TALOUSARVIO 2013 TALOUSARVIOSUUNNITELMA

Transkriptio

1 TALOUSARVIO 2013 TALOUSARVIOSUUNNITELMA Kokkolan kaupunginvaltuusto

2

3 SISÄLLYSLUETTELO Visio 2020: Kokkolassa parasta aikaa...1 TOIMINNALLISET TAVOITTEET...19 Keskeisten yhtiöiden tavoitteet...35 KÄYTTÖTALOUS...41 Tarkastuslautakunta...46 Kaupungin johtaminen...50 Kaupunginkanslia...53 Talous- ja tietohallintopalvelut...56 Elinkeinot ja kehittäminen...58 Suunnittelu ja aluekehitys...60 Käyttövaraus...62 Alueellinen pelastustoimi / Kokkola...64 Henkilöstöpalvelut...66 Ympäristöterveyslautakunta...69 Sosiaali- ja terveystoimi / hallinto...79 Sosiaali- ja vammaishuolto...83 Vanhusten palvelut...87 Terveyspalvelut...91 Opetus- ja kasvastuslautakunta /sivistyskeskus Varhaiskasvatuspalvelut Perusopetus Erityisopetus Lukio ja muu toinen aste Kokkolan seudun opisto Kulttuuri- ja nuorisolautakunta; yhteiset menot ja kanslia Kulttuuripalvelut Kirjastopalvelut Museopalvelut Nuorisopalvelut Liikuntalautakunta Teknisen toimen hallinto ja tukipalvelut Yhdyskuntateknisten palvelujen vastuualue Tilapalvelujen vastuualue ja kiinteistöt Kaavoituspalvelut Maa- ja vesialueiden hallinta Rakennusvalvontapalvelut Ympäristöpalvelut Maaseutulautakunta Pelastuslautakunta LIIKELAITOKSET Kokkolan Energia Kokkolan Vesi Kokkolan Satama Työplus KOKKOLAN KAUPUNGIN INVESTOINNIT Avustukset, kaupunginhallitus Kansilehden kuva: Elina Paavola

4

5 VISIO 2020: KOKKOLASSA PARASTA AIKAA Johdanto Ihmisen kokoinen, merellinen ja kaksikielinen Kokkola tarjoaa asukaslähtöiset palvelut sekä turvallisen ja monipuolisen asuinympäristön. Kansainvälisissä verkostoissa toimivan kaupungin elinvoima pohjautuu korkealuokkaiseen osaamiseen, moniarvoiseen kulttuuriin, kilpailukykyiseen elinkeinotoimintaan ja logistiikkaan. Kokkolan kaupungin strategiassa määritellään kaupunginvaltuuston tahto siitä, mihin suuntaan ja millä keinoin kaupunkia halutaan kehittää ensisijaisesti valtuustokauden aikana. Strategia luotaa ajattelua myös valtuustokautta pidemmälle. Strategia luo suuntaviitat oman toiminnan kehittämiselle, mutta lisäksi se viestii kaupungin tavoitteista ja toimintatavoista koko kuntakonsernille, sidosryhmille ja muille toimintaympäristön toimijoille. Strategiatyön osana on määritelty myös kaupungin visio vuoteen Strategian laadinnassa on hyödynnetty Balanced Scorecard (BSC) -viitekehystä, jossa strategian laatimista ja toteuttamista tuetaan strategisilla näkökulmilla ja päämäärillä, kriittisillä menestystekijöillä sekä mittareilla. Strategiatyön tueksi toimintaympäristön muutosta on hahmoteltu hyödyntämällä ns. SWOT-analyysiä, jossa on arvioitu omat vahvuudet ja heikkoudet sekä toimintaympäristön mahdollisuudet ja uhat tilastoaineistoa ja laskelmia hyödyntäen. Strategia-asiakirjan laatiminen ei vielä takaa strategian toteutumista käytännössä. Strategisella johtamisella on varmistettava, että strategia toteutuu ja sitä arvioidaan säännöllisesti. Strategian toimeenpanoon liittyvät toimialastrategioiden laatiminen, strategisten ohjelmien laatiminen, strategisten kehittämisohjelmien käynnistäminen sekä yksilökohtaiset kehityskeskustelut. Strategia on taloussuunnittelun perusta ja samalla ohjeistus talousarvion laadinnalle. Talousarvion kautta strategia viedään vuosittaisiin toiminnan ja talouden tavoitteisiin. Talousarvion seuranta on siten strategian arvioinnin ja seurannan väline. Strategian seurannalla valvotaan strategisten päämäärien ja kriittisten menestystekijöiden toteutumista. Talousarvioon liittyvän seurannan ja arvioinnin lisäksi kauden puolivälissä arvioidaan strategian toteutumista ja tarkistustarvetta valtuuston toimesta. Strategian viestinnässä onnistuminen eri tasoilla ja eri tahoille on kriittinen kohta strategian toteutumisessa. Muuttuva toimintaympäristö Muutokset toimintaympäristössä luovat haasteita kaupungin kehittymiselle. Toimintaympäristön muutokset tuovat mukanaan uusia mahdollisuuksia, mutta myös uhkia, jotka toteutuessaan estävät halutun kehityksen. Omien vahvuuksien ja heikkouksien tunnistaminen ja toimintaympäristön muutosten ennakointi parantavat mahdollisuuksia selvitä tulevaisuuden haasteista. Strategiatyön pohjaksi kerättiin laaja tilastoaineisto, josta on koottu kaupungin menestystä selittävät vahvuustekijät, kehittämisen kohteet sekä menestymisen mahdollisuuksia heikentävät uhat ja tulevaisuuden haasteet. Haasteita kaupungin kehittymiselle asettavat väestön kasvu ja ikärakenteen muutos. Ikäihmisten määrä kasvaa. Kolmannes kaupungin työntekijöistä jää eläkkeelle kymmenen vuoden aikana. Työvoiman määrä ei kasva. Tämä vaatii myös kuntien toimintamalleihin muutoksia. Työvoimapula keskipitkällä aikajaksolla lisää kaupunkiseutujen keskinäistä kilpailua. Talousarvio 2013 ja talousarviosuunnitelma

