MÄNTSÄLÄN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSTRATEGIA

Transkriptio

1 Vastaanottaja Mäntsälän kunta Asiakirjatyyppi Hankesuunnitelma Päivämäärä , päivitys Viite MÄNTSÄLÄN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSTRATEGIA

2 MÄNTSÄLÄN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSTRATEGIA Tarkastus Päivämäärä Laatija Hyväksyjä Kuvaus Osmo Niiranen, Teemu Koskinen, Marko Loikkanen Vesihuollon kehittämisstrategiat Viite Ramboll Niemenkatu Lahti T

3 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO 1 2. VESIHUOLLON TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestönkehitys Teollisuus Vesihuoltolaitokset Vesihuollon yhteistyösopimukset Kunnan vesihuollon kehittämisen tavoitteet ja painopisteet 3 3. VEDENKULUTUS JA JÄTEVESIENNUSTE Vedenkulutusennuste Vedenkulutusvaihtelut Myydyt vesimäärät ja vastaanotetut jätevedet Jätevesiennuste 5 4. NYKYINEN VEDENHANKINTA Yleistä Vedenottamoiden kuvaus Vesihuoltoverkostot ja ylävesisäiliöt Kapasiteetin riittävyys poikkeustilanteissa 8 5. VEDENHANKINNAN TEHOSTAMISVAIHTOEHDOT Yleistä Nykyisten vedenottamoiden tehostaminen Uusien vedenottamoalueiden tutkimustarve Uusien johtoyhteyksien rakentaminen ympäristökuntien verkostoihin Kapasiteetin riittävyyden turvaaminen VEDENHANKINNAN KUSTANNUSTARKASTELUT Veden osto Tuusulan seudun vesilaitokselta Vedenhankinta Hyvinkään Vedeltä Vedenhankinta Lahti Aqua Oy:ltä Lukon vedenottamon tehostaminen Laaja tehostus Suppea tehostus Lukon vedenottamon tehostamisen taloudellisuus JÄTEVESIEN JOHTAMIS- JA KÄSITTELYVAIHTOEHDOT Siirtoviemäri Keravalle Toimintaperiaate Mitoitusperusteet Meriviemäriin liittyminen Siirtoviemärin investointikustannukset Siirtoviemärin vuosikustannukset Nykyisen puhdistamon ylläpito Jätevesivaihtoehtojen vertailu Mäntsälän koillisosien viemäröinti Hankkeiden rahoitus ja tukimuodot vesimaksujen kehitysennuste Vaihtoehto 1. oman puhdistamon saneeraus Vaihtoehto 2. meriviemärivaihtoehto TIIVISTELMÄ JA JOHTOPÄÄTÖKSET 29 3

4 PIIRUSTUKSET 001 Yleissuunnitelmakartta Mäntsälä - Kerava siirtoviemäri (asemapiirrokset) Mäntsälä - Kerava siirtoviemäri (pituusleikkaukset) 105 Jätevedenpuhdistamon asemapiirros LIITTEET Liite 1 Jätevedenpuhdistamon prosessi- ja kustannustarkastelu 4

5 1. JOHDANTO Mäntsälän kunnan toimeksiannosta on tarkasteltu vesihuollon kehittämisstrategiaa noin 25 vuoden aikajaksolle eli vuoteen 2040 asti. Vesihuollon kehittämissuunnitelman laatimistyötä on ollut ohjaamassa Mäntsälän veden toimitusjohtaja Hanna Yli-Tolppa, vesihuoltopäällikkö Sari Rajajärvi ja Mäntsälän kunnan tekninen johtaja Hannu Seppälä. Mäntsälän Vesi Oy:n Sari Rajajärvi ja Kimmo Rintamäki on päivittänyt suunnitelmaa Mäntsälän puhdistamolle on saatu uusi ympäristölupa. Uudet lupaehdot ja kuormituksen kasvu aiheuttavat suunnittelujaksolla kustannuksia prosessin tehostamisen ja laitoksen laajentamistarpeen myötä. Vaihtoehdoksi oman puhdistamon kehittämiselle on vuonna 2013 laadittu Mäntsälä - Kerava siirtoviemärin yleissuunnitelma jäteveden johtamisesta HSY:n viemäriverkostoon. Suunnitelma pohjautuu 1990 luvulla tehtyyn yleissuunnitelmaan. Vedenhankinnassa on tarpeita lisätä saatavaa vesimäärää ja toimintavarmuutta. Tällöin voi kyseeseen tulla omien vedenottamoiden tehostaminen ja niiden veden laadun ja vesimäärän varmistaminen. Toisaalta voidaan tehostaa yhteyksiä naapurikuntien verkostoihin. Lahti Aqua Oy on laajentamassa jakelualuettaan Orimattilan Hennaan, jota kautta on mahdollista toteuttaa vedenjakelua myös Mäntsälään. Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymän (TSV) verkostoihin johtavaa uutta tehokkaampaa yhteyttä suunnitellaan ja toteutetaan parhaillaan. Samoin Hyvinkään suunnasta rakennetun yhdysvesijohdon käyttöä voidaan tarvittaessa tehostaa. Tässä selvityksessä tarkastellaan: - Jätevedenpuhdistamon uusien lupaehtojen vaikutukset puhdistamon prosessiin sekä investointi ja käyttökustannukset ja niiden ajoittuminen - Mäntsälä-Kerava siirtoviemärin kustannuksia ja toteutusta tarkastellaan tarkentamalla edelleen linjausta ja ottamalla huomioon muiden kuntien yhteistoimintamahdollisuuksia - Vedenhankinnan osalta tarkastellaan käytetyistä vedenottamoista saatavissa oleva vesimäärä suhteessa vedenlaatuun ja tiedossa olevien rakennettujen ja suunniteltujen yhdyslinjojen välityskykyä lisävedenhankintaa silmälläpitäen. - Lisäksi tarkastellaan vedenhankinnan kehittämiskohteita tuomalla esiin nykyisten vedenottamoiden tehostamismahdollisuuksia sekä mahdollisia uusia pohjaveden ottokohteita. - Lukon vedenottamon vedenkäsittely kaipaa tehostusta raudan ja mangaanin takia. Arvioidaan tarvittavaa prosessia ja sen investointi- ja käyttökustannuksia. Investointi toteutetaan vuoden 2016 aikana. 2. VESIHUOLLON TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2.1 Väestönkehitys Kunnan väkiluku oli asukasta ja väestökasvu on ollut luokkaa 0,5 %. Viimeisen viidentoista vuoden aikana väestö on kasvanut asukasta eli noin 25 %. Asukaista 53 % asuu kirkonkylän keskustaajamassa ja 7 % Hyökännummen taajamassa, joka on toiminnallisesti osa Tuusulan Kellokoskea. Mäntsälän kylissä ja laajalla maaseutumaisella haja-asutusalueella asuu 40 % kunnan väestöstä. Pukkilan jätevedet johdetaan Mäntsälään käsiteltäväksi. Mäntsälän Vesi Oy lisäksi toimittaa talousvettä ja vastaanottaa jätevettä kunnan alueella toimivilta vesiosuuskunnilta. 1

6 Tilastokeskuksen uusimman ennusteen mukaan väestönkasvu on seuraava: Asukasluku Ajankohta v v v v.2040 Mäntsälä Pukkila Kuntastrategian (hyväksytty ) mukaan Mäntsälän on arvioitu kasvavan hallitusti siten, että kasvu vaihtelee 1-2 %:n välillä vuodessa. Väestönkasvusta vähintään 60 % sijoittuu keskustan asemakaava-alueelle ja enintään 40 % muille alueille. Kasvua ohjataan asemakaava-alueiden lisäksi kyläkeskuksiin. Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen ohjataan ensisijaisesti kyläkeskuksiin ja kyläalueille niiden toiminnallista rakennetta monipuolistaen. Strategian mukaan väestönkasvu ja sen sijoittaminen kytketään tiiviisti palvelurakenteen kehittämiseen ja talouden hallintaan. Mäntsälän aiempi vuonna 2009 esitetty väestötavoite vuodelle 2020 oli asukasta tavoitellen kahden prosentin vuotuista kasvua. Kunnan ennuste vuodelle 2020 oli siis 1658 asukasta enemmän kuin nykyinen tilastokeskuksen ennuste. Väestökehitys näyttää nykyisin toteutuvan selvästi maltillisemmin kuin aiemmin on arvioitu. Seuraavassa kuvassa on esitetty väestönkasvua osa-alueittain. Kuva 2-1 Toteutunut väestömuutos eri osa-alueilla Teollisuus Alueelle on sijoittunut jonkin verran teollisuustoimijoita. Suurimpia ovat mm. Rexam Oy ja Comforta Oy, joiden vedenkulutus on yhteensä noin 350 m 3 /d. 2

