YHTEYSTIEDOT 2008 SISÄLLYS YHTEYSHENKILÖT: LAITOKSEN KÄYTTÖ: KAATOPAIKKATOIMINTA: NEUVONTAPALVELUT, LAADUNVALVONTA, YMPÄRISTÖASIAT: TIEDOTUS:

Transkriptio

1 VUOSIKERTOMUS 2007

2 SISÄLLYS YHTEYSTIEDOT 2008 Sisällysluettelo ja yhteystiedot 2 1. Kuvaus yhtiöstä Toimitusjohtajan katsaus Strategiatyö Johtaminen, hallinto Perustietoa yhtiöstä Kehityshankkeet 6 2. Palvelut ja tuotteet Käsittely ja hyödyntäminen Palvelujen kuvaus Jätemäärät Jätteiden hyödyntäminen Muut palvelut Sosiaalinen vastuu Henkilökunta Vuorovaikutus Ympäristövastuu Vaikutukset veteen Vaikutukset ilmaan Melu, liikenne ja haittaeläimet Taloudellinen vastuu Hallituksen toimintakertomus Tilinpäätöstiedot Tilintarkastuskertomus Käsitteet ja lyhenteet 30 Ekokaari 50, ANJALANKOSKI Keskus: (05) Telefax: (05) Sähköposti: etunimi.sukunimi@kymenlaaksonjate.fi Jätekeskus avoinna ma-pe Toimisto avoinna ma-pe YHTEYSHENKILÖT: Toimitusjohtaja saakka Jukka Köppä (05) alkaen Kari Martikainen (05) LAITOKSEN KÄYTTÖ: Käyttöpäällikkö Paavo Savolainen (05) Laitos Sami Korhonen, Mika Leppänen, Janne Markkanen, Matti Pietarila, Pekka Tiuraniemi. KAATOPAIKKATOIMINTA: Jätehuoltomestari Eero Aho (05) Jätehuoltotyöntekijä Juha Myllylä Hannu Ceder Tero Räikkönen Mika Utti NEUVONTAPALVELUT, LAADUNVALVONTA, YMPÄRISTÖASIAT: Laatu- ja ympäristöpäällikkö Hanna Alatalo (05) Ympäristöinsinööri Essi Tani (05) Asiakaspalvelupäällikkö Virpi Leppälä (05) Neuvoja Vesa-Matti Keisa (05) TIEDOTUS: LASKUTUS: TOIMISTO: Tiedottaja Maimi Spännäri (05) Taloussihteeri Maija Kaivola (05) Toimistosihteeri Maarit Toikkanen (05) VASTAANOTTO: Anna-Liisa Lång (05) Minna Matila 2 SISÄLLYS JA YHTEYSTIEDOT

3 1. KUVAUS YHTIÖSTÄ 1. KUVAUS JÄTEYHTIÖSTÄ 1.1 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Vuonna 2007 toukokuun 14. päivänä tuli kuluneeksi kymmenen vuotta yhtiön perustamisesta. Kymmenvuotista taivalta juhlittiin matalalla profiililla omistajatahojen ja sidosryhmien edustajien kanssa laivaristeilyllä Kotkan vesillä. Taloudellisesti yhdeksäs tuotannollinen toimintavuotemme oli hyvä liikevaihdon noustessa budjetoitua paremmaksi lähes edellisen vuoden tasolle, vaikka jätevesilietteen käsittelystä luovuttiin vuoden alussa. Kaatopaikalle sijoitetun jätemäärän kasvu, noin 4 %, paikkasi jätevesilietteen pois jäämisen aiheuttaman aukon. Hyvän tuloksen syntymiseen vaikutti oleellisesti liikevaihdon lisäksi kulupuolen onnistunut kurissapitäminen. Kuluneen vuoden merkittävimpiä hankkeita oli ISO 14001:2004 mukaisen ympäristöjärjestelmän rakentaminen. Järjestelmä rakennettiin verkostohankkeena kolmen muun jäteyhtiön kanssa. Hankkeessa ja siihen liittyvässä sisäisessä koulutuksessa oli mukana koko yhtiön henkilöstö. Ympäristöjärjestelmä sertifioitiin vuoden lopulla. Vuonna 2008 tavoitteena on jatkaa toimintajärjestelmien kehittämistä rakentamalla yhtiölle ISO 9001:2000 standardin vaatimukset täyttävä laatujärjestelmä ja integroida se yhtenäiseksi toimintajärjestelmäksi em. ympäristöjärjestelmän kanssa. Yhtiö laajensi toimialaansa sopimalla tiedotus- ja neuvontapalvelujen myymisestä Etelä-Kymenlaakson kunnille. Myös muiden jätehuollon palvelutehtävien suorittamisesta yhtiön toimesta on neuvoteltu Etelä-Kymenlaakson kuntien kanssa. Uuden Kouvolan kaupungin hallinnon ja palvelujen järjestämisessä tulisi ottaa huomioon Kymenlaakson Jäte Oy:n mahdollisuudet huolehtia kunnalle kuuluvista jätehuollon palvelutehtävistä. Jätehuoltojärjestelmän kokonaisuuden selventämiseksi, yhtenäisten jätehuoltopalvelujen mahdollistamiseksi ja synergiaetujen hyödyntämiseksi maakunnassa em. toimintojen yhdistäminen yhdelle toimijalle olisi enemmän kuin toivottavaa. Pääosa yhtiön käsittelytoiminnoista päätettiin tehdä omalla henkilökunnalla ja kalustolla. Päätös edellytti kaatopaikkakoneen hankintaa ja kenttähenkilöstön työtehtävien uudelleen järjestelyjä. Päätös ja ulkoistettujen konetöiden sopimuksen päättyminen tehosti toimintoja ja vähensi käyttöpuolen kuluja. Rakennusinvestointien määrä viime toimintavuonna oli vähäinen. Merkittävin investointi, suoto- ja muiden jätevesien esikäsittelyjärjestelmän rakentaminen, käynnistyi syksyllä ja jatkuu kesällä Esikäsittelyn tavoitteena on puhdistaa jätevedet vastaanottokelpoiselle tasolle Kymen Vesi Oy:n lopullisesti puhdistettavaksi sekä jäteveden aiheut tamien hajuhaittojen poistaminen verkostosta. Samalla lisätään jätevesien varastointikapasiteettia ylivuotojen minimoimiseksi. Muita merkittävimpiä tulevaisuuteen vaikuttavia hankkeita olivat uuden ympäristövaikutusten arvioinnin käynnistäminen, uuden budjetointijärjestelmän käyttöönotto sekä yhteistyössä Kouvolan seudun kuntayhtymän ja Ekokem- Palvelu Oy:n kanssa tehty tutkimus lähiasukkaiden käsityksistä ja mielipiteistä koskien Ekopark-yrityspuistoa. Ympäristövaikutusten arviointi valmistuu kesällä 2008 ja antaa pohjaa jätekeskuksen mahdollisille uusille toiminnoille. Hankkeen jatkotyönä käynnistyy jätekeskuksen ympäristöluvan tarkistamisprosessi. Allekirjoittanut siirtyy 11 toimitusjohtajavuoden jälkeen eläkkeelle syyskuun alusta Haluan tässä yhteydessä kiittää yhtiön omistajia, asiakkaita ja sidosryhmiä hyvästä yhteistyöstä kuluneiden vuosien aikana. Olen ylpeä, mutta samalla nöyrä saatuani olla näköalapaikalla ja johtamassa laaksokunnan jätteenkäsittelytoimintaa sen tähän asti voimakkaimmissa kehitys- ja muutosvaiheissa. Toivotan onnea ja menestystä seuraajalleni sekä yhtiön hallitukselle ja henkilökunnalle. Jukka Köppä toimitusjohtaja VUOSIKERTOMUS

