RAPORTOINTIPERIAATTEET SISÄLLYS

Transkriptio

1 VUOSIKERTOMUS 2008

2 RAPORTOINTIPERIAATTEET SISÄLLYS Sisällysluettelo ja Raportoinnin periaatteet 2 1. Kuvaus jäteyhtiöstä Toimitusjohtajan katsaus Strategiatyö Johtaminen, hallinto Perustietoa yhtiöstä Kehityshankkeet 6 2. Palvelut ja tuotteet Käsittely ja hyödyntäminen Palvelujen kuvaus Jätemäärät Jätteiden hyödyntäminen Muut palvelut Sosiaalinen vastuu Henkilökunta Vuorovaikutus Ympäristövastuu Vaikutukset veteen Vaikutukset ilmaan Melu, liikenne ja haittaeläimet Taloudellinen vastuu Hallituksen toimintakertomus Tilinpäätöstiedot Tilintarkastuskertomus Käsitteet ja lyhenteet 30 Yhteystiedot 32 RAPORTIN KUVAUS Raportti on laadittu Jätelaitosten tunnusluvut ja raportointi (JlrapII)-projektissa tuotetun mallin perusteella. Lisäksi projektissa hyödynnettiin KILA:n ohjeistusta henkilöstöraportoinnille ja YTN ohjeistusta taloustunnuslukujen tuottamiseen. Tämä raportoinnin ohjeistus sisältää vinkkejä jätehuoltoaiheen visualisointiin ja sanalliseen kuvaamiseen. Raportoinnin mallia voi hyödyntää työstettäessä sidosryhmille suunnattua viestintää. Tärkeitä sidosryhmiä ovat esim. asukkaat, yritysasiakkaat, päättäjät ja oma henkilökunta. Esimerkkien lisäksi raportoija voi itse miettiä kohdaltaan parhaita malleja sekä poimia mallista kohderyhmää kiinnostavia asiakokonaisuuksia ( esim. johtajan katsaus, talousosio, vaikutukset ilmaan ). Ymmärrettävyys, luettavuus ja sisältö on mietitty kohderyhmän mukaan. Organisaation ja toiminnan esittely sekä asema markkinoilla muihin toimijoihin nähden on olennaista raportoinnin ymmärrettävyyden kannalta. Ymmärrettävä ympäristövaikutusten raportointi sisältää ympäristövaikutusten kuvauksen. Ympäristötiedot suhteutetaan vertailukohtaan (toimialan muut yritykset, koko Suomi, ympäristöluparaja, tavoitteet tms.) Lukija ei välttämättä tiedä, onko jokin paljon tai vähän. Raportissa kuvataan keskeiset yhteiskuntavastuun näkökohdat, jotka ovat taloudellinen vastuu, sosiaalinen vastuu ja ympäristövastuu. Raportti on kuvaus tapahtuneesta kehityksestä. Mitkä ovat yhteiskuntavastuun tavoitteet ja miten ne ovat toteutuneet. Tunnusluvut ja vertailutiedot ovat raportoinnin tukena. Keskeisiä asioita ja kokonaisuutta kannattaa korostaa raportissa, jotta ne erottuvat yksityiskohtien joukosta Raportti antaa kokonaiskuvan keskeisistä ympäristövaikutuksista tai yhteiskuntavastuun näkökohdista. 2 SISÄLLYS JA YHTEYSTIEDOT

3 1. KUVAUS JÄTEYHTIÖSTÄ 1. KUVAUS JÄTEYHTIÖSTÄ 1.1 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Taloudellisesti kymmenes tuotantovuosi oli hyvä. Vuosi jäi pitkään jatkuneen taloudellisen noususuhdanteen viimeiseksi, vilkas rakentaminen ja purkutoiminta kasvattivat kaatopaikalle loppusijoitetun jätteen määrää n. 6 %. Liikevaihto oli 7,5 milj. euroa ja nousi selvästi budjetoitua suuremmaksi, kasvua edelliseen vuoteen nähden kertyi 5,2 %. Kotitalousjätteen määrä nousi 0,17 %, mutta kaatopaikalle sijoitettu jätemäärä saatiin pienenemään yli 16 %, kun toimitukset Kotkan Hyötyvoimalalle alkoivat lokakuun lopussa. Kansallinen tavoitehan on lisätä jätteen hyötykäyttöä ja pienentää kaatopaikoille päätyvän jätteen määrää kolmanneksella vuoteen 2016 mennessä. Kulunutta vuotta voidaan luonnehtia muutosten vuodeksi. Yhtiötä alusta asti vetänyt toimitusjohtaja Jukka Köppä siirtyi eläkkeelle elokuun lopussa. Aikataulu kotitalouksista kerätyn yhdyskuntajätteen hyödyntämiseksi polttoaineena Kotkan Energia Oy:n Hyötyvoimalaitoksessa varmistui vuoden kuluessa. Uusi loppusijoitustapa vaikuttaa merkittävästi vastaanoton ja käsittelyn resurssitarpeisiin ja yhtiön kustannusrakenteeseen. Loppusijoitusalueinvestoinnit on mitoitettu huomattavasti suuremmalle vuosittaiselle jätemäärälle kuin mitä jatkossa tulee toteutumaan. Toisaalta ulkopuolinen käsittely on käyttökustannuksiltaan merkittävästi kalliimpaa kuin kaatopaikkasijoitus. Vuoden aikana käytiin läpi laaja strategiaprosessi omistajien kanssa. Strategiatyössä uusittiin yhtiön osakassopimus. Osakassopimuksessa jäteyhtiön roolia ja toimialaa laajennettiin käsittämään jätteiden vastaanoton, hyödyntämisen ja käsittelyn lisäksi jätteen keräyksen ja kuljetuksen järjestämisen sekä jätehuollon suunnittelu-, seuranta- ja neuvontatoiminnan. Käytännössä toimialan laajennus mahdollistaa kuntien vastuulla olevien jätehuollon käytännön suunnittelu-, neuvonta ja hoitotehtävien siirtämisen yhtiölle. Pohjois-Kymenlaakson kuntien yhteen liittymisen myötä siirtyivät Kouvolan ja Iitin asukasneuvonta, jätteiden keräyksen- ja kuljetuksen järjestäminen, ongelmajätehuolto sekä jäteasemien ja hyötispisteiden ylläpito Kymenlaakson Jäte Oy:n vastattavaksi vuoden 2009 alusta. Uusien ja laajempien työtehtävien hoitaminen edellytti koko taloushallinnon järjestelmien uusimista. Työ ISO 9001 ja ISO standardien mukaisen laatuja ympäristöjärjestelmän rakentamiseksi jatkui. Verkostohankkeena kolmen muun jäteyhtiön kanssa toteutettu hanke on edennyt siten, että ympäristöjärjestelmä sertifioitiin vuoden 2007 lopulla. Vuoden 2008 aikana on rakennettu ISO 9001:2008 standardin vaatimukset täyttävä laatujärjestelmä, joka on integroitu ympäristöjärjestelmän kanssa yhtenäiseksi toimintajärjestelmäksi. Se tulee sertifioitavaksi keväällä Rakennus- ja laiteinvestointien määrä vuonna 2008 oli n euroa. Merkittävin investointi oli suoto- ja muiden jätevesien esikäsittelyjärjestelmän rakentaminen. Uusi tasausallas valmistui toukokuussa ja selkeyttämö esikäsittelylaitoksineen lokakuussa. Esikäsittelyllä pyritään kaatopaikkaja jätteenkäsittelyalueiden jätevedet puhdistamaan Kymen Vesi Oy:n edellyttämälle tasolle ennen viemäriverkostoon johtamista. Samalla tasausallaskapasiteettia lisättiin n m 3 :een, jotta lisääntyvien rankkasateiden tuomaa uhkaa ylivuodoista saadaan minimoitua. Tulevaisuuteen vaikuttavana hankkeena vietiin läpi ympäristövaikutusten arviointimenettely. YVA valmistui joulukuussa. Ympäristövaikutusten arviointiselosteen pohjalta on käynnistetty ympäristölupien määräaikaistarkistusprosessi. Allekirjoittanut sai yrityksen vetovastuun huhtikuun alussa. Haluan kiittää yhtiön omistajien edustajia hallituksessa, asiakkaita sekä sidosryhmien edustajia, jotka kukin osaltaan ovat auttaneet meitä pyrkimyksissämme kohti ympäristömyönteisempää asenneilmastoa. Kari Martikainen toimitusjohtaja VUOSIKERTOMUS

