HURTTI-UKKO. Tammikuu 2015 Nro 1

Transkriptio

1 HURTTI-UKKO Tammikuu 2015 Nro 1

2 Hurtti-Ukko 1/15 tammikuu 2015 Kainuun prikaatin joukko-osastolehti ja aliupseerikurssijulkaisu w Toimituskunta Päätoimittaja ev Kari Pietiläinen Heikki Visti Satu Hujanen w Taitto Nina Karjalainen Kajaanin Offsetpaino Oy w Paino Juvenes Print Oy w Valokuvat Kainuun prikaatin arkisto Fotox Oy Satu Hujanen Combat Camera Kirjoittajat Tilaukset, peruutukset ja osoitteenmuutokset Kainuun prikaati Hurtti-Ukko PL 610, Kajaani puh kainuunprikaati@mil.fi Ilmestyminen Kaksi kertaa vuodessa tammikuussa ja heinäkuussa 53. vuosikerta Painos 4000 kpl maavoimat.fi/kaipr Kansikuva: Kainuun prikaatissa katsellaan nyt kauemmaksi ja laajemmalle vaikutusalueen kasvaessa koko väli-suomen kokoiseksi. Sisällysluettelo Uusi aika...3 Kainuun prikaati - ASENTO Kainuun aluetoimiston jäähyväiset...5 Laihasta lohdusta paljon vartijaksi...6 Talvitaktiikan ja -koulutuksen ilmeneminen Rukajärven suunnalla Jatkuva arviointi ja parantaminen perusajatus mitä se on? Kainuun prikaatin historia pähkinänkuoressa Kainuun prikaati - Asento Kainuun jääkäripataljoona - kehittämisen kärjessä...18 Kuopion pataljoona 2015 huoltopataljoonaksi Pohjan pioneeripataljoona 2015: Suluttamisen, tienpidon ja ylikulun varmentamisen osaamiskeskus...20 PVUUD PSVPUUD Asento Kainuun tykistörykmentti - Asento Poimintoja prikaatin killan taipaleelta...23 Heinuvaaran muistomerkin aitaaminen...24 Perinteitä vaalimassa...25 Reserviläiskoulutus on velvollisuutta, vapaaehtoisuutta ja omatoimisuutta...26 Jäsenistö kuntoilee...27 Toivo V. Narva 14.divisioonan TK-mies Rukajärvellä...28 Sotilaskotitoiminta: Vapaaehtoista maanpuolustustyötä...29 Varusmiestoimikunnalla uusi tupa täynnä...30 Osumat ja iskemät...31 Uudet kasvot...35 Henkilöstöuutiset...36 Johtamisen haasteita...38 Heitinlinja - kohti johtajuutta...39 Tulenjohtolinja - Epäsuoran tulen jumalat...40 Tuliasemalinja - Sitä saa mitä tilaa Viestilinja taistelun korvaamaton selkäranka...42 Kuljetuslinjan koulutus: Jakoavaimen pyörittelystä perusyksikön logistiikan suunnitteluun...44 Hupan ainoa ase ei ole soppatykki...45 Kuljetusaliupseerille kortti, pätevyys ja johtajakoulutus...46 Pioneeri-AUK 214 -kolme pientä sanaa...48 PION AUK ja 347 aamua...49 Vuoden pioneeri Arto Mononen 2013 palkittiin kesällä Radistin polku sijoitettavaksi reserviin...52 Yhtenäisyys joukon perustana...53 Johtajuuden kulmakivet...55 Jääkärilinja - ja intti alkoi alusta...56 Panssarintorjujat...57 Tiedustelulinja...58 Kalenteri...59 Aliupseerikurssien parhaat alikersantit on palkittu HURTTI-UKKO 1/15

3 Uusi aika TTprikaatikenraali Jukka Sonninen Kainuun prikaatin komentaja Aivan uusi aika alkoi prikaatissa vuodenvaihteessa. Kainuun prikaati on nyt kokoonpanossa ja uudistetuissa tehtävissä, muuttuneissa toimintatavoissa, osin eri toimipisteissä ja henkilöstö työskentelee tarkennetuissa työnkuluissa. Saapumiserän 1-15 alokkaat saapuivat palvelukseen jo monelle ikäluokalle tutulle Hoikankankaalle, jossa sotilaskoulutus kuitenkin jatkuu entiseen malliin ja erinomaisen sujuvasti. Muutoksia joltain osin, mutta toiminnaltaan vakaana. Varusmiesten ja reserviläisten osalta muutokset näyttäytyvät otsikoissa ja kylteissä, mutta sisäisesti toimintoja on myllätty vahvasti, joka johtuu ulkoisen toimintaympäristön muutoksista. Toimintaalueemme laajeni merkittävästi ja vastuumme ovat oleellisesti kasvaneet. Tärkeät sisäiset kumppanimme Johtamisjärjestelmäkeskus, uusi puolustusvoimien Logistiikkalaitos ja Puolustusvoimien Palvelukeskus ovat kaikki organisoituneet ja muuttaneet toimintaansa osana puolustusvoimauudistusta. Toimintatavat muuttuivat ja me siinä mukana. Aktiivisena ja toimintaansa aina parantavana. Prikaati on nyt selkeän alueellinen toimija, olemmehan neljän maakunnan joukko kaakosta Kesälahdelta luoteeseen Iille asti. Itäisin on Ilomantsi ja pohjoisin on Kuu- samo. Läntisin on Kalajoki ja Sisä- Suomeen ulotumme Rautalammille asti. Iso osa varusmiehistämme tulee Pohjanmaalta ja Keski-Suomesta. Siilinjärvellä sijaitsee Karjalan Lennoston päätukikohta ja rajoilla idässä on kaksi rajavartiostoa - Kainuun rajavartiosto ja Pohjois-karjalan rajavartiosto - ja lännessä Saaristomeren merivartiosto. Alueellamme on 72 kuntaa ja yli miljoona asukasta. Tämä on kaikkien ymmärrettävä. Vastuumme, tehtävämme ja toimintamme on siis pysyvästi muuttunut. Viime kesällä saapumiserästä 3-14 alkanut urheilukoulutoiminta on käynnistynyt onnistuneesti. Lumilajien varusmiehet ovat nyt palveluksensa loppukaudella. Urheilijavarusmiehet palvelevat kaikki pidemmän palveluajan ja saavat tiedustelun aliupseerikoulutuksen tiedustelukomppaniassa. Toivotan urheilijavarusmiehille menestystä kilpailukaudella ja tulevalla poluilla. Kevään ohjelma saapumiserällä 1-15 ja vanhemmilla 2-14 erän sotilailla on nousujohteinen. Talven lopulla käynnistyy kiivas harjoituskausi, joka huipentuu ensin Kainuun prikaatin johtamiin valtakunnalliseen lippujuhlan päivän paraatiin (LJP15) Oulussa ja heti sen jälkeen maavoimien pääharjoitukseen (WIHURI 15) Pohjois-Karjalassa. Te tulette olemaan näissä harkoissa pääroolissa ja useat pääsevät haastamaan itsensä perinpohjaisesti, mutta takaan, että harjoittelu palkitsee tekijänsä. Sotilasurheilussa viime vuoden osalta tekijät on tunnustettu ja palkinnot jaettu. Prikaatin menestys oli jälleen ihailtavan ammattimaista. Urheilijoiden asennetta ja toimintamallia odotan teiltä kaikilta tänä vuonna. Oikeiden asioiden tunnistaminen ja osaaminen, korkeatasoinen opetus ja ammattitaitoinen harjoittelu saavat aikaan parhaimmat tulokset niin kilpakentillä kuin taistelukentällä. Uudet alokkaat toivotan lämpimästi tervetulleeksi prikaatiin. Hoikankankaalla on hyvä palvella. Palvelus vaatii teiltä asennetta ja välillä kovaakin työtä. Uskon teidän pystyvän siihen. Auttakaa ja luottakaa kaveriin, yhdessä tekemällä kaikesta selviää. Sotilaan onnea! Hyvää alkanutta vuotta! HURTTI-UKKO 1/15 3