6 Taantuman vaikutuksista selviäminen on haaste kaupungille ja elinkeinoelämälle. Taantuman vaikutuksia kaupungin toimintaan ja yhteiskunnan talouden rakenteisiin ei vielä nähdä kokonaisuutena. Mutta kuntien taloudellinen tilanne kiristyy ja tuottavuusvaatimukset kasvavat. Kuntarakenne, -yhteistyö ja palvelujen järjestämis- sekä tuotantomallit hakevat suuntaa. Osallistumisen ja yhteisöllisyyden muodot muuttuvat. Nähtävissä olevia trendejä ovat kaupunkiseutujen merkityksen kasvaminen sekä koulutus- ja osaamisvaatimusten lisääntyminen. Globaaleista tekijöistä tärkein on ilmastonmuutos, mikä on otettava huomioon kuntien toiminnassa. Strategiset päämäärät näkökulmittain Väestö ja työllisyys Kaupungin väestökehitys on ollut viime vuodet hyvällä kasvu-uralla. Väestömäärä on edelleen sopivassa kasvussa. Vuonna 2011 kaupungin asukasmäärä kasvoi 325 asukkaan verran luvulla Kokkolan asukasluku on lisääntynyt noin 2 600:lla. Vuodenvaihteessa 2011/2012 asukasluku oli Väestöstä äidinkielenään ruotsia puhuvia oli (13,5 %) ja muunkielisiä 983 (2,1 %). Muunkielisten määrä on kolminkertaistunut 2000-luvulla. Tämä johtuu pitkälti ulkomaalaisten opiskelijoiden määrän lisääntymisestä. Ruotsia äidinkielenään puhuvien määrä on hienoisessa laskussa niin absoluuttisesti kuin suhteellisestikin. Vuoden 2012 syyskuun loppuun mennessä Kokkolan väestömäärä on kasvanut noin 150 asukkaalla. Todennäköistä on, ettei koko vuoden kasvu yllä aivan viime vuosien tasolle. Viime vuoden vastaavaan tilanteeseen verrattuna syntyvyys on kymmenisen prosenttia alemmalla tasolla. Myös lähtömuutto on jonkin verran ollut vilkkaampaa. Tilastokeskus julkaisi syksyllä 2012 vuoteen 2040 saakka ulottuvan väestöennusteen. Väestöennuste perustuu havaintoihin syntyvyyden, kuolevuuden ja muuttoliikkeen menneestä kehityksestä. Niitä laadittaessa ei oteta huomioon taloudellisten, sosiaalisten eikä muiden yhteiskunta- tai aluepoliittisten päätösten mahdollisia vaikutuksia tulevaan väestönkehitykseen. Laskelmat ilmaisevat lähinnä sen, mihin kehitys johtaa, jos se jatkuu nykyisellään. 2 Talousarvio 2013 ja talousarviosuunnitelma

7 Ennustetta tarkasteltaessa tulee ottaa huomioon, että se perustuu muutaman edellisvuoden kehitykseen. Kehitys on Kokkolassa ollut viime vuosina hyvää kaikilla väestönkehitykseen vaikuttavilla osa-alueilla. Laskelman toteutuminen edellyttää, että nämä hyvät vuodet jatkuvat koko ajan vuonna 2012 kasvu jäänee hieman pienemmäksi. Väestöennusteen (trendilaskelma) mukaan Kokkolan asukasluku kehittyy vuoteen 2040 seuraavasti: Vuosi (31.12.) asukkaita 2011 (toteutunut) Ennusteen mukaan väestömäärä kasvaa 2010-luvulla keskimäärin lähes 320 asukkaan vuosivauhtia ja pienentyy tasaisesti 2020-luvulla reiluun 250:aan ja 2030-luvulla reiluun 150:aan asukkaaseen. Tilastokeskus on laatinut myös vaihtoehtoisen ennusteen, ns. omavaraislaskelman. Laskelmassa otetaan huomioon ainoastaan luonnollinen väestönkasvu eli syntyvyyden ja kuolleisuuden kehitys. Laskelman mukaan vuonna 2040 asukkaita on Kokkolan väestöllinen huoltosuhde on tällä hetkellä 57,3 ja koko maan 52,9. Väestöennusteen mukaan vuonna 2020 vastaavat luvut ovat 70,6 ja 64,4 sekä vuonna ,0 ja 71,2. Väestöllinen huoltosuhde kuvaa lasten (0-14v) ja vanhusten (65+) määrän suhdetta 100 työikäistä (15-64v) kohden. ALLE KOULUIKÄISTEN JA KOULUIKÄISTEN MÄÄRÄN KEHITYS KOKKOLASSA henkilöä 0-6 v v v vuosi Talousarvio 2013 ja talousarviosuunnitelma

8 Kokonaisväestön kehityksen lisäksi on tärkeää kiinnittää huomiota eri ikäryhmissä tapahtuviin muutoksiin, millä on merkitystä palvelutarjonnan määrään ja sen kohdentamiseen. Kokkolan väestön ikärakenne on edelleen edullinen suhteessa koko maahan. Ikärakenteesta johtuen syntyvyys pysyy vielä pitkään lähes nykytasolla. Lasten ja nuorten osuus on suhteellisen suuri ja ikäihmisten osuus pieni koko maahan verrattuna. Alle 10-vuotiaiden ikäluokan keskikoko on tällä hetkellä 596. Väestöennusteen mukaan ko. ikäryhmän keskikoko kasvaa vuoteen 2015 mennessä vajaalla 30:llä (623). Pientä kasvua on vielä 2020-luvulla. Vuonna 2020 ikäluokan keskikoko on 636. Kasvu vuonna 2012 tulee olemaan ennustetta pienempi vuotiaiden ikäryhmän keskikoko on tällä hetkellä 530. Ikäryhmän keskikoko pienenee 514:ään vuoteen 2015 mennessä ja nousee jälleen vuoteen 2020 mennessä 554:een. Työikäisten osuus (19 64-vuotiaat) koko väestöstä on tällä hetkellä noin 58 %. Vuoteen 2020 mennessä osuus laskee noin 54 prosenttiin. Vanhusten määrä kasvaa voimakkaasti. 65 -vuotta täyttäneitä on tällä hetkellä eli 17,7 % väestöstä. Vuonna 2015 osuus on 20 % (9 715) ja 22 % (10 947)vuonna vuotta täyttäneiden määrä on tällä hetkellä yli Määrä on vuonna 2015 yli 4 000, vuonna 2020 noin ja vuonna 2040 yli Vanhusten suhteellinen osuus koko väestöstä on hiukan pienempi Kokkolassa kuin maassa keskimäärin. VANHUSIKÄRYHMIEN KEHITYS KOKKOLASSA henkilöä v v v vuosi Vuonna 2011 syntyi 631 lasta. Vuoden 2012 kahdeksan kuukauden tietojen perusteella syntyvyys on kymmenisen prosenttia alemmalla tasolla kuin edellisenä vuonna. Ennusteen mukaan syntyvyys pysyisi yli 600 koko ennustekauden. Tämä ei toteudu Kuolleiden määrä on vuosittain noin 400. Kuolleisuus on hienoisessa kasvussa väestörakenteen vanhetessa. Muuttoliike oli tappiollinen koko 1990-luvun ja 2000-luvun alkupuolen. Lähtömuutto kiihtyi kansantalouden hyvinä aikoina. Ihmiset muuttivat töihin ja opiskelemaan etelän kasvukeskuksiin. Muuttotase on 2000-luvulla kuitenkin muuttunut paremmaksi ja on viimeiset vuodet ollut tasapainossa positiivisen maahan muuton ansiosta. Näillä näkymin myönteinen väestökehitys jatkuu lähivuosina. Syntyvyyden ja kuolleisuuden erotus ns. omavaraiskasvu on noin 200 vuosikymmenenloppupuolella. Tätä on käytetty taloussuunnitelman asukaskohtaisia lukuja laskettaessa. 4 Talousarvio 2013 ja talousarviosuunnitelma

