RAPORTTI : :-\ \ O~~/ENONKO'$KI,TELKKALA,H#LVÄLÄ,N~/ VIP, EH/19* V. Palosaari, E. Hanninen. Veikko Palosaari Esko Hanninen

Transkriptio

1 V. Palosaari, E. Hanninen RAPORTT : :-\ \ O~~/ENONKO'$K,TELKKALA,H#LVÄLÄ,N~/ VP, EH/19* Veikko Palosaari Esko Hanninen Veikko Palosaari ~aboratoriopaallikkö

2 OUTOKUMPU OY Malminetsinta Geoanalyyttinen laboratorio SSALLYSLUETTELO Sivu TVSTELMÄ 2 1. TAVOTE 2 2. TELKKÄLÄN MALMN SELEKTVNEN Ni-CU-YHTES- VAAHDOTUSPROSESS 3 3. KOEMATERAALT 3 4. LATTEET JA TARVKKEET 5 5. SUORTUS Näytteiden sailytys Jauhatus Vaahdotus Esivaahdotuksen olosuhdekokeet Emaksisen karkea- ja esivaahdotuksen valmennussarja - karkeavaahdotusrikasteen ja esirikasteen yhteiskertaus Emaksisen karkea- ja esivaahdotuksen kokoojasarja - karkeavaahdotusrikasteen ja esirikasteen yhteiskertaus 6 6. ANALYSONT 7 7. TULOKSET JA NDEN TARKASTELU Jauhatusaikasarja Cu-sulfaattisarja Emaksisen karkea- ja esivaahdotuksen valmennussarja - karkeavaahdotusrikasteen ja esirikasteen yhteiskertaus Emaksisen karkea- ja esivaahdotuksen kokoojasarja - karkeavaahdotusrikasteen ja esirikasteen yhteiskertaus 8 9. ENNUSTE JATKOTUTKMUKSET 9 LTTEET Enonkosken koemateriaalin (OKEN R 4/88) RF-analyysi Jauhatusaikasarja/Enonkoski, kokeet Valmennusaikasarja/Enonkoski, kokeet Kuparisulfaattisarja/Enonkoski, kokeet Valmennusaikasarja/Enonkoski/Telkkälä 1:1, kokeet Kokooja-annostus/Enonkoski, kokeet Kokooja-annostus/Enonkoski/Telkkala 1:1, kokeet Jauhatusaikasarja/Halvala kokeet Pentlandiitin ja magneettikiisun vaahdottumisnopeus Mineraalikoostumusten ja 1. kertaluvun vaahdottumisnopeuksien laskentakaavat

3 OUTOKUMPU OY Malminetsinta Geoanaiyyttinen laboratorio LABORATOROVAAHDOTUSTUTKMUS ENONKOSKEN, TELKKÄLAN JA HÄLVÄLÄN Ni-MALMELLA Enonkosken malmilla ja Enonkosken ja Telkkalan malmien seoksella (1:l) seka Halvälan malmilla suoritetulla suppealla vaahdotustutkimuksella pyrittiin selvittämaän näiden malmien yhteiskasittelymahdollisuudet. Kokeiden perusteella voidaan päätellä seuraavaa:. Enonkosken malmin luonnollinen ph on niin korkea, ettei sen sisaltama magneettikiisu vaahdotu hairitsevasti ilman kuparisulfaattiaktivointia. Emaksisessa vaahdotuksessa Ni- ja Cu-saannit,jäävät alhaisiksi ilman kokooja-annostuksen lisäystä Telkkalan malmille soveltuvasta optimitasosta. 2. Malmien jauhautuvuusjarjestys on Telkkala, Halvala, Enonkoski, joista Enonkoski on vaikeimmin jauhautuva. 3. Myös muilta rikastusominaisuuksiltaan Enonkosken ja Telkkalan malmit edustavat aarilaitoja ja Halvalan malmi näyttää asettuvan edellisten väliin. Tästä syystä Halvalan ja Enonkosken malmien yhteiskasittelymahdollisuudet näyttävät hyviltä. 4. Telkkalan ja Enonkosken malmien yhteiskasittelyssa vaaditaan prosessin hallitsemiseksi syötteen pitkälle vietyä homogenisointia ja mahdollisesti seossuhteesta riippuvaa vaahdotusolosuhteiden (ph, kokooja-annostus). optimointia. 1. TAVOTE Vaahdotustutkimuksen tarkoituksena oli selvittaa Taipalsaaren Telkkalan Ni-esiintymalle kehitetyn sekektiivisen Ni-Cu-yhteisvaahdotusprosessin soveltuvuus Enonkosken malmin käsittelyyn seka selvittää Enonkosken ja Telkkalan malmien yhteiskasittelymahdo11isuudet kyseisellä vaahdotusmenettelylla. Lisäksi suoritettiin alustava tutkimus Halvälan Ni-malmin soveltuvuudesta Enonkoskella käytettyyn kuparisulfaatti-aktivoinnin sisaltavaan vaahdotusprosessiin. Työ tehtiin Enonkosken kaivoksen toimeksiantona. Yhteyshenkilöna Enonkoskella toimi D Markku Virtanen.