7 2.3 Vesihuoltolaitokset Mäntsälän kunnan alueella toimii tällä hetkellä kahdeksan vesihuoltolaitosta. Kunnallinen Mäntsälän Vesi Oy, kuusi yksityistä vesiosuuskuntaa, Levanto, Sälinkää, Hirvihaara, Suoni, Mustijoki ja Korku. Lisäksi Saaren kylässä toimivalla Keski-Uudenmaan ammattioppilaitoksella on oma vesilaitos. Mäntsälän Vesi Oy (jatkossa MVOY) on Nivos Oy:n omistama vesihuoltolaitos. Mäntsälän kunta omistaa Nivos Oy:n. MVOY:n vesihuollon toiminta-alue kattaa ensisijaisesti Mäntsälän kunnan asemakaava-alueet. Suurin osa vesiosuuskunnista tarjoaa sekä vesi- että viemäriverkoston. Levannon vesiosuuskunnalla on oma pohjavedenottamo ja vesijohtoverkosto. Levannon jätevedet käsitellään kiinteistökohtaisesti. Ammattioppilaitoksella on oma vedenottamo ja jätevedenpuhdistamo. Osuuskunnista vain Mustijoella on hyväksytty toiminta-alue. 2.4 Vesihuollon yhteistyösopimukset Voimassa ovat seuraavat talousveden toimituksen, jätevesien vastaanottamisen, lietteenkäsittelyn ja ylläpitotoiminnan sopimukset: 1) Mäntsälän Vesi Oy ostaa Hyvinkään Vedeltä talousvettä Mäntsälän kunnan luoteisosiin ja kirkonkylään. Mäntsälän Veden ja Hyvinkään Veden välillä on sopimus veden ostamisesta ja vesimäärä on enintään 2000 m 3 /d. 2) Mäntsälän Vesi Oy ostaa talousvettä Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymältä (TSV) Hyökännummen ja Ohkolan alueille solmitun sopimuksen mukaan TSV toimittaa Mäntsälän vedelle talousvettä enintään m³ vuodessa ja enintään 1300 m³ vuorokaudessa. 3) Mäntsälän Vesi Oy myy talousvettä ja vastaanottaa jätevettä Korkun, Hirvihaaran ja Sälinkään Vesiosuuskunnilta. Lisäksi Mäntsälän Vesi Oy myy vettä vesiosuuskunta Mustijoelle ja Suonelle. 4) Mäntsälän Vesi Oy:llä on sopimus Tuusulan kunnan vesilaitoksen kanssa Hyökännummen ja Ohkolan alueiden jätevesien johtamisesta meriviemäriin tehdyllä sopimuksella Tuusulan kunta oikeuttaa Mäntsälän johtamaan Tuusulan kunnan Kellokosken viemäriverkkoon puhdistamattomia jätevesiä enintään m³/a (400 m³/d). Mäntsälän kunta ja Järvenpään kaupunki ovat sopineet Ohkolan alueen jätevesien johtamisesta tehdyllä sopimuksella. Sopimuksessa Järvenpään kaupunki oikeuttaa Mäntsälän johtamaan Järvenpään omistamaan Nummenkylän viemäriin puhdistamattomia jätevesiä m³/a (400 m³/d). 5) Mäntsälän Vesi Oy:llä on sopimus ( ) Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymän (KUVES) kanssa Hyökännummen ja Ohkolan alueiden jätevesien johtamisesta meriviemärin kautta Viikinmäen puhdistamolle. Sopimuksen mukaan Mäntsälän kunta saa johtaa Ohkolan viemärivesiä em. määrän kuntainliiton viemäriverkkoon. Lisäksi Mäntsälä ja Tuusula ovat sopineet , että Mäntsälä saa johtaa Ohkolan alueen Yhteistien asuntoalueen enintään 12 huoneiston jätevedet Tuusulan kunnan Kellokosken viemäriverkostoon. 6) Mäntsälän Vesi Oy vastaa isäntäkuntamallisopimuksella Pornaisten ja Pukkilan vesihuoltolaitosten käyttötehtävistä. 7) Mäntsälän Vesi Oy:llä on sopimus erinäisten vesihuoltopalveluiden tuottamisesta vesiosuuskunta Suonelle, joita ovat mm. laskutus, varallaolo sekä liitostyöt tarvittaessa. 8) Aiesopimus liittymisestä Lahti Aquan vedenjakeluverkostoon ja jätevedenkäsittelyyn Orimattilan Hennan alueen toteutuessa. Vedenhankintakapasiteetti on 2000 m3/d (M 280 mm) ja jätevesien käsittelykapasiteetti 150 m3/d. Kunta arvioi hankkeen toteutusmahdollisuuksia. 9) Sopimus Pukkilan veden toimittamisesta ja jäteveden vastaanottamisesta Kunnan vesihuollon kehittämisen tavoitteet ja painopisteet Hyvän talousveden laadun ja saatavuuden turvaaminen sekä taajamissa että haja-asutusalueilla on vesihuoltopalvelujen ensisijainen tavoite. 3

8 Vedenhankinnan varmuuden osalta tavoitteena on poikkeustilanteiden vedensaannin turvaaminen kaikilla kulutusaluilla riittävällä määrällä varavedenottamoja ja korvaavia vesijohtoyhteyksiä. Jätevesien käsittelyn tavoitteena on vähentää yhdyskuntien aiheuttamaa vesistökuormitusta niin, että yhdessä muiden vesiensuojelullisten toimenpiteiden kanssa luodaan edellytykset vesistöjen veden laadun paranemiselle. 3. VEDENKULUTUS JA JÄTEVESIENNUSTE 3.1 Vedenkulutusennuste Vedenkulutusennusteen pohjana on käytetty nykyisiä vedenkulutustietoja, väestömäärää sekä tilastokeskuksen väestöennustetta. Ennuste on kasvultaan selvästi maltillisempi kuin v tehty vesihuollon kehittämissuunnitelman ennuste perustuen tapahtuneeseen kehitykseen. Vuoden 2014 aikana veden syöttötarve oli ajoittain noin 3500 m 3 /d tasolla johtuen suuresta vuodosta, mutta vuodon korjaannuttua palautunut tasolle m 3 /d. VEDENKULUTUSENNUSTE vuosi Asukasluku as Liittymisprosentti (Mäntsälä) % Liittyjämäärä as Ominaisvedenkulutus l/s.as Asutuksen vedenkulutus (Mäntsälä) m3/d VOKit asukasmääräarvio (80 l/as.d) as VOKit veden myynti m3/d Teollisuus veden myynti m3/d Vedenkulutus m3/d Vuodot % m3/d Veden syöttötarve m3/d Ostovesi m3/d Vedenkulutusvaihtelut Mäntsälän nykyisellä vedenkulutuksella, suurimman tuntikulutuksen verkostossa arvioidaan olevan 290 m³/h. Kulutushuippujen kasvua ennusteen mukaan on arvioitu seuraavassa taulukossa: Enimmäiskulutusarviot vuosi vedentarve keskimäärin m3/d vuorokausikerroin cd tuntikerroin ch d max m3/d h max m3/d Vuonna 2010 on arvioitu, että Puntarmäen ja Mäntsälän nykyisten vedenottamojen sekä 1200 m³ ylävesisäiliön yhteiskäytöllä vedenjakelun toimintavarmuus ja sammutusvesivarasto voidaan ylläpitää suurimman vuorokausikulutuksen tasolla 5000 m³/d eli veden keskikulutuksen ollessa noin 3200 m³/d. Hausjärven rakennetun, Ohkolan rakenteilla olevan ja Orimattilan suunnan suunnitellun yhdysvesivesijohtojen kautta pumpattavan veden avulla voidaan siirtää uuden ylävesisäiliön rakentamistarvetta. Säiliötilan lisärakentaminen voi kuitenkin tulla tarpeelliseksi pitkällä tähtäimellä, ellei Lahden yhteyttä toteuteta. Ylävesisäiliötilavuutta voidaan lisätä rakentamalla nykyiselle vesitornille rinnakkainen säiliö tai korvaamalla nykyinen vesitorni kokonaan uudella nykyistä suuremmalla ylävesisäiliöllä. Mahdollinen uuden ylävesisäiliön paikka on alustavasti kaavailtu Krutinmäen alueelle. 3.3 Myydyt vesimäärät ja vastaanotetut jätevedet Seuraavassa taulukossa on esitetty suurasiakkaille ja vesiosuuskunnille myytyjä vesimääriä. Kokonaismäärä on noin m 3 vuodessa eli keskimäärin 490 m 3 /d, joka edustaa noin 14 % veden kokonaismyynnistä. 4

9 Suurasiakkaille myydyt talousvedet ja vastaanotetut jätevedet (v perusteella) myyty vastaanotettu huom. talousvesi jätevesi Vesiosuuskunta m 3 /a m 3 /a Hirvihaara Mustijoki Jätevedet Pornaisten siirtoviemärin kautta Sälinkää määrät oletettavasti lisääntyvät, Sääksjärvi kun lisää liittyjiä tulee verkostoon Korku Ohkolan / Hyökännummen verkosto Ohkolan / Hyökännummen verkosto, Suoni 0 Jätevedet Pornaisten siirtoviemärin kautta Teollisuuslaitos Rexam talousveden mittauksen mukaan Comforta talousveden mittauksen mukaan Yhteensä Taulukko 3-1 Suurasiakkaiden vedenkulutukset ja vesiosuuskunnille myydyt vesimäärät. 3.4 Jätevesiennuste Vedenkulutusennusteesta johdettu jätevesien kuormitusennuste on esitetty seuraavassa taulukossa: Parametri Yksikkö Kuormitusarvo 2015 v v v.2040 Liittyjämäärä Mäntsälä+Pukkila as Liittymisaste % 68 % 69 % 70 % 79 % Q KA m 3 /d l/as d BOD 7-ATU kg/d g/as d Fosfori kg/d g/as d 1,6 1,6 1,6 1,6 Kok. typpi kg/d g/as d BOD:N:P 100:23:3,3 100:23:3,3 100:23:3,3 100:23:3,4 Ennuste osoittaa maltillisempaa kasvua, kuin vuonna 2010 laadittu vesihuollon kehittämissuunnitelman ennuste. Vuoden 2014 jätevesimääriin vaikutti iso vesijohtovuoto, jonka vaikutus on korjattu ennustetta laadittaessa. Ohkola - Hyökännummen alueelta arvioidaan vedenmyynnin ja vuotovesiarvion perusteella menevän meriviemäriin noin 310 m 3 /d jätevettä (v. 2014). 4. NYKYINEN VEDENHANKINTA 4.1 Yleistä Mäntsälän Veden vedenhankinta perustuu nykytilanteessa noin 80 % osuudella omiin pohjavedenottamoihin ja noin 20 % osuudella Hyvinkään Vedeltä ja TSV:ltä ostettavaan veteen. Mäntsälän Vedellä on käytössä Ojalan, Lukonmäen, Kilpijärven ja Puntarmäen vedenottamot. 5

