Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan kansainvälinen arviointi Väliraportti

Transkriptio

1 Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan kansainvälinen arviointi Väliraportti Peter Maassen TKI-päivät, Joensuu, Esitys Enemmän irti innovaatiopolitiikasta seminaarissa / Outi Kallioinen, Pikkuparlamentti

2 Arviointiryhmä Puheenjohtaja: Peter Maassen, University of Oslo Jäsenet: Outi Kallioinen, Lahden ammattikorkeakoulu Päivi Keränen, SAMOK ry Markku Penttinen, Junttan Oy Jack Spaapen, Royal Netherlands Academy of Arts and Sciences Roswitha Wiedenhofer, FH Johanneum University of Applied Sciences KKA/ Erikoissuunnittelija Matti Kajaste 3

3 Taustaa Rahoitus TKI-toiminnan ja koulutuksen integraatio Henkilöstön kehittäminen ja TKI TKI-toiminnan kansainvälisyys Yhteydet talouteen ja yhteiskuntaan TKI-mittareiden kehitystyö Loppupäätelmät

4 Taustaa 1. TKI-toiminnan kehitys Suomessa Kansallinen yhteiskunnallis-taloudellinen ja poliittinen konteksti: Kuinka siirtyä eteenpäin triple helix -oletuksista? Kuinka vahvistaa TKI-toiminnan yhteiskunnallis-taloudellista vaikuttavuutta? AMK sektori ja laajempi korkeakoulutuksen ja tutkimuksen konteksti: Suhteellisen selkeästä työnjaosta yliopistojen ja amkien kesken tehtävien ja pyrkimysten lisääntyneeseen päällekkäisyyteen Onko AMK-sektorin TKI puuttuva linkki vai julkisten varojen ja henkilöstön ajan haaskausta?

5 R&D Funding in higher education by source in Higher education sector total Universities University hospitals UAS ,6 1012,7 77,4 90,5 R&D Funding total (millions euros) ,8 1085,0 72,9 124, ,8 1203,4 72,0 149,4 Change % from 2009 to % 11 % -1 % 20 % ,1 69,1 8,4 7,6 Domestic companies total ,0 64,5 9,9 7, ,3 64,7 8,5 8,2 Change % from 2009 to % 0 % -15 % 9 % ,6 838,5 60,0 69,1 Public funding total ,7 900,3 54,0 88, ,2 1012,7 54,4 100,1 Change % from 2009 to % 12 % 1 % 13 % ,7 172,0 1,6 0,2 Academy of Finland ,3 172,2 1,8 0, ,1 207,8 1,9 0,5 Change % from 2009 to % 21 % 6 % 65 % ,9 89,5 0,9 3,5 TEKES ,1 98,6 0,1 5, ,0 125,9 0,2 7,9 Change % from 2009 to % 28 % 64 % 45 % ,3 495,2 0,7 38,4 HEI budget funding ,2 547,2 0,7 46, ,3 570,2 0,0 51,1 Change % from 2009 to % 4 % -100 % 10 % ,2 24,8 3,7 6,7 Other public sources ,3 36,5 2,6 7, ,5 54,0 2,1 8,4 Change % from 2009 to % 48 % -17 % 15 % ,6 14,6 0,0 0,0 HEI own funds ,8 9,8 0,0 0, ,8 13,8 0,0 0,0 Change % from 2009 to % 41 % 0 % 0 % ,8 49,1 1,4 10,3 EU funding ,1 58,5 0,8 25, ,7 59,4 1,0 37,2 Change % from 2009 to % 2 % 34 % 44 % Source: Statistics Finland 11. april 2011 Ny Powerpoint mal

6 11. april 2011 Ny Powerpoint mal

7 11. april 2011 Ny Powerpoint mal

8 11. april 2011 Ny Powerpoint mal

9 2. Eurooppalaisia TKI-kehityskulkuja Knowledge triangle: fokuksena korkeakoulutuksen ja TKI:n tarkempi linkitys innovointiin Suurhaasteet (Grand Challenges) ja korkeakoulutus Modernisaatio edessä: Merkittävät korkeakoulutuksen uudistukset tarpeen Korkeakoulutuksen erilaisuus: selvempi profiili kaikille korkeakouluille ml. TKI-tehtävän suhteen Eurooppa & korkeakoulutus: välineellinen näkökulma Alkuperäinen keskittyminen yliopistoihin Vähitellen lisääntyvä kiinnostus myös muihin sektoreihin (ml. AMK)

10 MUTTA, Suomessa eikä muualla Euroopassa ole kirkasta, yhteisesti hyväksyttyä visiota tai ymmärtämystä ammattikorkeakoulujen TKI-toiminnasta

