0 outokurn~u finnrnines
|
|
- Asta Ranta
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 0 outokurn~u finnrnines M. Lahtinen ULLIKKORAWEN SIPERIA-M-IN RIKASTUSTUTWMUS Sisältö: 1. LYHENNELMA 2. NAYTTEET 3. KOKEIDEN ESITTELY 3.1. Jauhatus 3.2. Lyijyvaahdotus 3.3. Lyijy-kuparivaahdotus 3.4. Talkkivaahdotus 3.5. OM:n vaikutus 0KP:n rikasteisiin 3.6. Hapettunut malrni 4. OKMU-PIIRIN SMTTELU 4.1. Talkkipiiri 4.2. Lyijypiiri 4.3. Vedenpoisto 5. YHTEENVETO 6. JATKOTUTKIMUKSIA Liitteet: 1. Mullikkorameen poikkileikkaus 2. Talkki- ja lyijypiirien virtauskaavio Tulokset: 3. 0KMU:n syöttö t/a 4. 0KMU:n syöttö tla 5. 0KMU:n syöttö t/a 6. Sinkin hinnan vaikutus tulokseen
2 0 outokumou finnmines PYHASALMEN KAIVOS M. Lahtinen KMU:N RIKASTUSKOKEET Kokeiden lahtökohtana oli 0KP:n rikasteiden hintakaavat. Kuparirikasteen lyijysakon takia on Mullikkorämeen malmista rikastettava lyijy ennen 0KP:n ja 0KMU:n malmien yhdistämistä. Toisaalta 0KMU:n arvosta suurin osa muodostuu sinkistä (hinnoista riippuen %), joten sinkin saantitappio lyijyrikasteeseen pyrittiin minimoimaan. Muina tavoitteina olivat mm. jalometallien saanti lyijy- tai kuparirikasteeseen sekä lyijyrikasteen mahdollisimman hyva lyijypitoisuus. Panosvaahdotuskokeita tehtiin hieman yli sata kappaletta 28. helmikuuta 1995 mennessä, joista noin kolme neljäsosaa analysoitiin kemiallisesti. Kokeissa tutkittiin pääasiassa lyijyn erotusta 0KMU:n malmista ja lyijypiirin jätteen vaikutusta 0KP:n rikasteisiin. Kokeiden perusteella lyijyn saanti lyijyrikasteeseen on % pitoisuuden ollessa %. Sinkistä jää lyijyrikasteeseen alle 3 %. Selektiivisyys sulfidien osalta oli lähes kokeesta riippumatta hyva. Ongelmia aiheuttavat lähinnä lyijyrikasteen pitoisuutta heikentävät luontaisesti vaahdottuvat talkki ja kloriitit. Lyijyvaahdotuksen onnistuminen riippuu sitä edeltävän talkkivaahdotuksen onnistumisesta. Koemateriaalina oli kairasydännäytteet Siperia-malmion viidestä eri pystyleikkauksesta (Liite 1). Malmio jaettiin kolmeen erityyppiseen osaan lyijy- ja sinkkipitoisuuksien sekä talkkipitoisuuden perusteella. Kaksi pohjoisinta leikkausta ( ja 66480) ovat Siperia 3:a, keskimmäinen (66450) on Siperia 2:a ja eteläisin (66360) on Siperia 1:ä. Toinen leikkaus (66400) etelästä päin on kuulunut kokeesta riippuen joko "ykköseen" tai "kakkoseen". Siperia 1 ja 2 ovat talkkipitoista ja Siperia 3 on talkitonta malmia. Suurimmat lyijy- ja sinkkipitoisuudet ovat malmion keskiosassa. Näytteet murskattiin kartiomurskalla (- 3 mm) ja varastoitiin vaahdotuslaboratorioon muoviämpäreissä kuuden kilon erinä. Leukarnurskain olisi soveltunut paremmin näin pehmeän malmin hienontamiseen, mutta laboratoriomurskan asetusta ei voinut säätää riittävästi, jotta olisi saatu tarpeeksi hienoa mursketta. Näytteiden hapettumista on tutkittu kuparin syandiliuotuksella. Syyskuussa 1994 murskatuissa kairasydämissä oli helmikuun 1995 alussa hapettunutta kuparia 2,68 %. Alkuperäistä hapettumisastetta ei ole tiedossa, mutta vertailun vuoksi 0KP:n murskehihnalta otetun syötteen vastaava luku on usein 5-6 %. Vaahdotuskokeet osoittaisivat näytteiden olevan hieman hapettuneempia kuin kokeiden alussa, koska mm. kuparikiisu ja lyijyhohde, sekä niiden mukana kulta ja hopea, nousevat helposti talkin vaahdotuksessa, jossa ei käytetä kokoojaa.
3 &) outokumpu finnmines PYHASALMEN KAIVOS M. Lahtinen 3. KOKEIDEN ESITTELY Tässä kappaleessa on esitelty Mullikkorameen rikastustutkimuksia ja tuloksia ilman tarkempia numeerisia yksiiyiskohtia. Vaahdotuskokeet tehtiin 2,5 litran kennossa 750 g:n naytteella. &iztkkulaime~us oli 20% Jauhatus Murskattujen kairasydännäytteiden jauhatus tehtiin aluksi kuulajauhatuksena, mutta kuulat vaihdettiin pian ruostumattomiin terastankoihin jyrkemmän raekokojakautuman toivossa. Ainakaan + lmm partikkeleita ei enää nakynyt jauhatuksen jälkeen. Kun jauhinkappaleet ja mylly ovat ruostumatonta terästä, niin jauhatuksen sähköiset vuorovaikutukset vastaavat paremmin autogeenijauhatusta kuin jos käytettäisiin ruostuvia rautakuulia [Vesa Kirjavainen, TKK]. Sinkin ja lyijyn erotusvaahdotus yleensä paranee, jos jauhatuksessa on rautaa, koska sinkkivalke saattaa aktivoitua vaharautaisessa jauhatuksessa. Mullikkorameen lyijyhohteen erottaminen sinkkivalkkeesta onnistui kuitenkin hyvin. Tämä saattaisi johtua malmin omasta rautapitoisuudesta. Jauhatusasteen maarittamiseksi tehtiin vaahdotuskoesarja neljällä eri jauhatusasteella (46, 56,60 ja 68 % - 74 pm), joista 60 % - 74 ym oli sopivin. Vaahdotuskoenaytteissa mineraalit näyttivät mikroskoopilla tarkastellen olevan vapaina partikkeleina ko. hienoudessa. Sinkkivalke-pyriitti sekarakeita ja ylijauhautunutta lyijyhohdetta n w vahaisia määriä. Yleensä laboratoriomyllyllä panosjauhatuksena tehdystä kokeesta voidaan vain päätellä, pitaakö malmi rikastaa karkeana vai hienona. 0KMU:n Siperiamalmi voidaan rikastaa suhteellisen karkeana. Kun Mullikkorämeen malmissa on seka hyvin pehmeitä että kovia mineraaleja, niin panosjauhatuksessa syntyy melko paljon rikastusta haittaavaa liejua. Lieju nostaa viskositeettia, mikä edelleen heikentään vaahdotuksen selektiivisyytta. Liejun vahentämiseksi kokeiltiin mm. liejunerotusta, vain karkean osan (+500 ym) jauhamista ja 15 minuutin jauhatusajan jakamista kolmeen 5 minuutin jaksoon, jossa vain pm partikkelit jätettiin myllyyn. Liejunerotusyritykset olivat hyvin työläitä menetelmiä ja lopputulos oli kuitenkin huono. Outokummussa VTT:n mineraalitekniikan laboratoriossa tehtiin heidän kehittämällä jatkuvatoimisella laboratoriomyllyllä pari jauhatuskoetta. Myllyn poistoaukossa oli 200 ym:n seula, joka päästi hienoksi jauhautuneet mineraalit pois ennen ylijauhautumista. Liejua ei muodostunut, mutta jauhatustuote jäi liian karkeaksi (53 % - 74 ym). Mikroskoopilla tarkastellen jatteessa nakyi yksi jopa 600 pm:n sinkkivalke-lyijyhohdesekarae Lyijyvaahdotus Koska malmin kuparipitoisuus on melko alhainen (< 0,5 %), niin vaahdotuskokeissa pyrittiin aluksi painamaan kuparikiisu kohtuullisella syanidimääralla ja vaahdottamaan pelkästään lyijy. Useimmissa kokeissa käytettyjen näytteiden arvomineraalipitoisuudet olivat noin 30 % korkeampia, kuin mitä esiintymässä on keskimäarin ja helposti vaahdottuvia harmemineraaleja taas oli huomattavasti vahemmän. Tämä johtui epäonnistuneesta näytteenotosta. Parhaat vaahdotusolosuhteet kartoitettiin koesw-joilla tutkimalla seuraavia ominaisuuksia ja kemikaaleja: jauhatusaste, kokooja (määrät ja tyypit), pij (kalkillg), SnSO, ja vaahdote. Kuparista painui noin 90 % lyijypiirin jatteeseen syanidin kulutuksella 40 glt. Lyijyn saanti jäi etuvaahdotuksessa hieman alle 90 %:n.