10 Mäntsälän Veden kirkonkylän vesijohtoverkostoon on rakennettu yhteydet - luoteesta Hyvinkään Veden verkostosta Sälinkään kautta (280 PVC-10 linja Oittiin ja edelleen 225 PVC-10 linja Mäntsälään). - Kellokoskelta TSV:n verkostosta on rakennettu 315 linja mittausasemalle, josta yhteys Ohkolaan, vesimäärä on noin 200 m 3 /d. Mäntsälän kunnalla on hallinnassaan 2,5 kpl PSV:n osakkeita, jotka oikeuttavat enintään m 3 /d vedenottoon Päijänne-tunnelista. Järjestely mahdollistaa lisävedenhankinnan kirkonkylän tarpeisiin, mutta se edellyttää yhdysvesijohdon rakentamista Ohkolasta Hirvihaaraan. Linja on rakenteilla ja se valmistunee kesäkuun 2016 loppuun mennessä. Taulukossa 4-1 on esitetty Mäntsälän Veden vedenhankintaan käyttämät pohjavesialueet, vedenottamojen vedenottomäärät ja luvat sekä yhdysvesijohtojen käyttö. Taulukko 4-1 Mäntsälän Veden vedenottamot ja yhdysvesijohdot Mäntsälän vedenottamot ja yhdysvesijohdot Vedenottamot Kaivoalue Vedenottolupa m 3 /d Nykyinen vedenotto m 3 /d Käytännössä saatava vesimäärä m 3 /d Puntarmäki Puntarmäki I 1000 Puntarmäki II Ojala Ojala Lukko Lukonmäki Kilpijärvi Vedenotto nykytilanteessa m³/d Enimmäisvesimäärä m³/d Yhdysjohto TSV ( Hyvinkään Vesi ( Vedenotto nykytilanteessa (m³/d) Enimmäisvesimäärä (m³/d) Yhteensä vedenottamot Yhteensä siirtolinjat YHTEENSÄ n ) sopimus Hyvinkään Veden kanssa yhteensä 2000 m³/d; verkoston kapasiteetti noin 1700m3/d 2) sopimus TSV:n kanssa, uusi yhdysvesijohto valmistuu 2016 ja mahdollistaa kapasiteetin noston mainittuun arvoon 4.2 Vedenottamoiden kuvaus Ojalan vedenottamo Ojalan vedenottamo on saneerattu vuonna Raakavesi on hyvälaatuista, eikä sisällä rautaa tai mangaania. Vedenottamolta saadaan luvan mukainen vesimäärä m 3 /d. Vedenkäsittelynä on ilmastus ja kalkkikivialkalointi ph:n säätämiseksi ja aggressiivisen hiilidioksidin neutraloimiseksi sekä UV-desinfiointi. Vedenottamolla on kaksi pohjavesikaivoa. 6

11 Ottamo on sijainniltaan hyvä, mutta käynnissä on suojapumppaus aiemmin havaittujen tetrakloorieteenijäämien takia ja tilannetta pitää seurata. Kolmannen kaivon rakentamiseksi on tehty pohjavesitutkimukset. Pohjavesien suojelusuunnitelma on päivitetty Lukon vedenottamo (+ Kilpijärvi) Lukon vedenkäsittelylaitoksella käsitellään Lukonmäen ja Kilpijärven vedenottamoiden kaivojen vedet. Lukonmäen ja Kilpijärven vedenottamoiden raakavedessä on havaittavissa pieniä määriä rautaa ja mangaania, joka mm. haittaa UV-käsittelyn toimintaa. Kilpijärven vedenottamon kaivo on melko lähellä rantaa, joten rantaimeytyminen suuremmilla vedenottomäärillä on todennäköistä ja voi huonontaa raakaveden laatua ja lisätä rauta- ja mangaanipitoisuutta. Lukonmäen kaivoalueelta voidaan nykyisin ottaa noin 700 m3/d (lupa 700 m3/d) ja Kilpijärven kaivoalueelta m3/d (lupa 1000 m3/d). Molempien kaivojen vedenottoa on rajoitettu laatukysymysten takia. Vedenoton lisääntyessä on todennäköistä, että rauta- ja mangaanipitoisuudet nykyisissä kaivoissa nousevat ja tehokas raudan ja mangaanin poistokäsittely tulee tarpeelliseksi. Jo nykytilanteessakin lievä rauta ja mangaanipitoisuus likaa UV-lappuja ja estää UVdesinfioinnin. Lukon vedenottamolle on alustavasti tutkittu lisäkaivonpaikkojen mahdollisuutta, jota on selvitetty kohdassa 6.4. Lukon vedenottamo ollaan saneeraamassa vuoden 2016 aikana, jolloin laitokselle asennetaan laitteistot raudan ja mangaanin poistoon sekä asennetaan UV-lamppu. Vedenkäsittelylaitokselle tulee 84 m 3 alavesisäiliö, josta tapahtuu verkostopumppaus. Myös laitoksen kapasiteettiä nostetaan 1500 m 3 /d. Puntarmäen vedenottamo Vuonna 2012 valmistuneella Puntarmäen vedenottamolla on kaksi erillistä kaivoaluetta Puntarmäessä ja noin 2 km päässä Huhdissa. Vedenottolupa kaivoalueelle Puntarmäki I on 1000 m 3 /d ja Puntarmäki II kaivoalueelle 600 m 3 vesimäärälle. Kaivoalueiden vedet käsitellään ilmastamalla ja kalkkikivialkaloinnilla. Vedenkäsittelylaitoksella on 160 m 3 alavesisäiliö, josta tapahtuu verkostopumppaus. Laitoksen pumppauskapasiteetti on noin 70 m 3 /h. 4.3 Vesihuoltoverkostot ja ylävesisäiliöt Vesijohtoverkoston pituus vuoden 2013 lopussa oli noin 180 km. Vesijohtoverkosto kattaa kirkonkylän asemakaava-alueen, siihen liittyvän yhdysvesijohdon Hyvinkään Veden verkostoon sekä Hyökännummen taajaman ja Ohkolan. Verkostoon kuuluu 2 paineenkorotusasemaa. Kirkonkylän verkoston kautta jaetaan talousvettä Sälinkään, Hirvihaaran ja Mustijoen vesisosuuskuntien verkostoihin Hyökännummen - Ohkolan verkoston kautta jaetaan talousvettä Suonen ja Korkun vesiosuuskuntien verkostoihin. Lisäksi Pukkilaan on rakennettu runkovesijohtoyhteys Puntarmäen vedenottamon toteutuksen yhteydessä ja Pukkila on liitetty verkostoon. Pieni osa Puntarmäen vedenottamon vedestä myydään Pukkilan kunnan tarpeisiin. Mustamäen vesitornin tilavuus on 1200 m 3. Tornin vesipinnan korkeusaseman HW = +131,50. Vesitornin tilavuus ja painetaso on riittänyt toistaiseksi kulutusvaihtelujen tasaamisen ja sammutusveden tarpeen kattamiseksi. Vesitornilta lähtevän putken yhteyteen on rakennettu paineenkorotuspumppu, jolla voidaan lisätä vesitornin veden vaihtuvuutta ja varmistaa painetaso verkostossa suurimpien kulutusten aikana. Vesijohtoverkostosta on vuonna 2006 laadittu laskentamalli, jonka mukaan verkosto toimii nykytilanteen kulutustasolla pääosin hyvin. Keskikulutuksen lisääntyessä arviolta vuoden tähtäimellä tasolle m³/d, verkostoon muodostuu kohtia, joissa virtaushäviöt alkavat olla merkittäviä. Pullonkaulat sijaitsevat pääosin verkoston pohjoisosissa Riihenmäellä sekä eteläosissa Pitkäarossa. Verkostoa saneerattaessa näillä alueilla tulee varautua suurentamaan putkikokoja ja toteuttamaan lisäyhteyksiä. 7

12 Lahden suunnan yhdysvesijohdon liittymistä on tarkasteltu erillisessä selvityksessä ja liitos tapahtuu moottoritien pohjoispuolella. 4.4 Kapasiteetin riittävyys poikkeustilanteissa Mäntsälän tällä hetkellä käytössä olevien pohjavedenottamojen kapasiteetti ei riitä normaalin vedenjakelun ylläpitoon, mikäli suurin vedenottamo joudutaan ottamaan pois käytöstä. Poikkeustilanteessa hyvinkään vedeltä tulevan yhdysvesijohdon kautta voidaan johtaa noin 1700 m³/d vesimäärä. Yhdysvesijohdon käytöllä voidaan korvata yksi pohjavedenottamo. Mäntsälän kirkonkylän ja Ohkolan välille on rakenteilla vesijohtoyhteys 160 M ja paineenkorotusasema, jonka avulla vettä voidaan johtaa TSV:n verkostosta Mäntsälän kirkonkylälle noin 1000 m3/d. Ohkolan yhteys parantaa vesihuollon toimintavarmuutta Mäntsälän keskustaajamassa. Suunnittelukeskus Oy on vuonna 2007 laatinut Pornaisten kunnan vesijohtoverkoston toiminnallisen tarkastelun, jossa on esitetty TSV:n vedenjakelujärjestelmän kehittämistarpeet, mikäli Kellokoskelta aletaan johtaa vettä Ohkolan kautta Mäntsälään. Tarvittavat työt on tehty ja sovittu kapasiteetti Tuusulasta saadaan käyttöön vuonna VEDENHANKINNAN TEHOSTAMISVAIHTOEHDOT 5.1 Yleistä Suunnitteluosion tavoitteena on selvittää vedenhankintakapasiteetin lisäämisen vaihtoehtoja ja niiden kustannuksia ja toteutettavuutta. Työssä on tarkasteltu käytetyistä vedenottamoista saatavissa olevaa vesimäärää suhteessa vedenlaatuun ja tiedossa olevien rakennettujen ja suunniteltujen yhdyslinjojen välityskykyä. Arvioissa on käytetty hyväksi Rambollin laatimaa verkoston laskentamallia. Vedenhankinnan tehostamisen tavoitteena on turvata koko kunnan alueelle riittävä vedenjakelun painetaso ja vesimäärä nykyisessä ja ennustetun vedenkulutuksen kasvun mukaisissa tilanteissa. Puntarmäkeen vuonna 2012 valmistunut vedenottamo ja Ohkolan vesijohtoyhteyden rakentaminen turvaavat riittävän talousveden saatavuuden Mäntsälässä noin vuoteen 2025 asti. Mäntsälän hyvistä kulkuyhteyksistä pääkaupunkiseudulle, johtuen väestönkasvu jatkunee myös suunnitteluajanjakson jälkeen. Vedenhankinnan tehostaminen voidaan toteuttaa seuraavilla tavoilla 5.2 Nykyisten vedenottamoiden tehostaminen Käytännössä nykyisistä vedenottamoista voidaan merkittävästi tehostaa vain Lukko-Kilpijärven vedenottamoa. Vedenottamo tullaan saneeraamaan vuoden 2016 aikana, jolloin tehostetaan vedenkäsittelyä ja lisätään kapasiteettia. Uuden kaivon paikkaa on selvitetty, mutta uutta kaivoa ei ole ollut tarkoitus rakentaa tässä vaiheessa. Tavoitteena ei ole hakea lupaa suuremmalle vesimäärälle vaan parantaa edellytyksiä saada käyttöön nykyisen luvan mukainen vesimäärä. 8

