KIERTOKIRJE KOKOELMA

Transkriptio

1 POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJE KOKOELMA 1958 N:o 42 N :o 42. Kiertokirje Pohjoismaiden välisestä pikatiedotussopimuksesta. Suomen, Islannin, Norjan, Ruotsin ja den välisestä pikatiedotusliikenteestä seuraa- Tanskan lennätinhallinnot ovat 1 päivänä van sopimuksen, joka liitteineen on voimassa marraskuuta 1957 telineet sanottujen mai- 1 päivästä tammikuuta Sopimus Suomen, Islannin, Norjan, Ruotsin ja Tanskan välisestä pikatiedotusliikenteestä. Suomen, Islannin, Norjan, Ruotsin ja Tanskan lennätinhallinnot ovat niille annettujen valtuutusten nojalla tehneet seuraavan sopimuksen mainittujen maiden välisestä pikatiedotusliikenteestä. I luku Lennätinliikennettä koskevia määräyksiä 1 artikla Yleisten kansainvälisten määräysten soveltaminen Lennätinliikenteessä noudatetaan voimassa olevan kansainvälisen pikatiedotussyleissopimuksen ja sen lennätinohjesäännön määräyksiä huomioon ottaen ne poikkeukset, jotka ilmoitetaan jäljempänä 2 5 artiklassa sekä 24 artiklassa mainituissa sopimuksen liitteissä. 2 artikla Maksut Skandinavian maiden välisisstä sähkösanomista 1. Norjan, Ruotsin ja Tanskan välillä vaihdettuihin sähkösanomiin, niihin mukaan luettuina yksinomaan norjalaisten, ruotsalaisten tai tanskalaisten asemien välittämät radiosanomat, sovelletaan siinä maassa tai sillä laivalla, jossa vähkösanoma on annettu lähetettäväksi, voimassa olevaa kotimaista sähkösanomataksaa, jolloin kirjesähkösanomien ollessa kyseessä maksu lasketaan vähintään 40 sanalta. Yllä oleva määräys ei kuitenkaan koske Färsaarten eikä Grönlannin kanssa tapahtuvaa liikennettä /5 2. Maksettaessa vastausta etukäteen 1 kohdassa tarkoitettuihin sähkösanomiin on RPmerkinnässä vastausmaksumäärän asemesta ilmoitettava täysimaksuisten sanojen lukumäärä, josta vastausmaksu on suoritettu. 3. Hallintojen välisiä tilejä ei tehdä 1 kohdassa tarkoitetuista sähkösanomista. 4. Skandinavian maiden välisen radiosanoman maksun laskutus asianomaisen varustamon kanssa, milloin rannikkoaseman kansallisuus on muu kuin laivan, tapahtuu laivan varustamon ja sen hallinnon välillä, jonka alainen laiva-asema on, ja rannikkoaseman hallinnon on annettava laiva-aseman hallinnolle tätä varten tarpeelliset tiedot. 3 artikla Sähkösanomien jälkeen ja edelleen lähettäminen 1. Suomessa, Islannissa, Norjassa, Ruotsissa tai Tanskassa (Färsaaret mukaan luettuina) lähetettäväksi annettu tai suomalaiselta, islantilaiselta, norjalaiselta, ruotsalaiselta tai tanskalaiselta laivalta jonkin sanotuissa maissa olevan rannikkoaseman kautta välitetty sähkösanoma voidaan maksutta kerran lähettää jälkeen tai edelleen näissä maissa tai näiden maiden välillä edellyttäen, että sähkösanoma tällöin säilyttää alkuperäisen lähettämisjärjestyksensä eikä kulje muiden kuin mainittujen maiden kautta. 2. Jos 1 kohdassa tarkoitetun jälkeen- tai edelleenlähetyksen ollessa kysymyksessä pyydetään, että sähkösanoma lähetettäisiin alku-

2 2 peräistä suurempaa etuoikeutta soveltaen, peritään tästä ainoastaan eri lähetystapoihin sovellettavien maksujen välinen erotus. 3. Milloin 1 kohdassa tarkoitettuja sähkösanomia lähetetään jälkeen tai edelleen Norjan, Ruotsin tai Tanskan välillä enemmän kuin kerran tai alkuperäistä suurempaa etuoikeutta soveltaen, lasketaan maksu tällaisesta toimituksesta jälkeen tai edelleen lähettävän maan kotimaisen maksun mukaan. Jos määrä peritään vastaanottajalta, merkitään vastaava täysimaksuisten sanojen lukumäärä sähkösanoman otsikkoon muotoon PCV X ord ( PC V X sana ) ja määrä peritään osoitemaan taksan mukaan. 4. Tämän artiklan määräyksiä sovelletaan myös sähköpostiosoituksiin huolimatta siitä, että osoitiismäärä muunnetaan uuden osoitemaan rahaksi. 4 artikla Kotimaisten sähkösanomien kauttakuljetus vian sattuessa yhteyksillä Keskeytyksen tai vaikeahkon vian sattuessa Suomen, Norjan, Ruotsin tai Tanskan lennätinyhteyksillä voidaan kunkin maan kotimaisia sähkösanomia kauttakulkumaksua suorittamatta tilapäisesti välittää lennätinyhteyksillä, jotka kuuluvat jollekin muulle tai joillekin muille näistä maista. 5 artikla Skandinavian maiden välisten sähkösanomien kauttakuljetus keskeytyksen tai liikakuormituksen sattuessa yhteyksillä Keskeytyksen tai liikakuormituksen sattuessa kolmeen Skandinavian maahan (Norja, Ruotsi, Tanska) kuuluvan kahden maan välisillä normaaliyhteyksillä, voidaan näiden kahden maan välisiä sähkösanomia tilapäisesti välittää kolmannen kautta kauttakulkumaksua suorittamatta. Jos tällainen kauttakuljetus jatkuu pitkähkön ajan, on kauttakulkumaalla kuitenkin oikeus vaatia kauttakulkumaksua. II luku Telexliikennettä koskevia määräyksiä 6 artikla Kansainvälisten määräysten soveltaminen Telexliikenteessä noudatetaan voimassa olevan kansainvälisen pikatiedotusyleissopimuksen sekä kansainvälisen neuvoa-antavan lennätin- ja puhelinkomitean hyväksymän kansainvälisen telexohjesäännön määräyksiä ottaen huomioon ne poikkeukset, jotka ilmoitetaan jäljempänä 7 10 artiklassa sekä 24 artiklassa mainituissa sopimuksen liitteissä. 7 artikla Alennetun taksan aika Alennettua taksaa sovelletaan tämän sopimuksen 12 artiklassa puhelinliikennettä varten vahvistettuina aikoina. 8 artikla Tilaustelexkirjoittamiset Suomen, Norjan, Ruotsin ja Tanskan välisessä liikenteessä pelätään tilaustelexkirjoittamisista seuraavat maksut: a. alle tunnin kestävästä sama maksu kuin kirjoittamisesta täy- tavallisesta telexkirden taksan joittamisesta b. alle tunnin kestävästä puolet täyden takkirjoittamisesta alen- san sovelletnetun taksan tavasta maksusta tai alle 15 minuutin kestävästä kirjoittamisesta, jos on kyseessä aika klo 23 7 c. vähintään 15 minuut- kolmasosa täyden tia kestävästä kirjoit- taksan soveltamisesta klo 23 7, lettavasta maksusta jos tilaus on tehty vähintään kalenterikuukaudeksi d. vähintään tunnin kes- 75 % a-kohdan tai tävästä kirjoittami- vastaavasti b- ja c- sesta kohdan mukaisista maksuista 9 artikla Maksu samanaikaisesti useille vastaanottajille toimitetusta telexkirjoittamisesta Telexkirjoittamisesta samanaikaisesti useille vastaanottajille peritään a) perusmaksu maksuyksiköltä, laskettuna telexkirjoittamisesta kunkin maan kauimpana sijaitsevaan osoitetoimipaikkaan; b) 0.60 kultafrangin suuruinen maksu maksuyksiköltä kunkin osoitetoimipaikan osalta, lukuun ottamatta kunkin maan kauimpana sijaitsevaa toimipaikkaa, sekä c) 0.40 kultafrangin suuruinen lisämaksu kunkin vastaanottavan tilaajan osalta, riippumatta telexkirjoittamiseen käytetyn ajan pituudesta.