9 1990-luvun puolivälistä vuoteen 2008 saakka jatkuneen kansantalouden ripeän kasvun ansiosta työllisyys on kehittynyt erityisesti 2000 luvulla myönteisesti. Pahimmillaan Kokkolan työttömyysaste oli 26 % 1990-luvun puolivälissä. Vielä vuosituhannen alussa Kokkolan työttömyysaste oli 4 5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin koko maassa. Työttömyyden lasku Kokkolassa on ollut kuitenkin nopeampaa ja syksyllä 2009 työttömyyskäyrät leikkasivat toisensa. Vuoden 2008 loppupuolella alkoi talouden hidastuminen, jonka seurauksena työttömyys lisääntyi. Suhteellisen lyhyen taantumavaiheen jälkeen talous alkoi jälleen elpyä vuoden 2010 alkupuolella parantaen työllisyyttä. Kausivaihtelusta putsattu työttömyys jatkoi laskua loppuvuoteen 2011 saakka. Vuoden 2012 alkupuolella työttömyys kääntyi jälleen hienoiseen nousuun. Työttömyysaste oli syyskuussa ,2 %, kun se oli vuotta aikaisemmin 7,2 %. Tilanne Kokkolassa on kuitenkin edelleen parempi kuin koko maassa keskimäärin. Koko maan työttömyysaste oli syyskuussa ,9 %. Vuosi 2013 tulee olemaan haasteellinen työllisyyden kannalta talouden kasvun ollessa vaatimatonta. Pitkään jatkunut työpaikkojen määrän kasvu pysähtyi taantumaan loppuvuonna luvun puolivälin laman jälkeen Kokkolan työpaikat ovat nettomääräisesti lisääntyneet yli 4 800:lla ja siitä 2000 luvulla yli 3 100:lla.Taantumajaksoista Kokkola on selvinnyt suhteellisen hyvin monipuolisen elinkeinojakautuman ansiosta. Työpaikkojen suurin kasvu on tapahtunut lähinnä terveydenhuollossa. Työpaikat ovat vähentyneet teollisuudessa ja alkutuotannossa. Vuoden 2010 lopulla oli Kokkolassa työpaikkoja noin luvulla on totuttava hitaaseen talouskasvuun. Myöskään laajamittainen taantuma ei ole poissuljettu. Joka tapauksessa osaavaan työvoiman saatavuuden turvaamiseksi tulee tehdä töitä. Väestön ikärakenteesta johtuvan työvoiman tarjonnan supistuessa kilpailu työvoimasta kiristyy niin toimialojen kuin alueidenkin kesken. VÄESTÖNMUUTOKSET KOKKOLASSA syntyneet kuolleet kokonaisnettomuutto kokonaismuutos Talousarvio 2013 ja talousarviosuunnitelma

10 TALOUDELLINEN TILANNE JA KEHITYSNÄKYMÄT Yleinen taloudellinen tilanne Suomen kansantalous kasvoi 2,7 % vuonna 2011 ja kasvu oli pitkälti yksityisen kotimaisen kysynnän varassa. Kuluvana vuonna kansantalous on hiipunut kohti taantumaa. Viennin ja investointien väheneminen ja yksityisen kulutuksen hidastuminen ovat vaikuttaneet siihen, että kansantaloustuotteen kasvuksi vuonna 2012 jää 1 prosentti, mikä on myös kasvuennuste vuodelle Vuoden 2008 tuotannon taso saavutettaneen vuonna Taloustilanteen heikkeneminen Suomessa on johtunut pääasiassa Euroopan velkakriisistä ja sen seurausvaikutusten heijastumisesta talouteemme. Eurokriisin hoitaminen on keskeisessä asemassa taloudenkehityksen kääntämisessä suotuisaksi myös Suomessa. Kuluvan vuoden kuluttajahintaindeksin arvioidaan kohoavan vuositasolla keskimäärin noin 2,5 prosenttiin. Arvonlisäveron korottaminen yhdellä prosenttiyksiköllä osana veropoliittisia toimenpiteitä kohottaa vuonna 2013 osaltaan kuluttajahintoja vuositasolla noin 0,6 0,7 prosenttiyksikköä. Kuluttajahintojen nousuvauhdin arvioidaan kuitenkin lievästi hidastuvan ja infl aatio jäänee alle 2,5 prosentin. VM on arvioinut palkansaajien yleisen ansiotasoindeksin kohoavan tänä vuonna 3,5 %. Raamin mukaiset palkkaratkaisut merkitsevät sitä, että ansiotason kohoaminen on vuonna 2013 kuluvaa vuotta hitaampaa. Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan yleinen ansiotasoindeksi nousee ensi vuonna 2,6 %. Työllisyystilanne heikkeni vielä vuonna 2010, mutta odotettua vähemmän. Keskimääräinen työttömyysaste aleni vuonna 2011 edellisen vuoden tasosta puolisen prosenttiyksikköä. Tämän vuoden keskimääräiseksi työttömyysasteeksi ennustetaan 7,6 %, mikä merkitsee, että työttömänä on keskimäärin noin kaksisataatuhatta henkilöä. Pitkäaikaistyöttömien määrä pysynee kuitenkin suurena. Vuonna 2012 työllisyys pysynee edellisen vuoden tasolla ja työllisyysaste kohoaa jonkin verran työvoiman tarjonnan vähetessä. Työvoiman kysyntä kasvaa tänä ja ensi vuonna vain heikosti, jos kokonaistuotannon kasvu toteutuu ennusteiden mukaan. Keskimääräiseksi työttömyysasteeksi vuonna 2013 valtiovarainministeriö arvioi 8,1 %. Kuntien talousnäkymät Kunta-alalle saatiin syksyllä 2011 neuvottelutulos virka- ja työehtosopimuksista vuosille Raamisopimus astui voimaan tammikuussa 2012 ja on voimassa helmikuun 2014 loppuun. Koko sopimuskauden kustannusvaikutus on lähes 4,5 % kaikilla sopimusaloilla. Kuntaalan ansiotasoindeksin arvioidaan kohoavan tänä vuonna 3,2 %. Tämä sisältää viime vuodelta siirtyvän palkkaperinnön, kuluvan vuoden sopimuskorotukset sekä liukuma-arvion. Kuntaalan palkkasumma kasvanee hieman enemmän. Vuonna 2013 kunta-alan ansiotasoindeksi kohonnee 2,3 prosenttia, mutta palkkasumman kasvu jäänee ansiotason muutoksen tasolle. Kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksujen perusteet vuodelle 2012 vahvistettiin viime vuoden lopulla. Valtiontalouden kehyspäätöksessä vuosille annettiin oletusarvot maksujen suuruudelle ja tarkastelujakson aikana kuntatyönantajan keskimääräinen sosiaalivakuutusmaksujen taso suhteessa palkkasummaan näyttäisi säilyvän keskimäärin noin 30 prosentissa. Kunta-alan kustannustaso nousi vuonna 2011 esimerkiksi peruspalvelujen hintaindeksillä mitattuna 3,3 %. Tänä vuonna peruspalvelujen hintaindeksillä mitattu kustannustentason nousun arvioidaan olevan hieman viime vuotta hitaampaa. Vuonna 2013 kustannustason kohoaminen hidastuu edelleen ja on arviolta 2,3 %. Kuntien verotilitykset kasvoivat vuonna 2011 keskimäärin neljä prosenttia. Kuntien tuloveron tilitykset kohosivat paria edellisvuotta nopeammin eli kolmisen prosenttia. Yhteisöveron tilitykset lisääntyivät lähes 20 % ja kiinteistöveron parisen prosenttia. Kuntaliiton veroennustekehikon mukaan vuonna 2012 kunnallisveron tilityksiä lisäävät lähinnä ansiotulojen lähes neljän prosentin kasvu. Tilityksiä pienentävät osaltaan kunnallisveron vähennyksiin tehdyt muutokset, joista merkittävimmät ovat perusvähennyksen ja työtulovähennyksen muutokset. Tuloista tehtävät vähennykset kasvavat tänä vuonna yli seitsemän prosenttia. 6 Talousarvio 2013 ja talousarviosuunnitelma

