OMISTUSSUHTEET. 2 SISÄLLYS ja OMISTUSSUHTEET

Transkriptio

1 VUOSIKERTOMUS 2006

2 SISÄLLYS Sisällysluettelo ja omistussuhteet 2 Toimitusjohtajan katsaus 3 Jätekeskuksen toiminta ja vuositilastot 4 Ympäristöjärjestelmä ja -politiikka 9 Ympäristökatsaus 10 Projektit ja kehittämishankkeet 14 Neuvonta ja tiedotus 14 Kymenlaakson Jäte Oy 10 vuotta 16 Hallituksen toimintakertomus Tuloslaskelma 19 Tase 20 Tilintarkastuskertomus 22 Yhteystiedot 23 Vuosikertomuksen kuvat: Juha Myllylä, jäteyhtiön seinäkalenteri 2007 Maimi Spännäri OMISTUSSUHTEET Kymenlaakson Jäte Oy on vuonna 1997 perustettu alueellinen jätteenkäsittely-yhtiö, jonka omistajina on 13 kuntaa, Kouvolan seudun kuntayhtymä ja neljä paikallista metsäteollisuusyhtiötä: Kymenso Oy, Myllykoski Paper Oy, Sunila Oy ja UPM-Kymmene Oyj. Kunnat omistavat osakkeista noin 95 %, mikä jakautuu kuntien kesken asukaslukujen suhteessa. Kunta Anjalankoski 91 Elimäki 43 Hamina 111 Iitti 38 Jaala 10 Kotka 276 Kouvola 158 Kuusankoski 106 Lapinjärvi 15 Miehikkälä 13 Pyhtää 27 Valkeala 57 Virolahti 20 Kouvolan seudun kuntayhtymä 10 Kymenso Oy 10 Myllykoski Paper Oy 10 Sunila Oy 10 UPM Kymmene Oyj 10 Osakemäärä 2 SISÄLLYS ja OMISTUSSUHTEET

3 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS kuva: Maimi Spännäri TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Vuosi 2006 oli Kymenlaakson Jäte Oy:n kahdeksas tuotannollinen toimintavuosi. Yritys perustettiin jo vuonna 1997, joten vuonna 2007 yhtiön perustamisesta tulee kuluneeksi kymmenen vuotta. Taloudellisesti vuosi oli hyvä. Liikevaihto ja toiminnan tulos olivat odotettua parempia, mikä johtui vastaanotetun jätemäärän ennakoitua suuremmasta kasvusta ja taksarakenteen muutoksista. Jätevesilietteen avoaumakompostointi aiheutti toimintavuonna runsaasti valituksia hajuhaittojen vuoksi. Lietteen vastaanotto kompostoitavaksi päättyi toimintavuoden lopussa. Aikaisemmin tuodun lietteen kompostointi ja jälkikypsytys jatkuvat ympäristöluvan mukaisesti kuitenkin vielä vuoden 2007 loppuun asti. Energiajätteen ja kierrätyspolttoaineen ongelmat saatiin toimintavuoden aikana hallintaan, kun Lahti Energia Oy pystyi ottamaan vastaan ja hyödyntämään Jäte Oy:lle osin jo edellisenä vuonna kertyneistä energiajätteistä valmistetun polttoaineen. Kierrätyspolttoaineen valmistaminen yrityksiltä vastaanotetusta energiajätteestä samoin kuin sen toimitus energialaitoksille jatkuvat edelleen. Kotkan Energia Oy:n hyötyvoimalan rakentaminen on käynnistynyt. Valmistuttuaan laitos ottaa vastaan energiana hyödynnettäväksi kuivajätettä Kaakkois-Suomen hankintarenkaaseen kuuluvilta neljältä jäteyhtiöltä vuoden 2008 lokakuusta alkaen. Kymenlaakson Jäte Oy:n osuus sovitusta, voimalaan toimitettavasta kuivajätteestä on tonnia vuodessa. Määrä koostuu asumisessa syntyvästä, nykyisin kaatopaikalle sijoitettavasta jätteestä täydennettynä tarvittaessa yhtiön lajittelemalla ja murskaamalla yritys- ja rakennusjätteellä. Kuluvan vuoden kesäkuun alussa astuu voimaan jätelain osittaismuutos. Sen mukaan vastuu kaupan ja yksityisen palvelutoiminnan jätehuollosta siirtyy kunnilta jätteentuottajille. Kuntien vastuulle jää vain asumisen ja julkisen hallinnon ja palvelutoiminnan jäte. Muutos saattaa vaikeuttaa tulevaisuudessa sopimuksen mukaisen kuivajätemäärän toimittamista Kotkan Energia Oy:lle. Kuntien vastuulla olevan jätteen saannin varmistamiseksi kunnan järjestämään käsittelyyn olisi tärkeää yhdistää kunnalle kuuluvat jätehuoltotoiminnat yhdelle organisaatiolle koko Kymenlaaksossa. Yhdistämistä puoltavat myös synergia- ja koordinointisyyt; samoja toimintoja ja palveluja ei kannata tehdä useassa pienessä yksikössä. Etelä-Kymenlaakson kuntien kanssa yhtiö on solminut ja solmimassa palvelusopimuksia asukasneuvonnan ja -tiedotuksen hoitamiseksi yhtiön toimesta. Neuvotteluja myös muiden palvelutoimintojen siirtämiseksi yhtiölle käydään parhaillaan. Laaja yhteistyö edellyttää kuntien välisen osakassopimuksen tarkistamista. Kiitän asiakkaitamme, yhteistyökumppaneitamme sekä muita sidosryhmiämme hyvästä yhteistyöstä ja vuorovaikutuksesta vuonna Yhtiön henkilökunnalle esitän kiitoksen hyvästä työpanoksesta jätehuollon jatkuvassa muutostilassa. Jukka Köppä toimitusjohtaja VUOSIKERTOMUS

4 JÄTEKESKUKSEN TOIMINTA JA VUOSITILASTOT MATERIAALIVIRRAT 2006 Kaikki jäteyhtiöön tulevat jätekuormat ilmoitetaan vastaanottoon, jossa ne punnitaan laskutusta varten. Punnituksia varten on käytössä kaksi vaakaa. Vuonna 2006 jäteyhtiölle toimitettiin kaikkiaan noin tonnia jätettä ja tonnia öljyisiä maa-aineksia. Vastaanotetun jätteen määrä on noin tonnia suurempi ja öljyisten maiden määrä lähes sama kuin vuonna Vuonna 2006 Kymenlaakson Jäte Oy:n kaikista vastaanotetuista jätteistä hyödynnettiin 25,13 % joko yhtiön omalla alueella tai ne toimitettiin muualle hyödynnettäväksi. Hyödyntämisprosentti oli suurempi kuin vuonna 2005 (16,37 %). Hyötykäyttöaste ilmoittaa hyödynnettyjen jätteiden määrän prosentteina. Hyödyntämisprosentti lasketaan suhteuttamalla hyödynnettävien jätteiden määrä kaikkien vastaanotettujen jätteiden määrään. Hyötyjätteiksi luetaan haravointijätteet, metallit, kannot, energiajätteet, puujätteet, biojätteet, asfaltti-, tiili- ja betonijätteet sekä öljyisten maiden valmiit aumat. Kotitalousjäte MATERIAALIVIRRAT Kierrätys- ja puupolttoaine 4 JÄTEKESKUKSEN TOIMINTA JA VUOSITILASTOT