13 5.3 Uusien vedenottamoalueiden tutkimustarve Mäntsälän pohjavesialueita on tarkasteltu aiemmin useaan otteeseen, mutta eräitä paikallisia kohteita on vielä mahdollista selvittää tarkemmin. Alueet on esitetty kuvassa 5.1. Sääksjärven kylässä suhteellisen lähellä vedenkäyttökohteita sijaitsevat Lähteenojan, Sääksjärven, Kaipaisten ja Kukkuranmäen pohjavesialueet (4), jotka liittyvät osana Mäntsälän taajaman läpäisevään kaakko-luodesuuntaiseen pitkittäisharjujaksoon. Keskustaajaman luoteispuolella samassa harjujaksossa sijaitsevat Ojalan ja Lukon vedenottamot. Taajaman kaakkoispuolella harju sijoittuu pääosin ruhjelaaksoon ja on monin paikon hienoaineskerrosten peitossa. Ruhjelaaksoa reunustavilla moreenirinteillä muodostuva pohjavesi lisää pohjavesialueiden vedenantoisuutta. Tämän kaltaisista, ympäristöstään vettä keräävistä pohjavesimuodostumista saattaa olla saatavissa merkittäviäkin pohjavesimääriä. Lisäksi niissä voi olla merkittävä pohjaveden varastotilavuus suurempaan lyhytaikaiseen vedentarpeeseen. Käyttöön saatavan pohjavesimäärän arviointi ilman tarkempia tietoja muodostuman rakenteesta on vaikeaa. Alustavan arvion mukaan alueelta arvioidaan saatavan pohjavettä m³/d. Mäntsälän koillisosassa on vedenhankinnan kehittämismahdollisuuksia Saaren ja Levanto-Vasaraisennummi pohjavesialueilla. Saaren pohjavesialueen pohjoisosassa sekä Levanto-Vasaraisennummi pohjavesialueen eteläosassa (1) muodostuvaa pohjavettä voitaneen hyödyntää paikallisiin tarpeisiin noin 200 m³/d. Levanto-Vasaraisennummi pohjavesialueen pohjoisosassa (2) muodostuu käyttöönottamatonta pohjavettä noin 400 m³/d. Pohjavesi purkautuu Kärkölän kunnan rajan tuntumasta Kangasjärven suoalueelle. Patamäen pohjavesialueen pohjoispäässä (3) muodostuu käyttöönottamatonta pohjavettä noin 500 m³/d. Pohjavesi purkautuu Sahajärveen. Merkitys on kohteiden pienen koon takia vedenhankinnan kannalta paikallinen ja keskustan tarpeet tulisi ensi sijassa turvata muista vesilähteistä. Lisäksi Mäntsälässä on muita käyttöön ottamattomia pohjavesivaroja kauempana vedenkäyttökohteista mm. kunnan pohjoisosassa olevalla Ketunnummen pohjavesialueella, länsiosassa Keravanjärven pohjavesialueella ja eteläosassa Riihikorvennummen pohjavesialueella. Suunnittelujaksolla näiden käyttöönotto keskustaajaman tarpeisiin ei ole taloudellista, mutta niillä saattaa olla jatkossa alueellista merkitystä. Tärkeimmät mainitut alueet on esitetty olevassa kuvassa

14 Kuva 5-1 Pohjavesialueita, joilla on mahdollista toteuttaa vedenottohankkeita. vesimäärät ovat alustavia ja perustuvat karttatarkasteluun. Vedenottamoiden perustaminen edellyttää pohjavesitutkimuksia ja koepumppausta ja vedenottoluvan hakemista aluehallintovirastolta. Sääksjärven pohjavesiesiintymien etuna on että vieressä kulkee Pukkila-Mäntsälä runkovesijohto, jota kautta vesi voitaisiin johtaa edullisesti käyttökohteisiin. Levannon - Hautjärven (1-3) alueella olisi suositeltavaa toteuttaa useasta erillisestä kaivoalueesta vain yksi vedenkäsittelylaitos, jos halutaan merkittävämpiä vesimääriä. Paikalliseen vedentarpeeseen riittää todennäköisesti mikä tahansa esitetyistä kohteista. Alustavasti merkitys keskusta-alueita palvelevaan vedenhankintaan on kuitenkin vähäinen. Vedenottamon toteuttamiskustannuksiin kuuluvat pohjavesitutkimukset ja suunnittelu, laitoksen rakentaminen ja tarvittavien johtolinjojen rakentaminen. Pohjavesitutkimusten ja koepumppausten laajuus ja kustannus voi kohteesta riippuen olla alustavasti olla alv 0 %. Vedenottamon rakentaminen on esimerkiksi kokoluokissa m3/d välillä alv 0 % olettaen että käsittelynä on pelkkä alkalointi. Veden tuotantohinta muodostuu edellä mainituissa laitoskokoluokissa alustavasti tasolle 0,6-0,4 /m3; mitä suurempi laitos sitä alhaisempi on tuotetun veden yksikköhinta. 10

15 Ostettuun veteen verrattuna oma tuotanto on kilpailukykyinen vaihtoehto ainakin kun vedenottamon kokoluokka on noin 500 m3/d tai sen yli. Suositeltavaa on pyrkiä keskittämään käsittelylaitoksia isommiksi yksiköiksi, eikä toteuttaa vedenkäsittelyä jokaisella vedenottoalueella erikseen, mutta tähän vaikuttaa kaivopaikkojen etäisyys toisistaan ja kulutusalueesta. 5.4 Uusien johtoyhteyksien rakentaminen ympäristökuntien verkostoihin Tarvittavat johtoyhteydet ovat jo rakenteilla tai suunnitteilla TSV:n ja Lahti Aqua Oy:n verkostoihin. Muita yhteyksiä ei tällä hetkellä nähdä toteutuskelpoisina. 5.5 Kapasiteetin riittävyyden turvaaminen Seuraavassa kuvassa on esitetty vedentuotantokapasiteetin riittävyys esitetyllä ennusteella normaalitilanteessa. Oletuksena on että TSV:n ja Orimattilan suunnan johto yhteydet toteutuvat ja niiden kautta johdetaan vähintään veden vaihtuvuuden edellyttämä vesimäärä. Lisäksi Lukon vedenottamoa on tehostettu, jotta pystytään paremmin hyödyntämään luvan mukainen vesimäärä. Seuraavassa kuvassa on esitetty vedentuotantokapasiteetin riittävyys esitetyllä ennusteella normaalitilanteessa. NORMAALITILANNE Vesitase m3/d Vuosi Veden syöttötarve Ojala Puntarmäki Lukko/Kilpijärvi Osto Hausjärvi Osto TSV Osto Lahti vesimäärä m3/d Osto Lahti Osto TSV Osto Hausjärvi Lukko/Kilpijärvi Puntarmäki Ojala Veden syöttötarve Kuva 5-2 Vedenotto eri vedenottamoista normaalitilanteessa mahdolliset ostovesimäärät huomioon ottaen. 11

16 Vedenhankinnan varmuuden kannalta on tarpeen tarkastella myös tilannetta, jossa suurin vesilähteistä on pitkäaikaisen häiriön takia pois käytöstä. Esimerkkinä voidaan tarkastella tilanteita, joissa joko Puntarmäen tai Ojalan vedenottamo on pois käytöstä. Tällöin joudutaan turvautumaan yhdysvesijohtojen kautta saatavaan vesimäärään. Voidaan todeta että vedensaanti voidaan varmistaa tässäkin tapauksessa. Rakennetuista runkolinjoista jää vielä reserviin Orimattilan/Lahden suunnan linja. POIKKEUSTILANNE Puntarmäki pois Vesitase m3/d Veden syöttötarve Ojala Puntarmäki Lukko/Kilpijärvi Osto Hausjärvi Osto TSV Osto Lahti vesimäärä m3/d Osto Lahti Osto TSV Osto Hausjärvi Lukko/Kilpijärvi Puntarmäki Ojala Veden syöttötarve Kuva 5-3 Vedenotto eri vedenottamoista poikkeustilanteessa, jossa Puntarmäen vedenottamo on pois käytöstä mahdolliset ostovesimäärät huomioon ottaen. 12

17 Jos tarkastellaan vesitasetta edelleen tilanteessa, jossa ylimääräistä vuotavuutta on noin 20 % ja suurin vedenottamo Puntarmäki on pois käytöstä, vedenhankinta voidaan tulevaisuudessa toteuttaa esimerkiksi seuraavasti: POIKKEUSTILANNE Puntarmäki pois + vuotavuus + 20% Vesitase m3/d Veden syöttötarve Ojala Puntarmäki Lukko/Kilpijärvi Osto Hausjärvi Osto TSV Osto Lahti vesimäärä m3/d Osto Lahti Osto TSV Osto Hausjärvi Lukko/Kilpijärvi Puntarmäki Ojala Veden syöttötarve Kuva 5-5 Vedenotto eri vedenottamoista poikkeustilanteessa, jossa Puntarmäen vedenottamo on pois käytöstä ja samaan aikaan verkostossa on vuoto, joka lisää pumppausvesimäärää 10 % mahdolliset ostovesimäärät huomioon ottaen. Kun verkostot on yhdistetty eri suuntiin, saavutetaan vedenhankinnalle hyvä varmuus. Toisaalta vedenoton taseita tarkastellessa on otettava huomioon, että kun varayhteydet eri kuntiin on rakennettu, on niiden veden vaihtuvuuden kannalta myös johdettava riittävä määrä vettä, jotta liian pitkästä viipymästä johtuvilta laatuhäiriöiltä voidaan välttyä. Hausjärven ja Lahden suunnasta johdettavat minimivesimäärät ovat luokkaa m 3 /d DN 225 kokoluokan putkille ja Tuusulan suunnasta noin m 3 /d 160 mm putkelle. Tämä johtaa jonkin verran korkeampiin käyttökustannuksiin, koska ostetun veden hinta on korkeampi kuin itse tuotetun veden hinta. Jos ostoveden ja itse tuotetun veden yksikköhintaero on karkeasti luokkaa 0,4 /m 3, tarkoittaa tämä vuositasolla esimerkiksi 700 m 3 /d ostovesimäärälle laskettuna noin vuotuista kustannusta. 13