11 Työtulovähennyksen korotus vähentää myös kuntien tuloveron tuottoa tänä vuonna. Valtion vuoden 2012 talousarviossa ehdotettiin kuntien tuloverotukseen tehtävistä veroperustemuutoksista joiden arvioitiin vähentävän kunnallisveron tuottoa yhteensä 263 miljoonaa euroa. Menetykset kompensoidaan täysimääräisesti valtionosuusjärjestelmän kautta. Tänä vuonna kunnallisveron tilitysten arvioidaan kasvavan kokonaisuudessaan keskimäärin 3,8 % Ensi vuonna ansiotulojen kasvuvauhti hieman hidastuu ja on arvion mukaan 3,4 %. Kehysriihessä päätettiin luopua väliaikaisesti vuosina ansiotuloverotuksen indeksitarkistuksista. Kunnallisverotuksessa ansiotuloista tehtävien vähennyksien arvioidaan lisääntyvän ao. vuosina vain parisen prosenttia. Myös kunnallisverosta tehtävät vähennykset pysyvät suunnilleen samalla tasolla kuin vuonna Indeksien jäädytys kasvattaa myös osaltaan kunnallisveron tuottoa. Kunnallisveroa tilitettäneen ensi vuonna 4,2 % tänä vuonna kertyviä tilityksiä enemmän. Ennustettua voimakkaampi työllisyystilanteen heikkeneminen pienentäisi kunnallisveron tilitysarviota tuntuvasti. Taloustilanteen paraneminen heijastui parina viime vuonna myös yhteisöveron tuottoon. Kuntaryhmän osuutta yhteisöverosta korotettiin väliaikaisesti kymmenellä prosenttiyksiköllä vuosiksi Hallitusohjelmassa päätettiin, että kuntien yhteisöveron jako-osuutta jatketaan vuosina viidellä prosenttiyksiköllä korotettuna. Valtiontalouden kehyspäätökseen vuosille liittyy myös kirjaus yhteisöveron jako-osuuden viiden prosenttiyksikön korotuksen jatkamisesta. Yhteisöverokantaa alennettiin vuodesta 2012 alkaen puolellatoista prosenttiyksiköllä 24,5 prosenttiin. Aleneminen kompensoitiin kunnille kuntayhtymän jakoosuutta korottamalla. Vuonna 2012 kiinteistöveroa arvioidaan kertyvän noin 1,3 miljardia euroa ja vuonna 2013 tilitysten arvioidaan kasvavan maltillisesti. Valtiovarainministeriö on käynnistänyt yhdessä Suomen Kuntaliiton ja Verohallinnon kanssa hankkeen, jossa selvitetään kiinteistöveron uudistamistarpeita. Mahdolliset toimenpide-ehdotukset voivat vaikuttaa jo vuoden 2013 kiinteistöveron tilityksiin. Kuntaliiton veroennustekehikon mukaan tänä vuonna kuntien verotulotilitysten arvioidaan lisääntyvän kokonaisuudessaan 1,5 %. Vuonna 2013 verotulot kasvavat arviolta 4,1 prosenttia. Arvio on hyvin optimistinen sekä kunnallisveron että yhteisöveron tuoton suhteen. Kunnan valtionosuusrahoitus muodostuu hallinnollisesti kahdesta osasta: valtiovarainministeriön hallinnoimasta kunnan peruspalveluiden valtionosuudesta ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisesta valtionosuudesta, jota hallinnoi opetus- ja kulttuuriministeriö. Valtionavut koostuvat laskennallisista yleiskatteellisista valtionosuuksista ja kohdennetuista valtionavustuksista. Yhteensä kuntien valtionavut vuonna 2013 ovat 10,7 mrd. euroa, mistä 9,7 mrd. euroa on valtionosuuksia. Edellisvuoteen verrattuna valtionavut lisääntyvät yhteensä noin 180 miljoonaa euroa. Kunnan peruspalvelujen valtionosuudessa on otettu huomioon kunnan kieli- ja ikäryhmittäiset väestötiedot sekä työllisyystiedot, jotka vaikuttavat sosiaalihuollon laskennallisiin kustannuksiin. Peruspalvelujen valtionosuudessa on lisäksi huomioitu vuoden 2013 kustannustason muutos 3,0 prosenttia. Alustavan laskelman mukaan indeksitarkistus lisää peruspalvelujen valtionosuutta 231 miljoonalla eurolla. Kehysriihessä hallitus päätti valtionosuusrahoitukseen kohdistuvasta 125 milj. euron lisäleikkauksesta. Kunnan peruspalvelujen valtionosuusprosentti pienenee vuoden ,42 prosentista 30,96 prosenttiin vuonna 2013 ja kunnan omarahoitusosuus /asukas nousee 3001,49:stä 3135,80:een. Kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen tehtävien määrärahaleikkausten lisäksi myös opetusja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtionosuusrahoitusta alentavat hallitusohjelmassa ja kehyspäätöksessä sovitut säästöt. Nämä kohdistuvat mm. oppisopimuskoulutukseen, ammatilliseen lisäkoulutukseen, ammattikorkeakoulujen rahoitukseen, oppilaitosten perustamiskustannusten valtionosuuteen, vapaan sivistystyön rahoitukseen sekä teattereiden, orkestereiden ja museoiden rahoitukseen. OKM:n valtionosuusleikkaukset merkitsevät kolmen euron omarahoitusosuuden nousua/asukas. Hallitusohjelman mukaan osana kuntarakenneuudistusta valtionosuusjärjestelmää uudistetaan yksinkertaisemmaksi ja selkeämmäksi. Valtionosuusperusteiden uudistamisessa tarkastellaan mm. perusteiden läpinäkyvyyttä, lukumäärää, päällekkäisyyksiä, korvaustarpeita, Talousarvio 2013 ja talousarviosuunnitelma

12 ajanmukaisuutta ja soveltuvuutta kuntarakenteen ja palvelutarpeen muutoksessa. Uuden valtionosuuslainsäädännön on määrä tulla voimaan vuoden 2015 alusta. Keskeiset ennusteluvut (lähteet VM, Suomen Pankki ja Tilastokeskus) Määrän muutos % * 2013** Kulutus 2,1 1,8 1,5 1,0 - yksityinen 3,3 2,5 1,7 1,1 - julkinen -0,3 0,4 1,0 0,6 BKT markkinahint. 3,3 2,7 1,0 1,0 Työllisyysaste % 67,8 68,6 68,9 68,9 Työttömyysaste % 8,4 7,8 7,6 8,1 Ansiotasoind. muutos % 2,6 2,7 3,5 2,6 Inflaatio % 1,2 3,4 2,6 2,4 *Ennakkotieto.**Ennuste 8 Talousarvio 2013 ja talousarviosuunnitelma

