Johdatus ohjelmistotuotantoon Luento 10 Asiakasroolista ja projektitoiminnasta

Transkriptio

1 Johdatus ohjelmistotuotantoon Luento 10 Asiakasroolista ja projektitoiminnasta Kari Systä, JOTU/KSY 1

2 Ohjelmassa tänään Viime luennolla käsittelemättä jäänyt materiaali Uudestaan viime viikolla luennoitsijan hämmentäneet piirakkakaaviot Yksi (epäonninen) esimerkki taas Käyttöönotosta Projektitoiminnasta JOTU/KSY 2

3 Tiedotuksia - uutisia Torstain viimeinen (16-18) harjoitus peruttu. Suositellaan tilalle keskiviikon viimeistä (16-18). Tämän viikon harjoitustyöstä: VH8 (viikko 45/2014): artikkeliharjoitus: Mythical Man-Month. Voit etsiä ja lueskella tätä klassikkoartikkelia verkosta etukäteen, jos ehdit. Artikkeli "Mythical Man-Month", teoksessa Frederick P. Brooks, Jr: The Mythical Man-Month - Essays on Software Engineering (sivut 13-26). 1975, Addison- Wesley Publishing Company, Inc JOTU/KSY 3

4 Alustava luentoaikataulu 25.8: Johdanto + historiaa, mitä on ohjelmistotuotanto 1.9: Ohjelmistojen roolista ja tyypeistä ohjelmistotyön merkitys 8.9: Miten ohjelmistotyö organisoidaan (vaihejako ja prosessi-mallit) 15.9: Vaatimusmäärittelyt 22.9: Vaatimukset 2; tiedon mallintaminen 29.9: Käyttäjä ja käyttäjäkokemus ohjelmisto-projektissa (Jarmo Palviainen) 6.10: Esimerkkiprojekti (M-files) 20.10: Yleiset notaatiot erityisesti UML 27.10: Asiakasroolista 3.11: Projektitoiminta 10.11: Ohjelmisto osana laitetta 17.11: IPR, sopimukset, open source 25.11:Kertausta 1.12: Palautetta harjoitustyöstä (henk. Kohtaisempi palaute s-postilla) JOTU/KSY 4

5 Vaatimukset tehdään yhdessä? 12 % 8 % 80 % 41 % 39 % Tilaaja teettää ulkopuolisella Toimittajan ohjauksessa Tilaaja tekee itse Kun tilaajalta kysytään Tilaajan ohjauksessa 50 % 45 % 17 % 28 % Tilaaja teettää ulkopuolisella Toimittajan ohjauksessa Tilaaja tekee itse Kun toimittajalta kysytään Tilaajan ohjauksessa 5 % Lähde: Erkka Vastamaan diplomityö JOTU/KSY 5

6 Edellisen luennon pääkohdat Harjoitustyö on haastava muttei mahdoton Vaatimusmäärittely on aina vaikea eikä asiakas voi vetäytyä vastuusta Monitoimittajaprojektit ovat hanhalia Avoimet rajapinnat vs. vendor lock in (toimittajalukkiutuminen) JOTU/KSY 6

7 Case 2 puolustusvoimien palkanmaksu Taas otsikoita netistä ja lehdistä Ja sen perusteella keskustelua JOTU/KSY 7

8 Case 2 puolustusvoimien palkanmaksu Taas otsikoita netistä ja lehdistä Puolustusvoimien palkat ovat olleet sekaisin jo yli vuoden ajan. Henkilöstölle on maksettu kuukausipalkkoja yhden sentin ja :n euron väliltä. Kaikki eivät enää jaksa uskoa, että palkkaongelmat selviävät. Puolustusvoimat hankki viime keväänä uuden SAP-pohjaisen palkkausjärjestelmän, minkä jälkeen henkilöstön palkoissa on ollut paljon erilaisia ongelmia. Työntekijöille on maksettu liikaa palkkaa tai liian vähän palkkaa. Tehtyjen virheiden korjaaminen on kestänyt kauan. Monella on ongelmia kesälomarahojen maksamisessa. (MTV3 verkkouutiset ) Pääesikunnan henkilöstöosaston edustajien mukaan uutta järjestelmää testattiin pitkään ennen käyttöönottoa. Maaliskuussa 2011 näytti siltä, että se toimisi. Järjestelmäongelman luonne teki virheiden ennalta ehkäisemisen vaikeaksi. Usein yhtä virhettä korjatessa oli ilmennyt jokin uusi ongelma. Vikaa löytyi järjestelmästä, käyttäjistä, prosesseista ja tiedon siirrosta järjestelmästä toiseen. Henkilöstöosaston mukaan näitä virheitä oli vaikea ennakoida, koska SAP on hyvin määrämuotoinen järjestelmä, ja se antaa helposti vääriä tuloksia, jos jokin koodi kirjataan väärin (Ruotuväki ) JOTU/KSY 8

