POSTIPUISTON ALUE, HELSINKI RUNKOMELU- JA TÄRINÄSELVITYS. TkT Henri Penttinen DI Timo Peltonen. Kuva: Akukon

Transkriptio

1 POSTIPUISTON ALUE, HELSINKI RUNKOMELU- JA TÄRINÄSELVITYS TkT Henri Penttinen DI Timo Peltonen Kuva: Akukon

2 LAADUNVARMISTUS Tämä dokumentti on laadittu, tarkastettu ja hyväksytty Akukonin laatujärjestelmän ohjeiden mukaisesti. Akukonin laatujärjestelmä täyttää standardin EN ISO/IEC vaatimukset. Laatujärjestelmä, joka täyttää edellä mainitun standardin vaatimukset täyttää myös standardin ISO 9001 vaatimukset. Helsingissä Vastuullinen konsultti: Timo Peltonen, DI Suunnittelija: Henri Penttinen, TkT Dokumentin tarkastaja: Timo Peltonen, DI Akukon Oy Hiomotie 19, HELSINKI Y-tunnus Puh akustiikka audiovisual melu etunimi.sukunimi@akukon.fi

3 SISÄLLYSLUETTELO 1 TULOSTEN YHTEENVETO TAUSTA MITTAUKSET MITTAUSAJANKOHDAT MITATUT OHIAJOT MITTAUSPISTEET MITTAUSLAITTEET RUNKOMELUN JA TÄRINÄN TAVOITEARVOT RUNKOMELU TÄRINÄ MITTAUSTULOKSET JA HAVAINNOT TÄRINÄN ANALYYSIMENETELMÄT JA TUNNUSLUVUT Laajakaistainen tarkastelu Rakennusten resonanssitarkastelu TÄRINÄN MITTAUSTULOKSET Laajakaistainen tarkastelu Rakennusten resonanssitarkastelu RUNKOMELUN ANALYYSIMENETELMÄT RUNKOMELUN MITTAUSTULOSTEN TARKASTELU RUNKOMELUN LASKENNALLINEN TARKASTELU TULOSTEN TULKINTA JA JATKOTOIMENPITEET LÄHTEET LIITTEET...12 Akukon Oy Hiomotie 19, HELSINKI Y-tunnus Puh akustiikka audiovisual melu etunimi.sukunimi@akukon.fi

4 POSTIPUISTON ALUE: RUNKOMELU- JA TÄRINÄSELVITYS Tilaaja: Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto Tilaus: Yhteyshlö: Matti Neuvonen 1 TULOSTEN YHTEENVETO Ilmalan varikon raideliikenteestä aiheutuvan runkomelun ja tärinän vaikutuksia on selvitetty varikon länsi- ja pohjoispuolelle suunnitellun Postipuiston alueen kaavoituksen kannalta. Selvitys perustuu kohteen kallio- ja savialueilla tehtyihin värähtelymittauksiin sekä runkomelun leviämisen laskentamallinnukseen. Raideliikenteen runkomeluvaikutukset tulee huomioida Postipuiston alueen pohjoisosan kallioalueiden rakentamisessa sekä alueen eteläpäätyyn suunnitellun hotellirakennuksen kohdalla. Radanpuoleisten asuintilojen 1. kerroksen 35 db runkomelualueet sijoittuvat suurimmillaan noin 85 metrin päähän varikkoalueesta. Rakennusten sisäpihoille avautuvien 1. kerroksen asuintilojen 30 db suositusarvo ulottuu suurimmillaan noin 100 m päähän varikkoalueesta. Runkomelu- ja tärinäalueet on esitetty liitteissä A ja B. Runkomeluhaitat on mahdollista torjua runkomelualueille sijoittuvien rakennusten perustuksiin sijoitettavilla eristysratkaisuilla (vaimennustarve suurimmillaan noin 10 db) sekä hyödyntämällä kerrosvaimennusta asuintilojen sijoittelussa. Näillä toimenpiteillä voidaan varmistaa, että runkomelu ei rajoita alueen kaavoitusta tai rakentamista asuinkäyttöön. Postipuiston alueen eteläpuolen pehmeikköalueilla ei esiinny runkomelua, mutta raideliikenne voi aiheuttaa tärinää ympäristöönsä. Varikon pienten ajonopeuksien vuoksi nämä tärinähaitta-alueet eivät kuitenkaan ulotu kauas rata-alueesta. Mittaustulosten perusteella todetaan, että varikkoalueen junaliikenne ei tule aiheuttamaan tärinähaittaa Postipuistoon suunnitelluilla korttelialueilla. Postiljooninkadulle suunniteltu mahdollinen raitiotielinjaus voi aiheuttaa ympäristöönsä runkomelua ja tärinää. Näiden torjunnasta tulee huolehtia raitiotien suunnittelussa ja toteutuksessa. Raideliikenteen runkomelu Tulee huomioida kaavoituksessa ja runkomelualueille sijoittuvien rakennusten suunnittelussa. Raideliikenteen tärinä Varikon liikenne ei aiheuta tärinähaittoja suunniteltujen korttelialueiden kohdalla.

