KIE RTOKIRJEKOKOE LM A

Transkriptio

1 POSTI* JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIE RTOKIRJEKOKOE LM A 1937 N:o 141 Sisällys: N:o 141. Suonien, Islannin, Norjan, Ruotsin ja Tanskan välisestä pikatiedoitusliikenteestä. N :o 141. Kiertokirje Suomen, Islannin, Norjan, Ruotsin ja Tanskan välisestä pikatiedoitusliikenteestä. Marraskuun 19 päivänä 1937 annetulla asetuksella on määrätty, että seuraava Suomen, Islannin, Norjan, Ruotsin ja Tanskan välisestä pikatiedoitusliikenteestä tehty sopimus liitteineen on voimassa, niinkuin siitä on sovittu. Lennätinliikenteeseen sovelletaan voimassa olevan kansainvälisen pikatiedoitussopimuksen ja sen lennätinohjesäännön määräyksiä huomioonottamalla ne poikkeukset, jotka ilmoitetaan alempana 2 3 artiklassa sekä 16 artiklassa mainituissa sopimuksen liitteissä. 2 artikla. Sopim us Suomen, Tanskan, Islannin, Norjan ja Ruotsin välisestä pikatiedoitusliikenteestä. Suomen, Tanskan, Islannin, Norjan ja Ruotsin lennätinhallinnot ovat niille annettujen valtuutusten nojalla tehneet seuraavan sopimuksen mainittujen maiden välisestä pikatiedoitusliikenteestä. I luku. Lennätinliikennettä koskevia määräyksiä. 1 artikla. Yleisten kansainvälisten määräysten soveltaminen. Sähkösanomien jälkeen- ja edelleenlähettäminen. 1. Suomessa, Tanskassa (Färsaaret mukaanluettuina), Islannissa, Norjassa tai Ruotsissa lähetettäväksi jätetty tai suomalaiselta, tanskalaiselta, islantilaiselta, norjalaiselta tai ruotsalaiselta laivalta jonkin sanotuissa maissa olevan rannikkoaseman kautta välitetty sähkösanoma voidaan maksutta kerran jälkeen- tai edelleenlähettää näissä maissa tai näiden maiden välillä, edellyttäen, että sähkösanoma tällöin säilyttää alkuperäisen lähettämisjärjestyksensä eikä kulje muiden kuin mainittujen maiden kautta. 2. Jos 1 kohdassa tarkoitetun jälkeentai edelleenlähetyksen ollessa kysymyksessä pyydetään, että sähkösanoma lähetettäisiin alkuperäistä suuremmalla etuoikeudella, peritään tästä ainoastaan mainittuihin eri lähetystapoihin sovellettavien maksujen välinen erotus

2 2 3. Tämän artiklan määräyksiä sovelletaan myös sähköpostiosoituksiin huolimatta siitä, että osoitusmäärä muunnetaan uuden osoitusmaan rahaksi. 3 artikla. Sähkösanomien, kauttakuljetus linjavian sattuessa. Katkoksen tai vaikeahkon linjavian sattuessa Suomen, Tanskan, Norjan tai Ruotsin lennätin johdoilla voidaan kunkin maan kotimaisia sähkösanomia kauttakulkumaksua suorittamatta välittää lennätin johdoilla, jotka kuuluvat jollekin muulle näistä maista. II luku. Suomen, Tanskan, Norjan ja Ruotsin välistä puhelinliikennettä koskevia määräyksiä. 4 artikla. Yleisten kansainvälisten määräysten soveltaminen. Suomen, Tanskan, Norjan ja Ruotsin väliseen puhelinliikenteeseen sovelletaan voimassa olevan kansainvälisen pikatiedoitussopimuksen ja sen puhelinohjesäännön määräyksiä sekä niitä kansainvälisen neuvoa-antavan puhelinkomitean suosittelemia ohjeita, jotka asianomaiset hallinnot ovat hyväksyneet, huomioonottamalla ne lisäykset ja poikkeukset, jotka ilmoitetaan alempana 5 10 artiklassa sekä 16 artiklassa mainituissa sopimuksen liitteissä. 5 artikla. Vyöhykejako. Maksujen määräämistä varten jaetaan maat vyöhykkeisiin seuraavasti: S u o m i. Vyöhyke A käsittää Ahvenanmaan maakunnan puhelinkeskukset verkkoineen; Vyöhyke B käsittää ne puhelinkeskukset verkkoineen, jotka ovat Suomen mantereella eteläpuolella 62 pohjoista leveyttä ja länsipuolella Greenwichin 26. meridiaania; Vyöhyke C käsittää ne puhelinkeskukset verkkoineen, jotka ovat eteläpuolella 62 pohjoista leveyttä ja itäpuolella Greenwichin 26. meridiaania; Vyöhyke D käsittää ne puhelinkeskukset verkkoineen, jotka ovat 62 ja 64 30' välillä pohjoista leveyttä; Vyöhyke E käsittää ne puhelinkeskukset verkkoineen, jotka ovat pohjoispuolella 64 30' pohjoista leveyttä. Tanska. Vyöhyke A käsittää Ison-Beltin ja Langelandin Beltin itäpuolella olevien saarien puhelinkeskukset verkkoineen; Vyöhyke B käsittää muut puhelinkeskukset verkkoineen. Norja. Vyöhyke A käsittää ne puhelinkeskukset verkkoineen, jotka ovat eteläpuolella 61 pohjoista leveyttä sekä itäpuolella Greenwichin 8. meridiaania, paitsi Kristiansandia S verkkoineen; Vyöhyke B käsittää ne puhelinkeskukset verkkoineen, jotka ovat 61 ja 64 30' välillä pohjoista leveyttä sekä itäpuolella Greenwichin 8. meridiaania; Vyöhyke C 1 käsittää ne puhelinkeskukset verkkoineen, jotka ovat eteläpuolella 61 pohjoista leveyttä ja länsipuolella Greenwichin 8. meridiaania sekä Kristiansand S:n verkkoineen; Vyöhyke G 2 käsittää ne puhelinkeskukset verkkoineen, jotka ovat pohjoispuolella 61 pohjoista leveyttä ja länsipuolella Greenwichin 8. meridiaania; Vyöhyke D 1 käsittää ne puhelinkeskukset verkkoineen, jotka ovat 64 30' ja 68 välillä pohjoista leveyttä;

