Raportti. Sipoon kunta. Vesihuollon kehittämissuunnitelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Raportti. Sipoon kunta. Vesihuollon kehittämissuunnitelma 67080618 30.9.2009"

Transkriptio

1 Raportti Sipoon kunta Vesihuollon kehittämissuunnitelma

2 Sivu 1 (15) Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 3 2 SIPOON KAAVOITUSTILANNE JA VESIHUOLLON TAVOITTEET Kunnan ja kaavoituksen nykytila Kunnan vesihuollon tavoitteet 4 3 VESIHUOLTO TOIMINTA-ALUEILLA Nykytila ja ennusteet Organisaatio Vedenhankinta ja jakelu Verkostot Jätevesien käsittely Nykyiset toiminta-alueet Ongelmat ja kehittämistarpeet Organisaatio Vedenhankinta Vesijohto- ja viemäriverkostot Jätevesien käsittely Toimenpiteet Alueellinen yhteistyö Vedentuotanto Verkostojen rakentaminen uusille kaava-alueille ja uudet toiminta-alueet Runkoverkostojen kehittäminen Verkostojen saneeraus Jäteveden käsittely Tiedotus Investoinnit 11 4 TOIMINTA-ALUEIDEN ULKOPUOLISET ALUEET Nykytila ja kehittämistarpeet Tarvealueet Toimenpiteet 14 5 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Yhdyskuntarakenteen kehittyminen Vesihuollon toimintavarmuus Haja-asutusalueet 15 6 SUUNNITELMAN PÄIVITYS JA TOTEUTUKSEN SEURANTA 15 B:\projektit\2008\WN\Sipoo\DOWN_Sipoon_VHKS\C_Tekstit\Sipoo_VHKS.doc

3 Sivu 2 (15) Liitteet Liite 1 lähdeluettelo Piirustukset.101 Vesijohtoverkosto, Nykytilanne.102 Viemäriverkosto, Nykytilanne.103 Pohjavesialueet, Nykytilanne.201 Sipoo, vedenjakeluverkoston kehittämisehdotus.202 Sipoo, runkoviemärihankkeet.203 Vesihuollon kehittämiskohteet haja-asutusalueilla / JR / OV / OV Alkuperäinen kopio Rev. Päiväys/Laatija Päiväys/Tarkastanut Päiväys/Hyväksynyt Huomautukset B:\projektit\2008\WN\Sipoo\DOWN_Sipoon_VHKS\C_Tekstit\Sipoo_VHKS.doc

4 Sivu 3 (15) 1 JOHDANTO Vesihuoltolain (VHL 119/2001) mukaan kunnalla on vastuu vesihuollon kehittämisestä alueellaan. Kunnan tulee laatia ja ylläpitää vesihuollon kehittämissuunnitelmaa, joka toimii mm. yhdyskuntasuunnittelun apuvälineenä. Vesihuoltoa on kehitettävä yhdyskuntakehitystä vastaavasti. Vesihuollon kehittämissuunnitelma ei kuitenkaan ole kuntaa tai muita tahoja sitova asiakirja, vaan vesihuollon tavoitteita määrittelevä suunnitelma. Sipoon kunnan ensimmäinen vesihuollon kehittämissuunnitelma valmistui vuonna Sen jälkeen on tapahtunut sellaisia oleellisia yhdyskunnan kannalta merkittäviä muutoksia, jotka edellyttävät myös vesihuollon kehittämissuunnitelman päivittämistä. Vesihuollon kehittämissuunnitelman päivitys on tehty Pöyry Environment Oy:ssä Työryhmään ovat kuuluneet Sipoon kunnasta Matti Stolp, Pekka Söyrilä, Nils Sällström, Saija Kajala ja Anu Juvonen sekä Pöyry Environment Oy:stä Jussi Ristimäki ja Terhi Renko. 2 SIPOON KAAVOITUSTILANNE JA VESIHUOLLON TAVOITTEET 2.1 Kunnan ja kaavoituksen nykytila Sipoo on asukasluvultaan Itä-Uudenmaan toiseksi suurin kunta. Sipoon kunnassa asui vuoden 2009 alussa asukasta (Tilastokeskus). Tästä noin 80 % asui taajamissa. Kunnan suurimmat taajamat asukasluvun perusteella ovat Nikkilä, Söderkulla ja Talma. Merkittävin elinkeinoala Sipoossa on palvelut, joka työllisti vuonna 2006 noin 67 % asukkaista. Toiseksi suurin ala on jalostus 29 %. Maa- ja metsätalous työllistää noin 4 % asukkaista. Sipoon maapinta-ala on noin 340 km 2, merialueiden ala noin 356 km 2 ja sisävesien ala noin 3 km 2. Kunnan kaavoitustilanne on muuttunut oleellisesti ensimmäisen kehittämissuunnitelman tekemisen jälkeen. Merkittävin muutos on Sipoon yleiskaava 2025, jonka kunnanvaltuusto hyväksyi Kaava käsittää koko kunnan alueen lukuun ottamatta saaristoa. Helsingin kaupungille siirtynyt alue on rajattu yleiskaavaehdotuksen ulkopuolelle. Yleiskaava mahdollistaa Sipoon väkiluvun kasvun noin asukkaalla vuoteen 2025 mennessä. Tämä on merkittävin yksittäinen tekijä, mikä vaikuttaa vesihuollon kehittämissuunnitelmaan. Muita vireillä olevia kaavahankkeita ovat Saariston ja rannikon osayleiskaava, Boxin osayleiskaava sekä Kringelmalmin osayleiskaava. Asemakaavoitushankkeita on useita. Vireillä olevia ovat: Freeway Logistic City (Bastukärr), Itäisen jokipuiston asemakaavamuutos ja Storörenin asemakaavamuutos. Lisäksi tulossa olevia asemakaavahankkeita on vuoden 2008 kaavoituskatsauksen mukaan 13 kpl. B:\projektit\2008\WN\Sipoo\DOWN_Sipoon_VHKS\C_Tekstit\Sipoo_VHKS.doc

5 Sivu 4 (15) 2.2 Kunnan vesihuollon tavoitteet Sipoon yleiskaava 2025 mahdollistaa kunnan asukasmäärän kasvun asukkaalla (yli 150 %) vuoteen 2025 mennessä. Näistä sijoittuu taajamiin, kyliin ja haja-asutusalueelle. Tämä asettaa suuria haasteita myös kunnan infrastruktuurille ja sen kehittämiselle. Vesihuollon kehittämissuunnitelman yhtenä lähtökohtana on, että vesihuoltoverkostoja laajennetaan yleiskaavassa 2025 esitetyille asemakaavoitettaville alueille ja kyläalueille sitä mukaa kun ne rakentuvat. Haja-asutusalueiden vesihuoltoa kehitetään lakien ja asetusten edellyttämällä tavalla. Vesihuollon osalta kunnan tavoite on turvata tänä suuren kasvun aikana kaikissa tilanteissä vesihuoltoverkostojen piirissä oleville asukkaille laadukkaat ja hyvin toimivat vesihuoltopalvelut niin vanhoille kuin uusillekin asukkaille. Vesihuoltoa pyritään kehittämään siten, että yksittäiset häiriöt eivät aiheuta merkittäviä pitkäaikaisia häiriöitä veden jakelussa tai sen laadussa. Toimintavarmuuden parantamiseen pyritään kunnan rajojen sisällä tehtävien toimenpiteiden lisäksi lisäämällä yhteistyötä naapurikuntien ja niiden vesihuollosta vastaavien organisaatioiden kanssa. Koska häiriötilanteita ei kuitenkaan aina voida välttää, on tavoitteena kehittää vesihuollosta tiedottamista siten, että häiriötilanteissa ongelmista ja mahdollisesta toimenpiteistä pystytään tiedottamaan vesihuoltolaitosten asiakkaita nopeasti ja tehokkaasti. Haja-asutusalueiden osalta tavoitteena on, että kunnan alueella olevissa asutuskeskittymissä on kohtuullisin kustannuksin saatavissa laatuvaatimukset täyttävää talousvettä ja että omien järjestelmien varassa olevilla asukkailla on saatavissa riittävästi selkeää ohjeistusta siitä millaiset vaatimukset kiinteistökohtaisilla tai useamman kiinteistön yhteisillä vesihuoltojärjestelmillä on ja mistä lisätietoa on tarvittaessa saatavissa. Yleiskaavan 2025 mukaan asemakaavoitettavien ja kyläalueiden ulkopuolelle jäävien alueiden osalta tavoitteena on, että ongelmat ratkaistaan pääosin kyläyhteisöjen oman aktiivisuuden kautta kunnan tuen ollessa lähinnä asiantuntija-apua sekä taloudellista tukea. Tavoitteena on että haja-asutusalueella asuvat kiinteistönomistajat saadaan tietoisiksi vuonna 2004 voimaan astuneesta, vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisia alueita koskevasta asetuksesta, jossa määritellään kyseisten kiinteistöjen jätevesien käsittelyvaatimukset. Käsittely pitää olla asetuksen vaatimalla tasolla vuoteen 2014 mennessä. Jätevesien viemäröinnin ja -käsittelyn osalta kunnan tavoitteena on, että kaikki kunnan alueella syntyvät jätevedet ja jätevesilietteet, niin toiminta-alueilla kuin niiden ulkopuolellakin, käsitellään olemassa olevien säädösten ja määräysten mukaisesti sekä kustannustehokkaasti siten, että niistä ei aiheudu terveys- tai muuta haittaa ihmisille eikä ympäristölle. Vesihuollon kehittämissuunnitelma on tehty Sipoo 2025 strategiaan pohjautuen noudattaen Sipoon yleiskaava 2025:a ja Pääkaupunkiseudun vesihuollon kehittämisstrategiaa (Pöyry Environment Oy 2008). B:\projektit\2008\WN\Sipoo\DOWN_Sipoon_VHKS\C_Tekstit\Sipoo_VHKS.doc