18 6. VEDENHANKINNAN KUSTANNUSTARKASTELUT Vedenhankinnan kustannukset koostuvat pääomakustannuksista, käyttökustannuksista ja sopimuksissa määritellyistä veden ostohinnoista. Teoriassa edullisinta olisi käyttää mahdollisimman lähellä kulutusalueita olevia hyvälaatuisia vesilähteitä. Ojalan vedenottamo on tässä suhteessa ensisijainen. Lukon vedenottamolla käsittelyn tehostaminen saattaa nostaa kustannuksia jatkossa ja Puntarmäen vedenottamolla pitkä etäisyys tuo jonkin verran lisää energiakustannuksia. Varavesiyhteyksien kustannuksia laskettaessa voidaan havaita, että veden ostohinta on jo lähtökohtaisesti korkeampi kuin tuotantokustannus omilla vedenottamoilla. Jos varavedenottoyhteyksien investoinnit lasketaan otettua vesimäärää kohden, joka on normaalitilanteessa yleensä pieni päästään hyvinkin korkeisiin yksikkökustannuksiin. Varavesiyhteyksiä voisikin vertailla ennemmin saavutettavan varakapasiteetin hinnan kautta kuin yksikköhinnan kautta. Seuraavassa on esitetty eri vedenhankintatapojen kustannuksia. 6.1 Veden osto Tuusulan seudun vesilaitokselta Ohkolan linjan valmistuttua mahdollisuus ostaa m3/d nykyisen 220 m3/d sijasta. Veden ostohinta on nykyisin 0,90 /m3 alv 0 %. Linjan rakennuskustannus on noin 1,5 milj.. Veden hinta Mäntsälässä ottaen huomioon investointi-, osto- ja käyttökustannukset eri kapasiteettiarvoilla on seuraava: kapasiteetilla 200 m3/d 2.16 /m 3 kapasiteetilla 500 m3/d 1.41 /m 3 kapasiteetilla 1300 m3/d 1.09 /m Vedenhankinta Hyvinkään Vedeltä Veden ostohinta on nykyisin 0,85 /m 3. Lisäksi maksetaan perusmaksua, joka on muutama sata euroa vuodessa. Ainoa tekemätön investointi on muuttaa nykyinen veden mittaus sellaiseksi, että sitä voidaan seurata reaaliajassa molempien laitosten kaukovalvonnasta. Mäntsälän Veden kustannuksiksi tulee mittauksen uusiminen ja Mäntsälän valvomopään työt, arvio euroa. Nykyisin ilman pääomakuluja veden hinta muodostuu seuraavaksi: kapasiteetilla 200 m 3 /d (min) 0.88 /m 3 kapasiteetilla 500 m 3 /d 0.88 /m 3 kapasiteetilla 1700 m 3 /d (max.) 0.87 /m 3 Jos linjan uusimistarpeelle lasketaan pääomakulut (n /a) on hinta seuraava: kapasiteetilla 200 m 3 /d (min) 3.28 /m 3 kapasiteetilla 500 m 3 /d 1.83 /m 3 kapasiteetilla 1700 m 3 /d (max) 1.16 /m 3 14

19 6.3 Vedenhankinta Lahti Aqua Oy:ltä Suunnitelmat ovat alustavia ja kustannukset arvioitu karkealla tarkkuudella. Aiesopimuksen perusteella laaditun yleissuunnitelman mukaan kustannusosuus sisältäen Koillis- Mäntsälän viemärin 1,6 milj. on 4,9 milj.. Vesijohdolle jää tällöin 3,3 milj.. Jos vesijohto rakennettaisiin yksinään, on sen kustannus luokkaa 3,9 milj. Tällä hetkellä linja on rakennettu Herralaan, josta sitä on tarkoitus jatkaa Hennan alueelle. Hennan aikataulu riippuu mm. alueen toteutuksesta, joka alkaa v Alkuvaiheessa Henna liitetään Orimattilan verkostoihin ja Herrala - Henna yhteys tulee tarpeelliseksi vasta kun asukasmäärä hennassa kasvaa tasolle asukasta. Mäntsälä-Henna välin toteuttaminen sisältää 250 mm yhdysvesijohdon Hennasta ja Mäntsälän pohjoisten alueiden viemäröinnin Hennan suuntaan. Yhdysjohto Henna-Mäntsälä 250 M mahdollistaa noin 2000 m 3 /d vedensiirron Mäntsälään. Alustavana tietona Lahden suunnasta ostettavan veden hinnalle on 0,38 /m 3 Mäntsälässä, jonka lisäksi tulee investointikustannukset Mäntsälässä. Lahden suunnasta otettavan veden hinnan arvioinnissa on paljon avoimia kysymyksiä. Käytettävissä olevilla tiedoilla voidaan suuruusluokkaa laskea seuraavasti: Jos putkilinja on 250 M, investointi n. 3,3 milj. ja kapasiteetti 2000 m3/d, veden yksikköhinta sisältäen pääoma-, käyttö- ja veden hinnasta aiheutuvat kustannukset Mäntsälässä muodostuu eri kapasiteeteillä seuraavasti: kapasiteetilla 500 m 3 /d (min) 1.46 /m 3 kapasiteetilla 1000 m 3 /d 0.94 /m 3 kapasiteetilla 2000 m 3 /d (max) 0.69 /m Lukon vedenottamon tehostaminen Lukon vedenottamon vedenkäsittely kaipaa tehostusta raudan ja mangaanin takia. Seuraavassa arvioidaan tarvittavaa prosessia ja sen investointi- ja käyttökustannuksia. Aiemmin on laadittu selvitys, joka perustuu nykyisen laitoksen saneeraukseen siten, että ilmastus-suodatusprosessi tehdään nykyisiä allas- ja laitostiloja muunnellen ja hyödyntäen. Käsityksemme kuitenkin on, että edullisempaa pitkällä tähtäimellä on rakentaa ilmastus-suodatuskäsittely erillisenä yksikkönä nykyisen viereen. Nykyisen laitoksen muuttamisessa voi olla odottamattomia kustannusriskejä, teknisiä ongelmia ja rakentamisen aikaisia toiminnallisia riskejä ja saatava taloudellinen hyöty on pieni. Kilpijärven ja Lukon alueilla on toteutettu lisäkaivojen tutkimuksia. Tuloksena on että Kilpijärven alueella ei kannata rakentaa uusia kaivoja. Sen sijaan Lukon alueelle on löydetty hyvä lisäkaivonpaikka, jonka käyttöönottoa on syytä harkita Laaja tehostus Lukon ja Kilpijärven vedenottamoiden lupahakemuksen mukainen vesimäärä on 1700 m 3 /d. Nykyisin voidaan ottaa alle 1000 m 3. Nykyisin kaivojen lievän rauta- ja mangaanipitoisuuden takia vedenkäsittelyn UV-desinfiointia ei voi toteuttaa vaikka verkostoveden laatutavoitteet muuten saavutetaan. Jos Lukon vedenottamoa tehostetaan niin että koko luvan mukainen vesimäärä otetaan käyttöön nykyisistä kaivoista, on odotettavissa että raakaveden rauta- ja mangaanipitoisuus nousee edelleen. Tällöin tarvitaan raudanpoistokäsittely koko vesimäärälle. Tässä vaiheessa voidaan arvioida, että käsittely toteutetaan esimerkiksi ilmastuksella ja hiekkasuodatuksella. Mitoitustuotoksi arvioidaan 1700m 3 /d / 17h = 100 m 3 /h. Vedenkäsittelyprosessi on seuraava: 15

20 - ilmastus paineellisessa säiliössä A 2 m 2 H 2,5 m - painehiekkasuodatus A 3 x 4,5 m2 = 13,5 m 2, H 2,5 m suodatusnopeus 7,4 m/h - ph säätö ilmastus ja/tai lipeä - puhdasvesiallas 200 m3 - puhdasvesipumput 3 kpl - huuhteluvesiallas 55 m 3 - huuhteluvesipumppu n. 180 m 3 /h - huuhtelulieteallas 55 m 3 - UV (nykyiset) Tarvittavat toimenpiteet edellyttävät uuden laitosrakennuksen rakentamista. Kustannusarvio alv 0 % Huonetilat 100 m Allastilat 310 m Koneistot ja putkistot Sähkö- ja automaatio LVI-työt Putkilinjat ja aluetyöt Suunnittelu ja Yleiskulut Yhteensä alv 0 % 20 vuoden kuoletusajalla ja 5 % korkokannalla annuiteetti on 0,0802, josta saadaan pääomalle vuosikustannus eli 0,13 /m 3 Laitoksen käyttökustannukset ovat luokkaa: Energia Kunnossapito Käyttö ja valvonta 500 h/a X 30 e/h Kemikaalit Yleiskulut Yhteensä /a = 0,10 /m3 Veden tuotantohinnaksi Lukon vedenottamolta muodostuu 0,23 /m 3, mikäli koko luvan mukainen 1700 m 3 /d vesimäärä voidaan hyödyntää. On kuitenkin mahdollista että lisävedenotto huonontaa raakaveden laatua ja vedenottoa joudutaan edelleen rajoittamaan (mm. kaivojen tukkeutumisriskit), jolloin esimerkiksi rajoitetulla 1300 m 3 /d vesimäärällä yksikkökustannus nousee tasolle 0,31 /m 3. Jos tarkastellaan vain saatavaa lisävettä nykyiseen noin 1000 m 3 vesimäärään ja lasketaan kustannukset niin että lisävesimäärä olisi 500 m 3 /d, kustannuksista aiheutuu noin 0,50 /m 3 kustannus lisäveden osalta Suppea tehostus Jos Lukon vedenottamoa tehostetaan niin että rajoitettu, luvan mukaista pienempi vesimäärä otetaan käyttöön ja kuitenkin nykyiset lievät rauta- ja mangaanipitoisuudet poistetaan, voidaan toteutusta arvioida seuraavasti: Käsittely toteutetaan ilmastuksella ja hiekkasuodatuksella. Mitoitustuotoksi arvioidaan 1200m 3 /d / 17h = 70 m 3 /h. Vedenkäsittelyprosessi on seuraava: - ilmastus paineellisessa säiliössä A 1,5 m 2 H 2,0 m - painehiekkasuodatus A 3 x 3 m2 = 9 m 2, H 2,5 m suodatusnopeus 8 m/h - ph säätö ilmastus ja/tai lipeä - puhdasvesiallas 150 m3 - puhdasvesipumput 3 kpl - huuhteluvesiallas 40 m 3 - huuhteluvesipumppu n. 130 m 3 /h 16