9 Kommentteja ( kesäkuu 2012) Ongelmat Puolustusvoimien palkanmaksussa eivät ole SAP:n tai Logican syytä. Näin kertoo Puolustusvoimien tiedotuspäällikkö Eero Karhuvaara Tietoviikolle. Karhuvaara selventää, että Puolustusvoimissa palkanmaksuun käytetään kokonaisuutta, johon kuuluvat sekä Logican palkkahallinnon ohjelmisto että SAP:n järjestelmä. Palkanmaksun ongelmat aiheutuvat virheistä, jotka ovat tapahtuneet tietojen siirtämisessä vanhasta järjestelmästä uuteen. Palkkatiedot eivät ole esimerkiksi siirtyneet SAP:sta eteenpäin tai tietojen muuntaminen ei ole onnistunut JOTU/KSY 9

10 Otteita eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen päätöksestä Pääesikunnan mukaan puolustusvoimien palkanmaksu toteutettiin alkaen PVSAP ja Logica Palkat -järjestelmillä, joiden käytettävyydestä ja perustietojen oikeellisuudesta vastaa prosessinomistajana Pääesikunnan henkilöstöosasto. Palkkojen maksamisen järjestelmänä toimii Opus Capita -pankkiyhteysohjelmisto, jonka omistaa Pääesikunnan talousosasto. Opus Capitan toimivuudessa ei ole ollut ongelmia. Palkkaan vaikuttavat tiedot syötetään puolustusvoimissa pääosin PVSAP -järjestelmään, josta ne siirtyvät liittymien kautta Logica Palkat -palkanmaksujärjestelmään Aiemmassa selvityksessä ( ) mainittu tietoliittymän korjaus ei toteutunut arvioidussa aikataulussa elokuun aikana. Tietojärjestelmän toimittajan testauksen perusteella ilmoittama liittymän korjaus ei tuotannossa toiminut määritettyjen vaatimusten mukaisesti. Järjestelmien välinen liittymä ei uutta selvitystä annettaessa ( ) toiminut vaaditulla tavalla. Selvityksen mukaan toimenpiteiden aloitus oli viivästynyt, koska toimittaja ei pystynyt korjaamaan liittymää. Korjaavista toimenpiteistä annettava ohje joukko-osastoille oli viivästynyt samasta syystä JOTU/KSY 10

11 Kertomus jatkuu Aikatietoliittymä saatiin korjattua se toimittajan Accenture Oy:n toimesta vasta syksyllä. Tästä johtuen lisäpalkkojen maksujaksot menivät ajossa virheellisesti maksuun sillä seurauksella, että lähes kaikkien lisäpalkkoja saavien henkilöiden palkoissa oli virheitä. Mittava lisäpalkkojen korjausoperaatio mainituilta maksujaksoilta aloitettiin liittymän korjauksen jälkeen. Tammikuun 2012 aikana suurin osa korjauksista oli saatu palkanmaksuun. Vuoden 2012 alussa ilmeni uusi ongelma, jonka vuoksi vuoden 2012 ensimmäisen maksujakson virkasuhteisen lisäpalkkojen maksu jouduttiin siirtämään 15. päivältä 29. päivälle helmikuuta. SAP:ssa otettiin käyttöön uusi ajastettu ajo, joka siirtää henkilön tietoihin lisäpalkkaan oikeuttavat tunnit, jotka eri syistä eivät ole siirtyneet järjestelmään. Ajastuksen myötä palkkajärjestelmään oli siirtymässä uudelleen maksuun sellaisia tunteja, jotka oli tallennettu järjestelmään hallintoyksiköissä väärää tapaa käyttäen. Liikaa maksetut summat koskivat noin 900 palkansaajaa ja summat olivat suurimmillaan useita tuhansia euroja. Ajastetun ajon käyttöönotto sinänsä parantaa palkanmaksun oikeellisuutta, mutta ensimmäisen takautuvan ajon aiheuttamiin virheellisyyksiin ei osattu varautua JOTU/KSY 11

