SUOMEN YLIOPISTOJEN REHTORIEN NEUVOSTO. Vuoden 2007 toimintakertomus

Transkriptio

1 SUOMEN YLIOPISTOJEN REHTORIEN NEUVOSTO Vuoden 2007 toimintakertomus

2 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ KESKEISESTÄ TOIMINNASTA VUONNA MUUTTUVA TOIMINTAYMPÄRISTÖ TOIMINNAN TAVOITTEET YLIOPISTOJEN VÄLISEN YHTEISTYÖN JA YHTEISTEN STRATEGISTEN TAVOITTEIDEN EDISTÄMINEN Yliopistojen taloudellisen ja hallinnollisen aseman uudistaminen Yliopistojen rakenteellinen kehittäminen Yliopistojen taloudellisten edellytysten turvaaminen ja tuottavuusohjelma VAIKUTTAMINEN KOULUTUS- JA TIEDEPOLITIIKKAAN Osallistuminen koulutus- ja tiedepoliittiseen keskusteluun Toimintavuoden erityiskysymykset VUOROVAIKUTUS KANSALLISTEN TOIMIJOIDEN KANSSA Koulutus- tiede- ja tutkimuspoliittiset toimijat Yliopistojen yhteistyöverkostot KANSAINVÄLINEN TOIMINTA EUROOPPALAINEN YHTEISTYÖ AASIALAISTEN YHTEISTYÖVERKOSTOJEN RAKENTAMINEN SUOMEN YLIOPISTOJEN REHTORIEN NEUVOSTO

3 TIIVISTELMÄ KESKEISESTÄ TOIMINNASTA VUONNA Suomen yliopistojen rehtorien neuvosto on vuonna 1969 perustettu yliopistojen yhteistyöelin. Se käsittelee yliopistoja koskevia periaatteellisia ja laajakantoisia yhteisiä kysymyksiä korkeimman opetuksen, tutkimuksen ja taiteellisen toiminnan edistämiseksi. Neuvoston jäseniä ovat kaikki Suomen yliopistot (21) rehtoriensa kautta. Toimintavuoden 2007 aikana käynnistyi opetusministeriön johtama yliopistolaitoksen uudistamisprosessi. Uuden yliopistolain on tarkoitus tulla voimaan siten, että uusimuotoinen toiminta voi alkaa täydessä laajuudessa Samanaikaisesti käynnissä on muun muassa yliopistojen rakenteellinen kehittäminen ja valtionhallinnon tuottavuusohjelma. Toimintavuoden lopussa kansainvälistyminen nousi voimakkaasti agendalle. Nämä muutosprosessit linkittyvät toisiinsa ja niiden seurauksena yliopistojen toiminta mullistuu perusteellisesti lähivuosien kuluessa. Odotettavissa myös on, että yliopistojen määrä vähenee. Vuoden 2007 aikana sekä neuvosto että työvaliokunta kokoontuivat yhdeksän kertaa. Sekä neuvoston että työvaliokunnan kuultavana kävi useita asiantuntijoita yhteiskunnan eri sektoreilta. Neuvosto antoi toimintavuonna 25 lausuntoa, kannanottoa tai esitystä keskeisistä korkeakoulutus-, tutkimus- ja tiedepoliittisista asioista. Keskeisin toiminta, lausunnot ja kannanotot liittyivät yliopistolaitoksen kokonaisuudistamisen ja sen eri osa-alueisiin. Neuvoston puheenjohtajaa tai edustajaa kuultiin 4 kertaa eduskunnan valiokunnissa. Neuvoston asettamat sisäiset työryhmät käsittelivät yliopistojen ja yritysten välisiä sopimuksia, yliopistojen tulevaa oikeushenkilöasemaa, uudistuvien yliopistojen rahoitusmallia sekä tilauskoulutusta. Neuvoston kansainvälinen toiminta oli edellisvuosien tapaan vireää. Neuvosto osallistui aktiivisesti Pohjoismaisten rehtorien neuvostojen välisen yhteistyöorganisaation Nordiska universitetssamarbetet (NUS) toimintaan. Eurooppalaisessa yhteistyössä neuvosto osallistui aktiivisesti European University Associationin (EUA) toimintaan. Yhteistyöverkostojen rakentamista Aasian maihin erityisesti Kiinan ja Intian kanssa jatkettiin. Neuvoston toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset ovat entisestään laajentaneet ja monipuolistaneet neuvoston tehtäväkenttää. Neuvoston toiminnalle asetetaan odotuksia sekä yliopistoista että ministeriöistä ja muista sidosryhmistä. Neuvoston kannanottoja kysytään ja neuvoston odotetaan ottavan kantaa ja vaikuttavan yliopistojen parhaaksi. Rehtorien neuvoston aseman järjestäminen nousi konkreettisesti esille yliopistolain uudistamisen myötä. Opetusministeriön marraskuussa julkistamien tietojen mukaan neuvostoa suunnitellaan perustettavaksi yliopistojen yhteisenä edunvalvontaelimenä, jota ne myös rahoittavat. Neuvoston toiminnan vaikuttavuutta on vaikea mitata, sillä käsiteltävien asioiden aikajänne on pitkä. Todettakoon kuitenkin, että neuvoston vuonna 2006 asettamat hallitusohjelmatavoitteet ovat toteutuneet hyvin: rahastotalouden mahdollistaminen kaikille yliopistoille vuoden 2007 alusta, yliopistojen muuttaminen oikeushenkilöiksi, tilauskoulutuksen salliminen. Yliopistojen rahoitus ei ole kuitenkaan kasvanut toivotusti ja kehittämislain reaalilisäystä on vähennetty tuottavuusohjelman perusteella. Jatkossa toimintaympäristön muutokset vaativat entistä suurempaa tietoisuutta hyvien toimintalinjojen tunnistamiseksi ja valitsemiseksi sekä kykyä toiminnan uudistamiseen. Vuorovaikutus, aktiivinen osallistuminen keskusteluun ja toimiminen proaktiivisesti on sekä kansallisessa että kansainvälisessä toiminnassa yhä tärkeämpää.