4 1.2 STRATEGIATYÖ Strategiatyö kaudelle on käynnistynyt osakassopimuksen uusimisella vuonna Vuoden 2009 aikana on tarkoitus päivittää strategia ja laatia liiketoimintasuunnitelma vuosille Uuden osakassopimuksen mukaisesti yhtiön tarkoitukseksi on määritelty jätelain vaatimukset täyttäen, ympäristöystävällisesti ja mahdollisimman hyvää tekniikkaa hyödyntäen sekä teknisesti ja taloudellisesti edullisella tavalla huolehtia jätehuollon järjestämisestä, jätteiden käsittelystä ja jätteiden hyötykäytön edistämisestä Yhtiön toiminta-alueella, joka käsittää ensisijaisesti omistajakuntien alueen. Ensisijaisina pyrkimyksinä jätehuollon järjestämisessä on jätteen syntymisen ehkäiseminen, hyötykäytön edistäminen ja jätteen riskitön loppusijoittaminen. Yhtiön tehtävänä on hoitaa ensisijaisesti osakkaidensa jätteenkäsittelytehtäviä omakustannusperiaatteella. Yhtiö ei jaa osinkoa. VISIO VUONNA 2010» Yhtiö on kokonaisvaltainen jätehuollon järjestäjä ja kehittäjä toiminta-alueellaan» Jätelainsäädännön perusperiaatteiden mukaisesti toteutetaan jätehierarkiaa: jätteen synnyn ehkäisy, jätteen hyödyntäminen materiaalina, jätteen hyödyntäminen energiana ja jäännösjätteen vaaraton loppusijoittaminen» Biojäte kerätään ja käsitellään erikseen» Pääosa nykyisin kaatopaikalle sijoitettavasta yhdyskuntajätteestä hyödynnetään energiana» Koko toiminta-alueella kunnan velvollisuutena olevan jätteen kuljetukset on kilpailutettu» Muita toimintoja (esim. yritysjätepalvelut, jätevesilietteen, tuhkien jne käsittely) voidaan järjestää liiketaloudellisin perustein (Liiketoimintasuunnitelma ) TOIMINTA-AJATUS Toiminnan tarkoituksena on huolehtia asiakkaan toimittaman jätteen asianmukaisesta hyödyntämisestä ja/tai käsittelystä tarjoamalla tälle teknisesti laadukkaita sekä ympäristövaatimukset täyttäviä lajittelu-, hyödyntämis- ja loppusijoituspalveluja kustannustehokkaasti. (Liiketoimintasuunnitelma ) 1.3 JOHTAMINEN, HALLINTO Yhtiön hallitukseen kuuluu 9 jäsentä ja henkilökohtaiset varajäsenet. Hallituksen jäsenet ovat pääosin omistajien jätehuollosta vastaavia viran- ja toimenhaltijoita ja luottamusmiehiä. Hallitus kokoontui vuoden aikana 9 kertaa. 1.4 PERUSTIETOA YHTIÖSTÄ OMISTAJAT Haminan kaupunki 111 osaketta (10,94 %) Iitin kunta 39 osaketta ( 3,84 %) Kotkan kaupunki 276 osaketta (27,19 %) Kouvolan kaupunki 474 osaketta (46,70 %) Lapinjärven kunta 15 osaketta (1,48 %) Miehikkälän kunta 13 osaketta (1,28 %) Pyhtään kunta 27 osaketta (2,66 %) Virolahden kunta 20 osaketta (1,97 %) Stora Enso Publications Paper Oy 10 osaketta (0,99 %) Myllykoski Paper Oy 10 osaketta ( 0,99 %) Sunila Oy 10 osaketta ( 0,99 %) UPM-Kymmene Oyj 10 osaketta ( 0,99 %) Yhteensä 1015 osaketta ARVOT Asiakkaiden, ympäristön ja kustannustehokkuuden huomioiminen ovat johtavia arvoja toiminnassamme. (Liiketoimintasuunnitelma ) 4 KUVAUS JÄTEYHTIÖSTÄ

5 1. KUVAUS JÄTEYHTIÖSTÄ KYMENLAAKSON JÄTE OY:N VIRSTANPYLVÄÄT Kouvolan ja Kotkan seutujen jätehuoltotyöryhmien tutkimus- ja selvitystöitä Kymenlaakson Jäte Oy perustettiin (13 kuntaa, Kouvolan seudun kuntayhtymä ja neljä metsäteollisuusyhtiötä) Jätekeskuksen ympäristövaikutusten arviointi Jätekeskukselle myönnettiin ympäristölupa. Ensimmäinen rakennusvaihe valmistui: vaaka, optinen erottelulaitos, energiajätteen murskauslaitos, varastokenttä, työmaatoimisto, tasausallas jätevesille. Energiajätteen ja kaatopaikkajätteen erottelu kotitalouksissa erivärisiin pusseihin käynnistyi (energiajäte oranssin väriseen pussiin). Solmittiin sopimus Lahden Lämpövoima Oy:n kanssa kierrätyspolttoaineen toimittamisesta Lapinjärven kunta liittyi yhtiöön EU-direktiivin täyttävä tavanomaisen jätteen loppusijoitusalueen ensimmäinen täyttöalue valmistui Jätteen vastaanotto kuntien kaatopaikoille päättyi. Öljyisten maiden vastaanottoalue ja -rakennus otettiin käyttöön. Ekokem Palvelu Oy:n kanssa solmittiin sopimus pilaantuneiden maiden vastaanotosta ja käsittelytoiminnasta yhtiön vuokraamalla alueella Toimisto- ja sosiaalitilarakennus valmistui Rakennettiin loppusijoitusalueen toinen täyttöalue, lajittelukenttä, toinen jätevesien tasausallas, nestemäisten jätteiden vastaanotto- ja valutusaltaat ja hankittiin toinen vaaka. Perustettiin Kaakkois-Suomen hankintarengas (IUJH, PHJ, Metsäsairila Oy, KLJ) tarkoituksena jätteen energiakäytön kilpailuttaminen yhteishankintana 2005 Biojätteen erilliskeräys ja kompostointi membraanikankaalla peitetyissä aumoissa aloitettiin. Yhdyskuntalietteiden vastaanotto ja käsittely avoaumoissa käynnistyi. Kotitalouksissa luovuttiin energiajätteen lajittelusta eli ns. oranssipussijärjestelmästä. Solmittiin Kaakkois-Suomen hankintarenkaan ja Kotkan Energia Oy:n välinen sopimus jätteen energiahyötykäytöstä Yhdyskuntalietteen vastaanotto päättyi. Hyötyvoimalan rakentaminen Kotkassa käynnistyi Yhtiölle myönnettiin ISO 14001:2004 ympäristösertifikaatti. Asukasneuvonta sopimusperusteisesti Kotkassa, Haminassa, Miehikkälässä ja Virolahdella käynnistyi Toimitusjohtaja Jukka Köppä jäi eläkkeelle ja toimitusjohtaja Kari Martikainen aloitti Rakennettiin kolmas tasausallas (4 500 m 3 ), rakennettiin jätevedenkäsittelylaitos ja optisen erottelulaitoksen laitteisto purettiin. Kotitalousjätteen hyödyntäminen Kotkan Hyötyvoimalan polttoaineena alkoi lokakuussa. Kouvolan Seudun kuntayhtymän jätehuollon tehtävät ja henkilöstö päätettiin siirtää yhtiölle. Asukasneuvonta sopimusperusteisesti alkoi myös Pyhtäällä. VUOSIKERTOMUS