3 Vyöhyke D 2 käsittää ne puhelinkeskukset verkkoineen, jotka ovat pohjoispuolella 68 pohjoista leveyttä. R u otsi. Vyöhyke A käsittää ne puhelinkeskukset verkkoineen, jotka ovat eteläpuolella 57 30' pohjoista leveyttä,, paitsi Gotlannin saaren asemia; Vyöhyke B 1 käsittää ne puhelinkeskukset verkkoineen, jotka ovat 57 30' ja -61 välillä pohjoista leveyttä ja länsipuolella Greenwichin 15. meridiaania; Vyöhyke B 2 käsittää ne puhelinkeskukset verkkoineen, jotka ovat 57 30' ja 61 välillä pohjoista leveyttä ja itäpuolella Greenwichin 15. meridiaania sekä Gotlannin saaren asemat ; Vyöhyke G käsittää ne puhelinkeskukset verkkoineen, jotka ovat 61 ja 64 30' välillä pohjoista leveyttä sekä Vilhelminan keskuksen verkkoineen; Vyöhyke D käsittää muut puhelinkeskukset verkkoineen. 6 artikla. Maksujen kokoonpano. Kunkin maan maksuosuudet määrätään asianomaisten hallintojen välisillä sopimuksilla ja ilmoitetaan 16 artiklassa mainituissa sopimuksen liitteissä. 7 artikla. Alennetun taksan aika. Alennettu taksa on voimassa Tanskan, Norjan ja Ruotsin välisessä liikenteessä klo 18 9; toisaalta Suomen, toisaalta Tanskan, Norjan ja Ruotsin välisessä liikenteessä klo 19 8 (lähtömaan aikaa). 8 artikla. Sallitut puheluluokat. Kaikki kansainvälisessä puhelinohjesäännössä mainitut tai kansainvälisen neuvoaantavan puhelinkomitean suosittelemat puheluluokat ovat sallittuja, mikäli asianomaiset hallinnot ovat ne hyväksyneet. 9 artikla. Tiluuspuhelut. Tilauspuhelusta, joka tilataan vähintään koko kalenterikuukaudeksi, kannetaan, jos puhelu välitetään klo 23 ja klo 7 välillä ja kestää vähintään 15 minuuttia, kolmasosa tavallisesta yksityispuhelusta täyden taksan aikana perittävästä maksusta. 10 artikla. Maksu puhelukutsun toimittamisesta sähkösanomien kantoalueen ulkopuolelle. Puhelukutsupuheluun (conversation avec avis d appel) kuuluvan kutsun toimittamisesta sähkösanomien kantoalueen ulkopuolelle kannetaan puheluilmoitusmaksun lisäksi 0.50 kultafrangin suuruinen lisämaksu kilometriltä asemalta laskettuna, jolloin välimatka lasketaan linnuntietä tai kuljettua tietä osoitemaassa käytännössä olevan tavan mukaan. III luku. Puhelinliikenne toisaalta Suomen, Tanskan, Norjan ja Ruotsin, toisaalta Islannin välillä. 11 artikla. Vyöhykejako. Puhelinliikenteessä toisaalta Suomen, Tanskan, Norjan ja Ruotsin, toisaalta Islannin välillä muodostaa kukin maa yhden maksuvyöhykkeen.