5 TAUSTA Helsingin Ilmalaan Postipuiston alueelle ollaan kaavoittamassa uusia asuinalueita. Tarkastelualue rajautuu VR:n varikkoalueeseen, Metsäläntiehen, Veturitiehen, Postintaipaleeseen sekä rantarataan. Ilmalan alueesta on tehty aiemmat melu- ja värähtelyselvitykset vuonna 2004 [1 4]. Varikon melulähteet ovat pysyneet pääasiassa samoina, mutta ratapihalle tehtyjen mittavien korjaus- ja parannustöiden myötä alueen raiteisto on laajentunut länteen päin. Tutustumiskäynnillä todettiin, että junien runkomelun ja tärinän vaikutusalue on paikoin laajentunut varikon pohjois- ja länsipuolella johtuen uusista raiteista, vaihteikoista ja junien kulkureittien muutoksista alueella. Tässä työssä on päivitetty ja tarkennettu varikon raideliikenteestä aiheutuvan tärinän ja runkomelun vaikutuksia ja torjuntatarpeita Postipuiston alueen kaavoittamisen ja asuinrakentamisen kannalta. Tarkastelualueella mitattiin varikon junaliikenteen aiheuttamaa tärinää ja runkomelua (pohjoisosan kallioalue) ja (eteläosan savialue). Runkomelun vaikutusalueita on tarkastelu mittaustulosten ja runkomelun laskentamallin avulla. Tärinän leviämistä on arvioitu maaperätietojen, mittaustulosten sekä rakennettavuusarvioinnin avulla. Tässä raportissa esitetään mittausten ja laskentojen tulokset sekä runkomelun ja tärinän vaikutusalueet ja torjuntatarpeet. Tarkastelu on tehty kaavoituksen edellyttämällä tarkkuudella; osassa kohteista suositellaan tehtäväksi tarkempia kohdekohtaisia selvityksiä rakentamisen yhteydessä. 3 MITTAUKSET 3.1 MITTAUSAJANKOHDAT Värähtelymittaukset tehtiin kohteessa tiistaina kello 9-11 (alueen pohjoisosa) ja maanantaina kello (eteläosa). Mittaukset suorittivat DI Timo Peltonen ja TkT Henri Penttinen. Mittausten kestot valittiin niin, että mitattujen ohiajojen lukumäärät muodostavat tämän tarkastelun kannalta riittävän kuvaavat otokset varikon junaliikenteestä. 3.2 MITATUT OHIAJOT Kohteessa mitattiin yhteensä n. 50 edustavaa ohiajoja, jotka analysoitiin. Mitatun junaliikenteen junatyypit, kulkusuunnat, raiteet ja vaihdeajot sekä ajankohdat kirjattiin muistiin. Analyysiin sisällytettyjen ohiajojen tiedot on listattu mittausalueittain liitteessä D. 3.3 MITTAUSPISTEET Tarkastelualueen laajuuden ja vaihtelevan maaperän vuoksi mittaukset tehtiin kahdella alueella, joista pohjoinen edustaa junaliikenteen runkomelun ja eteläinen tärinän kannalta haastavinta tilannetta. Pohjoisessa mittauspisteet sijoitettiin avokalliolle radan vaihteiden ympäristöön (suurin runkomeluheräte). Etelässä mittauspisteet sijoitettiin savimaan pintaan vaihderisteyksen ympäristöön (suurin tärinäheräte). Maaperässä esiintyvää värähtelyä ja kallioperässä esiintyvää runkomeluherätettä mitattiin käyttäen kiihtyvyysantureita (mittaussuunnat x, y, z lukuunottamatta pisteitä EP3 ja PP1, joissa mitattiin suunnissa y ja z). Anturien ja niiden mittaamien värähtelykomponenttien suunnat on merkitty seuraavasti:

6 x on junaradan suuntainen vaakakomponentti y on junarataan nähden kohtisuora vaakakomponentti z on pystysuuntainen komponentti Mittauspisteiden sijainnit ja anturien kiinnitystavat on esitetty mittauspistekohtaisesti taulukossa 1. Mittauspisteiden sijainnit on esitetty karttaliitteissä A ja B. Liitteessä C on valokuvia mittauspisteistä. Taulukko 1. Mittauspisteet, anturien suunnat ja kiinnitystavat. piste suunnat sijainti kiinnitystapa EP1 x, y, z vaihderisteyksen kohdalla liimaus asfalttiin EP2 x, y, z vaihderisteyksen pohjoispuolella EP3 y, z edellisen kaukopiste maaruuvi PP1 y, z pohjoiset vaihteet, itä liimaus kallioon PP2 x, y, z pohjoiset vaihteet, länsi PP3 x, y, z pohjoiset vaihteet, kaukopiste 3.4 MITTAUSLAITTEET Junien ohiajojen aiheuttamat anturikohtaiset kiihtyvyyssignaalit tallennettiin digitaalisesti myöhempää analyysia varten. Mittauslaitteet on esitetty taulukossa 2. Taulukko 2. Tärkeimmät mittalaitteet. tallennin Rion DA-40 analyysiohjelmisto IMC Famos Professional 6.3 kiihtyvyysanturit (1 3) Wilcoxon Research 731A kiihtyvyysanturit (4 15) Brüel & Kjær esivahvistin 4 RUNKOMELUN JA TÄRINÄN TAVOITEARVOT 4.1 RUNKOMELU Kohteeseen voidaan soveltaa VTT:n esittämiä [8] runkomelun suositusarvoja asuintiloille: junaliikenteen runkomelun hetkellisten enimmäistasojen L ASmax ei tulisi ylittää 35 db asuintiloissa, joiden julkisivulta on näköyhteys radalle, ja 30 db sellaisissa asuintiloissa, jotka ovat radalta ilmaäänenä kantautuvan melun kannalta suojassa. Runkomelu on suurinta rakennuksen alimmassa kerroksessa, ja vaimenee ylempiin kerroksiin mentäessä. Tiloihin aiheutuvia runkomelutasoja voidaan arvioida rakenteista mitattujen värähtelynopeussignaalien avulla. Tarkastelussa käytetään runkomeluherätettä kuvaavia A- painotettuja nopeustasoja (db re 50 nm/s), jotka ovat verrannollisia värähtelystä sisätilaan aiheutuvan runkomelun äänitasoon. Värähtelynä esiintyvän runkomeluherätteen ja huonetilaan syntyvän runkomelutason välinen suhde riippuu mm. rakennustyypistä, rakennuksen perustustavasta ja siitä, mistä värähtely on mitattu. Kantavista runkorakenteista tai kallioperästä mitatut runkomeluherätteen tasot ovat noin db pienempiä kuin kyseiseen huonetilaan aiheutuvan runkomelun äänitasot. Runkomeluherätteen ja runkomelun välinen suhde vaihtelee jonkin verran myös riippuen huonetilan ja sen pintojen koosta, rakenteista ja akustisesta vaimennuksesta.