4 OUTOKUMPU OY Malminetsinta Geoanalyyttinen laboratorio 2. TELKKÄLÄN MALMN SELEKTVNEN Ni-Cu-YHTESVAAHDOTUSPROSESS Telkkalän malmille Geoanalyyttisessa laboratoriossa kehitetty selektiivinen vaahdotusprosessi käsittää emaksisen karkeavaahdotuksen ja valijauhatuksen jalkeisen esivaahdotuksen, jotka tapahtuvat jauhatushienouksissa n.35 ja 45 % -74 pm. Karkeavaahdotusrikaste ja esirikaste yhdistetään 1-3-vaiheiseen kertaukseen. Esivaahdotuksen jatteesta kokoojalisayksella vaahdotettu riperikaste, palautetaan suljetussa vaahdotuspiirissa valmennukseen. Seka karkea-.etta esivaahdotusta edeltää minuutin kalkkialkaalinen valmennus, joiden viimeiseen vaiheeseen kokooja (NaB) annostellaan. Valmennusten ja kertausten ph:n ohjearvo on KOEMATERAALT Enonkosken malmin rikastusnayte toimitettiin kaivoksesta viidestä louhoksesta poimittuna lohkarenäytteena. Louhokset oli ilmeisesti pyritty valitsemaan niin, että bulk-näyte edustaisi keskivertoa Enonkosken malmia. Näytteen kokonaispaino oli n.150 kg. Eri louhoksia edustavista naytetyypeista poimittiin käsin, tutkimusassistentti Esko Hannisen suorittamana, n. 40 kg:n keskiarvonayte, jonka kivilajit, malmityypit ja painosuhteet arvoitiin karkeasti seuraaviksi: Louhos Kivilaji Malmityyppi Paino-osuus % +175 EB Gabro raskas pirote EB Peridotiitti kohtalainen pirote 8 +11'0 EF Malmi kompakti EMP Gabro kohtalainen pirote TP Peridotiitti, kiillegneissi runsas pirote 20 Näyte murskattiin - 3 mm:n raekokoon, homogenoitiin ja puolet siitä jaettiin 4 kg:n eriin, jotka edelleen jaettiin Retchfin pullojakolaitteella 500 g:n koe-eriin. Naytteen tunnuksena käytettiin merkintää OKEN Ri Yksi koe-erä käsiteltiin analyysinaytteeksi, jonka alkuaineanalyysit ja keskimääräisen mineraalikoostumuksen perusteella lasketut mineraalipitoisuudet olivat: CUK 0.9 % NP 3.4 % FEK 27.4 % SL 68.3 % Naytteesta tehtiin myös RF-analyysi RRFPO-korjauslaskuohjelmaa käyttäen. Analyysitulokset ovat liitteessä 1.

5 OUTOKUMPU OY Malminetsinta Geoanaiyyttinen laboratorio Telkkalan malmin koemateriaali oli kerätty geologi Jorma Eeronheimon toimesta ja se koostui reikien TPS-TEL 34 ja TPS-TEL 35 valmiiksimurskatuista kairasydannaytteista. Massalla painotetut alkuaine- ja mineraalipitoisuuksien keskiarvot olivat: CUK 1.8 % NP 6.4 % FEK 38.2 % SL 53.6 % Koemateriaali oli samaa, jota käytettiin aikaisemmin suoritetussa Telkkalan malmin laboratoriovaahdotustutkimuksessa ja sen yksityiskohtaiset kivilaji- ym. analyysitiedot on esitetty raportin 075/TELKKÄLÄ, Ni/VP,EH/1988 taulukossa 1. Näytteen kokonaispaino oli 42 kg. Tunnuksena kaytettiin merkintää TPS/TEL Murske seulottiin 3 mm seulalla ja karkeaosa murskattiin -3 mm raekokoop. Näytteet yhdistettiin, homogenisoitiin ja jaettiin kahtioimalla 4 kg:n eriin, jotka jaettiin edelleen Retch'in pullojakolaitteella 500 g:n koe-eriin. Halvalän malmin koemateriaali koostui kairareikien KRM/HA 41 ja KRM/HÄ 50 valmiiksimurskatuista kairasydannaytteista. Naytteen kokonaispaino oli n. 10 kg. Tunnuksena kaytettiin merkintää KRM/HÄ 41/50. Näyte käsiteltiin ja jaettiin koe-eriin kuten Telkkalan koemateriaali. Vaahdotuskokeen 202 perusteella lasketut syötteen pitoisuudet olivat: CUK 1.1 % NP 2.8 % FEK 27.1 % SL 69.0 %