6 Auditoija: SP Sveriges Tekniska Forskningsinstitut 1.5 KEHITYSHANKKEET YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI Kymenlaakson Jäte Oy:n YVA-menettely jatkui lähes koko vuoden 2008 ajan. Yhtiö käynnisti ympäristövaikutusten arviointimenettelyn (YVA) vuoden 2007 alussa. YVA:n ensimmäisessä vaiheessa laadittiin yhteistyössä konsultin kanssa uusi, jätehuollon muuttuvia vaatimuksia vastaava ympäristövaikutusten arviointiohjelma (YVA-ohjelma), jossa on otettu huomioon lainsäädännön muutosten vaikutukset toimintaan. YVA-menettely eteni syksyn 2007 aikana selostusvaiheeseen, jonka sisältöä tarkennettiin useaan kertaan vuoden 2008 aikana. YVA-selostus valmistui elokuussa Selostusvaiheen yleisötilaisuus järjestettiin Ympäristövaikutusten arviointiselostuksen johdosta jätettiin yhteensä 6 lausuntoa ja 4 mielipidettä. Ympäristökeskus on lausuntoa laatiessaan ottanut huomioon YVA -selostuksesta kuulutusaikana annetut lausunnot ja mielipiteet. Kymenlaakson Jäte Oy:n YVA-menettelyssä pääpaino oli yhtiön paikallisissa tarpeissa ja toimintojen kehittämisessä. Osa hankkeessa mukana olleista toiminnoista on uusia YVA-menettelyn vaativia käsittelytekniikoita, joille on haettava ympäristölupa. YVA -menettelyssä toiminnan haittavaikutukset ympäristöön tuotiin esille ja niiden kehittämiseksi on esitetty ratkaisuja vaihtoehtotarkasteluissa. Biohajoavien jätteiden, erityisesti lietteen ja lannan käsittelytekniikoiden vertailu nousi YVA -selostuksessa keskeiseen asemaan. Arviointiin otettiin kolme erilaista hankevaihtoehtoa: laitoskompostointi, mädätys sekä terminen kuivaus ja poltto. Kaikki käsittelymenetelmävaihtoehdot ovat teknisesti mahdollisia. Lietteen ja biojätteen avoaumakompostoinnista on luovuttu. Lisäksi arvioitiin humuksen ja mullan jatkojalostusta, kotitalouksien kuivajätteen siirtokuormausta, teollisuussivutuotteiden ja -jätteiden käsittelyä sekä erilaatuisten tuhkien käsittelyä ja loppusijoitusta. YVA-menettely päättyi yhteysviranomaisen, Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen lausuntoon Yhteysviranomaisen mukaan Kymenlaakson Jäte Oy:n YVA selostuksessa tuotiin riittävällä tasolla esille YVA -asetuksen 12 :n edellyttämät asiat ja se täytti ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain vaatimukset. Konsulttina työssä toimi FCG Planeko Oy. LAATUJÄRJESTELMÄ Kymenlaakson Jäte Oy rakentaa laatujärjestelmää ISO 9001:2008 verkostoprojektissa kolmen muun jäteyhtiön kanssa. Projektissa ovat mukana Lakeuden Etappi Oy, Vestia Oy ja Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy. Projekti käynnistyi vuoden 2008 keväällä ja laatujärjestelmä on tarkoitus sertifioida toukokuussa Laatujärjestelmä muodostaa yhdessä jo sertifioidun ympäristöjärjestelmän kanssa Kymenlaakson Jäte Oy:n toimintajärjestelmän. Lisää tietoa toimintajärjestelmästä löytyy vuosikertomuksen sivulta 16. SYTYKE SYNTYPAIKKALAJITTELUN KEHITTÄMINEN Kymenlaakson Jäte Oy ja Kotkan Energia Oy aloittivat Hyötyvoimalan jätepolttoaineen hankintaan liittyen yhteistyöprojektin jätteiden lajittelun tehostamiseksi. Mukana projektissa ovat olleet myös Etelä-Kymenlaakson kunnat, Kouvolan seudun kuntayhtymän jätehuolto ja Kymen luonnonsuojelupiiri ry. Projektin tavoitteena on jätteen synnyn ehkäisy sekä materiaaleina hyödynnettävien jätteiden ja ongelmajätteiden lajittelun tehostaminen niiden syntypaikalla. Vuosien 2007 ja 2008 aikana tutkittiin esimerkki-asuntoalueiden jätekuormia, pidettiin yleisötilaisuuksia jätteiden lajittelusta ja jätteen määrän vähentämisestä sekä järjestettiin alueella asukaskysely. Hanke jatkuu Kaakkois-Suomen hankintarenkaan ja Kotkan Energia Oy:n yhteishankkeena, jossa tavoitteena on tehostaa syntypaikkalajittelua siten, että polton aikaiset sekä tuhkien ja kuonien käsittelyn kannalta haitallisten tai kustannuksia kasvattavien jakeiden osuutta pystytään vähentämään. JÄTEHUOLTOTEKNIIKAN PROFESSUURI ALUEELLISEN TUTKIMUS- JA KOULUTUSTOIMINNAN KEHITTÄMINEN Lappeenrannan teknilliseen yliopistoon perustettiin jätehuoltotekniikan professuuri määräaikaisena hankkeena alkaen. Hankkeen on suunniteltu kestävän vuoden 2010 loppuun. Kymenlaakson Jäte Oy toimii hankkeessa ohjausryhmän jäsenenä. 6 KUVAUS JÄTEYHTIÖSTÄ

7 1. KUVAUS JÄTEYHTIÖSTÄ Jätealan professuurin alaksi on määritelty teollisuuden ja yhdyskuntien jätehuoltojärjestelmät ja jätteiden hyötykäyttö. Näillä aloilla erityisiä sovellusalueita ovat teollisuuden ja yhdyskuntien jätevirtojen integrointi ja jätehuoltoyhteistyö, Itä-Suomi yhteistyö, Venäjän lähialueyhteistyö sekä Itämeriyhteistyö. Olennainen yhteistyön rakentamisen keino on professuurin toiminta Anjalankosken Ekoparkin jätealan tutkimuksen johtajana ja kehittäjänä. Yritysyhteistyönä tehtiin hankkeessa toimintavuoden aikana mm. esiselvitys: Biohajoavien jätteiden kasittely Kymenlaaksossa. Työssä tarkasteltiin Kymenlaakson Jäte Oy:n toimialueella syntyvien biohajoavien jätejakeiden käsittelyä biokaasureaktorilla. Esiselvityksen tarkoituksena oli arvioida biokaasureaktorin soveltuvuutta tarkasteluun valittujen biohajoavien jätteiden käsittelyssä verrattuna polttoon ja kuivatukseen. Esiselvityksessä laskettiin energiataseet vaihtoehtoisille esimerkkitapauksille. JÄTEVESIEN KÄSITTELYN KEHITTÄMINEN Kymenlaakson Jäte Oy:n jätevesien käsittelyjärjestelmän rakentaminen ja käyttöönotto oli merkittävin kehityshanke vuonna Kymenlaakson Jäte Oy teetti konsulttityönä Keltakankaan jätekeskuksen jätevesien esikäsittelystä yleissuunnitelmaselvityksen Ramboll Oy:llä. Kymenlaakson Jäte Oy ja Kymen Vesi Oy allekirjoittivat sopimuksen jätevesien toimittamisesta Kymen Vesi Oy:n jäteveden-puhdistamolle Halkoniemeen. Sopimuksen mukaan Kymenlaakson Jäte Oy:n tulee jatkossa esikäsitellä jätevetensä ennen kuin vesi voidaan johtaa parhaillaan rakennettavalle Mussalon keskuspuhdistamolle. Jätevesien käsittelyn kehittämishankkeen toteutus on jaettu kahteen urakkaan: asfalttipohjaisen tasausaltaan, koneiston ja putkiston rakentamiseen sekä selkeytysrakennuksen rakentamiseen. Rakennettu lisäallaskapasiteetti 4500 m3 mahdollistaa pumppaukseen tasaisen virtaaman ja tasaa siten puhdistamolle lähtevää kuormaa. Keskimääräinen virtaama saadaan näin pysymään sopimuksen mukaisissa, kohtuullisissa rajoissa, so. noin 300 m 3 /d. Allas valmistui keväällä Vuoden 2008 lopussa käynnistettiin Ramboil Finland Oy: n ohjauksessa opinnäytetyönä toteutettava tutkimushanke, jonka tavoitteena on koko jätevesien esikäsittelyprosessin (tasausaltaat, aktiivilieteprosessi, kemiallinen saostus) optimointi huomioiden puhdistusteho, käytettävyys ja käyttökustannukset. Erityisesti yleiseen viemäriin johdettavien jätevesien kiintoaine- ja typpikuormitusta tulisi saada laskemaan aikaisempaan kuormitukseen verrattuna. Kiintoaineksen talteenoton ja käsittelytavan valinta on vedenkäsittelyssä merkittävin jatkohanke. SYTYKE-projektiin liittyen tutkittiin muun muassa asumisesta syntyviä jätteitä. Keväällä 2008 tehty tutkimus sai myös huomiota tiedotusvälineissä. VUOSIKERTOMUS

8 2. PALVELUT JA TUOTTEET 2.1 KÄSITTELY JA HYÖDYNTÄMINEN 1. VAAKA (1999)» kuormien punnitus» siirtokirjat» ohjaa asiakkaan oikeaan paikkaan. 2. MURSKAUSLAITOS (1999)» kierrätyspolttoaineen valmistus» jätepuun murskaus» magneettisten metallien erotus» murskauksen kapasiteetti 12 t / h. 3. LAJITTELUKENTTÄ (2004)» kuormien lajittelu koneella» vähentää kaatopaikalle päätyvän jätteen määrää. 4. BIOJÄTE (2005)» urakoitsija: Vapo Oy» perustuu membraanitekniikkaan» kapasiteetti noin t / a. 5. JÄTEVESILIETTEET » käsiteltiin vuosina 2005 ja 2006 noin t / a» 2008 jälkikypsytysaumoissa. 6. ÖLJYITEN MAIDEN KÄSITELY (2002)» perustuu kompostointitekniikkaan» öljy-vesihiekkaseoksille kolme allasta. 7. EKOKEM-PALVELU OY» pilaantuneiden maiden käsittely» Ekokem-Palvelu Oy:n vastuulla PALVELUT JA TUOTTEET