4 1.2 STRATEGIATYÖ YHTIÖN PERUSTEHTÄVÄ Yhtiön tehtävänä on hoitaa ensisijaisesti osakkaidensa jätteiden käsittelytehtäviä omakustannusperiaatteella. Yhtiö ei jaa osinkoa. (Osakassopimus ) VISIO VUONNA 2010» Yhtiö on kokonaisvaltainen jätehuollon järjestäjä ja kehittäjä toiminta-alueellaan» Jätelainsäädännön perusperiaatteiden mukaisesti toteutetaan jätehierarkiaa: jätteen synnyn ehkäisy, jätteen hyödyntäminen materiaalina, jätteen hyödyntäminen energiana ja jäännösjätteen vaaraton loppusijoittaminen» Biojäte kerätään ja käsitellään erikseen» Pääosa nykyisin kaatopaikalle sijoitettavasta yhdyskuntajätteestä hyödynnetään energiana» Koko toiminta-alueella kunnan velvollisuutena olevan jätteen kuljetukset on kilpailutettu» Muita toimintoja (esim. yritysjätepalvelut, jätevesilietteen, tuhkien jne käsittely) voidaan järjestää liiketaloudellisin perustein (Liiketoimintasuunnitelma ) ARVOT Asiakkaiden, ympäristön ja kustannustehokkuuden huomioiminen ovat johtavia arvoja toiminnassamme. (Liiketoimintasuunnitelma ) TOIMINTA-AJATUS Toiminnan tarkoituksena on huolehtia asiakkaan toimittaman jätteen asianmukaisesta hyödyntämisestä ja/tai käsittelystä tarjoamalla tälle teknisesti laadukkaita sekä ympäristövaatimukset täyttäviä lajittelu-, hyödyntämis- ja loppusijoituspalveluja kustannustehokkaasti. (Liiketoimintasuunnitelma ) 1.3 JOHTAMINEN, HALLINTO Yhtiön toimielimiä ovat yhtiökokous, hallitus, toimitusjohtaja ja tilintarkastaja. Ylintä päätäntävaltaa yhtiössä käyttää yhtiökokous. Yhtiökokouksessa, joka kokoontuu vähintään kerran vuodessa, omistajat päättävät mm. yhtiöjärjestyksen sisällöstä, yhtiön laajentumisesta tai merkittävistä investoinneista. Yhtiökokous päättää myös hallituksen kokoonpanosta. Koska hallituspaikkoja on vähemmän kuin omistajia, on pienemmillä omistajakunnilla edustus vuorotellen. Vastuut ja valta jakaantuvat omistajien kesken kuntien asukasluvun suhteessa. Isommilla kunnilla on enemmän osakkeita ja siten myös ääniä kokouksissa. Hallituksen tehtävänä on huolehtia yhtiön hallinnosta ja sen toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä, samoin sillä on valvontavastuu eli velvollisuus seurata ja valvoa yhtiön toimintaa. Toimitusjohtaja vastaa juoksevasta hallinnosta ja operatiivisesta johtamisesta sekä laatii strategiset suuntaviivat, jotka hallitus hyväksyy. Toimitusjohtaja, hallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja keskustelevat ja valmistelevat asioita säännöllisesti hallituksen kokouksia varten. Yhtiön käytännön toiminta on jaettu kuuden yksikön tehtäväksi. Säännöllisiin johdon viikkopalavereihin osallistuvat toimitusjohtajan lisäksi yksiköiden päälliköt ja tarvittaessa muuta henkilöstöä. Yhteydenpito omistajakuntien ja kuntayhtymän jätehuoltovastaavien kanssa tapahtuu koordinaatioryhmäksi kutsutuissa neuvotteluissa, joita pidetään 3-4 kuukauden välein. KYMENLAAKSON JÄTE OY:N ORGANISAATIO KUVAUS YHTIÖSTÄ

5 1. KUVAUS YHTIÖSTÄ 1.4 PERUSTIETOA YHTIÖSTÄ OMISTAJAT Anjalankoski Elimäki Hamina Iitti Jaala Kotka Kouvola Kuusankoski Lapinjärvi Miehikkälä Pyhtää Valkeala Virolahti Kouvolan seudun kuntayhtymä Kymenso Oy Myllykoski Paper Oy Sunila Oy UPM Kymmene Oyj KYMENLAAKSON JÄTE OY:N VIRSTANPYLVÄÄT Kouvolan ja Kotkan seutujen jätehuoltotyöryhmien tutkimus- ja selvitystöitä Kymenlaakson Jäte Oy perustettiin (13 kuntaa, Kouvolan seudun kuntayhtymä ja neljä metsäteollisuusyhtiötä) Jätekeskuksen ympäristövaikutusten arviointi Jätekeskukselle myönnettiin ympäristölupa. Ensimmäinen rakennusvaihe valmistui: vaaka, optinen erottelulaitos, energiajätteen murskauslaitos, varastokenttä, työmaatoimisto, tasausallas jätevesille. Energiajätteen ja kaatopaikkajätteen erottelu kotitalouksissa erivärisiin pusseihin käynnistyi (energiajäte oranssin väriseen pussiin). Solmittiin sopimus Lahden Lämpövoima Oy:n kanssa kierrätyspolttoaineen toimittamisesta Lapinjärven kunta liittyi yhtiöön EU-direktiivin täyttävä tavanomaisen jätteen loppusijoitusalueen ensimmäinen täyttöalue valmistui Jätteen vastaanotto kuntien kaatopaikoille päättyi. Öljyisten maiden vastaanottoalue ja -rakennus otettiin käyttöön. Ekokem Palvelu Oy:n kanssa solmittiin sopimus pilaantuneiden maiden vastaanotosta ja käsittelytoiminnasta yhtiön vuokraamalla alueella Toimisto- ja sosiaalitilarakennus valmistui Rakennettiin loppusijoitusalueen toinen täyttöalue, lajittelukenttä, toinen jätevesien tasausallas, nestemäisten jätteiden vastaanotto- ja valutusaltaat ja hankittiin toinen vaaka. Perustettiin Kaakkois-Suomen hankintarengas (IUJH, PHJ, Metsäsairila Oy, KLJ) tarkoituksena jätteen energiakäytön kilpailuttaminen yhteishankintana Biojätteen erilliskeräys ja kompostointi membraanikankaalla peitetyissä aumoissa aloitettiin. Yhdyskuntalietteiden vastaanotto ja käsittely avoaumoissa käynnistyi. Kotitalouksissa luovuttiin energiajätteen lajittelusta eli ns. oranssipussijärjestelmästä. Solmittiin Kaakkois-Suomen hankintarenkaan ja Kotkan Energia Oy:n välinen sopimus jätteen energiahyötykäytöstä Yhdyskuntalietteen vastaanotto päättyi. Hyötyvoimalan rakentaminen Kotkassa käynnistyi Yhtiö täytti 10 vuotta. Yhtiölle myönnettiin ISO 14001:2004 ympäristösertifikaatti. Asukasneuvonta sopimusperusteisesti Kotkassa, Haminassa, Miehikkälässä ja Virolahdella käynnistyi. Jäteyhtiön 10-vuotisjuhlassa toukokuun lopulla ei jäykistelty. Halvatun Papat duon Pete Kauppinen (oik.) tenttaa Anjalankosken kaupungin mittauspäällikkö Pekka Aaltoa ja vuoroaan odottaa Kotkan kaupungin kunnossapitoinsinööri Anu Heinikoski. Kotkalaisvarustamon ms. Kristina Brahen illallisristeilylle osallistui kuutisenkymmentä henkilöä. VUOSIKERTOMUS