4 1. MUUTTUVA TOIMINTAYMPÄRISTÖ 4 Suomen kansallinen toimintastrategia rakentuu edelleen osaamisen, innovaatioiden ja kansainvälistymisen luomalle perustalle. Suomalaista järjestelmää pidetään kansainvälisessä vertailussa tuloksellisena ja kilpailukykyisenä. Onnistuminen innovaatioiden tuottamisessa jatkossakin edellyttää voimakasta panostusta koulutukseen, tutkimukseen ja innovaatioihin kaikilla aloilla, mutta erityisesti sellaiseen tutkimukseen, joka on avainasemassa pyrittäessä lisäämään Suomen kilpailukykyä kansainvälisillä markkinoilla. Lissabonin strategiassa asetettiin EU:n jäsenmaiden tavoitteeksi t&k toiminnan menojen nostaminen kolmeen prosenttiin. Hallitus on asettanut ohjelmassaan tutkimus- ja kehitystoiminnan rahoituksen tavoitteeksi neljä prosenttia vuoteen 2010 mennessä. Yliopistojen roolia voidaan perustellusti pitää Suomen kansallisen strategian toteuttamisessa keskeisenä. Suomalaisten korkeaa sivistystasoa sekä laadukasta ja maksutonta koulutusta pidetään vuonna 2007 aloittaneen hallituksen ohjelmassa hyvinvointiyhteiskunnan perustana. Kansallisen strategian onnistumiseen vaikuttavat kuitenkin myös syvemmät virtaukset kuten globalisaatio, väestönkehitys ja ikäluokkien pieneneminen sekä työelämän muutokset Vuonna 2007 käynnistyi useita prosesseja, joiden seurauksena Suomen yliopistolaitos tulee mullistamaan lähitulevaisuudessa. Keskeisimpiä ovat yliopistolaitoksen uudistaminen, rakenteellinen kehittäminen ja valtionhallinnon tuottavuusohjelma. Näillä prosesseilla tavoitellaan kansainvälistymistä, laadun ja vaikuttavuuden vahvistumista sekä yliopistojen tuottavuuden ja tehokkuuden lisäämistä. Välillisesti muutosten odotetaan lisäävän huippuosaamista ja tuottavan osaamistasoltaan vahvoja ja vaikuttavampia yliopistoyksiköitä. Käynnistyneet prosessit vaikuttavat myös tiedepolitiikan ohjausjärjestelmään ja opetuksen ja tutkimuksen rahoitukseen. Yliopistoissa tapahtuvat muutokset heijastuvat takaisin muihin innovaatiojärjestelmän toimijoihin ja päinvastoin. Yliopistolaitoksen uudistuksen myötä yliopistot muuttuvat oikeudelliselta asemaltaan itsenäisiksi joko siten, että niistä tulee julkisoikeudellisia oikeushenkilöitä tai yksityisoikeudellisia säätiöitä. Uudistuksen jälkeen yliopistot eivät ole tilivirastojen tavoin kiinteästi osana valtion taloushallintoa. Samalla uudistuvat yliopistojen hallinto ja päätöksentekojärjestelmät. Uuden yliopistolain on tarkoitus tulla voimaan siten, että uusimuotoinen toiminta voi alkaa täydessä laajuudessa Yliopistojen rakenteellinen kehittäminen on olennainen mutta erillinen prosessi yliopistolaitoksen uudistamista. Yliopistojen rakenteellinen jatkui voimallisena vuonna Pitkällä tähtäyksellä prosessi johtaa yliopistojen määrälliseen vähenemiseen. Opetusministeriön tavoitteena on että vuonna 2012 yliopistoja on Kaikki nykyiset yliopistot ovat jollain tavalla mukana rakenteellisen kehittämisen hankkeissa. Kärkihankkeita vuonna 2007 olivat Innovaatioyliopisto (Helsingin kauppakorkeakoulu + Teknillinen korkeakoulu + Taideteollinen korkeakoulu), Itä-Suomen yliopisto (Joensuun ja Kuopion yliopistojen liitto) ja Turun konsortio (Turun yliopisto ja Turun kauppakorkeakoulu). Niiden lisäksi Tampereen yliopisto, Tampereen teknillinen korkeakoulu ja Jyväskylän yliopisto puolestaan muodostivat ns. Sisä-Suomen allianssin. Helsingin seudulla Helsingin yliopisto ja Hanken tiivistivät yhteistyötään, Oulussa puolestaan selvitettiin Triple Helix mallin tuomia mahdollisuuksia yliopiston uudistamiseen. Lappeenrannassa, Vaasassa, Lapissa ja ruotsinkielisessä korkeakoulutuksessa tavoitteena on vahvistaa yliopistokeskuspaikkakuntien yhteistyötä ja työnjakoa kehittämällä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteisiä

5 toimintarakenteita. Taideyliopistojen kohdalla Suomen Taideyliopisto perustaminen nousi jälleen keskusteluihin. Tuottavuusohjelman tavoitteet eivät olennaisesti muuttuneet vuonna Edelleenkin yliopistojen odotetaan vähentävän henkilötyövuotta vuoteen 2011 mennessä. Tuottavuusohjelmaan kuuluu palvelukeskusten perustaminen. Yliopistojen palvelukeskus perustettiin Vaasaan ja sivutoimipiste Joensuuhun ja pääkaupunkiseudulle. Yliopistojen palvelukeskuksen perustaminen jatkui osana sekä tuottavuusohjelmaa että yliopistojen uudistamista. Kansainvälistymisessä on siirrytty entistä aktiivisempaan vaiheeseen. Samalla kansainvälisen ja kansallisen keskustelun rajat ovat hämärtyneet ja kansainväliset korkeakoulutuspoliittiset linjaukset vaikuttavat yhä suoremmin kansallisella tasolla. Yliopistoihin toivotaan yhä enemmän ulkomaisia opiskelijoita ja tutkijoita. Yliopistoilta odotetaan opetuksen ja tutkimuksen sisältöjen kirkastamista ja profilointia. Toimintaympäristön muutosten vaikutuksesta rehtorien neuvoston tehtäväkenttä on jatkuvasti laajentunut ja monimuotoistunut. Neuvoston toiminnalle asetetaan odotuksia sekä yliopistoista että ministeriöistä ja muista sidosryhmistä. Neuvoston kannanottoja kysytään ja neuvoston myös odotetaan ottavan kantaa ja vaikuttavan yliopistojen parhaaksi. Neuvoston on kuitenkin toimintatavoissaan otettava huomioon yliopistojen autonomisuus. Jatkossa toimintaympäristön muutokset vaativat entistä suurempaa tietoisuutta hyvien toimintalinjojen tunnistamiseksi ja valitsemiseksi. Vuorovaikutus, aktiivinen osallistuminen keskusteluun ja toimiminen proaktiivisesti on sekä kansallisessa että kansainvälisessä toiminnassa yhä tärkeämpää TOIMINNAN TAVOITTEET 2.1. Yliopistojen välisen yhteistyön ja yhteisten strategisten tavoitteiden edistäminen Yliopistojen taloudellisen ja hallinnollisen aseman uudistaminen Rehtorien neuvoston pitkään ajama uudistus yliopistojen taloudellisen ja hallinnollisen aseman uudistaminen eteni harppauksin vuonna Vuoden 2007 alusta tuli voimaan yliopistolain uudistus, joka mahdollisti rahastotalouden kaikille yliopistoille. Rehtorit olivat esittäneet asiaa mm julkaistuissa hallitusohjelmatavoitteissaan Agenda: Suomi tarvitsee yliopistoja. Selvitysmiesten Jorma Rantanen ja Niilo Jääskinen raportti yliopistojen taloudellisen ja hallinnollisen aseman kehittämisestä valmistui tammikuussa. Helmikuussa neuvosto järjesti yhdessä selvitysmiesten kanssa seminaarin loppuraportin pohjalta. Neuvosto antoi selvitysmiesten raportista lausunnon, jossa se tuki ehdotuksia tilivirastomallista luopumisesta ja oikeushenkilöaseman luomisesta yliopistoille. Opetusministeriö asetti yliopistolain uudistamiseen valmisteluprojektin, jonka ohjausryhmän jäseneksi pyydettiin neuvoston puheenjohtajaa rehtori Niiniluotoa. Ministeriö julkisti yliopistolaitoksen uudistamisen suuntaviivat elokuussa ja marraskuussa asia edistyi hallituksen iltakouluun. Yliopistolain ensimmäiset muutokset kohdistuivat tilauskoulutuksen. Opetusministeriö käynnisti asiasta lainsäädäntöhankkeen tilauskoulutuksen sallimiseksi yliopistoille. Neuvosto kannatti hanketta ja asia oli ollut mm. neuvoston hallitusohjelmatavoitteena.

6 6 Neuvoston asettama oikeushenkilötyöryhmä agendalla olivat mm. vaikuttaminen oikeushenkilöaseman luomiseksi ja yliopistojen valmistautuminen työnantajatoimintaan. Yhteenveto neuvoston keskeisistä toimenpiteistä vuonna 2007: Työryhmät - Neuvoston oikeushenkilötyöryhmä (pj. rehtori Niiniluoto, jäsenet rehtorit Jakobsson, Kasanen, Vartiainen ja Virtanen) - Neuvoston Tilauskoulutus työryhmä (pj. rehtori Sotamaa, jäsenet rehtorit Varantola ja Ylä- Kotola sekä vararehtori Ahtola) - Opetusministeriön valmisteluprojekti (ohjausryhmän jäsenenä rehtori Niiniluoto) Seminaarit, tapaamiset - puheenjohtaja Niiniluodon esitys Kuopiossa yliopistojen rakenteellisen kehittämisen seminaarissa - Neuvoston ja opetusministeriön seminaari puhujina mm. John L. King (University of Michigan) - Neuvoston seminaari Yliopistot valmistautuvat työnantajatoimintaan Lausunnot - Lausunto opetusministeriölle selvitysmiesten loppuraportista Lausunto opetusministeriölle luonnoksesta hallituksen esitykseksi yliopistolain ja ammattikorkeakoululain muuttamisesta Lausunto opetusministeriölle muistiosta Yliopistolaitoksen uudistamisen suuntaviivat Lausunto sivistysvaliokunnalle hallituksen esityksestä 97/2007 laeiksi yliopistolain ja ammattikorkeakoululain muuttamisesta Tiedotteet Neuvoston tiedote : Rehtorit tukevat historiallista yliopistouudistusta: Autonomiset yliopistot voivat vahvistaa toimintansa laatua ja vaikuttavuutta Yliopistojen rakenteellinen kehittäminen Samanaikaisesti yliopistojen taloudellisen ja hallinnollisen muutoksen kanssa vauhdittui yliopistojen rakenteellinen kehittämien. Rakenteellisen kehittämisen päälinjat tehdään opetusministeriössä ja yliopistoissa, neuvoston rooli prosessissa riippuu sitä, mitä yhteisiä toimenpiteitä yliopistot tarvitsevat ja haluavat. Opetusministeriö järjesti vuoden aikana kaksi seminaaria, joissa molemmissa neuvostolla oli esitys Yliopistojen taloudellisten edellytysten turvaaminen ja tuottavuusohjelma Vuosi 2007 oli viimeinen korkeakoululaitoksen kehittämislain voimassaolovuosi. Laki on määrittänyt yliopistojen perusrahoituksen kehittymisen suuntaviivat. Yliopistojen perusrahoituksen järjestäminen, rahoitusmalli ja toimintarahoituksen reaalinen kehittyminen tulevaisuudessa on avainkysymys yliopistojen toimintaedellytysten turvaamiseksi. Myös ansaintalogiikkaa ja rahoitusstrategioita on pohdittava, ei vain resurssien jakoa yliopistojen kesken. Tavanomaiseen tapaan neuvosto otti kantaa hallituksen esittämiin budjettikehyksiin. Neuvoston erityisiä huolenaiheita olivat valtionhallinnon tuottavuusohjelman soveltaminen yliopistoissa, kasvavat kiinteistökustannukset, uuden palkkausjärjestelmän kustannukset ja inflaation nopeutuminen. Niiden yhteisvaikutus neuvoston käsityksen mukaan on, että yliopistojen reaalinen rahoitus vähenee. Tuottavuusohjelma koettiin erityisen huolestuttava, sillä samaan aikaan, kun

