drill holes in Kuivista - Pihlajavaara area 4333/94/R /94/R /94/R /94/R Kivi puro: 4333/94/R /94/R /94/R /94/R /94/R /94/R /94/R /94/R /94/R /94/R Valkeasuo: 4333/94/R /94/R /94/R /94/R /94/R /94/R /94/R /94/R /92/R /94/R /94/R /94/R /94/R /94/R /92/R /92/R /94/R /92/R /94/R /94/R /94/R

23 Iso-Kivijärvi: 4333/94/R /94/R /94/R /93/R