5 JÄTEKESKUKSEN TOIMINTA JA VUOSITILASTOT ERILLISKERÄTTY ENERGIAJÄTE Erilliskerättyä energiajätettä toimitettiin jäteyhtiöön noin tonnia. Määrä on tonnia pienempi kuin vuonna Erilliskerätty energiajäte tulee pääasiassa yrityksiltä, laitoksista ja yhteisöiltä. Puujätettä puolestaan toimitettiin tonnia, mikä on noin tonnia enemmän kuin vuonna Puujätteeseen kelpaavat puhtaan puun lisäksi esimerkiksi vanerit ja puukuitulevyt. MURSKAUSLAITOS Erilliskerätty poltettava jäte murskataan kierrätyspolttoaineeksi kahden erikokoisen murskan avulla. Murskauslaitoksella polttokelpoinen erilliskerätty energiajäte nostetaan kauhakuormaajan avulla lamellikuljettimelle, josta se saadaan tasaisesti syötettyä esimurskaan. Esimurskassa on repivät terät, joiden avulla kappaleiden palakooksi saadaan noin mm. Materiaalivirta kulkee murskan jälkeistä hihnaa pitkin hihnamagneetin alta, joka poistaa magneettisen metallin. Esimurskattu jäte jatkaa matkaansa leikkaavilla terillä varustettuun jälkimurskaan, jonka jälkeen kappaleiden palakoko on alle 50 mm. Jälkimurskauksen jälkeen tavara kulkee vielä toisen magneettihihnan alta. Esi- ja jälkimagneeteista talteen saadut metallit ohjautuvat suoraan lavalle, josta ne kuljetetaan hyötykäyttöön. Kokonaisuudessaan magneettien yhteenlaskettu erotusteho on vähintään 95 p-%. Valmiin kierrätyspolttoaineen voi ohjata joko konttiasemalle, jossa tavara puristetaan kontteihin tai bunkkeriin, josta se voidaan lastata suoraan hakeautoon tai siirtää varastokentälle. Jäteyhtiö myy murskauspalvelua, kuten kantojen tai vaikeasti murskattavien jakeiden käsittelyä. Tullilaitos käyttää murskauspalvelua muun muassa takavarikoitujen tuotteiden hävittämisessä. ERILLISKERÄTTY ENERGIAJÄTE Lajittelukentällä erotellaan telakaivinkoneella jätekuormista muun muassa energiajätteet, puujätteet, metallit, erilaiset betonijätteet sekä kaatopaikkajätteet. Lajitellut, hyödynnettävät jätteet ohjataan hyötykäyttöön. PUUJÄTE VUOSIKERTOMUS

6 KIERRÄTYS- JA PUUPOLTTOAINE LOPPUSIJOITETTU JÄTE KIERRÄTYS- JA PUUPOLTTOAINE Kierrätyspolttoainetta yhtiö toimitti polttoon yhteensä tonnia. Tästä määrästä tonnia toimitettiin Lahti Energia Oy:n Kymijärven voimalaitokseen ja tonnia Kotkan Energia Oy:n Hovinsaaren voimalaitokseen. Puupolttoainetta ja kantomursketta toimitettiin Lahti Energia Oy:n Kymijärven voimalaitokseen 850 tonnia ja tonnia Vamy Oy:n voimalaitokseen Myllykoskelle. Kotkan Energia Oy:n Hovinsaaren voimalaitokseen toimitettiin kantomursketta tonnia. Lahti Energia Oy:öön toimitettavan polttoaineen kokonaiskosteus oli vuonna 2006 keskimäärin 28,68 % ja Kotkan Energia Oy:öön toimitettavan 23,63 %. Tehollisen lämpöarvon (vedetön) keskiarvo oli Lahteen toimitettavassa polttoaineessa 21,83 MJ/kg ja Kotkaan toimitettavassa 21,58 MJ/kg. Kierrätyspolttoaineesta otettujen näytteiden kloriditaso oli Lahteen toimitettavassa polttoaineessa 0,32 p-% ja metallisen alumiinin taso keskimäärin 0,40 p-%. Kotkaan toimitettavassa polttoaineessa vastaavat arvot olivat 0,21 p-% ja 0,14 p-%. KOKONAISENERGIANKULUTUS Vuonna 2006 oli sähköenergian kulutus jäteyhtiön toiminnoissa MWh. Eniten energiaa käyttivät murskauslaitos sekä alueen valaistus. Kulutuksen huipputehot (510 kw) osuivat tammikuuhun. LOPPUSIJOITUSALUE Loppusijoitusalueen ensimmäinen täyttövaihe, 3,4 hehtaaria, otettiin käyttöön vuoden 2001 lopulla ja vuoden 2002 alusta se on ollut Kymenlaakson ainoa tavanomaisen jätteen kaatopaikka. Toinen täyttövaihe, 3,5 hehtaaria, otettiin käyttöön vuonna Alueen pohjarakenne on samanlainen kuin ensimmäisenkin täyttöalueen ja se täyttää EU-määräykset. Rakennekerroksia on kuusi ja täyttökorkeus on noin 28 metriä. Vuoden 2006 lopussa jätepenkereen paksuus oli enimmillään 10,5 metriä ja täyttökorkeus oli tasolla + 65,00 metriä. Kaatopaikan jätetäyttötilavuus oli noin m 3. Kaatopaikalle otetaan vastaan materiaalikierrätykseen ja energiantuotantoon kelpaamatonta sekä suoraan loppusijoitukseen kuuluvaa yhdyskuntajätettä. Kaatopaikkajätettä ovat muun muassa lajiteltu rakennus- ja purkujäte, teollisuusjäte, tuhka, tiili- ja betonikappaleet sekä erityiskäsiteltävät jätteet, kuten asbesti, terveydenhuollon erityisjätteet ja pilaantuneet elintarvikkeet. Yhtiö vastaanotti kaatopaikalle sijoitettavaa jätettä noin tonnia. Tähän määrään sisältyvät myös kotitalouksien jätteet, yhtiön pienjäteasemalle toimitetut kaatopaikkajätteet, käsittelykentältä kaatopaikalle toimitetut jätejakeet sekä esimerkiksi energiajätekuormista löytyneet kaatopaikkajätejakeet. Kaatopaikalle sijoitettavan jätteen määrä oli tonnia suurempi kuin edellisenä vuonna. 6 JÄTEKESKUKSEN TOIMINTA JA VUOSITILASTOT

7 JÄTEKESKUKSEN TOIMINTA JA VUOSITILASTOT ÖLJYISET MAAT Jätekeskuksessa on toiminut vuodesta 2002 alkaen öljyisten maiden vastaanotto- ja käsittelyalue. Jäteyhtiö ottaa vastaan ennakkoon analysoituja, bensiinillä, polttoöljyllä ja tietyissä tapauksissa raskaalla polttoöljyllä saastuneita maita. Öljyisten maiden käsittelyalueella on myös katettua allastilaa, johon otetaan vastaan öljy-vesi-hiekkaseoksia. Jäteyhtiön alueella on myös tilat pilaantuneiden maiden vastaanotolle. Kyseisen toiminnon hoitaa Ekokem-Palvelu Oy. Vuonna 2006 jäteyhtiölle toimitettiin öljyisiä maita kaikkiaan noin tonnia, josta tonnia voitiin siirtää suoraan kaatopaikan peitemateriaaliksi alhaisten öljypitoisuuksien vuoksi. Myös käsittelyssä puhdistettu maa-aines käytetään kaatopaikan peite- ja rakennusmateriaalina. Puhdistettuja maamassoja siirrettiin kaatopaikalle noin tonnia. LAJITTELUKENTTÄ Lajittelukentällä erotellaan rakennus- ja purkujätteestä energiajätteet, puujätteet, metallit, erilaiset betonijätteet sekä kaatopaikkajätteet. Vuoden 2006 aikana käsittelykentälle toimitettiin lajiteltavaksi tonnia jätettä. Kyseisestä jätemäärästä oli noin 830 tonnia energiajätettä, noin 40 tonnia puujätettä ja noin 640 tonnia erilaisia betonijätteitä ja metallia. Loppusijoitettavan jätteen määrä oli noin tonnia. ÖLJYISET MAAT LAJITELTAVA JÄTE NESTEMÄISET JÄTTEET TASAUSALTAAT JA NESTEMÄISTEN JÄTTEIDEN VASTAANOTTOALTAAT Yhtiöllä on käytössä kaksi suoto- ja pintavesien tasausallasta. Altaan tiivisteenä on seitsemän kerrosta, tiivisteinä ovat muovimatto ja bentoniittimatto. Nestemäisten jätteiden vastaanottoaltaita on kolme. Altaille otetaan vastaan hiekanerotuskaivojen sakkoja, ravintorasvajätettä, teollisuussakkoja sekä sadevesikaivojen hiekkajätettä. Nestemäisiä jätteitä otettiin vuonna 2006 vastaan tonnia. Määrä on lähes sama kuin vuonna VUOSIKERTOMUS