12 Havaittuja ongelmia Eri järjestelmien yhteensopivuus Monitoimittajaympäristö ei ollut hallinnassa Systeemi on vaikea käyttää ja altis käyttäjän virheille JOTU/KSY 12

13 Käyttöönotto Vaikea ja tärkeä osa, mutta oppaita ja materiaalia löytyy aika vähän Rajattu oppikirjankin ulkopuolelle (jos seuraava painos saadaan aikaiseksi, se otetaan mukaan) Ohjelmiston käyttöönotto = uuden tietojärjestelmän toteutus JOTU/KSY 13

14 Toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotto pk-yrityksissä VTT-julkaisu 854 Julkaisun keskeinen johtopäätös on, että tietojärjestelmän käyttöönotto on luonteeltaan organisatorinen oppimisprosessi, jota tulee systemaattisesti tukea ja vahvistaa kokemukset ja tutkimukset viittaavat siihen, että liiketoimintaprosessien uudistamiseen liittyvät laajat tietotekniikkahankkeet epäonnistuvat usein. Kansainvälisesti arvioiden vain noin kolmannes hankkeista onnistuu JOTU/KSY 14

15 Käyttöönottoon kuuluu Vanhan tiedon siirtämistä uuteen Voi mennä pieleen Järjestelmän ja organisaation yhteensovittamista Usein molempiin muutoksia Oppimista ja omaksumista Ei riitä että osaa käyttää uutta järjestelmää, on myös osattava liittää se omaan työhön tehokkaasti Onko kiire vai tehdäänkö tietokoneella Ongelmien ja häiriöiden ratkomista Eli siis testausta ja korjaamista Käyttäjätuen organisoimista JOTU/KSY 15

16 Muutosvastarinta (TAY Pro Gradu, Anne Jokinen) Rutiinit ovat ihmisille tärkeä keino rajoittaa kuormittavuutta. Muutosvastarinnassa ei ole kyse järkiperäisestä vastustamisesta vaikkakin loogisia argumentteja esitetään. Ja monet järjestelmät tarjoavat hyviä syitä Paikallinen optimi ei ole sama kuin kokonaisuuden optimi Käyttäjien olisi ymmärrettävä kokonaisuus Muutosvastarinta on tunneperäistä Muuttuu usein työilmapiiriongelmaksi Joka on kallista JOTU/KSY 16

17 Leavittin timantti (organisaation peruselementit ja niiden vuorovaikutus) JOTU/KSY 17

18 Tämän kerran aiheita Mikä ja miksi projekti Projektiorganisaatio ja sidosryhmät Ohjelmistoprojektin kulku Projektin suunnittelu Ositus Osallistujat Työmäärän arviointi Aikataulutus Projektin seuranta Riskien hallinta Projektisuunnitelma JOTU/KSY 18

19 Hanke vs. projekti vs. prosessi Usein softaa tehdään projekteina Projektit viedään usein läpi prosesseina On olemassa myös muita projekteja kuin kehitysprojekteja Jos projektit kuuluvat samaan kokonaisuuteen, kutsutaan kokonaisuutta hankkeeksi JOTU/KSY