6 OUTOKUMPU OY Malminetsinta Geoanalyyttinen laboratorio 4. LATTEET JA TARVKKEET 5. SUORTUS Naytteiden karkean osan murskaus suoritettiin Retch'in leukamurskaimella. Jauhatus alle 3 mm murskeraekoosta vaahdotushienouteen tehtiin laboratoriokuulamyllyllä. Jauhetusta syötteestä erotettiin karkea osa 1,19 mm seulalla ennen vaahdotuskennoon siirtoa. Vaahdotuskokeet suoritettiin Outokumpu Oy:n valmistamalla laboratoriovaahdotuskoneella. Vaahdotustuotteet suodatettiin, kuivattiin lampölevyilla, homogenisoitiin analyysia varten. Jauhatusaikasarjan näytteiden raeluokat seulottiin Tyler-seulasarjalla Ro-Tap seulakonetta käyttaen. Vaahdotuskokeiden reagensseina kaytettiin: Natriumisobutyyliksantaatti, NaB (Sateri), kokooja Dowfroth 210, vaahdote - Kalsiumhydroksidi, ph-saatö - Kuparisulf aatti, CuS04 * 5H20, kiisujen aktivoija Esivaahdotuskokeet tehtiin aikasarjoina, joilla seurattiin kunkin mineraalin vaahdottumisnopeutta Naytteiden sailytys Alle 3 mm raekokoon murskattu ja 500 g:n eriin jaettu näyte pakattiin muovipusseihin ja varastoitiin laboratorion pakastimeen hapettumisen ehkäisemiseksi Jauhatus Koe-erät (500 g) markajauhettiin laboratoriokuulamyllylla n. 55 % lietetiheydessa (6.8 kg kuulia / 400 ml vettä). Karkeavaahdotuskokeissa murske seulottiin 1.19 mm:n seulalla suoraan vaahdotukseen ja sakeutettu karkeavaahdotuksen jäte ja seulan 1.19 mm ylite yhdistettiin valijauhatuksen syötteeksi.

7 OUTOKUMPU OY Malminetsinta Geoanaiyyttinen laboratorio 5.3. Vaahdotus Vaahdotuksen syöte siirrettiin kennoon seulomalla 1.19 mm seulan läpi. Karkeavaahdotus, esivaahdotus ja ripevaahdotus tehtiin 2.0 litran lasikennolla (lietetiheys kokeen alussa n 21 %). Kennon kierrosluku oli 1700 rpm ja ilmamaara 3 l/min. Viimeinen kertaus tehtiin 1.5 litran lasikennolla, jonka kierrosluku oli 1200 rpm ja ilmamaara 1.5 l/min. Yksityiskohtaiset virtauskaaviot ja kemikaaliannostelut on esitetty koesarjoittain alkuaine- ja mineraalitaseiden yhteydessä liitteissa Esivaahdotuksen olosuhdekokeet Enonkosken malminaytteella, OKEN Ri 4-88, suoritetussa jauhatusaikasarjassa (kokeet ) esivaahdotus suoritettiin 15 min valmennuksella ph:ssa 10.0 aikasarjana, jossa esivaahdotuksen (rikasteet R1-R4) vaahdotusajat olivat 30,30,60 ja 120 sekuntia ja ripevaahdotuksessa (R5) 120 sekunttia. Kuparisuifaattisarjassa (kokeet ) esivaahdotus suoritettiin 6 min jauhatuksella luonnollisessa ph:ssa vastaavana aikasarjana. Halvalan malminaytteella, KRM/HÄ 41/50, suoritetussa jauhatusaikasarjassa (kokeet ), jauhatukseen lisättiin Cu-sulfaattia 30 g/t. Esivaahdotus suoritettiin luonnollisessa ph:ssa samanlaisena aikasarjana kuin Enonkosken naytteella. Jauhatusaikasarjan vertailukokeena pidettiin Enonkosken kuparisulfaattisarjan koetta 109, jossa koeolosuhteet olivat samanlaiset Emaksisen karkea- ja esivaahdotuksen valmennussarja - karkeavaahdotusrikasteen ja esirikasteen yhteiskertaus Enonkosken malmin kertauskokeissa suoraan seulotusta murskeesta (1.19 mm) vaahdotettu karkeavaahdotuksen rikaste (KER) ja jauhatuksen jälkeen vaahdotettu esirikaste (ER) yhdistettiin ensimmäisen kertaukseen. Kokeiden muuttujina olivat karkeavaahdotuksen ja esivaahdotuksen valmennusajat. samanlainen valmennusaikasarja (kokeet ) tehtiin Telkkalan ja Enonkosken malmien yhteisnaytteella (TPS-TEL 34-35/OKEN Ri :l) Emäksisen karkea- ja esivaahdotuksen kokoojasarja - karkeavaahdotusrikasteen ja esirikasteen yhteiskertaus Kokoojasarjoissa muuttujina olivat karkeavaahdotuksen ja esivaahdotuksen kokooja-annostelut. Kokoojasarjat tehtiin seka Enonkosken malminaytteella (kokeet ) että Enonkosken ja Telkkalan yhteisnaytteella seossuhteessa 1:l (kokeet ).