4 Kainuun prikaati - ASENTO 2015 TTeversti Kari Pietiläinen esikuntapäällikkö Vuosina puolustusvoimat uudistaa toimintaansa. Ydintavoitteena on ollut varmistaa, että puolustusvoimilla on edellytykset täyttää tehtävänsä sekä ylläpitää Suomen sotilaallinen puolustuskyky tarkoituksenmukaisella tasolla aina 2020-luvulle asti. Uudistus on tarkoitus saattaa valmiiksi vuoteen 2016 mennessä. Muutos kattaa puolustusvoimien sodan ja rauhan ajan rakenteet ja toimintatavat. Uudistus on edennyt hyvin ja puolustusvoimat on valmis muutokseen vuoden 2015 alkaessa. Kajaanissa toimiva Kainuun prikaati on muutoksen jälkeenkin maavoimien suurimpia joukko-osastoja. Kainuun prikaatin osalta muutos on ollut ja on iso. Prikaatin katse on jo kahden vuoden ajan keskittynyt puolustusvoimauudistuksen suunnitteluun ja vuoden 2014 ajan uudistuksen toimeenpanon yksityiskohtien hiomiseen. Matka on ollut pitkä ja osin kivinenkin, mutta nyt näyttää hyvältä. Kainuun prikaatin päätehtävä on uudessakin kokoonpanossa varusmiesten ja reserviläisten kouluttaminen Pohjois-Suomen erityisolosuhteisiin. Kainuun prikaati ylläpitää ja kehittää puolustusvalmiutta ja tukee muita viranomaisia antamalla virka-apua. Erityisosaamisemme keskittyy Korpitaisteluun laajoilla alueilla maavoimien uudistetun taistelutavan hengessä. Prikaati kouluttaa vuosittain noin 4000 varusmiestä ja reserviläistä. Varusmiehistämme tulee noin 40 prosenttia Pohjanmaalta, noin 20 prosenttia Pohjois-Savosta, 10 prosenttia Keski-Suomesta ja 10 prosenttia sekä Kainuusta että Pohjois-Karjalasta. Uudistukseen liittyen prikaati on vastannut Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon sekä Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun aluetoimiston perustamisen suunnittelusta ja niiden liittämisestä Kainuun prikaatiin alkaen. Päätyön on tehnyt tulevien aluetoimistojemme henkilöstö. Kainuun prikaatin alaiset aluetoimistot Oulussa, Joensuussa sekä Kuopiossa vastaavat asevelvollisuusasioista ja erityisesti paikallispuolustuksen kehittämisestä alueillaan. Prikaatin komentaja asetti meille vuoden 2014 yhdeksi avaintehtäväksi: Valmistellaan aluetoimistojen johtoon otto ja vastuut neljässä maakunnassa. Yhteistoimintatapaamisia tulevissa maakunnissa on ollut jo useita ja niitä tulee talven aikana olemaan monta. Uusien maakuntiemme avainhenkilöstö on ottanut meidät vastaan positiivisella asenteella. Vuoden 2015 aikana prikaati näkyy eri tavoin ympäröivissä maakunnissa. Työtä tehdään yhdessä aluetoimistojen osaajien kanssa. Tulevat tehtävät ovat hahmottuneet henkilöstöllemme ja perusasia on tunnustettava: työtehtävämme tulevat entisestään kasvamaan vuonna Työmäärä ja toiminnan tempo haastavat meidät kaikki tulevana vuonna. Ruuhkavuosista huolimatta voimme kaikki olla erityisen ylpeitä prikaatissamme vallitsevasta työilmapiiristä ja erityisesti me-hengestä. Tätä meidän on syytä vaalia ja kehittää. Yhdessä selviämme tulevistakin tehtävistä voittajina. Minulle on vuoden 2014 aikana tullut tunne, että niskalenkki uudistuksesta on otettu. Kainuun prikaatin loppukiri kohti Väli-Suomen prikaatia on käynnissä. Nyt ollaan jo kalkkiviivoilla ja kurkotus kohti maalinauhaa on käynnissä. Kainuun prikaati on valmis yhteistyöhön uusien yhteistyökumppaneiden kanssa. Hyvää alkanutta vuotta! 4 HURTTI-UKKO 1/15

5 Kainuun aluetoimiston jäähyväiset w everstiluutnantti Vesa Värjyvirta Vuodenvaihteessa 2014 päättyi Kainuun aluetoimiston toiminta Kajaanissa. Asevelvollisten valvontavastuu siirtyi Ouluun, jossa toimineeseen Pohjois-Pohjanmaan aluetoimiston toiminta-alueeseen liitettiin Kainuun maakunta. Kainuun aluetoimisto aloitti toimintansa vuoden 2008 alussa, joten sen toimikausi kesti seitsemän vuotta. Aluetoimiston tehtävät painottuivat asevelvollisten valvontaan, joista näkyvimpänä merkkeinä maakunnassa olivat syksyiset kutsunnat. Kutsunnat samoin kuin myös Kainuun reserviläisten asiat hoidetaan vuodesta 2015 alkaen Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun aluetoimistosta Oulusta. Kainuun aluetoimisto oli keskeinen toimija reservin harjoitusten suunnittelussa ja toimeenpanossa. Aluetoimiston keskeisiä tehtäviä olivat Kainuun sotilaallisen puolustuksen suunnittelu ja ylläpito, Kainuun valmiuteen liittyvät asiat, unohtamatta virka-aputehtävien toteuttamisen valmistelua ja osin toteuttamista. Virka-aputehtävät keskittyivät pääasiassa sodanaikaisten räjähteiden tunnistamiseen ja hävittämiseen, poliisin avustamiseen etsintätehtävissä sekä pelastuslaitoksen avustamiseen maastopalojen sammuttamisessa. Kainuun aluetoimisto hoiti suunnitelmallisesti tehtävänsä aina vuoden vaihtumiseen saakka. Lakkautussuunnitelma allekirjoitettiin keväällä Kainuun aluetoimisto toteutti viimeiset kutsunnat joulukuussa 2014 ja vuodenvaihteen jälkeen siirsi hallussaan olevat asiakirjat Puolustusvoimien arkistoon sekä Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun aluetoimistoon. Aluetoimiston lakkauttamiseen liittyvä virallinen lakkauttamistilaisuus järjestettiin varuskuntakerholla. Aluetoimisto luovutti alaesikunnassa käytössään olleet tilat seuraavalle käyttäjälle eli Kainuun prikaatin esikunnan operatiiviselle osastolle, huolto-osastolle ja Kainuun Maanpuolustuskoulutusyhdistykselle. Kainuun aluetoimiston henkilökunta haluaa kiittää Kainuun prikaatin henkilöstöä, Kainuun kuntia ja viranomaisia, Kainuun reserviläisiä, kutsunnanalaisia, maanpuolustusjärjestöjä, Kainuun Maanpuolustuskoulutusyhdistystä ja muita yhteistyökumppaneita Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan, Pohjois-Karjalan sekä Pohjois-Savon maakunnissa erittäin hyvästä ja läheisestä yhteistyöstä kuluneiden vuosien aikana. Kainuun prikaati ottaa vuodenvaihteessa johtovastuun, jolloin toiminta ja yhteistyö jatkuu Kainuun prikaatin lipun alla. Kainuun aluetoimistossa palvellut henkilökunta haluaa toivottaa kaikille lukijoille hyvää alkanutta vuotta Aluetoimiston päälliköt EVL Reima Vanhanen EVL Timo Mäki-Rautila MAJ Jukka Vuorisalmi EVL Vesa Värjyvirta Puolustusvoimauudistuksen julkistamisen yhteydessä keväällä 2012 tuli tieto myös Kainuun aluetoimiston toiminnan lakkaamisesta Kajaanissa vuoden 2014 lopussa. Erityisesti toimintavuonna 2014 keskityttiin siihen, että hankittu osaaminen ja hyvät käytänteet eivät häviä, vaan siirtyvät prikaatin sisällä aluetoimistoille, esikunnan osastoille ja joukkoyksiköille. Kainuun maakuntakomppanian reserviläisiä koulutustilaisuudessa varuskunnassa helmikuussa HURTTI-UKKO 1/15 5