9 2. PALVELUT JA TUOTTEET 8-9 KAATOPAIKKA (2001, 2004)» EU-vaatimukset täyttävä pohjarakenne» I täyttövaihe otettiin käyttöön 2001, pinta-ala 3,0 ha» II täyttövaihe otettiin käyttöön 2004, pinta-ala 3,4 ha. 10. NESTEMÄISTEN JÄTTEIDEN VASTAANOTTO (2004)» rasvanerotus- ja hiekanerotuskaivo, sakat» sadevesikaivojen hiekkajäte» muita teollisuuden lietteitä. 11. JÄTEVESIEN TASAUSALTAAT (1999, 2004, 2008)» kaksi sepelipohjaista allasta, täyttökapasiteetti m 3» yksi asvalttipohjainen allas, täyttökapasiteetti m 3» altaissa ilmastus ja kemikaalien syöttö selkeyttämössä» pumppaus altaista jätevedenpuhdistamolle» oma jätevedenkäsittelylaitos rakennettu 2008, mitoitus n m 3 / a. 12 PIENTUOJIEN VASTAANOTTO» pakettiautot ja peräkärrykuormat» energiajäte» kaatopaikkajäte» metallit» kyllästetty puu. 13. TOIMISTO (2003)» toimistotiloja» sosiaalitiloja. Lähin asuintalo 0,7 km 2.2 PALVELUJEN KUVAUS ENERGIAJÄTTEEN MURSKAUS Energiajätettä otetaan vastaan latuluokituksen mukaan kahtena eri jakeena. Myös murskattu energiajäte, kierrätyspolttoaine jaetaan kahteen laatuluokkaan, joiden toimituskohteina voivat olla eri polttolaitokset. Puujätteen laatuluokitukset ovat puhdas puu, joka on käsittelemätöntä puuta ja pintakäsitelty puu. Kymenlaakson Jäte Oy:ssä on toiminnassa vuonna 1999 käyttöön otettu pakkausjätteen ja puun murskauslaitos. Laitoksessa murskataan yrityksistä, teollisuudesta ja laitoksista erilliskerättyä polttokelpoista energiajätettä sekä puuaineksia. Jätettä murskattiin vuonna 2008 pääsääntöisesti kahdessa vuorossa viitenä päivänä viikossa. Esimurskassa on repivät terät, joilla kappaleiden palakooksi saadaan noin mm. Esimurskattu jäte johdetaan jälkimurskaukseen, jossa leikkaavilla terillä materiaalin lopulliseksi palakooksi saadaan alle 50 mm. Magneettien yhteenlaskettu erotusteho on vähintään 95 p-/%. Sekä esi- että jälkimagneeteista talteen saadut metallit ohjautuvat suoraan lavalle, josta ne kuljetetaan hyötykäyttöön. BIOJÄTTEEN KÄSITTELY Biojätteen erilliskeräys käynnistyi Kymenlaakson Jäte Oy: n toiminta-alueella lokakuussa Biojätettä kerätään alueen rivi- ja kerrostaloista sekä yrityksistä ja laitoksista. Vapo Oy on vuokrannut 8000 m 2 :n kenttäalueen käsittelytoimintaa varten, joka perustuu yhtiöiden väliseen sopimukseen. Kymenlaakson Jäte Oy ottaa biojätteen vastaan, punnitsee kuormat sekä hyödyntää lopputuotteen kaatopaikan peitemateriaalina ja viherrakentamisessa jätekeskuksen omalla alueella. Vapo Oy:n kevytrakenteisen kompostointilaitoksen tekniikka perustuu membraaniteknologiaan. Vuonna 2008 biojätteen kertymä oli 5157,38 tonnia, nousua edellisvuoteen oli lähes seitsemän prosenttia. Tämän lisäksi otettiin vastaan 58,90 tonnia elintarviketeollisuudesta peräisin olevia erityiseriä, jotka käsiteltiin muun kompostoinnin yhteydessä, materiaalin toimiessa samalla kuivattavana tukiaineena. VUOSIKERTOMUS

10 ÖLJYISTEN MAIDEN KÄSITTELY Öljyisten maiden vastaanotto- ja käsittelyalueen käsittelykapasiteetti on t/a öljyllä pilaantunutta maata. Käsittelyalueen kokonaispinta-ala on noin m 2. Käsittelyalue koostuu neljästä erillisestä asfaltoidusta allasmaisesta maaperärakenteesta. Vastaanotto- ja käsittelyrakennus sijaitsee yhdessä allasrakenteessa. Vuonna 2008 öljyisiä maita vastaanotettiin Kymenlaakson Jäte Oy:n käsittelyalueelle 1 073,71 tonnia. Nämä maamassat ovat maakunnan alueelta. Kymenlaakson Jäte Oy on vastaanottanut öljyisiä maita yhteensä ,915 tonnia vuosina Käsiteltävät öljyiset maat sijoitetaan aumoihin ja tarvittaessa niihin lisätään tukiainetta, kuten haketta sekä ravinteita, esimerkiksi salpietaria. Kun prosessoitavien maamassojen öljypitoisuus laskee alle tavoitepitoisuuden, maat siirretään kaatopaikan penkalle. Ympäristöluvassa on saastuneisuudelle määritelty tavoitepitoisuus, joka on mg/kg. NESTEMÄISTEN JÄTTEIDEN KÄSITTELY Nestemäisten jätteiden altaisiin otetaan vastaan hiekanerotuskaivojen sakkoja, ravintorasvajätettä, teollisuussakkoja sekä sadevesikaivojen hiekkajätettä. Nestemäiset jätteet sijoitetaan altaisiin jäteliemityyppien mukaan. Kaksi altaista on käytössä ja kolmas toimii vara-altaana. Altaassa lietteestä valuu neste pois, jolloin pohjalle jää jätesakkaa. Kirkaste johdetaan hiekan- ja öljynerotuskaivojen kautta näytteenottokaivoon, josta se johdetaan tasausaltaaseen. Jätesakka poistetaan altaan pohjalta, joko puskutraktorilla tai kaivinkoneella kaksi kertaa vuodessa. Rasvajäte kompostoidaan turpeen kanssa ja muista lietteistä muodostuva sakka kerätään kasaan kentälle valumaan ja kuivumaan, josta se viedään kaatopaikan penkalle. Nestemäisiä jätteitä vastaanotettiin vuonna 2008 yhteensä 6 546,56 tonnia. Tästä määrästä 167,13 tonnia sijoitettiin kaatopaikalle ja 6 379,43 tonnia nestemäisten jätteiden vastaanottoaltaisiin. JÄTTEEN LOPPUSIJOITTAMINEN Kymenlaakson Jäte Oy:n kaatopaikka on ollut toiminnassa seitsemän vuotta. Täyttöä seurataan jatkuvasti ja alueen vaa itus tehdään joka kuukausi. Kaatopaikan penkereellä ei ole ollut stabiiliusongelmia, koska jäte on epähomogeenista. Lisäksi penkereelle tulee purkujätettä, joka osaltaan sitoo penkan rakennetta. Kaatopaikan täyttäminen eteni täyttösuunnitelman mukaisesti. Vuoden 2008 aikana ei nostettu jätetäytön korkeutta vaan kaatopaikan täyttämistä jatkettiin leveyssuuntaan uudelle täyttöalueelle. Jätepenkereen paksuus oli vuoden 2008 lopussa enimmillään 12 m ja täyttökorkeus oli tasolla + 68,00 metriä. Vuoden 2008 jätetäyttölisäys oli m 3. Vuoden 2008 loppuun mennessä koko kaatopaikan täyttötilavuudeksi arvioitiin m 3. Kun vastaanotetaan teollisuusjätettä, jonka ominaisuuksista ja kaatopaikkakelpoisuudesta ei ole varmuutta, velvoitetaan jätteentuottajaa aina toimittamaan kaatopaikkakelpoisuusselvitys tai asiantuntijalausunto. Vuonna 2008 tehtiin kolme kaatopaikkakelpoisuusselvitystä. Tyypillisin kaatopaikalle sijoitettava jäte on tavanomaista yhdyskuntajätettä, josta ei ole tehty kaatopaikkakelpoisuusselvityksiä. Vuonna 2008 vastaanotettiin yhteensä kaatopaikkajätekuormaa ja neljä lajittelemattoman jätteen kuormaa. Lajittelukentälle toimitettiin vuoden 2008 aikana yhteensä jätekuormaa. Vuoden 2008 aikana vastaanotetuista jätekuormista löytyi ongelmajätteitä (mm. kylmälaitteita, näyttöjä, televisioita, loisteputkia, akkuja) ja autonrenkaita yhteensä 652 kappaletta. Autonrenkaita tuli lukumääräisesti eniten. Lajittelukenttäkuormista löytyi kuormantarkastuksen yhteydessä yhteensä 587 kappaletta ongelmajätteitä ja autonrenkaita, kaatopaikkakuormista 59 kappaletta ja energiajätekuormista kuusi kappaletta. YHDYSKUNTAJÄTEVESILIETTEIDEN KÄSITTELY Kymenlaakson Jäte Oy:llä oli vuonna 2008 lainvoimainen ympäristölupa jätevesilietteiden käsittelemiseksi. Jälkikypsytyksen osalta lupa oli voimassa vuoden 2008 loppuun saakka. Jälkikypsytys käsittelykentällä on jatkunut koko vuoden 2008 ajan. Tässä vaiheessa prosessia lieteaumat eivät aiheuta enää vastaavia hajuongelmia kuin tuoreen lietteen käsittely. PIENTUOJIEN VASTAANOTTO Jäteyhtiö ottaa vastaan myös pienkuormia omaan vastaanottopisteeseensä. Nämä kuormat ovat tyypillisesti henkilöauton peräkärrykuormia tai pakettiautokuormia. Vastaanottopisteessä on lavat energia- ja kaatopaikkajätteelle, metalleille sekä kyllästetylle puulle. Asiakkaat lajittelevat kaatopaikka- ja hyötyjätteiden pienerät erillisen vastaanottoalueen vaihtolavoille. Vuonna 2008 jätekeskukseen vastaanotettiin 293 kappaletta henkilöautoilla tuotuja jätekuormia ja pakettiauto- ja peräkärrykuormia vastaanotettiin yhteensä 125,49 tonnia. 10 PALVELUT JA TUOTTEET