8 OUTOKUMPU OY Malminetsinta Geoanalyyttinen laboratorio 6. ANALYSONT Ni-, Cu- ja Fe-pitoisuudet analysoitiin AAS-liekkimenetelmalla typpihappo-bromiliuotuksesta. Rikki määritettiin Leco sc 32-analysaattorilla. Seula-analyysit tehtiin RoTap-seulakoneella Tyler-sarjan seuloilla. 7. TULOKSET JA NDEN TARKASTELU Kokeiden virtauskaaviot, kemikaaliannostukset, tuotteiden analyysitulokset ja niiden perusteella lasketut mineraalikoostumukset, alkuaine- ja mineraalisaannit seka vastaavat kumulatiiviset taseet on esitetty koesarjoittain liitteissa 2-8. Liitteessä 9. on esitetty pentlandiitin ja magneettikiisun vaahdottumuisnopeudet samanlaisissa olosuhteissa kuparisulfaattiaktivoinnilla suoritetuissa kokeissa puhtailla Telkkalan, Enonkosken ja Haivaian koemateriaaleilla. Mineraalikoostumusten ja mineraalien 1. kertaluvun vaahdottumisnopeuksien laskentaperusteet on esitetty liitteessä Jauhatusaikasar j at Enonkosken malmin jauhatusaikasarjan kokeissa jauhatusajat olivat kuuden minuutin valein alueella 0-18 min. Koetulosten perusteella jatkokokeet päätettiin suorittaa 6 min jauhatusajalla seka Enonkosken malmilla että Telkkalan ja Enonkosken malmien seoksella. Halvalan malmin jauhatusaikasarjan jauhatusajat olivat kolmen minuutin valein alueella 3-9 min. Myös Halvalan naytteella 6 min jauhatusaika antoi selvasti parhaimmat tulokset. Nikkelin kokonaissaanti (Rl-R5) oli 93.2 % ja rikasteen Ni-pitoisuus 3.0 %. Pentlandiitin vaahdottumisnopeus vaahdotuksen alussa oli selvasti korkeampi kuin Telkkalan ja Enonkosken koemateriaaleilla ja magneettikiisun vaahdottumisnopeus selvasti alhaisempi kuin Telkkalan malmilla (Liite 9). Koetulos antaa aiheen olettaa, että Halvalan malmi asettuu vaahdottumisominaisuuksiltaan Telkkalan ja Enonkosken malmien väliin. Pentlandiitti aktivoituu helposti myös emaksisessa vaahdotuksessa ja magneettikiisun hallitsemiseksi tarvitaan ainakin lievä ph:n nosto. Vaikka kummastakaan sarjasta ei suoritettu syötteen seulontaa voidaan mineraalikoostumuksen perusteella päätellä, että malmien jauhautuvuusjarjestys on Telkkala, Halvala, Enonkoski, joista Enonkoski on vaikeimmin j auhautuva. Luonnollisessa ph:ssa Enonkosken malmilla suoritettu kuparisulfaattisarja, jossa lisättiin 0-60 g/t CuS04*5H20 jauhatukseen osoitti, ettei pentlandiitti tarvitse aktivointia vaahdottuakseen.

9 OUTOKUMPU OY Malminetsinta Geoanalyyttinen laboratorio 7.3. Emaksisen karkeavaahdotuksen valmennussarja - karkeavaahdotusrikasteen ja esirikasteen yhteiskertaus Seka Enonkosken malmilla että Enonkosken ja Telkkalan malmien seoksella parhaat esirikastustulokset saatiin pitkä1,la valmennuksella. Ero ei kuitenkaan ole merkittävä jatkettaessa valmennusta 15 minuutista kaksinkertaiseksi. esirikasteeseen jäi Enonkosken malmilla 70 %:n tuntumaan ja seosmalmilla se nousi 5-10 % korkeammaksi johtuen paremmasta syötepitoisuudesta. Kahdella kertauksella rikasteen pitoisuus nousi %:n tasolle. Avoimissa kertauksissa saannin pudotus oli noin 10 % Emaksisen karkea- ja esivaahdotuksen kokoojasarja - karkeavaahdotusrikasteen ja esirikasteen yhteiskertaus Kokooja- ja vaahdoteannostusta nostahalla esirikasteen Ni-saanti saatiin Enonkosken malmilla nousemaan 80 %:n tasolle. Seosmalmilla saanti nousi yli 83 %:n. Taliöin osa riperikasteeseen nousseesta pentlandiitista siirtyi esirikasteeseen. Esirikasteen pitoisuus laski samalla 8 %:n tasolle. Kahdella avoimella kertauksella saavutettiin kuitenkin %:n pitoisuustaso molemmilla syötemateriaaleilla. Rikasteiden suurin epapuhtaus on magneettikiisu, sillä kerrattujen rikasteiden silikaattipitoisuudet jäävät saannöllisesti alle 20 %.