7 budjettirahoitusta lisättiin kehittämislain nojalla, valtiovarainministeriö sovelsi tuottavuusohjelman leikkauksia. Neuvoston kantana oli, että valtion tuottavuushankkeen lähtökohdat ja johtopäätökset pitäisi arvioida uudelleen. Tuottavuusohjelmaan liittyi keskeisenä palvelukeskushanke. Opetusministeriö antoi loppuvuodesta ehdotuksen asetuksesta yliopistojen palvelukeskukseksi. Ajatuksena oli perustaa ensin virastomuotoisten yliopistojen palvelukeskus ja muuttaa sen toimintaa ja palvelutarjontaa yliopistojen oikeushenkilöaseman muuttuessa. Neuvosto katsoi lausunnossaan, että tällainen menettely pikemminkin syö kuin säästää. Lisäksi neuvosto katsoi, että palvelukeskuksen perustamisen prosessi on ristiriitainen perustuslain 123 turvaaman yliopistojen autonomian kanssa. Yliopistojen uusi palkkausjärjestelmä astui voimaan vuoden 2006 lopussa. Sen rahoittamisesta yksityiskohdista ja epäselvyyksistä erityisesti siirtymäkauden rahoitussuunnitelmasta keskusteltiin opetusministeriön kanssa. Kun siirtymäkautta päätettiin vielä aikaistaa, keskeiseksi tuli, miten sen kustannusvaikutukset korvataan. Yliopistojen tulevaan rahoitusmallia varten neuvosto perusti ideointi- ja sparrausryhmän valmistelemaan yliopistojen linjauksia sekä vaikuttamaan opetusministeriön valmistelutyöhön. Ryhmä kävi neuvoston sisäisten keskustelujen lisäksi keskusteluja opetusministeriön kanssa. Toimiva yhteistyömalli jatkuu vuonna Yhteenveto neuvoston keskeisistä toimenpiteistä vuonna 2007: Työryhmät: - neuvoston Rahoitusmalli-työryhmä (pj. rehtori Lajunen, jäsenet rehtorit Djupsjöbacka, Lukka, Reponen) Lausunnot, kannanotot: - Lausunto valtiovarainvaliokunnan sivistys- ja tiedejaostolle: VNS 1/2007 vp valtioneuvoston selonteko valtiontalouden tarkistetuista kehyksistä vuosille , Lausunto sivistysvaliokunnalle: Hallituksen esitys vuoden 2008 talousarvioksi, Lausunto valtiovarainvaliokunnan sivistys- ja tiedejaostolle: Hallituksen esitys 62/2007 vp valtion talousarvioksi vuodelle 2008, Lausunto opetusministeriölle ehdotuksesta valtioneuvoston asetukseksi Yliopistojen palvelukeskuksesta, Vaikuttaminen koulutus- ja tiedepolitiikkaan Osallistuminen koulutus- ja tiedepoliittiseen keskusteluun Neuvoston toiminnan ytimen muodostaa aktiivinen osallistuminen ja vaikuttaminen koulutusja tiedepoliittiseen keskusteluun. Käytännössä se tarkoittaa ennen muuta osallistumista erilaisiin työryhmiin, kuulemistilaisuuksiin ja seminaareihin sekä lausuntojen antamista koulutus- ja tiedepoliittisista erityiskysymyksistä. Neuvostolla oli toimintavuoden aikana edustaja useissa korkeakoulutus-, tutkimus- ja tiedepoliittisissa työryhmissä. Niistä keskeisimmät olivat: - Tiede- ja teknologianeuvosto (rehtori Virtanen) - Strategisen huippuosaamisen keskittymien johtoryhmä (rehtori Sallinen) - Kansallinen infrastruktuuriryhmä (rehtori Eriksson) - Suomen virtuaaliyliopiston konsortion johtokunta (rehtori Jakobsson) - Kansallinen elektroninen kirjasto (FinELib) -konsortio (rehtori Ylä-Kotola)