8 YHDYSKUNTALIETTEIDEN KÄSITTELY Kymenlaakson Jäte Oy aloitti vuoden 2005 alussa Anjalankosken, Haminan ja Kouvolan kaupunkien yhdyskuntajätevedenpuhdistamoiden lietteiden vastaanoton ja käsittelyn. Yhdyskuntalietteet käsitellään avoaumakompostoimalla. Lietteiden käsittelyyn varatulla kentällä liete sekoitetaan seosaineisiin. Aineet sekoitetaan keskenään kauhakuormaajalla siten, että kentän pohjalle tulee turvetta ja vasta sen päälle liete ja hake. Lieteaumat käännetään keskimäärin kaksi kertaa kuukaudessa, riippuen vuodenajasta ja kompostin valmiusasteesta. Aumojen käännöstä vastaa Biomaa Oy ja kääntöjen yhteydessä käytetään hajunpoistokemikaalia, kalsiumperoksidia. Lieteaumojen käännöistä ilmoitetaan paikallislehdessä, Keskilaaksossa. Vuonna 2006 otettiin yhdyskuntalietteitä vastaan yhteensä tonnia. Tästä määrästä oli tonnia Anjalankosken kaupungin, tonnia Haminan kaupungin ja tonnia Kouvolan kaupungin toimittamaa lietettä. Vuoden 2006 alkukesästä lähtien Kuusankosken kaupunki toimitti jäteyhtiölle käsiteltäväksi yhteensä 790 tonnia lietettä. Vuoden 2006 aikana käytettiin noin tonnia valmista kompostia viherrakentamiseen. Kompostimullalla päällystettiin jätekeskuksessa sijaitsevien teiden ja ojien luiskia. Valmiista kompostista toimitettiin lähes tonnia Anjalankosken vanhan kaatopaikan peitemateriaaliksi. BIOJÄTTEEN KÄSITTELY Vapo Oy Tuotanto käsittelee Kymenlaakson Jäte Oy:ltä vuokraamallaan alueella maakunnan biojätteet. Tiivisasfaltoidulla, viemäröidyllä kentällä sijaitsee kevytrakenteinen YHDYSKUNTALIETTEET kompostointilaitos, jonka vuosikapasiteetti on noin tonnia. Käsittelytekniikka perustuu membraaniteknologiaan. Kymenlaakson alueella ja Lapinjärven kunnassa biojätettä kerätään alueen rivi- ja kerrostaloista sekä yrityksistä ja laitoksista. Kymenlaakson Jäte Oy ottaa biojätteen vastaan, punnitsee kuormat sekä hyödyntää lopputuotteen jätekeskuksen alueella. Vuonna 2006 biojätettä vastaanotettiin lähes tonnia. Tämän lisäksi otettiin vastaan 105 tonnia teollisuudesta peräisin olevia erityiseriä, jotka käsiteltiin muun kompostoinnin yhteydessä. HENKILÖSTÖ OCH SAMMA PÅ SVENSKA: FÅN BORD TILL JORD Biojätteen keräys alkoi Kymenlaaksossa vuonna Sitä kerätään toimialueen rivi- ja kerrostaloista, yrityksistä ja laitoksista. HENKILÖSTÖ JA URAKOITSIJAT Vuoden 2006 lopussa työntekijöitä oli 21, lisäksi alueella työskentelee kaksi urakoitsijaa erillisillä sopimuksilla. Toinen urakoitsija hoitaa pääosan jätekeskuksen alueen konetöistä ja toinen vastaa biojätteen käsittelystä. Vaativissa olosuhteissa työskentelevän henkilöstön terveydentilaa seurataan säännöllisillä terveystarkastuksilla. Yhtiö ostaa työterveyspalvelut Anjalankosken kaupungilta. 8 JÄTEKESKUKSEN TOIMINTA JA VUOSITILASTOT

9 KYMENLAAKSON JÄTE OY YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄ JA -POLITIIKKA YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄ Kymenlaakson Jäte Oy on mukana verkostoprojektissa, jonka tavoitteena on rakentaa toimiva ympäristöjärjestelmä ja sertifioida se vuoden 2007 aikana. Vuoden 2006 aikana päivitettiin ympäristökatselmus vastaamaan tämän hetkistä tilannetta. YMPÄRISTÖPOLITIIKKA Kymenlaakson Jäte Oy on kuntien ja maakunnassa toimivien metsäteollisuusyhtiöiden omistama jätteenkäsittelyyhtiö. Hoidamme toiminta-alueellamme syntyvän yhdyskuntajätteen käsittelyn ja haitattomaksi tekemisen tehokkaasti ja taloudellisesti. Samalla toteutamme jätehuollon ja ympäristönsuojelun valtakunnallisia ja alueellisia tavoitteita. Sitoudumme jatkuvasti vähentämään toiminnoistamme aiheutuvia ympäristöhaittoja sekä varaamaan siihen riittävät resurssit. Asettamalla ympäristönsuojelullisia tavoitteita ja seuraamalla niiden toteutumista parannamme jatkuvasti toimintaamme sekä noudatamme toiminnassamme voimassaolevaa ympäristölainsäädäntöä ja viranomaismääräyksiä sekä ennakoimme niissä tapahtuvia muutoksia. Toimimme aktiivisesti yhteistyössä asiakkaiden, viranomaisten ja muiden sidosryhmien kanssa saavuttaaksemme tavoitteemme. Yhtiömme viestintäpolitiikka on aktiivista, vuorovaikutteista ja avointa. Yhtiömme johto vastaa tarvittavien voimavarojen hankkimisesta ja kohdentamisesta toimintaamme sekä henkilöstön ammattitaidon ja osaamisen ylläpitämisestä ja vahvistamisesta. Jokainen yhtiömme työntekijä vastaa osaltaan ympäristönsuojelullisen toiminnan toteuttamisesta työssään. Tämän ympäristöpolitiikan perusteella asetettujen päämäärien ja tavoitteiden toteutumista seurataan kerran vuodessa toteutettavilla katselmuksilla. Kymenlaakson Jäte Oy:n hallitus on hyväksynyt tämän ympäristöpolitiikan kokouksessaan KAATOPAIKALLA JYRÄÄ Kymenlaakson Jäte Oy:n kaatopaikka on toiminut vuodesta 2002 lähtien ja se on ainoa Kymenlaaksossa sijaitseva tavanomaisen jätteen kaatopaikka. Jätekeskuksen alueella on varattu yhteensä 21 hehtaarin alue kaatopaikkaa varten. VUOSIKERTOMUS