10 OUTOKUMPU OY Malminetsinta Geoanalyyttinen laboratorio 9. ENNUSTE Käyttämällä yksinkertaista ja useasti käyttökelpoista olettamusta, että 1/3 avoimissa kertauksissa kertausjatteisiin joutuneesta arvomineraalista joutuu suljetussa vaahdotuspiirissa lopulliseen jatteeseen ja kun lisäksi oletetaan, että 1/3 riperikasteeseen vaahdottuneesta arvomineraalista saadaan talteen voidaan avoimien kertauskokeiden perusteella laskea eri rikastepitoisuuksia vastaavat vaahdotuksen Ni-saantiennusteet (RfNiKRi) seuraavalla kaavalla: R = Ni-saanti kyseiseen tuotteeseen (%), i = kertauksen järjestysnumero ja n = kertausten kumulatiivinen määrä K KJi, jossa Lisäksi on huomioitava, että syötteesta on valijauhatusen jälkeen erotettu 1.19 mm:n seulalla karkea ja vaikeasti jauhettava osa, jonka massa on keskimäarin n. 10 % ja arvoainepitoisuudet (Ni ja Cu) selvästi alhaisemmat kuin vaahdotuksen syötteessa (koe 106/Enonkoski Ni 0.44 %, Cu 0.15 %, koe 112/seos Ni 0.62 %, Cu 0.26 %). Ni-saanti tämtin tyyppisestä syötteesta voidaan karkeasti arvioida olevan n. 50 %. Karkean osan heikompi ~aanti,(r+~ l9 = 50 %) on huomioitu kokonaissaantiennusteessa (R NiKRi seuraavasti: * NiKRi = 91/100*RfNiKRi + 9/100*R+l.lg Kokeiden 106 ja 114/Enonkosken malmi ja kokeiden 112 ja 114/seos perusteella lasketut saantiennusteet on esitetty taulukossa JATKOTUTKMUKSET Toimeksiannon luonteesta ja asian kiireellisyydesta johtuen syitä alhaisiin saantilukuihin ei varsinkaan Enonkosken malmin emaksisessa vaahdotuksessa ole selvitetty. Todennäköiset syyt voitaisiin selvittää suorittamalla tärkeimmistä kokeista tuotteiden seula- ja raeluokka-analyysit. Tällöin nähtäisiin missä tappiot syntyvät ja onko jauhatus ja kemikaaliannostus ollut oikealla alueella. Halvalan malmilla suoritetut kokeet antavat aiheen olettaa, että se asettuu rikastusominaisuuksiltaan Enonkosken ja Telkkalan malmien valimaastoon, mutta sen käyttäytymisestä kertausvaahdotuksessa ei ole kokeellista näyttöä. Jauhatuskokeiden seula- ja raeluokka-analyysit antaisivat tässäkin tapauksessa merkittävästi uutta tietoa.

11 Taulukko 1. Ni- ja Cu- saantiennusteet suljetussa vaahdotuspiirissa... Koe 106 (Enonkoski) Koe 112 (Enonkoski/Telkkala) Valm 15 Valm 15 1:l... Ni (%),Renn (%)Rent (%) Ni (%) Renn (%) Rent (%) ER ER KR KR KR KR Cu (%) Renn (%)Rent (%) Cu ( %) Renn (%) Rent (%) ER ER KR KR KR KR Koe 114 (Enonkoski) Koe 116 (Enonkoski/Telkkala) Valm 15 Valm 15 1:l... Ni (%) Renn (%)Rent ( %) Ni (%) Renn (%) Rent (%) ER ER KR KR KR KR Cu ( %) Renn (%)Rent (%) Cu (%) Renn (%) Rent (%) ER ER KR KR KR KR Laskentakaavat ja oletukset: Renn=Rer+Rrr/3-Rkjl/3-Rkj2/3-Rkj3/3... Rent=91/100*Renn+9/100*R1.19 R1.19 = 50 % Renn = vaahdotuksen saantiennuste Reit = kokonaisaai~tiennuste' kun huomioidaail raeluokka R1.19 = saantiennuste 1.19 mm:n seulan ylitteelle

12 Lc m v 1-0 H Pl CM- CC = Cn.. -..OZ o o ~ ~ o o ~ o o ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ - á a ö m... CL m 0 C.l r. 0 0mmr.oLil mrar.v4 v o m a -(ri L.. m m o o o m Li'). me-aoo T N z - a ö O o o ~ b m 0 0 m 0 b 0 b a b N q ~ r b N 0 t+ 0 N m q N inbmoa z m o o m o ~ o a w... N ~ V ~ o m P m *mm-n z Y 0000u 0 0 <Li v Vj L N 0 a 0 a a m ~ r r u : o OOOOH z m u n u o.nnnnz ~ ~ ~ J N L ~ > - N O O ~ ~ P ~ T S T T- O m r n a o ~ m ~ ~ m ~ m 3 z a 3 ~ & " H,> 0,, 0 :y, c: ooooa W 0 O d C -

13 Virtau.=rkaavio kokeissa JAUHATUSAKASARJA min mi n rni n 7 min - Na- l B 68 g# t Dowfroth 6QWt Smi n 3min.

14 KOE No 101 ENONKOSK / JAUHATUSAKASARJA 0 iin A N A L Y Y S T J A S A A N N T HNEROLO6NEN KOOSTLHUS Hääri Ni Ni Cu Cu Fe kal. S Huu t Tuotteiden koostuius Pnt CuK FeK HUUT Sulf.faas. koostuius Pnt CuK FeK R 1 R2 R3 R4 R5 JTE SYóTE KUHULATVSET ANALYYST JA SAANNT HNEROLO6NEN KOOSTUHUS JA SAANNT Hääri kal. Ni Ni Cu Cu Fe S Tuotteiden koostuius Pnt CuK FeK HUUT Pnt SAANNT CuK FeK R 1 Rl..R2 Rl..R3 Rl..R4 Rl..R5 SYÖTE ' )

15 KOE No 102 ENONKOSK JAUHATUSAKASARJA 6 sin A N A L Y Y S T J A S A A N N T HNEROLOENEN KOOSTUHUS i Hääri Ni Ni Cu Cu Fe kal. S Huu t Tuotteiden koostusus Pnt CuK FeK HUUT Sulf.faas. koostuaus Pnt CuK FeK R 1 R2 R3 R4 R5 JiTE SYÖTE K U H U L A T V S E T ANALYYST JA SAAHNT HNEROLO6NEN KOOSTUHUS JA SAANNT Hääri Ni Ni Cu Cu Fe S Tuotteiden koostumus Pnt CuK FeK HUUT Pnt SAANNT CuK FeK R1 Rl..R2 Rl..R3 Rl..R4 Rl..R5 SYÖTE