6 Sivu 5 (15) 3 VESIHUOLTO TOIMINTA-ALUEILLA 3.1 Nykytila ja ennusteet Organisaatio Sipoon vesilaitos on kunnan Tekniikka- ja ympäristöosastoon kuuluva nettobudjetoitu tulosyksikkö, jolla on oma kirjanpito. Vesihuoltolaitoksen toiminnassa on mukana tekninen johtaja, kunnallistekniikan päällikkö, vesihuoltoteknikko, putkimestari, työnjohtaja, 3 5 asentajaa ja kanslisti. Sipoo on osakkaana Tuusulan seudun vesilaitoskuntayhtymässä (TSV) Vedenhankinta ja jakelu Sipoon vesi- ja viemärilaitos ostaa lähes kaiken talousveden Tuusulan Seudun Vesilaitoskuntayhtymältä. Pieni osa kunnan asutuksesta on liitetty naapurikuntien vesilaitosten verkostoihin, minkä takia pieniä määriä vettä ostetaan myös Helsingin Vedeltä (HKV), Vantaan Vedeltä ja Keravalta. Omia vedenottamoita ei Sipoon vesi- ja viemärilaitoksella ole. TSV:n vedenhankinta perustuu tekopohjaveden ja pohjaveden ottoon. Tekopohjaveden valmistuksessa TSV käyttää Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:n (PSV) kautta hankittavaa Päijänne-tunnelin vettä. Tekopohjavesi käsitellään Jäniksenlinnassa hidassuodatuksella, kalkkikivialkaloinnilla ja UV-desinfioinnilla. Rusutjärvellä käsittely tapahtuu kalkkikivialkaloinnilla ja UV-desinfioinnilla. TSV:n vedenhankintavaraus Päijänne-tunnelista on noin 570 l/s, josta Sipoon osuus on noin neljännes. Nykyisin TSV:n vedenhankintajärjestelmä käyttää Päijänne-tunnelin vettä noin 200 l/s. TSV:llä on Sipoon alueella kaksi käytössä olevaa pohjavedenottamoa: Paippinen (Pohjois-Paippisissa) ja Marjamäen laitoksen Nygårdin pohjavesikaivot. Söderkullan ottamo ei ole käytössä. Lisäksi kunnan alueella on Ingman Foodsin vedenottamo Söderkullassa (Nikukälla). Sipoossa vedenkulutus on tällä hetkellä yhteensä noin 2700 m 3 /d. Laskuttamattoman veden osuus kokonaiskulutuksesta on noin 11 %. Vesijohtoverkoston liittymisprosentti on noin 65 % ja ominaiskulutus noin 214 l/as/d. Voimakkaan lisärakentamisen takia Sipoon vedentarpeen ennustetaan kasvavan kymmenen vuoden aikana noin 1,4-kertaiseksi ja 20 vuoden aikana yli 2,5-kertaiseksi vuoden 2007 tasosta. Sipoon vuoden 2007 vedenkulutustiedot sekä ennusteet vuodelle 2025 asti on esitetty taulukossa 3.1. B:\projektit\2008\WN\Sipoo\DOWN_Sipoon_VHKS\C_Tekstit\Sipoo_VHKS.doc

7 Sivu 6 (15) Taulukko 3.1. Sipoon vedenkulutustiedot vuodelta 2007 ja ennusteet vuoteen 2025 asti liittyjämäärä [as] liittymisprosentti [%] kokonaiskulutus ostovesi TSV:ltä [m 3 /d] ostovesi Helsingistä [m 3 /d] ostovesi Vantaalta [m 3 /d] ostovesi Keravalta [m 3 /d] myyty vesimäärä yhteensä (oma jakelualue) [m 3 /d] ominaiskulutus * [l/as/d] laskuttamaton vesi * (osuus kokonaiskulutuksesta) * sisältää laskuttamattoman ja mittaamattoman veden sekä vuodot [%] Verkostot Sipoolla on vesijohtoverkostoa yhteensä 234 km. Verkoston keski-ikä on 14 vuotta. Vanhimmat verkosto-osat on rakennettu 50-luvulla ja ne on tehty pääosin valuraudasta. Suurin osa verkostosta on muovia. Sipoon vesitornit sijaitsevat Nikkilässä (800 m 3, rakennettu 2003) ja Söderkullassa (800 m 3, rakennettu 1991). Sipoon vesijohtoverkosto on jakautunut kolmeen eri painepiiriin. Kunnan etelä- ja keskiosa kuuluvat Sipoon omien vesitornien ylläpitämään painetasoon. Pohjoisosassa on kaksi painepiiriä, joiden painetasot ovat Järvenpään ja Keravan vesitornien vedenpintojen mukaisia. Vedenjakelun runkojohdot isoimpien taajamien välillä (Kerava-Nikkilä-Söderkulla ja Paippinen Nikkilä) omistaa TSV. Sipoon kunnan alueella on jätevesiviemäriverkostoa yhteensä noin 204 km. Verkoston keski-ikä on noin 15 vuotta Vanhimmat verkostot on rakennettu betonista. Suurin osa verkostosta on rakennettu muoviputkista. Hulevesiviemäriä Sipoon kunnan alueella on noin 18 km ja verkoston keski-ikä on 13 vuotta. Sipoon kunnan alueella oleva vesijohtoverkosto on esitetty kartassa -101 ja viemäriverkosto kartassa B:\projektit\2008\WN\Sipoo\DOWN_Sipoon_VHKS\C_Tekstit\Sipoo_VHKS.doc

8 Sivu 7 (15) Jätevesien käsittely Jätevesiviemäriverkostoon on liittynyt 9589 asukasta, mikä tarkoittaa noin 50 % liittymisastetta. Jätevesiä pumpataan etelässä Helsingin Veden viemäriverkostoon ja pohjoisessa Vantaan ja Keravan verkostojen kautta KUVES:n meriviemäriin. Kaikki Sipoon kunnan alueella syntyvät ja kunnalliseen viemäriverkostoon johdettavat jätevedet käsitellään Helsingin Viikinmäen jätevedenpuhdistamolla. Sipoon varaus Viikinmäen jätevedenkäsittelykapasiteetista on sopimuksen mukaan 1,5 %. Jätevesimäärien ennustetaan kasvavan kymmenen vuoden aikana noin 1,3-kertaiseksi ja 18 vuoden aikana lähes kolminkertaiseksi vuoden 2007 tasosta. Jätevesiviemäriverkoston tiedot vuodelta 2007 sekä ennusteet vuoteen 2025 asti on esitetty taulukossa 3.2. Taulukko 3.2. Perustiedot Sipoon viemäriverkostosta ja jätevesimääristä vuodelta 2007sekä ennusteet vuoteen 2025 asti liittyjämäärä [as] liittymisprosentti [%] 50 % 68 % 81 % laskutettu jätevesimäärä [m 3 /d] pumpattu jätevesimäärä yhteensä [m 3 /d] Helsingin verkostoon [m 3 /d] kuntayhtymän verkostoon [m 3 /d] Vantaan verkostoon [m 3 /d] Keravan verkostoon [m 3 /d] laskuttamattoman jäteveden osuus koko vesimäärästä [%] Jätevesilietteitä ei Sipoossa synny vesihuollon toiminta-alueilla, koska jätevedet johdetaan käsiteltäväksi Viikinmäen puhdistamoon. Viikinmäessä syntyvät lietteet mädätetään. 3.2 Nykyiset toiminta-alueet Sipoon kunnassa vedenjakelun ja jätevesiviemäröinnin nykyiset toiminta-alueet ovat samat. Toiminta-alueet on esitetty kartoissa -101 ja Ne kattavat asemakaava-alueet. Runkoverkostoja sijaitsee muuallakin. Sipoon kunnan vesihuollon toiminta-alue kattaa vain 2 % kunnan maapinta-alasta. Kunnallisen vedenjakelun piirissä on 64 % asukkaista. B:\projektit\2008\WN\Sipoo\DOWN_Sipoon_VHKS\C_Tekstit\Sipoo_VHKS.doc