10 YMPÄRISTÖKATSAUS YMPÄRISTÖKATSAUS Jäteyhtiön toiminnoista aiheutuvia mahdollisia ympäristövaikutuksia ovat päästöt vesistöön: kenttä- ja suotovedet, päästöt ilmaan: kaatopaikkakaasut, hajut ja pöly sekä päästöt maaperään: toiminta-alueen roskaantuminen. Muita ympäristövaikutuksia ovat melu, liikenne, lokit ja muut haittaeläimet, lyhyt- ja pitkäkestoiset maisemahaitat sekä toiminnoissa tapahtuneet poikkeamat. PÄÄSTÖT VESISTÖÖN KENTTÄ- JA SUOTOVEDET Kymenlaakson Jäte Oy:n toiminnassa on otettu huomioon ympäristövaikutukset vesistöön ja pohjaveteen. Kaatopaikan suotovesien pääsy pinta- tai pohjavesiin on estetty. Jätekeskus ei ole pohjavesialueella. Jätetäytön pohjarakenne noudattaa annettuja määräyksiä ja kaikki alueen asfaltoidut kentät on viemäröity. Kaatopaikan suotovedet ja kenttien sadevedet johdetaan kahteen maapohjaiseen noin m 3 vetoiseen tasausaltaaseen. Vuonna 2006 tasausaltaan vettä ilmastettiin erityyppisillä pintailmastimilla, lisäksi altaaseen johdettiin nestemäistä happea happimaton avulla. Menetelmänä oli Oy AGA Ab:n hienokuplailmastus nestemäisen hapen syötöllä. Altaista jätevesi pumpataan Anjalankosken kaupungin Halkoniemen jätevedenpuhdistamoon asianmukaisesti käsiteltäväksi. Vuonna 2006 jätekeskuksen alueen vuotuinen kokonaisvirtaama oli m 3. JÄTEVESIEN VELVOITETARKKAILUOHJELMA Kaakkois-Suomen Ympäristökeskus on hyväksynyt jätekeskuksen alueen voimassaolevan vesientarkkailuohjelman (A 1159). Ohjelmaa sisältyvät Kymenlaakson Jäte Oy:n yhdyskuntajätteen loppusijoitusalue, öljyisten maiden käsittelyalue sekä hyötyjätejakeiden lajittelu- ja käsittelykenttä. Lisäksi ohjelmassa on mukana muita Ekopark-alueen toimijoita. Vuoden 2006 lopussa tarkkailuohjelmaan päivitettiin uusia näytteenottopisteitä. Edellä mainittu päätös (A 1159) oli kuitenkin voimassa vielä koko vuoden Kymenlaakson Jäte Oy:n vuosikertomuksen ympäristökatsausosioon on rajattu vain yhtiötä koskevat osuudet velvoitetarkkailuohjelman näytteenotoista ja analyysituloksista. NÄYTTEENOTTO-OHJELMA Vuonna 2006 näytteitä otettiin hyväksytyn tarkkailuohjelman mukaisesti luonnonvesiojissa olevista pintavesipisteistä, pohjavesikaivoista, lähitalouksien talouskaivoista ja alueen suotovesistä. Lisäksi tasausaltaista otettiin näytteitä veden happipitoisuuden sekä haihtuvien yhdisteiden pitoisuustason määrittämistä varten. Perusanalyysien lisäksi näytteistä analysoitiin mm. raskasmetalleja. Jäteyhtiön alueelta tarkkailtiin myös kuukausittain Anjalankosken kaupungin Halkoniemen puhdistamolle lähtevää jätevettä Kymenlaakson Jäte Oy:n ja kaupungin välisen vesi- ja viemäriliittymissopimuksen mukaisesti. Vesinäytteiden ottamisesta vastasi vuonna 2006 Kymijoen Vesi ja Ympäristö ry. Perusanalyysit tehtiin Ewica laboratoriot Oy:ssä ja sen käyttämissä alihankkijalaboratorioissa. 10 YMPÄRISTÖKATSAUS

11 YMPÄRISTÖKATSAUS Kuormat tarkastetaan purkamisen yhteydessä joko kaatopaikalla tai jätteenmurskauslaitoksen pihalla. Mikäli kuormassa on sinne kuulumattomia jätteitä, ne erotellaan pois. JÄTEVEDEN LAATU Jätekeskuksen alapuolisessa pintavedessä havaittiin selvää jätevesivaikutusta. Kohonnut sähkönjohtavuus oli luonnonvesiä korkeammalla tasolla, vesi oli lievästi emäksistä ja sen ravinnepitoisuus oli korkea. Typpi oli tyypillisesti ammoniummuodossa ja fosforia löytyi ajoittain runsaasti etenkin syksyllä otetuissa näytteissä. Jätekeskuksen vaikutus alueen lounais- ja länsipuolella oleviin pintavesitarkkailupisteisiin oli vähäisempi. Sähkönjohtavuus oli ajoittain luonnonvesiä korkeammalla tasolla. Myös ravinteiden, typen ja fosforin suhteen vesi oli rehevää. POHJAVEDET Kymenlaakson Jäte Oy:n pohjavesinäytteissä havaittiin korkeita sähkönjohtavuuspitoisuuksia, joten mm. kloridia oli paljon. Vesi oli selvästi hapanta ja typpeä oli vähän. Sinkkipitoisuus oli korkea syksyn näytteissä. TOC-tasot olivat matalia. Analyysituloksissa on mahdollisesti havaittavissa liikenteen vaikutuksia. Toisessa pohjavesipisteessä sähkönjohtavuuden taso on alhaisempi. Typpi-, AOX- ja TOC-pitoisuudet olivat pieniä. Sinkkiä oli runsaasti syksyn näytteissä. Kahdessa tarkkailuun kuuluvassa talouskaivossa oli pintavesivaikutuksena kolimuotoisia bakteereja yli talousveden laatusuosituksen. Yhdessä kaivossa havaittiin korkea nitraattityppipitoisuus, joka viittaa lannoitteiden vaikutukseen. Raskasmetalleja ei kaivoissa ollut ja myös mahdolliset AOX- ja TOC-pitoisuudet olivat pieniä. Valtatie 15:n vaikutus näkyy tietä lähinnä olevan kaivon korkeampana sähkönjohtavuus- ja kloridipitoisuutena. SUOTOVEDET Kymenlaakson Jäte Oy:n tasausaltaiden jäteveden laatu oli hyvin korkeaorgaanista ja lievästi emäksistä. Kiintoaineen, kokonaistypen sekä biologisenja kemiallisen hapenkulutuksen pitoisuudet olivat tavanomaista jätevettä korkeampia. Raskasmetalleista havaittiin arseenia, lyijyä, kuparia, kromia (VI), nikkeliä ja runsaasti sinkkiä. Öljyisten maiden käsittelyalueen vaikutuksina maaliskuun näytteessä näkyi jäteveden korkeahko kokonaishiilivetypitoisuustaso. Nestemäisen hapen syöttäminen tasausaltaisiin nosti jäteveden happipitoisuuden nopeasti normaalitasolle ja hajuongelmat katosivat osittain. Lisäksi tasausaltaiden vesienkäsittelyyn otettiin käyttöön useita ilmastimia hajuhaittojen lieventämiseksi. Tasausaltaan pumppaamoon lisättiin vuoden 2006 aikana Kemwater FIN 12 kemikaalia hajuhaittojen poistamiseksi. Kemikaalin käyttö on ollut vähäistä, sitä on lisätty aina tarvittaessa. PÄÄSTÖT ILMAAN Kymenlaakson Jäte Oy:n toiminnasta aiheutuu päästöjä ilmaan lähinnä kaatopaikalta. Eloperäisen jätteen hajoaminen vapauttaa ilmakehään hiilidioksidia ja metaania, jotka molemmat ovat kasvihuonekaasuja. Orgaaniset ainekset, puhdistamoliete ja biojäte kompostoidaan alueella hapellisissa prosesseissa, joten biokaasun vapautuminen on vähäistä. KAATOPAIKKAKAASUT Kaatopaikalla muodostuva metaani aiheuttaa haitallisia päästöjä ilmaan sekä lisää palo- ja räjähdysvaaraa kaatopaikoilla. Jätepenkan lyhyestä käyttöiästä johtuen kaatopaikalla on muodostunut vasta vähän kaatopaikkakaasuja. Kaasujen keräysjärjestelmän rakentaminen alkaa vuonna Kaatopaikalta imetään pois ilmakehää kuormittavat haitalliset kasvihuonekaasut ja ne hyödynnetään energiana. VUOSIKERTOMUS

