Mikä on hyvää ja miten hyvää siirretään Terve Sos Ilse Julkunen Tutkimuspäällikkö, FinSoc

Transkriptio

1 Mikä on hyvää ja miten hyvää siirretään Terve Sos Ilse Julkunen Tutkimuspäällikkö, FinSoc Hyvät käytännöt 1

2 Hyvät käytännöt 2

3 Kysymyksiä hyvistä ja toimivista malleista 1) Miten käytäntötutkimusohjelma alkoi ja milloin? 2) Mitä rahoitusta tarvittiin ohjelman alkuun saattamisessa? 3) Miten henkilöstö valittiin, mitä osaamista edellytettiin ja miten heidän tehtäviä muutettiin? 4) Miten yliopiston henkilökunta valittiin ja mitä osaamista edellytettiin ja miten heidän tehtävät muokkautui? 5) Mihin aiheisiin keskityttiin ensimmäisten vuosien aikana? 6) Onko ohjelma arvioitu ja mitä kokemuksia voidaan jakaa? 7) Miten paljon aikaa tämä edellyttää johdolta? 8) Mitä ollaan opittu mikä hyödyttäisi muita?

4 Mitkä tekijät selittävät mallin levinneisyyttä? Laver man en avanceret søgning på Bikva på finsk sprog kommer der mere end 2000 hits - faktisk flere end i Danmark-desværre kan jeg ikke læse de finske hjemmesider Vil du skrive til mig og fortælle, hvad du mener er årsagen til, og hvilke aktiviteter i Finland der har været med til at konstituere udbredelse af modellen her? Har der været særlige samfundsmæssige betingelser? Hanne Krogstrup

5 Käyttöönoton vaikuttavat tekijät? Heikot siteet, välittäjät, torit, pörinät - ohjattua välitystä kansallisella tasolla - rajanylittävää ankkurointia - ohjaavat mekanismit Pörinät (Sotarauta 2003);sisäinen dynamiikka; on luonteeltaan spontaania ja sujuvaa. Sitä ei voi luoda pakottamalla, mutta sen synnylle voidaan luoda erilaisilla toimenpiteillä edellytyksiä. Allianssit ja käytäntöverkostot - tehokas tietämyksen hallinta (tietopääoma) - prosessi pilkottiin osiin Formaatiiviset hetket ja pienet sattumat - sopiva aika ja sopivat olosuhteet kehittämiselle ja tiedon levittämiselle

6 Läheisyys, yhteiskehittely ja avoin innovaatio Hajautetun innovaatioprosessin (kestävä innovointi), vertaistuotannon, organisointi perustuu Steven Weberin (2004) mukaan neljään periaatteeseen: valtuutetaan ihmiset kokeilemaan; motiivit ja kannustaminen vaihdetaan viestejä osallistujien kesken (keskinäinen kommunikaatio); tämä tapahtuu pääasiassa tietoverkkojen välityksellä pilkotaan prosessi osiin (modulaarisuus), käsitellään osat erillisinä ja kootaan tulokset; tämä on keskeinen työnjaollinen periaate luodaan prosessin ylläpitoa varten hallintatapa; yleiset säännöt, kuinka osallistutaan, miten tehdään päätökset, kuinka hoidetaan ylläpito

7 Mutta onko levinneisyys mittari vaikuttavuudesta? Käytäntö voi levitä ja vakiintua laajalti käyttöön eri paikoissa ja kestää, mutta voi olla että sen avulla ei välttämättä saavuteta kovinkaan merkittäviä tuloksia; levinneisyys ja vakiintuneisuus ei siis ole hyvyyden mittari.. Tiedämme näistä asioista liian vähän, tarvitsemme kipeästi tutkimusta siirrettävyyden prosesseista sosiaali- ja terveysalalla

8 Mitä voimme sanoa prosesseista, miten hakea hyvää? Suomessa on rakennettu useita, toisistaan jossain määrin erilaisista lähtökohdista tehtyjä ja toisistaan poikkeavia hyvä käytäntö-konsepteja, kuten THL; Kuntaliitto ja Kehitysvammaliiton konseptit. Yhtenä tavoitteena on koota kuvauksia hyvistä käytännöistä ( Koivisto 2009).