3 3 10 artikla Skandinavian maiden välisten telexkirjoittamisten välittäminen keskeytyksen tai liikakuormituksen sattuessa yhteyksillä Keskeytyksen tai liikakuormituksen sattuessa kolmeen Skandinavian maahan (Norja, Ruotsi, Tanska) kuuluvan kahden maan välisillä normaaliyhteyksillä, voidaan näiden kahden maan välisiä telexkirjoittamisia tilapäisesti välittää kolmannen kautta kauttakulkumaksua suorittamatta. Jos sellainen kiertoteitse suuntaaminen jatkuu pitkähkön ajan, kauttakulkumaalla on kuitenkin oikeus vaatia kauttakulkumaksua. III luku Puhelinliikennettä koskevia määräyksiä 11 artikla Yleisten kansainvälisten määräysten soveltaminen Suomen, Norjan, Ruotsin ja Tanskan välisessä puhelinliikenteessä noudatetaan voimassa olevan kansainvälisen pikatiedotusvleissopimuksen ja sen puhelinohjesäännön määräyksiä sekä asianomaisten hallintojen hyväksymiä kansainvälisen lennätin- ja puhelinkomitean suosittelemia ohjeita, huomioon ottaen ne lisäykset ja poikkeukset, jotka ilmoitetaan jäljempänä artiklassa sekä 24 artiklassa mainituissa sopimuksen liitteissä. Toisaalta Suomen, Norjan, Ruotsin ja Tanskan, toisaalta Islannin välisessä puhelinliikenteessä ovat voimassa 24 artiklassa mainituissa sopimuksen liitteissä ilmoitetut määräykset. 12 artikla Alennetun taksan aika Alennettu taksa on voimassa Norjan, Ruotsin ja Tanskan välisessä liikenteessä klo 18 9; toisaalta Suomen, toisaalta Norjan, Ruotsin ja Tanskan välisessä liikenteessä klo 19 8 (lähtömaan aikaa). 13 artikla Salamapuheluista peritään Suomen, Norjan, Ruotsin ja Tanskan välisessä liikenteessä yhtä pitkän samaan vuorokauden aikaan samojen paikkakuntien välillä vaihdetun tavallisen puhelun viidenkertainen maksu. 14 artikla Tilauspuhelut Suomen, Norjan, Ruotsin ja Tanskan välisessä liikenteessä peritään tilauspuhelusta, joka tilataan vähintään koko kalenterikuukaudeksi, jos puhelu toimitetaan klo 23: n ja klo 7: n välillä ja kestää vähintään 15 minuuttia, kolmasosa tavallisesta yksityispuhelusta täyden taksan perittävästä maksusta. 15 artikla Maksu puhelukutsun toimittamisesta sähkösanomien kantoalueen ulkopuolella Puhelukutsupuheluun kuuluvan kutsun toimittamisesta sähkösanomien kantoalueen ulkopuolelle peritään Suomen, Norjan, Ruotsin ja Tanskan välisessä liikenteessä puheluilmoitusmaksun lisäksi yhtenäinen 2.00 kultafrangin suuruinen lisämaksu. 16 artikla Kotimaisten puhelujen välittäminen vian sattuessa yhteyksillä Keskeytyksen tai vaikeahkon vian sattuessa Suomen, Ruotsin, Norjan tai Tanskan puhelinyhteyksillä, voidaan kunkin maan kotimaisia puheluja tilapäisesti välittää kauttakulkumaksua suorittamatta puhelinyhteyksillä, jotka kuuluvat jollekin muulle tai joillekin muille näistä maista. 17 artikla Skandinavian maiden välisten puhelujen välittäminen keskeytyksen tai liikakuormituksen sattuessa yhteyksillä Keskeytyksen tai liikakuormituksen sattuessa kolmeen Skandinavian maahan (Norja, Ruotsi, Tanska) kuuluvan kahden maan välisillä normaaliyhteyksillä, voidaan näiden kahden maan välisiä puheluja tilapäisesti välittää kolmannen kautta kauttakulkumaksua suorittamatta. Jos sellainen kiertoteitse suuntaaminen jatkuu pitkähkön ajan, kauttakulkumaalla on kuitenkin oikeus vaatia kauttakulkumaksua. IV luku Yleisradiolähetyksiä koskevia määräyksiä 18 artikla Maksut Käytettäessä erityisesti yleisradiolähetyksiin tarkoitettuja yhteyksiä peritään sellaisesta lähetyksestä puhelintaksan mukainen maksu täyden taksan tähän lisättynä 40 %. V luku Radioliikennettä koskevia määräyksiä 19 artikla Yleisten kansainvälisten määräysten soveltaminen Radioliikenteessä noudatetaan voimassa