8 - Toteutuva tutkijanura (pääsihteeri Savunen) - EU30 koulutus jaosto (pääsihteeri Savunen) 8 Korkeakoulujen laadunvarmistuksen suhteen neuvosto teki yhteistyötä korkeakoulujen arviointineuvoston kanssa. yhteistyössä järjestettiin seminaari Yliopistojen laadunvarmistus johdon näkökulmasta seminaari. Neuvosto antoi toimintavuonna kaikkiaan 25 lausuntoa tai kannanottoa keskeisistä korkeakoulutus-, tutkimus- ja tiedepoliittisista asioista. Niistä mainittakoon jo edellä mainittujen lausuntojen lisäksi: - Lausunto opetusministeriölle Alustavasta laskelmasta koulutustarjonnan tavoitteista vuodelle Lausunto opetusministeriölle Aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisesta ja tunnustamisesta - Lausunto opetusministeriölle Infrastruktuuri-työryhmän raportista - Lausunto opetusministeriölle Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta Neuvoston puheenjohtajaa tai edustajaa kuultiin 4 kertaa eduskunnan valiokunnissa. Aiheina olivat valtion talousarvio, tilauskoulutusta koskeva lainsäädäntö sekä komission tiedonanto neuvostolle ja Euroopan parlamentille Tuloksia korkeakoulujen nykyaikaistamisesta: koulutus, tutkimus ja innovaatiot. Kaikkiin kuulemistilaisuuksiin jätettiin myös kirjallinen lausunto Toimintavuoden erityiskysymykset Yliopistojen ja yritysten välisen yhteistyön edistäminen ja tutkimustulosten hyödyntäminen Neuvoston vuonna 2006 asettaman työryhmän (pj. rehtori Mattinen) valmistelemat suositukset yritysten kanssa solmittavien sopimusten yhteisiksi periaatteiksi valmistuivat keväällä. Suosituksista pyydettiin ennen niiden lopullista hyväksymistä kommentit myös yliopistojen tutkimus- ja innovaatiopalveluilta. Suosituksissa pyrittiin pureutumaan yliopistojen vaihteleviin tulkintatapoja yliopistojen ja yritysten yhteisten hankkeiden rahoitusehdoista. Koska yliopistoja säätelevä lainsäädäntö on sama, erilaiset tulkinnat voivat aiheuttaa epäterveitä kilpailutilanteita. Lisäksi neuvosto antoi lausunnon opetusministeriön raportista Yliopistojen tutkimustulosten hyödyntäminen ja järjesti toukokuussa 2007 seminaarin Osaamisesta ja innovaatioista tuotteita ja hyvinvointia. Aikuiskoulutus Neuvosto ja yliopistojen aikuiskoulutusverkosto valmistelivat yhteistyön tiivistämistä ja keskeisiä yhteisiä asioita. Niitä ovat mm. aikuiskoulutuksen rakenteellinen kehittäminen, yliopistojen elinikäisen oppimisen strategiat. Yhteistyön uudet muodot perustuvat opetusministeriön vuonna 2002 tekemän selvityksen suosituksiin. Verkosto ja rehtorien neuvosto ovat hakeneet yhdessä opetusministeriöltä rahoitusta aikuiskoulutusverkoston pääsihteerin palkkaukseen. Opetusministeriö jatkaa rahoitusta edelleen. Lisäksi ministeriö rahoitti selvityksen yliopistojen elinikäisen oppimisen strategioista.

9 Vuorovaikutus kansallisten toimijoiden kanssa Koulutus- tiede- ja tutkimuspoliittiset toimijat Neuvoston ja opetusministeriön väliset suhteet ja keskustelut aktivoituivat monella tavalla vuonna Neuvosto tapasi opetusministeri Sarkomaan kaksi kertaa ja keskusteluissa käytiin läpi keskeisimpiä asioita mm. yliopistolaitoksen uudistamisesta ja rakenteellisesta kehittämisestä. Lisäksi neuvoston omat työryhmät tapasivat ministeriön edustajia. Toimintavuonna neuvosto tai työvaliokunta tapasi mm Suomen Akatemian, Tekesin, Professoriliiton, Tieteentekijöiden liiton ja Elinkeinoelämän keskusliiton edustajia. Keskustelut käsittelivät mm. yliopistojen taloudellista ja hallinnollista asemaa, tulevan hallituksen linjauksia korkeakoulu- ja tiedepolitiikassa. Tekesin kanssa erityiskysymyksenä käsiteltiin tutkimuksen 7. puiteohjelmaa ja siirtymistä lisäkustannusmallista kokonaiskustannusmalliin. Neuvosto tapasi myös Suomen Ylioppilaskuntien liiton hallitusta ja puheenjohtajaa. Yhteistyö konkreettinen toimintamuoto liittyi opiskelijoiden hyvinvointikysymyksiin. Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön alaisena toiminut Kehrä-jaoston toiminnan tavoitteena on ollut kehittää opiskelun edellytyksiä tukemalla opiskelijoiden hyvinvointia yhteisöllisen toiminnan kautta. Kun Kehrä-jaoston toiminta on päättymässä neuvosto ja SYL keskustelivat sen mahdollisesta jatkamisesta. Kehrä-jaosto järjesti marraskuussa seminaarin, jossa alusti neuvoston varapuheenjohtaja Varantola Yliopistojen yhteistyöverkostot Yliopistojen sisällä toimii useita epävirallisia yhteistyöverkostoja. Rehtorien neuvoston vuotuisessa toiminnassa niistä konkretisoituvat ennen kaikkea Suomen Virtuaaliyliopisto (SVY), Aikuiskoulutusverkosto, Kansallinen Elektroninen kirjasto (FinELib), Yliopistokirjastojen neuvosto ja Oodikonsortio Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen väliset suhteet Keskustelu ammattikorkeakoulujen englanninkielisestä nimestä jatkui edelleen, mutta asia ei edistynyt. Opetusministeriön selvityksessä Suuntana Aasia todettiin, että korkeakouluyhteistyön kannalta on haitallista, että ammattikorkeakoulujen englanninkielinen nimike aiheuttaa epäselvyyksiä niiden asemasta. Ammattikorkeakoulut siirtyivät vuoden aikana systemaattisesti käyttämään nimitystä University of Applied Sciences. Ylemmistä ammattikorkeakoulututkinnoista järjestetyssä tilaisuudessa neuvoston puheenvuorossa tuotiin esiin, että ylempi AMK-tutkinto ei tuota automaattisesti jatkoopintokelpoisuutta yliopistoissa. Arenen ja neuvoston välisessä vuositapaamisessa neuvostot sopivat, että pääsihteerit laativat suunnitelmat 1) toimenpiteiksi Itä-Aasian selvitysmiehen esityksiin, 2) toimenpiteiksi aikaisemman hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen korkeakouluissa. Myöhemmin mukaan liitettiin vielä Tilauskoulutuksen käynnistäminen. Näiden asioiden tiimoilta neuvostot jatkoivat keskusteluja opetusministeriön suuntaan ajatuksenaan molempien korkeakoulusektorien yhteisen työryhmien perustaminen. Yhteenveto neuvoston keskeisistä toimenpiteistä vuonna 2007:

