RAUTAVAARAN KUNTA KOKOUSKUTSU NRO 5/2013 Perusturvalautakunta

Transkriptio

1 KOKOUSKUTSU NRO 5/2013 Perusturvalautakunta KOKOUSAIKA Maanantaina klo KOKOUSPAIKKA Kunnantalo, kunnanhallituksen kokoushuone KÄSITELTÄVÄT ASIAT Asia Sivu Liite Perushoitajan työsuhteen muuttaminen lähihoitajan työsuhteeksi ja täyttölupa alkaen Lähihoitajan/varahenkilön työsuhteen täyttäminen Ikäihmisten ryhmäohjaajakoulutus Oppisopimuskoulutus/työhyvinvointikoodinaattori/Ohtonen Ulla Työaika-autonomian käyttöönottohankkeen loppuraportti/aila Immonen Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntien terveydenhuollon järjestämissuunnitelman valmistelu Sosiaaliasiamiespalvelujen ostopalvelusopimuksen irtisanominen/tmi Marjut Hämäläinen Ilmoitusasiat Vanhustenviikko Kotihoidon/kotipalvelun palvelutarvekartoitus 2013 PÖYTÄKIRJAN NÄHTÄVÄNÄPITO PUHEENJOHTAJA Kokouksen tarkastettu pöytäkirja, johon on liitetty oikaisuvaatimusohjeet ja valitusosoitus, pidetään yleisesti nähtävänä klo MERK: EERO KUKKONEN ILMOITUSMENETTELY Tämä kokouskutsu on julkipantu julkisten kuulutusten ilmoitustaululle Ilmoitustaulunhoitaja Kaisu Heikkinen

2 Perusturvalautakunta Kunnanhallitus Perusturvalautakunta PERUSHOITAJAN TYÖSUHTEEN MUUTTAMINEN LÄHIHOITAJAN TYÖSUHTEEKSI JA TÄYTTÖLUPA ALKAEN Perusturvaltk 40 Vanhustenhuollossa kotihoidossa vapautuu alkaen perushoi tajan työsuhde. Perushoitajia ei enää kouluteta. Sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annettu laki ja asetus tulivat voimaan Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon tutkintonimike on lähihoitaja. Kelpoisuusvaatimuksena lähihoitajan tehtäviin sosiaalihuollossa on tehtävään soveltuva sosiaalija terveysalan ammatillinen perus-tutkinto (lähihoitaja) tai muu vastaava tehtävään soveltuva tutkinto ( 8). Kelpoisuusvaatimuksen täyttyminen edellyttää koko lähihoitajan tutkinnon suorittamista, yksittäiset osasuoritukset eivät tuota kelpoisuutta. Sosiaalihuollon kelpoisuuslaissa tarkoitetun muun vastaavan tutkinnon tulee vastata laajuudeltaan lähihoitajan tutkintoa. Ammattitutkinnot eivät tuota lähihoitajan kelpoisuutta. Lähihoitajan tutkintoa edelsivät aikaisemmat kouluasteiset tutkinnot (muun muassa kodinhoitaja, kehitysvammaistenhoitaja, perushoitaja, apuhoitaja, mielenterveyshoitaja, mielisairaanhoitaja, vajaamielishoitaja). Ikäihmisten palvelujen laatusuositus (STM:n julkaisuja 2008:3) sisältää strategisia linjauksia laadun ja vaikuttavuuden parantamiseksi kolmella osa-alueella: hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen ja palvelurakenne henkilöstö ja johtaminen sekä asuin- ja hoitoympäristöt Henkilöstön tehtävärakenteen suunnittelussa on noudatettava ammatillisen henkilöstön kelpoisuuslaeissa ja asetuksissa määriteltyjä kelpoisuusvaatimuksia ja sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön tehtävärakennesuosituksia. Ympärivuorokautisen hoidon kehittämisen tavoitteena on turvata hyvä hoito, jonka laatua ja vaikuttavuutta arvioidaan. Perusturvassa ja vanhustenhuollossa tarvitaan osaavia, ammatilliset kelpoisuudet omaavia työntekijöitä toteuttamaan palvelurakennemuutosta ja valtakunnallista laatusuositusta sekä laaja-alaista hoivatyötä koko perusturvan alueella. Tehtäväkuvaus on laadittu (liitteenä numerotta). Valmistelija perusturvajohtaja Helvi Mustonen, puhelin