4 4 olevan kansainvälisen pikatiedotusyleissopimuksen ja sen ohjesääntöjen määräyksiä huomioon ottaen ne poikkeukset, jotka ilmoitetaan jäljempänä artiklassa sekä 24 artiklassa mainituissa sopimuksen liitteissä. 20 artikla Radiosanomien suuntaaminen Suomalaisten, norjalaisten, ruotsalaisten tai tanskalaisten laivojen radioasemilla on oikeus, käyttäessään lennätinliikenteessä k j/s :n alueen jaksolukuja, lähettää laivan kotimaassa olevalle lähimmälle rannikkoasemalle tähän maahan osoitetut radiosanomat, ehtona että laiva on vähintään 25 meripeninkulman päässä jokaisesta muusta yleiselle sähkösanomien vaihdolle avatusta rannikkoasemasta; että laivan etäisyys kysymyksessä olevasta rannikkoasemasta ei ole suurempi kuin mistä tahansa toisesta, muussa maassa kuin Suomessa, Norjassa, Ruotsissa tai Tanskassa sijaitsevasta rannikkoasemasta, joka on avoinna yleiselle sähkösanomien vaihdolle; että lähetys keskeytetään heti, jos jokin lähempänä sijaitseva rannikkoasema, jonka liikennettä lähetys häiritsee, sitä vaatii. 21 artikla Skandinavian maiden väliset merikirjesanomat Merikirjesanomaan, joka välitetään norjalaiselta, ruotsalaiselta tai tanskalaiselta laivaasemalta norjalaisen, ruotsalaisen tai tanskalaisen rannikkoaseman kautta Norjassa, Ruotsissa tai Tanskassa olevalle vastaanottajalle, tehdään maksullinen virkamerkintä = S R B = ja sanoma hinnoitetaan kuten omaan maahan oman maan rannikkoaseman kautta lähetetty merikirjesanoma. Maksullista virkamerkintää = R p x ord= (= R p x sanaa = ) ei sallita tällaisessa sanomassa. Tämän artiklan määräykset eivät koske Grönlantia. 22 artikla Radiopuhelujen taksa Radiopuhelu, joka välitetään toisaalta suomalaisen, norjalaisen, ruotsalaisen tai tanskalaisen laivan, toisaalta Suomen, Norjan, Ruotsin tai Tanskan välillä, jossakin näistä maista sijaitsevan rannikkoaseman kautta, hinnoitetaan seuraavien sääntöjen mukaan: 1. Seuraavaa vesialueiden vyöhykejakoa sovelletaan: 1. vyöhyke (rannikkovyöhyke) käsittää kunkin maan osalta noin 150 meripeninkulman etäisyydelle maan rannikoilta ulottuvan alueen, ottaen huomioon että Itämeri, siihen luettuina Suomenlahti ja Pohjanlahti, katsotaan kuuluvaksi niin hyvin Suomen kuin Ruotsin ja Tanskankin rannikkovyöhykkeisiin sekä että Tanskan ja Norjan rannikkovyöhykkeiden, kysymyksen ollessa norjalaisten tai tanskalaisten kalastaja-alusten kanssa tapahtuvasta liikenteestä, katsotaan käsittävän myös Pohjanmeren kalastussärkät; 2. vyöhyke käsittää kunkin maan osalta maan rannikkovyöhykkeen ulkopuolella olevan alueen viivalle Ouessant-Lands End-Irlannin länsirannikko, josta raja jatkuu pitkin Greenwichin lännenpuoleista 10. pituusastetta 60. pohjoiselle leveysasteelle sekä tätä leveysastetta pitkin länteen Grönlannin eteläkärkeen saakka samoin kuin sen Pohjoisen Jäämeren alueen, joka on Grönlannin itärannikon ja Greenwichin idänpuoleisen 45. pituusasteen välillä; 3. vyöhyke käsittää 1. ja 2. vyöhykkeen ulkopuolella olevat vesialueet Greenwichin lännenpuoleiseen 20. pituusasteeseen ja 35. pohjoiseen leveysasteeseen saakka sekä koko Välimeren ja Mustan meren; 4. vyöhyke käsittää muut vesialueet. 2. Jonkin yllä mainitun maan rannikkoaseman toimittamasta saman maan ja suomalaisen, norjalaisen, ruotsalaisen tai tanskalaisen laivan välisestä puhelusta, laivan ollessa maan rannikkovyöhykkeellä, peritään yhdistettynä rannikko- ja lankamaksuna 1.80 maksuyksiköltä, kuitenkin niin että kullakin maalla on oikeus alentaa tätä määrää puheluista, joita sen omat laivat vaihtavat omien rannikkoasemien kautta. 3. Suomen, Norjan, Ruotsin ja Tanskan rannikkoaseman toimittamasta jonkin mainitun maan ja suomalaisen, norjalaisen, ruotsalaisen tai tanskalaisen laivan välisestä puhelusta, laivan ollessa rannikkoaseman sijaintimaan 2. vyöhykkeellä, tai sanotun sijaintimaan rannikkovyöhykkeellä olevan tällaisen laivan ja jonkin muun edellä mainitun maan välisestä puhelusta peritään yhdistettynä rannikko- ja lankamaksuna 4.20 maksuyksiköltä. '

5 4. Suomen, Norjan, Ruotsin tai Tanskan rannikkoaseman toimittamasta jonkin mainitun maan ja suomalaisen, norjalaisen, ruotsalaisen tai tanskalaisen laivan välisestä puhelusta peritään yhdistettynä rannikko- ja lankanmaksuna 6.00 maksuyksiköltä laivan ollessa 3. vyöhykkeellä ja 8.40 laivan ollessa 4. vyöhykkeellä. 5. Pikapuhelusta peritään lisämaksu, jonka suuruuden 2 mom:ssa mainitussa tapauksessa määrää kukin maa erikseen, ja joka 3 ja 4 mom:ssa mainituissa tapauksissa on 2.10 maksuyksiköltä. 6. Jos puhelu on osoitettu laivalle, on puheluilmoitus pakollinen, mutta maksuton; laivalta tilatusta puhelusta peritään puheluilmoituksesta 1 minuutin maksu (laiva-, rannikko- ja lankamaksu). 7. Tilityksessä käsitellään tässä artiklassa mainitut radiopuhelut rannikkoaseman ja lähtö- tai osoitemaan kesken välitettyinä puheluina. Maalta laivalle osoitetusta puhelusta velkoo rannikkoaseman hallinto tarvittaessa lähtömaalta mahdollisen laivamaksun ja lisäksi rannikkomaksun, joka 1. ja 2. vyöhykkeen kanssa tapahtuvassa liikenteessä on 2.10, 3. vyöhykkeen kanssa tapahtuvassa liikenteessä 3.90 ja 4. vyöhykkeen kanssa tapahtuvassa liikenteessä Muiden kuin suomalaisten, norjalaisten, xmotsalaisten tai tanskalaisten laivojen vaihtamista puheluista, jotka välitetään Suomen, Norjan, Ruotsin tai Tanskan rannikkoaseman kautta, peritään rannikkomaksuna maksuyksiköltä ja 2. vyöhykkeen kanssa tapahtuvassa liikenteessä, vyöhykkeen kanssa tapahtuvassa liikenteessä ja vyöhykkeen kanssa tapahtuvassa liikenteessä. Lankamaksuna peritään näistä puheluista Helsingissä, 1 päivänä marraskuuta K. J. Jensen K. Lomholdt 2.10 maksuyksiköltä rannikkoaseman maan kanssa tapahtuvassa liikenteessä ja muiden maiden kanssa tapahtuvassa liikenteessä kansainvälinen lankamaksu, kuitenkin vähintään V I luku Yleisiä määräyksiä 23 artikla Konferenssit Sopimushallintojen edustajien tulee, ellei toisin sovita, joka toinen vuosi kokoontua konferenssiin tarkastamaan tai täydentämään sopimusta ja sen liitteitä sekä käsittelemään muita pikatiedotuskysymyksiä, jotka ovat maille yhteisesti tärkeitä. 24 artikla Erikoissopimukset Tähän sopimukseen kuuluu liitteinä erikoissopimuksia, joita kysymyksessä olevat eri hallinnot ovat tämän sopimuksen yhteydessä keskenään tehneet. Kunkin sellaisen sopimuksen voivat ne hallinnot, jotka sen ovat tehneet, muuttaa siinä mainitussa järjestyksessä. 25 artikla Sopimuksen voimassaoloaika Tämä sopimus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1958 ja korvaa vuonna 1952 Suomen, Islannin, Norjan, Ruotsin ja Tanskan välisestä pikatiedotusliikenteestä tehdyn sopimuksen. Sopimus on voimassa toistaiseksi, ja kukin sopimushallinto voi sanoa sen irti; siinä tapauksessa se lakkaa olemasta voimassa vuoden kuluttua irtisanomisesta lukien. Sopimusta on tehty viisi kappaletta: yksi suomen, yksi islannin, yksi norjan, yksi ruotsin ja yksi tanskan kielellä; kukin hallinto on ottanut omalla kielellään laaditun kappaleen ja toimittanut siitä jäljennöksen muille hallinnoille. S. J. Ahola Urho Talvitie o G. Briem O. Kvaran Lennätinhallitus Rynning-Tönnesen Leif Larsen Kunink. lennätinhallitus Hakan Sterky Artur Onnermark