10 - Neuvoston ja Arenen raportti opetusministeriölle neuvostojen keskustelujen tuloksista ammattikorkeakoulujen englanninkielisestä nimestä varapj. Varantolan alustus Valtakunnallisessa ylemmän AMK-tutkinnon foorumissa neuvoston työvaliokunnan ja Arenen hallituksen tapaaminen ja tapaaminen opetusministeriön kanssa KANSAINVÄLINEN TOIMINTA Valtioneuvosto on linjannut periaatepäätöksessään julkisen tutkimusjärjestelmän kehittämisestä ( ) koulutuksen, tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan kansainvälistyminen koko tutkimusjärjestelmän keskeiseksi tavoitteeksi. Opetusministeriö koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa kansainvälistyminen nostettiin tavoitteeksi. Lisäksi kansainvälistyminen kytkeytyi yhä selvemmin myös korkeakoulujen rakenteelliseen kehittämiseen Erityisiä huolenaiheita yliopistojen kansainvälistymisessä on pidetty kansainvälisten tutkintoopiskelijoiden ja opettajien vähäistä määrää. Yliopistojen kannalta sekä tutkijat että tutkimus ovat kansainvälistyneet (mm. julkaisuilla mitattuna). Sen sijaan haasteita riittää siitä, miten yksittäiset verkostot saadaan kytketyksi paremmin yliopiston kansainvälisen toimintaan. Neuvoston tavoitteena on kehittää uusia, kestäviä yhteistyömuotoja sekä lisätä Suomen yliopistojen kansainvälistä näkyvyyttä. Eurooppalaisen tutkimusalueen (ERA) rakentaminen asettavat aivan uudenlaisia haasteita yliopistojen modernisaatiolle ja yliopistojen välisen yhteistyön kehittämiselle. Yliopistojen kansainvälisten verkostojen muodostumisen edellytyksenä on pitkäjänteinen ja jatkuva yhteistyö. Suomi toimi Pohjoismaisen ministerineuvoston puheenjohtajana Tässä yhteydessä valtioneuvosto korosti myös pohjoismaisen yhteistyön merkitystä tutkimuksen ja koulutuksen kansainvälistymisessä. 3.1 Eurooppalainen yhteistyö Pohjoismaat Neuvosto tukee toiminnassaan pohjoismaisten yliopistojen yhteistyön vahvistamista koulutuksessa ja tutkimuksessa sekä pohjoismaisen tutkimusalueen rakentamista. Pohjoismainen yhteistyö on aktiivisessa vaiheessa NordForskin perustamisen myötä. Neuvoston Pohjoismainen yhteistyö kanavoituu ennen kaikkea yhteispohjoismaisen toimielimen NUS:n kautta. NUS kokoontui toimintavuoden aikana 4 kertaa. Toiminnassa painottui yhteistyö NordForskin kanssa. Suomen NUS edustaja rehtori Varantola valittiin NUS:n edustajana NordForskin hallitukseen. NUS järjesti pohjoismaisen rehtoriseminaarin Trondheimissa, Norjassa. Kokouksen teemana oli yliopistojen johtaminen, kilpailukyky ja yhteistyö. Suomesta alustajina olivat kansleri Sipilä aiheenaan Rektors strategisk makt i forskning ja rehtori Stenius aiheenaan Det finska paradoxen Näringslivet in i Humboltidealet. Pohjoismaisen yhteistyön puitteissa neuvosto oli mukana toteuttamassa Turussa järjestettyä tutkimusseminaaria Excellence from Stems to People. European University Association Eurooppalaisessa yhteistyössä neuvoston keskeisenä yhteistyöelimenä on European Univer-