7 TÄRINÄ Suomessa ei toistaiseksi ole virallisia ohjearvoja liikennetärinälle eikä vakiintunutta tärinän mittauskäytäntöä. Tärinän arviointi voidaan tehdä käyttäen VTT:n esittämiä asuinviihtyvyyteen perustuvia suosituksia liikennetärinän tavoitearvoiksi [5,6]. Värähtelyn tavoitearvot ilmoitetaan värähtelynopeuden enimmäisarvoina, joita ohiajosta aiheutuva nopeussignaali ei saa säännöllisesti ylittää. Uusien rakennusten ja väylien suunnittelussa on suosituksena, että asuintilojen lattioissa esiintyvän tärinän W m-painotettu värähtelynopeus jää alle 0,30 mm/s, jolloin keskimäärin vain 15 % asukkaista pitää värähtelyitä häiritsevinä. Erittäin hyvät asuinolosuhteet saavutetaan tärinän jäädessä alle 0,10 mm/s, jolloin ihmiset eivät yleensä havaitse värähtelyitä (havaintokynnys). Toimistotiloissa esiintyvälle värähtelylle on standardissa ISO [7] esitetty 0,4 mm/s tavoitearvo. Tärinästä aiheutuvien haittojen ja valitusten välttämiseksi kohteen suunnittelun tavoitearvona on suositeltavaa käyttää 0,3 mm/s, joka vastaa uusien asuintilojen vaatimustasoa. 5 MITTAUSTULOKSET JA HAVAINNOT 5.1 TÄRINÄN ANALYYSIMENETELMÄT JA TUNNUSLUVUT Mitatuista värähtelysignaaleista analysoitiin mittauspisteissä esiintyvät värähtelynopeudet, jotka W m-taajuuspainotettiin standardin ISO [7] mukaan. Painotus on linjassa VTT:n ohjeiden kanssa. [5,6,9] Laajakaistainen tarkastelu Suodatetusta laajakaistaisesta värähtelystä analysoitiin kunkin mitatun ohiajon aikana esiintyvä Slow-aikapainotettu maksimiarvo mittauspisteittäin ja suunnittain. Jokaisen maksimin kohdalta analysoitiin myös värähtelyn W m-painotettu terssispektri. Maanpinnasta mitatuista painotetuista värähtelynopeuksista laskettiin edelleen joukko tunnuslukuja, jotka kuvaavat rakennukseen mahdollisesti kytkeytyvän värähtelyn suuruutta. Näitä verrataan edelleen asuintilojen värähtelyn suositusarvoon 0,3 mm/s, jolloin nähdään missä mittauspisteissä ja suunnissa maaperässä esiintyvä värähtely voi muodostaa värähtelyhaittojen riskin rakentamisen kannalta. VTT:n ohjeistuksen mukaisesti tarkasteluun valittiin kussakin mittauspisteessä ja mittaussuunnassa 15 kokonaistasoltaan suurinta ohiajoa, joista laskettiin värähtelyn tilastollinen tunnusluku v W95. [9] Tarkastelu tehtiin myös perustuen suurimpiin värähtelyn kokonaistasoihin v WSmax, jotka kuvaavat kyseisessä mittauspisteessä ja -suunnassa esiintynyttä voimakkainta ohiajoa. Mitatut värähtelyn tunnusluvut v W95 ja maksimiarvot v WSmax ovat käytännössä hyvin lähellä toisiaan. Rakennukseen kytkeytyvän laajakaistaisen tärinähaitan mahdollisuutta [9] arvioitiin sekä värähtelyn tunnusluvun v W95 että värähtelymaksimin v WSmax avulla kertomalla maaperästä mitatut arvot 1,5:llä ja vertaamalla tuloksia asuintilojen suositusarvoon 0,3 mm/s.