6 6 Sopimus Suomen ja Tanskan välisestä pikatiedotusliikenteestä. Suomen, Islannin, Norjan, Ruotsin ja Tanskan välillä 1 päivänä marraskuuta 1957 tehdyn pikatiedoitussopimuksen 24 artiklan nojalla ovat Suomen posti- ja lennätinhallitus, Tanskan posti- ja lennätinhallitus sekä Ruotsin lennätinhallitus tehneet seuraavan erikoissopimuksen Suomen ja Tanskan välisestä pikatiedotusliikenteestä. 1 artikla Telexliikenne Kumpikin maa muodostaa yhden maksuvyöhykkeen. Maksujako ja kokonaismaksu maksuyksiköltä (3 minuuttia) ovat seuraavat: Täyden taksan Alennetun taksan Suomi Ruotsi Tanska Yhteensä artikla Vuokratut lennät in johdot Vuokrattujen lennätinjohtojen maksu lasketaan seuraavien maksuyksikkömäärien perusteella : Kultafrangia Suomi y3 Ruotsi y3 Tanska y3 Yhteensä artikla Puhelinliikenne Kumpikin maa muodostaa yhden maksuvyöhykkeen. Maksujako ja kokonaismaksu maksuyksiköltä (3 minuuttia) ovat seuraavat: Täyden taksan Alennetun taksan Suomi Ruotsi Tanska Yhteensä Liite n :o 1 Suomen, Islannin, Norjan, Ruotsin ja Tanskan väliseen vuoden 1957 pilcatiedotussopimukseen. Suomen ja Färsaarten välisessä liikenteessä ovat maksujako ja kokonaismaksu maksuyksiköltä (3 minuuttia) seuraavat: Täyden taksan Alennetun taksan Suomi Ruotsi Tanska Yhteensä artikla Sopimuksen voimassaoloaika Tämä sopimus, jota on tehty kolme kappaletta, joista yksi suomen, yksi tanskan ja yksi ruotsin kielellä, tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Sopimus on voimassa toistaiseksi, ja se voidaan muuttaa, milloin jokin sopimuspuolista esittää toisille sellaisen pyynnön. Se lakkaa olemasta voimassa vuoden kuluttua siitä päivästä lukien, jolloin jokin sopimuspuolista on sen sanonut irti. Tällä sopimuksella kumotaan Suomen ja Tanskan välisestä pikatiedotusliikenteestä vuonna 1953 tehty sopimus. Helsingissä 20 päivänä tammikuuta S. J. Ahola Urho Talvitie Kööpenhaminassa 15 päivänä tammikuuta K. J. Jensen K. Lomholdt Tukholmassa 30 päivänä tammikuuta Kunink. lennätinhallitus Hakan Sterky Artur Onnermark

7 7 Sopim us Suomen ja Norjan välisestä pikatiedotusliikenteestä. Suomen, Islannin, Norjan, Ruotsin ja Tanskan välillä 1 päivänä marraskuuta 1957 tehdyn pikatiedotussopimuksen 24 artiklan nojalla ovat Suomen, Norjan ja Ruotsin lennätinhallinnot tehneet seuraavan erikoissopimuksen Suomen ja Norjan välisestä pikatiedotusliikenteestä. 1 artikla Koko telexliikenne suunnataan Ruotsin kautta. Kumpikin maa muodostaa yhden maksuvyöhykkeen. Maksut ja maksu jaot maksuyksiköltä (3 minuuttia) ovat seuraavat: Täyden taksan Alennetun taksan Suomi Ruotsi Norja Yhteensä artikla Suomen ja Norjan välisessä pääteliikenteessä vaihdettujen puhelujen, joita alla olevan 3 artiklan mukaan ei katsota rajapuheluiksi, kokonaismaksut ja maksujako maksuyksiköltä (3 minuuttia) ovat seuraavat: Täyden taksan suoraan Ruotsin kautta Alennetun taksan suoraan Ruotsin kautta Suomi Ruotsi Norja Yhteensä artikla Rajapuheluista eli puheluista, jotka vaihdetaan alempana mainittujen, rajan molemmin puolin sijaitsevien alueiden välillä näitä alueita varten määrättyjä suuntausteitä käyttäen, peritään alla olevat alennetut maksut: Liite n :o 4 Suomen, Islannin, Norjan, Ruotsin ja Tanskan väliseen vuoden 1957 pikatiedotussopimukseen. Suuntaustie Maksu 3 minuutilta I. Kangasniemen Ka,rasjok in kautta: 1. Suomen toimipaikkojen Aittijoki, Karigasniemi, Kuoppaniva, Niittyvuopio, Nuvus, Outakoski, Outakosken posti, Piesjoki, Pihtijoki ja Rovasuando toiselta sekä seuraavien Norjan toimipaikkojen välillä toiselta puolen: a) Karasjok, Nattvatn ja Äsnes Karasjok b) Skoganvarre ja Valjok e) Austerbotn, Hamnbukt, Lakselv, Levajok, Sirma ja Stabbursnes Suomen toimipaikkojen Akujärvi, Angeli, Aslakkala, Gamjarga, Guttorm, Inari, Ivalo, Jalve, Jomppala, Jurmukoski, Kaamanen, Kaamasmukka, Kaava, Karsimutka, Keväjärvi, Koppelo, Kostejoki, Laanila, Leppälä, Lisma, Menesjärvi, Mieroslompolo, Muddusjärvi, Mustola, Nelliin, Nivajoki, Njurkulahti, Nuorgam, Palkisoja, Palomaa, Ranttila, Repojoki, Riutula, Sikovuono, Talvitupa, Tirro, Törmänen, Utsjoki, Uutela, Veskoniemi, Vetsikko, Viekonelo, Välimaa ja Yläköngäs toiselta sekä seuraavien Norjan toimipaikkojen välillä toiselta puolen: a) Karasjok, Nattvatn ja Äsnes Karasjok b) Skoganvarre ja Valjok c) Austerbotn, Hamnbukt, Lakselv, Levajok, Sirma ja Stabbursnes Muiden pohjoispuolella 64 30' pohjoista leveyttä sijaitsevien Suomen toimipaikkojen toiselta sekä muiden pohjoispuolella 68 pohjoista leveyttä sijaitsevien Norjan toimipaikkojen, paitsi Hamaröytä alitoimipaikkoineen, välillä toiselta puolen 1.40 II. Kilpisjärven Skibotnin kautta: 1. Suomen toimipaikkojen Iitto, Kilpisjärvi, Ropinsalmi ja Saarenpää toiselta sekä seuraavien Norjan toimipaikkojen välillä toiselta puolen: Birtavarre, Heggelund, Kvalvik Lyngen, Kvesmenes, K äf jorddalen, Langnesbukt, Lyngseidet, Nordkjosbotn, Nordmannvik, Nordnes Lyngen, Olderdalen K äfjord, Rasteby, Samuelsberg, Sandora Lyngen, Signalnes, Skibotn, Slettnes Balsfjord, Storsteinnes Balsfjord, Vassdal Signaldalen ja 0vergard