11 sity Association (EUA). Linjana on osallistua aktiivisesti EUA:n toimintaan. Neuvoston puheenjohtaja on lähtökohtaisesti asemansa vuoksi EUA:n päättävän elimen councilin jäsen ja pääsihteeri tarkkailija. Councilin kokousten yhteydessä järjestetään yleensä myös eurooppalaisten rehtorien neuvostojen pääsihteerien kokous. Toimintavuonna council kokoontui 4 kertaa ja pääsihteerit samoin 4 kertaa. Keskeisiä aiheita EUA:n toiminnassa olivat Bolognan prosessin implementointi ja siirtyminen kolmanteen sykliin sekä eurooppalaisten yliopistojen valmistautuminen Lontoon ministerikokoukseen. Seminaarit käsittelivät yliopistojen modernisoimista, hallinnollista ja taloudellista autonomiaa. Puheenjohtaja kuului myös EUA:n tutkimuspoliittiseen työryhmään, jossa valmistellaan kaikki EUA:n keskeiset kannanotot ja linjaukset. Työryhmä kokoontui vuonna 2007 kolme kertaa. Sihteeristö vastasi kansallisten maaraporttien ja vastausten valmistelusta EUA:lle sekä EUA:n päätösten implementoinnista. Muu eurooppalainen yhteistyö Neuvoston pääsihteeri on osallistunut Euroopan Neuvoston korkeakoulutuksen ja tutkimuksen johtoryhmän (steering committee) CD-ESR:n toimintaan. Puheenjohtaja osallistui yliopistojen edustajana Bolognan prosessiin seurantaan liittyvään opetusministerikokoukseen Lontoossa. Kokouksesta annettiin julkilausuma, jossa tuettiin Bolognan toimeenpanoa. Lisäksi tuettiin eurooppalainen laadunvarmistusrekisterin perustamista. EU:n kevätkauden puheenjohtajamaan järjestämä kokous korkeakoulutuksesta vastaavien ylijohtajien ja kansallisten rehtorineuvostojen puheenjohtajien kanssa pidettiin Berliinissä. Neuvoston edustajana kokoukseen osallistui varapuheenjohtaja Varantola. 3.2 Aasialaisten yhteistyöverkostojen rakentaminen Kiina Kiinalaisten yliopistojen rehtoreita ja edustajia vieraili Suomessa. Neuvoston yhteistyökumppanina Kiinassa on ollut Kiinan opetusministeriön alainen China Education Association for International Exchange (CEAIE), jonka edustajia kuului myös delegaatioon. Delegaatio vieraili mm. Helsingin, Lappeenrannan, Tampereen, Oulun ja Lapin yliopistoissa sekä Teknillisessä korkeakoulussa. Intia Yliopistojen yhteinen kontaktimatka Intiaan toteutui Matkalle osallistuivat myös Suomen Akatemian edustajat. Delegaation jäsenet vierailivat matkan aikana yhteensä 14 yliopistossa. Lisäksi keskusteltiin University Grant Commissionin edustajien kanssa. matka antoi hyvän yleiskuvan Intian yliopistojen tasosta ja koulutusmarkkinoista. Yliopistojärjestelmän valtava kirjo tuli vierailujen aikana selväksi. Jo vierailun aikana allekirjoitettiin muutama yhteistyösopimus ja olemassa olevien laajentamisesta keskusteltiin. matkan tulokset sopimusyhteistyön muodossa konkretisoituvat ajan kanssa. 11 Muu Aasia yhteistyö Varapuheenjohtaja Varantola piti alustuksen Korean Council of Educationin järjestämässä 25-vuotisseminaariin Soulissa

12 12 4. SUOMEN YLIOPISTOJEN REHTORIEN NEUVOSTO 2007 Helsingin kauppakorkeakoulu Helsingin yliopisto Jyväskylän yliopisto Joensuun yliopisto Kuopion yliopisto Kuvataideakatemia Lapin yliopisto Lappeenrannan teknillinen yliopisto Maanpuolustuskorkeakoulu Oulun yliopisto Sibelius-Akatemia Svenska handelshögskolan Taideteollinen korkeakoulu Tampereen teknillinen yliopisto Tampereen yliopisto Teatterikorkeakoulu Teknillinen korkeakoulu Turun kauppakorkeakoulu Turun yliopisto Vaasan yliopisto Åbo Akademi Rehtori Eero Kasanen Rehtori Ilkka Niiniluoto Rehtori Aino Sallinen Rehtori Perttu Vartiainen Rehtori Matti Uusitupa Rehtori Maria Hirvi-Ijäs Rehtori Mauri Ylä-Kotola Rehtori Markku Lukka Rehtori Pertti Salminen Rehtori Lauri Lajunen Rehtori Gustav Djupsjöbacka Rehtori Marianne Stenius Rehtori Yrjö Sotamaa Rehtori Jarl-Thure Eriksson Rehtori Krista Varantola Rehtori Paula Tuovinen Rehtori Matti Pursula Rehtori Tapio Reponen Rehtori Keijo Virtanen Rehtori Matti Jakobsson Rehtori Jorma Mattinen Rehtorien neuvoston juridisessa asemassa ei tapahtunut muutoksia Opetusministeriö ilmoitti seminaarissa , että uudessa yliopistolaissa neuvosto on tarkoitus perustaa yliopistojen yhteistyöelimenä. Neuvoston uudet internet-sivustot valmistuivat. Työvaliokunta Työvaliokunta vastaa asioiden valmistelusta ja neuvoston toiminnan suunnittelusta sekä kehittämisestä. Rehtori Ilkka Niiniluoto, puheenjohtaja Rehtori Krista Varantola, varapuheenjohtaja Rehtori Markku Lukka, varapuheenjohtaja Rehtori Gustav Djupsjöbacka Rehtori Matti Jakobsson Helsingin Yliopisto Tampereen yliopisto Lappeenrannan teknillinen yliopisto Sibelius-Akatemia Vaasan yliopisto Sihteeristö Sihteeristön vastaa asioiden valmistelusta ja toiminnan suunnittelusta ja toimeenpanosta neuvoston ja työvaliokunnan linjausten mukaisesti. Pääsihteeri FT, dos. Liisa Savunen Apulaispääsihteeri FM Hanna Manner Osastosihteeri valt. yo. Maria Linkoaho-Nordling (vv ) FM Miia Rosenberg