16 KOE No 103 ENONKOSK 1 JAUHATUSAKASARJA 12 min A N A L Y Y S T J A S A A N N T MNEROLOGNEN KOOSTUriUS TUO'E Määrä Ni Ni Cu Cu Fe S Muut Tuotteiden koostumus PntCuK.FeK MUUT Sulf.faas. koostumus PntCuK FeK R1 R2 R3 R4 R5 JiTE SYÖTE K U M U L A T V S E T JA SAANNT A N A L Y Y S T R N E R O L O G N E N JA SAANNT K O O S T U M U S R 1 Rl..R2 Rl..R3 Rl..R4 Rl..R5 SYtTE Määrä Ni Ni 17.9 Cu Cu Fe Tuotteiden koostuaus S ' Pnt CuK FeK MUUT ? Pnt SAANNT CuK FeK

17 KOE No 104 ENONKOSK / JAUHATUSAKASARJA 18 rin A N A L Y Y S T J A S A A N N T H N E R O L O G N E N K O O S T U H U S Hääri Ni Ni Cu Cu Fe S Huu t Tuotteiden koosturus Pnt CuK FeK HUUT Sulf.faas. koosturus Pnt CuK FeK R1 R2 R3 R4 R5 JiTE SYÖTE K U H U L A T V S E T A N A L Y Y S T J A S A A N N T H N E R O L O G N E N K O O S T U H U S J A S A A N N T Hääri. Ni Ni Cu Cu Fe S Tuotteiden koostu#us Pnt CuK FeK HUUT Pnt SMNNT CuK FeK R 1 Rl..R2 Rl..R3 Rl..R4 Rl..R5 SYÖTE

18 KARKEAlJAAHDOTCiS, ESUAAHDOTUS, KERTAUS : VarnennusaikasarJa SyGte -3mm Na-l B 30s)t Dawfrath 40g)f Ualmennusaika: K105 5 rnin K rnin K niin 3rni n Dowfrath 2Qg?t Dawfrath 2Qs?t Ua l mennusa i ka : 3m i n Kl05 5 min KlO& 15 rnin K1Q7 30 rnin Srni n RR

19 Koe 105 ENONKOSK Valmennusaika 5 rin TUOTTEDEN HASSAOSUUDET, ALKUANEOSUUDET JA SAANNT N i Cu Fe S HUUT PANO SYiTE ER RR J KR1 KJ1 KR2 KJ ' TUOTTEDEN HNERAALOSUUDET JA SAANNT, CUK FEK 1 HUUT 1 1 'TT1 PT 2

20 Koe 106 ENONKOSK Valeennusaika 15 min TUOTTEDEN HASSAOSUUDET, ALKUANEOSUUDET JA SAANNT N i Cu Fe S HUUT PANO% % % % % % % % % % % SYiiTE ER RR J KR 1 KJ1 KR2 KJ ' TUOTTEDEN HNERAALOSUUDET JA SAANNT 1 SYiiTE ER RR J KR1 P:T 1 SA:NT , 51.0, P:T A A N ' % l % l % /%i /

21 Koe 107 ENONKOSK Valrennusaika 30 ain TUOTTEDEN NASSAOSUUDET, ALKUANEO SUUDET JA SAANNT N i Cu Fe S HUUT / SYÖTE ER 1 RR ' 1 % % % i 20.5 l ~ ~. ~ ( J f KR1 : KJ / 12.3 / KR / KJ ) 2.7 / 1.49 / l~~.o ( 18.0 % O ( / : TUOTTEDEN NERAALOSUUDET JA SAANNT i 1 j 1 SAAHT ] 1 % % 1 2 l

22 Vivtauskaavio kokeissa j! KUPARSULFAATTSARJA.. Kupat- isul f. annos tus : K sit Kl g/t Na- B Dowfroth 50&t Na- B Dowft-0th 20sjt

23 KOE No 108 ENONKOSK 1 KUPARSLLFAATTSARJA 0 glt A N A L Y Y S T J A S A A N N T HNEROLO6NEN KOOSTUHUS Hääri Ni Ni Cu Cu Fe S Huu t Tuotteiden koostumus Pnt CuK FeK HUUT Sulf.faas. koostuaus Pnt CuK FeK R1 R2 R3 R4 R5 JiTE SYÖTE " KUHULATVSET ANALYYST JA SAANNT HNEROLO6NEN KOOSTUHUS JA SAANNT Hääri Ni tii Cu Cu Fe S Tuotteiden koostumus Pnt CuK FeK HUUT Pnt SAANNT CuK FeK R1 Rl..R2 Rl..R3 Rl..R4 R1..R5 SYiTE O.o