6 Laihasta lohdusta paljon vartijaksi TT everstiluutnantti Kimmo Rajala Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun aluetoimiston päällikkö kuva: Heidi Similä Pohjois-Pohjanmaan aluetoimiston päällikkö everstiluutnantti Kimmo Rajala luki aamiaista kotona nauttiessaan uunituoretta sanomalehti Kalevaa. Sen pääkirjoituksessa luki seuraavaa: Kun Hiukkavaarasta lähtevät sotilasläänin väki ja sotilassoittokunta, puolustusvoimien rooli jää kaupungissa olemattomaksi. Kainuun prikaatin tuleva pieni aluetoimisto on laiha lohtu. Rajala päätti laskea huumoria vaimolleen, nousi seisomaan ja lausui: - Rouva Rajala. Saanko esittäytyä? - No mitä sinä nyt? - Everstiluutnantti Laiha Lohtu! Puolustusvoimain komentajan tullessa tarkastamaan uudistuksen toimeenpanoa sotilasläänin esikuntaan, hän esitti kannanottonaan: Aluetoimisto tulee jäämään Ouluun paljon vartijaksi. Päätökset ja niiden seuraukset ovat siis myös näkökulmakysymyksiä. Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun aluetoimiston tärkeimmät tehtävät Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun aluetoimiston tärkeimmät tehtävät ovat yksinkertaistaen asevelvollisuusasioiden hoito ja niihin liittyvä hallinnollinen päätöksenteko, sotilaallisen maanpuolustuksen suunnittelu ja kehittäminen sekä maanpuolustustyö. Vahvuutemme tehtävissä on se, että ne tunnetaan ja osataan vanhastaan hyvin, eivätkä ne muutu oleellisesti. Henkilöstömme kierto tehtävissään puolustusvoimissa on maltillista ja tämä on tärkeää, koska ammattitaito koostuu pääosin työssä oppimisesta ja tehtäviämme osataan opettaa sotakouluissa vähänlaisesti. Maavoimien esikunnan antama tuki, erityisesti asevelvollisuusasioiden hoidossa, on erinomaista ja tukee päivittäistä työtämme konkreettisesti. Puolustusvoimauudistuksen toimeenpano antaa meille uusia mahdollisuuksia tehtäviemme toteuttamiseen. Aluetoimiston on keskityttävä tärkeimpiin tehtäviinsä ja hyödynnettävä täysimääräisesti uudistuksessa tulevia uusia toimintatapoja. Toiminnan ja tekemisen tarkoituksenmukainen itsenäisyys annettujen rajojen puitteissa, tukee tehokasta toimintaamme. Uudistuksen myötä toiminnan ja resurssien suunnittelu sekä yhteistoiminta osana Kainuun prikaatia korostuvat nykyisestään. Tiedottaminen tulee olemaan tärkeää uudistuksen toteutuksen kaikissa vaiheissa. Uudet, käyttöömme tulevat ja todennäköisesti ensi kesänä remontoidut toimitilamme, tulevat mahdollistamaan työmme nykyistä tehokkaammin. Hiukkavaarassa säilyvät harjoitusalueet ja ampumaradat, antavat välttämättömän lisän sotilaallisen suorituskykymme rakentamiseen, niin aluetoimistolle kuin tärkeälle kumppanillemme MPK:lle. Olemme iloisia myös siitä, että kumppanillemme Oulun sotilaskotiyhdistykselle voidaan antaa toimitilaa ampumaradan paviljongilla. Tulevien vuosien haasteina on aluetoimiston organisaatioon kohdistuva työn määrän lisääntyminen resursseihin suhteutettuna. Tämä haastaa erityisesti henkilöstömme. Ympäröivän yhteiskunnan odotukset maanpuolustustyössä laajenevalla alueellamme haastaa erityisesti organisaatiomme sotilaat. Vuonna 2013 aluetoimisto järjesti ja osallistui kaikkiaan yli 150 tilaisuuteen. Sotilasläänin komentajan, Oulun varuskunnan päällikön ja muiden Ouluun sijoitettujen organisaatioiden panosten poistuessa maanpuolustustyöstä, tulee tilaisuuksien määrä entisestään kasvamaan. Tähän aluetoimiston ja Kainuun prikaatin on tarkoituksenmukaisella tavalla vastattava. 6 HURTTI-UKKO 1/15

7 Aluetoimiston tunnuslukuja Aluetoimiston vahvuus on vuonna henkilöä (6 ups+5 ou +5 siv). Lisäksi kuluvana vuonna joukossamme palvelee kaksi henkilöä ylivahvuudessa. Vuonna 2016 vahvuutemme on 15 henkilöä (6 ups+4ou+5 siv). Alueellamme on 38 kuntaa, asukasta, valvonnanalaista ja 3500 kutsunnanalaista/v. Teemme asevelvollisuuden hoitamiseen liittyen noin päätöstä tai toimenpidettä. Pääosa päätöksistä ovat kutsuntapäätöksiä, kutsunnan jälkeisiä päätöksiä (eränja palveluspaikan siirrot), palveluskelpoisuutta ja terveyttä koskevia päätöksiä aluetoimiston järjestämissä tarkastuksissa (AJT), kertausharjoituskäskyjä, vapaaehtoisiin harjoituksiin kutsuja sekä suosituskirjeitä MPK-kursseille. Vastaamme asiakaspalvelussamme vuosittain arviolta noin yhteydenottoon, joista pääosa tulee puhelimitse, seuraavaksi eniten käydään henkilökohtaisesti asiakaspalvelussamme ja loput yhteydenotoista hoidetaan sähköpostitse. Vuonna 2015 merkittävimpiä tapahtumia alueellamme on järjestettävä valtakunnallinen paraati Oulussa MILjazz-konsertin kera. Alueellisten maanpuolustuskurssien järjestäminen PSAVI:n kanssa jatkuu edelleen kuluvanakin vuonna. Vapaaehtoisten maanpuolustusjärjestöjen kanssa tapahtuva yhteistoiminta sekä veteraanien tilaisuuksien järjestelyjen tukeminen molempien maakuntien alueella jatkuu yhden luukun periaatteella aluetoimistomme kautta. Paikallispuolustusohjeesta paikallispuolustukseen Aluetoimistomme on ollut Kainuun prikaatin operatiivisessa suunnittelussa mukana alusta lähtien. Vuonna 2014 syksyllä alkaneissa kertausharjoituksissa, on ohjetta viety voimakkaasti ja määrätietoisesti käytäntöön annettujen vaatimusten edellyttämällä tavalla. Paikallispataljoonamme tehtävissä korostuu perustaminen, kohteiden suojaus ja alueen valvonta. Vuoden 2015 maalis-, touko- ja kesäkuussa järjestettävät kertausharjoitukset viimeistelevät paikallispataljoonan kokonaisuuden kaikkia sen yksiköitä koskettaen. Järjestämme myös vapaaehtoisia harjoituksia MPK:n KOTU-yksiköille, niiden osaamisen varmistamiseksi paikallispuolustukseen liittyen. Toukokuussa toteutettava HIUKKA-harjoitus on suurin yhteistoiminnassa MPK:n kanssa järjestämämme vapaaehtoinen harjoitus. Benchmarking -toimintaa järjestämme vuonna 2015 Lapin aluetoimiston kanssa. Palveleehan suurin osa kutsunnanalaisistamme Jääkäriprikaatissa. Kainuun prikaati on ottanut meidät hienosti huomioon uutena tekijänä organisaationsa osaksi. Meidän tehtävämme on osoittautua osaltamme tämän luottamuksen arvoiseksi. kuva: Hanna Poropudas HURTTI-UKKO 1/15 7