4 4 12 artikla. Maksut ja sallitut puheluluokat. Maksut ja. niiden jako liikenteeseen osaaottavien maiden kesken samoinkuin sallitut puheluluokat ilmoitetaan tähän sopimukseen kuuluvassa erikoisessa liitteessä. IV luku. Radioliikennettä koskevia määräyksiä. 13 artikla. Yleisten kansainvälisten määräysten soveltaminen. Radioliikenteeseen sovelletaan voimassa olevan kansainvälisen pikatiedoitussopimuksen ja sen ohjesääntöjen määräyksiä huomioonottamalla ne poikkeukset, jotka ilmoitetaan alempana 14 artiklassa sekä 16 artiklassa mainituissa sopimuksen liitteissä. 14 artikla. Radiosanomien suuntaaminen. Suomen, Tanskan, Norjan tai Ruotsin lipulla purjehtivien laivojen radioasemilla on oikeus 365 ja 515 k j/s :n ( metrin) välisillä A 2 -tai B-lajin aalloilla työskennellessään lähettää laivan kotimaassa olevalle lähimmälle rannikkoaserna.lle tähän maahan osoitetut radiosanomat, ehdolla: että laiva on vähintään 25 meripenikulman päässä jokaisesta muusta yleiselle sähkösanomien vaihdolle avatusta rannikkoasemasta.; i että laivan etäisyys kysymyksessä olevasta rannikkoasemasta ei ole suurempi kuin mistä tahansa toisesta, muussa maassa kuin Suomessa, Tanskassa, Norjassa tai Ruotsissa sijaitsevasta rannikkoasemasta, joka on avoinna yleiselle sähkösanomien vaihdolle; että lähetys keskeytetään heti, jos jokin lähempänä sijaitseva rannikkoasema, jonka liikennettä lähetys häiritsee, sitä vaatii. V luku. Yleisiä määräyksiä. 15 artikla. Konferenssit. Sopimushallintojen edustajien tulee, ellei toisin sovita, vuosittain kokoontua konferenssiin tarkastamaan tai täydentämään sopimusta ja sen liitteitä sekä käsittelemään muita pikatiedoituskysymyksiä, jotka ovat maille yhteisesti tärkeitä. 16 artikla. Erikoissopimukset. Tähän sopimukseen kuuluu liitteinä erikoissopimuksia, jotka kysymyksessä olevat eri hallinnot ovat tämän sopimuksen yhteydessä keskenään tehneet. Kunkin sellaisen sopimuksen voivat ne hallinnot, jotka sen ovat tehneet, muuttaa sopimuksessa mainitussa järjestyksessä. 17 artikla. Sopimuksen voimassaoloaika. Tämä sopimus tulee voimaan tammikuun 1 päivänä Samanaikaisesti kumotaan vuoden 1929 sopimus erinäisistä poikkeuksista Washingtonissa vuonna 1927 tehtyyn kansainväliseen radiosopimukseen liittyvän yleisen ohjesäännön 26 artiklan määräyksistä sekä vuoden 1931 sopimus Suomen, Tanskan, Islannin, Norjan ja Ruotsin välisten sähkösanomien jälkeen- tai edelleenlähettämisestä maksutta.

5 o Lisäksi lakkaavat samasta hetkestä eri sopimushallintojen välisissä aikaisemmissa sopimuksissa olevat määräykset olemasta voimassa, mikäli ne ovat ristiriidassa tämän sopimuksen kanssa. Sopimus on voimassa toistaiseksi ja voi kukin sopimushallinto sen irtisanoa, missä tapauksessa se lakkaa olemasta voimassa vuoden kuluttua irtisanomisesta lukien. Sopimusta on tehty viisi kappaletta: yksi suomen- ja ruotsinkielellä, yksi tanskankielellä, yksi islanninkielellä, yksi norjankielellä ja yksi ruotsinkielellä; kukin hallinto on ottanut omalla kielellään laaditun kappaleen ja toimittanut siitä jäljennöksen muille hallinnoille. Kööpenhaminassa 19 päivänä joulukuuta Posti- ja lennätinhallitus C. Mondrup. Reykjavikissa 13 päivänä tammikuuta Islannin posti- ja lennätinhallitus G. J. Hliddal. G. Frb. Adalsteinsson. Oslossa 11 päivänä helmikuuta Kunink. Norjan lennätinhallitus Hermod Petersen. Hadland. Helsingissä 19 päivänä joulukuuta Suomen posti- ja lennätinhallitus G. E. F. Albrecht. (sinetti) Tukholmassa 15 päivänä joulukuuta Kunink. Ruotsin lennätinhallitus A. Hamilton. Artur Karlsson.