21 - huuhtelulieteallas 40 m 3 - UV (nykyiset) Tarvittavat toimenpiteet edellyttävät uuden laitosrakennuksen rakentamista. Kustannusarvio alv 0 % Huonetilat 80 m Allastilat 240 m Koneistot ja putkistot Sähkö- ja automaatio LVI-työt Putkilinjat ja aluetyöt Suunnittelu ja Yleiskulut Yhteensä alv 0 % 20 vuoden kuoletusajalla ja 5 % korkokannalla annuiteetti on 0,0802, josta saadaan pääomalle vuosikustannus eli 0,15 /m 3 Laitoksen käyttökustannukset ovat luokkaa: Energia Kunnossapito Valvonta 500 h/a X 30 e/h Kemikaalit Yleiskulut Yhteensä /a = 0,12 /m3 Veden tuotantohinnaksi Lukon vedenottamolta muodostuu 0,27 /m 3, mikäli 1200 m3/d vesimäärä voidaan hyödyntää. 6.5 Lukon vedenottamon tehostamisen taloudellisuus Ottaen huomioon ostettavan lisäveden hinta (Lahti Aqua Oy, Hyvinkään Vesi tai TSV) on oman vedenottamon tehostaminen silti kilpailukykyinen vaihtoehto. Lukon vedenottamon vedenkäsittelyn yhteydessä tarvittavan alavesisäiliön tilavuutta kasvattamalla voitaisiin pienentää vedenkäsittelyprosessin mitoitustuottoa, jolloin laitoksen käynti olisi mahdollisimman tasaista ympäri vuorokauden. Lukon ja Kilpijärven pohjavesialueiden tavoitetuottona voidaan käytettävissä olevan tiedon perusteella pitää hieman alhaisempaa määrää kuin luvan mukainen vesimäärä, arviolta keskimäärin 1500 m 3 /d. Esimerkiksi edellä esitetyn pienemmän mitoituksen mukaisella laitoksella voitaisiin tällöin tuottaa enimmillään lähes 1700 m 3 /d. Lukon vedenkäsittelyn kehittämisessä voidaan nähdä optio myös sille että uusi käsittely alavesisäiliöineen toimisi samalla Hikiän linjan välisäiliönä ja paineenkorotusasemana. Alavesisäiliöllä voitaisiin tasata Hikiältä otettavaa vesimäärää ja tehokkaammin hyödyntää tämä yhdysvesijohto, etenkin jos Lukon laitoksella on käyttöhäiriö. Uusi käsittelylaitos voisi ehkä tällöin olla lähempänä Kilpijärveä, jossa Hikiältä tuleva 225 linja muuttuu 315 linjaksi. Samalla voitaisiin rakentaa säilötilaa myös koko taajaman vedentarpeen tuntivaihteluita ajatellen Alasäiliötila on tietenkin herkempi energiansaannin kannalta, mutta selvästi edullisempaa. varavoima on tietenkin myös mahdollista. Uuden vesitornin kustannusarvio nykyisessä hintatasossa kokoluokkaan 2500 m 3 2,5-3 milj.. Varavoimalla varustettu alasäiliö voisi palvella hyvin tässä tilanteessa. Kilpijärveltä alkavan 315 M putkilinjan välityskapasiteetti on selvästi suurempi kuin nykyinen vedenottamoiden keskituotto eli luokkaa 200 m 3 /h 0,3 % painehäviöllä ja 0,9 m/s virtausnopeudella laskettuna. Hikiä 1500 m 3 /d ja Lukko + Kilpijärvi 1500 m 3 /d = 3000 m 3 /d eli 150 m 3 /d (20h pumppaus) ja 200 m 3 /h (15 h pumppaus). 17

22 Nykyisin Lukon vedenottamon kaivoilta pumpataan suhteellisen suurella teholla. Pienempi pumppausteho kaivoista voisi antaa paremman veden laadun pienemmän aleneman kautta, jolloin saadaan suurempi osuus vettä hapellisista kerroksista. Lukon vedenottamo tullaan saneeraamaan edellä tarkasteltujen vaihtoehtojen väliltä. Kapasiteetiksi on valittu 1500 m 3 /d. Saneerauksessa hyödynnetään vanhoja rakenteita, mutta käsittelytekniikka uudistetaan. 7. JÄTEVESIEN JOHTAMIS- JA KÄSITTELYVAIHTOEHDOT Perusvaihtoehtoina jätevesien käsittelyn toteuttamisessa tulevaisuudessa on oman puhdistamon ylläpito ja jätevesien johtaminen siirtoviemärillä Keravan kautta Viikinmäen puhdistamolle käsiteltäväksi. Lähtökohtana on, että jätevedet käsitellään omalla puhdistamolla ja laitosta kehitetään tarpeen mukaan. Seuraavan kerran jätevesien johtamista Viikinmäen puhdistamolle tarkastellaan 2030-luvulla. Seuraavassa tarkastellaan edellä mainittuja vaihtoehtoja toiminnallisuuden ja kustannusten suhteen. Jätevedenpuhdistamon tehostamista on käsitelty tarkemmin erillisessä raportissa. 7.1 Siirtoviemäri Keravalle Toimintaperiaate Siirtoviemärivaihtoehdossa Mäntsälän kirkonkylän jätevedenpuhdistamon jätevedet johdetaan Keravalle liitospisteeseen ja siitä edelleen Viikinmäen jätevedenpuhdistamolle. Mäntsälän jätevedenpuhdistamolle rakennetaan lähtöpumppaamo ja linjalle edelleen 4 siirtopumppaamoa. Pumppaamot rakennetaan kolmen pumpun pumppaamoina, joissa kahdella pumpulla saavutetaan mitoitusvirtaama ja kolmas on varalla. Pumppaamot varustetaan varavoimalaitteilla, jolloin sähkökatkot eivät aiheuta ohijuoksutuksia. Pumppaamotyypit valitaan erikseen pohja- ja muiden rakentamisolosuhteiden mukaan, mutta lähtökohtaisesti ne ovat paikalla rakennettuja eikä pakettipumppaamoja. Pumppaamojen pitkillä paineviemäriosuuksilla on syytä varautua paineiskujen hallintaan pysäytys ja sähkökatkotilanteissa. Putken paikoin laskeva putkiprofiili altistaa alipainetilanteille, joka on syytä ottaa huomioon jatkosuunnittelussa. Aiemmin laadittua siirtoviemärin esisuunnitelmaa ja linjausta tarkistettiin maastokäynnin ja karttatarkastelun perusteella. Johtolinja pyrittiin soveltuvin osin siirtämään haja-asutusalueen viljelyalueilta 140- tien varteen. Linjausmuutosten perusteella tarkistettiin myös pumppaamojen paikkoja ja joitakin muutoksia paine- ja viettoviemäriosuuksien pituuksiin. Aikaisempaan suunnitelmaan verrattuna esitettiin yksi lisäpumppaamo. Pumppaamojen määrää voidaan harkita yksityiskohtaisessa suunnittelussa, jos linjausta tarkennetaan. Teknisin keinoin, mm. virtauksen säätöratkaisut venttiilijärjestelyin, voidaan pumppaamoiden määrää mahdollisesti pienentää, mutta se samalla rajoittaa jonkin verran liittymismahdollisuuksia linjan varrella. Muitten kuntien liittymismahdollisuuksia ja halukkuutta osallistua siirtoviemärihankkeeseen kartoitettiin kommenttikierroksella ja neuvotteluin, mutta tässä vaiheessa kuntien osallistumishalukkuus jatkosuunnitteluun oli vähäinen ja nykyiset järjestelmät koettiin melko riittävinä Mitoitusperusteet Siirtoviemärin mitoitusperusteiksi aiemmassa suunnittelussa on valittu noin 2 milj. m 3 vuotuinen jätevesimäärä perustuen vuoden 2010 vesihuollon kehittämissuunnitelman ennusteeseen. Nykytilanteessa voidaan havaita, että väestön kehitys ja jätevesimäärän kasvu ei ole ollut yhtä nopeaa kuin on aiemmin arvioitu, joten ennusteen vesimäärää on perusteltua laskea. Vaikka alueella on odotettavissa väestön kasvua, Mäntsälän kokonaisjätevesimäärän ei odoteta kasvavan aivan samassa suhteessa, koska maksimivirtaamia voidaan pienentää verkostoa saneeraamalla. 18