8 Rakennusten resonanssitarkastelu Rakennusten resonanssitarkastelussa arvioitiin maaperästä mitatun värähtelyn vaakaja pystykomponenttien terssispektrejä. Jokaisen mittauskanavan suurimpien ohiajojen spektreistä muodostettiin painotettu keskiarvospektri. Spektrien huiput osoittavat maaperän resonanssitaajuuksia, joilla liikenteen värähtelyheräte sisältää eniten energiaa kyseisessä mittauspisteessä. Resonanssitarkastelussa näistä maksimispektreistä on muodostettu verhokäyrä, jota on skaalattu vaakasuunnissa kertoimella 4 ja pystysuunnassa kertoimella 6. Nämä varmuuskertoimet kuvaavat värähtelyn kytkeytymistä maaperästä rakennukseen ja värähtelyn vahvistumista rakenteissa, mikäli rakenteiden resonanssit osuvat kohdakkain maaperässä esiintyvän tärinäherätteen taajuuksien kanssa. Vaakasuunnissa tarkastelun kohteena ovat rakennusrungon sivusuuntaiset resonanssitaajuudet; pystysuunnassa ala- ja välipohjien resonanssit. Rakennusrungon vaakasuuntaisen resonanssin ja välipohjien pystyresonanssin vaikutusta arvioitiin VTT:n ohjeistuksen mukaisesti kertomalla maaperästä vaakasuunnassa mitatut värähtelyspektrit neljällä ja pystysuunnassa mitatut värähtelyspektrit kuudella, ja tarkastelemalla ylittävätkö nämä spektrit asuintilojen suositusarvon 0,3 mm/s. Niissä pisteissä ja värähtelysuunnissa joissa ylityksiä esiintyy, rakennusten rakenteiden suunnittelussa ja mitoituksessa tulee huomioida ja välttää niitä maaperässä esiintyviä resonanssitaajuuksia, joiden huiput ylittävät suositusarvon [9]. Myös resonanssitarkastelu tehtiin VTT:n menetelmän lisäksi maksimimenetelmällä valitsemalla jokaisesta mittauskanavasta 3 kokonaistasoltaan suurinta ohiajoa, ja tarkastelemalla näiden terssispektrien yhdessä muodostamaa maksimiverhokäyrää, joka skaalattiin vastaavasti kertoimilla 4 ja 6. Mittauspiste- ja mittaussuuntakohtaiset (x,y,z) terssispektrit ja resonanssitarkastelut löytyvät liitteen F kuvaajista. 5.2 TÄRINÄN MITTAUSTULOKSET Laajakaistainen tarkastelu Tärinämittausten tulokset on koottu lukuarvoina taulukkoon 3. Taulukossa on esitetty eteläisissä mittauspisteissä EP1...3 eri suuntiin mitatut suurimmat värähtelyn arvot. Tuloksista on arvioitu värähtelyn kytkeytymistä rakennuksen rakenteisiin. Osa tuloksista on esitetty lukupareina, joissa ensimmäisenä on maksimeista laskettu tunnusluku ja jälkimmäisenä VTT:n menetelmän mukaisesti laskettu värähtelyn tilastollinen tunnusluku. Maaperästä mitatut tärinäarvot ylittävät havaintokynnyksen vain vaihderistikkoa lähimpänä olleessa mittauspisteessä EP1. Alueen pohjoisosan mittauspisteet sijaitsivat kallioalueella, jossa tärinää ei esiinny. Laajakaistaisessa tarkastelussa on esitetty maaperästä mitatut suurimmat värähtelyarvot v WSmax, värähtelyn tunnusluvut v W95 sekä VTT:n esittämään "tasaiseen kytkeytymiseen" perustuvat arviot rakennuksen perustuksiin kytkeytyvästä värähtelystä (kerroin 1,5). Laajakaistaisen tarkastelun perusteella maaperästä mitattu junaliikenteen värähtely ei ylitä asuntojen 0,3 mm/s tavoitearvoa yhdessäkään mittauspisteessä. Laajakaistaiset mittaustulokset on esitetty laajemmin liitteessä E, joiden kuvaajiin on koostettu kaikkien mittauspisteiden ja analysoitujen ohiajojen aiheuttamat kokonaisarvot.

9 mittauspiste Taulukko 3. Mittauspisteiden pintatiedot, suurimmat mitatut tärinäarvot sekä rakennusrungon värähtelyarvot laajakaista- ja resonanssitarkasteluiden avulla arvioituina. Lukupareina on ilmoitettu maksimeista / keskiarvoista lasketut tulokset. Korostetut arvot ylittävät 0,3 mm/s. maanpinta mittauspisteen kohdalla laajakaistainen tarkastelu maanpinnasta mitattu tärinä v WSmax / v W95 [mm/s] tasainen kytkeytyminen k = 1.5 [mm/s] resonanssitarkastelu (max / keskiarvospektreistä) spektrin maksimi k = 4 6 [mm/s] resonanssikerroin k EP1x asfaltti 0.04 / EP1y 0.06 / merkittävin suunta merkittävin taajuus[hz] EP1z 0.12 / / z 6 EP2x asfaltti 0.04 / EP2y 0.04 / EP2z 0.09 / / z 6 EP3y vapaa maaperä 0.01 / EP3z 0.06 / z Rakennusten resonanssitarkastelu Taulukossa 3 on esitetty myös rakennusten resonanssitarkastelun tulokset. Tarkastelu on tehty sekä maksimispektreihin että keskiarvostettuihin spektreihin perustuvalla menetelmällä. Näiden tulokset on esitetty rinnakkaisina lukupareina (max/keskiarvo) niiden mittauspisteiden ja mittaussuuntien osalta, joilla resonanssitarkastelu tuottaa yli 0,3 mm/s arvoja. Resonanssitarkastelun tuloksista nähdään, että lähipisteiden EP1 ja EP2 kohdalla rakennuksen välipohjiin kytkeytyvä pystysuuntainen tärinä voisi ylittää asuntojen 0,3 mm/s suositusarvon. Vaihderistikon kohdalla (EP1) värähtely on paikallisesti suurempaa kuin tavallisella rataosalla (EP2). Molemmat lähipisteet sijaitsevat kuitenkin lähempänä rataa kuin lähimmät alueen eteläosaan suunnitellut korttelialueet. Maaperän merkittävin resonanssitaajuus on kaikissa mittauspisteissä 6 Hz. Vaakasuuntainen värähtely ei ole voimakkuudeltaan merkittävää. Resonanssitarkastelun ja kauempana pisteessä EP3 mitattujen tulosten perusteella on laskennallisesti arvioitu, miten tärinä vaimenee etäämpänä raiteista. Liitteen B kartalla on esitetty tämän tarkastelun ja maaperätietojen perusteella arvioidut tärinäalueet. Resonanssitarkastelun ja etäisyysvaimenemisen perusteella todetaan, että junaliikenteen tärinää ei tarvitse huomioida suunniteltujen rakennusten tai korttelialueiden kaavoituksessa tai rakentamisessa. Vaikka tärinää esiintyy lähellä raiteita, se vaimenee nopeasti etäisyyden kasvaessa, ja tärinäalueet eivät näin ollen ole yllä kohteeseen suunniteltujen lähimpien kortteleiden kohdalle.