8 8 Suuntaustie Maksu 3 minuutilta 2. Suomen toimipaikkojen Jatuni, K a resuvanto, Kuttanen, Markkina, Maunu, Palojoensuu ja Vahäniva toiselta sekä yllä 1. kohdassa lueteltujen Norjan toimipaikkojen välillä toiselta puolen Muiden pohjoispuolella 64 30' pohjoista leveyttä sijaitsevien Suomen toimipaikkojen toiselta sekä muiden pohjoispuolella 68 pohjoista leveyttä sijaitsevien Norjan toimipaikkojen, paitsi Hamaroytä alitoimipaikkoineen, välillä toiselta puolen III. Utsjoen Sirman haut ta: 1. Suomen toimipaikkojen Garnjarga, Guttorm, Jalve, Kaav, Koste joki, Nivajoki, Nuorgam, Nuvus, Utsjoki, Yetsikko, Välimaa ja Yläköngäs toiselta sekä seuraavien Norjan toimipaikkojen välillä toiselta puolen: a) Bildam, Bäteng, Levä jok, Sirma ja Skipagurra b) Seida ja Valjok c) Austertana, Bugoyfjord, Bugaynes, Ekkeroy, Karasjok, Kariel, Karlebotn, Kiby, Krampenes, Langnes Tana, Leirpollskogen, Mas jok, Mortensnes, Nattvatn, Nesseby, Nyborg, Salttjern, Sandlia, Skallelv, Skoganvarre, Smalfjorden, Tana, Vadsa, Vestertana, Vestre Jakobselv, 0stre Bonakas ja Äsnes Karasjok Suomen toimipaikkojen Aittijoki, Aku järvi, Angeli, Aslakkala, Inari, Ivalo, Jomppala, Jurmukoski, Kaamanen, Kaamasmukka, Karigasniemi, Karsimutka, Keväjärvi, Koppelo, Laanila, Leppälä, Lisma, Menesjärvi, Mieroslompolo, Muddusjärvi, Mustola, Nellim, Niittyvuopio, Njurkulahti, Outakoski, Outakosken posti, Palkisoja, Palomaa, Pihtijoki, Ranttila, Repojoki, Riutula, Rovasuando, Sikovuono, Talvitupa, Tirro, Törmänen, Uutela, Veskoniemi ja Viekonelo toiselta ja seuraavien Norjan toimipaikkojen välillä toiselta puolen: a) Bildam, Bäteng, Levä jok, Sirma ja Skipagurra b) Seida ja Valjok c) yllä 1 e) kohdassa luetellut Norjan toimipaikat Muiden pohjoispuolella 64 30' pohjoista leveyttä sijaitsevien Suomen toimipaikkojen toiselta ja muiden pohjoispuolella 68 pohjoista leveyttä sijaitsevien Norjan toimipaikkojen, paitsi Iiamaroytä alitoimi- IV. paikkoineen, välillä toiselta puolen 1.40 Muonion Lyngseidetin kautta: Pohjoispuolella 64 30' pohjoista Suuntaustie Maksu 3 minuutilta leveyttä sijaitsevien Suomen toimipaikkojen toiselta ja pohjoispuolella 68 pohjoista leveyttä sijaitsevien Norjan toimipaikkojen, paitsi Hamaroytä alitoimipaikkoineen, välillä toiselta puolen artikla Edellä 3 artiklassa mainituista rajapuheluista ovat lisäksi voimassa seuraavat erikoismääräykset : 1. Maksu peritään 3 minuutin puhelu jaksolta, ja alkanut puhelu jakso lasketaan tällöin kokonaiseksi. 2. Samat maksut ovat voimassa koko vuorokauden. 3. Puheluilmoitusmaksu on 20 kultasentimiä. 4. Puhelukutsun perille toimittamisesta osoitetoimipaikan sähkösanomien kantoalueella peritään 60 kultasentimin suuruinen lisämaksu. Puhelukutsun toimittamisesta osoitetoimipaikan kantoalueen ulkopuolelle lasketaan lisämaksu pääsopimuksen 15 artiklassa mainitulla tavalla. 5. Puheluja ei merkitä tileihin, vaan lähtömaa pitää lyhentämättöminä näistä puheluista perimänsä maksut. Tämä sopimus, jota on tehty kolme kappaletta, yksi suomen, yksi norjan ja yksi ruotsin kielellä, tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Samasta päivästä lukien lakkaa olemasta voimassa Suomen ja Norjan välisestä puhelinliikenteestä v tehty sopimus. Sopimusta voidaan muuttaa aina, milloin kaikki osapuolet siitä sopivat. Jos joku osapuolista sanoo irti sopimuksen, se lakkaa olemasta voimassa kolmen kuukauden kuluttua, siitä päivästä, jolloin irtisanominen on tapahtunut. Helsingissä 1 päivänä marraskuuta S. J. Ahola Urho Talvitie Lennätinhallitus Rynning-Tönnesen Leif Larsen Kunink. Lennätinhallitus Hakan Sterky Artur Onnermark

9 9 Liite n :o 5 Suomen, Islannin, Norjan, Ruotsin ja Tanskan väliseen vuoden 1957 pikatiedotussopimukseen. Sopim us Suomen ja Ruotsin välisestä pikatiedotusliikenteestä. Suomen, Islannin, Norjan, Ruotsin ja Tanskan välisestä pikatiedotusliikenteestä Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 1957 tehdyn sopimuksen 24 artiklan nojalla ovat Suomen posti- ja lennätinhallitus ja Ruotsin lennätinhallitus tehneet seuraavan erikoissopimuksen Suomen ja Ruotsin välisestä pikatiedotusliikenteestä. 1 artikla Telexliikenne 1. Telexliikenteen osalta kumpikin maa lasketaan yhdeksi ainoaksi maksuvyöhykkeeksi. 2. Käsin välitetyssä liikenteessä on kummankin maan maksuosuus näiden maiden välisessä pääteliikenteessä vaihdetusta 3 minuuttia kestävästä kirjoittamisesta seuraava: Täyden taksan Alennetun taksan Suomi Ruotsi Jokainen kirjoittaminen hinnoitetaan minuutittain, kuitenkin vähintään 3 minuutilta. Minuuttimaksu vastaa % edellä mainituista määristä. 2 artikla Vyöhykejako ' Suomen ja Ruotsin välisten vuokrattujen lennätinjohtojen maksujen sekä puhelumaksujen määräämiseksi jaetaan nämä maat vyöhykkeisiin seuraavasti: Suomi A-vyöhyke käsittää Ahvenanmaan maakunnan puhelintoimipaikat verkkoineen; B-vyöhyke käsittää verkkoineen ne puhelintoimipaikat, jotka ovat Suomen manter reellä 62. pohjoisen leveysasteen eteläpuolella ja Greenwichin 26. idänpuoleisen pituusasteen länsipuolella; C-vyöhyke käsittää verkkoineen ne puhelin- toimipaikat, jotka ovat 62. pohjoisen leveys- asteen eteläpuolella ja Greenwichin 26. idänpuoleisen pituusasteen itäpuolella; D-vyöhyke käsittää verkkoineen ne puhelintoimipaikat, jotka ovat alueella ' pohjoista leveyttä; E-vyöhyke käsittää verkkoineen ne puhelintoimipaikat, jotka ovat pohjoispuolella 64 30' pohjoista leveyttä. Ruotsi A-vyöhyke käsittää verkkoineen ne puhelintoimipaikat, jotka ovat eteläpuolella 57 30' pohjoista leveyttä, paitsi Gotlannin toimipaikkoja; B 1-vyöhyke käsittää verkkoineen ne puhelintoimipaikat, jotka ovat alueella 57 30' 61 pohjoista leveyttä ja Greenwichin 15. idänpuoleisen pituusasteen itäpuolella; B 2-vyöhyke käsittää verkkoineen ne puhelintoimipaikat, jotka ovat alueella 57 30' 61 pohjoista leveyttä ja Greenwichin 15. idänpuoleisen pituusasteen itäpuolella, sekä Gotlannin toimipaikat; G-vyöhyke käsittää verkkoineen ne puhelintoimipaikat, jotka ovat alueella ' pohjoista leveyttä, sekä Vilhelminan toimipaikan verkkoineen; D-vyöhyke käsittää muut puhelintoimipaikat verkkoineen. 3 artikla Vuokratut lennätin johdot Vuokratun lennätinjohdon maksu lasketaan seuraavien osuuksien perusteella maksuyksiköltä : A. Ahvenanmaan ja Ruotsin välisen vedenalaisen kaapelin kautta Suomen OSUUS: kultasentiimi A-vyöhyke % B-, C-, D- tai E-vyöhyke Ruotsin osuus: A- tai B 1-vyöhyke % B 2-vyöhyke 1. Norrtäljen, Nynäshamnin, Tukholman ja Östhammarin taksa-alueet /5 i