3 Perusturvalautakunta Kunnanhallitus Perusturvalautakunta Perusturvalautakunta päättää: 1) esittää kunnanhallitukselle, että perushoitajan työsuhde muutetaan lähihoitajan työsuhteeksi alkaen. 2) pyytää täyttölupaa lähihoitajan työsuhteen täyttämiseen alkaen toistaiseksi vanhus- ja vammaishuoltoon. Kelpoisuusvaatimuksena tehtävään on sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun lain (272/2005) 8 :n mukainen kelpoisuus, minkä lisäksi edellytetään aitoa kiinnostusta vanhus- vammaistyöhön, tiimityöskentely-, vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja sekä motivaatiota kehittää laaja-alaisesti osaamistaan. Lisäksi noudatetaan neljän kuukauden koeaikaa. 3) esittää palkkatoimikunnalle/kunnanhallitukselle, että tehtäväkohtaiseksi palkaksi vahvistetaan 2035,70 /kk, missä on huomioitu yleiskorotus alkaen, KVTES, hinnoittelukohta 04SOS06A. Palkkaus perustuu työntekijöiden palkkojen harmonisointiin koko hoivaketjussa. 4) julistaa lähihoitajan toimen haettavaksi täyttöluvan käsittelyn jälkeen. 5) tarkistaa pöytäkirjan tämän pykälän osalta heti kokouksessa julkilukemalla. Päätösehdotus merkittiin lautakunnan päätökseksi yksimielisesti. Khall 201 Lisätietoja edellä mainituista asioista kunnanjohtaja Unto Murto, puh ja sp: unto.murto@rautavaara.fi Esityslistan liite: - Lähihoitajan tehtäväkuva, liite numerotta. Kj:n ehdotus: Kunnanhallitus päättää hyväksyä perusturvalautakunnan kokouksessa nro 4/ :ssä 40 tekemän päätöksen. Ehdotus hyväksyttiin keskustelun jälkeen yksimielisesti.

4 Perusturvalautakunta Perusturvaltk 47 Työsuhde ilmoitettiin haettaviksi julkaistulla ilmoituksella (liitteenä numerotta) kunnan ilmoitustaululla, netti - sivuilla, mol.fi sekä Kuntarekry.fi -sivuilla. Lähihoitajan työsuhdetta haki määräaikaan klo 12 mennessä lähihoitajat Riitta Tuovinen ja Emma-Noora Leskinen (liitteinä numerotta). Molemmat hakijat kutsutaan kokoukseen haastateltaviksi. Esitys annetaan kokouksessa haastattelujen jälkeen. Valmistelija perusturvajohtaja Helvi Mustonen, puhelin

5 Perusturvalautakunta LÄHIHOITAJAN/VARAHENKILÖN TYÖSUHTEEN TÄYTTÄMINEN Perusturvaltk 48 Kunnanvaltuusto hyväksyi / 38 vuoden 2013 talousarvion ja taloussuunnitelman vuosille Talousarvio sisältää perusturvalautakunnan esittämän lähihoitajan (varahenkilö) palkkaamisen sosiaalitoimeen. Kelpoisuusvaatimuksena lähihoitajan tehtävään on sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun lain (272/2005) 8 :n mukainen kelpoisuus, minkä lisäksi edellytetään aitoa kiinnostusta laaja-alaiseen hoivatyöhön, tiimityöskentely-, vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja sekä motivaatiota kehittää laajaalaisesti osaamistaan. KVTESin mukainen lähihoitajan tehtäväkohtainen palkka on alkaen on 1935,44, hinnoittelukohta 04SOS06A. Lähihoitajien palkkoja harmonisoitiin koko hoivaketjussa vuonna 2012, minkä jälkeen tehtäväkohtainen palkka oli 2006,41 /kk. Tehtäväkohtainen palkka lukien yleiskorotuksen jälkeen on 2035,70 /kk. Työsuhteessa noudatetaan neljän (4) kuukauden koeaikaa (KVhL 9). Lähihoitaja työsuhteen vaali on ehdollinen siihen saakka, kunnes valittu on toimittanut hyväksyttävän lääkärintodistuksen terveydentilastaan. Tehtäväkuvaus (liitteenä numerotta) on laadittu. Työsuhde ilmoitettiin haettaviksi julkaistulla ilmoituksella (liitteenä numerotta) kunnan ilmoitustaululla ja netti - sivuilla, mol.fi sekä Kuntarekry.fi -sivuilla. Lähihoitajan työsuhdetta haki määräaikaan klo 12 mennessä lähihoitaja Riitta Tuovinen. Päätösehdotus annetaan kokouksessa. Valmistelija perusturvajohtaja Helvi Mustonen, puhelin