6 1.5 KEHITYSHANKKEET YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI Kymenlaakson Jäte Oy käynnisti ympäristövaikutusten arviointimenettelyn (YVA) vuoden 2007 alussa. YVA:n ensimmäisessä vaiheessa laadittiin yhteistyössä konsultin kanssa uusi, jätehuollon muuttuvia vaatimuksia vastaava ympäristövaikutusten arviointiohjelma, jossa on otettu huomioon lainsäädännön muutosten vaikutukset toimintaan. Jätekeskuksen ensimmäinen YVA tehtiin ennen toiminnan aloittamista vuonna Kymenlaakson Jäte Oy:n uudessa YVA-ohjelmassa pääpaino on yhtiön paikallisissa tarpeissa ja toimintojen kehittämisessä. Osa ohjelman toiminnoista on uusia YVAmenettelyn vaativia käsittelytekniikoita, joille on haettava ympäristölupa. Arvioinnin tavoitteena on vähentää tai lieventää suunnitellun hankkeen kielteisiä vaikutuksia ja vahvistaa sen myönteisiä vaikutuksia. Valmisteilla oleva YVA koskee muun muassa biojätteen ja jätevesilietteen sekä niistä valmistettavan humuksen ja mullan jatkojalostusta, kotitalouksien kuivajätteen siirtokuormausta, teollisuussivutuotteiden ja -jätteiden käsittelyä sekä erilaatuisten tuhkien käsittelyä ja loppusijoitusta. YVA-menettelyn on tarkoitus valmistua kesäkuun lopussa Konsulttina työssä toimii FCG Planeko Oy. YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄ Kymenlaakson Jäte Oy rakensi ympäristöjärjestelmän ISO 14001:2004 verkostoprojektissa kolmen muun jätehuoltoyhtiön kanssa. Projektissa mukana olleet jäteyhtiöt olivat Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy, Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy sekä Oulun Jätehuolto. Projekti käynnistyi vuoden 2006 lopulla. Kymenlaakson Jäte Oy:n ympäristöjärjestelmä sertifioitiin vuoden 2007 joulukuussa. Ympäristöjärjestelmän auditoi SP Sveriges Tekniska Forskningsinstitut Ruotsista. Lisää tietoa ympäristöjärjestelmästä löytyy vuosikertomuksen sivulta 17. JLRAP II -HANKE JlrapII -hanke on Jätelaitosyhdistys ry:n ja 26 jäteyhtiön yhteishanke. Hankkeen toteutuksen vastuuorganisaatio on FCG Efeko. Käytännön työskentelyä varten osallistujista on koostettu pienryhmiä: materiaalivirrat, viestintä- sekä talous- ja henkilöstöryhmät. Kullakin jäteyhtiöllä on edustajansa jokaisessa pienryhmässä. JlrapII -hankkeessa kehitetään ja yhtenäistetään edelleen jätelaitosten ulkoista ja sisäistä raportointia, johon kuuluvat olennaisena osana jätelaitoksille soveltuvat yhdenmukaiset ja vertailukelpoiset koko toimintaa kuvaavat tunnusluvut. Hanke soveltaa GRI (Global Reporting Initiative) kansainvälistä yhteiskuntavastuun raportointiohjeistoa jätelaitosten sidosryhmäraportoinnin käytäntöön. Lisäksi käytetään hyväksi Jlrap I -hankkeesta saatuja hyviä tuloksia sekä ehdotuksia ja jatketaan JLY:n jätelaitoksille tarkoitetun vertailutietokannan kehittämistä yhteensopivaksi tunnuslukujen kanssa. Hankkeen avulla saavutettava hyöty; luotettava ja vertailukelpoisesti toteutettu ulkoinen sidosryhmäraportointi, vie mahdollisuuden turhilta ja perusteettomilta väittämiltä sekä parantaa jätelaitosten julkisuuskuvaa. Lisäksi yhteiset tunnusluvut tuottavat toiminnan kehittämisen, ympäristövastuun hallinnan sekä sidosryhmien tiedontarpeiden kannalta keskeistä tietoa. OSWAT-HANKE Kymenlaakson Jäte Oy on ollut ohjausryhmän jäsenenä selvityshankkeessa, jossa Lappeenrannan teknillisen yliopiston energia- ja ympäristötekniikan osasto valmisteli Kymenlaakson alueelle alustavan suunnitelman suuressa alusöljyonnettomuudessa syntyneiden jätteiden käsittelemiseksi. Selvitys osoitti, että suomalainen jätehuoltojärjestelmä vaatii kehittämistä, jotta vastaanotto- ja käsittelykeskukset voivat vastaanottaa öljyonnettomuuden sattuessa syntyvät suuret jätemäärät. SYTYKE SYNTYPAIKKALAJITTELUN KEHITTÄMINEN Kymenlaakson Jäte Oy ja Kotkan Energia Oy aloittivat Hyötyvoimalan jätepolttoaineen hankintaan liittyen yhteistyöprojektin jätteiden lajittelun tehostamiseksi. Mukana projektissa ovat myös Etelä-Kymenlaakson kunnat, Kouvolan seudun jätehuolto ja Kymen luonnonsuojelupiiri ry. Projektin tavoitteena on jätteen synnyn ehkäisy sekä materiaaleina hyödynnettävien jätteiden ja ongelmajätteiden lajittelun tehostaminen niiden syntypaikalla. Vuoden 2007 aikana tutkittiin esimerkki-asukasalueen jätekuormia, pidettiin yleisötilaisuuksia jätteiden lajittelusta ja jätteen määrän vähentämisestä sekä järjestettiin alueella asukaskysely. 6 KUVAUS YHTIÖSTÄ

7 1. KUVAUS YHTIÖSTÄ BIOHALO-HANKE Kymenlaakson Jäte Oy on ollut mukana rahoittajana ja yhteistyökumppanina Kaakkois-Suomen Ympäristökeskuksen hallinnoimassa BIOHALO-hankkeessa, jonka tavoitteena on edistää ekotehokasta arkea ja vapaa-aikaa. BIOHALOhanke edistää jäte- ja vesihuollon ekologisesti kestävien ja ekotehokkaiden ratkaisujen omaksumista ja käyttöönottoa maaseudun vakituisten ja vapaa-aikaa viettävien asukkaiden keskuudessa. JÄTEHUOLTOTEKNIIKAN PROFESSUURI ALUEELLISEN TUTKIMUS- JA KOULUTUSTOIMINNAN KEHITTÄMINEN Lappeenrannan teknilliseen yliopistoon perustettiin jätehuoltotekniikan professuuri määräaikaisena hankkeena alkaen. Hankkeen on suunniteltu kestävän vuoden 2010 loppuun. Kymenlaakson Jäte Oy toimii hankkeessa ohjausryhmän jäsenenä. Jätealan professuurin alaksi on määritelty teollisuuden ja yhdyskuntien jätehuoltojärjestelmät ja jätteiden hyötykäyttö. Näillä aloilla erityisiä sovellusalueita ovat teollisuuden ja yhdyskuntien jätevirtojen integrointi ja jätehuoltoyhteistyö, Itä-Suomi yhteistyö, Venäjän lähialueyhteistyö sekä Itämeriyhteistyö. Olennainen yhteistyön rakentamisen keino on professuurin toiminta Anjalankosken Ekoparkin jätealan tutkimuksen johtajana ja kehittäjänä. Yritysyhteistyönä tehtiin hankkeessa toimintavuoden aikana diplomityö: Kaatopaikkakaasun hyötykäyttömahdollisuudet Anjalankosken Ekoparkissa. Työssä tarkastellut vaihtoehdot tarjoavat ympäristöllisten hyötyjen lisäksi liiketoiminnallista hyötyä Ekoparkin alueella toimiville yrityksille. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää soveltaen myös muilla eri kokoluokan kaatopaikoilla syntyvien kaatopaikkakaasujen hyötykäyttöä suunniteltaessa. JÄTEVESIEN KÄSITTELYN KEHITTÄMINEN Kymenlaakson Jäte Oy:n jätevesien käsittelyn kehittäminen on ollut yhtiössä keskeinen kehityshanke vuonna Kymenlaakson Jäte Oy teetti konsulttityönä Keltakankaan jätekeskuksen jätevesien esikäsittelystä yleissuunnitelmaselvityksen Ramboll Oy:llä. Kymenlaakson Jäte Oy ja Kymen Vesi Oy allekirjoittivat sopimuksen jätevesien toimittamisesta Kymen Vesi Oy:n jäteveden-puhdistamolle Halkoniemeen. Sopimuksen mukaan Kymenlaakson Jäte Oy:n tulee jatkossa esikäsitellä jätevetensä ennen kuin vesi voidaan johtaa parhaillaan rakennettavalle Mussalon keskuspuhdistamolle. Jätevesien käsittelyn kehittämishankkeen toteutus on jaettu kahteen urakkaan: asfalttipohjaisen tasausaltaan, koneiston ja putkiston rakentamiseen sekä selkeytysrakennuksen rakentamiseen. Tuleva lisäallaskapasiteetti 4500 m 3 mahdollistaa pumppauksen tasaisen virtaaman ja tasaa siten puhdistamolle lähtevää kuormaa. Keskimääräinen virtaama saadaan näin pysymään sopimuksen mukaisissa, kohtuullisissa rajoissa, so. noin 300 m 3 /d. Allas valmistuu keväällä Altaaseen keräytyvä sakka voidaan käsitellä esimerkiksi nestemäisten jätteiden käsittelyn yhteydessä. VUOSIKERTOMUS

8 2. PALVELUT JA TUOTTEET 2.1 KÄSITTELY JA HYÖDYNTÄMINEN 1. VAAKA JA VASTAANOTTO» kuormien punnitus» siirtokirjat» ohjaa asiakkaan oikeaan paikkaan 2. MURSKAUSLAITOS» otettu käyttöön 1999» kierrätyspolttoaineen valmistus» jätepuun murskaus» magneettisten metallien erotus» murskauksen kapasiteetti 12 t / h 3. LAJITTELUKENTTÄ» kuormien lajittelu koneella» vähentää kaatopaikalle päätyvän jätteen määrää 4. BIOJÄTTEEN KÄSITTELY JA KOMPOSTOINTI» urakoitsija: Vapo Oy» perustuu membraanitekniikkaan» toiminta aloitettu vuonna 2005» kapasiteetti noin 5000 t/a 5. PUHDISTAMOLIETTEEN KOMPOSTOINTI» lietettä käsiteltiin vuosina 2005 ja 2006 noin t/a» vuonna 2007 jälkikypsytys aumoissa PALVELUT JA TUOTTEET