10 10 a) Suomen A-vyöhykkeen kanssa tapahtuvassa liikenteessä % b) Suomen muiden vyöhykkeiden kanssa tapahtuvassa liikenteessä Muut toimipaikat C- tai D -vyöhyke y3 B. Maajohtoja myöten Suomen osuus: B-, C- tai D-vyöhyke % E-vyöhvke % Ruotsin osuus: A-, B 1- tai B 2-vyöhyke C-vyöhyke D-vyöhyke % 4 artikla Puhelinliikenne 1. Puheluista, jotka vaihdetaan molempien maiden välisessä pääteliikenteessä, ja joita jäljempänä olevan 5 artiklan mukaan ei katsota rajapuheluiksi, peritään seuraavat osuudet maksuyksiköltä: A. Ahvenanmaan ja Ruotsin välisen vedenalaisen kaapelin kautta Suomen OSUUS: A-vyöhyke B-, C-, D- tai E-vyöhyke Ruotsin osuus: A- tai B 1-vyöhyke artikla Rajapuhelut 1. Rajapuhelut ovat puheluja, jotka väli B 2-vyöhyke 1. Norrtäljen, Nynäshamnin, Tukholman ja Östhammarin taksa-alueet a) Suomen A-vyöhykkeen kanssa tapahtuvassa liikenteessä b) Suomen muiden vyöhykkeiden kanssa tapahtuvassa liikenteessä Muut toimipaikat C- tai D-vyöhyke B. Maajohtoja myöten Suomen OSUUS: B-, C- tai D-vyöhyke E-vyöhyke Ruotsin osuus: A-, B 1- tai B 2-vyöhyke C-vyöhyke D-vyöhyke Tämän artiklan 1. kohdassa mainituista.puheluista tehdyssä tilissä osoitemaa saa saapuvasta liikenteestä keskimääräisen yhtenäisen määrän 3 minuutilta, joka on erisuuruinen täyden ja alennetun taksan tapahtuneesta liikenteestä. Molemmat määrät lasketaan kunkin vuoden lokakuun liikenteen erittelyn perusteella, ja niitä sovelletaan koko seuraavan kalenterivuoden liikenteeseen. tetään jäljempänä olevilla suuntausteillä rajan molemmin puolin sijaitsevien jäljempänä mainittujen alueiden välillä. Suuntaustie 1. Tornio Haaparanta Suomen puoleinen rajaliikennealue Toimipaikat Aapajoki, Aavasaksa, Ajanki, Alaniemi, Alapaakkola, Alposjärvi, Alposlahti, Antiorova, Apula, Armassaari, Arpela, Hailuoto, Hailuoto kk., Harjula, Haukipudas, Hoikkaniemi, Horila, Hyry, Härkönen, li, Inhola, Isolohijärvi, Jaatila, Jakkukylä, Jarhoinen, Jokikylä (Simo), Jolanki, Jolmankoski, Juoksenki, Juokua, Järvipalo, Jäälinkylä, Kaakmo, Kainuunkylä, Kankaanpää (Turtola), Kantojärvi, Kantomanpää, Karunki, Kauliranta, Kauvosaari, Kello, Kemi, Kiiminki, Kivalo, Kivilompolo, Koivu, Konttajärvi Kontti, Korpikylä (Karunki), Korvenkylä, Kuivakangas, Kuivaniemi, Kukkola, Kuoksajärvi, Kyläjoki, Kätkävaara, Könölä, Lahdenrova, Lampsijärvi, Lankojärvi, Lautamaa, Lehmikumpu, Lehtojärvi, Leipee, Lempeä, Liedakkala, Lohijärvi, Loue, Länsikoski, Mellakoski, Mellanjärvi, Meltosjärvi, Muurola, Mämmilä, Männistö, Mänty, Naamijoki, Nahkiaisoja, Nivankylä, Nivanpää, Norvajärvi, Norvaluusua, Oijärvi, Olhava, Orajärvi (Pello), Oranki, Oulu, Pahkala, Pahtaoja, Pakisjärvi, Pateniemi, Pekanpää, Pello, Perunka, Piste, Portimojärvi, Pukinlehto, Puola- Ruotsin puoleinen rajaliikennealue Taksa-alueet Boden, Haparanda, Kalix, Luleå, Morjärv, Råneå, överkalix ja Övertorneå