10 RUNKOMELUN ANALYYSIMENETELMÄT Runkomelutarkastelua varten alueen pohjoisosassa pisteissä PP1 PP3 mitatuista värähtelysignaaleista analysoitiin mitattujen ohiajojen tuottamat runkomeluherätteen A- taajuuspainotetut ja Slow-aikapainotetut enimmäistasot L ASmax (db re 50 nm). Nämä tulokset edustavat kallioperässä esiintyviä runkomeluherätteen tasoja. Rakennusten sisätiloihin aiheutuvia runkomelutasoja on arvioitu mittaustulosten ja aiempien kohteiden perusteella. Arviot tuleviin rakenteisiin kytkeytyvistä värähtelytasoista ja niistä sisätiloihin aiheutuvista runkomelutasoista vaihtelevat mittauspisteen sijainnin ja maaperän mukaan. 5.4 RUNKOMELUN MITTAUSTULOSTEN TARKASTELU Kallioalueen mittauspisteissä PP1...PP3 esiintyi merkittäviä runkomeluherätetasoja. Rakennusten sisätiloihin arvioidut runkomelutasot olivat mittauspisteissä PP1 ja PP2 välillä db, ja ylittävät asuintilojen 35 db suositusarvon selvästi. Etäämpänä radasta pisteessä PP3 mitattu ja rakennuksen sisätilaan arvioitu runkomelutaso oli enimmillään 36 db. Mittauspiste- ja kanavakohtaiset runkomeluherätetasot sekä rakennuksen ensimmäisen kerroksen huonetiloihin näistä arvioidut runkomelutasot on esitetty liitteessä G ja näiden spektrit liitteessä H. 5.5 RUNKOMELUN LASKENNALLINEN TARKASTELU Mittausten lisäksi runkomelun leviämistä kohteessa tarkasteltiin käyttäen runkomelun laskentamallia. Koska varikon raidejärjestelyt, ajonopeudet ja kalusto poikkeavat linjaraiteilla kulkevasta henkilöjunaliikenteestä, laskentamalliin sijoitetut herätetasot sovitettiin vastaamaan kohteessa mitattuja runkomeluherätteen tasoja. Runkomelun laskentamallinnuksessa huomioitiin tarkastelualueeseen nähden tärkeimmät raiteet, vaihteet ja raideristeykset. Mallinnuksessa huomioitiin lisäksi varikon järjestelytöihin käytettyjen dieselveturien lähijunia suurempi runkomeluheräte. Laskentamallilla arvioidut runkomelualueet on esitetty karttaliitteessä A. Kuvaan on käyrillä osoitettu seuraavat alueet: Radanpuoleisten asuntojen 35 db runkomelualueet rakennusten 1. kerrokseen (oranssi käyrä) ja 2. kerrokseen (tummansininen käyrä) arvioituina. Nämä soveltuvat runkomelun tarkasteluun niiden asuintilojen osalta, joiden julkisivuilta on näköyhteys radalle (jolloin junaliikenne tuottaa julkisivuille myös ilmaääntä). Sisäpihanpuoleisten asuntojen 30 db runkomelualueet rakennusten 1. kerrokseen (vihreä käyrä). Tämä soveltuu asuntojen sijoittelun arviointiin esimerkiksi sellaisissa korttelien sisäpihoille aukeavien asuinhuoneiden tapauksissa, joissa asuinhuoneen julkisivulle ei kohdistu ilmaääntä raideliikenteestä. Toimistojen ja vastaavien tilojen 40 db runkomelualueet rakennusten 1. kerroksessa (punainen käyrä). Postipuiston alueen pohjoisosaan suunnitellut radanpuoleiset korttelit sijoittuvat kaikki runkomelualueelle. Runkomelu on huomioitava rakennusten suunnittelussa ja/tai asuintilojen sijoittelussa. Tummansinisen (35 db, 2. krs) ja oranssin (35 db, 1. krs) käyrän välisellä alueella runkomelun torjuntaratkaisuksi riittää, että alimmat radalle päin aukeavat asuintilat sijoitetaan rakennusten 2. kerrokseen. Runkomelutasot vaimenevat noin db per kerros.