9 2. PALVELUT JA TUOTTEET 6. ÖLJYISTEN MAIDEN KÄSITTELY» toiminta käynnistynyt vuonna 2002» perustuu kompostointitekniikkaan» öljy-vesi-hiekkaseoksille kolme allasta 7. EKOKEM-PALVELU OY» pilaantuneiden maiden käsittely» Ekokem-Palvelu Oy:n vastuulla 8. ja 9. LOPPUSIJOITUSALUE» EU-vaatimukset täyttävä pohjarakenne» I täyttövaihe otettiin käyttöön 2001, pinta-ala 3,0 ha» II täyttövaihe otettiin käyttöön 2004, pinta-ala 3,4 ha 10. NESTEMÄISTEN JÄTTEIDEN VASTAANOTTO» rasvanerotus- ja hiekanerotuskaivo» sadevesikaivojen hiekkajäte» muita teollisuuden lietteitä 11. JÄTEVESIEN TASAUSALTAAT» kaksi sepelipohjaista allasta» täyttökapasiteetti 2900 m 3» altaassa ilmastus ja kemikaalien syöttö» kolmannen altaan rakennustyöt aloitettu» pumppaus altaasta jätevedenpuhdistamolle 12. PIENTUOJIEN VASTAANOTTO» pakettiauto ja peräkärrykuormat» energiajäte 2.2 PALVELUJEN KUVAUS ENERGIAJÄTTEEN MURSKAUS Kymenlaakson Jäte Oy:n jätekeskuksessa on toiminnassa vuonna 1999 käyttöönotettu palavan jätteen murskauslaitos. Laitoksessa murskataan yrityksistä, teollisuudesta ja laitoksista erilliskerättyä polttokelpoista energiajätettä. Jätettä murskataan pääsääntöisesti kahdessa vuorossa, viitenä päivänä viikossa. Vastaanotettu, tarkastettu polttokelpoinen energiajäte nostetaan kauhakuormaajan avulla lamellikuljettimelle, josta se saadaan tasaisesti syötettyä esimurskaan. Esimurskassa on repivät terät, joilla kappaleiden palakooksi saadaan noin mm. Materiaalivirta kulkee murskan jälkeistä kourukuljetinta pitkin jälkimurskaan. Tällä kuljettimella materiaalivirta kulkee myös hihnamagneetin alta ja siitä poistetaan magneettiset metallit. Esimurskattu jäte johdetaan jälkimurskaukseen, jossa leikkaavilla terillä materiaalin lopulliseksi palakooksi saadaan alle 50 mm. Jälkimurskauksen jälkeen materiaali kulkee vielä toisen hihnamagneetin alta. Kokonaisuudessaan magneettien yhteenlaskettu erotusteho on vähintään 95 p- %. Sekä esi- että jälkimagneeteista talteen saadut metallit ohjautuvat suoraan lavalle, josta ne kuljetetaan hyötykäyttöön. Valmiin kierrätyspolttoaineen voi ohjata joko konttiasemalle, jossa tuote puristetaan kontteihin tai bunkkeriin, josta se voidaan lastata suoraan hakeautoon tai siirtää varastokentälle. Laitoksella toimii myös murskauspalvelu, jolloin murskataan erikseen kantoja tai muita vaikeasti murskattavia jakeita. Myös esimerkiksi Tullilaitos käyttää murskauspalvelua takavarikoitujen tuotteiden hävityksessä.» kaatopaikkajäte» metallit» kyllästetty puu 13. TOIMISTO» valmistunut vuonna 2003» toimistotiloja» sosiaalitiloja Lähin asuintalo 0,7 km Jätekeskuksessa on toiminnassa vuonna 1999 käyttöön otettu energiajätteen murskauslaitos. Valmis murske on kooltaan noin 5x5 cm. VUOSIKERTOMUS

10 BIOJÄTTEEN KÄSITTELY Biojätteen erilliskeräys käynnistyi Kymenlaakson Jäte Oy:n toiminta-alueella lokakuussa Biojätettä kerätään alueen rivi- ja kerrostaloista sekä yrityksistä ja laitoksista. Vapo Oy on vuokrannut 8000 m 2 :n kenttäalueen käsittelytoimintaa varten. Käsittelytoiminta perustuu yhtiöiden väliseen sopimukseen. Kymenlaakson Jäte Oy ottaa biojätteen vastaan, punnitsee kuormat sekä hyödyntää lopputuotteen. Vapo Oy:n kevytrakenteinen kompostointilaitoksen tekniikka perustuu membraaniteknologiaan. Laitoksen vuosikapasiteetti on noin 5000 tonnia biojätettä. ÖLJYISTEN MAIDEN KÄSITTELY Öljyisten maiden vastaanotto- ja käsittelyalueen käsittelykapasiteetti on t/a öljyllä pilaantunutta maata. Käsittelyalueen kokonaispinta-ala on noin m 2. Käsittelyalue koostuu neljästä erillisestä asfaltoidusta allasmaisesta maaperärakenteesta. Vastaanotto- ja käsittelyrakennus sijaitsee yhdessä allasrakenteessa. Vuonna 2007 vastaanotetut öljyiset maat ovat lähtöisin pääosin Kymenlaakson alueelta, lisäksi muutama erä tuotiin maakunnan ulkopuolelta. Yhteensä Kymenlaakson Jäte Oy on vastaanottanut öljyisiä maita noin tonnia vuosina Käsiteltävät öljyiset maat sijoitetaan aumoihin ja tarvittaessa niihin lisätään tukiainetta, kuten haketta sekä ravinteita, esimerkiksi salpietaria. Kun prosessoitavien maamassojen öljypitoisuus laskee alle tavoitepitoisuuden, maat siirretään kaatopaikan penkalle. Ympäristöluvassa on saastuneisuudelle määritelty tavoitepitoisuus, joka on mg/kg. NESTEMÄISTEN JÄTTEIDEN KÄSITTELY Nestemäisten jätteiden altaisiin otetaan vastaan hiekanerotuskaivojen sakkoja, ravintorasvajätettä, teollisuussakkoja sekä sadevesikaivojen hiekkajätettä. Nestemäiset jätteet sijoitetaan altaisiin jäteliemityyppien mukaan. Kaksi altaista on käytössä ja kolmas toimii vara-altaana. Altaassa lietteestä valuu neste pois, jolloin pohjalle jää jätesakkaa. Kirkaste johdetaan hiekan- ja öljynerotuskaivojen kautta näytteenottokaivoon, josta se johdetaan tasausaltaaseen. Jätesakka poistetaan altaan pohjalta, joko puskutraktorilla tai kaivinkoneella ja siirretään tavanomaisen jätteen kaatopaikalle tai yhdyskuntalietteiden käsittelyalueelle aumojen seosaineeksi. Nestemäisiä jätteitä vastaanotettiin vuonna 2007 yhteensä noin 4900 tonnia. Tästä määrästä yli 130 tonnia sijoitettiin kaatopaikalle ja noin 4800 tonnia nestemäisten jätteiden vastaanottoaltaisiin. JÄTTEEN LOPPUSIJOITTAMINEN Kaatopaikan täyttäminen eteni täyttösuunnitelman mukaisesti. Vuoden 2007 aikana ei nostettu jätetäytön korkeutta vaan kaatopaikan täyttämistä jatkettiin leveyssuuntaan uudelle täyttöalueelle. Jätepenkereen paksuus oli vuoden 2007 lopussa enimmillään 10,5 m ja täyttökorkeus oli tasolla +65,00 metriä. Vuoden 2007 jätetäyttölisäys oli m 3. Vuoden 2007 loppuun mennessä koko kaatopaikan täyttötilavuudeksi arvioitiin m 3. Kymenlaakson Jäte Oy:n kaatopaikka on ollut toiminnassa kuusi vuotta. Täyttöä seurataan jatkuvasti ja alueen vaa itus tehdään joka kuukausi. Kun teollisuudesta vastaanotetaan jätettä, jonka ominaisuuksista ja kaatopaikkakelpoisuudesta ei ole varmuutta, velvoitetaan jätteentuottaja aina toimitta- 10 PALVELUT JA TUOTTEET