9 Hyvä käytäntö toiminnan tausta - ajattelu Vaikuttavuutta vuorovaikutuksella Hyvä käytäntö- toimintakonseptissa keskeistä on vuorovaikutteiset ympäristöt, jotka edistävät yhdessä oppimista ja uuden tiedon muodostumista. Vuorovaikutus verkostoissa lisää oppimista, jonka tuloksena syntyy lisää innovaatioita. Verkostoilla tarkoitetaan innovaatiota edistävien toimijoiden ryhmittäytymistä yhteen, jolloin tarkoituksena on saada aikaan osaamisen vaihtamista ja täydentämistä Tiedon keräämisellä ja jakaamisella on keskeinen merkitys Hyvät käytännöt 9

10 1. Miten käytäntö tunnistetaan ja käsitteellistetään? 5. Miten käytännön leviämistä ja käyttöönottoa edistetään? 1. Tunnistaminen 2. Miten käytäntö arvioidaan kehitys- tai sovellusympäristössään? 4. Miten käytäntöä koetellaan oppimisverkostossa? 5. Levittäminen, käyttöönotto 4. Dialoginen validointi Hyvän käytännön oppimisverkosto 3. Kuvaaminen Hyvä käytäntö -toiminnan prosessi 2. Arviointi 3. Miten käytäntö tiivistetään ja kuvaus hyväksytään julkaistavaksi?

11 Käytännön siirtäminen Mikäli käytäntöä haluaa soveltaa muualla, sille pitää rakentaa riittävän samankaltainen ympäristö kuin se, jossa käytäntö alun perin osoittautui toimivaksi ja vaikuttavaksi siirtämisen perustaksi tarvitaan tietoa käytännön toimivuuden, eettisyyden ja vaikuttavuuden ehdoista Käytäntöä ei siirretä, vaan käytäntöä koskevaa tietoa (esim. hyvän käytännön kuvaukset) Käytännöllä saavutettava muutos voi erilaisissa paikallisissa verkostoissa olla jossain määrin erilainen, sillä käytännöt muokkautuvat paikallisissa olosuhteissa; mitä moninaisempi käytäntö, sitä todennäköisemmin se muuntuu siirrettäessä. Olennaista on määritellä hyvän käytännön välttämättömät tekijät: ne ydintekijät, joiden täytyy toteutua, jotta käytäntöä voidaan vielä pitää samana kuin alkuperäinen käytäntö. Hyvät käytännöt 11

12 Tekninen hyvä ja välineellinen hyvä Mitä hyvää me hyvinvointipalveluilla haluamme tuottaa tai edistää? Mikä on hyvän este tai hyvän vaje, onko se teknistä vai moraalista? Kun teknistä hyvää halutaan mitata, voidaan käyttää erilaisia testejä. Mutta kun arvioidaan ammattilaisten toimintaa, kysymys siitä kuinka hyvin ammattilaiset toimivat on välineellisen hyvän kysymys, ei teknisen hyvän kysymys. Ammattilainen voi toimia teknisen hyvän mukaan arvioituna vaikka kuinka hyvin, mutta se ei vielä riitä. Olennaisempaa on tarkoitusperän kannalta hyvä. Hyvyys on arvottamista jonkin päämäärän suhteen (Tuija Kotiranta 2008: Aktivoinnin paradoksit)

13 Services do not produce social outcomes; people do Cummins & Miller 2007 Asiakkaat ei pelkästään informantteina vaan aktiivisesti osallistuvia toimijoita Hyvät käytännöt 13

14 Tulevaisuuden hyvät käytännöt Tulevaisuuden hyvät käytännöt -verkoston toimintaa on mahdollista laajentaa ja rakentaa monitasoiseksi, dynaamiseksi prosessiksi. Tiedon keräämisellä ja jakamisella on keskeinen merkitys Tämä edellyttää sekä sähköisen innovaatioympäristön kehittelyä että oppimisverkostojen kehittelyä. Sähköinen alusta toimisi tukirakenteena innovaatioiden tuotteistamista ja käyttöönottoa tukeville verkostoille.

15

16 Innokylä OPISTO -tuutorit -kirjasto MONIM UOTOISET VERKOSTOT KLINIKKA PANKKI TEKNINEN ALUSTA KIOSKI KYLÄLÄISEN PALVELUT TORI UUDET PALVELUT -ml. muut toimijat KYLÄN TUKITOIMINNOT

17 Hyvät käytännöt jatkumona 1. Tunnistaminen ja Innopajat esim. hk-dialogi (THL, alueelliset innovointi innotuutorit), pitkäkestoiset Innoklinikat (Kuntaliitto) 2. Arviointituki Innopaja esim. arviointiakvaarion mallilla (THL) 3. Kuvaaminen Hk-työpaja/Innopaja (kaikki THL:n oppimisverkostot järjestävät) 4. Koettelu erilaiset asiantuntija- ja vertaiskommentoinnit, blogi, opinnäytetyöt, Innopajat, vertaiskehittäminen, Innokylän portaali työskentelyalustana (THL) 5. Levittäminen, Innokas-muutosverkostot (VertaisOppiva käyttöönotto KuntaSuomi esim.vertaispuimala Kuntaliitto) Innovaatiotorit (STKL) Innopajat (THL)

18

19 Kiitos!