9 Sivu 8 (15) 3.3 Ongelmat ja kehittämistarpeet Organisaatio Vesihuollon organisaatiota pyritään kehittämään siten, että vesihuoltolaitoksella olisi jatkossakin riittävät resurssit ja asiantuntemus lakisääteisten tehtävien suorittamiseksi Vedenhankinta Sipoon vedentarve kasvaa ennustejaksolla yli 2,5-kertaiseksi. Tuusulan seudun vesilaitoskuntayhtymä, jolta vesi ostetaan, toimittaa vettä myös Järvenpäähän, Keravalle ja Tuusulaan, joilla on myös erittäin kovat väestönkasvuennusteet ja siten suurta vedentarpeen kasvua. TSV:n kapasiteetti riittää toistaiseksi, mutta sen vedenjakelualueen väestömäärän ennustetaan kasvavan nykyisestä 20 % vuoteen 2020 mennessä ja jopa 70 % vuoteen 2040 mennessä. Tämä luo paineita vedentuotantokapasiteetin lisäämiseen. Sipoon vedenhankinnan turvaamisen kannalta erityistilanteissa olisi tarpeellista varmistaa vedensaanti myös muualta kuin TSV:n kautta Vesijohto- ja viemäriverkostot Sipoon vedenjakelujärjestelmän kapasiteetti ja toimintavarmuus ovat tällä hetkellä pääosin hyvällä tasolla [3]. Kunnan asutus on keskittynyt pääosin Nikkilän, Talman ja Söderkullan alueille sekä runkolinjojen varsille. Toimintavarmuuden ja kapasiteetin kannalta kriittisempiä vedenjakelun runkolinjoja ovat tällä hetkellä Nikkilä-Söderkullalinja ja linjat Söderkullasta länteen ja Itään. Sipoossa vedenkulutuksen kasvu kohdistuu pääosin nykyisten taajamien ympärille olemassa olevien runkolinjojen läheisyyteen. Näiden runkolinjojen kapasiteetti ei riitä tarvittavan lisäveden toimittamiseen. Tulevaisuudessa runkoverkostojen kapasiteettia tarvitaan lisää etenkin vedenjakelun turvaamiseksi Etelä-Sipoossa. Viemäröintikapasiteetti on pääosin hyvällä tasolla [3]. Pohjois- ja Keski-Sipoon alueelta jätevedet johdetaan Keravalle Keski-Uudenmaan Vesiensuojelun Kuntayhtymän (KUVES) meriviemäriin ja Eteläisen Sipoon jätevedet erillistä siirtoviemäriä pitkin Helsingin Veden viemäriverkostoon. Jätevesimäärien kasvu kohdistuu kaavoituksesta johtuen samoille alueille kuin vedenkulutuksen kasvu. Runkoviemäriverkoston kapasiteettia on ennustejaksolla lisättävä ainakin Nikkilästä KUVES:n meriviemäriin ja Boxista Söderkullan kautta Helsinkiin. Yleiskaavan vahvistuttua ja kaavoitusaikataulujen selvittyä tulisi voimakkaasta uudisrakentamisesta johtuva vesihuoltoverkostojen nopea laajentuminen ja runkolinjojen kapasiteettien kasvattaminen aikataulutuksineen vielä tarkistaa esimerkiksi vesihuoltoverkostojen kehittämissuunnitelmalla. B:\projektit\2008\WN\Sipoo\DOWN_Sipoon_VHKS\C_Tekstit\Sipoo_VHKS.doc

10 Sivu 9 (15) Vesijohto- ja viemäriverkostojen vanhimmat johto-osat tulevat saneerausikään. Vuotoja putkirikkotietojen sekä kuntoselvitysten perusteella tulisi tehdä selvitys vanhimpien verkosto-osien kunnosta ja pidemmän aikavälin esi-/yleissuunnitelma verkostosaneerauksen tarpeesta ja resurssitarpeesta aikatauluineen Jätevesien käsittely Helsingin Veden Viikinmäen jätevedenpuhdistamon kapasiteetti ei nykyisellään riitä sen sopimuskumppaneiden voimakkaasti kasvavien jätevesimäärien käsittelyyn. Puhdistamon kapasiteettia tullaankin lisäämään jonkin verran lähitulevaisuudessa ja merkittävämmin 2020-luvulla. Sipoon tulee jatkossakin olla tiiviissä yhteistyössä sopimuskumppaninsa kanssa ja informoida sitä oman alueensa jätevesitilanteen kehittymisestä. 3.4 Toimenpiteet Alueellinen yhteistyö Kunta jatkaa tiivistä alueellista vesihuoltoyhteistyötä nykyisten kumppanien kanssa vesihuoltopalveluiden turvaamiseksi myös tulevaisuudessa. Erityistilanteisiin varaudutaan entistä paremmin mm. lisäämällä yhteistyötä Helsingin Veden kanssa Vedentuotanto Vedentuotannon kehittämistoimenpiteillä turvataan raakaveden hankinta ja riittävä tuotantokapasiteetti sekä toimintavarmuus yhdyskunnan tarpeiden ja kehittymisen mukaisesti. Sipoo tulee jatkossakin ostamaan merkittävän osan talousvedestä TSV:ltä. Keskisellä Uudellamaalla on hyvin suuret väestönkasvupaineet ja siten myös vedenkulutuksen ennustetaan kasvavan voimakkaasti. Vedensaannin ja jakelun toimintavarmuuden takaamiseksi Sipoo kehittää yhteistyötä Helsingin Veden kanssa. Koko kunnan ja erityisesti Etelä-Sipoon vedensaannin turvaaminen on perusteltua turvata Helsingin Veden verkon kautta. Myös maantieteellisesti ja taloudellisesti ajateltuna järjestely on järkevää, sillä Helsinkiin liitettyyn Lounais-Sipooseen ollaan rakentamassa suuria runkoyhteyksiä aivan lähivuosina. Lisäksi Helsingin vedentuotantokapasiteettia ollaan merkittävästi lisäämässä nykyisillä käsittelylaitoksilla 2010-luvulla. Kolmas vedenkäsittelylaitos rakennetaan 2030-luvulla Verkostojen rakentaminen uusille kaava-alueille ja uudet toiminta-alueet Keskeisenä periaatteena verkostojen laajenemisessa on, että vesihuoltolaitos laajentaa omaa vesihuoltoverkostoaan (sekä vesijohto, että jätevesiviemäri) sitä mukaa kun kunta päättää uusien asemakaava-alueiden rakentamisesta. Työ tehdään yhteistyössä kunnan maankäytön ja teknisen toimialan kanssa. Hyvin toimivan ja kustannustehokkaan yhdyskuntarakenteen toteuttaminen edellyttää lisääntyvän väestön sijoittamista pääasiassa asemakaavoitetuille alueille. B:\projektit\2008\WN\Sipoo\DOWN_Sipoon_VHKS\C_Tekstit\Sipoo_VHKS.doc