11 2. PALVELUT JA TUOTTEET maan kaatopaikkakelpoisuusselvitys. Vuonna 2007 tehtiin kuusi kaatopaikkakelpoisuusselvitystä. Lisäksi Kymenlaakson Jäte Oy:n jätehuoltomestarille toimitettiin 11 erilaisten aineiden tai valmisteiden käyttöturvallisuustiedotetta. Tyypillisin kaatopaikalle sijoitettava jäte on tavanomaista yhdyskuntajätettä, josta ei ole tehty kaatopaikkakelpoisuusselvityksiä. Vuonna 2007 vastaanotettiin yhteensä 6407 kaatopaikkajätekuormaa ja 11 lajittelemattoman jätteen kuormaa. Lajittelukentälle toimitettiin vuoden 2007 aikana yhteensä 2018 jätekuormaa. Vuoden 2007 aikana vastaanotetuista jätekuormista löytyi ongelmajätteitä (mm. kylmälaitteita, näyttöjä, televisioita, loisteputkia, akkuja) ja autonrenkaita yhteensä 644 kappaletta. Autonrenkaita tuli lukumääräisesti eniten. YHDYSKUNTAJÄTEVESILIETTEIDEN KÄSITTELY Kymenlaakson Jäte Oy:llä oli vuonna 2007 lainvoimainen ympäristölupa jätevesilietteiden käsittelemiseksi seuraavin ehdoin: jätevesilietteitä voi vastaanottaa käsiteltäviksi ajalla enintään 500 tonnia / kk ja ajalla enintään 1250 tonnia / kk. Jälkikypsytyksen osalta lupa on voimassa vuoden 2008 loppuun saakka. Vuonna 2007 Kymenlaakson Jäte Oy ei ole vastaanottanut lainkaan jätevedenpuhdistamolietteitä, koska yhtiöllä ei ole voimassaolevia sopimuksia vesilaitosten kanssa. Lietteen jälkikypsytys käsittelykentällä on kuitenkin jatkunut koko vuoden Tässä vaiheessa prosessia lieteaumat eivät aiheuta enää vastaavia hajuongelmia kuin tuoreen lietteen käsittely. Vuoden 2007 aikana käytettiin 62 tonnia valmista kompostia viherrakentamiseen. Kompostimullalla päällystettiin jätekeskuksessa sijaitsevien teiden ja ojien luiskia. Alueen ulkopuolelle toimitettiin hyötykäyttöön vajaa 12 tonnia kompostimultaa. PIENTUOJIEN VASTAANOTTO Jäteyhtiö ottaa vastaan myös pienkuormia omaan vastaanottopisteeseensä. Nämä kuormat ovat tyypillisesti henkilöauton peräkärrykuormia tai pakettiautokuormia. Vastaanottopisteessä on lavat energia- ja kaatopaikkajätteelle, metalleille sekä kyllästetylle puulle. Asiakkaat lajittelevat kaatopaikka- ja hyötyjätteiden pienerät erillisen vastaanottoalueen vaihtolavoille. Vuonna 2007 jätekeskukseen vastaanotettiin noin 300 kappaletta henkilöautoilla tuotuja jätekuormia ja pakettiauto- ja peräkärrykuormia vastaanotettiin yhteensä 160 tonnia. 2.3 JÄTEMÄÄRÄT VASTAANOTETUT JÄTTEET Jätekeskukseen vastaanotettiin vuonna 2007 yhteensä noin tonnia jätettä ja 755 tonnia öljyisiä maaaineksia. Vastaanotetusta jätemäärästä noin tonnia oli kaatopaikalle loppusijoitettavaa jätettä, josta erityisjätettä yli 1900 tonnia. Hyödynnettäviä jätteitä (eloperäinen jäte, energiajäte, puujäte ja metalli) otettiin vastaan noin tonnia. Vuonna 2007 Kymenlaakson Jäte Oy:n jätekeskuksesta toimitettiin yli 300 tonnia metalliromua Kuusakoski Oy:lle sekä lähes 600 tonnia kyllästettyä puuta Demolite Oy:lle. Lahti Energia Oy:n Kymijärven voimalaitokseen toimitettiin polttaen hyödynnettäväksi vajaa 5500 tonnia kierrätyspolttoainetta sekä noin 2400 tonnia murskattua puuta. Kotkan Energia Oy:n Hovinsaaren voimalaitokseen ei toimitettu vuoden 2007 aikana kierrätyspolttoainetta eikä puupolttoainetta. Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy:lle toimitettiin 970 tonnia kierrätyspolttoainetta kaatopaikan routaeristeeksi. Ongelmajätteistä osa toimitettiin jatkokäsittelyyn Ekokem Oy:lle ja osa Lassila & Tikanoja Oyj:lle. JÄTELAITOKSEN HALLINTAAN TULLEET JÄTEMÄÄRÄT VUOSINA 2006 JA 2007: tonnia yhdyskuntajäte maa- ja kiviaines rakennusjäte tuotantotoiminnan jäte Jäteryhmät VUOSIKERTOMUS

12 JÄTERYHMÄT VUODELTA 2007 JAOTELTUINA TARKEMPIIN ALARYHMIIN tonnia sekalainen yhdyskuntajäte 54077,34 erilliskerätty biojäte 4972,17 TUOTANTOTOIMINNAN JÄTE RAKENNUSJÄTE MAA- JA KIVIAINES YHDYSKUNTAJÄTE erilliskerätyt pakkausjätteet yhdyskuntien ongelmajätteet lietemäiset ja nestemäiset yhdyskuntajätteet sekä sakat muu yhdyskuntajäte pilaantuneet maat (ongelmajäte) pilantuneet maat (ei ongelmajäte) muut maat ongelmajätepitoinen rakennusjäte muut rakennusjätteet jätehuollossa syntyvät jätteet yhdyskuntajätevedenpuhdistuksessa syntyneet tuotantotoiminnan/teollisuuden ongelmajätteet tuotantotoiminnan/teollisuuden nestemäiset lietteet ja sakat tuotantotoiminnan/teollisuuden muut jätteet 6359,33 5, ,5 755, , , , , ,12 550,67 JÄTEMÄÄRIÄ ASUKASTA KOHDEN VUODESSA kg/a/asukas sekalainen yhdyskuntajäte 280,48 287,65 rakennusjäte 33,36 62,89 biojäte 25,65 26,45 Syksyllä 2007 jätekeskukseen ilmestyi hyvinvoivan näköinen kettu. Tuuheaturkkinen repolainen ei säikähdellyt alueen liikennettä, ei edes ihmistä. Päinvastoin, se oli halukas tekemään jopa lähempää tuttavuutta ihmisten kanssa. 12 PALVELUT JA TUOTTEET

13 2. PALVELUT JA TUOTTEET 2.4 JÄTTEIDEN HYÖDYNTÄMINEN Jätteiden hyötykäyttöaste ilmoittaa hyödynnettyjen jätteiden määrän prosentteina. Hyödyntämisprosentti lasketaan suhteuttamalla hyödynnettävien jätteiden määrä kaikkien vastaanotettujen jätteiden määrään. Kymenlaakson Jäte Oy:n vastaanottamista jätteistä hyötyjätteiksi luetaan haravointijätteet, metallit, kannot, energiajätteet, puujätteet, biojätteet, asfaltti-, tiili- ja betonijätteet sekä öljyisten maiden valmiit aumat. Vuonna 2007 hyödyntämisprosentti oli 25,42 % laskettuna kaikesta vastaanotetusta jätteestä. HYÖDYNTÄMISPROSENTTI KOKO TOIMINNAN AIKANA vuosi % , , , , , , , , ,11 keskiarvo 19,86 Jäteyhtiön neuvoja Vesa-Matti Keisa opasti Haminan Aseman koulun oppilaita jätteiden lajittelun roskarastilla Haminan Taskalinmellä järjestetyillä teemapäivillä. Teemapäivien järjestelyistä vastasi Kymijoen 4H-yhdistys. HYÖDYNNETTÄVÄT JÄTTEET Jäteyhtiö on hyödyntänyt käsittelyprosessiensa avulla tai toimittanut edelleen hyödynnettäviksi vuoden 2007 aikana seuraavia jätejakeita: JÄTEJAE MÄÄRÄ, t TUOTE, KÄYTTÖKOHDE LOPULLINEN HYÖDYNTÄJÄ MÄÄRÄ,t HYÖDYNTÄMISEN LAJI energiajäte 6359,33 kierrätyspolttoaine Lahti Energia Oy 5472,15 energiana Stora Enso Oyj 264,29 energiana Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy 967,78 aineena puujäte ja kannot 4752,15 murskattu puu Lahti Energia Oy 2412,60 energiana Stora Enso Oyj 9,99 energiana biojäte 4835,27 peiterakenne Kymenlaakson Jäte Oy aineena puhdistamoliete 0 peiterakenne / myynti Kymenlaakson Jäte Oy aineena Anjalankosken kaupunki 11,60 aineena tiili- ja metonimurske <150 mm 1936,41 kaatopaikan rakenteet Kymenlaakson Jäte Oy aineena metallit 9,0 Kuusakoski Oy 311,07 aineena kyllästetty puu 462,36 Demolite Oy 590,52 energiana kyllästetty puu, sisältää rautaa 59,89 öljyiset maat 755,23 kaatopaikan peiterakenteet Kymenlaakson Jäte Oy 968,65 aineena öljy-vesi-hiekka-seokset 1063,51 nestemäiset jätteet 4802,90 Kymenlaakson Jäte Oy 800 aineena haravointijäte 847,27 kompostionnin tukiaine Kymenlaakson Jäte Oy aineena joulukuuset 3,23 kompostionnin tukiaine Kymenlaakson Jäte Oy energiana VUOSIKERTOMUS