11 Asuntojen sijoittaminen rakennusten 1. kerrokseen ilman näköyhteyttä radalle edellyttäisi runkomelun 30 db suositusarvon käyttöä (vihreä käyrä). Tämä koskee selvästi edellisiä laajempaa aluetta noin 100 metrin etäisyydelle radasta. Ratkaisuvaihtoehtoina ovat kellarikerroksen tai parkkikannen sijoittaminen kyseisten asuintilojen alapuolelle, tai rakennusten perustusten runkomelueristäminen näiltä osin. Lähimpänä rataa olevien rakennusten kohdalla rakennukset on käytännössä runkomelueristettävä, jos niihin halutaan sijoittaa asuintiloja. Vaihtoehtoisesti näihin rakennusosiin olisi runkomelun kannalta sijoittaa muita toimintoja, kuten toimisto- tai liiketilaa. 1. kerroksen toimistotilojen raja-arvoa vastaava runkomelualue on merkitty kuvaan punaisella käyrällä. Runkomelu on aiheellista huomioida myös alueelle suunnitellun koulun osalta. Opetustilojen ja esim. terveydenhuollon tilojen osalta runkomelutasojen ei tulisi ylittää 35 db. Tämä voidaan varmistaa meluherkkien tilojen sijoittelulla. 6 TULOSTEN TULKINTA JA JATKOTOIMENPITEET Postipuiston alueella tehdyn mittaus- ja laskentaselvityksen perusteella varikon junaliikenteestä aiheutuva runkomeluhaitta tulee huomioida alueen pohjoisosan rakentamisessa, sekä mahdollisesti alueen eteläpäätyyn tulevan hotellikorttelin kohdalla. Runkomelu voi näillä osin aiheuttaa tuleviin rakennuksiin suositusarvot ylittäviä melutasoja, mikäli sitä ei huomioida meluherkkien tilatyyppien sijoittelussa ja/tai rakennusten perustamistavoissa. Suunniteltujen asuinkorttelien osalta runkomelun eristämistarve on suurimmillaan noin 10 db. Tämä on mahdollista toteuttaa rakennuksen perustuksiin sijoitettavalla runkomelueristyksellä. Oikeilla käyttötarkoitusten ja tilojen sijoittelu- ja perustamisratkaisuilla runkomelun vaikutukset voidaan torjua niin, että ne eivät estä alueen rakentamista eivätkä aiheuta haittoja rakennusten käyttäjille. Varikon junaliikenteen tärinä ei aiheuta tärinähaittoja suunnitelmissa osoitettujen korttelialueiden kohdalla. Mahdollisena jatkoselvitystarpeena voisi kuitenkin olla tarkastelualueen lounaispäätyyn rantaradalta kohdistuva junaliikenteen tärinä, joka ei sisältynyt tämän selvityksen toimeksiantoon. Rantaradalla ajonopeudet ovat selvästi varikkoaluetta suuremmat, ja alueen eteläosa on maaperältään savimaata. Tärinäolosuhteiden tarkistaminen mittauksella voisi tältä osin olla aiheellista, mikäli radan lähelle ollaan sijoittamassa asuinkortteleita. Postiljooninkadulle esitetty mahdollinen tuleva raitiotielinjaus on runkomelun ja tärinän kannalta merkittävä osatekijä, joka vaikuttaa kadun lähiympäristön rakennuksiin. Lähtökohtana on, että raitioliikenteen haitat tulee selvittää ja torjua raitiotien suunnittelu- ja toteutusvaiheessa. Torjuntaratkaisut tulee sijoittaa radan rakenteisiin: ratarakenne tulee runkomelueristää tarvittavilta osin, ja pehmeikköalueella raitiotie tulee perustaa esim. paalulaatan tai vastaavan riittävän jäykän rakenteen päälle, jotta raitioliikenne ei aiheuta ympäristöönsä suositusarvot ylittävää tärinähaittaa.

12 LÄHTEET [1] Akukon Keski- ja Pohjois-Pasila. Meluselvitys. Insinööritoimisto Akukon Oy, [2] Akukon Keski- ja Pohjois-Pasilan meluselvitys. Melupäästömittaukset. Insinööritoimisto Akukon Oy, [3] Akukon Keski-Pasilan meluselvitys. Lisätarkastelu. Insinööritoimisto Akukon Oy, [4] Vibkon TR Pasilan alueen tärinä- ja runkomeluselvitys. Osaraportti 2: Tärinä ja runkomelu Pohjois-Pasilan kaava-alueella. Vibkon Oy, [5] Talja A. Suositus liikennetärinän mittaamista ja luokituksesta. VTT Tiedotteita Espoo, [6] Talja A., ym. Rakennukseen siirtyvän liikennetärinän arviointi. VTT Tiedotteita Espoo [7] ISO :2003. Mechanical vibration and shock Evaluation of human exposure to whole-body vibration Part 2: Vibration in buildings (1 Hz to 80 Hz). [8] Talja A, Saarinen A. Maaliikenteen aiheuttaman runkomelun arviointi. Esiselvitys. VTT Tiedotteita Espoo, [9] Talja A. Ohjeita liikennetärinän arviointiin. VTT Tiedotteita Espoo, LIITTEET Liite A Liite B Liite C Liite D Liite E Liite F Liite G Liite H Runkomelualueet, mittauspisteet ja suunnitellut korttelialueet Tärinäalueet, mittauspisteet ja suunnitellut korttelialueet Valokuvia mittauspisteistä Mitatut junat mittausalueittain Tärinän mitatut kokonaisarvot Tärinän mitatut spektrit ja rakennusten resonanssitarkastelut Runkomeluherätteen mitatut enimmäistasot Runkomeluherätteen mitatut spektrit

13 ILMALAN ASEMA KESKUSPUISTO KESKUSPUISTO POPA MAANKÄYTTÖKAAVIO 1:2000 MAALIIKENNEKESKUS MAANKÄYTTÖKAAVIO 1:2000 Ilmalan seisake Ilmalan seisake Ilmalan seisake Postipuiston alueen runkomelukartta Laskenta edustaa VR:n Ilmalan varikon junaliikenteestä aiheutuvan runkomelun leviämistä Postipuiston alueelle nykytilanteessa. Tämän tarkastelun perusteella voidaan tunnistaa junaliikenteen runkomelulle altistuvat kohteet ja alueet, ja se toimii lähtökohtana rakennusten eristystarpeen mitoitukselle. Karttoihin on merkitty sisäpihanpuoleisten asuntojen 30 db runkomelualueet 1. krs radanpuoleisten asuntojen 35 db runkomelualueet 1. krs radanpuoleisten asuntojen 35 db runkomelualueet 2. krs toimistojen 40 db runkomelualueet 1. krs mittauspisteet Karttaan merkityt runkomelualueet edustavat rakennuksen 1. tai 2. kerrokseen kantautuvia laskennallisia runkomelutasoja. AKUKON , Liite A,

14 ILMALAN ASEMA KESKUSPUISTO KESKUSPUISTO POPA MAANKÄYTTÖKAAVIO 1:2000 MAALIIKENNEKESKUS MAANKÄYTTÖKAAVIO 1:2000 Ilmalan seisake Ilmalan seisake Ilmalan seisake Postipuiston tärinäalueet Laskenta edustaa VR:n Ilmalan varikon junaliikenteestä aiheutuvan tärinän leviämistä Postipuiston alueelle nykytilanteessa. Tämän tarkastelun perusteella voidaan tunnistaa junaliikenteen tärinälle altistuvat kohteet ja alueet, ja se toimii lähtökohtana rakennusten torjuntatarpeiden mitoitukselle. Karttoihin on merkitty tärinän 0.3 mm/s raja-alue mittauspisteet Karttaan merkityt tärinäalueet edustavat rakennuksiin kantautuvia Wm-painotetun tärinän laskennallisia tasoja. Tulosten tarkastelussa on huomioitu rakennusten resonansseista johtuva vahvistuminen. AKUKON , Liite B,