11 11 Suuntaustie Suomen puoleinen rajaliikennealue Ruotsin puoleinen rajaliikennealue 2. Ylitornio Övertorneä Suonien Pello Ruotsin Pello Muonio Muodoslompolo maa, Päämaa, Raanujärven Ylipää, Raanujärvi, Ratasjärvi, Ratasvuoma, Raumo, Rautiola, Roininen, Rovaniemi, Runkaus, ' Ruohola, - 7 Ryynänen, Räinä, Röyttä, Santonen, Sattajärvi, Saukkoriipi, Simo, Simojoki, Simoniemi, Sinettä, Sirkkakoski, Sompujärvi, Sonka, Sonkajoki, Suolijoki, Tannikylä, Tapio, Teikosuvanto, Tenkeliö, Tervola, Tornio, Tuhnaja, Turtola, Törmäsjärvi, Utuvaara, Varejoki, Yiantiejoki, Viitakoski, Viitala, Virkkumaa, Vojakkala (Alatornio), Vähäjoki, Väli-Olhava, Väystäjä, Yli-Ii, Yli-Olhava, Ylipaakkola ja Ylitornio Toimipaikat Aapajoki, Aavasaksa, Ajanki, Alapaakkola, Alposjärvi, Alposlahti, Antiorova, Armassaari, Arpela, Hoikkaniemi, Horila, Härkönen, Isolohijärvi, Jaatila, Jolanki, Jolmankoski, Juoksenki, Juokua, Järvipalo, Kaakamo, Kainuunkylä, Kankaanpää (Turtola), Kantojärvi, Kantomaanpää, Karunki, Kauliranta, Kauvosaari, Kemi, Kivalo, Kivilompolo, Koivu, Konttajärvi, Korpikylä (Karunki), Kuivakangas, Kukkola, Kuoksajärvi, Kyläjoki, Kätkävaara, Könölä, Lahdenrova, Lampsijärvi, Lankojärvi, Lautamaa, Lehmikumpu, Lehtojärvi, Leipee, Liedakkala, Lohijärvi, Loue, Länsikoski, Mellakoski, Mellanjärvi, Meltosjärvi, Muurola, Mämmilä, Männistö, Mänty, Nahkiaisoja, Nivankylä, Nivanpää, Norvajärvi, Norvaluusua, Pahtaoja, Pakisjärvi, Pekanpää, Perunka, Portimojärvi, Pukinlehto, Puolamaa, Päämaa, Raanujärven Ylipää, Raanujärvi, Ratasjärvi, Ratasvuoma, Raumo, Roininen, Rovaniemi, Runkaus, Ryynänen, Röyttä, Sattajärvi, Saukkoriipi, Simojoki, Sinettä, Sirkkakoski, Sonka, Sonkajoki, Suolijoki, Tapio, Tenkeliö, Tervola, Tornio, Tuhnaja, Turtola, Törmäsjärvi, Utuvaara, Varejoki, Viitakoski, Virkkumaa, Vojakkala (Alatornio), Vähäjoki, Väystäjä, Ylipaakkola ja Ylitornio Toimipaikat Aapajoki, Aavasaksa, Aitamännikkö, Ajanki, Alakylä (K ittilä), Alanuottajoki, Alposjärvi, Alposlahti, Antiorova, Hannukainen, Helppi, Hietasenkylä, Ploikkaniemi, Horila, Isolohijärvi, Jarhoinen, Jauhojärvi, Jeesiö, Jolanka, Juoksenki, Juustovaara, Jääskö, Kallo, Kankaanpää (Turtola), Kantomaanpää, Kattilanmaa, Kaukonen, Kauliranta, Kaunisto, Kauvosaari, Kierinki, Kinisjärvi, Kittilä, Kivilompolo, Koivula, Koivumaanranta, Kolari, Konttajärvi, Korussalmi, Koskela, Kuivakangas, Kurtakko, Laajala, Lahdenrova, Lampsijärvi, Lankojärvi, Lappea, Lehtojärvi, Lempeä, Liinajavuoma, Lohijärvi, Lohiniva, Luovatus, Markkasuvanto, Marras järvi, Marraskoski, Maunu järvi, Maunuvaara, Mellakoski, Mellanjärvi, Meltosjärvi, Mikkola, Molkojärvi, Murtomaa, Mustakumpu, Mämmilä, Männistö, Mänty, Naamijoki, Neitiniemi, Niesi, Nivankylä, Nivanpää, Norvajärvi, Norvaluusua, Orajärvi (Pello), Oranki, Osma, Pakisjärvi, Paloselkä, Pasmajärvi, Patokoski, Pello, Perttaus, Perunka, Perävaara, Pohjasenvaara, Portimojärvi, Puolamaa, Raanujärven Ylipää, Raanujärvi, Ratasjärvi, Ratasvuoma, Rattosjärvi, Riipi, Rovaniemi, Ruokojärvi (Kolari), Ruonansuu, Ruuhi järvi (Turtola), Saarenpudas, Sammalvaara, Sassali, Saukkoriipi, Sieppijärvi, Sinettä, Sirkkakoski, Sodankylä, Sonka, Sonkajoki, Suopajärvi, Syväjärvi, Taapajärvi, Tapio, Tapojärvi, Teikosuvanto, Tenkeliö, Teurajärvi, Tiurajärvi, Tuhnaja, Turtola, Tuuliharju, Törmänki, Törmäsjärvi, Törmäsniva, Unari, Unarinjärvi, Unarin Luusua, Unhola, Utuvaara, Vaalajärvi, Vaattojärvi, Venejärvi, Vuomisvaara, Välitalo, Väylänpää, Ylisieppi järvi, Ylitornio, Ylläsjärvi, Äkäsjoki ja Äkäslompolo Toimipaikat Aitamännikkö, Alakylä (K ittilä), Alanuottajoki, Enontekiö, Eskelinen, Hanhinen, Hannukainen, Helppi, Hietasenkylä, Jatuni, Jauhojärvi, Juustovaara, Kajanki, Kallo, Kangosjokisuu, Kangosjärvi, Karesuvanto, Karhula, Kattilanmaa, Kaukonen, Kaunisto, Kerässieppi, Kihlanki, Kittilä, Koivula, Koivumaanranta, Kolari, Koskela, Kurtakko, Kuttanen, Kutuniva, Kätkäsuvanto, Köngäs, Laajala, Lappea, Leppäjärvi, Liepimä- } järvi, Lohiniva, Lompolo, Luovatus, Maunuvaara, Mielmukka- Taksa-alueet Haparanda, Överkalix ja Övertorneä Taksa-alueet Korpilombolo, Pajala, Överkalix ja Övertorneå Taksa-alueet Korpilombolo ja Pajala

12 12 Suuntaustie Suomen puoleinen rajaliikennealue vuoma, Muonio, Muotkajärvi, Neitiniemi, Nunnanen, Näkkälä, Pahtonen, Pallastunturi, Palojoensuu, Palojärvi, Paloselkä, Pasmajärvi, Peltovuoma, Perävaara, Pohjasenvaara, Pulju, Pöntsö, Raattama, Rauduskylä, Rauhala, Ruokojärvi (Kolari), Ruonansuu, Saarenpudas, Sammalvaara, Sieppijärvi,- Sirkka, Sonkamuotka, Suontajärvi, Taapajärvi, Tapojärvi, Tepasto, Teurajärvi, Tiurajärvi, Torassieppi, Tuuliharju, Törmäsniva, Yaattojärvi, Veitservasa, Venejärvi, Vuontisjärvi, Vähäniva, Väylänpää, Ylimuonio, Ylisieppijärvi, Ylläsjärvi, Äijäjoki, Äkäsjoki, Äkäsjärvi ja Äkäslompolo Ruotsin puoleinen rajaliikennealue 5. Karesuvanto Toimipaikat Aitamännikkö, Alakylä (K ittilä), Alanuottajoki, Taksa-alueet Kiruna Karesuando Enontekiö, Eskelinen, Hanhimaa, Hannukainen, Helppi, Hietasenkylä, Iitto, Jatuni, Jauhojärvi, Juustovaara, Kallo, Kangosjärvi, Kangosjokisuu, Karesuvanto, Karhula, Kattilanmaa, Kaukonen, ja Vittangi Kannisto, Kerässieppi, Kihlanki, Kilpisjärvi, Kittilä, Koivula, Koivumaanranta, Kolari, Koskela, Kurtakko, Kuttanen, Kutuniva, Kätkäsuvanto, Köngäs, Laajala, Lappea, Leppäjärvi, Liepimäjärvi, Lohiniva, Lompolo, Luovatus, Markkina, Maunu, Maunuvaara, Mielmukkavuoma, Muonio, Muotkajärvi, Neitiniemi, Nunnanen, Näkkälä, Pahtonen, Pallastunturi, Palojoensuu, Palojärvi, Paloselkä, Pasmajärvi, Peltovuoma, Perävaara, Pohjasenvaara, Pulju, Pöntsö, Raattama, Rauduskylä, Rauhala, Ropinsalmi, Ruokojärvi (Kolari), Ruonansuu, Saarenpudas, Saarenpää, Sammalvaara, Sieppijärvi, Sirkka, Sonkamuotka, Suonttajärvi, Taapajärvi, Tapojärvi, Tepasto, Teurajärvi, Tiurajärvi, Torassieppi, Tuuliharju, Törmäsniva, Vaattojärvi, Veitservasa, Venejärvi, Vuontisjärvi, Vähäniva, Väylänpää, Ylimuonio, Ylisieppijärvi, Ylläsjärvi, Äijäjoki, Äkäsjoki, Äkäsjärvi ja Äkäslompolo 2. Rajapuhelujen maksut täydeltä tai aloitetulta 3 minuutin puhelu jaksolta koko vuorokauden ovat seuraavat: a) 30 kultasentiimiä puheluista, jotka vaihdetaan (1) Tornion Haaparannan kautta Suomen toimipaikkojen Aapajoki, Karunki, Kukkola, Raumo, Röyttä, Tornio ja Vojakkala toiselta sekä seuraa vien Ruotsin toimipaikkojen välillä toiselta puolen: Bäverbäck, Haaparanta, Karungi, Lomkärr, Risudden, Skogskärr ja Övre Kukkola (2) Ylitornion Övertorneän kautta Suomen toimipaikkojen Aavasaksa, Ajanki, Armassaari, Juoksenki, Kainuunkylä, Kauliranta, Kauvosaari, Korpikylä, Kuivakangas, Pekanpää, Ratasjärvi, Tenkeliö ja Ylitornio toiselta sekä seuraavien Ruotsin toimipaikkojen välillä toiselta puolen: Alkullen, Hedenäset, Juoksengi, Korva, Kuivakangas, Lampisenpää, Luppio ja Övertorneä (3) Suomen Pellon Ruotsin Pellon kautta Suomen toimipaikkojen Hietasenkylä, Jarhoinen, Kankaanpää (Turtola), Lappea, Lempeä, Mämmilä, Naamijoki, Orajärvi (Pello), Oranki, Pello, Teikosuvanto, Turtola, Unhola ja Yäylänpää toiselta sekä seuraavien Ruotsin toimipaikkojen välillä toiselta puolen: Jarhois, Kardis, Kassa, Kaunis joensuu, Keksisvara, Kengis, Nestenkangas, Pajala, Pello, Svanstein, Taipaleensuu, Torinen ja Valkeakoski (4) Muonion Muodoslompolon kautta Suomen toimipaikkojen Eskelinen, Kajanki, Kangosjärvi, Kihlanki, Kolari, Kätkäsuvanto, Mielmukka-