14 LOPPUSIJOITETUT JÄTTEET JÄTELAJEITTAIN jätejae määrä, t energiajätekuormien rejekti 280,91 kaatopaikkajäte pienjäteasemalta 196,88 kaatopaikkajäte käsittelykentältä 3214,40 kansainvälinen ruokajäte 0,23 kaatopaikkajäte 23687,42 sekajäte 24,75 sadevesikaivon hiekkajäte 6,78 hiekanerotuskaivosakka 11,38 ravintorasvat 47,59 nestemäiset jätteet 131,50 teollisuuden jäte 1116,52 tuhka, märkä 127,69 kaoliini, tuhka 631,29 asbesti 592,49 riskijäte 48,95 pilaantuneet elintarvikkeet 550,67 välpän erotusjäte 529,86 teurasjäte 103,87 muu erityisjäte 87,65 ylijäämämaa 3984,53 seulaylite öljyiset maat KLJ 10,40 Tuhka Kotkan Energia Oy:n Hovinsaaren voimalaitos 20,86 Lentotuhka 91,23 Kotitalousjäte kaatopaikalle ,54 Jätteitä loppusijoitettiin kaatopaikalle vuoden 2007 aikana yhteensä noin tonnia. Loppusijoitetun jätteen energiapotentiaali on noin GJ kun syntypaikkalajittelussa muodostuvan sekajätteen energiasisältö on noin 7-11 GJ/t. YHDYSKUNTAJÄTTEEN POTENTIAALINEN HYÖDYNTÄMISASTE 12 % loppusijoitetaan ohjataan muualle loppusijoitettavaksi KLJ hyödyntää 13 % 75 % LOPPUSIJOITETTU JÄTE VUOSINA tonnia 2.5 MUUT PALVELUT YRITYSNEUVONTA Yritysneuvonnasta vastaa jäteyhtiössä pääosin neuvontatiimi, johon kuuluvat neuvoja ja asiakaspalvelupäällikkö. Lisäksi ohjeistusta antaa tarvittaessa koko henkilökunta. Vuoden 2007 aikana Kymenlaakson Jäte Oy:n henkilökunta teki yhteensä 22 yrityskäyntiä. Vierailut olivat pääosin neuvontakäyntejä, joiden aikana tarkasteltiin kokonaisuudessa yrityksen jätehuollon tilaa ja etsittiin ratkaisuja mahdollisiin ongelmakohtiin. Jäteneuvontaa annettiin myös päivittäin puhelimitse ja sähköpostitse. Yritysopas päivitettiin vuonna 2007 ja se jaettiin kaikille toiminta-alueen tuotantoyrityksille. Yrityksiin on lisäksi lähetetty kirjeitse lajitteluohjeita ja muuta esitemateriaalia, kuten astiatarroja. Asiakastiedotteita lähetettiin yrityksiin hintamuutosten tai jätejakeiden vastaanotossa tapahtuvien muutosten takia. ETELÄN KUNTIEN ASUKASNEUVONTA Etelä-Kymenlaakson kuntien; Kotka, Hamina, Virolahti ja Miehikkälä asukasneuvonnan hoitaminen palvelusopimuksella alkoi vuonna Asukasneuvontatiimiin kuuluvat neuvoja, ympäristöinsinööri, tiedottaja, laatu- ja ympäristöpäällikkö sekä asiakaspalvelupäällikkö. Vuonna 2007 Kymenlaakson Jäte Oy alkoi tehdä yhteistyössä Etelä-Kymenlaakson paikallislehtien Ankkurin ja Reimarin kanssa jätteisiin sekä lajitteluun liittyvää palstaa, joka julkaistaan kerran kuukaudessa. Palstalla käsitellään ajankohtaisia asioita jätteiden lajittelusta ja hyödyntämisestä. Vuoden 2007 aikana Kymenlaakson Jäte Oy:n neuvontatiimi osallistui mm. Kotkan Tall Ships Race s tapahtuman jäteneuvontaan ja Virolahden Hapanvellimarkkinoille. Neuvonta oli mukana myös Erämessuilla Korialla ja RAKmessuilla Kouvolassa. 14 PALVELUT JA TUOTTEET

15 2. PALVELUT JA TUOTTEET Lisäksi neuvontatiimi oli mukana Kymijoen 4H:n järjestämillä teemapäivillä Haminan Taskalinmäellä. Teemapäivien aikana roskarastilla vieraili yhteensä 1044 Haminan koululaista. Roskarastilla käytiin läpi jätteiden lajittelua ja jätteiden hyötykäyttöä. TIEDOTUS Tiedotus vastaa yhtiön sisäisestä ja ulkoisesta tiedotuksesta. Yhtiötä koskevat uutisarvoiset tapahtumat tiedotus on toimittanut tuoreeltaan ja tasapuolisesti kaikkiin Kymenlaakson tiedotusvälineisiin sekä seurannut niiden julkaisemista. Sisäiseen tiedottamiseen on laadittu viikoittain Asiasta ja asian vierestä -tiedote, joka lähetetään kaikkiin yhtiön omiin sähköposteihin. Tarvittaessa on yhtiössä jaettu myös muita tiedotteita. Sisäisen tiedotuslehden materiaalia ovat tuottaneet myös yhtiön muut työntekijät. Tiedotuksen ulkoisia yhteistyökumppaneita ovat olleet muun muassa Kymenlaakson kuntien ympäristötoimialat ja tekniset toimialat sekä Kouvolan seudun kuntayhtymä. Yhtiön nettisivut päivitetään tarpeen mukaan. Kymenlaakson kunnat, Kouvolan seudun jätehuolto ja jäteyhtiö olivat vuonna 2007 jo kuudetta kertaa mukana Kymenlaakson puhelinluettelossa yhteisellä jäteoppaalla. Luettelo jaetaan kaikkiin kymenlaaksolaisiin talouksiin ja yrityksiin. UUTISOTSIKOITA Hajuhaitat vähenevät Ekoparkissa Kymenlaakson Jäte Oy:lle ei enää tule jätelietettä Kymen Sanomat , Timo Uusiniitty Joka kotiin jäteopas puhelinluettelossa Kymen Sanomat Kymenlaakson Jäte teki hyvän tuloksen viime vuonna Jäteyhtiön puhdas voitto oli noin euroa. Yhtiö on mukana tarjouskilpailussa seudun yhdyskuntalietteen käsittelystä. Kouvolan Sanomat , Jarmo Gråsten Jätehuollon kustannukset alle keskiarvon Keskilaakso, Anjalankosken jätekeskuksen tulavaisuus turvattu Suomessa joudutaan syksyllä sulkemaan 30 kaatopaikkaa, jotka eivät täytä EU:n kaatopaikkadirektiivin vaatimuksia. Kymen Sanomat, , Johanna Harjula VIIKON VISERRYS Ajatukset ovat kuin laskuvarjoja toimivat vain avoimina. Thomas Dewar Valtakunnalliset erämessut pidettiin Korialla ja Kymenlaakson Jäte Oy oli niissä mukana ensimmäistä kertaa. Kymenlaakson Jäte Oy, Kouvolan seudun jätehuolto ja Jätelaitosyhdistys järjestivät valtakunnalliset jäteneuvojapäivät Kouvolassa marraskuun alussa. Monikymmenpäinen osallistujajoukko lievensi kaksipäiväistä Kasarminmäen istumaurakkaa taukojumpalla. VUOSIKERTOMUS