11 2. PALVELUT JA TUOTTEET 2.3 JÄTEMÄÄRÄT VASTAANOTETUT JÄTTEET Kymenlaakson Jäte Oy:n jätekeskukseen otettiin vastaan vain yhtiön ympäristöluvan (A ) mukaisia jätejakeita. Tiedot jätteistä ja kuormaa koskeva siirtokirja pyydettiin jätteen tuojalta kuormaa tuotaessa punnituksen ja kirjauksen yhteydessä. Kuorman tarkastus tapahtui purkamisen yhteydessä joko kaatopaikalla, jätteenmurskauslaitoksen etupihalla tai lajittelukentällä. Jätekeskukseen vastaanotettiin vuonna 2008 yhteensä ,71 tonnia jätettä, josta 1 073,71 tonnia oli öljyisiä maa-aineksia. Vastaanotetusta jätemäärästä ,88 tonnia oli kaatopaikalle loppusijoitettavaa jätettä, josta erityisjätettä 1 931,57 tonnia. Hyödynnettäviä jätteitä (eloperäinen jäte, energiajäte, puujäte ja metalli) otettiin vastaan 6 729,77 tonnia. Lisäksi otettiin vastaan 5216,28 tonnia biojätteiksi luettavia jätteitä. HYÖTYVOIMALAAN TOIMITETUT KOTITALOUSJÄTTEET Lokakuun lopussa vuonna 2008 aloitettiin yhdyskuntajätteen toimittaminen Kotka Energia Oy:n Korkeakosken Hyötyvoimalaitokselle. Vuoden 2008 lopulla toimitettiin polttoon yhteensä 4892,06 tonnia syntypaikkalajiteltua kotitalousjätettä. Vuoden vaihteessa kotitalousjätettä varastoitiin jäteyhtiön murskauslaitoksella oleviin siiloihin, sillä Hyötyvoimalaitos ei voinut ottaa vastaan jätteitä putkirikon takia. HYÖDYNTÄMISPROSENTTI KOKO TOIMINNAN AIKANA vuosi % , , , , , , , , , ,11 keskiarvo 20,35 JÄTERYHMÄT VUODELTA 2007 JA 2008 JAOTELTUINA TARKEMPIIN ALARYHMIIN TUOTANTOTOIMINNAN JÄTE RAKENNUSJÄTE MAA- JA KIVIAINES YHDYSKUNTAJÄTE JÄTELAITOKSEN HALLINTAAN TULLEET JÄTEMÄÄRÄT VUOSINA 2006, 2007 JA 2008: tonnia sekalainen yhdyskuntajäte (vain maakunta) erilliskerätty biojäte erilliskerätyt pakkausjätteet yhdyskuntien ongelmajätteet lietemäiset ja nestemäiset yhdyskuntajätteet sekä sakat muu yhdyskuntajäte pilaantuneet maat (ongelmajäte) pilantuneet maat (ei ongelmajäte) muut maat ongelmajätepitoinen rakennusjäte muut rakennusjätteet jätehuollossa syntyvät jätteet yhdyskuntajätevedenpuhdistuksessa syntyneet tuotantotoiminnan/teollisuuden ongelmajätteet tuotantotoiminnan/teollisuuden nestemäiset, lietteet ja sakat tuotantotoiminnan/teollisuuden muut jätteet tonnia yhdyskuntajäte maa- ja kiviaines rakennusjäte tuotantotoiminnan jäte Jäteryhmät VUOSIKERTOMUS

12 2.4 JÄTTEIDEN HYÖDYNTÄMINEN Jätteiden hyötykäyttöaste ilmoittaa hyödynnettyjen jätteiden määrän prosentteina. Hyödyntämisprosentti lasketaan suhteuttamalla hyödynnettävien jätteiden määrä kaikkien vastaanotettujen jätteiden määrään. LOPPUSIJOITETTU JÄTE VUOSINA tonnia Kymenlaakson Jäte Oy:n vastaanottamista jätteistä hyötyjätteiksi luetaan haravointijätteet, metallit, kannot, energiajätteet, puujätteet, biojätteet, asfaltti-, tiili- ja betonijätteet sekä öljyisten maiden valmiit aumat. Vuonna 2008 Kymenlaakson Jäte Oy:n hyödyntämisprosentti oli 24,72 % laskettuna kaikesta vastaanotetusta jätteestä. Hyödyntämisprosentti on hieman korkeampi edelliseen vuoteen verrattuna. HYÖDYNNETTÄVÄT JÄTTEET Jäteyhtiö on hyödyntänyt käsittelyprosessiensa avulla tai toimittanut edelleen hyödynnettäviksi vuoden 2008 aikana seuraavia jätejakeita JÄTEJAE MÄÄRÄ, t TUOTE, KÄYTTÖKOHDE LOPULLINEN HYÖDYNTÄJÄ MÄÄRÄ,t HYÖDYNTÄMISEN LAJI energiajäte 5302,38 kierrätyspolttoaine Lahti Energia Oy 6750,85 energiana Stora Enso Oyj 2755,77 energiana kotitalousjäte kotitalousjäte polttoon Kotka Energia Oy 4892,06 energiana puujäte ja kannot 1408,12 murskattu puu Lahti Energia Oy 2294,88 energiana biojäte 5216,28 peiterakenne Kymenlaakson Jäte Oy aineena tiili- ja metonimurske<150 mm 2257,49 kaatopaikan rakenteet Kymenlaakson Jäte Oy 2257,49 aineena asfaltti, murskattu <150 mm 13,92 kaatopaikan rakenteet Kymenlaakson Jäte Oy 13,92 aineena metallit Stena Oy 265,95 aineena kyllästetty puu 498,36 Demolite Oy 455,09 energiana kyllästetty puu, sisältää rautaa 2,33 öljyiset maat 1045,19 valmiit aumat, Kymenlaakson Jäte Oy 406,26 aineena kaatopaikan peiterakenteet öljy-vesi-hiekka-seokset 1344,53 nestemäiset jätteet 6546,56 Kymenlaakson Jäte Oy 6379,43 aineena haravointijäte 941,46 kompostoinnin tukiaine Kymenlaakson Jäte Oy, 941,46 aineena öljyisten maiden käsittely joulukuuset 10,42 murskattu puu Kymenlaakson Jäte Oy energiana JÄTEMÄÄRIÄ ASUKASTA KOHDEN VUODESSA kg/a/asukas sekalainen yhdyskuntajäte 280,48 287,65 298,34 rakennusjäte 33,36 62,89 42,18 biojäte 25,65 26,45 28,50 12 PALVELUT JA TUOTTEET

13 2. PALVELUT JA TUOTTEET LOPPUSIJOITETUT JÄTTEET JÄTELAJEITTAIN VUOSINA 2007 JA 2008 Jätejae määrä 2007 määrä 2008 energiajätekuormien rejekti 280,91 73,86 kaatopaikkajäte jätekeskuksen pienjäteasemalta 196,88 204,57 kaatopaikkajäte käsittelykentältä 3214, ,16 kansainvälinen ruokajäte 0,23 0,48 kaatopaikkajäte 23687, ,75 sekajäte 24,75 8,9 sadevesikaivon hiekkajäte 6,78 0 hiekanerotuskaivosakka 11,38 0 ravintorasvat 47,59 49,60 nestemäiset jätteet 131,50 167,13 teollisuuden jäte 1116,52 839,42 tuhka, märkä 127,69 211,20 kaoliini, tuhka 631,29 538,72 asbesti 592,49 834,78 riskijäte 48,95 28,11 pilaant. elintarv. 550,67 321,33 välpän erotusj. 529,86 560,58 teurasjäte 103,87 45,65 muu erityisjäte 87,65 141,12 ylijäämämaa 3984, ,83 seulaylite öljyiset maat KLJ 10,40 31,60 tuhka Hovinsaari 20,86 0 lentotuhka 91,23 122,31 kotitalousjäte KTP:lle , ,23 Jätteitä loppusijoitettiin kaatopaikalle vuoden 2008 aikana yhteensä ,09 tonnia. Loppusijoitetun jätteen energiapotentiaali on noin GJ kun syntypaikkalajittelussa muodostuvan sekajätteen energiasisältö on noin 7-11 GJ/t. (Lähde YHDYSKUNTAJÄTTEEN POTENTIAALINEN HYÖDYNTÄMISASTE VUONNA % 15 % 2.5 MUUT PALVELUT YRITYSNEUVONTA Yritysneuvonnasta vastaa jäteyhtiössä pääosin yritysneuvontatiimi, johon kuuluvat neuvoja ja asiakaspalvelupäällikkö. Lisäksi ohjeistusta antaa tarvittaessa koko henkilökunta. Vuoden 2008 aikana yritysneuvontatiimi teki yhteensä 22 yrityskäyntiä. Vierailut olivat pääosin neuvontakäyntejä, joiden aikana tarkasteltiin kokonaisuudessa yrityksen jätehuollon tilaa ja etsittiin ratkaisuja mahdollisiin ongelmakohtiin. Jäteneuvontaa annettiin myös päivittäin puhelimitse ja sähköpostitse. Yrityksiin on toimitettu kirjeitse lajitteluohjeita ja muuta esitemateriaalia, kuten jätelaatumäärittelyjä ja astiatarroja. Asiakastiedotteita lähetettiin yrityksiin hintamuutosten tai jätejakeiden vastaanotossa tapahtuvien muutosten takia. ETELÄ-KYMENLAAKSON ASUKASNEUVONTA Etelä-Kymenlaakson kuntien; Kotka, Hamina, Virolahti ja Miehikkälä sekä Pyhtää asukasneuvonnan hoitaminen palvelusopimuksella jatkui vuonna Asukasneuvontatiimiin on kuulunut neuvoja, ympäristöinsinööri, tiedottaja sekä asiakaspalvelupäällikkö. Etelä-Kymenlaakson paikallislehtien Ankkurin ja Reimarin kanssa jatkettiin yhteistyötä julkaisemalla kerran kuukaudessa jätteisiin sekä lajitteluun liittyvää palstaa. Palstalla käsitellään ajankohtaisia asioita jätteiden lajittelusta, kierrätyksestä ja hyödyntämisestä sekä tartutaan lukijoiden ehdottamiin parannuksiin tai muutoksiin. Vuoden 2008 aikana Kymenlaakson Jäte Oy:n neuvontatiimi kiersi Etelä-Kymenlaakson peruskoulujen ala-asteet. Kaikille neljäsluokkalaisille pidettiin yhden oppitunnin mittainen jäteinfo. Tunnin aikana käsiteltiin kotitalousjätteiden lajittelua, kierrätystä ja jätteen eri hyötykäyttötapoja. Kaikkiaan opetusta kouluissa sai vuoden 2008 aikana 978 oppilasta ja oppitunteja pidettiin 51 kpl. Asukasneuvontaa pidettiin myös erilaisissa tapahtumissa, kuten messuilla, jäteasemilla ja eri yhdistysten ja seurojen tilaisuuksissa. loppusijoitetaan ohjataan muualle loppusijoitettavaksi KLJ hyödyntää 74 % VUOSIKERTOMUS