13 13 vuoma, Muonio, Saarenpudas, Sonkamuotka, Tapojärvi, Törmäsniva, Ylimuonio ja Äkäsjoki toiselta sekä seuraavien Ruotsin toimipaikkojen välillä toiselta puolen: Areavara, Huukis, Karnevara, Kihlangi, Kitkiöjoki, Kitkiöjärvi, Kolari, Kätkesuando, Merasjoki, Muodoslompolo, Muonionalusta, Muoniovara, Parkajoki, Ristimela, Ruosteranta ja Trollnäs (5) Karesuvannon Karesuandon kautta Suomen toimipaikkojen Iitto, Jatuni, Karesuvanto, Kuttanen, Markkina, Maunu, Palojoensuu, Ropinsalmi, Saarenpää, Vähäniva ja Äijäjoki toiselta puolen sekä seuraavien Ruotsin toimipaikkojen välillä toiselta puolen: Karesuando, Keinovuopio, Kummavuopio, Kuttainen, Maunu, Naimakka, Paittasjärvi, Saarikoski, Saivomuotka ja Siikavuopio b) 60 kultasentiimiä muista rajapuheluista. 3. Rajapuhelujen puheluilmoitusmaksu on 20 kultasentiimiä. 4. Puhelukutsun perille toimittamisesta osoitetoimipaikan sähkösanomien kantoalueella peritään 60 kultasentiimin suuruinen lisämaksu. Puhelukutsun toimittamisesta osoitetoimipaikan kantoalueen ulkopuolelle lisämaksu lasketaan pääsopimuksen 15 artiklassa sanotulla tavalla. 5. Rajapuheluja ei oteta huomioon tileissä, vaan lähtömaa pitää jakamattomina näistä puheluista perimänsä maksut. Tämä sopimus, jota on tehty kaksi kappaletta suomen ja kaksi kappaletta ruotsin kielellä, tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1958, mistä päivästä lukien Suomen ja Ruotsin välisestä puhelinliikenteestä 18/23 päivänä tammikuuta 1952 tehty sopimus lakkaa olemasta voimassa. Tätä sopimusta voidaan muuttaa aina, milloin molemmat puolet asiasta niin sopivat. Jos sopimus sanotaan irti jommaltakummalta puolelta, se lakkaa olemasta voimassa kolmen kuukauden kuluttua siitä päivästä, jolloin irtisanominen on tapahtunut. Helsingissä 20 päivänä tammikuuta S. J. Ahola Urho Talvitie Tukholmassa 15 päivänä tammikuuta Hakan Sterky Artur Onnermark

14 14 Liite n :o 7 Suomen, Islannin, Norjan, Ruotsin ja Tanskan väliseen vuoden 1957 pikatiedotussopimukseen. Sopimus toisaalta Islannin, toisaalta Tanskan sekä (Tanskan kautta) Suomen, Norjan ja Ruotsin välisestä puhelinliikenteestä. Suomen, Islannin, Norjan, Ruotsin ja Tanskan välillä v tehdyn pikatiedotussopimuksen 24 artiklan nojalla ovat asianomaiset lennätinhall innot tehneet seuraavan erikoissopimuksen asianomaisten maiden välisestä puhelinliikenteestä: 1 artikla Välityksen tapahtuessa Kööpenhaminan ja Reykjavikin välisellä radiopuhelinyhtcydellä on maksuyksikkö (3 minuuttia) ja tilausmaksu 2.25, jotka jaetaan seuraavasti: Yhteydellä Islanti Tanska (Färsaaret mukaan luettuina) Maksuyksikkö Tilausmaksu Islanti Tanska Islanti Suomi Islanti Tanska Ruotsi Suomi Islanti Norja 1) Tanskan kautta Islanti Tanska N o r ja ) Tanskan Ruotsin kautta Islanti Tanska Ruotsi N o r ja Islanti Ruotsi Islanti Tanska Ruotsi artikla Hinnoitus tapahtuu niiden sääntöjen mukaan, joita sovelletaan puhelinliikenteeseen valtamerentakaisilla radioyhteyksillä. Puheluilmoituksista ja maksuttomalla kantoalueella toimitettavista puhelukutsuista ei peritä lisämaksua, milloin puhelut on voitu välittää. Ellei tilaus johda puheluun, peritään tilausmaksu C. C. I. T. T :n suosittelemien ohjeiden mukaisesti. 3 artikla Seuraavat puheluluokat sallitaan: tavalliset valtionpuhelut tavalliset yksityispuhelut virkapuhelut ja tiedustelut. \ 4 artikla Tätä sopimusta voidaan muuttaa, milloin jokin hallinnoista tekee siitä ehdotuksen ja kaikki muut hallinnot suostuvat siihen. Tämä sopimus, jota tehdään viisi kappaletta, joista yksi suomen, yksi islannin, yksi norjan, yksi ruotsin ja yksi tanskan kielellä, tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Jos jokin hallinnoista sanoo irti sopimuksen, se lakkaa olemasta voimassa kolmen kuukauden kuluttua siitä päivästä, jolloin irtisanomisesta on ilmoitettu muille hallinnoille.

15 15 Tällä sopimuksella kumotaan v tehty sopimus toisaalta Islannin, toisaalta Tanskan Helsingissä 1 päivänä marraskuuta sekä (Tanskan kautta) Suomen, Norjan ja Ruotsin välisestä puhelinliikenteestä. K. J. Jensen K. Lomholdt G. Briem 0. Kvaran S. J. Ahola Urho Talvitie Lennätinhallitus Rynning-Tönnesen Leif Larsen Kunink. lennätinhallitus Hakan Sterky Artur Onnermark Tällä kiertokirjeellä kumotaan posti- ja lennätinhallituksen kiertokirje n :o 66/1953. Helsingissä päivänä kuuta Pääjohtaja S. J. Ahola. / Johtaja Urho Talvitie