4 0 outokum~u finnminec PYHASALMEN KAIVOS - A4. Lahtinen - Syanidia käytettäessä on usein vaarana kullan liukeneminen, mutta 0KP:n kokemusten perusteella riski on melko pieni. Ki jailisuuderi mukaan rauta-, sinkki- ja kuparisulfidit mmdmtavat syatiidin kanssa yhdisteitä, jotka eivät liuota kultaa (kaavat 1,2 ja 3). Kulta ilmeisesti liukenesi vasta hyvin suurilla syanidimä&rillä ts. kilojdmalmi tonni. Kaava 1. Fe2+ + 6CN- -> F~(CN)~; Kaava 2. Zn + 0,5 0, + 4 CN- + H,O -> z~(cn)", + 2 OH- Kaava 3. 2 cu CN- + 2 OH- -> 2 CU(CN)'-~ + CNO- +H20 Lyijyn vaahdotus yksin (ilman kuparia) on yksinkertaisin ja vähiten vaahdotuskennoja vaativa rikastusvaihtoehto. Tämän rikastusmenetelmän riskinä on lyijy-kuparisekarakeet, jotka todennäköisesti menevät kuparirikasteeseen. Useimmissa kokeissa lyijy ja kupari vaahdotettiin yhdessä, mikä on ehkä tavanomaisin tapa rikastaa tämän tyyppinen esiintymä. Edelleen, kun lyijyä on selvästi enemmän kuin kuparia, niin erotusvaahdotuksessa on tapana vaahdottaa kupari ja painaa lyijy. Se, että jäisikö lopulliseksi tuotteeksi lyijy-kupariyhteisiikaste, riippuu lyijyrikasteessa olevan kuparin hinnasta ja esiintymässä olevan kuparin maarästä. Lyijy-kuparivaahdotuskokeet aloitettiin samalla korkeapitoisella Siperia 1 malmilla, kuin lyijyvaahdotuskoe oli tehty, koska näytteen huono edustavuus ei vielä ollut tiedossa. Myös Siperia 2 malmilla tehtiin eri jauhatusasteilla kaksi vaahdotuskoetta, jotka onnistuivat erittäin hyvin, joten tutkimusten pääpaino kannatti siirtää hieman hankalampaan Siperia 1 :en. Aluksi vertailtiin kalsinoidun soodan ja kalkin eroja ph:n säädössä. Soodalla on usein dispergoiva vaikutus, kun taas kalkki tavallisesti flokkuloi [Gaudin] ja saattaa painaa kultaa ja lyijyä. Aikasarjana tehdyn kokeen tulokset osoittivat, että kalsinoidulla soodalla kahden minuutin esivaahdotuksessa kuparin, kullan ja hopean saannit paranevat noin 10 %-yksikköä ja lyijyn saanti parani 4 %. Kalkki kuitenkin jäi ph:n säätäjaksi, koska 5 minuutin esivaahdotuksen jälkeen ero ei enää ollut kovin merkittävä. Myös kalkin tarve oli vähäisempi ja sen hinta on edullisempi. Vasta kun näytteet muuttuivat ja helposti vaahdottuvien mineraalien osuus nousi, niin sooda otettiin ph:n säätäjaksi paremman saannin toivossa. Aerophine 3418A oli selektiivisempi kuin NaIBX sekä muita sulfidimineraaleja että hameita vastaan. Tämä ero korostui talkkipitoisella malmilla. Talkittoman malmin vaahdotteena käytettiin OULU 42 1 pine oilia 1 tippajvaahdotus. Talkkipitoiselle malmille sopivat Montanol, Aerofioth 76 ja MIBC, jotka ovat hellävaraisempia ja niissä on vahemmän kokoojaominaisuuksia kuin OULU 42 1 : ssa. Helposti vaahdottuvien harmeiden dispergoirniseen ja painamiseen kokeiltiin seuraavia kemikaaleja: Finnfix 700 (CMC), dextriini, kalsium lignosulfaatti ja vesilasi. Rautasulfaattia kokeiltiin vesilasin kanssa suhteessa 1/10. CMC ja dextriini olivat tehokkaimmat painajat, mutta näiden annostusta rajoitti lyijyn saantitappion nousu.
5 0 outokum~u finnminec PYHASALMEN KAIVOS M. Lahtinen Talkkivaahdotus Talkin, kiilteiden ja muiden helposti vaahdottuvien harmeiden poistaminen ennen lyijyvaahdotusta on välttämätöntä tyydyttävän lopputuloksen saavuttamiseksi. Lietteen happamuuden funktiona tehty koesarja osoitti luonnollisen ph:n olevan selektiivisin sulfideita vastaan. Jos ph on 10, niin huomattava osa arvomineraaleista nousee talkin mukana ja happamalla puolella ph:ssa 6 ja 5 nousee kuparista % KMU:n vaikutus 0KP:n rikasteisiin Karkeasti arvioiden lyijy, jota ei saada lyijypiirissä talteen, jakautuu 0KP:n rikasteisiin taulukon 1 mukaisesti. Lyijypiirin jätteen joutuminen lisäjauhatukseen saattaa lisätä kuparirikasteeseen joutuvan lyijyn osuutta. Panosvaahdotuskokeen perusteella ei kupari- eikä sinkkirikasteiden lyijypitoisuudet nouse haitallisen korkeiksi. Näin tietysti siinä tapauksessa kun lyijyvaahdotuksessa ei ole mitään häiriöitä. Taulukon mukaisiin lukuihin päästiin, kun lyijypiirin jätteessä oli 0,18-0,22 %ja 0KP:n malmissa oli (laskennallisesti) 0,07 % lyijyä. Taulukko 1. Lyijyn jakautuminen 0KP:n tuotteisiin Tuote Pitoisuus (%) Kupariri kaste 0,3-0,5 Sinkkirikaste 0,l-0,2 Rikkirikaste 0,05 Jäte 0,02-0,13 Syöte 0,07-0,09 Saanti % Hapettunut malmi Näytteiden mahdollisen hapettumisen ja toisaalta myös Mullikkorämeelle kasoitettavan malmin hapettumisriskin vuoksi tässä on hieman käsitelty malmin hapettumisen mahdollisia seurauksia. Lyijyhohde ja kuparikiisu saavat hapettuessaan mineraalipinnalleen rikkiylimäärän, jolloin niistä tulee hydrofobisia. Osa hapettuneesta lyijystä ja kuparista, sekä näiden sisältämä kulta ja hopea menetettäisiin talkkirikasteeseen. Myös kuparin ja lyijyn erottaminen vaikeutuu mikäli malmi pääsee hapettumaan. Malmin hapettumista kasoissa olisi tutkittava. 4. OKMUPIIRIN SUUNNITTELU Laboratoriokokeissa on oletettu Mullikkorämeen malmin syöttönopeudeksi 30 t/h ja 0KP:n 150 tlh. Vaahdatuksen lietetiheydeksi on karkeasti arvioitu 30 %, jollain lietemäärä olisi 78 m3/h (malmin ominaispainolla 3,5 t/m3). Suunniteltu talkki~lyijypiiri on liitteessä 2.