12 PAREMPI LITRA KANNUSSA KUIN KYMMENEN MAAPERÄSSÄ Käsiteltävät öljyiset maat sijoitetaan aumoihin ja tarvittaessa niihin lisätään tukiainetta sekä ravinteita. Aumoista otetaan näytteitä, jotka tutkitaan laboratoriossa. Kun maamassojen öljypitoisuus laskee alle tavoitepitoisuuden, ne käytetään kaatopaikkarakentamiseen. Öljyisten maiden käsittelyalueella on myös katettua allastilaa öljy-vesiseoksia varten. HAJUT Vuonna 2006 Kymenlaakson Jäte Oy:n alueella mahdollisina hajulähteinä olivat kaatopaikalle viedyt kuormat (esimerkiksi teurasjätekuormat ja biojätettä sisältäneet kaatopaikkajätekuormat), nestemäisten jätteiden vastaanottoaltaat, suotovesialtaat, yhdyskuntajätevedenpuhdistamojen lietteet sekä erilliskerätyn biojätteen käsittely ja sen jälkikypsytys. Loppusijoitukseen viedyistä jätteistä aiheutuvia hajuhaittoja torjuttiin peittämällä auki oleva täyttöalue säännöllisesti. Jätetäyttöä pidettiin auki ainoastaan ympäristöluvassa (A ) sallittu pinta-ala. Lisäksi erityisjätemontut peitettiin päivittäin. Suotovesialtaiden hajuja vähennettiin syöttämällä veteen nestemäistä happea, joka estää altaiden vettä joutumasta hapettomaan tilaan. Lietteiden käsittelystä lähteneitä hajuhaittoja pyrittiin minimoimaan käyttämällä aumankääntöjen yhteydessä hajunpoistokemikaalia, Nordkalk Veloxia. HAJURAATI Vuoden 2006 elokuuhun asti hajuraatiin kuului viisi kotitaloutta. Hajuraadin perustamisen yhteydessä vuonna 2005 Kymenlaakson Jäte Oy hankki sääaseman, joka kerää ja tallentaa tiedot tuulten suunnista ja voimakkuuksista, ilman kosteudesta ja paineesta sekä lämpötiloista ja sateista. Hajuraadissa mukana olevat taloudet palauttivat jäteyhtiölle hajuntarkkailulomakkeet kaksi kertaa kuukaudessa. Raadin jäsenten havainnoista ja sääaseman tiedoista koottiin hajuraportti, joka lähetettiin raadin jäsenten lisäksi myös Anjalankosken kaupungin ympäristötoimelle ja Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle. Hajuraatilaisten havainnoista koottiin vuoden vaihteessa vuosiyhteenveto, joka lähetettiin samoille tahoille kuin hajuraportit. HAJUJEN OMAVALVONTA Kymenlaakson Jäte Oy aloitti hajujen omavalvonnan alueellaan ja lähiympäristössä vuoden 2006 helmikuun alussa. Taustatekijöinä valvonnan aloittamiselle olivat useat yhtiön toimintoja koskevat hajuvalitukset. Yhtiö raportoi hajujen omavalvonnan tuloksista Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle. Valvonnan tavoitteena oli tehdä hajuhavaintoja mahdollisimman puolueettomasti sekä selvittää, mitkä toiminnot haisivat ja kuinka laajasti. Lisäksi pyrittiin paikantamaan mahdolliset yhtiön ulkopuoliset hajulähteet. Käytännössä hajuja tarkkailtiin arkipäivisin. Hajuvoimakkuuden mittarina käytettiin asteikkoa: lievä, kohtalainen ja voimakas. Tulokset kirjattiin ja tarvittaessa niitä verrattiin hajuraadin tekemiin havaintoihin. Vuonna 2006 hajuntarkkailun omavalvontaa tehtiin 177 arkipäivänä. Tyypillisin hajuhavainto oli yhtiön omalla alueella lievä yhdyskuntajätevedenpuhdistamolietteen haju (23 päivää). Myös täysin hajuttomia päiviä oli varsinkin kevättalvella, jolloin lieteaumat olivat jäässä. Myös biojätteen jälkikypsytysaumojen kääntäminen aiheutti lieviä hajuhaittoja. Jätekeskuksen ympäristössä yhtiön toiminnasta peräisin olevia hajuja havaittiin 25 päivänä. PÖLY Tampereen aluetyöterveyslaitos seurasi Kymenlaakson Jäte Oy:n, Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:n sekä Lahti Energia Oy:n Kymijärven voimalaitoksen työntekijöiden altistumista jätteen ja kierrätyspolttoaineen käsittelystä aiheutuvan pölyn työhygieenisille vaikutuksille. Kymenlaakson Jäte Oy:llä mittauskohteet olivat optisen erottelun tila, murskauslaitos ja ns. kiramon monttu. Optisen erottelun loputtua vuonna 2005 on tilassa olevan pölyn määrä vähentynyt. Tiloissa työskennellään enää satunnaisesti. Vuonna 2006 murskaushallin pölynpoistojärjestelmää uudistettiin kuljetinremontin yhteydessä. Murskien välinen kuljetin katettiin ja siihen asennettiin pölynpoisto. 12 YMPÄRISTÖKATSAUS

13 YMPÄRISTÖKATSAUS PÄÄSTÖT MAAPERÄÄN Kymenlaakson Jäte Oy:n toiminnasta ei normaalitilanteessa aiheudu vaaraa eikä haittaa maaperälle. Jätteeksi luokiteltavia jakeita käsitellään vain asfaltoiduilla ja viemäröidyillä alueilla. Jätteitä ei haudata eikä loppusijoiteta muualle kuin kaatopaikka-alueelle. Erityisjätteet sijoitetaan omille alueilleen. TOIMINTA-ALUEEN ROSKAANTUMINEN Ympäristön roskaantumisen estämiseksi on murskauslaitoksen ympäristössä suoja-aitoja, joiden tarkoituksena on pysäyttää tuulen mukanaan kuljettamat irralliset muovi- ja paperiroskat. Toimiston henkilöstö järjesti keväällä ulkoilupäivän, jonka aikana siivottiin viheralueita. Kerätty energiapitoinen jäte vietiin takaisin murskauslaitoksen prosessiin. Energiajätteen paalaaminen vähensi myös osaltaan roskaantumista ja siisti alueen yleisilmettä. MUUT YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Kymenlaakson Jäte Oy:n toiminnan ympäristövaikutukset ovat lieviä. Jätekeskus sijaitsee asemakaavalla vahvistetulla talousmetsäalueella. Lähin asuinrakennus on noin kilometrin päässä. Jätekeskuksen liikenne aiheuttaa jonkin verran ympäristövaikutuksia. MELU Jätekeskuksen toimintojen ja liikenteen aiheuttama melutaso selvitettiin vuonna Vuonna 2006 jätekeskuksessa ei otettu käyttöön uusia melua aiheuttavia toimintoja, joten meluselvityksen päivittämiseen ei ollut tarvetta. LIIKENNE Vuonna 2006 jätekeskuksessa liikennettä oli yhteen suuntaan ajoneuvoa, jotka olivat raskaita ajoneuvoja joko tuomassa jätekuormia tai hakemassa metallia Stena Metalli Oy:lle, kyllästettyä puuta Demolite Oy:lle Tuulokseen, sähkö- ja elektroniikkaromua eri vastaanottajille ja kierrätyspolttoainetta Lahti Energia Oy:n Kymijärven voimalaitokseen, Kotka Energia Oy:n Hovinsaaren voimalaitokseen tai Vamy Oy:n voimalaitokseen Myllykoskelle. Lisäksi alueella ajettiin 954 kuormaa jätekeskuksen sisäistä ajoa, esimerkiksi lajittelukentän energiajätettä murskauslaitokselle sekä pienjäteaseman jätelavoja murskauslaitokselle ja kaatopaikalle. Lisäksi liikenteeseen kuuluivat 796 jätteen pientuojaa henkilö- ja pakettiautoilla sekä yhtiön työntekijöiden päivittäistä työpaikkaliikennettä. LOKIT JA MUUT HAITTAELÄIMET Jätekeskuksessa nähtiin aikaisempaa enemmän korppeja, variksia ja naakkoja. Vuonna 2006 tehtiin yksi valitus jäteyhtiön alueella olevista lokeista. Lokkeja ja muita haittaeläimiä torjuttiin kuormien nopealla peittämisellä, jätepenkan tiivistämisellä ja pitämällä vain pieni täyttöalue kerrallaan avoimena. Murskauslaitoksella yhtenä karkotuskeinona käytettiin tekohaukkoja ja lokkien hätähuutojen soittamista. Kymenlaakson Jäte Oy:n alueella nähtiin rottia vuonna 2006 muutamia kymmeniä kappaleita. Tuholaistorjuntaan erikoistunut yritys hoiti alueen rottientorjunnan. Jätekeskukseen rottien kulkupaikoille on sijoitettu 25 myrkkylaatikkoa. Syötit tarkistettiin kerran kuukaudessa ja jokaiseen laatikkoon lisättiin tarvittaessa rotanmyrkkyä. MAISEMAHAITAT Jätekeskuksen aiheuttamia maisemallisia haittoja pidetään vähäisinä. Kaatopaikan ympäristöluvassa on otettu huomioon alueen maisema-arvo määrättäessä jätepenkan maksimikorkeutta. Jätteenkäsittelyalueen ympärillä on lisäksi riittävät suoja-alueet. Jätekeskuksen rakentamisesta ja toiminnasta aiheutuvat pitkäkestoiset maisemahaitat otetaan huomioon merkittävänä ympäristönäkökohtana yhtiön ympäristöjärjestelmässä. POIKKEAMAT Kymenlaakson Jäte Oy noudattaa avoimuutta ilmoittaessaan ympäristöviranomaisille havaituista poikkeamista. Niitä voivat olla tulipalot, maaperän saastuminen, jäteveden ohivuoto tms. TULIPALOT Vuonna 2006 kaatopaikalla ei sattunut tulipaloja. Kesällä 2006 syttyi biojätteen käsittelykentän hakekasa palamaan. Palokunta sai tulipalon hallintaansa nopeasti. Lisäksi jätekeskuksen alueella sattui joitakin konepaloja. Kauhakuormaaja paloi loppuvuodesta TASAUSALTAAN YLIVUODOT Runsassateisesta syksystä johtuen jätekeskuksen tasausaltaiden täyttö nousi ylivuotorajan yli. Lokakuun lopulla kolmena päivänä Rouvankorvenojaan valui jätevettä yhteensä 600 m 3. Lisäksi joulukuun alussa jätevettä valui kolmena päivänä maastoon jonkin verran. VUOSIKERTOMUS