6 6 Liite nr 1 Suomen, Tanskan, Islannin, Norjan ja Ruotsin väliseen pikatiedoitussopimukseen joulukuulta Sopim us Suomen ja Tanskan välisistä puhelinyhteyksistä. Suomen posti- ja lennätinhallitus, Tanskan posti- ja lennätinhallitus sekä Kunink. Ruotsin lennätinhallitus ovat tehneet seuraavan erikoissopimuksen Suomen ja Tanskan välisistä puhelinyhteyksistä. 1 artikla. Puheluista, jotka vaihdetaan yksinomaan Suomen ja Tanskan välillä, kannetaan seuravaat osuudet maksuyksiköltä. A. Ahvenanmaan ja Ruotsin välisen vedenalaisen kaapelin kautta. Suomen : kuitafnm gia vyöhyke A vyöhyke B vyöhyke C vyöhyke D vyöhyke E Tanskan : vyöhyke A vyöhyke B Ruotsin : lähtö- tai osoitetoimipaikasta riippumatta...' 3.50 B. Tornion Haaparannan kautta. Suomen : vyöhyke E Tanskan : vyöhyke A vyöhyke B Ruotsin : lähtö- tai osoitetoimipaikasta riippumatta artikla. Puhelu saa, jos muu puhelu on odottamassa, kestää enintään 12 minuuttia, lukuunottamatta kuitenkaan valtiopuheluja, joiden pituus on rajoittamaton, ja sellaisia tilauspuheluja, jotka on merkitty pitemmäksi ajaksi kuin 12 minuutiksi. 3 artikla. Tätä sopimusta voidaan muuttaa aina, milloin kaikki sopimuspuolet siihen suostuvat. Tämä sopimus, jota on tehty kolme kappaletta, nimittäin yksi suomen- ja ruotsinkielellä, yksi tanskankielellä ja yksi ruotsinkielellä, tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1937, mistä päivästä lukien Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 1928, Tukholmassa 14 päivänä tammikuuta 1929 ja Kööpenhaminassa 16 päivänä tammikuuta 1929 allekirjoitettu sopimus Suomen ja Tanskan välisestä puhelinliikenteestä lakkaa olemasta voimassa. Jos jokin asianosainen sanoo sopimuksen irti, lakkaa se olemasta voimassa kolme kuukautta sen päivän jälkeen, jona irtisanominen on tapahtunut. Helsingissä 19 päivänä joulukuuta Suomen posti- ja lennätinhallitus G. E. F. Albrecht. (sinetti) Kööpenhaminassa 19 päivänä joulukuuta Tanskan posti- ja lennätinhallitus C. Mondrup. Tukholmassa 23 päivänä joulukuuta Kunink. Ruotsin lennätinhallitus G. A. Hamilton. Artur Karlsson.

7 7 Liite n :o 4 Suomen, Tanskan, Islannin, Norjan ja Ruotsin väliseen pikatiedoitussopimukseen joulukuulta Sopim us Suomen ja Norjan välisistä puhelinyhteyksistä. Suomen posti- ja lennätinhallitus, Kunink. Norjan lennätinhallitus sekä Kunink. Ruotsin lennätinhallitus ovat tehneet seuraavan erikoissopimuksen Suomen ja Norjan välisistä puhelinyhteyksistä. 1 artikla. Puheluista, jotka vaihdetaan yksinomaan Suomen ja Norjan välillä ja joita alempana olevan 2 artiklan mukaan ei ole katsottava rajapuheluiksi, kannetaan seuraavat osuudet maksuyksiköltä. I. Ahvenanmaan ja Ruotsin välisen vedenalaisen kaapelin kautta. S u o 111 e n O SUUS! vyöhyke A vyöhyke B vyöhyke C vyöhyke D vyöhyke E Norjan : a) Norrtäljen Charlottenbergin tai Norrtäljen Kornsj0n kautta. vyöhyke A vyöhyke B vyöhyke C l vyöhyke C vyöhyke D l vyöhyke D b) Norrtäljen Storlienin kautta. vyöhyke A vyöhyke B vyöhyke C l vyöhyke C vyöhyke D l vyöhyke D c) Norrtäljen Riksgränsenin kautta. vyöhyke A vyöhyke B vyöhyke C l vyöhyke C vyöhyke D l vyöhyke D R u otsin : lähtö- tai osoitetoimipaikasta riippumatta a) Norrtäljen Charlottenbergin tai Norrtäljen Kornsj0n kautta... > b) Norrtäljen Storlienin kautta 3.50 c) Norrtäljen Riksgränsenin kautta II. Maajohtoja myöten, joko Ruotsin välityksellä tai suoraan. Suomen : vyöhyke A vyöhyke B vyöhyke C vyöhyke D vyöhyke E lorjan : a) Haaparannan Riksgränsenin kautta. vyöhyke A vyöhyke B vyöhyke C l vyöhyke C vyöhyke D l vyöhyke D