15 LIITE C.1 Liite C. Valokuvia mittauspisteistä Kuva C1. Pohjoisen kallioalueen mittausalue näkyy kuvassa oikealla. Mittauspiste PP1 on merkitty sinisellä. Alueen kaikki anturit kiinnitettiin liimaamalla kallioon. Kuva C2. Mittauspiste PP2 (sininen) näkyy kuvassa oikealla; mittauspiste PP1 (harmaa) on vasemmalla. Kuva C3. Mittauspisteen PP3 anturit näkyvät kuvassa etualalla. Piste sijaitsee samassa linjassa pisteen PP2 kanssa mutta etäämpänä raiteista. Rata-alue sijaitsee kuvassa suoraan edessä kalliokielekkeen alapuolella.

16 LIITE C.2 Kuvat C4 ja C5. Lähikuvat mittauspisteistä PP2 ja PP3. Kuvat C6 ja C7. Alueen eteläpäädyn mittauspisteet EP2 (sininen), EP1 (harmaa) ja EP3 (vihreä) on merkitty kuviin. Vasemmanpuoleinen kuva on otettu etelään päin; rata-alue on kuvassa vasemmalla. Mittauspisteet EP1 ja EP2 ovat samalla etäisyydellä radasta, mutta EP1 on sijoitettu vaihderisteyksen kohdalle. Oikeanpuoleinen kuva on otettu länteen päin; rata-alue on kuvaajan takana. Mittauspiste EP3 on rataan nähden lähes kohtisuorassa linjassa EP2:n kanssa, mutta kauempana radasta. Lähipisteissä EP1 ja EP2 anturit on liimattu asfalttiin. Kaukopisteessä EP3 anturit on kiinnitetty maaruuvilla. Kuvat C8 ja C9. Anturit mittauspisteissä EP1 ja EP2.

17 LIITE C.3 Kuva C10. Anturit mittauspisteissä EP3. (vasen) Kuva C11. Näkymä radalle mittauspisteen EP1 kohdalta. Etualalla vaihderisteykseen johtava vaihde 801. Kuva C12. Näkymä kohti rata-aluetta mittauspisteeltä EP1. Panoraama vääristää kuvaa; tie ja rata ovat suoria kuvauspaikan kohdalla. Kuva C13. Mittauspisteen EP3 anturit on kiinnitetty maaperään maaruuveilla. Varikkoalue on kuvassa kävelytien päässä vasemmalla.

18 LIITE D.1 Mitatut ohiajot: , pohjoinen mittausalue, mittauspisteet PP1-PP3 Ohiajo Junatyyppi Aika Raide Suunta Kommentit 001 Sr1 8:01:08 5 E ohitus 002 dv12 8:19:31 5 E pysähtyi sillan alle 003 dv12 8:21:59 5 W jatkoi sillan alta 004 dv12 + IC2 8:30:33 5 E pysähtyi sillan alle 005 dv12 + IC2 8:32:16 5 W jatkoi sillan alta 006 Siemens sähköveturi 8:34:42 2 E 2. raide hankaa oikealla 007 Sm1 8:35:58 1 W Pysähtyi P1 kohdalle 008 dv12 + IC2 8:36:44 6 W Pysähtyi pesulan kohdalle 009 3xSm1 8:37:55 1 W xSm1 8:39:00 1 W vaihteiden vaikutus 011 3xSm1 8:38:54 1 W juuri ennen vaihteita 012 dv12+ic2+3xic+ic2 8:48:22 6 W saapuu ja lähtee sillalta 013 Sm1 8:56:22 1 W ohitus 014 Sm1 8:56:22 1 W ohitus 015 dv12+ic2 8:58:11 5 W ohitus 016 dv12+sm2 9:03:09 5 W ohitus 017 dv12 9:06:11 W ohitus 018 dv12 9:10:43 2 E ohitus 019 dv12 9:13:45 5 E ohitus, hakee sinisiä mv 020 dv12 + 2x sinistä mv 9:19:43 2 E pysähtyi mp2 kohdalle 021 dv12 + 2x sinistä mv 9:23:49 2 E peruuttaa takaisin 022 dv12 + 4x sinistä mv 9:20:30 5 E pysähtyi sillan taakse 023 dv12 + 4x sinistä mv 9:22:12 5 E saattaa takaisin 024 dv12(2567) + 6x sinistä mv 9:30:56 2 E 6a: saapuu 025 dv12(2567) + 6x sinistä mv 9:35:18 5 W 6a: jatkoi 026 dv12(2567) + 7x sinistä mv 9:38:47 5 E saapuu 027 dv12+2x sinistä mv 9:42:46 2 E saapuu ja lähtee 028 dv12 9:47:01 2 E dv sinistä mv 9:48:14 4 W dv12 9:49:40 5 W sillan alta 031 dv12(2567) + 8 sinistä mv 9:52:59 4 W sillan alta 032 2xSm5 9:43:58 1 W ohitus