16 3. SOSIAALINEN VASTUU 3.1 HENKILÖKUNTA Henkilöstön määrä kpl ja htv 22 ja ja 118,4 22 ja 117,2 Määräaikaisten osuus % htv:sta Henkilöstön keskimääräinen vaihtuvuus % Keskimääräinen työsuhteen pituus % - 4,6 5,5 Henkilöstön keski-ikä - 37,3 37,2 Naisten osuus % (määräaikaisista %) Miesten osuus % (määräaikaisista %) Koulutus /htv 36,26 82,01 92,69 Virkistys- ja harrastustoiminnat kulut /htv - Tapaturmataajuus Tapaturmapoissaolot pvä/htv Sairauspoissaolot pvä/htv Työterveyshuolto /htv Työsuojelu /htv Henkilötyövuoden hinta /htv Vaakahenkilö huolehtii kuormien punnituksesta, siirtokirjoista ja ohjaa asiakkaat jäteyhtiön alueella oikeisiin kohteisiin. 3.2 VUOROVAIKUTUS VIERAILUT KYMENLAAKSON JÄTE OY:LLÄ Vuonna 2007 Kymenlaakson Jäte Oy:n toimintaan kävi tutustumassa yhteensä 46 vierasryhmää; muun muassa muiden jätehuoltoyhtiöiden henkilöstöä, osakaskuntien eri lautakuntien tai osastojen edustajia, eri ammattiryhmien edustajia, eri alojen edustajia sekä ulkomaisia vieraita. Yhteensä vierailulla kävi 559 henkilöä. Jäteyhtiössä vierailivat myös liikenneministeri Anu Vehviläinen ja puolustusministeri Jyrki Häkämies. EKOPARK-ASUKASKYSELY Kouvolan seudun kuntayhtymä teetti yhdessä Kymenlaakson Jäte Oy:n ja Ekokem-Palvelu Oy:n kanssa kysely- ja haastattelututkimuksen jätekeskuksen lähialueella syksyllä Tutkimuksen teki Jyväskylän yliopistossa sosiologiaa opiskeleva Arto Vuori. Syksyn aikana 400 Ekoparkin lähialueen kotitaloutta sai mahdollisuuden vastata kyselyyn, jossa selvitettiin asukkaiden kokemia ympäristöhaittoja, asennetta erilaisiin jätteenkäsittelyyn ja kierrätykseen liittyviin toimintoihin sekä mielipiteitä Ekopark yrityspuistosta. Kyselyn lisäksi Vuori teki henkilökohtaisia teemahaastatteluja. Saamiensa vastausten pohjalta Arto Vuori laati raportin: Ekopark ja lähiasukkaat, selvitys Ekopark-yrityspuiston lähiasukkaista ja heidän käsityksistään syksyllä Asukaskyselyn tuloksien raportoinnin jatkoksi tehdään vielä laaja teoriatarkastelu, joka valmistuu vuoden 2008 keväällä. Työkokonaisuus on Vuoren pro gradu -työ. Kymenlaakson Jäte Oy tulee hyödyntämään tehtyä selvitystä mm. meneillään olevan YVA-menettelyn sosiaalisten vaikutusten arviointiosuudessa. 16 SOSIAALINEN VASTUU

17 4. YMPÄRISTÖVASTUU 4. YMPÄRISTÖVASTUU Kymenlaakson Jäte Oy:n toimintaa ohjaa ympäristölainsäädäntö. Lainsäädäntö koostuu erilaisista laeista, asetuksista ja päätöksistä. Lisäksi yhtiön toimintaa velvoittavat ympäristöluvat sekä yhtiön oma ympäristöpolitiikka. Jäteyhtiöllä oli vuonna 2007 voimassa olevat ympäristöluvat seuraaville toiminnoille:» tavanomaisen jätteen loppusijoitusalue» palavan jätteen murskauslaitos» öljyisten maiden käsittelyalue» energiajätteen varastokenttä» hyötyjätekenttä» nestemäisten jätteiden käsittely» erityisjätteen loppusijoitusalue» yhdyskuntajätevedenpuhdistamolietteiden kompostointi Lisäksi Kymenlaakson Jäte Oy:n alueella toimivalla Ekokem-Palvelu Oy:llä on voimassaoleva lupa pilaantuneiden maiden käsittelylle ja Vapo Oy:llä biojätteen käsittelylle. Kymenlaakson Jäte Oy rakensi ympäristöjärjestelmän verkostoprojektissa kolmen muun jätehuoltoyhtiön kanssa. Projekti käynnistyi vuoden 2006 lopulla ja Kymenlaakson Jäte Oy:n ympäristöjärjestelmä sertifioitiin vuoden 2007 joulukuussa. Puolueettoman arvioijan, SP Sveriges Tekniska Forskningsinstitut (SP Technical Research Institute of Sweden), myöntämä sertifikaatti on todisteena siitä, että yhtiön toiminta noudattaa ympäristöjärjestelmästandardia ISO 14001:2004. Kymenlaakson Jäte Oy aloittaa laatujärjestelmän (ISO 9001:2000) rakentamisen keväällä Jäteyhtiön ympäristöjärjestelmä on rakennettu internetiin, jolloin jokaisella työntekijällä on halutessaan mahdollisuus tutkia ja käyttää järjestelmää. Kymenlaakson Jäte Oy:n ympäristöjärjestelmä sisältää muun muassa yhtiön ympäristönäkökohdat, tavoitteet ja päämäärät, lakirekisterin, kemikaaliluettelon sekä työohjeita eri toiminnoille. Ympäristöjärjestelmällä on pyritty parantamaan yhtiön Jäteyhtiölle myönnetty ympäristösertifikaatti. sisäistä tiedonkulkua, sillä käyttöön on otettu poikkeamaraportointi, jolla työntekijät voivat ilmoittaa toiminnoissa tapahtuvista poikkeamista ja läheltäpititilanteista sekä antaa parannusehdotuksia yhtiön toimintaan liittyen. Poikkeamaraportointi otettiin käyttöön kesäkuun alussa. Vuonna 2007 käsiteltiin kaikkiaan 21 yhtiön sisäistä poikkeamaraporttia, joista suurin osa koski lähiasukkaiden puhelimitse tekemiä hajuhavaintoja. Ympäristöviranomaiselle lähetettiin yksi poikkeamaraportti tasausaltailta tapahtuneen ylivuodon takia. Ylivuodosta raportoitiin sekä puhelimitse että VAHTI-TYVI -palveluun kuuluvan VAHTI-järjestelmän kautta. Jäteyhtiön merkittävät ympäristönäkökohdat ovat jätteenkäsittelytoiminnot, neuvonta ja tiedottaminen, laitteiden ja koneiden huolto ja kunnossapito sekä jäteyhtiön energiankulutus. Merkittävistä ympäristönäkökohdista on johdettu yhtiön ympäristötavoitteet:» Lämpöenergiana käytettävästä fossiilisesta polttoaineesta korvataan biokaasulla vuoden 2010 loppuun mennessä 80 %» Jätevesien käsittelyä tehostetaan vuoden 2008 loppuun mennessä - ylivuotojen estäminen - jätevesien esikäsittely siten, että ne voidaan haitattomasti johtaa siirtoviemäriin» Biojätteen käsittelyn muuttaminen laitosmaiseksi vuoden 2009 loppuun mennessä» Murskauspalvelujen tarjonnan laajentaminen liikutettavalla murskaimella vuoden 2009 loppuun mennessä» I-luokan REF:n tuottamisen lisääminen 50 %:iin REF:n kokonaismäärästä vuoden 2008 loppuun mennessä. Ympäristötavoitteiden toteutumista seurataan muun muassa tarkkailemalla sähkön- ja fossiilisten polttoaineiden kulutusta, jätevesien ja kierrätyspolttoaineen laatua sekä varastoidun kierrätyspolttoaineen määrää. VUOSIKERTOMUS