8 8 b) Haaparannan- Storlienin kautta. vyöhyke A vyöhyke B vyöhyke C l vyöhyke C vyöhyke D l vyöhyke D den välillä, kannetaan alempana mainitut alennetut maksuosuudet. V älitystiet ja raja-alueet Maksu 3 m inuutista Suomen N orjan Y hteensä c) Haaparannan -Charlottenbergin tai Haaparannan -Kornsjftn kautta. vyöhyke A vyöhyke B vyöhyke C l vyöhyke C vyöhyke D l vyöhyke D I. S alm ijärven K irlcen esin kautta. 1. Suomen toimipaikkojen: Heteoja, Höyhenjärvi, Kervanto, Kolttaköngäs, Kuvernöörinkoski, Maattivuono, Nautsi, Petsamo, Pitkäjärvi, Pummanki, Salmijärvi ja Yaitolahti toiselta puolen sekä. seuraavien Norjan toimipaikkojen välillä toiselta puolen: d) Salmijärven Kirkenesin tai Utsjoen Sirman kautta. vyöhyke A vyöhyke B vyöhyke C l vyöhyke C vyöhyke 1 ) vyöhyke D Ruotsin : lähtö- tai osoitetoimipaikasta riippumatta a) Haaparannan Riksgränsenin kautta b) Haaparannan Storlienin kautta c) Haaparannan Charlottenbergin tai Haaparannan Kornsj0n kautta artikla. Puheluista, jotka välitetään alempana mainittujen Suomen ja Norjan raja-hluei- a) Björnevatn, Dalen Gren sejakobselv, Elvenes S0r Varanger, Grense j akobselv, Hestfoss, Holmfoss, H0ybukt, Jarf jordbotn, Jordanfoss, Karpbukt, K ir lcenes, Kobbfoss, Lanabukt, Langvasseid, Melke foss, Mikkelsnes, Neiden, Nyrud, Sandnes S0r-Varanger, Skogfoss, Steinskjernes, Strand S0r-Varanger, Svanvik, Tärnet Jarfjord, Vaggetem... b) Bug0yfjord, Bugoynes, Bäteng, Ekker0y, Grasbakken, Karlebotn, Kiby, Krampenes, Eevjok, Mortensnes, Nesseby, Nyborg Nesseby, Polmak, Salttjern, Seida, Sirma, Skallelv, Vadsfi, Valjokholmen, Vesterelv, Vestre Jakobs elv... c) Bätsfjord, Iiamningberg, Kiberg, KomagvaBr, Kongs fjord, Kvitnes Finnmark, Kälfjord, Makkaur, Smelror, Svartnes, Syltefjord, F a rd o Suomen toimipaikkojen: Ivalo, Könkäänjärvi, Mustola ja o! O.uo

9 9 Välitystiet ja raja-alueet Maksu 3 minuutista Suomen Norjan Yhteensä Virtaniemi toiselta puolen sekä seuraavien Norjan toimipaikkojen välillä toiselta puolen : a) ylempänä 1. a) kohdassa luetellut toimipaikat io b) ylempänä 1. b) kohdassa luetellut toimipaikat c) ylempänä 1. c) kohdassa luetellut toimipaikat Inarin ja Kirkenesin toimipaikkojen välillä (1 O.oo 2) Samat maksut ovat voimassa koko vuorokauden. 3) Puheluilmoitusmaksu on 20 kultasentimiä. Sitä ei oteta tileihin. 4 artikla. Puhelu saa, jos muu puhelu on odottamassa, kestää enintään 12 minuuttia, lukuunottamatta valtiopuheluja, joiden pituus on rajoittamaton, ja sellaisia tilauspuheluja, jotka on merkitty pitemmäksi ajaksi kuin 12 minuutiksi. 5 artikla. Tätä sopimusta voidaan muuttaa aina, milloin kaikki sopimuspuolet siihen suostuvat. II. U tsjoen Sirm an kautta. 1. Suomen toimipaikkojen: Guttorm, Nuorgami, Utsjoki ja Välimaa toiselta sekä seuraavien Norjan toimipaikkojen välillä toiselta puolen: a) Bäteng, Lev jok, Polmak ja Sirma b) Masjok, -Sei da ja Valjokholmen e) Austertana, Bugoyfjord, Bugoynes, Ekkeroy, Grasbakken, Karasjok, Karlebotn, Kiby, Krampenes, Mortensnes, Nattvasstua, Nesseby, Norskhölmen, Nyborg-Nesseby, Rustefjelma, Salttjern, Skallelv, Skoganvarre, Smalf jorden, Tana, Vadsö, Vesterelv, Vestertana, Vestre Jakobselv O.so 1.00 d) Muut Norjan D 2 vyöhykkeen toimipaikat Tämä sopimus, jota on tehty 3 kappaletta, nimittäin yksi suomen- ja ruotsinkielellä, yksi norjankielellä sekä yksi ruotsinkielellä, tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1937, mistä päivästä lukien Suomen ja Norjan välisestä puhelinliikenteestä tehty, Oslossa 29 päivänä joulukuuta 1928, Helsingissä 14 päivänä tammikuuta 1929 ja Tukholmassa 22 päivänä tammikuuta 1929 allekirjoitettu sopimus lakkaa olemasta voimassa. Jos joku asianosainen irtisanoo sopimuksen, lakkaa se olemasta voimassa kolme kuukautta sen päivän jälkeen, jona irtisanominen on tapahtunut. Helsingissä 23 päivänä joulukuuta Suomen posti- ja lennätinhallitus G. E. F. Albrecht. (sinetti) 3 artikla. 2 artiklassa mainituista rajapuheluista ovat lisäksi voimassa seuraavat erikoismääräykset. 1) Maksu peritään 3 minuutin jaksoilta ja lasketaan alkanut puhelu jakso tällöin kokonaiseksi. Oslossa 18 päivänä tammikuuta Kunink. Norjan lennätinhallitus Hermod Petersen. Hadland. Tukholmassa 30 päivänä joulukuuta Kunink. Ruotsin lennätinhallitus A. Hamilton. Artur Karlsson.