6 Perusturvalautakunta IKÄIHMISTEN RYHMÄOHJAAJAKOULUTUS Perusturvaltk 49 Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta ja iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (vanhuspalvelulaki) tuli voimaan Kysymyksessä on sosiaali- ja terveydenhuollon yhteinen erityislaki, mikä velvoittaa kuntia muun muassa huolehtimaan ikääntyneen väestönsä hyvinvoinnin, terveyden ja toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden tarvitsemien sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamisesta kunnassa (2 ). Lain 5 velvoittaa kuntaa laatimaan suunnitelman toimenpiteistään ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden ja toimintakyvyn tukemiseksi, itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi sekä iäkkäiden tarvitsemien palvelujen järjestämiseksi ja kehittämiseksi. Suunnitelmassa tulee määrittää tavoitteet ja toimenpiteet edellä mainittujen asioiden toteuttamiseksi. Suunnitelma on osa kunnan strategista suunnittelua. Laadittava suunnitelma ja siihen liittyvät toimenpiteet ovat yksi osa USO2 hanketta. Lain 4. luvussa säädetään palvelujen laadun varmistamisesta, minkä mukaan muun muassa palvelujen on oltava laadukkaita ja turvattava hyvä hoito ja huolenpito (19 ), minkä toteutuksessa avainasemassa on osaava ja tehtävärakenteeltaan palvelutarpeisiin vastaamaan pystyvä henkilöstö (20 ). Tähän haasteeseen pystytään vastaamaan muun muassa kouluttamalla henkilöstöä ottaen huomioon myös voimassa oleva täydennyskoulutusvelvoite. Savon oppisopimuskeskus järjestää ja Savonia -ammattikorkeakoulun Iisalmen yksikkö toteuttaa vanhuspalvelujen päivätoiminnan, kotihoidon ja palveluasumisen henkilöstölle Ikäihmisten ryhmäohjaaja -oppisopimuskoulutuksen (5 op) syksyn 2013 ja kevään 2014 aikana. Koulutuksen lähiopetuspäivät (10) ovat Iisalmessa. Oppisopimuskoulutus on maksuton osallistujille ja työnantajalle. Edellytyksenä on voimassaoleva työsuhde koko koulutuksen ajan. Työnantaja vastaa matka- ja päivärahakustannuksista. Tavoitteina on, että opiskelija osaa ohjata erilaisia ryhmiä tuntien mm. ryhmädynamiikan monipuolistaa päivätoiminnan sisältöjä käyttää uusia menetelmiä ja työvälineitä kehittää omaa työtään voimaannuttaa asiakkaita ottamalla heidät huomioon yksilöinä ja ryhminä hyödyntää asiakkaiden elämäntarinoita toiminnassa