6 0 outokumpu finnmines PYHASALMEN KAIVOS M. Lahtinen Talkkipiiri Kokeiden perusteella talkkirikaste pitäisi kerrata kahdesti, jotta arvomineraalit saataisiin talteen. Olisiko kertaus tuotannossa tarpeen, on vielä tutkittava. Talkkivaahdotuksessa viipymäaika on lyhyt, joten etuvaahdotukseen riittäsi yksi kaksiakselinen OK-3 vaahdotuskone ja kertauksiin tarvitaan yhdet yksiakseliset Lyijypiiri Lyijypiirin suunnittelussa perusajatuksena on joustavuus, jotta piiriä olisi helppo säätää syötteen ominaisuuksien muuttuessa. Laboratoriokokeiden mukaan lyijystä saadaan 80 % taiteen noin puolentoista minuutin vaahdotuksessa, jonka jälkeen saannin m su hidastuu ja selefctiivisyys heikkenee. Kolmen kuution kennossa viipymhjat ovat pidempiä kuin pienessä laboratoriokennossa, joten puolitoista minuuttia on kerrottu 2,5-3:lla. Viipymäaikojen perusteella etuvaahdotuksessa olisi tarpeen vain yksi kaksiakselinen OK-3 vaahdotuskone, mutta mahdollisen oikosulkuvirtauksen takia pitäisi etuvaahdotuksessa olla neliakselinen vaahdotuskone. Ensimmäiseen kertausvaahdotukseen riittää kaksiakselinen OK-3 ja seuraaviin kertauksiin sopii yksiakseliset OK-3 vaahdotuskokeet Vedenpoisto Lyijyrikasteelle vedenpoistokapasiteetti on riittävä, jos kiekkosuodin toimii ja jos sammiossa 4 saadaan rikaste sakeutumaan. Toisaalta pienet hairiöt tuskin tulee vaikuttamaan 0W:n kuparirikasteen sakkoihin, jotka lasketaan kuukausikeskiarvosta. Sinkkirikastetta varten hankitaan Laroxin painesuodin. 5. YHTEENVETO Siperian malmityyppien rikastustekniset erot ovat jauhautuvuudessa ja taikkipitoisuudessa. Malmion pohjoisin osa jauhautuu helposti eikä vaadi talkin erotusta. Siperia-malmion muissa osissa on vaihtelevia määriä talkkia, joka joudutaan erottamaan ennen lyijyn vaahdotusta (liite 2). Malmin eteläpw kovien ja pehmeiden mineraalien takia panosjauhatuksessa raekokojakautuma jäi hyvin loivaksi, mutta Korppuasemalla tästä ei pitäisi tulla ongelmaa sykloniluokituksen takia. Tällä hetkellä paras ja yksinkertaisin rikastusmenetelmä on lyijyn vaahdottaminen yksin ja kuparin painaminen kohtuullisella syanidimä&rällä muiden sulfidimineraalien kanssa. Kokeiden perusteella käytetty syanidimäärä ei haittaa 0W:n malmin rikastusta. Lyijyn saanti on %ja kolmesti kerratussa rikasteessa on noin % lyijyä. Sinkistä saadaan yli 95 % lyijypiirin jätteeseen ja lopullinen saanti on 84 %. Muut tulokset ovat liitteissä 3-6. Mullikkorämeen rikastustutkimuksissa suurin osa ajasta kului lyijy-kuparibulkkivaahdotuksen tutkimiseen. Bulkki esivaahdotuksen etuina olisivat parempi lyijyn saanti ja mahdollisuus syöttää lyijykuparipiirin jäte suoraan sinkkipiiriin, mikä parantaisi sinkin saantia. Kokeissa bulkkivaahdotuksen suurin ongelma oli hienoksi jauhautuvat ja helposti vaahdottuvat harmemineraalit. Myös kuparin ja lyijyn erotusvaahdotuksessa saannit jäivät huonoiksi. Lyijyn painajana tunnettu dikromaatti vaikutti ph:sta, valmennusajasta ja annostelumäärästä riippumatta tehottomalta. Kuparin painaminen ja lyijyn vaahdottaminen erotusvaahdotuksessa on epävarma menetelmä, jossa lyijy jää helposti
7 outokumpu finnmines PYHASALMEN KAIVOS M. Lahtinen - - kuparirikasteeseen. Bulkkivaahdotuksen haittoina olisivat vaahdotuskoneiden ja valmentimien suuri lukumara. Ksantaatilla ei saavutettu niin hyviä tuloksia kuin Aerophine 3418A:lla, joka on selektiivisempi seka muita sulfidi- että hamemineraaleja vastaa. Aerophine maksaa noin 40 mkkg, mutta sen kulutus on noin 75 % ksantaatin kulutuksesta. Koska kullan ja hopean saannit paranevat 5-10 %-yksikköä Na1BX:iin nähden, niin Aerophinea kannattaa ainakin kokeilla. Taulukossa 2 on esitetty lyijyvaahdotuksen olosuhteet ja kemikaalit. Kalsiumlignosulfaatin käyttö ei todennäköisesti ole valttiimätönta. Metsä-Serlan modifioidun kalsiumlignosullaatin (n:o 6055) käyttötarkoituksena on ollut vain liejumaisten hamemineraalien dispergointi. Taulukko 2. Kemikaalien ammtus lyijypiirissa. ( *) Todennaöisesti tarpeeion) Jauhatushiewus PH Kalkki Aerophine A Syanidi ZnSO, MIBC LiguosuKaatti*) Koska malmion tutkimattomassa eteläpäässä on hyvin runsaasti talkkia, niin sen haittojen minimoimiseen kannattaa hieman vielä perehtyä. Malmiosta saatavalla uudella tuoreella materiaalilla tehdaan pari tarkistuskoetta, joissa olosuhteet ovat samat kuin suunnitellussa piirissä. Talkin erotusta hydrosyklonilla olisi mahdollista kokeilla muutaman kilon naytteella Outokummussa VTT:n mineraalitekniikan laboratoriossa. Malmin hapettuvuudesta kasassa tehdaan tuoreella OKMU-malmilla muutama koe. Tarkoituksena on saada tietoa malmin varastoinnin seurauksista. Louhintatavasta johtuen voidaan peranajosta tuleva malmi rikastaa ennen varsinaista tuotantoa ja samalla sataa lyijypiiri kohdalleen. Tätä pilot-koetta varten suunnitellaan muutama prosessivaihtoehto ja helposti saadeltava piiri.
8 OUTOKUMPU FINNMINES OY Liite 1. o 0 UI N
9 Liite 2. Talkin- ja lyijynvaahdotuspiirit. NaCN 3040 g/t MIBC g/t KALKKI ph 10 AEROPHINE g/t MIBC g/t UPARIPmuIN, ZnS04, NaCN) "TAL-TE" 1- ci-i -
10 -- Talkki drnt Pitoisuus Saanti Pb 0,502 2, Au (pprn) 1.0 2,0% Ag (PPm) 55,O 3,0% Zn 3,OOX 1,il MULLIKKORÄMEEN MALMIN VAIKUTUS 0KP:N RIKASTEISIIN Sinkki 8,1046 1,3470 Kupari 0,42% 0,9b0& 1,3046 0,05% Rikki 17,4.3% 39,17% 0,s 70,SO 17 Kustannukset Louhinta 1 Rikadus, 5.6 Tulos: ,8 57,8 1 49;3 1 54;9I PbWOKMUI 4662 drnt Pitoisuus Saanti Kupari Lyijy Kulta Hopea IUS Dollarin kurssi 4,5 ] ollinen sakko, jota ei ole huomioitu OKP mk CURIOKP J 39325,44 drnt koaeus: 7% Pitoisuus Saanti kg 25,00% 93, rnk ,9% 239, rnk ,4% mk CUR ,18 drnt kosteus: 7% Pitoisuus Saanti kg 25, ,6% rnk 7 44,4% 281, mk ,9% 14306, mk 0,67% 47,7% ,4 3,00% 8,0% Rikasteen arvo (F IM) mk Rikasteen arvo (F IM) ZnWOKMUI ,81 dmt kosieus kosteus: 7 *h ,52 drnt kosteus: 7 % mk II Pitoisuus% Saanti-% Pitoisuus-% Saanti-% kfi ZnRin 52,00'% 83,9% 52.00% 84,9% mk ZnRFe ,00% ( mk) ZnRCu 0.07% 2,1% 17792,83 0,45% 1,0% ZnRPb 0.13% 1,3% 34531,84 0, ,5% 57743,91 ZnRFe 7,88% ZnRCu 0,2546 1,b0& % 57% 92275,75 Rikasteen arvo (FIM) Rikasteen arvo (FIM) Rikasteen arvo (FIM) Wmk
11 -- Talkki dmt MULLIKKORÄMEEN MALMIN VAIKUTUS 0KP:N RIKASTEISII N Pitoisuus Saanti Pb 0,50% 2.0% Au (ppm) I,O 2,0% Ag [PWl 55,O 3,0% 687,5 Rikastus Rikki Zn 3,001 l,j"b AU (ppm) 0.85 CU 0,5046 2,U0b A ( m) PbWOKMUI 5827,5 dmt Pitoisuus Saanti PbRPb 45.00% 81, OOOmk PbRAu 21,O 45,0% 122, OOOmk PbM 1450,O 6 1, M)mk PbWn 5,0046 1,4% '1 ') mahdollinen ~~ikko, jota ei ole huomioitu PbRCu 0,70 % 2,0% 40792,5 PbRS 17,004b 4, Rikasteen arvo (F IM) [( OKP mk 11 1 OKM" + OKP rnk 1 CuWOKMUJ 3587,179 dmt kodeus 7% CuRIOKP ,44 dmt koaeus: 7% CUR ,62 dmt kosteus: 701 Pitoisu~~q Saanti kg Pitoisuus Saanti kg Pitoiwus Saanti kg CuRCu 25% 85, , mk CuRCu 25.00% 93,1% mk CuRCu 25,00% 92,3% ml CuRAu 14A 24.3% 51, mk CuKAu ,9'b 239, mk CuRAu 7 44, , ml CuKAg 997,6 20, , mk CuRAg ,1% 11443, mk CuRAg ,4% 15022, ml CuRPb 7,321 8,1% ,7 CuRPb 0,672 47,7% ,4 CuRPb 1,23% 13,9% 52f590,I CuRZn 2 1,94% 3,9% ,6 ( M)mk CuRZn 3.00% 8,0% CuRZn 4.58% 5,6% il ml Rikasteen arvo (F IM) Rikasteen arvo (F IM) ZnWOKMUI 32669,77 dmt kosteus 7% b ZnWOKP ,71 dmt ZnR ,GdC kosteus: 7% b Piioisuu+4 Saantl-% kg Pitoisuu~Z Saanti-% Pitoisuus-% Saanti-% kg ZnRZn 52,001 83,9% nik ZnRZn 52,00Ob 84,9% mk 52.00% 84, ml ZnRFe 5% ZnRFe 1 l,0096 ( mk 754%, ZnRCu 0,07"b 2.1% 22241,04 ZnRCu 0.45% 1, ZnRCu 0,23'b 1,7% ZnRPb 0,13% 1.3'b ,8 2nRPb 0.24% 10,5% 'b 5.2% ,; Rikasteen arvo (F Ibi) mk Rikasteen arvo (F IM)
12 Talkki J dm1 Pitoisuus Saanti 75$1 ~b 0~50% 2,0% Au (ppml 1,o 2,0% Ag bpm) 55,O 3,0% 825 M PbiUOKMUI 6993 dmt kosieus 77 Pitoiwus Saanti kg I PbRPb 45,00% 81,0% mk PbKAu 2 1,O 45,0% mk pbw 1450,O 61,0% 10139, mk PbRZn 5,00% 1,4% PbRCu 0,70% 2,0% PbRS 17,00% 4,0 & Rikasteen arvo (F IM) ( ml l -- ~ & U I 4304,615 dmt kosieus 79 MULLIKKORÄMEEN MALMIN VAIKUTUS 0KP:N RIKASTEISII N Sinkki 8,10% 1,34% Kupari 0,42% 0,96% 1,30% 0,05% Rikki 17,43% 39,1706 Au (PP~) 0,s ') mahdollinen sakko, jota ei ole huomioitu CuWOKP ,44 dm1 kosteus: OKPI Yhteensä 1 1 Rikasteet 145,61 244,O Louhinta ; ; 4; ;!; 1 1 ~ 2 1 Rikadus -57,7 Tulos: 47,O ,4 Kupari LY iiy Kulta Hopea HINNAT mkkg 6 [US Dollarin kurssi 4,5 1 CUR dmt koneus: 7' CuRCu CuRAu CuRAg Pitoiwus 25% 14, Saanti kg 85,4% ml 24,3% 62, ml 20,3% rnl CuRCu 25,00% 93,1% mk CuRAu 45, , mk , , mk Pitoisuus Saanti kg CuRCu 25, , n CuRAu % 301, ~ Cu RAg , ~ CuRPb CuRZn Rikasteen arvo (F IM) mkl ZniUOKMUI 39203,72 dmt kosteus 79 I Rikasteen arvo (Flbt) koaeus: 7% CuRPb 1, , CuRZn 437% 5,4% ( n Rikasteen arvo (F im) ZnR ,43 dmt kosteus: Pitoisuuc% Saanti-% kg ZnRZn 52,00% 83,9% ml Pitoisuus% Saanti-% kg ZnRZn 52,001 84,3% n ZnRFe, ZnRCu ZnKPb 11.00% (200 Wrnk 0,45% l,oob ,24% 10,5% 57743,91 ZnRFe i,28% ZnRCu 0,2196 1,7% ,Z ZnRPb 0,17% 4,8% Rikasteen arvo (F li1.1) Rikasteen arvo (FII1.l) W mk Rikasteen arvo (F IM)
13 Liite 6. I~inkin hinta/taloudeliinen tulos OKMU 10,5 14,l 17,6 21,2 24,8 28, ,6 39,2 OKP 3,62 6,22 8,92 1 1,52 14,22 16,82 19,52 22,12 24,82 Yhteensä 15,82 22,02 28,22 34,52 40,72 47,02 53,22 59,42 65,72 Tulos miljoonissa markoissa
FLUPA I, syksy 2009 RIKASTUS. Tehtävä 1.