10 10 Liite n :o 5 Suomen, Tanskan, Islannin, Norjan ja Ruotsin väliseen pikatiedoitussopimukseen joulukuulta Sopim us Suomen ja Ruotsin välisistä puhelinyhteyksistä. Suomen posti- ja lennätinhallitus sekä Kunink. Ruotsin lennätinhallitus ovat tehneet seuraavan erikoissopimuksen. Suomen ja Ruotsin välisistä puhelinyhteyksistä. 1 Artikla- Puheluista, jotka vaihdetaan yksinomaan molempien maiden välillä ja joita alempana olevan 2 artiklan mukaan ei ole katsottava rajapuheluiksi, kannetaan seuraavat osuudet maksuyksiköltä. A. Ahvenanmaan ja Ruotsin välisen vedenalaisen kaapelin kautta. S u o m e n OSUUS: vyöhyke A vyöhyke B vyöhyke C vyöhyke D vyöhyke E Ruotsin : vyöhyke A vyöhyke B vyöhyke B 2 1. Norrtäljen, Tukholman ja Östhammarin taksa-alueet a) liikenteessä Suomen A- vyöhykkeen kanssa h) liikenteessä muiden Suomen vyöhykkeiden kanssa Muut toimipaikat vyöhyke C vyöhyke D B. Maajohtoja myöten. Suomen : vyöhyke B vyöhyke C vyöhyke D vyöhyke E Ruotsin : vyöhyke A vyöhyke B vyöhyke B vyöhyke C vyöhyke D artikla. Puheluista, jotka välitetään alempana mainittujen kummankin maan raja-alueiden välillä, eli rajapuheluista kannetaan alempana mainitut alennetut maksuosuudet. Välitystiet ja raja-alueet I. T ornion H aaparannan kautta : Maksu 3 minuutista Suomen PC B g* oa Yhteensä 1. Tornion ja Haaparannan toimipaikkojen välillä ,30 2. Ruotsin taksa-alueen Haaparannan toiselta puolen sekä aeuraavien Suomen toimipaikkojen välillä toiselta puolen: a) Alakaakamo, Järppi, Kaakamo, Karihaara, Karunki, Kemi, Kylä joki, Lautiosaari, Rytikari, Röyttä, Tornio (lukuunottamatta 1. kohdassa mainittua liikennettä) ja Vojakkala b) Aavasaksa, Alapaakkola, Arpela, li, Kantomaanpää, Kauliranta, Kontta j ärvi, Kuivakangaa, Kuivaniemi, Könölä, Lampsi järvi, Lehtojärvi, Lohijärvi, Matinlompolo, Meltosjärvi, Nivankylä, Orajärvi, Oulu, Pello, Raanujärvi, Raanujärven Ylipää, Rataajärvi,

11 11 Maksu 3 minuutista Maksu 3 minuutista Välitystiet ja raja-alueet i Suomen! Ruotsin Yhteensä Välitystiet ja raja-alueet K C E? _ Sf O P g S. 2 P Ruotsin Yhteensä Rovaniemi, isaukkoriipi, liikennettä), Ratas järvi, Sauk- Simo, Simoniemi, isinettä, koriipi ja Turtola Sonka, Taivalkoski, Tenkeliö, Tervola, Turtola, Tur- b) Aavasaksa, Alakylä, Astolan Sirkka, Ylikylä, Yli- ka, Kallo, Kantoinaantornio ja Ylitornion Por- pää, Kaukonen, Kaulirantimojärvi ta, Kierinki, Kihlanki, 3. Ruotsin taksa-alueitten: Bo- Kittilä, Kolari, Kuivakanden, Kalix, Luleä, Morjärv, gas, Kurtakko, Lampsi- Räneä, överkalix ja Över- järvi, Lappea, Lehtojärvi, torneä sekä edellä 2. a) köli- Lohijärvi, Lohiniva, Lomdassa mainittujen Suomen toi- polojärvi, Maunujärvi,Melmipaikkojen välillä tosjärvi, Molkojärvi, Nivankylä, Pasma järvi, Pato- 4. Ruotsin taksa-alueitten: Bokoski, Pöh jäsen vaara, Raaden, Kalix, Luleä, Morjärv nujärvi, Raanujärven Ylija Räneä sekä edellä i2. b) pää, Riipi, Rovaniemi, Ruokohdassa mainittujen Suomen kojärvi, Sammalvaara, Sastoimipaikkojen välillä sali, Sieppijärvi, Sinettä, Sodankylä, Sonka, ;Syvä- 5. Ruotsin taksa-alueitten: Över- järvi, Tapojärvi, Tenkeliö, kalix ja övertorneä sekä seu- Tolonen, Turtolan Sirkka, raavien Suomen toimipaikka- Uimaniemi, Unarin Luujen välillä: sua, Vaala järvi, Ylikylä, Alapaakkola, Arpela, li, Kui- Ylitornio, Ylitornion Porvaniemi, Könölä, Oulu, timojärvi ja Ylläsjärvi Simo, Simoniemi, Taival- 3. Ruotsin taksa-alueitten: Korkoski ja Tervola pilombolo, Pajala (lukuunottamatta I I I 1. kohdassa lueteltuja toimipaikkoja), överka- II. Suomen Pellon E uotsin lix ja övertorneä (lukuunottamatta II 2. kohdassa luetel- P ellon k a u tta : 1. Suomen Pellon ja Ruotsin Pel- tuja toimipaikkoja) sekä lon toimipaikkojen välillä Ruotsin toimipaikkojen: Aapua, Jarhois, Juoksengi, Kui- a) edellä 2. a) kohdassa maitasjärvi, Lampisenpää, Mettä- nittujen Suomen toimipaikjärvi, Nestenkangas, Olkaman- kojen välillä ki, Pello, Rautajärvi, Svan- b) edellä 2. b) kohdassa maistein, Syväjärvi, Valkeakoski, nittujen Suomen toimipaik- Vanhani emi, Vyöni toiselta kojen välillä puolen sekä seuraavien Suomen toimipaikkojen välillä III. M uonion M u odoslom p olon toiselta puolen: k a u tta : a) Konttajärvi, Matinlompo- 1. Ruotsin toimipaikkojen: Granlo, Orajärvi, Pello (lukuunot- vik, Karnevara, Kitkiöjoki, tamatta 1. kohdassa mainittua Kitkiöjärvi, Merasjoki, Muo-