14 PROJEKTIT JA KEHITTÄMISHANKKEET SYTYKE SYNTYPAIKKALAJITTELUN KEHITTÄMINEN Kymenlaakson Jäte Oy ja Kotkan Energia Oy aloittivat yhteistyöprojektin jätteiden lajittelun tehostamiseksi. Mukana projektissa ovat myös Etelä-Kymenlaakson kunnat, Kouvolan seudun kuntayhtymän jätehuolto ja Kymen Luonnonsuojelupiiri ry. Projektin tavoitteena on jätteen synnyn ehkäisy sekä hyöty- ja ongelmajätteiden lajittelun tehostaminen niiden syntypaikoilla. Projektin aikana on tarkoitus antaa monipuolista neuvontaa valittuihin kohteisiin, kuten kotitalouksiin, yrityksiin ja julkisiin kiinteistöihin. NEUVONTA JA TIEDOTUS NEUVONTA YRITYSNEUVONTA Yritysneuvonnasta vastaa jäteyhtiössä palvelu- ja ympäristöyksikön tiimi, johon kuuluvat neuvoja, ympäristöinsinööri, projekti-insinööri ja palvelupäällikkö. Lisäksi neuvoja antavat myös käyttöpäällikkö, puhelinvaihde ja vastaanottohenkilökunta. Vuoden 2006 aikana Kymenlaakson Jäte Oy:n henkilökunta teki yhteensä 47 yrityskäyntiä. Vierailut olivat pääosin neuvontakäyntejä, joiden aikana tarkasteltiin yrityksen jätehuollon kokonaistilaa ja etsittiin ratkaisuja mahdollisiin ongelmakohtiin. Jäteneuvontaa annettiin myös päivittäin puhelimitse ja sähköpostitse. Yrityksiin on lähetetty kirjeitse lajitteluohjeita ja muuta esitemateriaalia. Hintamuutoksista ja jätejakeiden vastaanoton muutoksista lähetettiin yrityksiin asiakastiedotteita. VIERAILUT KYMENLAAKSON JÄTE OY:LLÄ Vuonna 2006 Kymenlaakson Jäte Oy:n toimintaan kävi tutustumassa yhteensä 37 vierasryhmää; muun muassa eri alojen opiskelijoita, eri ammattialojen edustajia, osakaskuntien eri osastojen tai lautakuntien edustajia sekä muiden jätehuoltoyhtiöiden henkilöstöä. Kaukaisimmat vieraat ovat olleet Kiinasta. Kymenlaakson Jäte Oy:llä vieraili vuonna 2006 yhteensä 334 henkilöä. KOULUTTAUTUMINEN VUONNA 2006 Keväällä 2006 pidettiin koko henkilöstölle lintuinfluenssaan liittyvä koulutus. Kymenlaakson Jäte Oy:ltä osallistui kaksi työntekijää syksyllä järjestetylle näytteenotto maaperästä ja kiinteistä jätteistä kurssille. Kaksi Kymenlaakson Jäte Oy:n työnekijää suoritti ympäristöhuollon ammattitutkinnon Koulutuskeskus Salpauksessa. Seppo Hoffrenin järjestämään markkinointikoulutukseen osallistui yhtiöstä kolme henkilöä. Yhtiön toimihenkilöt ovat puolestaan osallistuneet erilaisille koulutuspäiville ja seminaaritilaisuuksiin. JÄRJESTETYT KOULUTUSTILAISUUDET VIIKON VISERRYS Elämä pitää parhaillaan istuntoa. Oletko läsnä? (Viikko 51) Ei tärkeää ole se, mä miksi lähden. On tärkeää vain se, mä miksen jää. Juice Leskinen ( Viikko 41) Koskaan ei voi löytää uusia meriä, ellei uskalla irtautua satamasta. ( Viikko 16) Otteita v sisäisistä tiedotteista Asiasta ja asian vierestä Vuoden 2006 syksyllä Kymenlaakson Jäte Oy järjesti yhdessä Kymijoen vesiensuojeluyhdistyksen kanssa näytteenotto maaperästä ja kiinteistä jätteistä kurssin. 14 PROJEKTIT JA KEHITTÄMISHANKKEET

15 NEUVONTA JA TIEDOSTUS TIEDOTUS Tiedotus vastaa yhtiön ulkoisesta ja sisäisestä tiedotuksesta. Yhtiötä koskevat uutisarvoiset tapahtumat tiedotus on toimittanut tuoreeltaan ja tasapuolisesti kaikkiin Kymenlaakson tiedotusvälineisiin sekä seurannut niiden julkaisemista. Eniten palstatilaa saivat kotitalouksien energiajätteen lajittelun eli ns. oranssipussijärjestelmän lopettaminen, lietteen kompostoinnin hajuhaitat ja biojätteen keräys. Sisäiseen tiedottamiseen on laadittu viikoittain Asiasta ja asian vierestä moniste ja tarvittaessa on yhtiössä jaettu myös muita tiedotteita. Sisäisen tiedotuslehden materiaalia ovat tuottaneet myös yhtiön muut työntekijät. Tiedotus on saanut työhönsä apua yhtiön omilta työntekijöiltä, kuten palvelu- ja neuvonta- ja ympäristövastaavilta sekä kaatopaikkatoiminnasta ja laitostoiminnasta vastaavalta. Tiedotuksen ulkoisia yhteistyökumppaneita ovat olleet muun muassa Kymenlaakson kuntien ympäristötoimialat ja tekniset toimialat sekä Kouvolan seudun kuntayhtymä. Yhdessä palvelu- ja ympäristöyksikön kanssa tiedotus on ottanut vastaan jätekeskuksessa käyneitä vierasryhmiä. Yhtiön nettisivut osoitteessa päivitetään tarpeen mukaan. Sivuilla otsikon Yhteystiedot alla on palauteposti. Kymenlaakson kunnat, Kouvolan seudun jätehuolto ja jäteyhtiö olivat vuonna 2006 jo viidettä kertaa mukana Kymen puhelinluettelossa yhteisellä jäteoppaalla. Luettelo jaetaan jokaiseen kymenlaaksolaiseen talouteen ja yrityksiin. Opas neuvoo niin jätteiden lajittelussa kuin niiden toimittamisessa oikeisiin keräyspisteisiin. Sivujen koonnista tiedotus on ollut vastuussa. Vuosittain tiedoiltaan päivitetty jäteopas on luettelossa juuri ennen aakkosellista nimihakemistoa. Tiedotusmateriaalin valmistamiseen on käytetty myös ostopalveluja. Jäteyhtiö osallistui perinteisesti RAK2006 messuille Kouvolassa. Yhtiön venäjänkielinen esite päivitettiin vuonna Jäteyhtiö julkaisi 10-vuotisjuhlakalenterin, jonka tekemiseen osallistui palvelu- ja ympäristöyksikkö yhdessä tiedotuksen kanssa. Kalenterin kuvista vastasi jätehuoltotyöntekijä Juha Myllylä. UUTISOTSIKOITA Pahan hajun ärsyttämät vaativat nopeita ratkaisuja. Jätevesilietteen kompostoinnin levittämää hajuhaittaa Ekoparkin ympäristöön Anjalankoskella vastustetaan 422 nimen adressilla. Kymenlaakson Jäte Oy:llä ei ole vaihtoehtoa avoaumoille. (Jarmo Gråsten, Kouvolan Sanomat, ) Lajittelulaitoksen lopettaminen vei jäteyhtiön talouden tappiolle. (Kymen Sanomat ) Noin 180 tonnia kuukaudessa ja laatu hyvä. Biojätteen keräily on sujunut Etelä-Kymenlaaksossa hyvin. Jäteyhtiön mukaan laatu on ollut jopa odotettua parempaa. (Timo Uusiniitty, Kymen Sanomat ) Biojätettä kertyy talteen enemmän kuin kuuluisia oransseja pusseja. Biojätteen keräily on sujunut hyvin Kouvolan seudun taajamien kerros- ja rivitaloissa. Kesäkaudella taloyhtiöiden jäteastia pitää tyhjentää viikoittain hajuhaittojen ehkäisemiseksi. (Mirja Turunen, Kouvolan Sanomat/Anne Sironen, Kouvolan seudun jätehuolto, Kouvolan Sanomat kesäkuussa 2006) Hakekasa syttyi tuleen Anjalankoskella. Kymenlaakson Jäte Oy:n varastolla paloi 500 kuutiometrin hakekasa. (Krista Lihvonen, Kouvolan Sanomat, ) Keltakankaalla paloi 500 kuutiometrin hakekasa. (Anjalankosken Sanomat ) VUOSIKERTOMUS