8 Talvitaktiikan ja -koulutuksen ilmeneminen Rukajärven suunnalla w yliluutnantti Matti Kauppila Euroopassa eskaloituneen tilanteen johdosta Suomessa käynnistettiin liikekannallepano Maanselän sotilasläänin alueelle perustettiin 14. Divisioona (14.D), joka muodostui Kainuun, Pohjois-Savon ja Pohjois- Karjalan miehistä. 14. D:n komentajana toimi eversti Erkki Johannes Raappana. Jalkaväen iskuvoiman muodostivat kolme jalkaväkirykmenttiä. Heinäkuun alussa alkaneet hyökkäystoimet päättyivät Ontajoelle Rukajärvi sijaitsi tärkeässä teiden risteyksessä Aunuksen ja Vienan Karjalan raja-alueella, josta jatkui tie suoraan itään aina Muurmannin radalle asti. Sotilaallisiin toimintoihin talven kannalta vaikuttivat syystalven pimeys, talvipäivän lyhyys sekä kovat pakkaset. 14. D:n lohkon leveydeksi kertyi mittaa arviolta hieman yli 200 kilometriä. Koska puolustuslohko oli laaja, tämän takia ei tyypillistä pesäke pesäkkeeltä rakentuvaa puolustuslinjaa voitu toteuttaa. Tämä tarkoitti sitä, että puolustuksen tuli perustua ympäripuolustettaviin kenttävartioihin. Joukkojen toiminta ensimmäisen talven aikana Lokakuun puolivälin tienoilla satoi Rukajärven alueella ensilumi, joka pysyi maassa kevääseen saakka. 14. DE:n operatiivinen toimisto käski JR 10:lle, JR 31:lle ja JR 52:lle, että niiden on jatkuvasti ilmoitettava miten suot kantavat ja jäät kestävät. Talven aiheuttamiin toimenpiteisiin kuuluivat naamioinnin parantaminen, aseiden käyttökuntoon laittamista pakkasessa ja aseiden huolto. Ylimääräisten polkujen tekeminen kenttävartioiden ja etuvartiokomppanian komentopaikan välillä kiellettiin, minkä lisäksi yksiköissä järjestettiin oppitunti paleltumisvaaroista. Kun 14. D:n joukot olivat ryhmittyneet puolustukseen Ontajokilinjalle, jatkui jo hyökkäysvaiheen aikana alkanut molemminpuolinen partiotoiminta hiukan vahvistuen talven edetessä. Kaikissa yksiköissä tuli ottaa käyttöön tunnussana vartiopalveluksen aikana. Etulinjan komppanioissa oli vartiovastuussa yksi joukkue 24 tuntia kerrallaan, minkä jälkeen tapahtui vaihto. Vaihdot tehtiin yleisesti päivällä kello 12.00, mutta ne käskettiin toteuttaa salassa ja pienissä ryhmissä. Vihollisen häirintää vaikeutettiin vaihtamalla mahdollisimman usein varmistusosastojen sijoitusta, ja varmistusta tehostettiin miinoituksilla. Myös partioinnissa käytettäviä latuja pyrittiin vaihtamaan mahdollisimman usein. Vuoden 1942 alussa Rukajärven suunnan taisteluille oli tyypillistä, että ne rajoittuivat pienillä vahvuuksilla suoritettuihin hyökkäysja torjuntataisteluihin. Asemasodan, jota voitaisiin kutsua liikunta- Etulinjan aliupseerikoulut järjestyy iltapäiväpalvelukseensa (SA-kuva.fi) 8 HURTTI-UKKO 1/15

9 sodaksi, talvitaktiikka tuli perustumaan partiointiin, saarrostuksiin ja yllätysiskuihin vihollisen selkään ja sivustaan. Kaikkien joukkojen tehtävänä oli toteuttaa lähitiedustelua omilla lohkoillaan, jolloin tuli selvittää vihollisen asemien kulku, esteet sekä tulipesäkkeet. 14. D:n vastuualueella toteutettiin partiointia kolmella eri tavalla, näihin kuuluivat paikallispartiointi, lähipartiointi ja kaukopartiointi. 14. D:n puolustuslohkolle tehtiin partioinnin lisäksi väijytyksiä molempien osapuolien toimesta. Suomalaisilla aseistukseen niin partioissa kuin väijytyksissä kuuluivat konepistoolit ja pikakiväärit. Ongelmana miehillä väijytysasemissa oli kylmyys. Konekivääreitä käytettiin partioinneissa vähän, koska niitä ei voitu irrottaa vartiopaikoilta niiden tulivoiman ja niiden vähäisen määrän vuoksi. Jokaisella miehellä oli yleensä käytössään kahdet kengät, mutta toisia sai käyttää vain hiihdettäessä. Kovien pakkasten ajaksi vartiopaikat oli järjestettävä niin, että vartiomiehillä oli mahdollisuus liikkua muutamien satojen metrien alueella, huomioiden kuuntelun ja tähystyksen rajoitukset. Kovien pakkasten aikana oli myös lyhennettävä vartiovuoroja. Syksyn pimeyden, myrskyjen raivotessa ja lumituiskujen aikana oli vartiopaikkojen ympärillä useita ääniä. Talvella turhia hälytyksiä sattui useasti. Taisteluista vapaana olevien joukkojen ja täydennysmiesten talvikoulutus 14. D:n komentaja antoi käskyn koulutuksen järjestämisestä taisteluista vapaana olevalle henkilöstölle. Koulutus tuli aloittaa viipymättä ja siinä tuli ottaa huomioon ajankohtaiseksi tullut talvitoiminta, useista siirroista mahdollisesti aiheutuneen kurin laskemisen poistaminen, iskuryhmäntoiminnan tehokkaammaksi 14.Divisioonan ryhmitys ja lähiselustan varmistus (Kemppainen A: Puolustuksen järjestely ja suoritus Uhtuan ja Rukajärven suunnissa vuosina , Helsinki , säilytyspaikka Kansallisarkiston diplomityökokoelma ) saaminen ja taistelijoiden totuttaminen uusiin tehtäviin. Koulutuksen tuli sisältää aseenkäsittelyharjoituksia, hiihtoharjoituksia, yhteistoimintaharjoituksia ja suljetun järjestyksen harjoituksia. Hiihtoharjoituksia tuli järjestää kaikille perusyksiköissä. Näissä harjoituksissa tuli käydä läpi suljetun järjestyksen harjoittelua ja avoin muodollinen koulutus, lisäksi tuli kouluttaa hyökkäystaistelua. Sukset eivät saaneet muodostua esteeksi tehokkaan lähitaistelun suorittamiselle. Täydennysmiehet toimitettiin 14. D:aan jalkaväen koulutuskeskuksista, jotka sijaitsivat Oulussa ja Kiuruvedellä. Näihin koulutuskeskuksiin miehet oli lähetetty Kainuun, Oulun, Iisalmen, Pohjois- Karjalan ja Pohjois-Savon suojeluskuntapiireistä. Kun uusi miehistö mennessä oli saapunut JR 52:n ryhmitysalueelle, aloitettiin koulu- tus välittömästi kaikissa yksiköissä. Koulutuksen tavoitteena oli saada kahden viikon aikana taistelijoiden osaaminen sille tasolla, että he pystyisivät vaikeissa korpiolosuhteissa taistelemaan kovimmissa pakkasissa. Koulutuksessa pääpaino oli aseiden käsittelyssä ja ampumakoulutuksessa. Konetuliaseiden käsittelyssä tuli ottaa huomioon pakkasesta aiheutuvat vaikutukset. Koulutukseen kuuluivat mm. ryhmittymisharjoitukset, joissa harjoiteltiin etenemistä ryhmittyneenä sekä latu- ja suuntapartion toimintaa. Liikkeellelähtöharjoituksia tuli harjoitella komppanian vahvuisilla osastoilla, ja niihin tuli sisällyttää leiriytymisharjoituksia. Lisäksi tuli kouluttaa toiminta lentokoneiden vaikutuspiirissä. Hiihtoharjoituksia tuli pitää aina 30 kilometriin saakka. Ensiapu paleltumistapauksissa sekä paleltumis- ja kylmettymisvaaran ehkäisy tuli huomioida koulutuksessa. HURTTI-UKKO 1/15 9