12 12 Välitystiet ja raja-alueet Maksu 3 minuutista Suomen Ruotsin Yhteensä Välitystiet ja raja-alueet f? es p e 3 co CR Maksu 3 minuutista?r t * pgc t? S,» s p s ST j p 3 co P g. 3 ' S doslompolo, Muonaonalusta, Muoniovara, Naalisvara, Parkajoki, Ruosteranta ja Trollnäs sekä seuraavien Suomen toimipaikkojen välillä: a) Kätkäsuanto, Muonio ja Ylim uonio b) Enontekiö, Karesuanto, Muotkajärvi, Nunnanen, Palojoensuu, Peltovuoma ja Yuontisjärvi O e) Alakylä, Kallo, Kaukonen, Kihlanki, Kittilä, Kolari, Kurtakko, Lappea, Lohiniva, Lompolojärvi, Pasmajärvi, Pohjasenvaara, Ruokojärvi, Sammalvaara, Sieppijärvi, Tapojärvi ja Ylläsjärvi Ruotsin -taksa-alueitten: Korpilombolo ja Pajala (lukuunottamatta III 1. kohdassa lueteltuja toimipaikkoja) sekä a) edellä 1. a) kohdassa mainittujen Suomen toimipaikkojen välillä b) edellä 1. b) kohdassa mainittujen Suomen toimipaikkojen välillä I V. K aresuannon K aresu an d on kautta : 1. Karesuannon ja Karesuandon toimipaikkojen välillä Ruotsin taksa-alueen Karesuandon ja seuraavien Suomen toimipaikkojen välillä: a) Karesuanto (lukuunottamatta 1. kohdassa mainit tua liikennettä), Muotkajärvi ja Palojoensuu b) Enontekiö, Kätkäsuanto, Muonio, Nunnanen, Peltovuoma, Vuontisjärvi ja Yli muonio ; 0.7o c) Alakylä, Kallo, Kaukonen, Kihlanki, Kittilä, Kolari, Kurtakko, Lappea, Lohiniva, Lompolojärvi, Pasmajärvi, Pohjasenvaara, Ruokojärvi, Sammalvaara, Sieppijärvi, Tapojärvi ja Ylläsjärvi Ruotsin taksa-alueitten: Kiruna ja Yittangi sekä a) edellä 2. a) kohdassa mainittujen Suomen toimipaikkojen välillä b) edellä 2. b) kohdassa mainittujen Suomen toimipaikkojen välillä V. I ito n N aim ahan k a u tta : 1. Iiton ja Naimakan toimipaikkojen välillä Suomen puoleisen Iiton toimipaikan (lukuunottamatta 1. kohdassa mainittua liikennet- j tii) sekä Ruotsin taksa-alueen ] Karesuandon välillä...j C ! artikla. 2 artiklassa- mainituista rajapuheluista ovat lisäksi voimassa seuraavat erikoismääräykset. 1. Maksu peritään 3 minuutin jaksoilta ja lasketaan alkanut puhelujaksi) tällöin kokonaiseksi. 2. Samat maksut ovat voimassa koko vuorokauden. 3. Puheluilmoitusmaksu on 20 kultasentimiä. Sitä ei oteta tileihin. 4. Puhelukutsun perilletoimittamisesta osoitetoimipaikan sähkösanomien kantoalueella kannetaan 30 kultasentimin ^suuruinen lisämaksu. Puhelukutsun toimitta-