FLUP I, syksy 29 RIKSTUS Tehtävä 1. Lyijymalmia rikastetaan 1 t/h vaahdottamalla käyttäen 43 g reagenssia (ksantaattia) malmitonnia kohti. Syötteen, jätteen ja rikasteen kiintoaineiden mineraalikoostumukset
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 19/3344/-88/2/19 Sotkamo Rytisuo Jouko Vanne TALKKIMALMITUTKIMUKSET RYTISUON ALUEELLA SOTKAMOSSA SINA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 19/3344/-88/2/19 Sotkamo Rytisuo Jouko Vanne 31.5.1988 TALKKIMALMITUTKIMUKSET RYTISUON ALUEELLA SOTKAMOSSA SINA 1982-1985 VUO- Yllämainittuun raporttiin liittyvät pohjanäytteiden
LisätiedotAulis Häkli, professori. KULLAN ESIINTYMISESTÄ JA RIKASTETTAVUUDESTA RAARRK LAIVAKANKAAN KULTW'iINERALISAATIOSSA. Malminetsinta
KULLAN ESIINTYMISESTÄ JA RIKASTETTAVUUDESTA RAARRK LAIVAKANKAAN KULTW'iINERALISAATIOSSA Tutkimuksen tiiaaja: Tutkimuksen tekija: E ~auharn:ki/ktr Esko Hänninen O U T O K U M P U Oy Malminetsinta Aulis
LisätiedotOUTOKUMPU OY. 4aa3 It OW/~A~~A~~I(HTI. E Hanninen/EG KULLAN ESIINTYMISESTP; KUPARIRIKASTEESSA HAMMASLAHDEN KARKEAVAABDOTBTUSSA
Q OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTX E Hanninen/EG 4aa3 It OW/~A~~A~~I(HTI /E((/~Y 16-5-1984 1 - KULLAN ESIINTYMISESTP; KUPARIRIKASTEESSA HAMMASLAHDEN KARKEAVAABDOTBTUSSA Tutkimuksen til.aa ja Tutkimuksen
LisätiedotKaivosteknillinen ryhmä Paavo Eerola
Kaivosteknillinen ryhmä Paavo Eerola A P A J A L A H D E N K U L T A E S I I N T Y M A N K A N N A T T A V U U S T A R K A S T E L U JAKELU KM-ryhmä: Tanila/OKHI, Pihko/OK, Erkkila/OK~ OKME: Rouhunkoski,
LisätiedotJAKELU. OUTOKUMPU OY Ka$vosteknillinen ryhrna P. Eerola, ~.Anttonen/sn'
OUTOKUMPU OY Ka$vosteknillinen ryhrna P. Eerola, ~.Anttonen/sn' A P A J A L A H D E N K U L T A E S I I N T Y M X N A L U S T A V A K A N N A T T A V U U S T A R K A S T E L U JAKELU KM-ryhma: Tanila/OKH~,
LisätiedotBIDJOVAGGEN D-MALMIN LABORATORIOVAAHDOTUSKOKEIDEN J4TTEEST4 TEHTYJ4 LIEJUNEROTUS- JA TäRYKSYT4KOKEITA
OUTOKUMPU OY 075/B1djov. D-malmi, Téryp./VIP,EH/1987 Malminetsintå Geoanalyyttinen laboratorio 19.5.1987 BIDJOVAGGEN D-MALMIN LABORATORIOVAAHDOTUSKOKEIDEN J4TTEEST4 TEHTYJ4 LIEJUNEROTUS- JA TäRYKSYT4KOKEITA
LisätiedotOUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTX. Pyhäsalmen kaivos. Aulis Hzkli Geologisen laboratorion pää1 likkö
9 0 K MALMINETSINTX Tilaaja Tekijä Pyhäsalmen kaivos Esko ~annknen Aulis Hzkli Geologisen laboratorion pää1 likkö Q 0 K MALMINETSINTX LISAVALAISTUSTA PYHASALMEN MALMIN JALOMETALLIEN MINERALOGIAAN JA RIKASTUSONGELMI
Lisätiedot/xh RAPORTTI PEURA-AHON NI -MALMI NAYTTEEN LABORATORI OVAAHDOTUSTUTKI MUS. 075/Peura-aho, Ni/VIP, EH/1989. Geoanalyyttinen laboratorio
Geoanalyyttinen laboratorio. 0. 989 RAPORTT 075/Peura-aho, Ni/VP, EH/989 PEURA-AHON N -MALM NAYTTEEN LABORATOR OVAAHDOTUSTUTK MUS Veikko Palosaari Geoanal yyttinen laboratorio Veikko Palosaari ~aborat
Lisätiedot- Näyte Carpco-erotuksessa käytettiin syötteena Vihannin jatettä
Q OUTOKUMPU OY 0 D( MAL.MINETSIN.i% r HOPEAN JA KULLAN EROTTUMINEN VAHVAMAGNEETTISELLA KÄSITTELY LLÄ NAYTTEESTA OKVI ZnJ Tavoite Kokeessa tutki ttlin hopean ja kullan mahdollista - fraktioitumista vahvamagneettisessa
LisätiedotNayte 2 (586263/2): pyrrotiitti, sink:v,iv;.ilke, pyriit.ti, lyi jyhohde, kup~rikiisu, falertsi ja magnetiitti.