10 Jatkuva arviointi ja parantaminen perusajatus mitä se on? TTmajuri Jari Pääsinniemi laatupäällikkö Tosiasioiden tunnustaminen Edesmennyt kunnioitettu valtionpäämiehemme Juho Kusti Paasikivi totesi aikanaan: Vasta tosiasioiden rehellinen ja avoin tunnustaminen on askel Viisauteen. Laatu on Viisautta, ja päinvastoin. Sekä laadussa että Viisaudessa on tärkeimpänä kohteena toinen ihminen lähimmäinen ja hänen parhaansa. Organisaation laatu alkaa siis toiminnan avoimesta ja rehellisestä arvioinnista. Jatkuvan parantamisen juurruttamisen ja henkilöstön sitouttamisen käänteentekevä perusedellytys on organisaation johdon henkilökohtainen esimerkki asettumalla itse ensimmäisenä avoimen ja rakentavan arvioinnin kohteeksi. Menettelyllä rakennetaan luottamuksen silta koko henkilöstöön. Se osoittaa johdon todellista halua kuunnella ja kuulla, mitä henkilöstö haluaa heille kertoa. Edellä kuvattua ylimmän johdon periaatetta tulee soveltaa myös organisaatioiden alayksiköiden esimiestyöhön. Kainuun prikaatissa on pyritty tosiasioiden rehelliseen ja avoimeen tunnustamiseen päivittäisessä vuorovaikutuksessa kuin myös ohjatussa laadunhallintatyössä. Laatutyökalupakin perusavain avoimuus ja rehellisyys on ollut perusvaikuttimemme ja missiomme parantamistyössämme jatkuvasti. Todellinen tie laatuun Kainuun prikaatin laadun todellinen tekeminen alkoi vuonna 1999 koko organisaatiomme kattavasta vuotuisesta itsearvioinnista sekä Jatkuvan parantamisen portaat Juurruttaminen työkalut ja valmennus siitä käynnistyneestä jatkuvasta parantamistoiminnasta. Olemme ymmärtäneet niin, että tie todelliseen laatuun ei kulje muuta kautta kuin: w selvittämällä perusteellisesti oma tila koko henkilöstön voimin itsensä tekemänä, avoimesti ja nöyrästi w arvioimalla oma tilanne osoittelematta ja syyttelemättä toisia w käynnistämällä ja ylläpitämällä jatkuva systemaattinen ja dokumentoitu parantamistoiminta sekä w seuraamalla parantamistoiminnan vaikuttavuutta tuloksiin. Kaikissa prikaatin työyksiköissä on nähdäkseni päästy itsearviointija parantamistoimintaan erittäin hyvin sisään. Myös prikaatin eri tulokset ja niiden parantuminen tukevat edellä kuvattua. Sanaisen arkun avaaminen itsearviointitilaisuus Jatkuva parantaminen asenteeksi Avoin ja rehellinen vuorovaikutus Jatkuva parantaminen arvoksi Juurtumisen turvaaminen 1. Motivaatio Erinomainen toiminta ja tuloksellisuus Jatkuvan parantamisen kulttuuri on juurtunut Juurtumisen syventäminen 2. Asenne Kulttuurista on vahvaa näyttöä 3. Arvomaailma 4. Kulttuuri Työyksikön itsearviointitilaisuus on henkilöstölle yksi vuoden tärkeimmistä yhteisistä tapahtumista. Se on yhteisten asioiden perusteelliseen tarkasteluun tarkoitettu työyksikön yhteinen hetki, jossa odotetaan kaikkien avaavan sanaisen arkkunsa. Tilaisuudessa voidaan pysähtyä arvioimaan ja keskustelemaan toimintatavoista ja niiden soveltamisen vahvuuksista ja heikkouksista sekä heikkouksien parantamisesta, siis ihan aidoista omista asioista. Tilaisuudessa tulee muistaa, että kaikkien sanoma on yhtä tärkeä riippumatta asemasta, tehtävästä tai oppiarvioista. Ensiarvoisen tärkeää on, että työyksikön henkilöstö puhuu tarkastelu- ja arviointikohdittain ensin ja esimies vasta viimeisenä. Itsearviointitilaisuudessa esimiehen tulisi asettua nöyrän kuuntelijan rooliin ja todella aidosti kuunnella ja kuulla mitä henkilöstöllä on kerrottavana. Itsearviointitilaisuuden muodostuessa puhuttelutai käskynantotilaisuudeksi on se epäonnistunut. Itsearviointi- ja parantamistyö on vasta silloin vaikuttavaa, kun kuuntelemme ja arvostamme toistem- 10 HURTTI-UKKO 1/15

11 me näkemyksiä sekä pyrimme pääsemään asioista molemmin puolin hyväksyttävään lopputulokseen. Yhteisymmärrys saa aikaan merkittävää sitoutumista parantamistoimintaan ja muuhunkin tekemiseen. Motivaatioista yhä syvempään arvojen mukaiseen toimintaan jatkuvan parantamisen kulttuuri Meidän kaikkien tulee aidosti olla terveellä tavalla ylpeitä ainutlaatuisesta koko prikaatiin juurtuneesta systemaattisesta ja syvästä itsearviointi- ja parantamisprosessista, johon lähes koko henkilöstö osallistuu vuosittain työyksiköiden laatuvastaavien johdolla. Prosessin juurruttaminen prikaatiin on kestänyt vuosikymmenen ja se on prikaatin yksi menestystekijä. Itsearviointi- ja parantamistoiminta voi pysyä elossa vain, mikäli ko. toiminnalle on olemassa aito ja jatkuva tarve. Jos aitoa tarvetta ei ole, eikä resursseja haluta käyttää, laadunhallinnan työ sammuu nopeasti ja kääpiöityy silmänlumetoiminnaksi. Kainuun prikaati on ottanut toiminnan parantamisen kulttuurin alkuaskeleet, mutta katsoo tämän kokemuksensa perusteella luottavaisin mielin tulevaisuuteen. Tulevaisuuden toimintamme yhtenä peruslähtökohtana on toimia yhä paremmin löytämiemme prikaatin arvojen mukaisesti. Meillä on toiminnassamme vielä parantamisen varaa ja paljon uusia mahdollisuuksia. Käytännössä integrointi tarkoittaa, että havaittuihin heikkouksiin ja epäkohtiin tartutaan välittömästi ja parantamisesityksiä ja -toimintaa viedään määrätietoisesti käytäntöön. Näin voimme jatkuvasti ja ketterästi parantaa toimintaamme ja sitä kautta ylläpitää ja parantaa saavutettua korkeaa tulostasoa. Parantamistyön rinnalla meidän tulee turvata lukuisat vahvuutemme ja menestystekijät, jotka olemme yhdessä rakentaneet pitkäjänteisen tekemisen ja palautteiden hyödyntämisen avulla. Useat prikaatin toimintatavat sekä tulokset ovat parantuneet laadunhallintatyötä tehneen osaavan ja ammattitaitoisen henkilöstön ansioista. Prikaatin tärkeimmät ulkoiset asiakkaat, varusmiehet ja reserviläiset ovat olleet monelta osin tyytyväisiä henkilöstömme toimintaan, ja sidosryhmien palaute on ollut pääsääntöisesti positiivista. Kiitos ja ansio tuloksellisuudesta kuuluu Sinulle hyvä työystävä, jokaisen panos lopputuloksessa on ollut tärkeä! Tuloksellinen toiminta Prikaatissa parantamistyön tulee jatkossakin olla yhä syvenevä ja päivittäiseen arjen muuhun tekemiseen yhä paremmin integroitu asia, ei erillistä laatutoimintaa. HURTTI-UKKO 1/15 11