16 KYMENLAAKSON JÄTE OY 10 VUOTTA OMISTAJAT Kymenlaakson Jäte Oy on vuonna 1997 perustettu alueellinen jäteyhtiö, jonka omistavat 13 kuntaa: Anjalankoski, Elimäki, Hamina, Iitti, Jaala, Kotka, Kouvola, Kuusankoski, Miehikkälä, Pyhtää, Valkeala, Virolahti ja Lapinjärvi, Kouvolan seudun kuntayhtymä sekä metsäteollisuusyhtiöt Kymenso Oy, Myllykoski Paper Oy, Sunila Oy ja UPM Kymmene Oyj. TOIMINTA-AJATUS Kymenlaakson Jäte Oy vastaanottaa, käsittelee asianmukaisesti ja loppusijoittaa turvallisesti jätettä, toimittaa kierrätyspolttoainetta hyötykäyttöön ja tarjoaa neuvontasekä koulutuspalveluja sekä murskauslaitoksensa palveluja yrityksille. JÄTEKESKUS Kymenlaakson Jäte Oy:n jätekeskus sijaitsee Anjalankosken Keltakankaalla, Ekoparkissa. Kaikkiaan jätekeskuksella on maata noin 100 hehtaaria, jota on otettu käyttöön tarpeen mukaan. Vuoden 2006 lopussa käytössä oli noin 32 hehtaaria. INVESTOINNIT JA TOIMINNOT 1999 vaaka, optinen erottelulaitos, energiajätteen murskauslaitos, varastokenttä, parakkitoimisto, tasausallas 2001 kaatopaikan ensimmäinen täyttöalue 2002 öljyisten ja pilaantuneiden maiden vastaanotto ja käsittelyalueet 2003 uusi toimistorakennus 2004 lajittelukenttä 2004 toinen tasausallas 2004 toinen vaaka 2004 nestemäisten jätteiden vastaanotto ja käsittely 2004 kaatopaikan toinen täyttöalue 2005 yhdyskuntalietteiden kompostointi avoaumoissa 2005 biojätteen kompostointi membraanikangastekniikalla 2005 kotitalouksien energiajätteen eli oranssien pussien erottelusta luopuminen 16 KYMENLAAKSON JÄTE OY

17 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS OLENNAISET TAPAHTUMAT TILIKAUDELLA JA SEN PÄÄTTYMISEN JÄLKEEN Tilikauden liikevaihto oli 7,19 milj. euroa, jossa oli kasvua edellisvuoteen 10,1 % (6,53 milj. euroa v. 2005). Liikevaihdon kasvuun vaikuttivat eniten vastaanotettujen jätemäärien kasvu sekä taksarakenteen muutokset. Kuluneen tilikauden liikevoitto oli 1,13 milj. euroa, 15,6 % liikevaihdosta (liiketappio 0,33 milj. euroa v. 2005). Huomioiden rahoituskulut, tilinpäätössiirrot ja verot tilikauden voitoksi muodostui 0,45 milj. euroa (tappio 0,27 milj. euroa v. 2005). Edellisen vuoden tulosta painoi alas erottelulaitoksen arvonalentumisesta johtuva kertaluontoinen lisäpoisto. Tuloksen parantuminen perustuu liikevaihdon kasvun ohella poistojen olennaiseen vähenemiseen. Tilikauden päättyessä lopetettiin kunnallisten jätevesilietteiden vastaanotto kompostoitavaksi yhtiön alueella, koska uutta käsittelysopimusta ei kuntien kanssa saatu solmittua. Tämä tulee vähentämään kuluvan tilikauden tulosta. Viisi vuotta voimassa ollutta konetyösopimusta urakoitsijan kanssa päätettiin olla jatkamatta kahdeksi optiovuodeksi, koska yhtiön toiminnot ovat muuttuneet oleellisesti. Sopimus päättyy Konetyöt tehdään jatkossa omalla työvoimalla ja kalustolla. Henkilöstöä ei ole tarvetta lisätä, mutta kaatopaikan hoitoa varten joudutaan hankkimaan kaatopaikkakone. TULEVA KEHITYS Liikevaihtoa vuonna 2007 vähentää kuluneeseen vuoteen verrattuna edellä mainittu jätevesilietteen jääminen pois yhtiön toiminnoista. Kotkan Energia Oy:n rakennuttaman Hyötyvoimalan valmistuminen vuoden 2008 lopulla vähentää kaatopaikalle sijoitettavan jätteen määrää noin 40 % asumisessa syntyvän ns. kuivajätteen ohjautuessa sen jälkeen energiana hyödynnettäväksi. Kuivajätteen energiahyödyntämisen on Kymenlaakson Jäte Oy kilpailuttanut kolmen muun jäteyhtiön kanssa, joten se toimii osana yhtiön vastaan ottamien jätteiden käsittelyketjua. Hyötykäyttösopimuksen mukaan yhtiöt huolehtivat myös poltossa syntyvän tuhkan poiskuljetuksesta ja käsittelystä. Jätelain osamuutos, joka tullee voimaan , vähentää kuntien velvoitetta huolehtia yhdyskuntajätehuollosta. Muutoksen perusteella kuntien vastuulle jää asumisen ja julkisen palvelun jäte. Elinkeinoelämän yhdyskuntajätehuolto siirtyy jätteentuottajien itsensä järjestettäväksi. Varsinkin alkuvaiheessa, kun yksityisiä palveluja ei ole saatavissa, kuntien tulisi kuitenkin huolehtia jätehuoltopalvelujen tarjoamisesta markkinalähtöisesti myös elinkeinoelämälle. Em. lakimuutoksen aiheuttaman liiketoimintaympäristön muutoksen takia on vakavasti harkittava jätehuollon palvelutoimintojen yhdistämistä koko Kymenlaakson alueella. Tärkeimpänä perusteena on asumisen ja julkisen palvelun jätteen saaminen hallintaan, mutta myös synergiasyyt puoltavat yhdentymistä. Asiaan liittyy myös kuntien velvollisuutena olevan jätteen kuljetusjärjestelmän muuttaminen koko toiminta-alueella keskitetysti kilpailutetuksi sopimusperusteisten kuljetuksien sijaan. Vain tällöin voidaan varmistaa kunnan velvollisuutena olevan jätteen saaminen kunnan järjestämään käsittelyyn. TUTKIMUS- JA TUOTEKEHITYSTOIMINTA Yhtiö on teettänyt konsulttiselvityksen lähinnä Hyötyvoimalan tuhkien käsittelymahdollisuuksista tavoitteena nostaa yhtiön valmiuksia tuhkien käsittelyyn. Selvityksessä tehtiin kirjallisuustutkimus jätteenpolton tuhkien käsittelytekniikoista sekä suunniteltiin käsittelyn periaateratkaisu jätekeskukseen. Jätekeskusalueen suoto- ja muiden jätevesien hallitsemiseksi ja käsittelemiseksi tutkittiin tilivuoden aikana erilaisia toimintamallivaihtoehtoja mm. oman paikallisen puhdistamon, paikallisen yhteispuhdistamon ja Kymen Vesi Oy:n puhdistamolle Kotkaan johtamisen osalta. Vertailun perusteella edullisimmaksi ratkaisuksi on osoittautunut jätekeskuksen jätevesien johtaminen Kotkaan, miltä pohjalta VUOSIKERTOMUS