OUTOKUMPU C)y OXM'T: stti (K Vi itanen) saadut slkiytteet MS/Attu/ naytteet 1-3 on tutkittu mikroskooppisesti. OKMT: sts saadut naytteiden analyysitiedot on annettu taulukossai. 1.2 mm:n seulan lapaisseena
LisätiedotPYHÄSALMEN HUONOLAATUISTEN SINKKIRIKASTEIDEN EPÄPUHTAUKSISTA
070/0KP,ZnR/EH/1986 ARKITOKAPPALE PYHÄALMEN HUONOLAATUITEN INKKIRIKATEIDEN EPÄPUHTAUKITA 29.1. - 11.2. 1986 JOHDANTO OKME:n Geologinen laboratorio vastaanotti 17. 2. geologi Markus EKbergin/OKP toimittamat
LisätiedotRikastustekniikan historiaa Outokummun kaivoksella
Voitto Kontkanen (2006) Rikastustekniikan historiaa Outokummun kaivoksella Otto Trüsdtetin löytäessä Outokummun kuparimalmin v.1910 ei malmien jalostuksesta maassamme ollut juurikaan tietoa, vielä vähemmän
Lisätiedot~ce' 1 JAKELU OMFIR. Anttonen ( 2 kpl), GAL~V. Palosaari, Arkisto. RAPORTTI jfs/3 82, V. Palosaari. Veikko Palosaari.' ~eoanalyyttinen laboratorio
RAPORTTI jfs/3 82, 075/Juomasuo1Au,Co/VIP/1991 m V. Palosaari JUOMASUON MALMITYYPPIEN LABORATORIOVAAHMLTUSTUTKIMUS, OSA 1 Veikko Palosaari.' ~ce' ~eoanalyyttinen laboratorio Veikko Palosaari - 1 JAKELU
Lisätiedot1. Johdanto. elektronimikroanalysaattorilla. 2. Naytteet
ALUSTAVA RAPORTTI Geologian tutkimuskeskus Malmiosasto M 41/2743/96/1 &b Suurikuusikko, Kittila Kari Kojonen, Bo Johanson, Lassi Pakkanen, Riitta Juvonen 28.10.1996 Selostus Suurikuusikon Au-malmiaiheen
LisätiedotOUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINT~ ARKis~x~,tp~~ JXTEAWEEN SOIJATUTK IMUS Kf SRO AIJALA. Sijainti: 1:'lObOOO
9 OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINT~ JXTEAWEEN SOIJATUTK IMUS Kf SRO AIJALA ARKis~x~,tp~~ Sijainti: 1:'lObOOO 9 OUTOMUMPU 0Y 0 K MALMINETSINTX MKSOJAI Tutkimusalueen sijainti Tutkimusalue sijaitsee Aijalan
LisätiedotSotkamo Silver AB. Taivaljärvi Silver Mine Ilkka Tuokko, Managing Director, Sotkamo Silver Oy
Sotkamo Silver AB Taivaljärvi Silver Mine Ilkka Tuokko, Managing Director, Sotkamo Silver Oy Katsaus Taivaljärven kaivoshankkeen nykytilaan Kestävä kaivostoiminta seminaari Kajaani Ilkka Tuokko 19.1.2012
LisätiedotOUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA PYHASALMEN MALMISSA HAVAINTOJA KULLAN ESIINTYMI.SESTA. Tilaaja: Pyhasalmen kaivos, J Reino. Teki ja : E Hanninen
8 OUTOKUMPU OY 0 K LMINETSINTA E Hanninen/EG 11.2.1985 HAVAINTOJA KULLAN ESNTYMI.SESTA PYHASALMEN LMISSA Tilaaja: Pyhasalmen kaivos, J Reino Teki ja : E Hanninen Malminetsinta - Aulis Häkli, professori
Lisätiedot6 ~6-&-&5,~. 0 outokumpu mining FINNMINES. OKME/O Hallikainen Kauppa- ja teollisuusministeriö Aleksanterinkatu 10.
0 outokumpu mining FINNMINES OKME/O Hallikainen - -- 23.4.1991 Kauppa- ja teollisuusministeriö Aleksanterinkatu 10 00170 HELSINKI Viite: Asia: KTM nrot 7/460/86 ja 192/460/86 Kaivospiirihakemuksen taydentaminen
LisätiedotATUN MONIMETALLIESIINTY~ Atun monimetallinen sulfidiesiintyma liittyy nk. Etela-Suomen leptiittivyohykkeeseen, jossa tunnetaan
0 outokumpu mining ANNMINES ATUN MONIMETALLIESIINTY~ Yleista Atun monimetallinen sulfidiesiintyma liittyy nk. Etela-Suomen leptiittivyohykkeeseen, jossa tunnetaan mm. Orijarven, Aijalan ja Metsamontun
Lisätiedot. NTKIW(iKOHTEEN SIJAINTI KARTAN MITTAKAAVA 1 :
. NTKIW(iKOHTEEN SIJAINTI KARTAN MITTAKAAVA 1 : 400 000 OUTOKUMPU Oy Malminetsinta 065/3322/MK/75 BIOGEOKEMIALLINEN HUMUSTUTKIMUS KtlRSRMAKI, VUOHTOJOKI i Tutkimuksen aihe Aikaisemniissa tutkimuksissa
Lisätiedot4 SUUNNITELMAN PERUSTEET 4.1. Geologiaa Malmi Sivukivet Maapeite 4.2. Louhossuunnitelma Tuotantosuunnitelma
Q OUTOKUMPU OY 0 K PYHXSALMEN KAIVOS RUOSTESUON KANNATTAVUUSLASKELMA NIMELLISHINNOIN 1 YHTEENVETO 2 JOHDANTO 3 YLEISTA 4 SUUNNITELMAN PERUSTEET 4.1. Geologiaa 4.1.1. Malmi 4.1.2. Sivukivet 4.1.3. Maapeite
LisätiedotKaivannaisjätteiden hallintamenetelmät (KaiHaME)
Kaivannaisjätteiden hallintamenetelmät (KaiHaME) Rikastusprosessin muokkaamisen vaikutukset Kopsan rikastushiekan ja prosessivesien laatuun, Antti Taskinen, Matti Kurhila, Neea Heino & Mia Tiljander 18.4.2018
LisätiedotBIDJOVAGGE, KI MALMIN TUOTTEIDEN Au TUTKIMUS JA VAAHDOTUS KOKEITA JATTEESTO
o outokumpu RAPORTTI 075/BidjoKI/VIP,EH/90 KMVOSTEOLUSUUS/Mi ing Services Geoanalyyttinen laboratorio 3.3.990 2. w 990 BIDJOVAGGE, KI MALMIN TUOTTEIDEN Au TUTKIMUS JA VAAHDOTUS KOKEITA JATTEESTO Veikko
LisätiedotHAR J OITTELLIRAPCIRTTI
Q OUTOKUMPU OY 0 K PYHASALMEN KAIVOS HAR J OITTELLIRAPCIRTTI [- q& l3 ~ L J S ~ ~ 2 e -B TYOHARJOITTELU AVOLOLIHOKSELLA ARKISTO;;APCi LL.; 2.1 YLEISTÄ Avolouhosharjoittelu sijoittui aikaväleille 20.3.-1.6.1979
LisätiedotArseenin ja sulfidien poistaminen Kopsan rikastushiekasta eri rikastusmenetelmillä
Arseenin ja sulfidien poistaminen Kopsan rikastushiekasta eri rikastusmenetelmillä A. Taskinen, T. Korhonen, N. Heino, M. Kurhila, M. Lehtonen, M. Tiljander, P. Kauppila Geologian tutkimuskeskus KaiHaMe-projektin
Lisätiedot--- - u. . A 8 (kaukopuhdut) Aimo Mikkola 4-1. Outokumpu Oy. suurissa puitteissa, n. 2,506 $. Koska korkea lyijypitoi-
Outokumpu Oy. r Portlos.: Helilnkl, kblmlnk. 16 Sllhk-: Kumpi. Helsinki Talon 1141 -- Puh.: vaihda 10510 ' Rikastamomme hpazirikasteen lyijypitoisuus on vaihdellut 1 ' * suurissa puitteissa, n. 2,506 $.
LisätiedotLapin Malmi. Mittakaava 1:
Lapin Malmi Mittakaava 1:400 000 Lapin Malmi KONTTIJARVEN PD-PT-ESIINTYMÄN RIKASTUSTUTKIMUS Outokumpu Oy:n Metallurgisessa tutkimuslaitoksessa tehdyssä rikastustutkimuksessa on materiaalina käytetty Konttijarven
LisätiedotMetallien valmistus. Kuva1: Louhittua kuparikiisua. Kuparikiisu sisältää jopa 35% kuparia. (Kuva:M.Savolainen).