20 Projekti Projektiin liittyy lähtötilanne, syy käynnistämiselle ja tavoitetila Yksi määritelmä: Projekti on kertaluontoinen, toisiinsa liittyvien tehtävien ja aktiviteettien muodostama kokonaisuus, jolla on suunnitelmallinen toteutus (=tavoitteet, aikataulu, resurssit, kustannukset). Projektiin liittyy organisaatio, joka yleensä poikkeaa linjaorganisaatiosta johto osallistujat sidosryhmät... Ovatko projekteja? Johdatus ohjelmistotuotantoon -kurssi syys 2013 DI-tutkinnon suorittaminen Komponenttivaraston kiertonopeuden kasvattaminen JOTU/KSY 20

21 Projektityyppejä Esitutkimusprojekti, määrittelyprojekti toteutusprojekti Jako aliprojekteiksi Suurissa projekteissa jako aliprojekteihin (yksi nyrkkisääntö: jos projekti on yli viisi henkilötyövuotta ja kestää yli vuoden, hankaluuksia on varmasti odotettavissa). Muita projektityyppejä käyttöönottoprojekti koulutusprojekti hankintaprojekti laatujärjestelmän kehitysprojekti. ohjelmistoprojektiin voi liittyä myös laitteistoprojekti. Asiakas- vs. tuotekehitysprojekti: Verrattuna asiakaskohtaisen ohjelmiston tuottamiseen, ohjelmiston tuotteistaminen on moninkertainen urakka. Massatuotteessa vikojen seuraukset voivat olla erittäin kalliita JOTU/KSY 21

22 Keskeisiä projektin suureita Projektin tuotos Laajuus (scope) Lopputuloksen laatu Kalenteriaika Ihmiset ("resurssit") Mitä tapahtuu, kun yhtä joudutaan muuttamaan (trade-offs)? JOTU/KSY 22

23 Prosessit, metodit, työkalut, taidot... More formal, more controlled, more bureaucratic Configuration management Project management Methods Documentation Requirements specification Testing procedures, planning Quality control, inspections SW design Programming language, tools, and technical skills Requirements management Measurement Small programs Large systems Sometimes, for some people, it seems to be more important to get the process done than to get the product done. JOTU/KSY

24 Ohjelmistoprosessi: Historia (teoriassa) JOTU/KSY

25 Prosessi: Historia (todellisuudessa) Rakenteiset menetelmät Olio-ohjelmointi Prosessi: Iteratiivinen kehitys CMM, Spice, ISO9001 Ketterät menetelmät Koodaa ja korjaa Näkyvimmät trendit : ketteryys (agility) Scrum työkalut Global SW Development (GSD) Lean JOTU/KSY Outsourcing

26 Projektin suunnittelu Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty Jokainen tietää omat vastuunsa projektissa Jokainen tuntee projektin tavoitteet Tiedetään, kuinka projektia seurataan ja etenemisestä raportoidaan Pystytään vertaamaan edistymistä suunnitelmiin ja sitä kautta arvioimaan projektin lopetusajankohta ja lopullinen hinta JOTU/KSY 26

27 Kiva löytö: (Ken Schwaber: Agile project managemet) Far from agreement Anarchy Complicated Complex Close to agreement Simple Complicated Close to certainty Far from certainty JOTU/KSY 27

28 Projektiorganisaatio JOTU/KSY 28

29 Ohjaus Projekti Projektin valmistelu Projektiehdotus Projektin asettaminen Projektikuvaus Projektin suunnittelu Ohjausryhmä Projektisuunnitelman hyväksyminen Seuranta ja ohjaus Projektisuunnitelma Seurantaraportit Ohjaus Muutosehdotukset Projektin läpivienti Tuotosten hyväksyminen Päivitetty projektisuunnnitelma Projektin tuotokset Projektin päättäminen Loppuraportti JOTU/KSY 29

30 Kustannukset Mahdoton alue Projektisuunnittelun haaste Mahdoton alue Kalenteriaika JOTU/KSY 30

31 Projektit ovat erilaisia JOTU/KSY 31

32 YHDESSÄ LUENNOLLA MIETITÄÄN MITÄ TARKOITTAA KUSTANNUKSILLA JOTU/KSY 32

33 Ja se on usein vielä vaikeampaa JOTU/KSY 33

34 Suunnittelu organisointi tavoitteiden tarkentaminen riskien analysointi Teknologioiden, työmenetelmien ja kalujen valinta tukitoimintojen suunnittelu (dokumentointi, laadunvarmistus, tuotteenhallinta) vaiheistaminen ja osittaminen (WBS) työmäärien arviointi osallistujien työpanoksen kartoittaminen sekä aikataulutus projektibudjetti, kassavirtalaskelma millä edellytyksillä projekti voi toteutua JOTU/KSY 34