24 KOE No 109 ENONKOSK / KUPARSULFAATTSARJA 30 g/t A N A L Y Y S T J A S A A N N T H # E R O L O G N E N K O O S T U H U S Hääri R R R3 3.9 R4 4.4 R JiTE 71.3 SYÖTE Ni Ni Cu Cu Fe S Huu t Tuotteiden koostumus Pnt CuK FeK fluut Sulf.faas. Pnt CuK koostumus FeK K U H U L A T V S E T J A S A A N N T A N A L Y Y S T H N E R O L O G N E N K O O S T U f l U S J A S A A N N T i TUO'E Hääri Rnal. Ni Ni Cu Cu Fe S Tuotteiden koostumus Pnt CuK FeK HUUT Pnt SAANN T CuK FeK R1 Rl..R2 Rl..R3 Rl..R4 Rl..R5 SYÖTE

25 KOE No 110 ENONKOSK / KUPARSULFAATTSARJA 60 q/t A N A L Y Y S T J A S A A N N T MMEROLD6NEN KOOSTUMUS Määrä Ni Ni Cu Cu Fe S Huu t Tuotteiden koosturus Pnt CuK FeK MUUT Sulf.faas. koosturus Pnt CuK FeK R1 R2 R3 R4 R5 JäTE SYÖTE K U H U L A T V S E T JA SAANNT A N A L Y Y S T MMERDLO6NEN KOOSTUHUS JA SAAMNT Määrä Ni Ni Cu Cu Fe S Tuotteiden koostumus Pnt CuK FeK MUUT Pnt SAANNT CuK FeK R1 Rl..R2 Rl..R3 Rl..R4 Rl..R5 SYiTE

26 Virtauskaavio kokeissa KARKEACJAAHDQTLS, ES UAAHDOTLS, KERTAUS : Ua rnennusa i kasat- ja Syiite -3mm Na- l B 1 Duufrath 40g)t Ua lmennusai ka: Ua l mennusa i ka: Kl11 5 min KA2 15 rnin Kll3 30 min 3mi n

27 Koe 111 ENONKOCKTELKKiLii Valrennusaika 5 rin TUOTTEDEN HASSAOSUUDET i ALKUANEP TOSUUDET JA SAANN T 1 1 Ni 1 Cu 1 Fe 1 PANO 1 ER SYiTE / KJ ' S MUU TUOTTEDEN HNERAAL OSUUDET JA SAANN T 1 PNT i cuk 1 FEK i MUUT 1 1 T ANT P:T

28 Koe 112 ENONKOSK TELKKiLi Valiennusai ka 15 iin TUOTTEDEN HASSAOSUUDET ALKUANEP TOSUUDET JA SAANN T N i 1 Cu Fe S MUUT PANO 1 '. ' RR ::: , / t TUOTTEDEN iiheraalosuudet JA SMHNT 1 PNT CUK j 1 FEK x % x x x MUUT SYbTE ( ER 29.8 / RR KR ( KJ KR2 / KJ L ::: 10: _7, x

29 Koe 113 ENONKOSK TELKKiLi Valrennusaika 30 rin TUOTTEDEN HASSAOSUUflET ALKUANEOSUUDET JA SAANNT 1 PANO 1 ( l TUOT'E 1 DEN H 1 NERAAL P 1 TO SUUDET JA SAANN T CUK & i FEK 1 HUUT

30 Virtauskaavio kokeissa K ARKEAVRRHDOTUS ES 1 UAAHDOTUS, KERTAUS : Kskaaja-annos tus Na- l B : ' Na- B : KA4 SOa0t K115 70g0t Dawfrath 30g#t

31 Koe 114 ENONKOSK 1 NaBl 50 q/t TUOTTEDEN HACSAOSUUDET, ALKUANEOSULDET JA SAANNT i 1 1 SYiTE Ni HUUT KR KJ1 KR2 TUOTTEDEN HNERAALOSUUDET 3A SAANNT C -- 1 SYiTE 1 ER 1 PNT 1 CUK 1 FEK 1 HUUT l :R KR1 1 KJl KR2 1 KJ2

32 KOF 115 ENONKOSK NaE 70 q/t TUOTTEDEN HASSAOSUUDET, ALKUANEOSUUDET JA SAANNT 1 1 PANU! Ni 1 Cu 1 Fe 1 i i i i 1 A N T 1 P:T 1 l S 1 HUUT 1 TUOTTEDEN tineraalosuuoet JA SAANNT 1 C--2 1 SYiiTE 1 ER 1 1 RF. PNT 1 CUK 1 FEK 1 MUUT 1 i i i 1 s A w 1 smnt l 1 1 % 1 %

33 Vivtauskaavio kokeissa Na- B : KA4 5Q9/t K115 70g/t Dawfrath 30g0t -

34 Kcrc 116 ENOMOSK TELKKäLä NaB 50 qlt TUOTTEDEN HASSAOSUUDET j ALKUANEOSUUDET JA SAANNT Ni Cu Ft. S HUUT PANO SYoTE ER RR / J KR KJ KR KJ TUOTTEDEN HNERAALOSUUDET JA SAANNT l 1 PNT 1 1 P T S<,, 1 / CUK FEK 1 HUUT 1 l 1 % 1 1