Metallien valmistus malmin etsintä Perinteisesti uusien malmiesiintymien jäljille on täällä pohjolassa päästy irtokiviä etsimällä. Kun tunnetaan jääkauden kulkusuunnat, voidaan päätellä, mistä suunnasta
LisätiedotEri jätejakeiden hyödyntämismahdollisuudet kaivostäytössä Pyhäsalmen kaivoksella
Eri jätejakeiden hyödyntämismahdollisuudet kaivostäytössä Pyhäsalmen kaivoksella Uusiomateriaalit hyötykäyttöön Savo-Karjalan Uuma-hankkeen seminaari 29.1.2013 Timo Pekkala, research metallurgist, PMO
LisätiedotMETALLIEN JALOSTUKSEN YLEISKUVA
METALLIEN JALOSTUKSEN YLEISKUVA Raaka-aine Valu Valssaus/pursotus/ Tuotteet syväveto KAIVOS malmin rikastus MALMI- ja/tai KIERRÄTYSMATERIAALI- POHJAINEN METALLIN VALMISTUS LEVYAIHIO TANKOAIHIO Tele- ja
LisätiedotTeollinen kaivostoiminta
Teollinen kaivostoiminta Jouni Pakarinen Kuva: Talvivaara 2007 -esite Johdanto Lähes kaikki käyttämämme tavarat tai energia on tavalla tai toisella sijainnut maan alla! Mineraali = on luonnossa esiintyvä,
LisätiedotMoreeninaytteiden sulfidimineraalien kemiallisesta koostumuksesta
9 0 K MALMINETSINTA JAPPILA, SYVANSI Moreeninaytteiden sulfidimineraalien kemiallisesta koostumuksesta Sulfidifaasin koostumus Tutkittavana oli viisi seulottua moreeninaytettä Jappilan Syvänsin malmimineralisaation
Lisätiedot- - - MOREENITUTKIMUS ILOMANTSI, VEHKAVAARA. Hyv /&~ OKME, Outokumpu. Jakelu TUTKIMUSRAPORTTI 062/ /SEP/1989
Seppo Penninkilampi/KET 17.2.1989 TUTKIMUSRAPORTTI 062/4244 02/SEP/1989 Jakelu OKME, Outokumpu Hyv..2.5.83/&~ - MOREENITUTKIMUS ILOMANTSI, VEHKAVAARA ZN-CU Karttalehti 4244 02 Sijainti 1 : 400 000 - -
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/4522/-89/1/10 Kuusamo Ollinsuo Heikki Pankka 17.8.1989 1 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
Lisätiedotwww.ruukki.com MINERAALI- TUOTTEET Kierrätys ja Mineraalituotteet
www.ruukki.com MINERAALI- TUOTTEET Kierrätys ja Mineraalituotteet Masuunihiekka stabiloinnit (sideaineena) pehmeikkörakenteet sidekivien alusrakenteet putkijohtokaivannot salaojan ympärystäytöt alapohjan
LisätiedotJoni Järvinen BARYYTTIVAAHDOTUKSEN KEMIA
Joni Järvinen BARYYTTIVAAHDOTUKSEN KEMIA Opinnäytetyö CENTRIA-AMMATTIKORKEAKOULU Kemiantekniikan koulutusohjelma Toukokuu 2016 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Aika Kokkola-Pietarsaari Toukokuu 2016
LisätiedotAKKU- JA PARISTOTEKNIIKAT
AKKU- JA PARISTOTEKNIIKAT H.Honkanen Kemiallisessa sähköparissa ( = paristossa ) ylempänä oleva, eli negatiivisempi, metalli syöpyy liuokseen. Akussa ei elektrodi syövy pois, vaan esimerkiksi lyijyakkua
LisätiedotSlingram- ja magneettisten mittausten lisäksi valtausalueella on tehty VLF-Rmittaukset
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M06/4611/-91/1/10 Kuusamo Iso-Rehvi Erkki Vanhanen TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMOSSA VALTAUSALUEELLA ISO-REHVI 1, KAIV. REK. N:O 4442 MALMITUTKIMUKSISTA
LisätiedotGEOLOGAN TUTKIMUSKESKUS giiy-93/2/1 0 KI U Jarmo Nikande r 6.10.199 3
GEOLOGAN TUTKIMUSKESKUS giiy-93/2/1 0 KI U Jarmo Nikande r 6.10.199 3 SINKKI- JA KULTAMALMITUTKIMUKSISTA KIURUVEDEN HANHISUOLLA, JOUTOKANKAALLA JA KULTAVUORELLA, KTL 3323 03, SEKÄ PYLHY- LÄNAHOLLA, KTL
LisätiedotSuomen Kaivosyri;äjät ry Kaivosseminaari 2013 Pyhäsalmen kaivos Levi, Ki(lä Kesäkuu 5, 2013
PYHÄSALMI MINE OY Suomen Kaivosyri;äjät ry Kaivosseminaari 2013 Pyhäsalmen kaivos Levi, Ki(lä Kesäkuu 5, 2013 Sisällys Tuotantohistoria TuoDavuudesta Teknologian kehitys Taloudellinen menestys Yhteiskuntavastuusta
LisätiedotHAPPAMAT SULFAATTIMAAT - haitat ja niiden torjuminen. FRESHABIT, Karjaa 31.3.2016 Mikael Eklund, Peter Edén ja Jaakko Auri Geologian tutkimuskeskus
HAPPAMAT SULFAATTIMAAT - haitat ja niiden torjuminen FRESHABIT, Karjaa 31.3.2016 Mikael Eklund, Peter Edén ja Jaakko Auri Geologian tutkimuskeskus 31.3.2016 1 Peruskäsitteitä Sulfidisedimentti (Potentiaalinen
LisätiedotLestijärvi. Kaj J. Västi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2341/-91/1/10. Syri
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2341/-91/1/10 Lestijärvi Syri Kaj J. Västi 30.1.1991 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS LESTIJÄRVEN KUNNASSA VALTAUSA- LUEELLA SYRI 1, KAIV. REK. N:o 4512/1, SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA
Lisätiedot. 11 AIJALAN, PYHASALMEN JA MAKOLAN SULFIDIMALMI- KAIVOSTEN RIKASTAMOIDEN JATEALUEIDEN YMPA- RISTOVAIKUTUKSET OSA II1 - PYHASALMI ,.-.
eologian tutkimuskeskus r-- srh.!'-.-.-.... -. -. -7 _1 d. 11,.-. nestutkimukset 1./1.3 AIJALAN, PYHASALMEN JA MAKOLAN SULFIDIMALMI- KAIVOSTEN RIKASTAMOIDEN JATEALUEIDEN
LisätiedotHOPEAA KAINUUN KORVESTA
SILVER RESOURCES OY HOPEAA KAINUUN KORVESTA VMY:n syysekskursio Sotkamoon 20-21.9.2007 17.9.2007 / JJ Perustettu v. 2006, kotipaikka Sotkamo Suomalainen kaivos- ja malminetsintäyhtiö Yhtiön tavoitteena
LisätiedotOUTOKUMPU OY KAIVOSLAIN 19 5:N MUKAINEN TUTKIMUSTYÖSELOSTUS 0 K MALMINETSINTA. Haapajärvi, Kopsa. "Kopsa" Mittakaava 1 : 100 000
9 OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA KAIVOSLAIN 19 5:N MUKAINEN TUTKIMUSTYÖSELOSTUS Haapajärvi, Kopsa "Kopsa" 2344 07 Mittakaava 1 : 100 000 0 OUTOKUMPU OY 0 + MALMINETSINTE Kauppa- ja teollisuusministeriö
LisätiedotRAPORTTI : :-\ \ O~~/ENONKO'$KI,TELKKALA,H#LVÄLÄ,N~/ VIP, EH/19* V. Palosaari, E. Hanninen. Veikko Palosaari Esko Hanninen
V. Palosaari, E. Hanninen RAPORTT : :-\ \ O~~/ENONKO'$K,TELKKALA,H#LVÄLÄ,N~/ VP, EH/19*88 8.7.1988 Veikko Palosaari Esko Hanninen Veikko Palosaari ~aboratoriopaallikkö OUTOKUMPU OY Malminetsinta Geoanalyyttinen
LisätiedotJÄTTEET HARVINAISTEN LUONNONVAROJEN LÄHTEENÄ
JÄTTEET HARVINAISTEN LUONNONVAROJEN LÄHTEENÄ Ari Väisänen 8.5.2019 Sisältö Kriittisten materiaalien tuotanto Potentiaalisia raaka-ainelähteitä Raaka-aineiden talteenotto lietteestä 3D tulostetut metallisiepparit
LisätiedotSotkamo Silver Oy:n kaivoshankkeen tilannekatsaus. Ilkka Tuokko
Sotkamo Silver Oy:n kaivoshankkeen tilannekatsaus Ilkka Tuokko 20.11.2013 Location Distance to: - Kuhmo 40 km - Sotkamo 40 km - Valtimo 45 km - Nurmes 60 km - Kajaani 80 km - Oulu 240 km - Helsinki 480
LisätiedotTerrafame Oy Osavuosikatsaus Q Joni Lukkaroinen, toimitusjohtaja
Terrafame Oy Osavuosikatsaus Q4 2016 Joni Lukkaroinen, toimitusjohtaja nikkeli sinkki koboltti Jatkojalostajat Valmistajat 2 »Pääkohdat Q4:llä LOKA MARRAS JOULU Primäärialueen 3. lohkon kasaaminen valmistuu
LisätiedotAijalan Cu, Zn, Pb-kaivoksen aiheuttama metallikuormitus vesistöön ja kuormituksen mahdollinen hallinta
Aijalan Cu, Zn, Pb-kaivoksen aiheuttama metallikuormitus vesistöön ja kuormituksen mahdollinen hallinta Kaisa Martikainen, MUTKU-päivät 2017 Pro Gradu, Helsingin yliopisto, Geotieteiden ja maantieteen
LisätiedotSotkamo Silver ja pörssi
Sotkamo Silver ja pörssi Tkt Timo Lindborg www.silver.fi ARVON LUONTI METALLISISÄLLÖN NÄENNÄINEN "in situ" ARVO Timo Lindborg Hukka Arvonnousu malmitutkimuksessa Arvonnousu lohinnassa Arvonnousu rikastuksessa
LisätiedotOUTOKUM PU MALMINETSINTÄ
OUTOKUM PU. ö70/haverin jät~/j?ivi S/1 2. 12Li 0'2.... -RAPORTTI P Sotka/EG. 2'5..191 1 ( 5) 1 '.. ' HAVERIN JÄTTEEN MALIVIIIVIINERALOGIASTA Tämä alustava sel v i ty's pöh 1 j autuu kolme en Hav e r in
LisätiedotOUTOKUMMUN KUPARIPROJEKTI Kylylahden kaivos / Luikonlahden rikastamo. Jarmo Vesanto Kylylahti Copper Oy Altona Mining Limited 14.10.