11 Rahoitus Väliraportin keskeiset johtopäätökset 1. AMK-TKI-toiminnan rahoituksen tilanne on sirpaleinen ja läpinäkymätön; perusrahoituksen taso on matala 2. TEKESille ja Suomen akatemialle ei ole annettu selvää ohjeistusta ja roolia AMK-sektorin TKI-toiminnan rahoittajana 3. TKI-toiminnan kehityspotentiaali näkyy AMKien suhteessa nopeana kilpaillun rahoituksen kasvuna Johtopäätös: AMKien TKI-toimintaa ei tueta tai kannusteta rahoituksen keinoin

12 TKI-toiminnan ja koulutuksen integraatio Väliraportin keskeiset johtopäätökset 1. Perustutkinto-opiskelijapainotus 2. Koulutetuin osuus henkilökunnasta tekee suhteellisen vähän TKItoimintaa 3. Ylemmän AMK-tutkinto-opiskelijoiden potentiaali TKI-toiminnassa tutkittava tarkemmin 4. TKI-toiminnan perusteiden ja kompetenssien kehittyminen on selvitettävä ja tuotava järjestelmällisesti opetussuunnitelmiin Johtopäätös: TKI ei ole integroitu tehokkaasti koulutukseen

13 Henkilöstön kehittäminen & RDI Väliraportin keskeiset johtopäätökset 1. Akateemisen kulttuurin muutos AMKeissa tarpeen 2. TKI-taitojen ja kompetenssien kehittämistä tulisi priorisoida ja korostaa henkilöstön kehittämisessä, esimerkiksi jatko-opintoohjelmien avulla 3. Hyvien käytänteiden levittäminen henkilöstön kehittämisessä ( mikä toimii ja mikä ei ) olisi hyvin tärkeää AMK-sektorin kannalta Johtopäätös: AMK TKI on riippuvainen varsin pienestä joukosta omistautunutta ja motivoitunutta henkilökuntaa

14 TKI-toiminnan kansainvälisyys Väliraportin keskeiset johtopäätökset 1. Tarve lisätä yhteistyötä TKI-toiminnassa kv-konsortioiden kanssa 2. Tarpeen vahvistaa ammattikorkeakoulujen kansallista tuki- ja rahoitusrakennetta TKI-toiminnan kv-rahoitushakuun 3. Erityistä huomiota tulisi osoittaa AMKien osallistumiseen FP7 ja Horizon ohjelmissa Johtopäätös: TKI-toiminnan kansainvälinen ulottuvuus vaatii merkittävää vahvistamista

15 Yhteydet talouteen ja yhteiskuntaan Väliraportin keskeiset johtopäätökset 1. AMK tarjonta ei ole riittävän näkyvästi esillä ja saatavilla alueilla 2. Enemmän huomiota tulisi kohdistaa AMKien strategisten TKIvalintojen yhteensovittamiseen alueen kumppaneiden tarpeisiin 3. Toimivammat yhteydet tarpeen ylemmän AMK-tutkinnon ja AMKien TKI-strategioiden ja profiilin välille Johtopäätös: Järjestelmällinen yhteys rakennettava AMKien TKI-strategioiden ja osaamisen sekä alueen TKI-tarpeiden välille

16 TKI-mittareiden kehitystyö Väliraportin keskeiset johtopäätökset 1. Oppimista korostettava: mittareita tulisi käyttää TKI-toiminnasta oppimiseen ja jatkuvaan parantamiseen, ei tuloksellisuuden seuraamiseen ja rankaisemiseen 2. Nykyiset esitykset mittareiksi (AMKtutka, OKM:n matriisi) tulisi ottaa vakavasti, mutta käsitellä oppimisen perspektiivistä 3. Olisi tarpeen hyödyntää kansainvälistä (eurooppalaista) mittareiden kehitystyön tuloksia 4. Kova työ tarpeen mittareiden kehittämisessä ja luotettavan datan keräämisessä. Erityisesti innovaatioiden ja innovoinnin osalta, jossa kovat indikaattorit, kuten patentit eivät ole relevantteja. Johtopäätös: AMK-sektori ei ole vielä riittävän kypsä TKI-mittareiden käyttämiseksi

17 Loppupäätelmät 1. Paljon edistystä tapahtunut AMK-TKI-toiminnassa sitten vuoden Edelleen huomattavaa erilaisuutta RDI käytännöissä 2. AMK-TKI-toiminnan ohjaus sekä oikeudellinen ja rahoituksellinen rakenne vaativat huomattavaa vahvistamista ennen kuin AMK-sektori voi osoittaa täyden potentiaalinsa TKI-toiminnassa 3. Suomi on yksi Euroopan johtavia maita AMKien TKI-tehtävän kehittämisessä. Tulevat vuodet osoittavat, pystyykö Suomi hyödyntämään tätä etumatkaa, vai menevätkö muut maat ohitse.