35 Projektisuunnitelma Projektisuunnitelma, dokumenttirunko... (= HYTT) Loppuraportti, dokumenttirunko ISO 10006:1997 Quality management - Guidelines to quality in project management ISOT PROJEKTIT KESKISUURET PROJEKTIT PIENET PROJEKTIT PROJEKTIKORTTI Projekti: Proj. no: Tekstiä: PROJEKTISUUNNITELMA PROJEKTISUUNNITELMA PROJEKTIKORTTI LIITTEINEEN JOTU/KSY 35

36 JOTU/KSY 36

37 Projektisuunnitelma: MIKSI? Projektin ohjauksen ja seurannan apuväline, joka samalla toimii "sopimuksena" ja tiedonvälittäjänä eri sidosryhmien kesken. Tavoitteet Tehtävät ja aikataulu Organisointi ja vastuut Toimintatavat, työvälineet Raha Riskit JOTU/KSY 37

38 Työmäärän arvioinnin ongelmia Projektin vaatimukset muuttuvat Projektin tavoite ja sisältö on heikosti määritelty Projektin organisaatio, määräykset, lait tai tilajärjestelyt muuttuvat Arvioiden tekijät ovat kokemattomia Arviointi on tehty liian suurina kokonaisuuksina Käytössä ei ole historiatietoa Henkilöstö vaihtuu Johto sanelee työmääräarviot Projektin johtaminen ei ole jämäkkää JOTU/KSY 38

39 Vähän työmäärän arvioinnista (näistä lisää kurssilla ohjelmistotuotannon menetelmät) valistunut arvio kokemukseen perustuva COCOMO (Constructive Cost Model, 1981) ja COCOMO II Koodirivien määrä, kustannuskertoimet Tuloksena ihanteellinen kalenteriaika Toimintopisteet (FPA - Function Point Analysis) Kolmen arvion malli Pessimistinen, todennäköinen ja optimistinen arvio Ketterät - Planning poker JOTU/KSY 39

40 Gantt kaaviot (lähde: JOTU/KSY 40

41 Toinen versio (Lähde: JOTU/KSY 41

42 Ne riskit usein unohtuu JOTU/KSY 42

43 Riskeistä usein mietitään Riskin todennäköisyys Riskin vakavuus Riskien toteutumisen ehkäisy Riskien toteutuessa mitä tehdään JOTU/KSY 43

44 Ketterät vs ja projektin hallinta Perinteinen Hyvät suunnitelmat Tarkka hallinto ja seuranta Projektipäällikkö Ketterät Yksilöitä ja vuorovaikutusta enemmän kuin prosesseja ja työkaluja Toimivaa sovellusta enemmän kuin kokonais-valtaista dokumentaatiota Asiakasyhteistyötä enemmän kuin sopimusneuvotteluita Muutokseen reagoimista enemmän kuin suunnitelman noudattamista. Product owner scrum master JOTU/KSY 44

45 Ketterät ja projektinhallinta Muistettava Resurssien- ja rahankäyttöä on kuitenkin suunniteltava ja seurattava Projektiin kuuluu muutakin kuin se softan tekeminen Varsinaiset haasteet syntyvät projekteissa jotka ovat suurempia kuin yksi Scrum-tiimi Toisaalta Oikein tehty ketterä projekti tarjoaa paremman näkyvyyden edistymiseen kuin perinteinen Tuoteomistaja (Product owner) on tärkeä henkilö Jonka intressit usein ratkaisee JOTU/KSY 45

46 TTL-julkaisusarja, Tietojärjestelmän hankinta - Ohjelmistotoimittajan ja - ratkaisun valinta. Helsinki 2005, Talentum JOTU/KSY 46

47 Sitähän se kaikki on ( JOTU/KSY 47