7 Perusturvalautakunta tukea kokonaisvaltaista hyvinvointia käyttää erilaisia suunnitteluvälineitä työstä innostuminen Sisällöt Oman elämäntarinan käsittely erilaisin toiminnallisin keinoin Työn kehittäminen ja suunnitteleminen Kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukeminen Iän sosiologia Koulutukseen halukkuutensa ovat ilmaisseet hoitaja Marjaleena Korhonen (asumispalveluyksikkö Niittyvilla), lähihoitajat Lenita Ahonen (kotihoito ja asumispalveluyksikkö Hopeapaju), Tuija Korhonen (Toimintakeskus/päivätoiminta) ja Marja-Leena Korhonen (asumispalveluyksikkö Päivänsini). Valmistelija perusturvajohtaja Helvi Mustonen, puhelin Perusturvalautakunta päättää, että Ikäihmisten ryhmäohjaaja - oppisopimuskoulutukseen (5 op) osallistuvat hoitaja Marjaleena Korhonen, lähihoitajat Lenita Ahonen, Tuija Korhonen ja Marja- Leena Korhonen. Työnantaja vastaa matka- ja päivärahakustannuksista.

8 Perusturvalautakunta OPPISOPIMUSKOULUTUS/TYÖHYVINVOINTI- KOORDINAATTORI/Ohtonen Ulla Perusturvaltk 50 Rastor Oy on suunnitellut toteuttavansa ajalla työhyvinvointikoordinaattorikoulutuksen. Koulutus koostuu seitsemästä lähipäivistä ja työssä oppimisesta. Koulutukseen osallistuvat laativat omaan organisaatioon liittyvän työhyvinvoinnin kehittämishankkeen. Koulutuksen tarkoituksena on auttaa osallistujaa ymmärtämään laaja-alaisesti työhyvinvointiin liittyviä osa-alueita ja niiden keskinäisiä vaikutussuhteita. Koulutusohjelman teemoja ovat muun muassa työhyvinvoinnin arviointi ja edistäminen työpaikalla työhyvinvoinnin kehittämisen käytännöt työelämän lainsäädännön ja talouden näkökulmat työhyvinvointikortin suorittaminen Koulutus soveltuu toteutettavaksi myös oppisopimuskoulutuksena; Savon oppisopimuskeskus. Oppisopimuskoulutus on maksuton osallistujille ja työnantajalle. Edellytyksenä on voimassaoleva työsuhde koko koulutuksen ajan. Työnantaja vastaa matka- ja päivärahakustannuksista. Sosiaalitoimen vuoden 2013 talousarviossa eräänä painopistealueena on henkilöstön yhteistyön kehittäminen ja työhyvinvointi. Kuntaan on perustettu kunnanjohtajan päätöksellä / 10 hyvinvointityöryhmä, minkä tehtävänä on työhyvinvointia ylläpitävä ja edistävä toiminta. Työryhmän puheenjohtajana toimii Ulla Ohtonen. Valmistelija perusturvajohtaja Helvi Mustonen, puhelin Perusturvalautakunta päättää, että Ulla Ohtonen osallistuu työhyvinvointikoordinaattori oppisopimuskoulutukseen Työnantaja vastaa matka- ja päivärahakustannuksista.