11 Sivu 10 (15) Sipoon yleiskaava 2025:n mukaan merkittävimmät lisäykset tulevat Nikkilään, Talmaan sekä Söderkullaan. Uusien asukkaiden määrät taajamittain vuoteen 2025 mennessä ovat seuraavat: Talma 7000, Nikkilä ja Söderkulla Toiminta-alueiden laajentamisesta päätetään erikseen Runkoverkostojen kehittäminen Vedenjakelun runkoverkostolla johdetaan talousvesi vedenkäsittelylaitokselta eri kulutusalueiden jakeluverkostoon. Runkoviemäreillä johdetaan eri kulutusalueilla syntyneet jätevedet jätevedenpuhdistamolle. Runkoverkostojärjestelmä toteutetaan siten, että sen kapasiteetti on riittävä ja että se takaa järjestelmän toimintavarmuuden myös häiriötilanteissa. Lähtökohta on runkoverkoston toimintavarmuuden kehittäminen ja riittävän kapasiteetin varmistaminen myös vesi- ja jätevesimäärän kasvun aikana. Vedenjakelu Vedenjakelun runkoverkoston kehittämiskohteista toteuttamisjärjestyksessä ensimmäinen on Nikkilän ja Etelä-Sipoon välisen vedenjakelun runkolinjan kapasiteetin lisääminen (linjan pituus noin 12 km). Vedenjakelun rinnakkaisyhteys lisää ja turvaa vedenjakelukapasiteettia TSV:n tai HKV:n vedentuotannon tai runkoverkon häiriötilanteissa. Hanke tulisi toteuttaa melko pikaisesti, mahdollisuuksien mukaan jo vuosina Toinen merkittävä kehittämiskohde vedenjakelun runkoverkostossa on Sipoon vedenjakelun varmistaminen rakentamalla runkoyhteys Helsingin veden verkostoon. Linja kulkisi välillä Lounais-Sipoo-Söderkulla (pituus noin 20 km). Hankkeen toteutusaikataulu riippuu kaavoituksen etenemisestä. Todennäköisesti tarve osuu vuosille Vedenjakelun runkolinjojen kehittämiskohteet on esitetty kartassa Viemäröinti Viemäröinnin toimivuuden takaamiseksi lisätään runkoviemäreiden kapasiteettia kehittyviltä vedenkulutuksen painopistealueilta Helsingin Viikinmäen jätevedenpuhdistamolle. Tärkeimmät hankkeet ovat viemärilinja Nikkilästä KUVES:n viemäriin (noin 9,5 km) ja Etelä-Sipoon viemäröinti runkolinjalla Box-Söderkulla- Lounais-Sipoo (noin 20 km). Hankkeet toteutetaan vuosina Jätevesiviemäröinnin runkolinjojen kehittämiskohteet on esitetty kartassa Verkostojen saneeraus Verkostojen saneerausinvestoinneilla varmistetaan vedenjakelun ja viemäröinnin palvelutaso ja toimintavarmuus sekä vesihuolto-omaisuuden arvon säilyminen. Noin 80 % vesihuoltolaitosten omaisuudesta on verkosto-omaisuutta. Siksi verkostojen saneeraus on vesihuoltolaitoksen talouden kannalta olennainen kysymys. Saneerauksen B:\projektit\2008\WN\Sipoo\DOWN_Sipoon_VHKS\C_Tekstit\Sipoo_VHKS.doc

12 Sivu 11 (15) on varattava oikeat resurssit oikeaan aikaan, jotta kustannukset ja palvelutaso voidaan pitää oikealla tasolla. Vanhin osa Sipoon verkostoista on rakennettu luvuilla ja osa niistä vaatii nyt saneerausta. Saneeraustarve tulee kasvamaan lähivuosina. Vanhimmat verkostot ovat Nikkilässä. Verkostojen saneerausta on tarkemmin selvitetty Pääkaupunkiseudun vesihuollon kehittämisstrategian yhteydessä Jäteveden käsittely Helsingin Viikinmäen jätevedenpuhdistamon kapasiteettia tullaan lisäämään jonkin verran 2010-luvulla ja vielä huomattavasti lisää 2020-luvulla, jolloin kapasiteetti riittää sopimuskumppaneiden jätevesien puhdistukseen. Sipoo vastaa jatkossakin sopimusten mukaisilta osin Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymän meriviemärin ja Helsingin Viikinmäen jätevedenpuhdistamon laajennus- ja saneerausinvestoinneista Tiedotus Vesihuollon tiedotusta kehitetään niin, että häiriötilanteissa vesihuoltolaitosten asiakkaita pystytään tiedottamaan nopeasti ja tehokkaasti. Erityistilanteiden varalle on laadittu tiedotusohje Investoinnit Vesihuollon kehittämiskohteiden aiheuttamat investoinnit ovat merkittäviä. Investointien suuruutta on arvioitu Pääkaupunkiseudun Vesihuollon kehittämisstrategian yhteydessä tehdyssä Sipoon Vesihuollon investointistrategiassa [3]. Taulukossa 3.3 on esitetty vesihuollon toiminta-alueiden tarpeiden mukaan tehtävät kokonaisinvestoinnit vuosina B:\projektit\2008\WN\Sipoo\DOWN_Sipoon_VHKS\C_Tekstit\Sipoo_VHKS.doc

13 Sivu 12 (15) Taulukko 3.3. Vesihuoltoverkostojen kokonaisinvestoinnit [3] Verkostojen laajeneminen Laajentuminen kaava-alueille 32 Laajentaminen haja-asutusalueille 4,8 [MEUR] [%] Yhteensä % Runkoverkostot Runkovesijohtojen toimintavarmuuden ja kapasiteetin turvaaminen 6,9 Runkoviemärien toimintavarmuuden ja kapasiteetin turvaaminen 15 Yhteensä % Verkostojen saneeraus Vesijohtoverkosto 1,4 Viemäriverkosto (jätevesi- ja hulevesiverkosto) 7,5 Yhteensä 8,9 12 % Verkostot yhteensä % Vedentuotanto TSV:n vesilaitosten saneeraus ja kapasiteetin lisäys * 2,3 Laitesaneeraus: ylävesisäiliöt ja paineenkorotuspumppaamot 0,15 Yhteensä 2,5 3,3 % Jäteveden puhdistus Jätevedenpuhdistamoiden saneeraus 0,3 Jätevedenpuhdistamoiden kapasiteetin lis./prosessimuutokset 0,3 Laitesaneeraukset 3 Yhteensä 3,6 4,9 % Laitokset Yhteensä 6,1 8,2 % KAIKKI YHTEENSÄ % * Sipoon osuus (n 12 %) TSV:n investoinneista, joiden on oletettu olevan noin 1 M /a Investointeihin ei ole sisällytetty: - mahdollisia tulevia osuuksia Helsingin puhdasvesilaitosten laajennus- ja saneerausinvestoinneista, jos Etelä-Sipoon vedenhankinta toteutetaan Helsingistä B:\projektit\2008\WN\Sipoo\DOWN_Sipoon_VHKS\C_Tekstit\Sipoo_VHKS.doc