OUTOKUMMUN KUPARIPROJEKTI Kylylahden kaivos / Luikonlahden rikastamo Jarmo Vesanto Kylylahti Copper Oy Altona Mining Limited 14.10.2010 Tiedotustilaisuuden ohjelma Projektin yleisesittely (Jarmo Vesanto)
LisätiedotTURMALIININ VAAHDOTUS
Tero Savolainen TURMALIININ VAAHDOTUS Kemikaaliannostuksen, ph:n ja kertausvaahdotuksen vaikutus saantiin Opinnäytetyö CENTRIA-AMMATTIKORKEAKOULU Kemiantekniikan koulutusohjelma Toukokuu 2016 TIIVISTELMÄ
LisätiedotKEHÄVALU OY Mattilanmäki 24 TAMPERE
PENTTI PAUKKONEN VALUHIEKAN HAITTA-AINETUTKIMUS KEHÄVALU OY Mattilanmäki 24 TAMPERE Työ nro 82102448 23.10.2002 VALUHIEKAN HAITTA-AINETUTKIMUS Kehävalu Oy 1 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 2 2. TUTKIMUSKOHDE 2 2.1
LisätiedotS e 1 v-i t y s n:o KUPARI-RAUTUVAARAN MALMIN MINERALOGINEN TUTKIMUS
t I. RAUTABUUKPI OY TUTKIMUS Jakelu t! RO mal i OU mal RV/Juopperi - 1 RAt i - RA ttu (2) G6K Laatija Tilaaja K ~einänen/aa A Hiltunen S e 1 v-i t y s n:o 1412.41 KUPARI-RAUTUVAARAN MALMIN MINERALOGINEN
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Malmiosasto M Kauko Puustinen
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Malmiosasto M101-9413 Kauko Puustinen 18.4.1 994 SUOMEN MINERAALISTEN RAAKA-AINEIDEN TUOTANTO, LILKOMAANKALIPPA JA HUOLTOTASE VUONNA 1993 Ttimti raportti kdsittelee Suomen 1 1
LisätiedotOlli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 2013 Sisällys
Olli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 213 Sisällys 1. Vedenlaatu... 2 1.1. Happipitoisuus ja hapen kyllästysaste... 3 1.2. Ravinteet ja klorofylli-a... 4 1.3. Alkaliniteetti ja ph...
LisätiedotSotkamo Silver ja hopeakaivoshanke
Sotkamo Silver ja hopeakaivoshanke Tkt Timo Lindborg www.silver.fi ARVON LUONTI METALLISISÄLLÖN NÄENNÄINEN "in situ" ARVO Timo Lindborg Hukka Arvonnousu malmitutkimuksessa Arvonnousu lohinnassa Arvonnousu
Lisätiedot»Osavuosikatsaus Q Joni Lukkaroinen toimitusjohtaja
»Osavuosikatsaus Q4 2017 Joni Lukkaroinen toimitusjohtaja 24.1.2018 »Yhteiskunnan monet trendit tukevat metallien käyttöä Kestävyys Kierrätettävyys Energian tuotanto ja varastointi Liikenteen sähköistäminen
LisätiedotTutkimuskohteen sijainti: Eli järvi 1 :
Tutkimuskohteen sijainti: K E M I Eli järvi 1 : 400 000 OUTOKUMPU Oy - Malminetsinta HUMUSTUTKIMUSKOKEILU KEMI, ELIJARVI Tutkimusalueen sijainti Tutkimuksen tarkoitus Näytteenoton suoritus Preparointi
LisätiedotKRIITTISTEN RAAKA-AINEIDEN SELEKTIIVINEN TALTEENOTTO SE-ROMUSTA
KRIITTISTEN RAAKA-AINEIDEN SELEKTIIVINEN TALTEENOTTO SE-ROMUSTA 16.5.2018 Ari Väisänen Kriittisten metallien tuotanto Harvinaisten maametallien tuotanto 95% Kiinassa Pd ja Pt tuotanto keskittynyt Etelä-Afrikkaan
LisätiedotTurvepaksuuden ja ojituksen merkitys happamuuskuormituksen muodostumisessa (Sulfa II)
Turvepaksuuden ja ojituksen merkitys happamuuskuormituksen muodostumisessa (Sulfa II) Miriam Nystrand Geologi & mineralogi, Åbo Akademi Akademigatan 1, 2 Åbo miriam.nystrand@abo.fi Vaikka sulfidipitoisilla
LisätiedotTampereen Infra Yhdyskuntatekniikka
Tampereen Infra Yhdyskuntatekniikka Pilaantuneisuustarkastelu tontilla Ristinarkku-4940-6 Tampereen kaupunki tekee uutta asemakaavaa (nro 8224) tontille 4940-6 Tampereen Ristinarkussa. Tilaajan pyynnöstä
LisätiedotKASKELAN TUTKIMUKSET TALVELLA ja arvio perustui taryporanaytteenottoon.
Outokumpu Finnmines OY Pyhäsalmen kaivos Timo Mäki KASKELAN TUTKIMUKSET TALVELLA 1991 1. Lähtötilanne Outokumpu Finnmines OY Malminetsinta on tutkinut Kaskelan aihetta useita kertoja 1960-luvulta lähtien.
LisätiedotM 19/1823/-75/1/10 Enontekiö, Kilpisjärvi Olavi Auranen 1975-10-30. Selostus malmitutkimuksista Enontekiön Kilpisjärvellä v. 1974
M 19/1823/-75/1/10 Enontekiö, Kilpisjärvi Olavi Auranen 1975-10-30 Selostus malmitutkimuksista Enontekiön Kilpisjärvellä v. 1974 Syksyllä 1973 lähetti rajajääkäri Urho Kalevi Mäkinen geologisen tutkimuslaitoksen
LisätiedotTulosten analysointi. Liite 1. Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma
Liite 1 Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma Tulosten analysointi Liite loppuraporttiin Jani Isokääntä 9.4.2015 Sisällys 1.Tutkimustulosten
LisätiedotRIKASTUSTEKNIIKAN EDISTYSASKELIA JA KOKEMUKSIA Pertti Koivistoinen Täysmetallijauhatuksesta täysautogeenihienonnukseen
RIKASTUSTEKNIIKAN EDISTYSASKELIA JA KOKEMUKSIA Pertti Koivistoinen 24.8 2016 Täysmetallijauhatuksesta täysautogeenihienonnukseen RIKASTUSTEKNIIKAN EDISTYSASKELIA JA KOKEMUKSIA Pertti Koivistoisen henkilökohtaisia
LisätiedotAMPUMARATOJEN TULEVAISUUS SEMINAARI,
Geologian tutkimuskeskus, mineraalitekniikka Outokumpu AMPUMARATOJEN TULEVAISUUS SEMINAARI, Helsingin Messukeskus GoExpo-messujen yhteydessä 5.3.2010 klo 12.00-17.00; Järjestäjä: Ampumaharrastusfoorumi
LisätiedotLuonnonkivilouhinnan materiaalien tehokas käyttö. Kaivannaisalan ympäristöpäivät Lappeenranta
Kaivannaisalan ympäristöpäivät 15 16.9.2009 Lappeenranta 1 Luonnonkiven kriteerit - Eheys - Vähän rakoja, suuri blokkikoko - Tasalaatuisuus - Tasavärinen ja rakenteinen - Ulkonäkö - Mahdollisimman vähän
LisätiedotKAIVOSTEOLLISUUDEN MATERIAALIVIRRAT
Suomen teollisen ekologian foorumi Ekotehokkuus teollisuudessa KAIVOSTEOLLISUUDEN MATERIAALIVIRRAT tiina.harma@oulu.fi Esitys sisältää Tutkimuksen taustaa Yleistä kaivostoiminnasta Kaivostoiminnan historia
LisätiedotKANGASJÄRVEN RIKKIKIISU - SINKKIVÄLKEMINERALISAATIO JA SIIHEN LIITTYVÄT TUTKIMUKSET (Valtausalue Kangasjärvi 1, kaiv.rek.
M 06/3312/-83/1/10 Keitele Kangasjärvi Jarmo Nikander 31.10.1983 KANGASJÄRVEN RIKKIKIISU - SINKKIVÄLKEMINERALISAATIO JA SIIHEN LIITTYVÄT TUTKIMUKSET (Valtausalue Kangasjärvi 1, kaiv.rek.n :o 3535/1) 2
LisätiedotLiitetaulukko 1/11. Tutkittujen materiaalien kokonaispitoisuudet KOTIMAINEN MB-JÄTE <1MM SAKSAN MB- JÄTE <1MM POHJAKUONA <10MM
Liitetaulukko 1/11 Tutkittujen materiaalien kokonaispitoisuudet NÄYTE KOTIMAINEN MB-JÄTE
LisätiedotASIA LUVAN HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 79/08/2 Dnro PSY-2008-Y-37 Annettu julkipanon jälkeen
LUPAPÄÄTÖS Nro 79/08/2 Dnro PSY-2008-Y-37 Annettu julkipanon jälkeen 9.7.2008 1 ASIA LUVAN HAKIJA Kaupallisen kuparisulfaatin / kuparikloridin korvaaminen muista teollisuustoiminnoista saatavalla kuparikloridietsausliuoksella
LisätiedotJännittävät metallit
Jännittävät metallit Tästä alkaa tutkimusmatkamme sähkön syntymiseen! Varmaan tiedätkin, että sähköä saadaan sekä pistorasioista että erilaisista paristoista. Pistorasioista saatava sähkö tuotetaan fysikaalisesti,
LisätiedotPyhäsalmi Mine Oy. Suomen Kaivosyrittäjät Kaivosseminaari 2014 4.6 6.6.2014 Oulu 11.6.2014. Anja Pekkala Site Services Manager
Pyhäsalmi Mine Oy Suomen Kaivosyrittäjät Kaivosseminaari 2014 4.6 6.6.2014 Oulu 11.6.2014 Anja Pekkala Site Services Manager Kaivoksen kehitys Malmi löytyi 22.8.1958 Maaliskuussa 1959 oli inventoitu kaivospäätöksen
LisätiedotTiia Kiviniemi. Litiumin vaahdotus Rokanol L3A:lla ja Berol 050:lla
Tiia Kiviniemi Litiumin vaahdotus Rokanol L3A:lla ja Berol 050:lla Opinnäytetyö CENTRIA-AMMATTIKORKEAKOULU Kemiantekniikan koulutusohjelma Lokakuu 2017 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Centriaammattikorkeakoulu
Lisätiedot-3- JOHDANTO Saarijärven kunnassa sijaitseva valtaus PIKKULA 1 (kuva 2), kaiv.rek. n:o 3271/1, KTM n:o453/460/81, tehty 7.l0.