13 KOKKOLAN KAUPUNGIN VUODEN 2013 TALOUSARVION LÄHTÖKOHDAT Vuoden 2012 talouden kehitys Kokkolan kaupungin kehitys on ollut erityisen suotuisaa viime vuosina monilla eri mittareilla mitattuna. Työllisyys on pysynyt taantumasta huolimatta hyvänä ja työttömyysaste on alittanut maan keskiarvon. Rakennustoiminta on pysynyt erittäin vilkkaana sekä julkisella että yksityisellä sektorilla. Myös asukasmäärä on kasvanut edelleen. Hyvästä kehityksestä huolimatta Kokkolan kaupungin talous on heikentynyt, sillä toimintamenojen kasvu on ollut huomattavasti arvioitua suurempi, mikä osittain johtuu palvelutarpeen kasvusta asukkaiden lisääntyessä ja osittain uusista velvoitteista. Osavuosikatsauksen perusteella tehdyn ennusteen mukaan vuoden 2012 talousarvion määrärahat tulevat ylittymään noin 11,5 milj. euroa alkuperäisestä talousarviosta ja tulot noin 0,4 milj. euroa, jolloin toimintakate heikkenee noin 11,1 m milj. euroa. Ylityksestä pääosa, 8,9 milj. euroa, johtuu sosiaali- ja terveyslautakunnan alaisista menoista, joista erikoissairaanhoidon menojen ylitys on noin 2,1 milj. euroa. Kaupungin tulos ilman liikelaitoksia tulee ennusteen mukaan olemaan noin -24,5 milj. euroa, joka noin 10,1 milj. euroa heikompi kuin talousarviossa. Tavoitteena on, että loppuvuoden toimenpiteillä tilanne paranee. Verotuloja kertyy talousarvion mukaisesti 157,6 milj. euroa. Valtionosuudet ylittyvät noin 0,5 milj. eurolla kunta-alan palkkaratkaisun tukemiseksi maksetulla kertakorvauksella. Toisaalta liikelaitosten tulos on ennusteen mukaan noin 8,5 milj. euroa, joka on noin 3,0 milj. euroa suurempi kuin talousarviossa. Siihen vaikuttaa olennaisesti Kokkolan Energian saamat 5,2 milj. euron osingot. Yhteenlaskettu tulos on ennusteen mukaan noin -15,9 milj. euroa, joka on noin 7,6 milj. euroa tavoitetta heikompi. Vuoden 2013 talousarvio Vuoden 2013 talousarvion laadintaa on vaikeuttanut olennaisesti se, että toimintamenot ovat nousseet edelleen vuonna 2012 enemmän kuin mihin talousarviossa oli varauduttu. Tämän johdosta vuoden 2013 talousarvioesitystä ei ole saatu pysymään kaupunginhallituksen asettamassa raamissa. Kaupunginjohtajan esitys perustuu siihen, että talouden tasapainottamiseksi toteutetaan sopeuttamisohjelma hallitusti vuoteen 2016 ja lisäksi vahvistetaan tulopohjaa korottamalla sekä kunnallisveroa että kiinteistöveroja. Välttämättömätkin investoinnit lisäävät lainanottoa siitä huolimatta. Toiminta ja palvelutuotanto tulee sopeuttaa käytettävissä oleviin resursseihin, jolloin palvelujen priorisointi ja painopisteiden määrittely on välttämätöntä. Tavoitteena on, että investointitaso on selvästi alle taloussuunnitelman vuosien tason, koska investoinnit joudutaan rahoittamaan edelleen lähivuosina kokonaan tai lähes kokonaan uudella lainanotolla. Jo todella päätetyt kohteet ja velvoitteet toteutetaan aikataulua kuitenkin mahdollisuuksien mukaan tarkistaen. Investointien toteutuksen yhteydessä tulee selvittää erilaiset rahoitusmallit. Talousarvioesityksessä nettoinvestoinnit ovat suunnittelukaudella yhteensä 73,0 milj. euroa. Vuoden 2012 aikana ovat sisäilmaongelmat lisääntyneet, mikä on aikaistanut kiinteistöjen peruskorjaustarvetta. Verorahoituksen arvioinnissa on otettu huomioon hallitusohjelman vaikutukset. Sen mukaan valtionosuuksiin tehdään indeksi tarkistus lukuun ottamatta Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaista valtionosuusrahoitusta, joiden osalta on päätetty jäädyttää indeksikorotukset vuoden 2013 osalta. Valtionosuusleikkausten vaikutus ilman OKM:n indeksien Talousarvio 2013 ja talousarviosuunnitelma

14 Tuottavuus jäädytystä on noin 6,5 milj. euroa vuoden 2013 tasolla. Vuoteen 2015 mennessä leikkaukset nousevat asteittain siten, että niiden vaikutus on yhteensä 9,5 milj. euroa vuonna Talousarvioesityksen perusteena olevat verotulot on arvioitu vuodelle 2013 siten, että tuloveroprosentti nousee 0,75 %:lla eli 20,50 %:iin. Korotuksen vaikutus on noin 4,9 milj. euroa. Kiinteistöveroprosentteja valtuusto päätti korottaa siten, että yleinen kiinteistöveroprosentti nousee 1,15 %:iin (nyk. 1,05 %), vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosentti 0,50 %:iin ( nyk 0,45 %) ja muiden asuinrakennusten 1,0 %:iin (nyk. 0,9 %). Niiden vaikutus on noin 1,4 milj. euroa. Verotulotalouden tulos on esityksen mukaan vuonna ,9 milj. euroa, vuonna ,7 milj. euroa ja vuonna ,165 milj. euroa. Virallinen tulos, joka sisältää myös liikelaitokset, on esityksen mukaan vuonna ,3 milj. euroa, vuonna ,9 milj. euroa ja vuonna ,3.milj. euroa. Liikelaitosten maksavat tuottoa kaupungille voimassaolevien laskentaperusteiden mukaisina kuitenkin niin, että Kokkolan Energian tuloutukseen sisältyy 0,75 milj. euron ja Kokkolan Sataman tuloutukseen 0,75 milj. euron ylimääräinen tuloutus. Tuloutus on yhteensä 7,4 milj. euroa. Vuoden 2011 tilinpäätöksessä on virallisen taseen mukainen ylijäämä noin 15,2 milj. euroa, joten ylijäämä on käytetty, mikäli vuosi 2012 toteutuu osavuosikatsauksen mukaisesti. Kuntalain mukaan taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Jos taseen alijäämää ei saada katetuksi suunnittelukautena, taloussuunnitelman yhteydessä on päätettävä yksilöidyistä toimenpiteistä (toimenpideohjelma), joilla kattamaton alijäämä katetaan valtuuston erikseen päättämänä kattamiskautena (alijäämän kattamisvelvollisuus). Kokkolan kaupungin tulee siten laatia sopeuttamisohjelma talouden tasapainottamiseksi siten, että suunnittelukauden aikana tulos saadaan ylijäämäiseksi. Sopeuttamisohjelma esitetään erikseen. Tuottavuusohjelma sisällytetään sopeuttamisohjelmaan. Henkilöstösuunnittelu Talousarvioesityksen mukaan vuosien henkilöstösuunnitelmaa laadittaessa on lähtökohtana yhdistymissopimuksen mukaisesti henkilöstöresurssien tehokas käyttö ja uudistuvien prosessien kehittyminen yhdistämällä henkilöstön asiantuntijuutta ja osaamista. Palvelujen haavoittuvuutta vähennetään henkilöstöresurssien yhdistämisellä ja henkilöstön liikkuvuudella ja sijaistamisella. Henkilöstötarpeen lisäykset tulee siten hoitaa sisäisiä siirtoja hyväksikäyttäen. Vapautuvien virkojen ja toimien täyttämisestä on annettu erilliset ohjeet. Toimialat ovat laatineet henkilöstösuunnitelmat, joissa on kartoitettu vuosina tapahtuvat eläköitymiset ja henkilöstön rekrytointitarve jatkossa. Lähtökohtana on, että ainoastaan toiminnan kannalta välttämättömät uudet virat ja toimet sisällytetään taloussuunnitelmaan. TALOUSARVION TIIVISTELMÄ Vuoden 2013 talousarvioesityksen mukaiset toimintatuotot ilman liikelaitoksia ovat euroa. Muutos vuoteen 2012 on euroa. Toimintamenot ovat euroa. Muutos vuodesta on euroa. Toimintakate on euroa, muutos vuodesta 2012 on euroa. Vuoden 2013 verotulot on arvioitu euroksi ja ne nousevat vuoden 2012 talousarviosta euroa. 10 Talousarvio 2013 ja talousarviosuunnitelma