14 Sivu 13 (15) 4 TOIMINTA-ALUEIDEN ULKOPUOLISET ALUEET 4.1 Nykytila ja kehittämistarpeet Haja-asutusalueiden vesihuolto on tällä hetkellä hoidettu pääsääntöisesti kiinteistökohtaisilla järjestelmillä. Talousvesi hankitaan omista pora- tai rengaskaivoista ja jätevedet käsitellään kiinteistökohtaisilla järjestelmillä, joiden toimintatapa ja toimivuus vaihtelevat. Sipoon kunnan väestöstä vuonna 2007 noin asukasta asui vesijohtoverkostojen ulkopuolella ja noin 9700 asukasta viemäriverkoston ulkopuolella. Sipoon väestöntiheyskartta, johon on merkattu myös pohjavesialueet ja viemäriverkosto, on esitetty kartalla.103. Sipoon kunnan alueella toimii yksi yksityinen vesiosuuskunta. Talman alueen Ollinmäen vesiosuuskuntaan kuuluu noin 10 kiinteistöä ja se on liittynyt kunnan vesijohtoverkostoon. Sipoossa terveystoimen tekemien yksityiskaivojen veden laatutarkkailujen perusteella yleisimmät terveydelle haitalliset ongelmat kaivovesissä olivat arseeni ja/tai radon, kloridit, mikrobit tai fluoridi. Radonin osalta ongelmallisimmat alueet ovat Paippisten, Linnanpellon ja Kalkkirannan alueilla. Rautaa on paikoin kaivovesissä liikaa. Lisäksi kaivoveden riittävyyden kanssa on Sipoossa ollut kuivina kesinä ongelmia. Ongelmaalueet ovat jakautuneet kunnan alueelle melko tasaisesti. Mitään yksittäisiä isoja ongelma-alueita ei ole. Kunnan tiedossa ei ole alueita, joilta olisi tullut merkittävästi valituksia hajaasutusalueilla puutteellisesti käsitellyistä jätevesistä aiheutuvista haitoista. Sipoossa on kaksi saostus- ja umpikaivolietteen vastaanottoasemaa: Söderkullassa ja Vaahteranmäen alueella. Lietteet johdetaan viemäriverkoston kautta Viikinmäkeen. Haja-asutusalueiden jätevesien käsittelystä on kesällä 2003 annettu valtioneuvoston asetus (542/2003) talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla. Siinä haja-asutusalueiden jätevesien käsittelylle asetettiin tiukat raja-arvot. Asetus tuli voimaan ja siihen liittyi vanhoja kiinteistöjä koskeva määräaika 10 vuotta. Määräaika täyttyy vuoden 2013 lopussa. Haja-asutusalueilla asuvien kuntalaisten mielenkiinto ja aktiivisuus viemäriverkoston laajennushankkeita kohtaan tulee lisääntymään. 4.2 Tarvealueet Sipoon kunnan haja-asutusalueilla on useita kehittämiskohteita. Kehittämiskohteet toteutuksen tavoiteaikatauluineen on esitetty kartalla.204. Kohteiden kiireellisyysluokat on määritelty seuraavin perustein. Mikäli alue on tärkeällä pohjavesialueella, vesistöjen läheisyydessä tai alueen kaivovedet ovat huonolaatuisia, on kohde ensimmäisessä kiireellisyysluokassa. Jos kohde on lähellä nykyistä verkostoa ja sen toteutus pystytään tekemään kustannustehokkaasti (potentiaalisten liittyjien B:\projektit\2008\WN\Sipoo\DOWN_Sipoon_VHKS\C_Tekstit\Sipoo_VHKS.doc

15 Sivu 14 (15) määrää suhteessa rakennettavan verkoston pituuteen on suuri) on kohde toisessa kiireellisyysluokassa. Kolmanteen luokkaan jäävät kohteet, joissa suurehkon asukasjoukon tarve on olemassa, mutta jotka eivät täytä edellä mainittuja ehtoja. 4.3 Toimenpiteet Koska kunnan voimavarat keskitetään uusien asemakaava-alueiden kunnallistekniikan rakentamiseen, ei kunnan resurssit riitä verkostojen merkittävään laajentamiseen hajaasutusalueille. Kappaleessa 4.2 esille otetuilla tarvealueilla saattaa olla tarvetta järjestää keskitetty vesihuolto esimerkiksi suuren asukasjoukon, terveydellisten tai ympäristöllisten seikkojen takia. Jos kaavoittaminen syystä tai toisesta ei nopealla aikataululla ole mahdollista voi kunta tällöin kannustaa vesiosuuskunnan perustamiseen esimerkiksi taloudellisesti ja/tai asiantuntija-apua antaen. Tätä varten olisi hyödyllistä kehittää yksinkertainen malli miten vesiosuuskuntien muodostamiseen rohkaistaan ja mitä tällaiseen prosessiin lähteminen edellyttää kyläyhteisöltä. Erityistapauksissa voi kunta resurssien mukaan myös rakennuttaa verkostoja hajaasutusalueille. Tekniikka- ja ympäristöosasto lisää tiedotusta haja-asutusalueiden jätevesihuollon määräyksistä. Tiedotuksessa käytetään hyväksi kunnan internet-sivuja sekä ympäristöhallinnon tiedotteita ja ohjeita. Myös Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesienja ilmansuojeluyhdistys ry on tiedottanut ja tiedottaa aktiivisesti haja-asutusalueiden jätevesiasioista. Rakennusvalvonnalla on rekisteri, johon on viety tietoja haja-asutusalueilla toteutetuista jätevesijärjestelmistä. Rekisteriä päivitetään mm. tarkastusten ja ilmoitusten kautta saatujen tietojen perusteella. 5 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI 5.1 Yhdyskuntarakenteen kehittyminen Vesihuollon kehittämissuunnitelman päivityksen lähtökohta on ollut noudattaa Sipoon yleiskaava Yhdyskuntarakenteen hallittuun kehittämiseen pyritään sillä, että maankäytön ja infrastruktuurin suunnittelu etenee samanaikaisesti jo yleiskaava-tasolta alkaen. Tavoitteena on, että uusien alueiden kunnallistekniikan suunnittelu aloitetaan riittävällä tarkkuudella jo kaavoitusvaiheessa, jolloin todennäköisemmin vältytään isommilta yllätyksiltä myöhemmässä vaiheessa. Tehokkaasti toteutetut ja laadukkaat vesihuoltopalvelut ja siitä aiheutuvien kustannusten kohtuullisuus on perusedellytys houkuttelevalle asuinalueelle. Hyvällä ja riittävän aikaisin aloitetulla suunnittelulla voidaan edesauttaa tähän tavoitetilaan päätymistä. Vesihuoltopalveluiden laajentaminen toteutuu pääosin kaavoituksen ja uudisrakentamisen laajenemisen yhteydessä. Näin noudatetaan kunnan strategiaa B:\projektit\2008\WN\Sipoo\DOWN_Sipoon_VHKS\C_Tekstit\Sipoo_VHKS.doc

16 Sivu 15 (15) kustannustehokkaasta infran rakentamisesta. Muuta laajentamista tehdään lähinnä erityistapauksissa, mistä on tarkemmin kerrottu kappaleessa Vesihuollon toimintavarmuus Sipoon kunnan pitkät perinteet yhteistyöstä naapurikuntien vesihuoltolaitosten kanssa ovat taanneet toimivat palvelut tähän asti. Tätä yhteistyötä on tarkoitus entisestään syventää tulevaisuudessa. Kehittämissuunnitelman päivityksessä esitettyjen toimenpiteiden toteutuessa vedensaannin ja jakelun toimintavarmuus Sipoossa paranee oleellisesti. 5.3 Haja-asutusalueet Tällä kehittämissuunnitelmalla vesihuoltopalveluiden laajentamisen resurssit kohdistetaan pääosin maankäytön suunnittelussa osoitettuihin kohteisiin. Vesihuoltopalveluita pyritään kuitenkin järjestämään myös sellaisille jo rakentuneille alueille, joissa se on jonkin erityisen syyn takia tarpeellista painottaen kuitenkin kyläyhteisön omaa aktiivisuutta. Haja-asutusalueiden vesihuoltorakentamisen investointitaso osalta pysyy suurin piirtein ennallaan. 6 SUUNNITELMAN PÄIVITYS JA TOTEUTUKSEN SEURANTA Sipoon kunnassa vesihuollon kehittämissuunnitelman ylläpitämisestä vastaa Tekniikkaja ympäristöosasto. Se myös valvoo vesihuollon kehittämissuunnitelmassa mainittujen toimenpiteiden toteuttamista. Vesihuollon kehittämissuunnitelma päivitetään pääsääntöisesti viiden vuoden välein. Mikäli erityistä tarvetta ilmenee, voidaan päivitys tehdä myös muulloin. Kehittämissuunnitelman päivittämisestä olisi hyvä tiedottaa kunnan tiedotuskanavien kautta. Seuraava päivitys on ajankohtainen viimeistään vuonna B:\projektit\2008\WN\Sipoo\DOWN_Sipoon_VHKS\C_Tekstit\Sipoo_VHKS.doc

17 Liite 1 Sivu 1 (1) LÄHDELUETTELO [1] Sipoon kunta, Sipoon yleiskaavaselostus-ehdotus [2] Sipoon kunta, Sipoo 2025-strategia [3] Pöyry Environment Oy, Pääkaupunkiseudun vesihuollon kehittämisstrategia, Vesihuollon investointistrategia ja -ohjelma [4] Sipoon kunta, Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy, Vesihuollon kehittämissuunnitelma. Hyväksytty kunnanvaltuustossa [5] Tuusulan seudun vesilaitos, 2008, Investoinnit [6] Oiva, Ympäristö ja paikkatietopalvelu asiantuntijoille, Pohjavesialueet B:\projektit\2008\WN\Sipoo\DOWN_Sipoon_VHKS\C_Tekstit\Sipoo_VHKS.doc

RUNKOVESIHUOLTOLINJOJEN KAPASITEETTITARKASTE- LU

RUNKOVESIHUOLTOLINJOJEN KAPASITEETTITARKASTE- LU FCG Finnish Consulting Group Oy Ylöjärven kaupunki RUNKOVESIHUOLTOLINJOJEN KAPASITEETTITARKASTE- LU Raportti -P13571 12.5.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Raportti I 12.5.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1 Lähtökohdat...