9 Perusturvalautakunta TYÖAIKA-AUTONOMIAN KÄYTTÖÖNOTTOHANKKEEN LOPPURAPORTTI/AILA IMMONEN Perusturvaltk 51 Perusturvan hoivaketjun palaverissa Learning Cafeessa kirjattiin kehittämisajatuksia, -toimenpiteitä ja -kohteita. Kehittäminen sovittiin aloitettavaksi työhyvinvoinnista. Perusturvalautakunta teki päätöksen / 83 työaika-autonomian kehittämishankkeen käynnistämisestä Rautavaaran hoivaketjussa pitäen tärkeänä työhyvinvointiin liittyvää kehittämistyötä. Hanke toteutettiin Itä-Suomen yliopiston alaisuudessa terveystieteiden maisterivaiheen opintoihin kuuluvana asiantuntijuusharjoitteluna. Yliopiston puolesta ohjaajana toimi yliopiston lehtori Pirjo Partanen ja Rautavaaran perusturvan puolesta perusturvajohtaja Helvi Mustonen. Hankkeen vetäjä teki hankkeen omalla ajalla. Rautavaaran perusturvalle hankkeesta ei aiheutunut kuluja. Hankkeen tarkoituksena oli ottaa käyttöön Rautavaaran perusturvan alaisissa kolmessa työyksikössä autonominen työvuorosuunnittelumalli. Työaika-autonomia tarkoittaa vapaata työvuorosuunnittelua, missä huomioidaan työntekijän yksilölliset tarpeet sekä työyhteisön toiminnalliset tarpeet (Työterveyslaitos 2012). Tavoitteena oli aikaan saada muutos työvuorosuunnittelukäytäntöön syksyn 2012 ja kevään 2013 aikana. Autonomisen työvuorosuunnittelumallin käyttöönotolla haluttiin vaikuttaa työntekijöiden työhyvinvointiin siten, että työn ja muun elämän yhteensovittaminen helpottuisi. Työntekijöiden työhyvinvoinnilla on merkitystä yksittäisen työntekijän kannalta, mutta myös työyhteisö ja asiakkaat/asukkaat sekä organisaatio ovat hyödynsaajina. Autonomisen työvyövuorosuunnittelun avulla työntekijällä on mahdollisuus huomioida omia henkilökohtaisia tarpeitaan. Yhteisöllinen työvuorosuunnittelu lisää myös työyhteisön keskustelua ja mahdollistaa siten myös muunlaisen työyhteisön kehittämisen. Hankkeen toteuttaminen eteni suunnitelman mukaan ja toukokuussa 2013 kaikissa työyksiköissä oli tiedostettu työaika-autonomian perusajatus. Työyksiköt olivat toukokuussa työvuorosuunnittelussa eri vaiheissa, mutta perustiedot olivat kaikilla olemassa. Jokainen työyksikkö lähti toteuttamaan ja jatko kehittämään työvuorosuunnittelumallia omaan yksikköön sopivaksi. Esimiesten sitoutuminen on erityisen tärkeää, sillä he toimivat työntekijöiden tukena ja ohjaavat tarvittaessa työvuorosuunnittelussa. Esimiehet kantavat vastuun työyhteisön toiminnasta, ja sen vuoksi heidän tulee kiinteästi seurata, että työyhteisössä yhteisesti sovittuja pelisääntöjä ja reunaehtoja noudatetaan.

10 Perusturvalautakunta Toukokuussa 2013 hankkeen yhteenveto palaverissa käytiin hankkeen toteuttamiseen liittyviä asioita, missä työntekijät saivat yhteisessä keskustelussa tuoda esille kokemuksiaan työaikaautonomiasta ja hankkeen toteuttamisesta. Työntekijät kokivat että, työaika-autonomia oli vielä alkuvaiheessa, mutta se nähtiin kuitenkin mahdollisuutena. Positiivinen ilmapiiri lisääntyi selvästi hankkeen aikana. Ulkopuolisen vetäjän rooli koettiin loppuvaiheessa hyväksi ja palavereissa voitiin nostaa esille myös sellaisia asioita, mitkä muutoin ehkä olisivat jääneet käsittelemättä. Valmistelija perusturvajohtaja Helvi Mustonen, puhelin Perusturvalautakunta merkitsee työaika-autonomian käyttöönottohankkeen loppuraportin (liitteenä numerotta) tiedoksi.

11 Perusturvalautakunta POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTIEN TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMAN VALMISTELU Perusturvaltk 52 Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntien terveydenhuollon järjestämissuunnitelman ohjausryhmän kokous pidettiin ja seuraava kokous pidetään Ohjausryhmän jäsenenä Rautavaaralta on perusturvajohtaja. Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma käsitellään kuntayhtymän valtuuston joulukuun kokouksessa. Simo Kokko alusti järjestämissuunnitelman (liitteenä numerotta) tilannetta ja ohjausryhmän jäsenet saivat ensi kertaa nähtäväkseen suunnitelman rakennerungon. Suunnitelman rakenne ja yleisluonteinen sisältö rakentuvat mahdollisen kunnilta saadun palautteen myötä. Tarkoitus on yhdessä sopia kehittämisen linjoja, joita viedään eteenpäin, mutta jotka ovat kuitenkin sen sisältöisiä, etteivät ne kariudu järjestämisvastuiden vahvistuttua. Suunnitelman johdannossa on tarkoitus antaa laaja yleiskuva Pohjois-Savon perusterveydenhuollon tilanteesta ja myöhemmin suunnitelmassa tarkennetaan palveluiden tilannetta. Tarkoitus on tehdä ns. taustamuistioksi liitetiedosto, missä on tarkempaa terveyskeskus-kohtaista tietoa. Kokouksessa keskusteltiin järjestämissuunnitelman rungosta ja sisällöistä, ja esille tulleet asiat on kirjattu suunnitelmaluonnokseen punaisella. Luvun 6 tekstiosuus on lisätty liitteenä olevaan suunnitelmarunkoon ohjausryhmän kokouksen jälkeen. Valmistelija perusturvajohtaja Helvi Mustonen, puhelin Perusturvalautakunta merkitsee terveydenhuollon järjestämissuunnitelman valmistelutilanteen tiedoksi ja informoi asiasta edelleen kunnanhallitusta.