15 Vuoden 2013 kunnallisverotulojen arvioidaan olevan euroa, yhteisöveron tuoton euroa ja kiinteistöveron euroa. Valtionosuuksia arvioidaan saatavan euroa, joka on euroa enemmän kuin vuoden 2012 talousarviossa. Verotulotasaus on Verotulotalouden mukainen vuosikate on euroa ja tilikauden tulokseksi jää poistojen jälkeen euroa. Liikelaitosten yhteinen tulos on euroa poistojen sekä peruspääoman tuoton euron ja ylimääräisen tuloutuksen euron jälkeen. Virallisen tuloslaskelman (sisältää liikelaitokset) mukainen vuosikate on euroa. Muutos vuodesta 2012 on euroa. Tilikauden tulos on euroa ja muutos vuodesta 2012 on euroa. Investointeihin on budjetoitu euroa, josta investointiavustuksilla ja myyntituloilla katetaan euroa. Vuosien nettoinvestoinnit ovat yhteensä euroa. Liikelaitokset investoivat yhteensä euroa vuonna 2013 ja euroa suunnitelmakaudella TULOSLASKELMA JA RAHOITUSLASKELMA Toimintatuotot Verotulot Tukiin ja avustuksiin on vuosina sisältynyt yhdistymisavustusta yhteensä 9,4 milj. euroa. Viimeinen erä 2,7 milj. euroa on saatu vuonna Talousarvioesitys perustuu 20,50 %:n tuloveroprosenttiin. Kiinteistöveroa peritään seuraavien prosenttien mukaan: % vakituisten asuntojen kiinteistövero 0,50 muiden kuin vakituisten asuntojen kiinteistövero 1,00 yleinen kiinteistövero 1,15 yleishyödyllisten yhteisöjen kiinteistövero 0,00 rakentamattomien tonttien kiinteistövero 2,50 voimalaitosten kiinteistövero 1,40 Verotulot on arvioitu seuraavasti: VEROTULOT Tp 2011 Ta 2012 Ta 2013 Ts 2014 Ts 2015 Kunnan tulovero Yhteisövero Kiinteistövero Verotulot yhteensä Valtionosuudet Valtionosuudet Tp 2011 Ta 2012 Ta 2013 Ts 2014 Ts 2015 Kunnan peruspalv.vos Verotuloihin per.vos tasaus Järjestelmämuut. tasaus Opet- ja kultt.toim. muut vos Valtionosuudet yhteensä Talousarvio 2013 ja talousarviosuunnitelma

16 Rahoitustuotot ja -kulut Kaupungille liikelaitoksilta tuloutettava peruspääoman tuotto on euroa. Kokkolan Energialta ja Kokkolan Satamalta tuloutetaan lisäksi edellisten vuosien voittojen (ylijäämien) perusteella ylimääräinen tuloutus yhteensä Rahoituslaskelma Kertymä jakaantuu liikelaitoksittain seuraavasti: Peruspääoman tuloutus Ylimäär. tuloutus Yhteensä Kokkolan Energia Kokkolan Satama Kokkolan Vesi Työplus YHTEENSÄ Korkotuotot muodostuvat liikelaitosten konttokuranttitilin korosta ja antolainojen koroista. Muissa rahoitustuotoissa ja -kuluissa merkittävimmän erän muodostavat verotilitysten hyvitettävät ja perittävät korot. Korkokuluissa on varauduttu uusien lainojen osalta noin 2,5 prosentin keskikorkotasoon. Kaupungin (ilman liikelaitoksia) pitkäaikaisten lainojen lyhennykset ovat 28,5 milj. euroa. Näiden lyhennysten ja investointien rahoittamiseen tarvitaan uutta pitkäaikaista lainaa 52,7 milj. euroa. Antolainasaamisiin on lisätty euroa Kälviän Yritystilat Oy:lle kiinteistön muutostöitä varten. Liikelaitokset ottavat pitkäaikaista lainaa 15,9 milj. euroa vuonna 2013 ja 60,0 milj. euroa suunnitelmakaudella. Vuonna 2013 lainoja lyhennetään 5,6 milj. euroa ja vuosina ,8 milj. euroa. Yhteensä koko kaupungin pitkäaikaisten lainojen lyhennykset ovat vuonna ,1 milj. euroa ja uutta lainaa otetaan 68,6 milj. euroa. Virallisessa tulos- ja rahoituslaskelmassa yhdistetään kaupungin lisäksi Kokkolan Energian, Sataman ja Veden sekä Työplussan taloussuunnitelmien mukaiset tulos- ja rahoituslaskelmat. 12 Talousarvio 2013 ja talousarviosuunnitelma

17 KOKKOLAN KAUPUNKI* EUR TP 2011 TA 2012 TA 2013 TS 2014 TS Toimintatulot Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustulot- ja menot Korkotulot Peruspääoman tuotto Ylimääräinen tuloutus Muut rahoitustulot Korkomenot Muut rahoitusmenot Rahoitustulot- ja menot Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot 0 Satunnaiset kulut Tilikauden tulos Poistoeron muutos 133 Varausten muutos 263 Rahastojen muutos 248 Tilikauden yli- tai alijäämä Talousarvio 2013 ja talousarviosuunnitelma

18 KOKKOLAN KAUPUNKI K A U P U N K I * TP 2011 TA 2012 TA 2013 TS 2014 TS 2015 RAHOITUSLASKELMA Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointim Pysyvien vastaavien luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten vähennys Antolainasaamisten lisäys Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaik. lainojen lisäys/vähennys Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien m Vaihto-omaisuuden muutokset Saamisten muutokset Korottomien velkojen muutos Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Talousarvio 2013 ja talousarviosuunnitelma