12 Kainuun prikaatin historia pähkinänkuoressa w majuri Lassi Piirainen Kainuun prikaatin historia alkaa vuodesta 1626, jolloin kenttämarsalkka Kustaa Horn perusti Savon jalkaväkirykmentin, joka kunnostautui 30-vuotisessa sodassa. Tässä artikkelissa tarkastellaan prikaatin historiaa pääasiassa itsenäisen Suomen ajalta. Kainuun prikaatin kantajoukko on Talvisodan jälkeen perustettu 12. Prikaati. Se muodostettiin kesän 1940 lopulla Talvisodan aikaiseen Lapin ryhmään kuuluneista joukoista. Jatkosodan alkaessa joukoista muodostettiin Jalkaväkirykmentti 12, joka taisteli 6. Divisioonan osana Lapissa, Itä-Karjalassa ja Karjalan kannaksella. Rykmentti osallistui myös Lapin sotaan. Lapin sodan jälkeen vanhemmat ikäluokat kotiutettiin ja Jalkaväkirykmentti 12:sta muodostettiin Jalkaväkirykmentti 2. Muutto Kuopioon Hatsalan kasarmeille tapahtui talven ja kevään 1945 aikana. Rykmentti muutettiin 2. Prikaatiksi , mutta siihen ei kyetty silloin liittämään kenttätykistöpatteristoa. Prikaatista tuli Pohjois-Savon prikaati, joka oli kuitenkin enemmän nimimuutos. Samalla joukolle määrättiin ensi kertaa sodan jälkeen kunniamarssit ja sotilasperinteet, joita sen tuli vaalia. Pohjois- Savon prikaatin patteristo perustettiin Ylämyllylle Kainuun prikaati syntyi Pohjois-Savon prikaatin pohjalta 1960-luvulla. Puolustusministeriö ja Kajaanin kaupunki olivat sopineet prikaatin uudesta sijoituspaikasta vuonna Rakentaminen Hoikankankaalla alkoi ja kesti vuosia. Siirtyminen Kuopiosta Kajaaniin toteutettiin vaiheittain. Pohjois-Savon prikaatin nimi muutettiin Kainuun prikaatiksi , kun Porin prikaatin patteristo siirrettiin Niinisalosta Kajaaniin ja liitettiin prikaatiin. Vuonna 1998 Puolustusvoimissa siirryttiin uuteen johtamis- ja hallintojärjestelmään. Kainuun prikaatista tehtiin valmiusyhtymä. Prikaatin joukkoyksiköiden ja perusyksiköiden määrä kasvoi, kun Pohjois-Suomen viestipataljoona ja Pohjan pioneeripataljoona siirrettiin Oulusta Kajaaniin ja liitettiin Kainuun prikaatiin. Prikaatin vuosipäivää vietetään 5. huhtikuuta. Tuona päivänä vuonna 1632 perinnejoukko-osasto Savon rykmentti kunnostautui 30-vuotisessa sodassa Lech-virran taistelussa. Joukkoyksiköillä on oma värikäs historiansa ja perinteensä Kuopion huoltopataljoona vaalii Kuopion aikaisia, Pohjois-Savon prikaatin ja sen edeltäjien perinteitä. Perinnejoukoksi on määrätty vuonna 1755 muodostettu Savon kevyt jalkaväkirykmentti. Kuopion huoltopataljoonan perinnepäivä on Päivämäärä liittyy prikaatin siirtymiseen Kajaaniin: I pataljoona siirtyi ensimmäisenä joukkona Kuopiosta Kajaaniin. Kainuun jääkäripataljoona vaalii talvisodan Kainuun taisteluiden sekä jatkosodan 14. Divisioonan Rukajärven suunnan jalkaväkijoukkojen kunniakkaita perinteitä. Pataljoonan perinnejoukko on Kajaanin jääkäripataljoona ( ). Kainuun jääkäripataljoonan perinnepäivää vietetään Päivä juontuu 14. Divisioonan Rukajärven valtausparaatista vuodelta Pohjan pioneeripataljoona vaalii Pioneeripataljoona 5:n ja Pioneeripataljoona 15:n sekä Oulussa sodan jälkeen pioneerikoulutusta antaneiden pioneeriyksiköiden perinteitä. Pohjan pioneeripataljoona perustettiin Pohjan pioneerikomppanian rungolle ja pionee- 12 HURTTI-UKKO 1/15

13 rien koulutus keskitettiin Ouluun. Pohjan pioneeripataljoona liitettiin kokonaan Kainuun prikaatiin Pohjan prikaatin lakkauttamisen yhteydessä Perinnepäivä on pioneeriaselajin perinnepäivä Schmardenin taistelun vuosipäivä. Kainuun prikaatin patteriston ensimmäinen osa siirtyi vuonna 1966 Niinisalosta Kajaaniin. Organisaatio muuttui Kainuun tykistörykmentiksi vuoden 1990 alusta. Oman lipun ja perinteet rykmentti sai vuonna Tykistön koulutukseen Kajaanissa ovat vaikuttaneet Pohjois-Karjalan patteriston lakkauttaminen vuonna 1991 ja Pohjanmaan tykistörykmentin lakkauttaminen vuonna Rykmentti vaalii talvisodan Kuhmon ja Suomussalmen kunniakkaiden taistelujen tykistöllisiä perinteitä. Jatkosodan perinteistä vaalitaan erityisesti 14. Divisioonan tykistön ja kranaatinheittimistön perinteitä. Kainuun tykistörykmentti viettää perinnepäivää Erillisestä auto- ja viestikomppanioista perustettu Pohjois-Suomen viestipataljoona toimi itsenäisenä joukko-osastona saakka, jolloin se liitettiin osaksi Pohjan prikaatia. Prikaatin lakkauttamisen myötä viestipataljoona liitettiin osaksi Kainuun prikaatia , toimipaikkanaan edelleen Oulu toiminta Oulun kasarmilla oli ajettu alas ja joukkoyksikkö oli siirtynyt Kajaaniin uuteen kasarmirakennukseen. Pohjois-Suomen viestipataljoonan perinnepäivää vietetään viestijoukkojen vuosipäivänä 5.3. Ensimmäinen viestijoukko-osasto Kenttälennätinpataljoonan aloitti aikanaan toimintansa kyseisenä päivänä Mikkelissä vuonna Lähteet: Markku Iskanius: Kainuun prikaatin historia Kainuun prikaatin historian perustiedot ja perinteet Kainuun prikaatin itsenäisyyden ajan perinnejoukko-osastot 1. Karjalan rykmentti Karjalan rykmentti n:o 2 Karjalan rykmentti n:o 1 Itä-Suomen jalkaväkirykmentti n:o 5 Pohjois-Savon rykmentti Pohjan rykmentti 12. Prikaati Jalkaväkirykmentti 12 Jalkaväkirykmentti 2 2. Prikaati Pohjois-Savon prikaati Kainuun prikaati HURTTI-UKKO 1/15 13

14 Kainuun prikaati - Asento 2015 w tiedottaja Satu Hujanen Kainuun prikaati on kääntänyt varsikenkiensä asennon uuteen, puolustusvoimauudistuksen taitekohdan jälkeiseen Asentoon Muutosta on valmisteltu jo vuosia ja osa-alueita on vaiheittain käännetty uuteen muotoon jo ennen vuoden vaihdetta. Kuitenkin uuden vuoden ilotulitteiden poksahdellessa ja vanhan vuoden vaihtuessa uudeksi varsikenkien kantapäiden kolahtaminen konkretisoitui virallisesti. Takana on tuhansia suunnittelutunteja, satoja videoneuvotteluja ja kokouksia, lukemattomia excel-taulukoita, powerpointteja ja asiakirjoja, hikeä, verta ja kyyneleitä. Hiuksia on revitty ja punttia on nostettu, mutta pallo on nyt maalissa. Peli jatkuu ja taktiikkaa hiotaan edelleen - jatkuvan parantamisen toimenpitein. Nyt Kainuun prikaati on muuttunut yhden maakunnan - Kainuun - varuskunnasta neljän maakunnan sotilasviranomaiseksi. Toimintaalue reilun asukkaan Kainuusta kasvoi 1,6 miljoonan asukkaan ja 72 kunnan laajaksi Väli- Suomen alueeksi. Kainuun prikaati näkyy nyt aluetoimistojensa ansiosta Kajaanin lisäksi konkreettisesti Oulussa, Kuopiossa ja Joensuussa. Päätehtävänä on edelleenkin varusmiesten ja reserviläisten kouluttaminen, josta jälkimmäisen volyymiä kohotetaan tänä vuonna kohti takavuosien tasoa: noin kaksi tuhatta reserviläistä saa virkistävän kertausharjoituskutsun postilaatikkoonsa. Varusmiesten määrä ja rekrytointialue pysyy entisellään, sillä jo tähän saakka Kainuun prikaati on saanut koulutettavansa maanpuolustushenkisiltä alueilta Pohjanmaalta, Pohjois-Savosta, Kainuusta ja Pohjois-Karjalasta. Vuosittain palveluksensa aloittaa noin 2000 alokasta kahdesti vuodessa Hoikankankaalla. Koulutuksen lisäksi ylläpidämme ja kehitämme puolustusvalmiutta ja tuemme muita viranomaisia kalustolla, henkilöstöllä ja erikoisosaamisella. Osa henkilöstöstämme palvelee vuosittain kansainvälisissä kriisinhallintatehtävissä. Henkilöstömäärältään prikaati on Kajaanin kolmanneksi suurin työnantaja. Hoikankankaalla työskentelee karkeasti 450 henkilöä ja aluetoimistoissa yhteensä noin 50 henkilöä. Lisäksi eri toimijat Hoikankankaalla työllistävät satakunta henkilöä. Varuskunnan vaikutus ympäröivään yhteiskuntaan luo työpaikkoja myös porttien ulkopuolelle. Puolustusvoimauudistus palautti Hoikankankaalle jo menneenä vuotena Urheilukoulun toimintoja. Nuoret huippu-urheilijat voivat pääsykokeet läpäistyään palvella Kajaanissa Vuokatti-Ruka Urheiluakatemian tiiviin yhteistyön tukemana seuraavissa lumilajeissa: maastohiihto, ampumahiihto, hiihtosuunnistus, yhdistetyn hiihto, mäkihyppy ja lumilautailu. Seuraavat tulevaisuuden lupaukset aloittavat palveluksensa Kajaanissa 13. huhtikuuta Ampuma- ja harjoitusalueiden osalta Kainuun prikaati on saanut Kassunkurun (Kajaani) ja Vuosangan (Kuhmo) lisäksi vastuulleen Sotinpuron harjoitusalueen Nurmeksessa ja Hiukkavaaran ampumaradan Oulussa. Tykistö matkaa edelleen vuosittain harjoittelemaan myös Rovajärvelle, joka on Jääkäriprikaatin vastuulla oleva harjoitusalue. 14 HURTTI-UKKO 1/15