12 Perusturvalautakunta SOSIAALIASIAMIESPALVELUJEN OSTOPALVELUSOPIMUKSEN IRTISANOMINEN/TMI MARJU7T HÄMÄLÄINEN Perusturvaltk 53 Tmi Marjut Hämäläinen/Marjut Rönkkö ilmoittaa päiväämällään kirjeellä irtisanovansa sosiaaliasiamiespalveluista tehdyn ostopalvelusopimuksen alkaen. Sopimuksen (perusturvaltk / 118 liite 6) mukaan irtisanomisaika molemmin puolin on 90 päivää irtisanomispäivästä. Valmistelija perusturvajohtaja Helvi Mustonen, puhelin Perusturvalautakunta hyväksyy Tmi Marjut Hämäläisen sosiaaliasiamiespalvelujen ostopalvelusopimuksen päättymään

13 Perusturvalautakunta ILMOITUSASIAT Perusturvaltk 54 Saapuneet päätökset ja kirjeet: 1. Rautavaaran kunta/kunnanhallitus/valtuusto 1.1 Soisalon työterveysliikelaitos alijäämän kattamissuunnitelma Kaija Lievosen kuntalaisaloite kyyditykset Juankoskelle 1.3 Lausunto Itä-Suomen päihdehuollon kuntayhtymän perussopimuksen muuttamisesta 1.4 Vuoden 2012 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen 1.5 Tilinpäätös Ilmoitusasiat 1.7 Nilsiän ja Rautavaaran välinen vuokrasopimus eläinlääkäritilojen käyttämisestä/jatkotoimenpiteet 1.8 Tarkastuslautakunnan 2012 arviointikertomuksen hyväksyminen 2. Maakuntahallitus, pöytäkirja Valmistelija perusturvajohtaja Helvi Mustonen, puhelin Perusturvalautakunta merkitsee ilmoitusasiat tiedoksi.