14 TIEDOTUS Tiedotus vastaa yhtiön ulkoisesta ja sisäisestä tiedotuksesta. Yhtiötä koskevat uutisarvoiset tapahtumat tiedotus on toimittanut tuoreeltaan ja tasapuolisesti tiedotusvälineisiin sekä seurannut niiden julkaisemista. Sisäiseen tiedottamiseen on laadittu viikoittain Asiasta ja asian vierestä tiedote, jonka kaikki työntekijätahot saavat sähköpostissa. Tarvittaessa on yhtiössä jaettu myös muita tiedotteita. Sisäisen tiedotuslehden materiaalia ovat tuottaneet myös yhtiön muut työntekijät. Tiedotus on saanut työhönsä apua yhtiön omilta työntekijöiltä, kuten palvelu- ja neuvonta- ja ympäristövastaavilta sekä kaatopaikkatoiminnasta ja laitostoiminnasta vastaavalta. Tiedotuksen ulkoisia yhteistyökumppaneita ovat olleet muun muassa Kymenlaakson kuntien ympäristötoimialat ja tekniset toimialat sekä Kouvolan seudun kuntayhtymä. Yhtiön nettisivut osoitteessa päivitetään tarpeen mukaan. Kymenlaakson kunnat ja jäteyhtiö olivat myös vuonna 2008 mukana Kymen puhelinluettelossa yhteisellä jäteoppaalla. Luettelo jaetaan jokaiseen kymenlaaksolaiseen talouteen ja yrityksiin. VIIKON VISERRYS Ystävä on henkilö, joka lunastaa sinut ulos putkasta. Tosi ystävä istuu siellä vierelläsi hokien Miten ihmeessä me tänne jouduttiin. Tuntematon ajattelija. (Sisäinen tiedote Asiasta ja asian vierestä, viikko ) UUTISOTSIKOITA Kymenlaakson Jätteen kehittämistoimista halutaan mielipiteitä Ympäristövaikutukset arvioinnissa (Keskilaakso ) Jätehuolto kuntayhtymältä Kymenlaakson Jäte yhtiölle Kun Kouvolan seudun kuntayhtymä puretaan, siirtynee jätehuollon operatiivinen toiminta Kymenlaakson Jäte Oy:lle. Yhtiö hoitaa vastaisuudessa koko maakunnan jäteasiat. (Kouvolan Sanomat, Laila Sairo, ) Oranssipussivallankumous tukahtui hyvään aikaan Kaatopaikkojen supistuminen Kymenlaaksossa yhteen ja jätteen poltto energiaksi Kotkassa lämmittää Kymenlaakson Jäte Oy:n eläkkeelle siirtyvän toimitusjohtaja Jukka Köpän mieltä. (Kymen Sanomat, Arja Malin, ) Kotkan hyötyvoimala polttaa puolen miljoonan ihmisen jätteet Hyötyvoimalan toimintaa raamittavat tiukat ympäristölupaehdot (Kauppalehti, Kotka, Kari Hänninen, ) Jäteneuvoja [Essi Tani] kertoi vanhojen kirjojen kohtalon Heinsuon jäteasemalla järjestetyssä neuvontaillassa asiakkaat saivat kysellä mitä vain jätteenkäsittelystä. (Kymen Sanomat, Heidi Nevalainen, ) Jäteastian sisus odottaa polttouunia Kari Martikainen kierrätti itsensä Hyötypaperin kautta Kymenlaakson Jätteelle (Keskilaakso, Martti Kivistö, ) Ensimmäiset jätekuormat toimitettiin Kotkan Energia Oy: n Hyötyvoimalalle lokakuussa PALVELUT JA TUOTTEET

15 3. SOSIAALINEN VASTUU 3. SOSIAALINEN VASTUU 3.1 HENKILÖKUNTA Henkilöstön määrä kpl ja htv 22 ja ja ja 25,7 21 ja 22,4 Määräaikaisten osuus % htv:sta Henkilöstön keskimääräinen vaihtuvuus % Keskimääräinen työsuhteen pituus % - 4,6 5,5 6,0 Henkilöstön keski-ikä - 37,3 37,2 38,3 Naisten osuus % (määräaikaisista %) ,6 Miesten osuus % (määräaikaisista %) ,3 Koulutus /htv 36,26 82,01 92, Virkistys- ja harrastustoiminnat kulut /htv Tapaturmataajuus Tapaturmapoissaolot pvä/htv Sairauspoissaolot pvä/htv Työterveyshuolto /htv /140 Työsuojelu /htv Henkilötyövuoden hinta /htv Prosessityöntekijät Sami Korhonen, Jarkko Lahti ja Matti Pietarila tauolla. 3.2 VUOROVAIKUTUS VIERAILUT KYMENLAAKSON JÄTE OY:LLÄ Vuonna 2008 Kymenlaakson Jäte Oy:n toimintaan kävi tutustumassa useita kymmeniä vierasryhmiä; muun muassa muiden jätehuoltoyhtiöiden henkilöstöä, osakaskuntien eri lautakuntien tai osastojen edustajia, eri ammattialojen edustajia, eri alojen edustajia sekä ulkomaisia vieraita. VUOSIKERTOMUS