Lisätiedot

Pudasjärven kaupunki. Vesihuollon kehittämissuunnitelma

Pudasjärven kaupunki. Vesihuollon kehittämissuunnitelma Pudasjärven kaupunki Vesihuollon kehittämissuunnitelma 12.10.2015 Vesihuollon termejä Vesihuolto; vesihuollolla tarkoitetaan veden johtamista, käsittelyä ja toimittamista talousvetenä käytettäväksi sekä

Lisätiedot

Kunnan tehtävät ja vastuu vesihuollossa. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Kunnan tehtävät ja vastuu vesihuollossa. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Kunnan tehtävät ja vastuu vesihuollossa Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Esityksen sisältö Vesihuoltolain velvoitteet Vesihuollon kehittäminen Vesihuollon järjestäminen Toiminta-alueen

Lisätiedot

Vedenhankinta ja vesijohtoverkosto

Vedenhankinta ja vesijohtoverkosto Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/6) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta ja vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston saneerausohjelman toteuttaminen Verkoston toimintavarmuuden lisääminen, sammutusvesi, talousveden

Lisätiedot

KOLARIN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA

KOLARIN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA KOLARIN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2.5.2016, Kolarin kunnanhallitus Ins. (AMK) Teemu Heikkinen, Projektipäällikkö SUUNNITELMAN TAUSTA Perustuu vesihuoltolakiin Kunnan tulee kehittää vesihuoltoaan

Lisätiedot

Jokioisten kunnan vesihuoltolaitos

Jokioisten kunnan vesihuoltolaitos Raportti 10.3.2017 Jokioisten kunnan vesihuoltolaitos Toiminta-alueen päivitys 2017 2030 JOKIOISTEN KUNTA, VESIHUOLTOLAITOS Keskuskatu 29 A 31600 Jokioinen vaihde 03 41821 fax 03 438 4025 jokioisten.kunta@jokioinen.fi

Lisätiedot

HIRVIHAARAN VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUE. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti

HIRVIHAARAN VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUE. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUE Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti 2(5) 1. LÄHTÖKOHDAT Hirvihaaran kylässä todettiin kiinteistökohtaiset vedenhankintaratkaisut ongelmaisiksi huonojen pohjavesivarojen johdosta.

Lisätiedot

Päivitetty LIITE 4 Sivu 1/6

Päivitetty LIITE 4 Sivu 1/6 VUOSINA 2008-2015 TOTEUTETTAVAT KEHITTÄMISHANKKEET Vuorijärven vedenottamon 1.1 - vedenlaatuongelmat - vedenkäsittelylaitoksen - hyvälaatuinen talousvesi - 400 000 2008-2009 vesilaitos mangaanin- ja raudanpoisto-

Lisätiedot

MASKUN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEET

MASKUN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEET MASKUN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEET E27555.10 MASKUN KUNTA VEDENJAKELU JA JÄTEVESIVIEMÄRÖINTI SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VER. PÄIVÄYS MUUTOS KOSKEE TARKASTETTU HYVÄKSYTTY /ARY /ARY

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Säkylän kunta / Vesihuollon kehittämissuunnitelma E23253 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/5)

AIRIX Ympäristö Oy Säkylän kunta / Vesihuollon kehittämissuunnitelma E23253 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/5) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/5) SÄKYLÄN KEHITTÄMISTOIMENPITEET 2010-2020 Vedenhankinta Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston kunnossapito Seurataan vesijohtoverkoston kuntoa ja saneerataan saneerausohjelman

Lisätiedot

Hollolan vesihuoltolaitos VESIHUOLLON TARVETARKASTELU

Hollolan vesihuoltolaitos VESIHUOLLON TARVETARKASTELU Hollolan vesihuoltolaitos VESIHUOLLON TARVETARKASTELU Tässä selvityksessä on tarkasteltu yhdyskuntakehityksen ja vesihuollon tarpeiden yhteensovittamista. Tavoitteena on selvittää maankäytön kehityksen

Lisätiedot

VESIOSUUSKUNTA RATKAISUNA HAJA- ASUTUSALUEIDEN VIEMÄRÖINTIIN

VESIOSUUSKUNTA RATKAISUNA HAJA- ASUTUSALUEIDEN VIEMÄRÖINTIIN Vesiosuuskuntaseminaari 27.9.2008 VESIOSUUSKUNTA RATKAISUNA HAJA- ASUTUSALUEIDEN Hanna Yli-Tolppa Mäntsälän Vesi VESIHUOLLON JÄRJESTÄMINEN: - Vesihuoltolaitosten toiminta-alueiden laajentaminen haja-asutusalueille

Lisätiedot

Kunnan tehtävät vesihuollossa: Vesihuollon kehittäminen ja järjestäminen. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Kunnan tehtävät vesihuollossa: Vesihuollon kehittäminen ja järjestäminen. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Kunnan tehtävät vesihuollossa: Vesihuollon kehittäminen ja järjestäminen Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Esityksen sisältö Vesihuollon kehittäminen kunnan tehtävänä Vesihuollon

Lisätiedot

Liite 1. Vesihuollon investointistrategia ehdotus -esittelykalvosarja 1.4.2014

Liite 1. Vesihuollon investointistrategia ehdotus -esittelykalvosarja 1.4.2014 Liite 1. Vesihuollon investointistrategia ehdotus - Vesihuollon investointistrategian valmistelu Vesihuollon valmistelun lähtöaineistona on käytetty vuonna 2009 valmisteltua vesihuollon investointistrategiaa,

Lisätiedot

VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEETJA HULEVESIVIEMÄRÖINNIN ALUEET

VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEETJA HULEVESIVIEMÄRÖINNIN ALUEET VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEETJA TYÖNUMERO: E26101 PARKANON KAUPUNKI PARKANON VESILAITOS POHJOIS-PARKANON VESIOSUUSKUNTA VEDENHANKINNAN, JÄTEVESIENKÄSITTELYN JA HULEVESIEN VIEMÄRÖINNIN VER- KOSTOALUEET

Lisätiedot

KEHITTÄMISTOIMENPITEET

KEHITTÄMISTOIMENPITEET AIRIX Ympäristö Oy Eurajoen kunta Liite 1 (s.1/8) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Kustannusarviot eivät ole sitovia, vaan tietyillä suunnittelussa käytetyillä yksikköhinnoilla laskettuja ja suuntaa antavia. Suunnitelmat

Lisätiedot

Kuntien vesihuollon kehittämissuunnitelmien uusi ohjeistus

Kuntien vesihuollon kehittämissuunnitelmien uusi ohjeistus Kuntien vesihuollon kehittämissuunnitelmien uusi ohjeistus Vesihuolto 2015-2040 seminaari Pirkanmaan ELY-keskus 22.10.2015 Projekti-insinööri Henna Luukkonen Vesihuollon kehittämisvelvollisuus Kunnan on

Lisätiedot

Mäntytie 4, Helsinki p. (09) tai , fax (09) VESIHUOLLON YLEISSUUNNITELMASELOSTUS

Mäntytie 4, Helsinki p. (09) tai , fax (09) VESIHUOLLON YLEISSUUNNITELMASELOSTUS INSINÖÖRITOIISTO Severi nttonen Ky e-mail: severi.anttonen@kolumbus.fi äntytie 4, 27 Helsinki p. (9) 24 tai 4 465861, fax (9) 2412311 217 TLN OSYLEISKV-LUE SIPOO VESIHUOLLON YLEISSUUNNITELSELOSTUS 22.4.213

Lisätiedot

Vesihuollon kehittämissuunnitelma ja palvelutason määritteleminen pähkinänkuoressa

Vesihuollon kehittämissuunnitelma ja palvelutason määritteleminen pähkinänkuoressa Vesihuollon kehittämissuunnitelma ja palvelutason määritteleminen pähkinänkuoressa Sisältö 1 Kunnan tulee kehittää alueensa vesihuoltoa 3 2 Palvelutason määritteleminen on omistajaohjauksen väline 4 3

Lisätiedot

Ajankohtaista Etelä-Savon vesihuollossa

Ajankohtaista Etelä-Savon vesihuollossa Ajankohtaista Etelä-Savon vesihuollossa Alueellinen vesihuoltopäivä Mikkeli 17.3.2016 Johtava asiantuntija Vesa Rautio Etelä-Savon ELY-keskus Sisältö Häiriö- ja erityistilanteiden varautumissuunnittelu

Lisätiedot

TYÖNUMERO: PORIN VESI VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU

TYÖNUMERO: PORIN VESI VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU TYÖNUMERO: 20600971 PORIN VESI SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista FIANRY FIANRY FIMKIT VALMIS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT HUOMAUTUS Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 LAINSÄÄDÄNTÖ... 1 3 MÄÄRITTELYPERUSTEET...