19 TULOSLASKELMA (kaupunki ja liikelaitokset yhteensä) (ei sisäisiä eliminointeja) erotus TP 2011 TA 2012 TA 2013 TA 2012/ TS 2014 TS 2015 TA 2013 VARSINAINEN TOIMINTA TOIMINTATULOT ,8 % Valmistus omaan käyttöön ,7 % TOIMINTATULOT ,8 % TOIMINTAMENOT ,0 % TOIMINTAKATE ,1 % VEROTULOT ,7 % VALTIONOSUUDET ,8 % ,4 % RAHOITUSTULOT JA -MENOT 0 Korkotulot ,0 % Peruspääoman tuotto Ylimääräinen tuloutus Muut rahoitustulot ,8 % Korkomenot ,8 % Muut rahoitusmenot ,6 % VUOSIKATE ,2 % SUUNNITELMAPOISTOT ,7 % SATUNNAISET TUOTOT JA KULUT 0 Satunnaiset tulot Satunnaiset menot TILIKAUDEN TULOS ,9 % Poistoeron lisäys -/ vähennys Varausten lisäys -/ vähennys Rahastojen lisäys -/ vähennys TILIKAUDEN YLI/ALIJÄÄMÄ ,7 % Talousarvio 2013 ja talousarviosuunnitelma

20 KOKKOLAN KAUPUNKI K A U P U N K I ** TP 2011 TA 2012 TA 2013 TS 2014 TS 2015 Ulkoinen RAHOITUSLASKELMA Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointim Fuusioinvestointi netto Pysyvien vastaavien luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten vähennykset Antolainasaamisten lisäykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaik. lainojen muutokset Oman pääoman muutokset Liittymismaksujen muutos Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien m Vaihto-omaisuuden muutokset Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Talousarvio 2013 ja talousarviosuunnitelma

21 Tuloslaskelma TA 2013 Kaupunki ilman Liikelaitokset Yhteensä liikelaitoksia (sisäiset erät vähennetty) Toimintatulot Myyntitulot Maksutulot Tuet ja avustukset Vuokratulot Muut tulot Valmistus omaan käyttöön Toiminamenot Henkilöstömenot Palkat ja palkkiot Henkilösivumenot Eläkemenot Muut henkilösivumenot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavara Avustukset Vuokramenot Muut toimintamenot Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustulot- ja menot Korkotulot Korvaus peruspääomasta Ylimääräinen tuloutus Muut rahoitustulot Korkomenot Muut rahoitusmenot Vuosikate Poistot Varausten- ja poistoeron muutos Poistoeron muutos Varausten muutos 0 0 Tilikauden tulos Talousarvio 2013 ja talousarviosuunnitelma

22 LIIKELAITOSTEN VAIKUTUS KAUPUNGIN TOIMINNAN RAHOITUKSEEN Talousarvio 2013 Eliminoinnit Kunnan rahoitusosa Kaupunki Liikelaitokset Kaupunki Liikelaitokset (sisäiset erät yhteensä vähennetty) Tulorahoitus Vuosikate Satunnaiset erät 0 Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta 0 Ulkoiset investointimenot Peruspääoman lisäys ,00 0 Rahoitusosuudet ulk. investointimenoihin Pysyvien vastaavien ulkoiset luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoitustoiminta Antolainauksen muutokset 0 Antolainasaamisten vähennys (sisäiset) Antolainasaam. lisäys sis. liittymismaksut Lainakannan muutokset 0 Pitkäaikaisten lainojen lisäys (sisäiset) Pitkäaikaisten lainojen vähennys (sisäiset) Lyhytaik. lainojen lisäys/vähennys , Oman pääoman muutokset ,00 0 Muut maksuvalmiuden muutokset 0 Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset 0 Saamisten muutokset 0 Korottomien velkojen muutos Liittymismaksujen muutos , Rahoituksen rahavirta , , Vaikutus maksuvalmiuteen Talousarvio 2013 ja talousarviosuunnitelma

23 Kriittinen menestystekijä Hanke, tavoite, toimenpide TOIMINNALLISET TAVOITTEET KAUPUNGINHALLITUS JA KESKUSHALLINTO ELINVOIMAINEN JA OPPIVA KAUPUNKISEUTU Yrityksille houkutteleva toimintaympäristö Innovatiivinen alueellinen toimintaympäristö yrityksille Tavoitteena on päästä valtion ja kaupunkiseutujen kasvusopimusmenettelyyn mukaan innovaatio-osiolla ja INKA ohjelmamenettelyyn (innovatiiviset kaupunkiseudut, osaamiskeskusohjelman korvaava ohjelma) Vihreämmät teolliset sovellutukset teemalla kaupunkiseutuverkostolla Kajaani- Kokkola Mikkeli. Päätökset tehdään vuonna 2013 ja ohjelmamenettely käynnistyy Edistetään litium klusterin syntymistä. Asema kansainvälisenä toimijana ja kansainvälisyyden edistäjänä KIPn alueen edelleen kehittäminen vastaamaan toiminnallisuudellaan kansainvälistä mittakaavaa muodostaen houkuttelevan vaihtoehdon yritysten sijoittumiselle. Kansainvälisesti kilpailukykyinen logistinen keskus Tavara- ja matkustajaliikenteen kasvun turvaaminen Satamaväylän ruoppauksen käynnistyminen 14 metrin syvyyteen nopealla aikataululla. Pohjanmaan radan peruskorjauksen eteneminen aikataulun mukaisesti. Lentoaseman toiminnan turvaaminen Vahvistuva alue-/kasvukeskus Kaupunkiyhteistyön kehittäminen Aseman vahvistuminen kaupunkiseutujen joukossa ja valtionhallinnon yhteistyön kehittyminen Edistetään lentoliikenteen säilymistä ja kehittymistä. Kokkolan seudun ja Pietarsaaren seudun kehitysvyöhykkeen toimenpiteiden eteenpäin vienti Tavoitteena on eri keinoin vahvistaa ja tuoda esille kaupungin asemaa ja merkitystä kansantaloudessa Suomen kaupunkiseutuverkostossa Monipuolinen ja vetovoimainen kulttuuri- ja koulutuskeskus Koulutus- ja osaamisyksiköiden ja verkostojen vahvistaminen Monikulttuurisuuden edistäminen ja hyödyntäminen Kulttuurin ja liikunnan edelläkävijä KESTÄVÄ TALOUS Terve ja vahva kuntatalous Palvelujen tuottavuuden parantaminen Toimiva ja vaikuttava talousohjaus ja tuloksellisuuden seuranta Talouden tasapaino Tuetaan alueen osaamis- ja kehittämisyksiköiden yhteistyön ja työnjaon vahvistumista Edistetään alueen korkeatasoisen ja monipuolisen kulttuurin tunnettavuutta alueen vetovoimaisuuden vahvistamiseksi Sopeuttamisohjelman laatiminen, hyväksyminen ja toteuttaminen Kaikki avautuvat virat ja toimet tarvitsevat kaupunginhallituksen täyttöluvan. Talousarvio 2013 ja talousarviosuunnitelma