14 Perusturvalautakunta VANHUSTENVIIKKO Perusturvaltk 55 Suomessa on vietetty vuodesta 1954 lähtien vanhustenpäivää. Vanhustenpäivä on lokakuun ensimmäinen sunnuntai ja sitä seuraava viikko on vanhustenviikko. Vanhustenpäivä vuonna 2013 on sunnuntai ja vanhustenviikkoa vietetään Teemana on Hyviä vuosia - Goda år! Rautavaaran kunnan väkiluvusta noin 32 % on yli 65 -vuotiaita ja yli 75 -vuotiaita on noin 16 %. Heinäkuun alussa voimaan tullut vanhuspalvelulaki vahvistaa ikääntyneiden asemaa. Lain tarkoituksesta sanotaan: parantaa väestön mahdollisuutta osallistua elinoloihinsa vaikuttavien päätösten valmisteluun ja tarvitsemiensa palvelujen kehittämiseen kunnassa. Iäkkään henkilön toimintakyky on arvioitava monipuolisesti ja siinä tulee huomioida fyysisen ja psyykkisen toimintakyvyn lisäksi kognitiivinen ja sosiaalinen toimintakyky, ympäristön esteettömyys, asumisen turvallisuus sekä lähipalvelujen saatavuus. Kunnassa on tehty merkittävät investoinnit asumisyksikköjen rakentamiseen, millä ikääntyneiden asumista ympärivuorokautisesti voidaan turvata. Henkilöstörakenteeseen ja osaamiseen on kiinnitetty huomiota, viimeisimpänä esitys palveluohjaajan palkkaamisesta. Näillä on suuri merkitys tulevaisuudessa ja vanhustenviikon mukaisen teeman Hyvien vuosien jalostamisessa myös kuluvan vuoden jälkeen. Vuosittain järjestettävää vanhustenviikkoa on vietetty Rautavaaralla satunnaisesti. Vuonna 2012 vietetty vanhustenviikko teemalla Yhdessä vahvempia onnistui saadun palautteen perusteella, mikä osaltaan rohkaisee ja innostaa toimimaan myös kuluvana vuonna. Vanhustenviikon ohjelman suunnittelu ja sen toteuttaminen vaatii taloudellista panostusta (tarjoilut, esiintyjät, vierailijat yms). Rautavaaran kunta on saanut valtiokonttorilta vanhustenhuollon edistämiseen varoja, joiden käytöstä kunnanhallitus päättää (khall / 102). Rautavaaran kunnan ikääntymispoliittisen strategian ja palvelurakenteen kehittämisohjelman vuoteen 2015 mukaan kaiken toiminnan perustana on positiivinen asennoituminen ikääntymiseen ja ikäihmisiin. Sekä kotona että palveluasunnoissa asuville turvataan mahdollisimman hyvä elämä, missä ikäihmiselle taataan ihmisarvo ja osallisuus. Valmistelija perusturvajohtaja Helvi Mustonen, puhelin

15 Perusturvalautakunta Perusturvalautakunta päättää esittää kunnanhallitukselle, että valtiokonttorilta saaduista varoista kohdennetaan 6000 vuoden 2013 vanhustenviikon toteuttamiseen.

16 Perusturvalautakunta KOTIHOIDON/KOTIPALVELUN PALVELUTARVEKARTOITUS 2013 Perusturvaltk 56 Koillis-Savon kehitys ja perusturva/sosiaalitoimi toteuttivat keväällä 2013 kotihoidon/kotipalvelun palvelutarvekartoituksen säännöllisen kotipalvelun asiakkaille ja 75 -vuotiaille rautavaaralaisille. Kyselyllä kartoitettiin nykyisten ja tulevaisuuden palvelujen käyttöä/-tarvetta jaoteltuna erilaisiin aihealueisiin sen mukaan, kuka palvelun tuottaa ja mitä ammatillista osaamista palvelutuottajalla tulisi olla. Lähtökohtana pidettiin kotona selviytymiseen vaikuttavia tekijöitä muun muassa terveyden ylläpito, ruokailu, liikunta, turvallisuus, apuvälineet, sosiaaliset kontaktit ja vireys). Kysely lähetettiin 37:lle säännöllisen kotihoidon asiakkaalle, vastauksia saatiin 17, vastausprosentti 45,9 37:lle 75 vuotiaille, vastauksia palautui 18, vastausprosentti 48,6 Saatujen vastausten perusteella koti on se paikka, missä vastaajat haluavat asua ja pysyä elämänsä loppuun saakka. Tätä tukee myös muut asiaa selvittäneet tutkimukset yleensä. Terveyspalvelut ovat luonnollisesti puhtaasti sellaisia, joita tuottamaan tarvitaan perus- tai sairaanhoidon ammattilaisia. Erityisesti terveyttä ja kuntoa ylläpitäviä sekä kuntouttavia palveluja tullaan tarvitsemaan enenevässä määrin. Näihin palveluihin luetaan ravitsemusneuvonta, muistihoitajan palvelut, ohjauskäynnit sairaalajakson jälkeen, erilaiset toimintakykyä tukevat ja ylläpitävät käynnit kuten fysioterapia ja oman liikuntaohjelman laatiminen, mutta myös kotiympäristön toiminnallisuuden arviointi ja neuvonta sekä apuvälineiden tarpeen arviointi. Palvelujen tuottajien tulee olla ammattilaisia omalla alallaan, mutta he voivat toimia yksityisinä palveluntarjoajina. Kotona selviytymistä merkittävästi auttaa muun muassa oviaukkojen suurentaminen, esteiden poistaminen (esimerkiksi kynnykset, matot) ja se, että siirretään päivittäin tarvittavat esineet paremmin saataville, helpotetaan asunnon lämmitettävyyttä yms. Ikääntyvä ihminen kokee olonsa usein myös turvattomaksi, mitä jos jotain sattuu ja jäänkin makaamaan lattialle päiväkausiksi? Yökäynnit, turvapuhelin tai turvaranneke, hyvinvointi -TV tai muu nykyajan teknologia voivat lisätä turvallisuuden tunnetta. Kodinturvallisuuden riskikartoitus toisi esiin myös ne tarpeet, mitä muutostarpeita kotona olisi helpottamaan ikääntyvän ihmisen selviytymistä.