-3- JOHDANTO Saarijärven kunnassa sijaitseva valtaus PIKKULA 1 (kuva 2), kaiv.rek. n:o 3271/1, KTM n:o453/460/81, tehty 7.l0.-8l,peruttiin 10.12.1984 Valtausalueelta etsittiin lohkareviuhkan lohkareiden
LisätiedotMETALLITASE, KOKONAISLIUOTUSSAANTI JA KANNATTAVUUS
METALLITASE, KOKONAISLIUOTUSSAANTI JA KANNATTAVUUS Document name: METALLITASE, Version: 1 KOKONAISLIUOTUSSAANTI JA KANNATTAVUUS Creation time: Virhe. Tuntematon asiakirjan ominaisuuden nimi. Date: Virhe.
LisätiedotTalvivaara hyödyntää sivutuotteena saatavan uraanin
Uraani talteen Talvivaara hyödyntää sivutuotteena saatavan uraanin Talvivaaran alueella esiintyy luonnonuraania pieninä pitoisuuksina Luonnonuraani ei säteile merkittävästi - alueen taustasäteily ei poikkea
LisätiedotRAPORTTITIEDOSTO N:O GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/1244/-93/1/10 Isokyrö Orisberg Niilo Kärkkäinen
RAPORTTITIEDOSTO N:O 3426 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/1244/-93/1/10 Isokyrö Orisberg Niilo Kärkkäinen 30.11.1993 TUTKIMUSTYÖSELOSTE ISONKYRÖN KUNNAN ORISBERGIN ALUEEN MALMITUTKIMUKSISTA, KOSKIEN VALTAUSALUEITA
LisätiedotKaivannaisjätteiden hallintamenetelmät (KaiHaME)
Kaivannaisjätteiden hallintamenetelmät (KaiHaME) Mineralogiset tutkimukset Kopsan rikastushiekan rikastuskokeiden ja ympäristökelpoisuuden arvioinnin tueksi, Neea Heino, Mia Tiljander 18.4.2018 Kopsan
LisätiedotTUTKIMUSTYÖSELOSTUS RANTASALMEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PIRILÄ 2 ja 3, KAIV. REK. N:O 3682/1-2, SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3233/-87 /1/10 RANTASALMI Pirilä II Hannu Makkonen 27.1.1987 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS RANTASALMEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PIRILÄ 2 ja 3, KAIV. REK. N:O 3682/1-2, SUORITETUISTA
LisätiedotKaiHali & DROMINÄ hankkeiden loppuseminaari
KaiHali & DROMINÄ hankkeiden loppuseminaari Kaivosvesien muuttamien vesistöjen aktiiviset puhdistusmenetelmät Esther Takaluoma / Kimmo Kemppainen, KAMK 04.12.2018 Aktiiviset puhdistusmenetelmät 1. Luontainen
Lisätiedot0 outokumpu mining KULTAESIINTYI& PIINERAALI- Jakelu. OMF / R. Anttonen OKME / J. Nuutilainen KUUSAMO, JUOMASUO
0 outokumpu mining RNNMINES Jakelu OMF / R. Anttonen OKME / J. Nuutilainen LM / Arkisto KUUSAMO, JUOMASUO KULTAESIINTYI& PIINERAALI- VARANTOARVIO 20.8.91 Kasilla oleva arvio on valiaikaisarvio tilanteessa,
LisätiedotKASVISTEN JA VIHANNESTEN RASKASMETALLlT 1992
KASVISTEN JA VIHANNESTEN RASKASMETALLlT 1992 kaupunki Ympäristövirasto Raportti 9/1992 IjOulun Oulu KASVISTEN JA VIHANNESTEN RASKASMETALLIT 1992 Oulun kaupungin ympäristövirasto jatkaa ympäristöhygienian
LisätiedotCopyright Pöyry Finland Oy 7 TARKASTELTAVAT HANKEVAIHTOEHDOT. 7.1 Yleistä
62(352) 7 TARKASTELTAVAT HANKEVAIHTOEHDOT 7.1 Yleistä Kevitsan kaivostoiminnan laajennushankkeen ympäristövaikutusten arvioinnissa tarkasteltiin ja vertailtiin kolmea erilaista päävaihtoehtoa, jotka poikkeavat
LisätiedotSOTKAMO SILVER Hopeakaivos
SOTKAMO SILVER Hopeakaivos MATALARISKINEN HOPEAKAIVOS HANKE Ø PERUSTEELLISET TEKNISET TUTKIMUKSET TEHTY ü BAT-tekniikkaa hyödyntävä kaivos ü 6,5 vuoden malmivarat + 20 vuoden tuotantopotentiaali ü Tunnettu
Lisätiedotlivaaran apatiitin rikastuskokeet Mikael Niemistö Olli Sarapää
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Itä-Suomen Yksikkö Outokumpu 6.9.203 C/MT/203/4 livaaran apatiitin rikastuskokeet Mikael Niemistö Olli Sarapää GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLDGISKA FORSKNINGSCENTRALEN GEOLDGICAL
LisätiedotJAKELU OMF/R. Anttonen (2 kpl), RAPORTTI 075/Juomasuo B,Au/VIP,PMS/1991. V. Palosaari, P. Sotka. Veikko Palosaari Pentti Sotka
RAPORTT 075/Juomasuo B,Au/VP,PMS/1991 V. Palosaari, P. Sotka Veikko Palosaari Pentti Sotka Geoanalyyttinen laboratorio JAKELU OMF/R. Anttonen (2 kpl), OMS/H. Oravainen GAL/V. Palosaari, P. Sotka, Arkisto
LisätiedotGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (4) M 06/3712/-88/1/10 Sodankylä Vuomanperänmaa ja Poroaita Antero Karvinen
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (4) M 06/3712/-88/1/10 Sodankylä Vuomanperänmaa ja Poroaita Antero Karvinen 24.10.1988 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA VUOMANPERÄNMAA JA POROAITA, KAIV.REK.
LisätiedotRIMPIKOIVIKON ZN-PB AIHEEN GEOKEMIALLISET TUTKIMUKSET JA POKA-KAIRAUS OULAISISSA
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/2433/93/2/10 OULAINEN Rimpikoivikko Esko Iisalo 30.4.1993 RIMPIKOIVIKON ZN-PB AIHEEN GEOKEMIALLISET TUTKIMUKSET JA POKA-KAIRAUS OULAISISSA SISÄLLYSLUETTELO TUTKIMUSALUEEN SIJAINTI
LisätiedotKäsitteitä. Hapetusluku = kuvitteellinen varaus, jonka atomi saa elektronin siirtyessä
Sähkökemia Nopea kertaus! Mitä seuraavat käsitteet tarkoittivatkaan? a) Hapettuminen b) Pelkistyminen c) Hapetusluku d) Elektrolyytti e) Epäjalometalli f) Jalometalli Käsitteitä Hapettuminen = elektronin
LisätiedotBoliden Harjavalta. Hannu Halminen
7.6.2018 Hannu Halminen 1 Toimimme osana kansainvälistä konsernia Boliden on yhteiskuntavastuunsa tunteva, kehittyvä metallialan yritys, jonka erikoisalaa on malminetsintä, kaivostuotanto, sulattotoiminta
LisätiedotLIITE 4. Pintavesitarkkailutuloksia
LIITE 4 Pintavesitarkkailutuloksia Tutkimustodistus Nro VEJV898/2011 4.7.2011 1(2) YMPÄRISTÖLABORATORIO Toivonen Yhtiöt Oy Ruskon jätteenkäsittelykeskuksen pintavesitarkkailu Näytteenottopäivä: 11.5.2011
LisätiedotKAIRAUSRAPORTT 1 030/ C/HOP/1994 Heikki Puustjarvi
KAIRAUSRAPORTT 1 030/3322 08 C/HOP/1994 Heikki Puustjarvi Jakelu Okme/ arkisto Sijainti Malmitiedot: Fe-kiisupirote, Zn-malmi Geologia: Metavulkaniitit, muuttuminen Geofysiikka: Geokemia : Muut avainsanat:
Lisätiedot7, 8) sekä kair:a us p :t'ociileihin piirretyillä käyri llä (Liitteet
Outokumpu Oy ~fa1minetsintä Ok u-analogia/1 966... 2/ MIi, P ol v i j ä r v i. S ola Yhteenveto ',kairauksista v:lta 1957 Solassa kairattiin v. 1957 kuusi. re~ä. Näistä lcaksi (Sola- 1, 2) kairatti.in
LisätiedotKemian opetuksen keskus Helsingin yliopisto Veden kovuus Oppilaan ohje. Veden kovuus
Huomaat, että vedenkeittimessäsi on valkoinen saostuma. Päättelet, että saostuma on peräisin vedestä. Haluat varmistaa, että vettä on turvallista juoda ja viet sitä tutkittavaksi laboratorioon. Laboratoriossa
LisätiedotMikko Kynkäänniemi. Kevitsan malmin jauhatustapojen vertaileva kustannuslaskelma
Mikko Kynkäänniemi Kevitsan malmin jauhatustapojen vertaileva kustannuslaskelma Insinöörityö Kajaanin ammattikorkeakoulu Tekniikan ala Kone- ja tuotantotekniikka, kaivostuotanto Kevät 2013 OPINNÄYTETYÖ
Lisätiedot