16 4. YMPÄRISTÖVASTUU Kymenlaakson Jäte Oy:n toimintaa ohjaa ympäristölainsäädäntö. Lainsäädäntö koostuu erilaisista laeista, asetuksista ja päätöksistä. Lisäksi yhtiön toimintaa velvoittavat ympäristöluvat sekä yhtiön oma toimintapolitiikka. Jäteyhtiöllä oli vuonna 2008 voimassaolevat ympäristöluvat seuraaville toiminnoille:» tavanomaisen jätteen loppusijoitusalue» palavan jätteen murskauslaitos» öljyisten maiden käsittelyalue» energiajätteen varastokenttä» hyötyjätekenttä» nestemäisten jätteiden käsittely» erityisjätteen loppusijoitusalue» yhdyskuntajätevedenpuhdistamolietteiden kompostointi Lisäksi Kymenlaakson Jäte Oy:n alueella toimivalla Ekokem-Palvelu Oy:llä on voimassaoleva lupa pilaantuneiden maiden käsittelylle ja Vapo Oy:llä biojätteen käsittelylle. Kymenlaakson Jäte Oy:n ympäristöjärjestelmä sertifioitiin vuoden 2007 joulukuussa. Puolueettoman arvioijan, SP Sveriges Tekniska Forskningsinstitut (SP Technical Research Institute of Sweden), myöntämä sertifikaatti on todisteena siitä, että yhtiön toiminta noudattaa ympäristöjärjestelmästandardia ISO 14001:2004. Jäteyhtiö aloitti laatujärjestelmän (ISO 9001:2008) rakentamisen keväällä Laatujärjestelmän sertifioiminen on suunniteltu toukokuulle Ympäristöjärjestelmä ja laatujärjestelmä muodostavat yhdessä Kymenlaakson Jäte Oy:n toimintajärjestelmän. Jäteyhtiön toimintajärjestelmä on rakennettu internetiin, jolloin jokaisella työntekijällä on halutessaan mahdollisuus tutkia ja käyttää järjestelmää. Kymenlaakson Jäte Oy:n toimintajärjestelmä sisältää muun muassa yhtiön ympäristöja laatunäkökohdat, tavoitteet ja päämäärät, lakirekisterin, kemikaaliluettelon sekä työohjeita eri toiminnoille. Toimintajärjestelmällä on pyritty parantamaan yhtiön sisäistä tiedonkulkua, sillä käyttöön on otettu poikkeamaraportointi, jolla työntekijät voivat ilmoittaa toiminnoissa tapahtuvista Jäteyhtiölle myönnetty ympäristösertifikaatti. poikkeamista ja läheltäpititilanteista sekä antaa parannusehdotuksia yhtiön toimintaan liittyen. Vuonna 2008 käsiteltiin kaikkiaan 32 yhtiön sisäistä poikkeamaraporttia, jotka koskivat muun muassa suotovesialtaiden ylivuotoja, lähiasukkaiden puhelimitse tekemiä hajuhavaintoja sekä yhtiön toimintaan liittyviä aloitteita. Ympäristöviranomaiselle lähetettiin kaksi poikkeamaraporttia tasausaltailta tapahtuneen ylivuodon takia. Ylivuodosta raportoitiin sekä puhelimitse että VAHTI-TYVI -palveluun kuuluvan VAHTI-järjestelmän kautta. Jäteyhtiön merkittävät ympäristönäkökohdat ovat jätteenkäsittelytoiminnot, neuvonta ja tiedottaminen sekä jäteyhtiön energiankulutus. Merkittävistä ympäristönäkökohdista on johdettu yhtiön ympäristötavoitteet:» Lämpöenergiana käytettävästä fossiilisesta polttoaineesta korvataan biokaasulla vuoden 2015 loppuun mennessä 80 %» Jätevesien käsittelyä tehostetaan vuoden 2008 loppuun mennessä - ylivuotojen estäminen - jätevesien esikäsittely siten, että ne voidaan haitattomasti johtaa siirtoviemäriin» Biojätteen käsittelyn muuttaminen laitosmaiseksi vuoden 2009 loppuun mennessä» I-luokan REF:n tuottamisen lisääminen 50 %:iin REF: n kokonaismäärästä vuoden 2008 loppuun mennessä. Ympäristötavoitteiden toteutumista seurataan tarkkailemalla sähkön- ja fossiilisten polttoaineiden kulutusta, jätevesien ja kierrätyspolttoaineen laatua sekä varastoidun kierrätyspolttoaineen määrää. Jäteyhtiön merkittävät laatunäkökohdat ovat kaatopaikka-, murskaus- ja lajittelukenttätoimintaan liittyen kuormantarkastus, lajittelun taso ja sisäinen tiedonkulku. Yritysneuvontaan liittyvät merkittävät laatunäkökohdat ovat materiaalitoimitussopimusasiakkuudet ja toimitussopimusten ehtojen täyttäminen. Viestintään liittyvä merkittävä 16 YMPÄRISTÖVASTUU

17 4. YMPÄRISTÖVASTUU laatunäkökohta on tiedonkulku. Merkittävistä laatunäkökohdista on johdettu yhtiön laatutavoitteet:» Asiakkaille menevien lajireklamaatioiden määrän jatkuva vähentäminen ja lajitteluun käytetyn työpanoksen optimointi» Lajittelusta kaatopaikalle päätyvän jätteen ja kaatopaikalle päätyvän hyödyntämiskelpoisen jätteen määrän jatkuva vähentäminen» Toimivan tiedonkulkujärjestelmän rakentaminen palautteeseen perustuen (tieto kulkee vuorolta toiselle, kentältä vastaanottoon ja toimistolle; esimiehille ja neuvontatiimille, asiakkaille ja sidosryhmille, sekä toisin päin) Laatutavoitteiden toteutumista seurataan tarkkailemalla lajireklamaatioiden määrää, lajittelusta kaatopaikalle päätyvän jätteen ja kaatopaikalle päätyvän hyödyntämiskelpoisen jätteen määriä sekä sisäistä ja ulkoista tiedonkulkua ja asiakaspalautteita. 4.1 VAIKUTUKSET VETEEN KUVAUS JÄTTEENKÄSITTELYKESKUKSEN ALUEESTA VESISTÖVAIKUTUSTEN NÄKÖKULMASTA Kymenlaakson Jäte Oy:n toiminnassa on huomioitu ympäristövaikutukset vesistöön ja pohjaveteen. Kaatopaikkaalueen suotovesien ja kenttäalueiden prosessi- ja sadevesien pääsy pinta- tai pohjavesiin on estetty. Jätekeskuksen alue ei ole pohjavesialuetta. Jätetäytön pohjarakenne noudattaa annettuja määräyksiä ja kaikki alueen asfaltoidut kentät on varustettu viemäröinnillä. Jätekeskuksen alueen kalliopinnan vaihtelevuudesta johtuen alueen pintavedet laskevat useaan eri suuntaan. Ympäristöstä tulevat valumavedet on ohjattu putkituksilla alueen poikki ja purettu edelleen ojiin. Jätekeskus sijaitsee moreeni- ja kallioalueella, missä pohjaveden muodostuminen on hyvin vähäistä. Vaihtelevan kalliotopografian vuoksi alueella ei ole yhtenäistä pohjavesivarastoa, vaan vesi varastoituu eri korkeuksille kallion muodostamiin painanteisiin. KUVAUS VESIENHALLINTAJÄRJESTELMÄSTÄ Tasausaltaat ja selkeyttämö Kymenlaakson Jäte Oy:n jätevesien käsittelyn kehittämishankkeen toteutus jaettiin kahteen urakkaan; asfalttipohjaisen tasausaltaan, koneiston ja putkiston rakentamiseen sekä esiselkeytysrakennuksen rakentamiseen. Uusi, asfalttipohjainen tasausallas III valmistui keväällä 2008, jonka kapasiteetti, 4500 m 3 on mahdollistanut pumppauksen tasaisen virtaaman ja on tasannut siten Kymen Vesi Oy:n Halkoniemen jätevedenpuhdistamolle lähtevää kuormaa. Altaan pohjalle keräytyvä pohjaliete poistetaan 1-2 kertaa vuodessa koneellisesti ja käsitellään esim. nestemäisten jätteiden käsittelyn yhteydessä. Lietteenkäsittelyn osalta tullaan myöhemmin toteuttamaan soveltuva ratkaisu. Kymenlaakson Jäte Oy:n tasausaltaiden jäteveden kiintoaine-, fosfori, typpi- ja BOD-pitoisuudet olivat tyypillisesti vuonna 2008 ajoittain normaalia korkeammat. Myös veden ph-pitoisuudet olivat ajoittain normaalitasoa korkeammalla tasolla. Tasausallas I:ssä on ollut käytössä useita pintailmastimia, mm. Wiser ja Waterix-merkkiset laitteet, jäteveden ilmastamiseksi ja hajuhaittojen pienentämiseksi. Kymenlaakson Jäte Oy:n jäteveden esikäsittelylaitos otettiin käyttöön syksyllä Järjestelmä koostuu olemassa olevista kolmesta tasausaltaasta, joista tasausallas I:ssä tapahtuu jäteveden ilmastus pintailmastimilla. Tasausallas II toimii jäteveden puskurivarastona ja se on liitetty putkiyhteydellä tasausallas I:een, yhteys voidaan sulkea tarvittaessa. Alueen suoto- ja kenttävedet johdetaan pääsääntöisesti tasausallas III:n kautta ilmastukseen ja edelleen esikäsittelyyn. Jäteveden esikäsittely tapahtuu selkeyttämörakennuksessa, jossa prosessin pikasekoitin-yksikössä veteen lisätään Kemwater PIX-105-kemikaalia, esipolymeroitua kolmiarvoista rautasuolaa. Jätevesi ja kemikaali sekoitetaan tehokkaasti erityisen hämmentimen avulla. Jälkikäsittelyaltaaseen johtavaan putkeen syötetään polymeeriä. Jälkikäsittelyaltaassa vedenerotuskemikaalien vaikutuksesta kirkaste, puhdistettu jätevesi, johdetaan altaasta reunakanaaliin ja sitä kautta pumpattavaksi Kymen Vesi Oy:n Halkoniemen puhdistamolle. Altaan pohjalle kertyy lietettä, joka johdetaan prosessin palautuskiertoon, osa lietteestä poistetaan ylijäämälietteenä. JÄTEVESIEN VIEMÄRÖINTISOPIMUS Kymenlaakson Jäte Oy:n ja Kymen Vesi Oy:n välinen sopimus jätevesien johtamisesta Kymen Vesi Oy:n viemäriverkkoon astui voimaan Sopimuksen mukaan Kymenlaakson Jäte Oy:n tulee esikäsitellä jätevetensä ennen kuin vesi voidaan johtaa parhaillaan rakennettavalle Mussalon keskuspuhdistamolle. Sopimuksessa on asetettu tietyt maksimiraja-arvot tulevalle jätevesikuormalle vuorokauden aikana. Sopimuksen mukaan maksimipumppausmäärä viemäriin on 300 m 3 /d. VUOSIKERTOMUS