18 4.1 VAIKUTUKSET VETEEN KUVAUS JÄTTEENKÄSITTELYKESKUKSEN ALUEESTA VESISTÖVAIKUTUSTEN NÄKÖKULMASTA Kymenlaakson Jäte Oy:n toiminnassa on huomioitu ympäristövaikutukset vesistöön ja pohjaveteen. Kaatopaikkaalueen suotovesien ja kenttäalueiden prosessi- ja sadevesien pääsy pinta- tai pohjavesiin on estetty. Jätekeskuksen alue ei ole pohjavesialuetta. Jätetäytön pohjarakenne noudattaa annettuja määräyksiä ja kaikki alueen asfaltoidut kentät on varustettu viemäröinnillä. Jätekeskuksen alueen kalliopinnan vaihtelevuudesta johtuen alueen pintavedet laskevat useaan eri suuntaan. Ympäristöstä tulevat valumavedet on ohjattu putkituksilla alueen poikki ja purettu edelleen ojiin. Jätekeskus sijaitsee moreeni- ja kallioalueella, missä pohjaveden muodostuminen on hyvin vähäistä. Vaihtelevan kalliotopografian vuoksi alueella ei ole yhtenäistä pohjavesivarastoa, vaan vesi varastoituu eri korkeuksille kallion muodostamiin painanteisiin. KUVAUS VESIENHALLINTAJÄRJESTELMÄSTÄ Kymenlaakson Jäte Oy:n käytössä olevien kahden tasausaltaan jäteveden laatuongelmana olivat vuonna 2007 korkea kiintoainepitoisuus ja kemiallisen sekä biologisen hapen kulutus. Jäteyhtiön vesimäärä on noin 4 % Kymen Vesi Oy:n Halkoniemen puhdistamolla käsiteltävän jäteveden määrästä. Nestemäisen hapen syöttämistä tasausaltaisiin hajuhaittojen estämiseksi jatkettiin tammikuulle 2007 saakka. Menetelmänä oli Oy AGA Ab:n hienokuplailmastus nestemäisen hapen syötöllä Kemwater PIX-105 -kemikaalin syöttö toiseen tasausaltaaseen käynnistettiin tammikuussa. Kemikaali tehostaa ilmastuksen vaikutusta jätevedessä, poistaen myös haitallisia hajuja. Ilmastuskapasiteettia lisättiin yhdellä lisäilmastimella loppuvuodesta. Syksyllä 2007 käynnistettiin kolmannen, asfalttipohjaisen, tasausaltaan rakentaminen. Tuleva lisäallaskapasiteetti m 3 mahdollistaa pumppauksen tasaisen virtaaman ja siten tasaa puhdistamolle lähtevää kuormaa. Allas valmistuu keväällä 2008, jolloin sen asfaltointityö voidaan käynnistää. Lisäallas liittyy myös vuonna 2008 toteutettavan selkeyttämön toimintaan. JÄTEVESIEN VIEMÄRÖINTISOPIMUS Kymenlaakson Jäte Oy ja Kymen Vesi Oy allekirjoittivat sopimuksen jätevesien toimittamisesta Kymen Vesi Oy:n jätevedenpuhdistamolle Halkoniemeen. Sopimuksen mukaan Kymenlaakson Jäte Oy:n tulee jatkossa esikäsitellä jätevetensä ennen kuin vesi voidaan johtaa parhaillaan rakennettavalle Mussalon keskuspuhdistamolle. Oheisessa taulukossa on esitetty Kymen Vesi Oy:n ja Kymenlaakson Jäte Oy:n välisen viemäröintisopimuksen mukaiset raja-arvot lähtevälle jätevedelle. Parametri virtaama Q 300 m 3 / d BOD7 ATU 100 kg / d 400 mg / l COD Cr 250 kg / d 1000 mg / l kiintoaine 80 kg / d 270 mg / l KUVAUS TARKKAILUOHJELMASTA Kaakkois-Suomen Ympäristökeskus on hyväksynyt jätekeskuksen alueen voimassaolevan ja keväällä 2007 päivitetyn vesientarkkailuohjelman (A ). Päivitetyn päätöksen hyväksymiseen saakka oli alkuvuoden ajan voimassa päätös tarkkailuohjelmasta (A 1159). Ohjelmassa huomioidaan Kymenlaakson Jäte Oy:n yhdyskuntajätteen loppusijoitusalue, öljyisten maiden käsittelyalue sekä hyötyjätejakeiden lajittelu- ja käsittelykenttä, Kouvolan seudun jätehuollon pienjäteasema, Ekokem-Palvelu Oy:n pilaantuneiden maiden käsittelyalue sekä Ekokem Oy Ab:n ongelmajätteiden palvelukeskus. Lisäksi tarkkailuohjelmassa huomioidaan Anjalankosken kaupungin Keltakankaan lopetetun kaatopaikan jälkitarkkailu. Tarkkailuohjelmaan lisättiin uusia näytteenottopisteitä Ekokem Palvelu Oy:n tulevan teollisuusjätteen käsittelylaitoksen vesien tarkkailemiseksi. KESKEISIÄ TIETOJA NÄYTTEENOTOSTA Näytteenotto- Näytteenotto- Näytteenotto- Analyysejä paikka tiheys kertaa / a pisteitä kpl yhteensä /a Pintavedet Pohjavedet Suotovedet YMPÄRISTÖVASTUU

19 4. YMPÄRISTÖVASTUU JÄTEKESKUKSEN VESIEN KIERTOKULKUKAAVIO 2007 VESIEN TARKKAILUPISTEET Kaivo Pintavedet Pohjavesiputki Suotovesi POHJAVEDET, PISTE PU2 Tutkituilta ominaisuuksiltaan vesi oli laadultaan hyvää. Vuosi/parametri tarkkailu 2 / 2007 veden korkeus 1,14 m kokonais N 34,3 kg / d ammonium N 3,5 kg / d kokonais P 5,4 kg / d PINTAVEDET, PISTE P3 Piste P3 sijaitsee ojassa jätekeskuksen jälkeen. Ojaveden sähkönjohtavuus oli korkea. Vesi oli ph-arvoltaan lievästi emäksistä. Kokonaistyppeä oli erittäin runsaasti. Fosforia oli suhteessa typen määrään vähän. Veden hygieeninen laatu oli välttävä. Jätevesien vaikutusta oli havaittavissa. Vuosi/parametri tarkkailu1 / 2007 tarkkailu2 / 2007 tarkkailu3 / 2007 yksikkö virtaama Q 5,4 2,3 56 l / s kokonais N 3,9 2,0 48 kg / d ammonium N 1,6 0,7 2,0 kg / d kokonais P 0,03 0,007 0,3 kg / d SUOTOVEDET, PISTE S2 Jätekeskuksen suotovesien laatua tarkkaillaan tasausaltaiden läheisyydessä olevan pumppaamon vesinäytteistä. Näytepisteen nimi on S2. TULOSTEN KESKIARVOJA VUOSILTA vuosi / parametri yksikkö virtaama Q m3 ph 7,2 7,5 7,6 7,3 7,6 8,1 sähkön-johtavuus 197,9 573,5 703,5 511,9 ms / m kiintoaine mg / l CODCr mg / l BOD7ATU mg / l kokonais N mg / l kokonais P 12 7,5 4,6 8,1 13,2 9,3 mg / l VUOSIKERTOMUS

20 JÄTEVEDENPUHDISTAMOLLE PUMPATTU JÄTEVESI Kierrätyspolttoaineen lastaus 4.2 VAIKUTUKSET ILMAAN Kymenlaakson Jäte Oy:n toiminnasta aiheutuu päästöjä ilmaan lähinnä kaatopaikalta. Eloperäisen jätteen hajoaminen vapauttaa ilmakehään hiilidioksidia sekä metaania, jotka ovat molemmat kasvihuonekaasuja. Orgaaniset ainekset, kuten biojäte, kompostoidaan alueella hapellisessa prosessissa, josta biokaasun vapautuminen on vähäistä. JÄTELAITOKSEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT VUOSILTA JÄTELAITOS ILMASTONMUUTOKSEN TORJUJANA Kaasunkeräysverkoston rakentaminen jätetäytön päälle käynnistyi vuonna Penkalle asennettiin viisi kaasunkeräyskaivoa. Varsinaisen keräysputkiston ja pumppuaseman rakentaminen mahdollistuu vasta kun jätetäytön korko on riittävässä tasossa. Kun verkosto on valmis, kaatopaikalta tullaan imemään pois ilmakehää kuormittavat haitalliset kasvihuonekaasut ja ne hyödynnetään energiana. Jätepenkan lyhyestä käyttöiästä johtuen kaatopaikalla muodostuu vasta kohtuullisen vähän kaatopaikkakaasuja. Kaasun hyödyntämisen erilaisista vaihtoehdoista on tehty selvitystöitä. 20 YMPÄRISTÖVASTUU