18 selvitetään jätevesien esikäsittelytarve ja menetelmä sekä suunnitellaan ja toteutetaan tarpeelliset investoinnit. Tulevaa toimintaa on ennakoitu käynnistämällä vuoden 2007 alussa ympäristövaikutusten arvioinnin tarkistusprosessi, joka vaaditaan mahdollisten uusien toimintojen ympäristölupien hakemista varten. Ympäristöjärjestelmän rakentaminen ISO standardin mukaisesti käynnistettiin toimintavuoden lopulla verkostotyöskentelynä. Tavoitteena on järjestelmän sertifiointi vuoden 2007 lopulla. YHTIÖN HALLINTO Yhtiön varsinainen yhtiökokous pidettiin Kokouksessa käsiteltiin yhtiöjärjestyksen määräämät asiat. Yhtiön varsinainen tilintarkastaja tilikaudella oli Kymen Tilintarkastus Oy, HTM-yhteisö Kotkasta, jossa päävastuullisena tilintarkastajana oli Kauko Hotti HTM. Toimitusjohtajana on ollut Jukka Köppä. ESITYS TULOSTA KOSKEVIKSI TOIMENPITEIKSI Hallitus esittää, että osinkoa ei jaeta ja että tilikauden voitosta, ,10 euroa, katetaan edellisten vuosien tappioita ,74 euroa ja loppu, ,36 euroa, jätetään taseeseen voittovarojen tilille. Hallitus kokoontui tilikauden aikana 9 kertaa. Hallituksen jäsenet olivat: Hannele Tolonen Kotka puheenjohtaja Pertti Vanhala Kouvola varapuheenjohtaja Matti Suokas Kotka jäsen Mikko Jokinen Elimäki jäsen Ville Salonen Anjalankoski jäsen Antero Lääti Hamina jäsen Kalevi Pahkala Kuusankoski jäsen Ari Heikkilä Lapinjärvi jäsen ( ) Markku Uski Virolahti jäsen ( ) Pekka Reponen Kymenso Oy jäsen kuva: Maimi Spännäri Kymenlaakson Jäte Oy:n hallitus vuonna Antero Lääti (takana vasemmalla), Mikko Jokinen, Markku Uski, Pekka Reponen, Ville Salonen, Matti Suokas, Kalevi Pahkala (edessä vasemmalla), Jukka Köppä (toimitusjohtaja), Hannele Tolonen ja Pertti Vanhala. 18 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

19 HALLINTO JA TALOUS TULOSLASKELMA LIIKEVAIHTO Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Ulkopuoliset palvelut Yhteensä Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Yhteensä Poistot ja arvonalentumiset Liiketoiminnan muut kulut LIIKEVOITTO/TAPPIO Rahoitustuotot ja -kulut Muut korko- ja rahoitustuotot Korkokulut ja muut rahoituskulut Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä VOITTO/TAPPIO ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA Tilinpäätössiirrot Poistoeron muutos Tuloverot TILIKAUDEN VOITTO/TAPPIO VUOSIKERTOMUS

20 TASE VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Aineettomat hyödykkeet yhteensä Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset ja rakennelmat Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Aineelliset hyödykkeet yhteensä Sijoitukset Muut saamiset Sijoitukset yhteensä PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Lyhytaikaiset Myyntisaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Saamiset, lyhytaikaiset yhteensä Saamiset yhteensä Rahoitusarvopaperit Muut arvopaperit Yhteensä Rahat ja pankkisaamiset VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ VASTAAVAA YHTEENSÄ HALLINTO JA TALOUS

21 HALLINTO JA TALOUS TASE VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Osakepääoma Edellisten tilikausien tappio (voitto) Tilikauden voitto(tappio) OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ Poistoero Tilinpäätössiirtojen kertymä yhteensä PAKOLLISET VARAUKSET Muut pakolliset varaukset Pakolliset varaukset yhteensä VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Pääomalainat Lainat rahoituslaitoksilta Pitkäaikainen yhteensä Lyhytaikainen Lainat rahoituslaitoksilta Ostovelat Muut velat Siirtovelat Lyhytaikainen yhteensä VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ VASTATTAVAA YHTEENSÄ VUOSIKERTOMUS

22 TILINPÄÄTÖKSEN PÄIVÄYS JA ALLEKIRJOITUS Anjalankoskella maaliskuun 19. päivänä 2007 Hannele Tolonen Pertti Vanhala Mikko Jokinen puheenjohtaja varapuheenjohtaja Antero Lääti Kalevi Pahkala Pekka Reponen Ville Salonen Matti Suokas Markku Uski Jukka Köppä toimitusjohtaja TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ Tilinpäätös on laadittu hyvän kirjanpitotavan mukaisesti. Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus. Anjalankoski huhtikuun 4. päivänä 2007 Kymen Tilintarkastus Oy Kauko Hotti, HTM TILINTARKASTUSKERTOMUS KYMENLAAKSON JÄTE OY:N OSAKKEENOMISTAJILLE Olemme tarkastaneet Kymenlaakson Jäte Oy:n kirjanpidon, tilinpäätöksen ja hallinnon tilikaudelta Hallitus ja toimitusjohtaja ovat laatineet toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen, joka sisältää taseen, tuloslaskelman ja liitetiedot. Suorittamamme tarkastuksen perusteella annamme lausunnon tilinpäätöksestä, toimintakertomuksesta ja yhtiön hallinnosta. Tilintarkastus on suoritettu hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Kirjanpitoa sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisperiaatteita, sisältöä ja esittämistapaa on tällöin tarkastettu riittävässä laajuudessa sen toteamiseksi, etteivät tilinpäätös ja toimintakertomus sisällä olennaisia virheitä tai puutteita. Hallinnon tarkastuksessa on selvitetty hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan toiminnan lainmukaisuutta osakeyhtiölain säännösten perusteella. Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus, on laadittu kirjanpitolain sekö tilinpäätöksen laatimista koskevien muiden säännösten ja määräysten mukaisesti. Tilinpäätös ja toimintakertomus antavat kirjanpitolaissa tarkoitetulla tavalla oikeat ja riittävät tiedot yhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomus on yhdenmukainen tilinpäätöksen kanssa. Tilinpäätös, joka osoittaa ,10, euron voittoa voidaan vahvistaa sekä vastuuvapaus myöntää hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle tarkastamaltamme tilikaudelta. Hallituksen esitys tuloksen käsittelystä on osakeyhtiölain mukainen. Anjalankoskella huhtikuun 4. päivänä 2007 Kymen Tilintarkastus Oy Kauko Hotti HTM 22 HALLINTO JA TALOUS

23 YHTEYSTIEDOT 2007 Ekokaari 50, ANJALANKOSKI Keskus: (05) Telefax: (05) Sähköposti: Jätekeskus avoinna ma-pe Toimisto avoinna ma-pe YHTEYSHENKILÖT: Toimitusjohtaja Jukka Köppä (05) LAITOSTEN KÄYTTÖ: Käyttöpäällikkö Paavo Savolainen (05) Laitos Sami Korhonen, Mika Leppänen, Janne Markkanen, Matti Pietarila, Pekka Tiuraniemi, Mika Utti. KAATOPAIKKATOIMINTA: Jätehuoltomestari Eero Aho (05) Jätehuoltotyöntekijä Juha Myllylä Hannu Ceder Tero Räikkönen NEUVONTAPALVELUT, LAADUNVALVONTA, YMPÄRISTÖASIAT: Palvelupäällikkö Hanna Alatalo (05) Ympäristöinsinööri Essi Tani (05) Projekti-insinööri Virpi Leppälä (05) Neuvoja Vesa-Matti Keisa (05) TIEDOTUS: LASKUTUS: TOIMISTO: Tiedottaja Maimi Spännäri (05) Taloussihteeri Maija Kaivola (05) Toimistosihteeri Maarit Toikkanen (05) VASTAANOTTO: Anna-Liisa Lång (05) Minna Matila VUOSIKERTOMUS