17 Perusturvalautakunta Lähes kaikki kyselyyn vastanneet halusivat kotihoidon palveluja omaan kotiinsa elämänsä loppuun saakka. Kysymyksen taustalla oli ajatus siitä, että jossain vaiheessa myös saattohoitopalveluja voitaisiin tuottaa muualla kuin sairaaloissa. Kyselyyn vastanneet 75 -vuotiaat eivät pääsääntöisesti kokeneet tarvetta lisätä sosiaalisia kontakteja (mm. kerhotoiminta, yhdessä tekeminen, harrastuspiirit). Kotipalvelun nykyisillä asiakkailla näitä palveluja tuntui jo olevan tai luotettiin lähiomaisten, sukulaisten tai vapaaehtoisten toimijoiden tukeen. Saattajan avustamille käynneille osoittautui hiukan enemmän tarvetta (pankki, posti, virastot) kuin puhtaasti viihteellisiin käynteihin (mm. konsertit, elokuvat, teatteri). Puutarhatoimintaa, eläinavusteista toimintaa ja maatilan elämään osallistumista eli ns. Green Care palveluja ei koettu tarpeellisina, mutta silloin tällöin virkistyspäiviä kaivattiin kyllä sekä yksilöllisesti että ryhmässä toteutettuina. Puolestaan palveluja, joita selkeästi tuottaisivat yksityiset palveluntarjoajat ilman perus- tai sairaanhoidollista koulutusta olisivat erilaiset kotitalkkari- tai kotiapulaistyyppiset palvelut (kylärenki kyläpiika). Tällaisen henkilön tulisi kuitenkin sen lisäksi että tietenkin hoitaa työn ammattitaidolla, olla luottamusta herättävä ja ymmärtää, mitä tarkoittaa tehdä työtä toisen kotona ja kotipiirissä. Palveluille annettiin summittainen EUR/tunti hinta, jotta nähtäisiin olisiko henkilö valmis myös maksamaan ao. palvelusta käyvän tuntihinnan, jolla yritystoiminta näissä toimissa olisi mahdollista. Eniten kaivattiin ateriapalveluja, kotiin tuotavaa ruokaa. Myös perinteisesti siivous ja ikkunoidenpesu voitaisiin ostaa palvelujen tarjoajalta ja jossain määrin myös vaatehuolto. Pientä kodin remontointiakin olisi tarpeen tehdä (ruuvien kiinnitystä ja muuta kodin kunnossapitoa). Poiketen Juankoski, Kaavi ja Tuusniemi kyselyistä, Rautavaaralla haluttiin kartoittaa myös ikääntyvän väestön mielenkiintoa mahdollisiin uusiin asumismuotoihin kunnassa. Kuntataajamaan on suunnitteilla korkean teknologian rivitalohanke, joka tuntuikin kiinnostavan neljää nykyisistä kotipalveluiden ja kunnan 75-vuotiasta hiukan kolmea ja paljon kahta vastaajaa. Vanhusten perhehoidosta oli kiinnostunut myös 2 vastaajaa hiukan ja 2 vastaajaa paljon ryhmässä 75-vuotiaat. Valmistelija perusturvajohtaja Helvi Mustonen, puhelin