15 Kainuun prikaatin toiminta-alue Rekrytointialue w Pohjanmaa, Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala ja Kainuu w 2000 varusmiestä kahdesti vuodessa w Noin 50 naista kahdesti vuodessa w Varusmiesvahvuus w Noin 2000 reserviläistä vuosittain Harjoitusalueet w Vuosanka, Kuhmo w Hiukkavaara, Oulu w Kassunkuru, Kajaani w Sotinpuro, Nurmes Meri- ja maarajat w Kainuun Raja w Pohjois-Karjalan Raja (Onttolan varusmieskoulutus) w Länsi-Suomen merivartiosto Kainuun prikaati, Kajaani Puh (vaihde) PL 610, Kajaani Prikaatintie 97, Kajaani kainuunprikaati@mil.fi kirjaamo.kaipr@mil.fi (asiakirjat, anomukset) asevelvolliset.kaipr@mil.fi (varusmiesten asiat) vierailut.kaipr@mil.fi (vierailupyynnöt, tapahtumat) maavoimat.fi/kaipr Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun aluetoimisto, Oulu Asiakaspalvelunumero Hiukanreitti 40, PL 119, Oulu Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnat Toiminta-alue w Kainuun, Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan ja Pohjois- Pohjanmaan maakunnat w 72 kuntaa ja 1,6 miljoonaa asukasta Pohjois-Savon aluetoimisto, Kuopio Asiakaspalvelunumero Puistokatu 29, PL 1080, Kuopio pohjois-savonaluetoimisto@mil.fi Pohjois-Savon maakunta Aluetoimistot internetissä: puolustusvoimat.fi» Asiointi Pohjois-Karjalan aluetoimisto, Joensuu Asiakaspalvelunumero Torikatu 36 B 2.krs, PL 28, Joensuu pohjois-karjalanaluetoimisto@mil.fi Pohjois-Karjalan maakunta HURTTI-UKKO 1/15 15

16 Paikalliset yhteistyökumppanit Kajaanissa Puolustusvoimat Puolustusvoimien logistiikkalaitos/ Kajaanin varuskunnan terveysasema Puolustusvoimien johtamisjärjestelmäkeskuksen henkilöstö Puolustusvoimien tiedustelulaitoksen henkilöstö» puolustusvoimat.fi» Laitokset Ulkopuoliset Millog Oy Ajoneuvo- ja kalustohuolto» millog.fi Leijona Catering, Varuskuntaravintola Hoikanhovi Varusmiesten ja henkilöstön ruokahuolto» leijonacatering.fi Puolustushallinnon rakennuslaitos Kajaanin toimipiste Kiinteistöhuolto» phrakl.fi Kajaanin sotilaskotiyhdistys Varusmiesten vapaa-aika» sotilaskotikajaani.fi Maanpuolustuskoulutusyhdistys Kainuun koulutus- ja tukiyksikkö Vapaaehtoinen maanpuolustus» mpk.fi Vuokatti-Ruka Urheiluakatemia Huippu- ja akatemiaurheilijoiden valmennus» vuokattirukaurheiluakatemia.fi 16 HURTTI-UKKO 1/15

17 Komentaja Esikuntapäällikkö Apulaiskomentaja Henkilöstöosasto Operatiivinen osasto Koulutusosasto Huoltoosasto Pohjois- Pohjanmaan ja Kainuun aluetoimisto Oulu Pohjois- Karjalan aluetoimisto Joensuu Pohjois- Savon aluetoimisto Kuopio w Johdon tukisektori w Henkilöstösektori w Suunnitteluja taloussektori w Suunnittelusektori w Toimintakykysektori Liikunta-ala Asevelvollisuusala w Tekninen sektori w Suunnittelusektori w Tiedusteluja valmiussektori w Turvallisuussektori w Johtamisjärjestelmäsektori w Huollon suunnittelusektori w Huoltojärjestelmän ohjaussektori w Asevelvollisuussektori w Operatiivinen sektori w Asevelvollisuussektori w Operatiivinen sektori w Asevelvollisuussektori w Operatiivinen sektori Kainuun jääkäripataljoona Kuopion huoltopataljoona Kainuun tykistörykmentti Pohjan pioneeripataljoona Pohjois- Suomen viestipataljoona 1. jääkärikomppania 1. erillinen autokomppania Teknillinen komppania Tulenjohtoja viestipatteri Esikuntakomppania 2. jääkärikomppania Huoltokomppania 1. tuliasemapatteri 1. pioneerikomppania 1. viestikomppania 3. jääkärikomppania Kuljetuskeskus 2. tuliasemapatteri 2. viestikomppania Tiedustelukomppania Materiaalikeskus Kranaatinheitinkomppania - Jalkaväki - - Huolto - - Tykistö - - Pioneeri - - Viesti - HURTTI-UKKO 1/15 17

18 Kainuun jääkäripataljoona - kehittämisen kärjessä w everstiluutnantti Rainer Mäkelä Maavoimien uudistaessa taistelutapansa valittiin Kainuun prikaati pilottijoukko-osastoksi testaamaan vihreän veran ääressä laadittuja suunnitelmia. Iskevän osan eli jääkärikomppanian taistelun toteuttamisen testaaminen annettiin Kainuun jääkäripataljoonan tehtäväksi. Toiminta aloitettiin jo vuonna 2011 jääkäriryhmän taistelutekniikan tutkimisella. Seuraavana vuonna siirryttiin ensin joukkueen ja jälkimmäisellä saapumiserällä komppanian taistelun testaamiseen ja tutkimiseen. Tähän mennessä testaamista on toteutettu lähinnä puolustustaistelussa. Kokemukset ovat rohkaisevia. Uusi taistelutapa on ollut uutta myös henkilökunnalle. Haasteesta on selvitty kuitenkin kiitettävästi! Tänä vuonna aloitetaan jääkärikomppanian hyökkäyksen testaaminen uudella kokoonpanolla ja uusin menetelmin. Uutta on myös minilennokkijärjestelmän kouluttamisen aloittaminen. Kainuun jääkäripataljoona jatkaa sotakelpoisten joukkojen tuottamista Kainuun olosuhteisiin kolmen jääkärikomppanian ja tiedustelukomppanian voimin Kuva 1. Johtamisjärjestelmien kehittymisen myötä on komppanian komentopaikalla entistä parempi tilannekuva. Tilannealiupseeri tarkastelee tilannetta MATI2-järjestelmästä. Kuva 2. Uudet kuljetusvälineet mahdollistavat muun muassa huoltokuljetukset ja haavoittuneiden evakuoinnin huonokulkuisessakin maastossa. Kuva 3. Vanha sotaratsu telakuormaauto on edelleen käyttökelpoinen työkalu Kainuun korpimetsissä. Kuva 4. Viestivälineiden määrä ja laatu ovat parantuneet merkittävästi uudessa jääkärikomppaniassa. Ryhmänjohtaja kertoo tilannetietoja joukkueen johtajalle lähiradionsa välityksellä. 18 HURTTI-UKKO 1/15