19 LIITE D.2 Mitatut ohiajot: , eteläinen mittausalue, mittauspisteet EP1-EP3 Ohiajo Junatyyppi Aika Raide Suunta Kommentit 001 Sm5 12:47:31 3 P ohitus 002 6xSm2 13:11:53 2 E ohitus 003 8xPectopah + Sr1 13:45:40 1 P ohitus. Kanavassa EP3(z) häiriö 004 6xSm2 13:47:53 2 E ohitus 005 3xSm2 13:51:01 3 E ohitus 006 Sr1 13:55:45 1 E ohitus 007 2xSm5 14:06:16 3 E ohitus 008 2xSm4 14:10:20 1 E ohitus 009 6xSm2 14:16:45 3 E ohitus 010 Säiliöauto 14:26:37 3 E (ei mukana analyysissä) 011 6xSm2 14:58:18 2 E ohitus 012 8x MV + 2xSr1 15:07:43 1 E ohitus

20 LIITE E.1 Mitatut W m -painotetun värähtelynopeuden kokonaisarvot mittauspisteittäin Eteläiset mittauspisteet, ,000 v wsmax [mm/s] 0,100 0,010 0, Mittauskanava EP1 (x,y,z) EP2 (x,y,z) EP3 (y,y,z)

21 LIITE F.1 Värähtelyn terssispektrit ja resonanssitarkastelu Mittauspiste EP1, vwsmax [mm/s] Kan. 1x / radan suunta 4 x maks.huippu maks. huiput tersseittäin * 1,5 1x, esim.1 1x, esim.2 1x, esim.3 C (0,3 mm/s) D (0,6 mm/s) E Taajuus [Hz] Kan. 2y / poikittaissuunta 0.1 vwsmax [mm/s] E x maks.huippu maks. huiput tersseittäin * 1,5 2y, esim.1 2y, esim.2 2y, esim.3 C (0,3 mm/s) D (0,6 mm/s) Taajuus [Hz] Kan. 3z / pystysuunta 0.1 vwsmax [mm/s] E-05 6 x maks.huippu maks. huiput tersseittäin * 1,5 3z, esim.1 3z, esim.2 3z, esim.3 C (0,3 mm/s) D (0,6 mm/s) Taajuus [Hz]

22 LIITE F.2 Värähtelyn terssispektrit ja resonanssitarkastelu Mittauspiste EP2, vwsmax [mm/s] Kan. 4x / radan suunta 4 x maks.huippu maks. huiput tersseittäin * 1,5 4x, esim.1 4x, esim.2 4x, esim.3 C (0,3 mm/s) D (0,6 mm/s) vwsmax [mm/s] Taajuus [Hz] Kan. 5y / poikittaissuunta 4 x maks.huippu maks. huiput tersseittäin * 1,5 5y, esim.1 5y, esim.2 5y, esim.3 C (0,3 mm/s) D (0,6 mm/s) Taajuus [Hz] Kan. 6z / pystysuunta 0.1 vwsmax [mm/s] x maks.huippu maks. huiput tersseittäin * 1,5 6z, esim.1 6z, esim.2 6z, esim.3 C (0,3 mm/s) D (0,6 mm/s) Taajuus [Hz]

23 LIITE F.3 Värähtelyn terssispektrit ja resonanssitarkastelu Mittauspiste EP3, vwsmax [mm/s] Kan. 8y / poikittaissuunta 4 x maks.huippu maks. huiput tersseittäin * 1,5 8y, esim.1 8y, esim.2 8y, esim.3 C (0,3 mm/s) D (0,6 mm/s) vwsmax [mm/s] Taajuus [Hz] Kan. 9z / pystysuunta 6 x maks.huippu maks. huiput tersseittäin * 1,5 9z, esim.1 9z, esim.2 9z, esim.3 C (0,3 mm/s) D (0,6 mm/s) Taajuus [Hz]

24 LIITE G.1 Mitatut runkomeluherätteen kokonaistasot Alueen pohjoisosan mittauspisteet, L vasmax [db re 50 nm] Mittauskanava mittauspiste PP1 PP2 PP3 kanava 1y 2z 3z 4x 5y 6z 7x 8y 9z herätetaso arvioitu sisämelu

25 LIITE H.1 Runkomeluherätteen terssispektrit Mittauspiste PP1, LvASmax [db re 50 nm/s] maks. huiput tersseittäin 1x, esim.1 1x, esim.2 1x, esim.3 taustakohina Kan. 1x / radan suunta Taajuus (Hz) LvASmax [db re 50 nm/s] maks. huiput tersseittäin 3z, esim.1 3z, esim.2 3z, esim.3 taustakohina Kan. 3z / pystysuunta Taajuus (Hz)

26 Error! Reference source not found.error! Reference source not found. LIITE H.2 Runkomeluherätteen terssispektrit Mittauspiste PP2, Kan. 4x / radan suunta LvASmax [db re 50 nm/s] maks. huiput tersseittäin 4x, esim.1 4x, esim.2 4x, esim.3 taustakohina Taajuus (Hz) LvASmax [db re 50 nm/s] maks. huiput tersseittäin 5y, esim.1 5y, esim.2 5y, esim.3 taustakohina Kan. 5y / poikittaissuunta Taajuus (Hz) LvASmax [db re 50 nm/s] maks. huiput tersseittäin 6z, esim.1 6z, esim.2 6z, esim.3 taustakohina Kan. 6z / pystysuunta Taajuus (Hz)

27 Error! Reference source not found.error! Reference source not found. LIITE H.3 Runkomeluherätteen terssispektrit Mittauspiste PP3, LvASmax [db re 50 nm/s] maks. huiput tersseittäin 7x, esim.1 7x, esim.2 7x, esim.3 taustakohina Kan. 7x / radan suunta Taajuus (Hz) LvASmax [db re 50 nm/s] maks. huiput tersseittäin 8y, esim.1 8y, esim.2 8y, esim.3 taustakohina Kan. 8y / poikittaissuunta Taajuus (Hz) LvASmax [db re 50 nm/s] maks. huiput tersseittäin 9z, esim.1 9z, esim.2 9z, esim.3 taustakohina Kan. 9z / pystysuunta Taajuus (Hz)