24 Kriittinen menestystekijä Toimiva omistajapolitiikka Omien toimialojen ja liikelaitosten sekä yhtiöiden, kuntayhtymien ja yhteisöjen toimi va ohjaus HYVINVOIVA ASIAKAS JA KUNTALAINEN Hyvä elämänlaatu ja terveys Hanke, tavoite, toimenpide Konserniohjeiden tarkistaminen ja omistajapoliittisten linjausten määrittely Hyvinvointikertomuksen kehittäminen ja käyttö Viihtyisä ja turvallinen elinympäristö Kestävä kuntarakenne ja elävä kaupunkikeskus sekä kaavoituksen ajantasaisuus Ympäristövastuullisuus ja ilmastostrategia Rakenneyleiskaavan valmistuminen Rautatientorin suunnitelman valmistuminen ja keskustan yleiskaavan tarkistaminen Ympäristöriskien kartoitus huomioidaan kaavoituksessa Tyyyväiset kuntapalvelujen asiakkaat Asiakaskontaktin onnistuneisuus ja toimiva vuorovaikutteinen viestintä TOIMIVAT PALVELUJEN JÄRJESTÄMISTAVAT Vahva ja dynaaminen kunta palvelujen järjestäjänä Uskottava ydinkunta palvelujen järjestäjänä ja strategisena päätöksentekijänä Verkkoviestinnän kehittäminen nykyaikaiset sosiaaliset median kanavat huomioon ottavaksi. Kuntayhteistyön kehittäminen vahvan peruskunnan pohjalta. Kuntarakenneuudistuksessa kaupungin tavoitteena on toiminnallisen työssäkäyntialueen pohjalle rakentuva kunta, mikä voi järjestää tai tuottaa palveluja laajemmin. Terveydenhuollon ja sosiaalitoimen järjestämisrakenteiden muodostuminen vahvan peruskunnan pohjalle. Keskussairaalan kehittyminen päivystävänä erikoissairaanhoidon akuuttisairaalana ja sairaalan käytön osuuden kasvattaminen vaikutusalueellaan. Kaupungin strategian tarkistaminen strategisen johtamisen vahvistamiseksi Toimiva organisaatio- ja johtamisrakenne Konsernijohtamisen, omistajaohjauksen, konserniohjauksen ja hallinnon kehittäminen. Liikelaitosten, jotka lain mukaan joudutaan yhtiöittämään, yhtiöittämisvalmistelujen jatkaminen, järjestelyjen toteuttaminen niin, että yhtiöt voivat jatkossa tulouttaa ja maksaa vastikkeellisesti vähintään nykyisen peruspääomatuoton verran. Konsernijohtamisen rakenteiden uudistuessa vuoden 2013 alussa tavoitteen on eri luottamushenkilöelinten ja viranhaltijaorganisaation roolien ja vastuiden täsmentäminen. Kaupunginhallituksen työn kehittäminen konsernihallituksena. Palvelujen tehokkaat järjestämis- ja tuotantotavat sekä toimivat palveluprosessit Palvelun tuottavuuden parantaminen Konsernin ja kuntayhtymien tukipalvelujen järjestämis- ja tuottamisselvityksen valmistuttua jatkotoimenpiteistä päättäminen. 20 Talousarvio 2013 ja talousarviosuunnitelma

25 Kriittinen menestystekijä Oikeiden tuotantotapojen valinta palvelujen järjestämisessä sekä palveluketjujen saumattomuus ja työtapojen tehokkuus OSAAMISEN JA HENKILÖSTÖN SAANNIN TURVAAMINEN Työnantajakuvan vetovoimaisuus Hanke, tavoite, toimenpide Kriisitiedottamisen prosessin kuvaamiseen kiinnitetään huomiota ja nimetään vastuuhenkilöt Kehitetään edelleen rekrytointiprosessia. Kehitetään henkilöstön palkitsemismuotoja. Henkilöstösuunnittelun ennakoivuus ja vaikuttavuus sekä osaamisen ylläpito ja kehittyminen HYVINVOIVAT TYÖYHTEISÖT JA MOTIVOITUNUT HENKILÖSTÖ Johtamis-, esimies- ja työyhteisötaitojen kehittäminen Laaditaan kaikille toimialoille henkilöstön eläköitymis- ja rekrytointisuunnitelma vuosille Tuetaan henkilöstön työ- ja toimintakykyä ottaen huomioon henkilöstön koko työura. Kehitetään johtamis- ja esimiestaitoja. Tehdään konsernijohdon ja ylimmän johdon työnvaativuudenarviointi Painotetaan turvallisuusjohtamista. Koulutetaan uusia luottamushenkilöitä. Työhön sitoutuminen ja vaikuttaminen sekä työyhteisön toimivuus Toteutetaan ja hyödynnetään työhyvinvointikyselyn tuloksia strategian laadinnassa. Kehitetään yhteistoimintajärjestelmää. Pyritään hankkimaan uusia työvälineitä sairauspoissaolojen hallintaan, joiden avulla voidaan tehostaa varhaisen tuen toimintamallin käyttöä. Tavoitteena on sairauspoissaolojen vähennys 1 pv/hlö/v. Pilotoidaan työtapaturmien selvittämisen toimintamallia sosiaali- ja terveystoimessa. Turvallisuuden asiahallintaohjelman käyttöönoton myötä otetaan käyttöön työtapaturmien selvittämisen toimintamalli teknisessä ja sivistystoimessa. Talousarvio 2013 ja talousarviosuunnitelma

26 Kriittinen menestystekijä Hanke, tavoite, toimenpide YMPÄRISTÖTERVEYSLAUTAKUNTA KESTÄVÄ TALOUS Palvelujen tuottavuuden parantaminen OSAAVA HENKILÖSTÖ JA UUDISTUMINEN Työyhteisötaitojen kehittäminen Valvontasuunnitelman toteuttaminen ja arviointi Tuottavuusohjelman toteutuminen ja seuranta Laatujärjestelmän päivittäminen Järjestelmällinen kehityskeskustelujen käyminen Säännölliset työpalaverit Tarvelähtöinen koulutus Asiantuntijaverkostojen edistäminen Työnantajakuvan vetovoimaisuus TOIMIVAT PALVELUJEN JÄRJESTÄMISTAVAT Toimiva organisaatio- ja johtamisrakenne Oikeiden tuotantotapojen valinta palvelujen järjestämisessä sekä palveluketjujen saumattomuus ja työtapojen tehokkuus HYVINVOIVA ASIAKAS JA KUNTALAINEN Asiakaskontaktin onnistuneisuus ja toimiva vuorovaikutteinen viestintä ELINVOIMAINEN JA OPPIVA YHTEISTOIMINTA-ALUE Maaseutuelinkeinojen tukeminen Yhteistyö oppilaitosten kanssa Toimialan sisäisen ja poikkihallinnollisen yhteistyön kehittäminen Aluetoimipisteiden toimivuuden tarkastelu Kustannus laatu -suhde verrokkikaupunkien tasolla, vertailu ja analyysi Nettisivujen jatkuva kehittäminen ja päivittäminen Eri tiedotuskanavien tehokas hyödyntäminen Säännölliset asiakastyytyväisyyskyselyt Säännöllinen tiedottaminen ajankohtaisista asioista Eläinlääkintäpalvelut turvataan koko alueella, oikea resursointi Asianmukainen valvonta ja neuvonta 22 Talousarvio 2013 ja talousarviosuunnitelma