19 Kuopion pataljoona 2015 huoltopataljoonaksi w majuri Pekka Korhonen Kuopion pataljoonan nimeen lisätään vuoden 2015 alusta huolto -sana, joten tunnemme jatkossa itsemme Kuopion huoltopataljoona -nimisenä. Joukkotuotannossa jatkamme edelleen meille annettujen velvoitteiden toteuttamista tuottamalla taisteluosaston tai logistiikkalaitoksen huoltokomppanian jokaisesta saapumiserästä. Lisäksi johdamme Kuopion huoltopataljoonalle annetun tehtävän mukaisesti huollon miehistökurssit ja huollon aliupseerikurssit tuottaen huollon osaajia muille Kainuun prikaatin joukkoyksiköille, Jääkäriprikaatille, Karjalan ja Lapin lennostolle ja Pohjois-Karjalan rajavartiostolle. Kuopion pataljoona on ollut mukana kehittämässä huoltokomppanian toimintatapaa ja taktiikkaa osallistuen kokeiluharjoituksiin ja erilaisiin kehittämishankkeisiin sekä ohjesääntöjen kirjoittamiseen. Vuonna 2015 osallistumme huolto taistelee ja tukee -opetuspaketin tuottamiseen. Lisäksi edelleen kehitämme huoltopalveluiden ja erityisesti huollon johtamisen toimintamalleja koko maavoimille. LOGALJO-hankkeella varustetaan huoltokomppanioita tulevina vuosina. Vuonna 2015 ja 2016 jatkamme LOGALJO-materiaalin vastaanottoa ja vakiinnutamme materiaalin käytön koulutuksessamme. Hankkeen myötä koulutettavilla joukoillamme on niille kuuluvat laitteet ja välineet. Vuosi 2015 tuo muutoksia organisaatioomme ja toimintatapoihimme. KUPI 15 -ratkaisun myötä kunnossapitokeskuksemme siirtyy pääosin Millogin Tervolan yksikön alaisuuteen. Työtiloina Millog tulee käyttämään nykyisiä kunnossapitokeskuksen toimitiloja. Osa tiloista on pelkästään Millogin käytössä ja osaa tiloista käytämme yhteiskäytössä Millogin ja Kainuun prikaatin käyttöhuoltohenkilöstön kanssa. Kainuun prikaatiin jää seitsemän henkilöä toteuttamaan käyttöhuollon tehtäviä. Heidät on sijoitettu Kuopion huoltopataljoonan laitoksiin ja yksiköihin. Kainuun prikaatin ja Millogin välille on laadittu paikallinen yhteistyösopimus, jossa määritellään mm tilojen ja henkilöstön käyttö, työkalujen ja työvälineiden käyttö, turvallisuuteen, tietovälineisiin, ajoneuvoihin ja jokapäiväiseen elämiseen liittyviä asioita. Käyttöhuollon ja kunnossapidon väliseen määrittelyyn vaikuttavat paikalliset olosuhteet ja käytössä olevat resurssit. Se kuinka toiminta toteutetaan Kainuun prikaatissa, selvinnee alkuvuonna Vuoden 2015 tavoitteena on että asiakas ei näe toiminnassa muutoksia vaan hän saa kunnossa olevan ja palvelusturvallisen tuotteen kuten aiemminkin. Tavoitteena on tietenkin että tarpeet tuodaan esille hyvissä ajoin, jolloin asiat voidaan suunnitella ja hoitaa ennakoiden yhdessä strategisen kumppanin kanssa. Huollon järjestelyjen toteutuksen toimintakenttä laajenee Kainuun prikaatiin liitettävien aluetoimistojen myötä. Kaikkia emme kykene palvelemaan avaimet käteen -periaatteella vaan omaa vaivannäköäkin joudutte näkemään. Kuopion huoltopataljoona toteuttaa huollon järjestelyjä myös vuonna 2015 teemalla huolto taistelee ja tukee. PS. Kuopion huoltopataljoonan komentajana aloittaa EVL Janne Myller PSS. Juuri niin = se entinen prikaatin PST-mies! HURTTI-UKKO Kuva: kapteeni 1/15 Kari Hiltunen 19

20 Pohjan pioneeripataljoona 2015: Suluttamisen, tienpidon ja ylikulun varmentamisen osaamiskeskus TT everstiluutnantti Ari-Pekka Väänänen Pohjan pioneeripataljoonan komentaja Tässä artikkelissa kuvataan tiivistetysti Pohjan pioneeripataljoonan toiminta ja keskeisimmät tehtävät vuonna Puolustusvoimauudistuksen vaikutuksia pioneeriaselajissa ja Kainuun prikaatissa on tarkemmin esitelty Hurtti-Ukon numerossa 2/13. Puolustusvoimauudistuksen muutokset ovat Pohjan pioneeripataljoonassa osin jo toteutettu kesän ja syksyn 2014 aikana. Pataljoonaan on siirtynyt henkilöstöä Keuruulta, osaamiskeskuksen tehtäviä toteuttava kurssiosasto on perustettu ja ensimmäiset uudet tehtävät on menestyksekkäästi toteutettu. Täysimääräisesti uudistukset astuivat voimaan tämän vuoden alusta alkaen, jolloin toteutettiin viimeiset henkilöstömuutokset ja käynnistettiin ensimmäinen uusien tehtävien toteuttamisen täysi vuosi. Pohjan pioneeripataljoonan päätehtävä ei muutu - se on edelleen asevelvollisten koulutus. Pataljoona kouluttaa maavoimien reserviin suorituskykyisiä pioneerijoukkoja, joiden keskeisimpiä tehtäviä ovat suluttaminen ja liikkeenedistäminen. Ponttonijoukkojen kouluttaminen käynnistetään uudelleen kahdeksan vuoden tauon jälkeen. Myös kertausharjoitusten toteuttamiseen varaudutaan. Pohjan pioneeripataljoonan uusia tehtäviä ovat henkilökunnan kouluttaminen ja tutkimus- ja kehittämistehtävien toteuttaminen sekä erilaiset tukemisvelvoitteet. Pohjan pioneeripataljoonan osaamisalueita ovat suluttaminen, tienpito ja ylikulun varmentaminen. Pataljoonan vastuulla on siten näihin liittyvien henkilökunnan kurssien toteuttaminen ja kokeilutoimintaan sekä ohjesääntöjen ja oppaiden tuottamiseen osallistuminen. Henkilökunnan koulutustapahtumien osalta kadettien koulutus on aloitettu jo syksyllä 2014 toteuttamalla suluttamistekniikan perusteet -opintojakso ja liikkeenedistämistekniikan perusteet -opintojakso. Koulutettavien antaman palautteen perusteella koulutus on ollut laadukasta ja koulutuspaikat ovat tarkoituksenmukaisia. Koulutuspaikkoja onkin kehitetty kunnostamalla Läntinen rekiura panostustilat ja kestopäällystetyn osan sisältäväksi suluttamistieksi ja rakentamalla kokonaan uusi panostussilta ns. siltamontun läheisyyteen varuskunnan lähiharjoitusalueelle. Osaamiskeskuksen koulutuspaikkarakentamista jatketaan edelleen vuonna 2015, jolloin on suunniteltu valmistuvaksi mm. suluttamistien seuraava vaihe ja ponttonikoulutusta palveleva halli. Pohjan pioneeripataljoonan kokoonpano säilyy nykyisellään, joskin henkilöstön määrää on jouduttu vähentämään. Pataljoonaa johtaa komentaja apunaan esikunta, jonka vahvuus supistetaan kahteen henkilöön. 1. Pioneerikomppania tuottaa sodan ajan pioneeriperusyksiköitä ja Teknillinen komppania kouluttaa esikunta- ja huoltoyksiköiden lisäksi ponttonijoukkoja sekä antaa pioneeriaselajin aliupseerikoulutusta. Henkilökunnan koulutuksesta ja T&K-tehtävien toteuttamisesta vastaava viiden hengen vahvuinen kurssiosasto on sijoitettu Teknilliseen komppaniaan. Vuosi 2015 tuo Pohjan pioneeripataljoonalle mielenkiintoisia haasteita ja uudenlaisia työtehtäviä, modernia kalustoa ja uutta verta muualta pataljoonaan siirtyvien muodossa sekä uusia yhteistyökumppaneita. Jokaiselle riittää työsarkaa ja mahdollisuuksia kehittää itseään ja osaamistaan pioneeriaselajin suluttamisen, tienpidon ja ylikulun varmentamisen osaamiskeskuksen osana. 20 HURTTI-UKKO 1/15