13 13 misesta osoitetoimipaikan kantoalueen ulkopuolelle lasketaan lisämaksu pääsopimuksen 10 artiklassa mainitulla tavalla. Liite n:o 7 Suomen, Tanskan, Islannin, Norjan ja Ruotsin väliseen pikatiedoitussopimukseen joulukuulta 1936 helmikuulta artikla. Puhelu saa, jos muu puhelu on odottamassa, kestää enintään 12 minuuttia, lukuunottamatta kuitenkaan valtiopuheluja, joiden pituus on rajoittamaton, ja sellaisia tilauspuheluja, jotka on merkitty pitemmäksi ajaksi kuin 12 minuutiksi. Sopim us puhelinliikenteestä toisaalta Islannin, toisaalta Tanskan sekä Tanskan kautta Suomen, Norjan ja Ruotsin välillä. 5 artikla. Tätä' sopimusta voidaan muuttaa aina, milloin molemmat puolet asiasta niin sopivat. Tämä sopimus, jota on tehty kaksi kappaletta, nimittäin yksi suomen- ja ruotsinkielellä ja yksi ruotsinkielellä, tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1937, mistä päivästä lukien Suomen ja Ruotsin välisestä. puhelinliikenteestä 6/10 päivänä heinäkuuta 1928 tehty sopimus lakkaa olemasta voimassa. Jos sopimus irtisanotaan jommaltakummalta puolelta, lakkaa se olemasta voimassa kolme kuukautta sen päivän jälkeen, jona irtisanominen on tapahtunut. Helsingissä 19 päivänä joulukuilta Suonien posti- ja lennätinhallitus G. E. F. Albrecht. (sinetti) Tukholmassa 23 päivänä joulukuuta Ivunink. Ruotsin lennätinhallitus A. Hamilton. Artur Karlsson. Joulukuun 15 päivänä 1936 helmikuun 11 päivänä 1937 allekirjoitetun Suomen, Tanskan, Islannin, Norjan ja Ruotsin välisen pikatiedoitussopimuksen III luvun 11 ja 12 artiklan perusteella ovat mainittujen maiden lennätinhallinnot tehneet seuraavan erityissopimuksen kysymyksessä olevien maiden välisestä puhelinliikenteestä. 1 artikla. Maksuyksikkö on Kööpenhaminan Reykjavikin välistä radioyhteyttä käytettäessä 18.00, joka jaetaan seuraavasti : Islannin Tanskan välisessä liikenteessä: Islannin Tanskan Islannin Suomen välisessä liikenteessä: Islannin ,5 Tanskan ,5 Ruotsin Suomen Islannin Norjan välisessä liikenteessä: Islannin Tanskan Ruotsin Norjan

14 14 Islannin Ruotsin välisessä liikenteessä: Islannin Tanskan Ruotsin T Tilausmaksu on Kööpenhaminan Reykjavikin välistä radioyhteyttä käytettäessä 3, joka jaetaan seuraavasti: Islannin Tanskan välisessä liikenteessä: Islannin Tanskan Islannin Suomen välisessä liikenteessä: Islannin Tanskan Ruotsin Suomen Islannin Norjan välisessä liikenteessä: Islannin Tanskan Ruotsin Norjan Islannin Ruotsin välisessä liikenteessä: Islannin Tanskan Ruotsin artikla. Hinnoituksessa noudatetaan samoja sääntöjä kuin valtameren takaisissa radiopuhelinyhteyksissä. Puheluilmoituksista ja maksuttomalla kantoalueella toimitettavista puhelukutsuista ei peritä lisämaksua, jos puhelu saadaan aikaan. Jos tilaus ei johda puheluun, peritään tilausmaksu C. C. I. F :n suosittelemien sääntöjen mukaan. 3 artikla. Ainoastaan tavalliset valtiopuhelut ja tavalliset yksityispuhelut ovat sallittuja. 4 artikla. Puhelun pituus voidaan rajoittaa 12 minuutiksi, jos muita puhelutilauksia on odottamassa. Valtiopuhelut tekevät kuitenkin poikkeuksen. 5 artikla. Tätä sopimusta voidaan jonkin sopimushallinnon ehdotuksesta muuttaa, jos kaikki hallinnnot siihen suostuvat. Tämä sopimus, jota on tehty viisi kappaletta, nimittäin yksi islanninkielellä, yksi tanskankielellä, yksi suomen- ja ruotsinkielellä, yksi norjankielellä ja yksi ruotsinkielellä, tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta Jos jokin asianosainen sanoo sopimuksen irti, lakkaa se olemasta voimassa kolme kuukautta sen päivän jälkeen, jona irtisanomisesta on ilmoitettu muille asianosaisille. Helsingissä 25 päivänä kesäkuuta Suomen posti- ja lennätinhallitus G. E. F. Albrecht. Urho Talvitie. Kööpenhaminassa 7 päivänä heinäkuuta Tanskan posti- ja lennätinhallitus G. Mondrup. Gredsted. Reykjavikissa 31 päivänä heinäkuuta Islannin posti- ja lennätinhallitus G. J. Illiddal. Prb. Adalsteinsson.

15 15 Oslossa 20 päivänä heinäkuuta Tukholmassa 5 päivänä heinäkuuta 193 Kunink. Norjan lennätinhallitus Kunink. Ruotsin lennätinhallitus F. G. Hadland. A. Hamilton. * Wahl. Patrick Hamilton. Helsingissä, 29 päivänä marraskuuta G. E. F. Albrecht. Urho Talvitie.