13 Neuvoston talous Neuvoston rahastonhoitajana toimii Helsingin yliopiston rahastojen pääkirjanpitäjä Marja- Sisko Pursio. alkuun LIITE : Suomen yliopistojen rehtorien neuvoston lausunnot, kannanotot ja nimitysesitykset vuonna 2007 Lausunnot ja kannanotot: 1. Opetushallituksen asema, rooli ja tehtävät sekä koulutustoimialan ohjaus muuttuvassa toimintaympäristössä Opetusministeriö. 2. Ehdotus valtioneuvoston asetukseksi Yliopistojen palvelukeskuksesta Opetusministeriö. 3. Hallituksen esitys 97/2007 laeiksi yliopistolain ja ammattikorkeakoululain muuttamisesta Sivistysvaliokunta. 4. Hallituksen esitys 62/2007 vp valtion talousarvioksi vuodelle Valtiovarainvaliokunnan Sivistys- ja tiedejaosto. 5. Yliopistolaitoksen uudistamisen suuntaviivat Opetusministeriö. 6. Sosiaalialan korkeakoulutuksen suunta Opetusministeriö. 7. Hallituksen esitys vuoden 2008 talousarvioksi Sivistysvaliokunta. 8. Infrastruktuurityöryhmä Opetusministeriö 9. Luonnos hallituksen esitykseksi yliopistolain ja ammattikorkeakoululain muuttamisesta Opetusministeriö. 10. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Opetusministeriö. 11. Vihreä kirja Eurooppalainen tutkimusalue: uudet näköalat Kauppa- ja teollisuusministeriö. 12. Green Paper The European Research Area: New perspectives EUA. 13. VNS 1/2007 vp valtioneuvoston selonteko valtiontalouden tarkistetuista kehyksistä vuosille Valtiovarainvaliokunnan Sivistys- ja tiedejaosto. 14. Koulutuksen arviointijärjestelmä Opetusministeriö. 15. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma , alustava laskelma koulutustarjonnan tavoitteista vuodelle Opetusministeriö. 16. Laskennallisen tieteen kehittäminen Suomessa Opetusministeriö. 17. Aiemmin hankitun osaamisen tunnustaminen korkeakouluissa 2.4. Opetusministeriö. 18. Yliopistojen tutkimustulosten hyödyntämisestä 5.4. Opetusministeriö. 19. EIT:n perustamista koskeva laki Kauppa- ja teollisuusministeriö. 20. Cimon korkeakouluyhteistyön asiantuntijaryhmä CIMO 21. Työperäinen maahanmuutto ja aikuiskoulutus Opetusministeriö. 22. Yliopistojen taloudellisen ja hallinnollisen aseman uudistaminen Opetusministeriö. 23. Ammatillisten tutkintojen kehittämisperiaatteet ja asema koulutusjärjestelmässä Opetusministeriö. 24. Komission tiedonanto neuvostolle ja Euroopan parlamentille Tuloksia korkeakoulujen nykyaikaistamisesta: koulutus, tutkimus ja innovaatiot 1.2. Sivistysvaliokunta. Kuulemistilaisuus Ammattikorkeakouluista käytettävä englanninkielinen nimitys Opetusministeriö. 13 Kuulemiset: Eduskunta Sivistysvaliokunta: Hallituksen esitys 97/2007 laeiksi yliopistolain ja ammattikorkeakoululain muuttamisesta

14 Hallituksen esitys vuoden 2008 talousarvioksi Komission tiedonanto neuvostolle ja Euroopan parlamentille Tuloksia korkeakoulujen nykyaikaistamisesta: koulutus, tutkimus ja innovaatiot Valtiovarainvaliokunnan sivistys- ja tiedejaosto: Hallituksen esitys 62/2007 vp valtion talousarvioksi vuodelle Opetusministeriö: Opetushallituksen asema, rooli ja tehtävät sekä koulutustoimialan ohjaus muuttuvassa toimintaympäristössä Nimitysesitykset: 1. Infrastruktuurikartoituksen ja tiekartan laatimisen johtoryhmä (vararehtori Outi Krause) 2. Yliopistojen palvelukeskuksen toiminnan uudistamisen kehittämisryhmä (pääsihteeri Liisa Savunen 3. Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistuksen valmisteluorganisaatio (vararehtori Tuomo Tiainen) 4. Valtion tiede- ja teknologianeuvosto 3.5. (rehtori Keijo Virtanen) 5. CIMO Korkeakouluyhteistyön asiantuntijaryhmä (tutkimusjohtaja Maj-Brit Hedvall) 6. Neliportaisen tutkijauramallin toteuttamisen työryhmä (pääsihteeri Liisa Savunen) 7. Osaamiskeskustyöryhmä. Sisäasiainministeriö (rehtori Tapio Reponen ja johtaja Leila Risteli) 8. Koulutustarpeiden ennakoinnin koordinaatioryhmä, toimii myös ESRkehittämisohjelman ohjausryhmänä (professori Riitta Pyykkö) 9. North-South-South Higher Education Institution Network. CIMO (pääsihteeri Liisa Savunen) 10. Pohjoismaisen tutkimuskonferenssin valmistelutyöryhmä (pääsihteeri Liisa Savunen) 11. Etelämanner-tutkimuksen koordinaatioryhmä 9.1. (vararehtori Paula Kankaanpää) Seminaarit: 1. Yliopistojen taloudellinen ja hallinnollinen asema yhteistyössä opetusministeriön kanssa 2. Yliopistojen laadunvarmistus johdon näkökulmasta yhteistyössä Korkeakoulujen arviointineuvoston kanssa Osaamisesta ja innovaatioista tuotteita ja hyvinvointia Intia-seminaari Yliopistot valmistautuvat työnantajatoimintaan