35 Kué 117 ENONKOSK TELKKiiLii Nab 76 slt TUOTTEDEN HASSAOSUUDET, ALKUANEOSUUDET JA SAANNT ::;, j ' 6.0 ' 24.9 OO;.O : ( x x TUOTTEDEN HWERAALOSUUDET JA SAANN i i i PNT i LUK FEK i n~~~ l i x x l x 1 1 % CYbTE ER RR J KR KJ KR KLP :::

36 Viutauskaavio kokeissa JAUHATUSA KASARJA Jauha tus : K20-1 3rnin K202 Srnin K203 Bmin Na- l E3S Dowfroth 20gNt

37 H ~ L V ~ L ~ JALHATUS 3 iin 1 / A N A L Y Y S T J A 1 S A A N N T HNEROLO6NEN KOOSTUHUS PANU Ni Ni Cu Lu Fe S Huu Tuotteiden koostufius Pnt CuK FeK HUUT Sulf.faas. koostuius Pnt CuK FeK 3.80 R R R R5 J SYÖTE ~ K U H U L A T V S E T A N A - LYYST JA SAANNT HNEROLO6NEN KUOSTUHUS JA SAANT PANU Tuotteiden koostufius SAANNT / Ni i Cu Cu / Fe S Pnt CUK FeK ' HUUT Pnt ' CUK FeK ' R1 Rl..R l Rl..R4 liliir2 Rl..R5 SYÖTE ' '

38 KOE No 202 HäLVäLii JRUHRfUS 6 min j k N R L Y Y S ~ Ls PANO 1Rnal. Rnal. Rnal. Rnal. Huu ~ N E R O L O E N E N ~ o o s ~ u n u s Tuotteiden koostumus R ' 5.2 ' R R R5 V J P SYÖTE Fnt LuK FeK HUUT Sulf.faas. koostumus Pnt LuK. FeK 1 1 ~ K U ~ U L A T V S E T R N R - HNERriLCi6NEN KCiCiSTUHUS L Y Y S T JA srp;tlht JP; SRRNNT 1 Rnal. Caant i l kal. kal. Tuotteiden koostumus SRRNNT Ni Lu Lu 1 Fe 1 S Pnt 1 LuK FeK 1 HUUT 1 Pnt 1 LuK 1 hk

39 HiLViLi JRUHCUS 9 iin h 1 1, : N ~ L Y Y S J R ' 1 S B E ; N N H N E R U L ~ ~ ~ ~ N E N i x Ni saanti Ni x LU saanti ( LU 1 x Fe ~ r i r i s ~ u t i u s / kuu 1 iuottriden koortuiur 1~ulf.faar. koortunur x s x ~ntl x LUK FeK HUUT i x ~ n t x CUK x F ~ K k R R : b 0.17 SYÖTE ' b / fl b.O bb.0] ::: KU~~LATVSET R N A - LYYST JA S ~ R N N T H N E R ~ ~ L ~ ~ ~ N E N JA S A A N N T ~ u r i s ~ u n u s 1UUTE PbM Rnal. 1 x Ni k1 3.9 / 5.b0 / Rl..RZ / 7.: 7.36 Rl..R u 1 ~1..~4 i i Rl..RS [saanti' SYiTE Ni x LU cu x ie b x s 12.0 lb luotteiden koortuiur 1 CUK / F~K ~ ~ n t 16. / 1.1: a HUUT / / 20.8 SAANNT ~ ~ ' nluk t 15.6 F~K ] /

40 2.6 PENTLANDTN VAAHDOTTUMSNOPEUS TELKKAA, LNONKOW, HALVALA MAGNEETTKSUN VAMDOTTUMSNOPEUS TELKKAA, ENONKOWi, MLVALA

41 OUTOKUMPU OY Malminetsinta Geoanalyyttinen laboratorio O~~/EN~NKOSK,TELKKÄLÄ,HÄLVALÄ,N~/ VP,EH/1988 LTE MNERAALOSUUKSEN LASKENTAKAAVAT 1.1. Enonkoski Kuparikiisu, Pentlandiitti, CUK (%) = 100/34.62*Cu NP (%) = 100/34.3*(Ni-FEK*0.0034) Magneettikiisu, FEK (%) = 100/39.0(S-NPx0.326-cUK*0.349) MUUT (%) 1.2. Enonkoski + Telkkala 1:l = 100-CUK-NP-FEK Kuparikiisu, Pentlandiitti, CUK (%) = 100/34.62*Cu NP (%) = 100/35.8*(Ni-FEK0.0047) Magneettikiisu, FEK (%) = 100/39.5*(S-NP0.328-CUK*O.349) 1.3. Halvala (sama kuin Enonkoski) Kuparikiisu, Pentlandiitti, CUK (%) = 100/34.62*Cu NP (%) = 100/34.3*(Ni-FEK*0.0034) Magneettikiisu, FEK (%) = 100/39.0*(S-NP0.326-CUK0.349) MUUT (%) = 100-CUK-NP-FEK (** KERTALUWN VAAHDOTTUMSNOPEUDEN LASKENTAKAAVA ~aahdottumisno~eus k = l/t * ln (a/a-x), jossa x = saantiprosentti ajan hetkellä t a = alkukonsentraatio (100 %) t = vaahdotusaika (min) k = vaahdottumisnopeus (l/min) (** TOMMLA, E., Fysikaalinen Kemia, Kustannusosakeyhtiö Otava, Helsinki, 1969, s. 511