18 Viemäröintisopimuksen mukaiset raja-arvot lähtevälle vedelle Parametri virtaama Q 300 m 3 / d BOD7 ATU 100 kg / d 400 mg / l COD Cr 250 kg / d 1000 mg / l kiintoaine 80 kg / d 270 mg / l JÄTEKESKUKSEN VESITASE 2008 KUVAUS TARKKAILUOHJELMASTA Kaakkois-Suomen ympäristökeskus on hyväksynyt jätekeskuksen alueen voimassaolevan ja päivitetyn vesientarkkailuohjelman kirjeellä KAS-2007-Y Vesien tarkkailuohjelma koskee Anjalankosken Keltakankaalla sijaitsevaa Ekopark-aluetta. Ohjelmassa huomioidaan Kymenlaakson Jäte Oy:n yhdyskuntajätteen loppusijoitusalue, öljyisten maiden käsittelyalue sekä hyötyjätejakeiden lajittelu- ja käsittelykenttä, Kouvolan seudun jätehuollon pienjäteasema, Ekokem-Palvelu Oy:n pilaantuneiden maitten käsittelyalue ja teollisuusjätteen käsittelykeskus sekä Ekokem Oy Ab:n ongelmajätteiden palvelukeskus. Lisäksi tarkkailuohjelmassa huomioidaan Anjalankosken kaupungin Keltakankaan lopetetun kaatopaikan jälkitarkkailu. VESIEN TARKKAILUPISTEET Kaivo Pintavedet Pohjavesiputki Suotovesi JÄTEVEDEN LAATU Seuraavissa laatukuvauksissa on keskitytty yksinomaan Kymenlaakson Jäte Oy:n näytepisteistä saataviin tuloksiin. POHJAVEDET Seuraavien pohjavesinäytepisteiden tulokset kuvaavat Kymenlaakson Jäte Oy:n toimintojen vaikutuksia: Piste PU1; pisteen paikkaa siirrettiin kesällä 2008 ja uuden PU1-pisteen havaintoja on toistaiseksi vain yksi, joten tuloksille ei ole vielä vertailuarvoja. Piste PU2; myös pisteen PU2 paikkaa siirrettiin kesällä 2008 Valtatie 15 häiriötekijöiden minimoimiseksi. Marraskuun näytteet on otettu uudelta paikalta, joka on edelleen nimeltään PU2. Uuden PU2-pisteen havaintoja on siis toistaiseksi vain yksi, eikä tuloksille vielä ole vertailuarvoja. Tutkituilta ominaisuuksiltaan vesi oli laadultaan hyvää. Piste PU3; pohjavesiputki PU3 perustettiin vuonna 2008 ja siitä on otettu ensimmäiset näytteet Tarkkailussa on lisäksi mukana lähikiinteistöjen talouskaivoja, joiden vedenlaatu vaihteli paljon. Osassa kaivoista havaittiin selkeitä pintavesivaikutuksia. Pääsääntöisesti kaivojen vesi oli kuitenkin hyvää talousvettä. KESKEISIÄ TIETOJA NÄYTTEENOTOSTA Näytteenotto- Näytteenotto- Näytteenotto- Analyysejä paikka tiheys kertaa / a pisteitä kpl yhteensä /a Pintavedet Pohjavedet Suotovedet (1) YMPÄRISTÖVASTUU

19 4. YMPÄRISTÖVASTUU PINTAVEDET Seuraavien pintavesinäytepisteiden tulokset kuvaavat Kymenlaakson Jäte Oy:n toimintojen vaikutuksia: Rouvankorvenoja jätekeskuksen jälkeen P3 kuvastaa jätekeskuksen alapuolisen veden laatua. Jätekeskuksen etelänpuoleinen oja P4 kuvastaa jätekeskuksen alueelta etelään/lounaaseen purkautuvan veden laatua. Jätekeskuksen länsipuoleinen oja P5 alueelta länteen laskevan ojaveden laatua. näyte/ parametri 1/2008 2/2008 3/2008 4/2008 yksikkö ph 7,7 7,7 7,6 7,1 sähkönjohtavuus 35,6 32,5 40,2 36,5 ms / m kloridit mg / l kokonais N mg / l NH4-N mg / l kokonais P mg / l Pisteen P3 näytteenotto-ojassa ei ollut toukokuussa vettä. Virtaama oli heinäkuussa 4,7 l/s, syyskuussa 1,8 l/s ja marraskuussa 7,6 l/s. Pisteen typpikuormituksen haja-asutuksen kuormitusluku (HKL) oli ja fosforikuormituksen Pisteen P4 ojan virtaama oli noin 7-8,6 l/s. Ainevirtaamat olivat touko- ja heinäkuussa pieniä. Ojan kuormitus oli hajakuormitusluvuilla ilmaistuna typen osalta ja fosforin osalta Ojan virtaama oli noin 0,4-1,7 l/ s. Ainevirtaamat olivat lokakuuta lukuun ottamatta pieniä. Ojan kuormitus oli asukasvastineluvuilla ilmaistuna typen osalta ja fosforin osalta 0-23, joista korkeampi arvo johtuu lokakuun runsaista vesimääristä. SUOTOVEDET Seuraavien suotovesinäytepisteiden tulokset kuvaavat Kymenlaakson Jäte Oy:n toimintojen vaikutuksia: Tasausaltailta esiselkeytykseen kautta Kymen Vesi Oy:n Halkoniemen puhdistamolle pumpattavien kaatopaikkavesien laatua tarkkaillaan pisteestä S2. Näytteenottopiste S4 sijaitsee öljyisten maiden käsittelyalueella öljynerottelukaivon jälkeen. Suotovesipisteen S4 näytteenotto toteutetaan vain tarvittaessa. Pisteestä S2 otetaan 12 kertaa vuodessa eli kuukausittain jätevesinäyte. Jäteveden kiintoainepitoisuus oli 715 +\- 576 mg/l, sähkönjohtavuus 505 +\- 62 ms/m, ph 8,09 +\- 0,42, CODcr \- 605 mg/l, BOD ATU 397 +\- 588 mg/l, KOK N 206 +\- 33 mg/l ja KOK P 10,4 +\- 6 mg/l. Analyysiarvot osoittivat suotoveden olevan väkevämpää kuin tavanomaisen jätevedenpuhdistamolle tulevan jäteveden. JÄTEVEDENPUHDISTAMOLLE PUMPATTU JÄTEVESI m 3 TULOSTEN KESKIARVOJA, PISTE S2, VUOSILTA vuosi / parametri yksikkö virtaama Q m3 ph 7,2 7,5 7,6 7,3 7,6 8,1 8,3 sähkönjohtavuus ms / m kiintoaine mg / l CODCr mg / l BOD7ATU mg / l kokonais N mg / l kokonais P 12,0 7,5 4,6 8,1 13,2 9,3 11,0 mg / l VUOSIKERTOMUS

20 4.2 VAIKUTUKSET ILMAAN Kymenlaakson Jäte Oy:n toiminnasta aiheutuu päästöjä ilmaan lähinnä kaatopaikalta. Eloperäisen jätteen hajoaminen vapauttaa ilmakehään hiilidioksidia sekä metaania, jotka ovat molemmat kasvihuonekaasuja. Orgaaniset ainekset, kuten biojäte, kompostoidaan alueella hapellisessa prosessissa, josta biokaasun vapautuminen on vähäistä. JÄTELAITOS ILMASTONMUUTOKSEN TORJUJANA Kaasunkeräysverkoston rakentaminen käynnistyi jo vuonna 2007, jolloin penkkaan asennettiin viisi kaasunkeräyskaivoa. Varsinaisen keräysputkiston ja pumppuaseman rakentaminen mahdollistuu vasta kun jätetäytön korko on riittävässä tasossa. Kun verkosto on valmis, kaatopaikalta tullaan imemään pois ilmakehää kuormittavat haitalliset kasvihuonekaasut ja ne tullaan hyödyntämään energiana. Jätepenkan lyhyestä käyttöiästä johtuen kaatopaikalla on muodostunut vasta kohtuullisen vähän kaatopaikkakaasuja. Kymenlaakson Jäte Oy:n kaatopaikka-alueella on toteutettu heinäkuussa 2008 kaasutekninen tutkimus, jossa mitattiin kaatopaikkakaasun pääkomponentit; metaanija hiilidioksidipitoisuudet. Tutkimuksen suoritti DETES Scandinavia Oy. Tutkimustuloksen mukaan metaanipäästöt eivät hajaannu tasaisesti penkassa. Yksi jäteyhtiön toimintajärjestelmään kirjattuja ympäristötavoitteita on, että lämpöenergiana käytettävästä fossiilisesta polttoaineesta korvataan 80 % biokaasulla vuoden 2015 loppuun mennessä. JÄTTEEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN Vuonna 2008 toimitettiin kotitalousjätettä energiana hyödynnettäväksi Kotka Energia Oy:n Hyötyvoimalaitokselle 4892,06 t. VUOSINA ENERGIANA HYÖDYNNETTÄVÄKSI TOIMITETTU KIERRÄTYSPOLTTOAINE SEKÄ MURSKATTU PUU tonnia KIERRÄTYSPOLTTOAINEEN ENERGIAHYÖDYNTÄMISEN VUOKSI KAATOPAIKAN TÄYTÖSTÄ POIS JÄÄNYT JÄTETILAVUUS VUOSINA tonnia KAATOPAIKALTA ILMAKEHÄÄN VAPAUTUVAN METAANIN MÄÄRÄ VUOSINA (LASKENTAMALLI FOD) t CH4 JÄTELAITOKSEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT VUOSILTA t CO2-ekv. 20 YMPÄRISTÖVASTUU