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (2/7)

AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (2/7) AIRIX Ympäristö Oy vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/7) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Taalintehtaan pintavedenottamon järjestelyt Varaottamo ja valmiuden

Lisätiedot

Hakemus Paatelantien varressa olevien kiinteistöjen liittämiseksi Äänekosken Energia Oy:n toiminta-alueeksi vesi- ja viemäriverkoston osalta

Hakemus Paatelantien varressa olevien kiinteistöjen liittämiseksi Äänekosken Energia Oy:n toiminta-alueeksi vesi- ja viemäriverkoston osalta Kaupunginhallitus 115 27.04.2015 Ympäristölautakunta 37 13.05.2015 Hakemus Paatelantien varressa olevien kiinteistöjen liittämiseksi Äänekosken Energia Oy:n toiminta-alueeksi vesi- ja viemäriverkoston

Lisätiedot

Ylöjärven keskustan osayleiskaava vaikutukset vesihuoltoon

Ylöjärven keskustan osayleiskaava vaikutukset vesihuoltoon Ylöjärven keskustan osayleiskaava vaikutukset vesihuoltoon 20.12.2013 Page 1 Yleistä mallinnuksista Päivitetty 2013 alkupuolella. Mallinnettu FCGswmm ja FCGnet ohjelmistoilla. Mallinnukset suoritettu nykyisellä

Lisätiedot

SIILINJÄRVEN KUNTA VESIHUOLTOLAITOS

SIILINJÄRVEN KUNTA VESIHUOLTOLAITOS SIILINJÄRVEN KUNTA VESIHUOLTOLAITOS TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2015 Sisältö 1 HALLINTO... 1 2 VESIHUOLTOLAITOKSEN TUOTTAMAT PALVELUT... 1 2.1 Talousvesi... 1 2.2 Jätevesi... 1 3 VEDEN KULUTUS JA MYYNTI...

Lisätiedot

Sotkuman kylän vesihuollon yleissuunnitelma

Sotkuman kylän vesihuollon yleissuunnitelma POLVIJÄRVEN KUNTA Sotkuman kylän vesihuollon yleissuunnitelma Suunnitelmaselostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 8.11.2016 566-P29412 Suunnitelmaselostus 1 (4) 8.11.2016 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

Vesihuoltolain uudet säännökset

Vesihuoltolain uudet säännökset Vesihuoltolain uudet säännökset Uudenmaan vesihuollon kehittämispäivä 17.3.2015 Eriika Melkas Lainsäädäntöneuvos, OTT Maa- ja metsätalousministeriö Vesihuoltolain muutokset 2014 voimaan 1.9.2014 muutosten

Lisätiedot

Vastaus valtuustoaloitteeseen / Vesi- ja viemäriverkoston käyttöönotto Ahmoolla

Vastaus valtuustoaloitteeseen / Vesi- ja viemäriverkoston käyttöönotto Ahmoolla Kaupunginvaltuusto 70 29.09.2014 Kaupunginhallitus 248 06.10.2014 Tekninen lautakunta 43 23.04.2015 Kaupunginhallitus 101 11.05.2015 Vastaus valtuustoaloitteeseen / Vesi- ja viemäriverkoston käyttöönotto

Lisätiedot

VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE

VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE E25781 RAASEPORIN VEDEN TOIMINTA-ALUE RAASEPORIN KAUPUNKI Muutoslista ARY ARY MHAN VALMIS 10.09.2013 ARY ARY MHAN LUONNOS 20.06.2013 ARY ARY MHAN LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT

Lisätiedot

Vesihuollon maksut ja vesihuoltolaitoksen talouden hallinta. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Vesihuollon maksut ja vesihuoltolaitoksen talouden hallinta. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Vesihuollon maksut ja vesihuoltolaitoksen talouden hallinta Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Esityksen sisältö Vesihuollon maksut Kustannusten kohdentaminen eri maksuille Taksan

Lisätiedot

Valmistelija / lisätietojen antaja: yhdyskuntatekniikan päällikkö Esko Vuolukka, puh. 09 4258 3757 tai sähköposti "etunimi.sukunimi@karkkila.

Valmistelija / lisätietojen antaja: yhdyskuntatekniikan päällikkö Esko Vuolukka, puh. 09 4258 3757 tai sähköposti etunimi.sukunimi@karkkila. Tekninen lautakunta 101 30.10.2013 Kaupunginhallitus 340 04.11.2013 Järvenpäänkylän vesiosuuskunnan toiminta-alueen hyväksyminen 258/11.04.00/2013 Tekninen lautakunta 27.10.2011 92 Esittelijä: tekninen

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti. Työ: E Turku

EURAJOEN KUNTA. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti. Työ: E Turku EURAJOEN KUNTA VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti Työ: E24957 Turku 04.11.2013 Kunnanvaltuuston hyväksymä 04.11.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 Turku Puhelin 010

Lisätiedot

RAPORTTI 16X D711C KOUVOLAN VESI OY Vesihuollon toiminta-alueen päivitys

RAPORTTI 16X D711C KOUVOLAN VESI OY Vesihuollon toiminta-alueen päivitys RAPORTTI KOUVOLAN VESI OY Vesihuollon toiminta-alueen päivitys 1 Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE... 3 3 TOIMINTA-ALUEEN MÄÄRITTÄMISEN PERIAATTEET KOUVOLASSA... 4 4 KOUVOLAN

Lisätiedot

Lapin vesihuollon ajankohtaiskatsaus

Lapin vesihuollon ajankohtaiskatsaus Lapin vesihuollon ajankohtaiskatsaus Pohjois-Suomen vesihuoltopäivät Kemi 16.11.2016 Arto Seppälä Aiheita Lapin vesihuollon tila Vesihuollon rahoitus Ajankohtaista vesihuoltolain siirtymäsäännöksissä Maakuntauudistus

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI OTE PÖYTÄKIRJASTA 1

RAAHEN KAUPUNKI OTE PÖYTÄKIRJASTA 1 RAAHEN KAUPUNKI OTE PÖYTÄKIRJASTA 1 Vesihuollon toiminta-alueiden muutokset/vihannin Vesi Oy 513/11/1104/110400/2013 TELA 111 Vesihuoltolain 8 :n mukaan "Kunta hyväksyy alueellaan toimivalle vesihuoltolaitokselle

Lisätiedot

ORIVEDEN KAUPUNGIN VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEIDEN PÄIVITYS

ORIVEDEN KAUPUNGIN VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEIDEN PÄIVITYS Tekninen lautakunta 106 10.12.2014 Ympäristölautakunta 7 03.02.2015 ORIVEDEN KAUPUNGIN VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEIDEN PÄIVITYS 188/59/2014 Tekninen lautakunta 10.12.2014 106 Vesihuoltolain mukaan

Lisätiedot

Pyhä-Luosto Vesi Oy. Voimaantulopäivä YLEISTÄ 2. LIITTYMISMAKSU. 2.1 Liittymismaksun määräytyminen

Pyhä-Luosto Vesi Oy. Voimaantulopäivä YLEISTÄ 2. LIITTYMISMAKSU. 2.1 Liittymismaksun määräytyminen Pyhä-Luosto Vesi Oy Voimaantulopäivä 1.2.2008 1. YLEISTÄ Pyhä-Luosto Vesi Oy perii tässä taksassa lueteltuja maksuja toiminta-alueellaan Pelkosenniemen ja Sodankylän kunnissa, sekä Kemijärven kaupungissa