23 vanha ennuste v uusi ennuste v Vuosi 2013 Jätevesimäärä m 3 /a m 3 /d max d m 3 /d Qd max/ Qd kesk. 2,7 2,6 2,7 max h m 3 /h max h l/s Siirtoviemärin mitoitusperusteeksi on kuitenkin syytä varata pitkällä tähtäimellä ainakin noin 200 l/s, jota käytetään linjan alussa pumppaamoilla P1 ja P2. Mahdollista tasausaltaan käyttöä suhteessa linjan putkikokoon on harkittava myöhemmin ottaen huomioon virtaamien kehitys ja tasauksen investointi- ja käyttökustannukset. Johtolinjan kapasiteetissa varaudutaan virtaaman kasvamiseen välialueilta liittyvän asutuksen myötä. Pumppaamolle P3 voidaan liittää Kellokosken ja Hyökännummen alueet, jonka arvioitu maksimivirtaama on 150 l/s. P3:n, P4:n ja P5:n mitoitusvirtaama on 350 l/s. Puhdistamon alueelle tulee sijoittumaan siirtoviemärin lähtöpumppaamo, joka rajoittaa nykyisen puhdistamon lähialueen käyttöä muihin maankäyttötarkoituksiin. Kirkonkylän puhdistamoaltaista voidaan haluttaessa tehdä varoaltaita, jolloin linjan pumppaus voidaan häiriötilanteessa keskeyttää alkupäästä joksikin aikaa. Putkilinjat rakennetaan paineputkiosuuksilta PEH-PN 10 muoviputkesta. Viettoviemäriosuuksilla voidaan käyttää joko muovi- tai betoniputkia. Muovin etuna on parempi korroosiokestävyys, koska pitkillä paineviemärilinjoilla muodostuva hapeton vesi voi olla aggressiivista. Pumppaamot on mitoitettu alustavasti seuraavasti kahden pumpun yhteiskäytölle: P1 PL 0 PEH , 2900 m, Hst 10 m, 200 l/s x 24 m, v = 1,3 m/s P2 PL 3900 PEH , 9000 m, Hst 5 m, 200 l/s x 44 m, v = 1,3 m/s P3 PL PEH , 5500 m, Hst 22 m, 350 l/s x 38 m, v = 1,15 m/s P4 PL PEH , 2700 m, Hst 20 m, 350 l/s x 31 m, v = 1,15 m/s P5 PL PEH , 4000 m, Hst 5 m, 350 l/s x 18 m, v = 1,15 m/s Yhden pumpun käydessä vastaavasti: P1 PL 0 PEH , 2900 m, Hst 10 m, 150 l/s x 18 m, v = 0,98 m/s P2 PL 3900 PEH , 9000 m, Hst 5 m, 150 l/s x 28 m, v = 0,98 m/s P3 PL PEH , 5500 m, Hst 22 m, 220 l/s x 27 m, v = 0,65 m/s P4 PL PEH , 2700 m, Hst 20 m, 200 l/s x 24 m, v = 0,68 m/s P5 PL PEH , 4000 m, Hst 5 m, 200 l/s x 9 m, v = 0,65 m/s Säätö- /mittauskeskus rakennetaan linjan loppupäähän (PL ). Keskuksessa mitataan jäteveden virtaamaa ja säädetään sitä säätöventtiilin avulla Meriviemäriin liittyminen Meriviemäriin liittymisen reunaehtoja tiedusteltiin KUVES:sta (puhelinkeskustelu Mauri Pekkarinen) ja asiasta pidettiin myöhemmin kaksi neuvottelua. Nähtävissä on että Mäntsälän linja pitäisi viedä nykyisen tunnelin alkuun saakka, jossa virtauskapasiteetti on vasta riittävä. Keravan alueella linjan sijoitusta ennen tunnelia vaikeuttaa avoinna oleva kaavoitustilanne ja toisaalta jokilaakson maaperän heikko kantavuus, jonka takia mm. nykyiset linjat on asennettu osittain puupaaluille. Tunnelin huolto- ja korjaustilanteissa tapahtuvaa tyhjentämistä varten on olemassa varayhteys, jonka kapasiteetti on kuitenkin jo nyt vajavainen. Näin ollen näkemys oli, että jos Mäntsälä toteuttaa siirtoviemärin ja liittyy meriviemäriin, olisi Mäntsälän puhdistamolla säilytettävä mahdollisuus juoksuttaa ohi kemiallisesti käsiteltyä vettä vesistöön tunnelin korjaus- ja huoltotilanteissa. Tämä edellyttää esimerkiksi selkeytysaltaiden 19

24 jättämistä käyttövalmiuteen. Samalla niitä voisi olla mahdollisuus käyttää virtaamien tasaukseen, joskin tasausmahdollisuudet koskevat tuntitason virtaamia. Kun vanhan puhdistamon selkeytysaltaita säilytetään varajärjestelmänä, jolla voidaan toteuttaa tarvittaessa kemiallinen saostus ohijuoksutustapauksessa, pitää niiden muutoksiin varata arviolta noin 0,5 milj.. Tuusulan ja Järvenpään kautta meriviemäriin johdetaan nykyisin Hyökännummi - Ohkola sopimuksen perusteella m3/a jätevettä, jolle ei ole ei mittausta vaan laskutus tapahtuu vedenkulutuksen mukaan. Viemäröintikiintiö saattaa alkaa rajoittaa alueen kasvua. Mikäli jätevesimäärä ylittää sovitun määrän, joudutaan neuvottelemaan suuremmasta vesimääräkiintiöstä. Arvion mukaan nykyiseen kiintiöön mahtuu lisää noin 230 asuntoa eli luokkaa 80 m 3 /d oleva keskimääräinen jätevesimäärä. Kuva 7-1 Meriviemärin toimintaperiaate 20

25 7.1.4 Siirtoviemärin investointikustannukset Rakennuskustannukset ovat laaditun arvion mukaan noin 18,9 milj., joka jakaantuu seuraavasti: putket materiaali ja asennus 11,5 milj. maanrakennus 1,5 pumppaamot 2,4 suunnittelu 0,5 erityiskohteet 0,5 puhdistamon mekaaninen + kemiallinen käsittely varalla 0,5 arvaamattomat kulut ja korvaukset 0,5 yleiskustannukset 1,5 Yhteensä 18,9 milj. alv 0 % On mahdollista että liittymisen jälkeen toteutuu siirtoviemärin ja tunnelin korjaus- ja ylläpitokuluja, joihin joudutaan ottamaan osaa Siirtoviemärin vuosikustannukset Johtolinjavaihtoehdossa vuosikustannuksiin on laskettu - pumppaamojen ja johtolinjojen rakentamiskustannukset pääomitettuna vuosikustannuksiksi - energiakustannukset - käyttö- ja kunnossapitokustannukset - jätevesimaksu Vertailussa vesimääränä on käytetty vuoden 2025 arvioitua vesimäärää 3560 m 3 /d. Linjan kokonaisnostokorkeudeksi muodostuu huipputeholla noin 142 m ja normaaliteholla noin 97 m. Kun pumpattava vesimäärä vuonna 2025 on keskimäärin m 3 /a ja keskimääräinen nostokorkeus 120 m, voidaan pumppauksen energiakustannuksiksi laskea noin /a ja 0,093 /m 3 (hyötysuhde 0,5 ja energian hinta 0,14 /kwh). Linjan kokonaisrakennuskustannuksiksi on arvioitu noin 18,9 milj.. Näin ollen vuotuiseksi pääomitukseksi pelkän linjan osalta saadaan noin /a (korkoprosentti 5 %, käyttöikä 50 v). Pumppaamoiden ja säätö-/mittauskeskuksen pääomitus noin /a (korkoprosentti 5 %, käyttöikä 30 v). Yhteensä kuutiohinnaksi saadaan 0,82 /m 3 jätevesikuutiometriä kohden. Käyttö- ja kunnossapitokulut ovat linjan osalta noin /a ja laitteiden noin /a, yhteensä noin 0,11 /m 3. Näiden lisäksi jäteveden vastaanottohinta on noin 0,75 /m 3 eli /a. sisältäen Kuvesin pääoma- ja käyttömaksut ja Viikinmäen käyttömaksun 0,54 /m 3. Yhteensä kokonaisvuosikustannukset ovat siten /a tai 1,77 /m 3 johdettavaa jätevesikuutiometriä kohden On huomattava, että käsittelykustannus joudutaan kattamaan talousvesitaksasta kerättävillä maksuilla. Tällöin vesimäärä, jolle kustannukset jyvitetään, on selvästi pienempi kuin jätevesimäärä, johtuen viemäriverkoston lisävesistä. 21

26 7.2 Nykyisen puhdistamon ylläpito Mäntsälän puhdistamon ylläpitoa ja kehittämistä vastaamaan kasvavaa kuormitusta ja tulevia lupaehtoja on tarkasteltu erillisessä raportissa, joka on esitetty liitteenä. Arvioitujen uusien lupaehtojen pohjalta laadittiin selvitys laitoksen toiminnan tehostamisesta mm. seuraavilta osin: typenpoiston tehostaminen arvion pohjana 70 % reduktio fosforinpoiston tehostaminen arvion pohjana käsitelty vesi 0,3 mgp/l lähtevän veden desinfioinnin toteutus (optio) hydraulinen kapasiteetti / biologisen käsittelyn ohitusvesien käsittely Suunnittelussa tarkasteltiin eri tehostamisvaihtoehtoja, kuten kolmas prosessilinja, tertiäärikäsittely tms. ja niiden toteutettavuutta. Lisäksi laskettiin eri vaihtoehtojen investointi- ja käyttökustannukset. Puhdistamon laajennus toteutetaan kahdessa vaiheessa noin vuosina 2025 ja Vaihe I käsittää biologisen osan laajennuksen ja jälkikäsittelyn 5,8 milj. Vaihe II käsittää koneistojen, lietteenkäsittelyn ja valvomon saneerauksia 2,8 milj. Jätevedenpuhdistamon vuosikustannukset Vuonna 2012 käyttökustannukset olivat /a ja 0,36 /m 3 ja pääomakulut /a 0,17 /m 3. Mäntsälän puhdistamolla jäteveden käyttö- ja käsittelykustannuksiksi on arvioitu olevan vuoden 2013 kustannusten mukaisesti noin /a tai 0,4 /m 3. Uusista laajennuksista aiheutuu vuosikustannuksia käyttökustannusten, pääomakulujen ja poistojen muodossa, joiden suuruudeksi on arvioitu enimmillään noin 0,53 /m 3. Jäteveden oman käsittelyn kokonaisvuosikustannus on siis jatkossa enintään noin 0,93 /m 3 ilman nykyisen puhdistamon poistoja. Poistoja ei ole laskettu vertailukustannuksiin, koska ne toteutuneina investointeina tulisi siinä tapauksessa laskea myös viemäröintivaihtoehdon vertailukustannuksiin. Poistojen määrä on /a eli 0,15 /m 3, jos ne lasketaan mukaan. Jos ajatellaan oman puhdistamon ylläpitoa hyvin pitkällä tähtäimellä, tai vertailun vuoksi vaihtoehtoa, jossa oma puhdistamo rakennettaisiin toiseen paikkaan kokonaan uudestaan, voidaan arvioida seuraavaa. Kokonaan uuden puhdistamon rakentaminen Mäntsälään on kustannustasoltaan luokkaa 19 milj.. Investoinnin vuosikustannuksiksi voidaan laskea tällöin 1,24 milj. /a eli noin 0,95 /m 3 (vuoden 2025 vesimäärällä). Kun tähän lisätään käyttö- ja ylläpitokustannukset noin /a eli 0,48 /m 3, on kokonaisvuosikustannus 1,43 /m 3. Laitos on tehnyt investointipäätöksen jälkikäsittelyn toteuttamisesta. Jälkikäsittelylaitteistoksi on valittu kiekkosuodatin. Laitteiston ja lisärakennuksen kustannusarvio on 1,3 milj.. Laitos on aikaistanut jälkikäsittelyn toteuttamisen ajankohtaa. Investointi sisältyy 5,8 milj. arvioituun vaihe I kustannukseen. 7.3 Jätevesivaihtoehtojen vertailu Siirtoviemärin toteuttamisen kustannusarvio on 18,9 milj. ja kokonaisvuosikustannukset noin 2,3 milj. eli 1,77 /m 3 (yksikköhinta Mäntsälän vesille) Nykyisen puhdistamon toiminnan jatkamisen kustannusarvio tarvittavien tehostusten osalta on 8,6 milj. ja kokonaisvuosikustannukset ovat tehostettuna luokkaa 1,21 milj. /a eli 0,93 /m 3. Pitkällä tähtäimellä oman puhdistamon ylläpito ja käyttö tulee kuitenkin lähestymään kokonaisvuosikustannusten osalta tasoa 1,86 milj. /a eli 1,43 /m 3. 22

27 Seuraavassa on karkealla tasolla tarkasteltu siirtoviemärin rakentamisen ja nykyisen puhdistamon säilyttämisen etuja ja haittoja. Vaihtoehto Edut Haitat Siirtoviemäri Rakennuskustannukset 18,9 milj. (alv 0 %) siirtoviemäri palvelee välialueen kehitysmahdollisuuksia ja luo liitosmahdollisuuksia jätevesiverkostoon Puhdistamon aiheuttama vesistökuormitus poistuu - suuret investointikustannukset - toteutettujen puhdistamoinvestointien käyttöikä jää lyhyeksi - hajuhaitat pumppaamoilla ja paineviemärien purkukaivojen läheisyydessä - meriviemärin kunnossapidon kustannukset - tarve säilyttää esikäsittely meriviemärin kunnostustilanteiden takia ja mahdollisten ohijuoksutusten kuormitus - Kuvesin reunaehdot otettava huomioon mm. huoltotilanteet, jotka voivat olla ennakoimattomia tai ennakoituja - Jätevesien johtamisen estyessä on tarvittaessa oltava riittävä käsittely ohijuoksutuksille. - verkostosaneerauksen kustannukset Nykyisen puhdistamon säilyttäminen Rakennuskustannus 5,8 + 2,8 milj. (alv 0 %) investointi- ja käyttökustannukset selvästi alhaisemmat voidaan hyödyntää nykyistä hyväkuntoista laitosta, johon on investoitu viime vuosina merkittäviä summia tehostetulla käsittelyllä vesistökuormitusta on mahdollista pienentää merkittävästi nykytilanteesta jätevedet voidaan tarvittaessa hygienisoida, jolloin jätevesistä ei aiheudu hygieenistä haittaa purkuvesistössä vesistökuormitus ei poistu kokonaan, mutta Mustijoen pääuoma on ympäristöhallinnon tekemässä luokituksessa puhdistamoiden ylä- ja alapuolella tyydyttävässä tilassa, joten jätevedet eivät ole vaikuttaneet viralliseen luokitukseen. 7.4 Mäntsälän koillisosien viemäröinti Mäntsälän pohjois- ja koillisosien viemäröinti voidaan järjestää samassa yhteydessä, kun rakennetaan vedenjakelua palveleva Herrala - Henna - Mäntsälä yhdysvesijohto. Viemäröinnin järjestämisen vastuutahona on kunta. Vesihuoltolain mukaan kunnan tulee ryhtyä toimenpiteisiin, jos alueella on suurehkon asukasjoukon tarve ja havaittuja ongelmia viemäröinnissä. Tämä tilanne toteutunee Koillis-Mäntsälässä.. Vaihtoehtoina voi olla käsitellä alueen jätevedet paikallisesti KEUDA:n puhdistamoa laajentamalla. Tähän Mäntsälän kunta osallistuisi kustannusjaolla: KEUDA oman jätevesimäärän osalta; kunta koulun ja saaren vesiosuuskunnan osalta. Käyttömaksua perisi KEUDA kunnalta koulun osalta ja saaren vesiosuuskunnalta heidän osaltaan. Kunnan osuus voitaisiin ohjata avustuksena hankkeelle. MVOY voi tarjota palveluna jätevedenpuhdistamon hoitotoimenpiteet (todelliset syntyneet kustannukset + kate). Lahden suunnan yhteistyön käynnistäminen vaatii selkeää sitoutumista KEUDAN suunnalta. 23

28 Vaihtoehdot yhteenvetona: I paikallinen käsittely KEUDA, jos puhdistamo voidaan saneerata ja kapasiteetti riittää jatkossakin. II Kunta rakentaa viemärin vesijohtokaivantoon kustannuksellaan KEUDAN ja Saaren vesiosuuskunnan jätevesille johdettavaksi Mäntsälän puhdistamolle; kunnan saatava sitoumus KEUDA:lta ja vesiosuuskunnalta liittymiseen. III Jätevesien johtaminen Lahden suuntaan; edellyttää vesijohdon rakentamista ja KEUDA:n ja vesiosuuskunnan sitoutumista, kustannukset kohdistetaan kunnalle 7.5 Hankkeiden rahoitus ja tukimuodot Siirtoviemärin rahoituksessa on merkittävää muilta linjan varrella olevilta kuntaosapuolilta saatava rahoitus kapasiteettivaraustensa suhteessa. Järvenpää, Kerava ja Tuusula ovat ilmoittaneet, että toistaiseksi ei ole tiedossa tarvetta hyödyntää mahdollista siirtoviemäriä, joten muiden osapuolten rahoitusosuudet jäävät pieniksi. Vesihuoltohankkeille saatu yhteiskunnan tuki on viime vuosina pienentynyt merkittävästi. Samoin aiemmin vallinnut tilanne, jossa strategiana oli tukea puhdistamoiden keskittämistä, jolloin siirtoviemäreitä tuettiin enemmän kuin jätevedenpuhdistamoita on tasoittunut. Näin ollen voidaan alustavasti arvioida siirtoviemäri ja puhdistamohankkeiden saatava yhteiskunnan tuki tasolle 0-10 % kokonaiskustannuksista ja niin että hankkeet ovat tuen suhteen jokseenkin tasavertaiset. Hankkeiden saamalla tuella ei ole merkittävää vaikutusta hankkeen valintaan. Jätevedenpuhdistamon osalta hankkeen rahoituksen järjestäminen on helpompaa kuin siirtoviemärivaihtoehdossa, koska rahoitus jakaantuu useammalle vuodelle eri vaiheisiin ja on kokonaisuutena pienempi. Siirtoviemärivaihtoehdossa kaikki kustannukset joudutaan maksamaan heti hankkeen alkuvaiheessa. 8. VESIMAKSUJEN KEHITYSENNUSTE Laadittua Mäntsälän Vesi Oy:n tasemallia ja talousennustetta on hyödynnetty laskemalla mitä siirtoviemärin ja oman puhdistamon ylläpitoinvestoinnit ja toisaalta vedenhankinnan varmistamista varten tarvittavat investoinnit vaikuttavat taksarakenteeseen ja paljonko jätevesimaksulle on korotuspaineita. Vertailuun on valittu seuraavat kaksi vaihtoehtoa. 8.1 Vaihtoehto 1. oman puhdistamon saneeraus Vedenhankinta Ohkolan linjan kautta Tuusulasta, 500 m 3 /d vuodesta 2015 alkaen Lahdesta, 2000 m 3 /d vuodesta 2025 alkaen Jätevesienpuhdistus Jätevedenpuhdistamon saneeraus, I-vaihe vuosina , II-vaihe vuosina Vuonna 2015 on otettava 8,5 milj. laina, koska Mäntsälän Vesi Oy ostaa kunnalta vesihuoltoomaisuuden liiketoimintakaupalla käypään hintaan, joka taasen on jonkin verran vesihuoltolaitoksen kirjanpitoarvoa korkeampi. Tällä lainalla ei siis pystytä rahoittamaan uusia investointeja. 24

29 Yhteenveto MVOY:n lainoista: Kauppahinta vuodenvaihteessa oli 20,4 milj. ja se rahoitettiin seuraavasti: pääomalaina 25 v, 6 % korko SVOP-rahasto - Mäntsälän Kuntayhtiöt Oy:n sijoittama osakepääoma "vanha laina" Mäntsälän kunnalta (vanhat investoinnit) käyttölaina Mäntsälän Kuntayhtiöt Oy:ltä Tarkasteltavan vaihtoehdon investoinneilla ja aikatauluilla ulkopuolista lainaa joudutaan ottamaan noin 2 milj. vuonna 2020 ja toiset 2 milj. vuonna Maksuille ei ole suurta korotustarvetta. Kuva 8-1 VE1:n investoinnit vuoteen 2031 asti. Kuva 8-2 VE1:n lainojen kehitys vuoteen 2031 asti. 25

30 Kuva 8-3 VE1:n investointien vaikutus vesimaksuihin Kuva 8-4 VE1:n investointien vaikutus omakotitalon maksuihin. 26

31 8.2 Vaihtoehto 2. meriviemärivaihtoehto Vedenhankinta Ohkolan linjan kautta Tuusulasta, 500 m 3 /d vuodesta 2015 alkaen Lahdesta, 2000 m 3 /d vuodesta 2025 alkaen Jätevesienpuhdistus Siirtoviemäri, rakennusvuodet Vuonna 2015 on otettava 8 milj. laina, koska Mäntsälän Vesi Oy ostaa kunnalta vesihuoltoomaisuuden liiketoimintakaupalla käypään hintaan, joka taas on jonkin verran vesihuoltolaitoksen kirjanpitoarvoa korkeampi. Tällä lainalla ei siis pystytä rahoittamaan uusia investointeja. Vaihtoehdon 2 investoinneilla ja aikatauluilla ulkopuolista lainaa joudutaan 7,5 milj. vuonna 2020 ja 7 milj. vuonna Lisäksi maksuille tulisi tehdä 20 % kertakorotus vuonna Kuva 8-5. VE2:n investoinnit vuoteen 2031 asti. Kuva 8-6. VE2:n lainojen kehitys vuoteen 2031 asti. 27

32 Kuva 8-7 VE2:n investointien vaikutus vesimaksuihin Kuva 8-8 VE1:n investointien vaikutus omakotitalon maksuihin. 28