Lisätiedot

Vesihuollon organisointi kunnissa ja vesiosuuskunnat. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Vesihuollon organisointi kunnissa ja vesiosuuskunnat. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Vesihuollon organisointi kunnissa ja vesiosuuskunnat Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Luennon sisältö Vesihuollon organisoituminen kunnissa Mitä vesiosuuskunnat ovat ja miten

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutukset ja sopeutumistarpeet vesihuollossa

Ilmastonmuutoksen vaikutukset ja sopeutumistarpeet vesihuollossa Ilmastonmuutoksen vaikutukset ja sopeutumistarpeet vesihuollossa Sanna Vienonen, Suomen ympäristökeskus, Vesihuollon riskit ja niiden hallinta Vesiosuuskunnissa koulutuspäivä, 20.-21.3.2014 Vesihuolto

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 35. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 35. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 18.04.2013 Sivu 1 / 1 1234/00.01.02/2013 35 Ympäristölautakunnan lausunto tekniselle keskukselle Espoon kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelmaluonnoksesta ja toiminta-alueluonnoksesta

Lisätiedot

VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE

VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE E27372 LOHJAN KAUPUNGIN VESI- JA VIEMÄRILAITOKSEN TOIMINTA-ALUE LOHJAN KAUPUNKI Muutoslista ARY ARY MHAN VALMIS 17.03.2015 ARY ARY MHAN LAUSUNNOILLE 24.02.2015 ARY ARY

Lisätiedot

Miten sammutusveden jakelu/toimittaminen otetaan huomioon vesijohtoverkoston suunnittelussa - Ei vastausta

Miten sammutusveden jakelu/toimittaminen otetaan huomioon vesijohtoverkoston suunnittelussa - Ei vastausta Sammutusvesisuunnitelman liitetiedot SASTAMALA YHTEYSTIEDOT Vesihuollosta vastaava organisaatio, yhteystietoineen Sastamalan Vesi liikelaitos Jorma Tuomisto p. 050 517 0957 jorma.tuomisto@sastamala.fi

Lisätiedot

Kunnan määrittelemä palvelutaso vesihuollon kehittämistä ohjaavana tekijänä Erityisasiantuntija Tuulia Innala Suomen Kuntaliitto

Kunnan määrittelemä palvelutaso vesihuollon kehittämistä ohjaavana tekijänä Erityisasiantuntija Tuulia Innala Suomen Kuntaliitto Kunnan määrittelemä palvelutaso vesihuollon kehittämistä ohjaavana tekijänä Erityisasiantuntija Tuulia Innala Suomen Kuntaliitto Asiantuntija Henna Leppänen Pöyry Finland Oy Vesihuolto 2016 Hämeenlinna

Lisätiedot

MUHOKSEN OYK VESIHUOLLON NYKYTI- LANNE JÄTEVESIVERKOSTO JA KÄYTTÖVESIVERKOSTO

MUHOKSEN OYK VESIHUOLLON NYKYTI- LANNE JÄTEVESIVERKOSTO JA KÄYTTÖVESIVERKOSTO Vastaanottaja Muhoksen kunta Tekniset palvelut Asiakirjatyyppi Selvitys Päivämäärä 5.2.2015 Viite 1510011888 MUHOKSEN OYK VESIHUOLLON NYKYTI- LANNE JÄTEVESIVERKOSTO JA KÄYTTÖVESIVERKOSTO Päivämäärä 5.2.2015

Lisätiedot

Päiväkoti- ja Kouluverkko. Toinen luonnos

Päiväkoti- ja Kouluverkko. Toinen luonnos Päiväkoti- ja Kouluverkko Toinen luonnos 6.11.2009 Sipoon kunnan kasvustrategiassa varaudutaan 35 000 uuteen asukkaaseen vuoteen 2025 mennessä. Kaavoitusohjelman mukaiset asukasmäärälisäykset ja palveluiden

Lisätiedot

Miksi Älykästä Vettä. Resurssiviisas Pääkaupunkiseutu Toimialajohtaja Jukka Piekkari

Miksi Älykästä Vettä. Resurssiviisas Pääkaupunkiseutu Toimialajohtaja Jukka Piekkari Miksi Älykästä Vettä Resurssiviisas Pääkaupunkiseutu 12.5.2015 Toimialajohtaja Jukka Piekkari HSY:n vesihuolto pähkinänkuoressa HSY: Vesihuolto, jätehuolto, seutu- ja ympäristötieto Vesihuolto: veden puhdistus

Lisätiedot

Ehdotus Sääksjärven vesiosuuskunnan toiminta-alueeksi Mäntsälän kunnan alueella

Ehdotus Sääksjärven vesiosuuskunnan toiminta-alueeksi Mäntsälän kunnan alueella Tekninen lautakunta 196 02.12.2014 Maankäyttölautakunta 11 21.01.2015 Tekninen lautakunta 20 24.02.2015 Tekninen lautakunta 47 21.04.2015 Ehdotus Sääksjärven vesiosuuskunnan toiminta-alueeksi Mäntsälän

Lisätiedot

Hyvälaatuinen talousvesi ja tehokkaasti puhdistetut jätevedet ovat hyvinvointimme perusta.

Hyvälaatuinen talousvesi ja tehokkaasti puhdistetut jätevedet ovat hyvinvointimme perusta. Hyvälaatuinen talousvesi ja tehokkaasti puhdistetut jätevedet ovat hyvinvointimme perusta. 26.9.2014 1 Yli 90 % suomalaisista on vesihuoltolaitosten vesijohtoverkostojen piirissä. Yli 80 % on viemäriverkostojen

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 7/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 79 18.05.2016. 79 Asianro 3472/02.05.01.00/2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 7/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 79 18.05.2016. 79 Asianro 3472/02.05.01.00/2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 7/2016 1 (1) 79 Asianro 3472/02.05.01.00/2016 Vesiosuuskuntien avustaminen vuonna 2016 Va. suunnittelujohtaja Martti Lätti Asemakaavoitus Tiivistelmä Kuopion kaupunki on varannut

Lisätiedot

Hulevesiviemäröinnistä vastaava taho

Hulevesiviemäröinnistä vastaava taho 1 Hulevesikysely 2016 teki jäsenlaitoksilleen elokuussa 2015 kyselyn, jolla kartoitettiin hulevesien järjestämisen tilannetta kuntien ja vesihuoltolaitosten välillä. Koska syksyn 2015 aikana julkaistiin

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 7/ (1) Kaupunkirakennelautakunta Asianro 1880/ /2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 7/ (1) Kaupunkirakennelautakunta Asianro 1880/ /2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 7/2016 1 (1) 78 Asianro 1880/02.05.01.00/2016 Riistaveden kylän vesihuolto-osuuskunnan tarkistetun toiminta-alueen hyväksyminen Va. suunnittelujohtaja Martti Lätti Asemakaavoitus

Lisätiedot

LOIMAAN KAUPUNGIN TALOUSARVIO LOIMAAN KAUPUNGIN VESIHUOLTOLIIKELAITOKSEN KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010

LOIMAAN KAUPUNGIN TALOUSARVIO LOIMAAN KAUPUNGIN VESIHUOLTOLIIKELAITOKSEN KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010 LOIMAAN KAUPUNGIN TALOUSARVIO 2010 1 LOIMAAN KAUPUNGIN VESIHUOLTOLIIKELAITOKSEN KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010 Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet 2010 Kaupunginvaltuuston hyväksymät Loimaan kaupungin

Lisätiedot

Sotkamon kunnassa sijaitsevien eräiden vesiosuuskuntien toiminta-alueiden hyväksymismenettely

Sotkamon kunnassa sijaitsevien eräiden vesiosuuskuntien toiminta-alueiden hyväksymismenettely Ympäristö- ja tekninen lautakunta 53 31.03.2010 Ympäristö- ja tekninen lautakunta 98 30.06.2010 Kunnanhallitus 168 03.08.2010 Sotkamon kunnassa sijaitsevien eräiden vesiosuuskuntien toiminta-alueiden hyväksymismenettely

Lisätiedot

Uudenmaan ympäristökeskus ja vesihuolto

Uudenmaan ympäristökeskus ja vesihuolto Vesihuoltoavustukset Vesiosuuskuntaseminaari, Vihti 27.9.2008 Ilkka Juva 1 Uudenmaan ympäristökeskus ja vesihuolto Tehtäviä mm. Vesihuollon yleinen kehittäminen toimialueella Vesihuoltolain valvontaviranomainen

Lisätiedot

Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelma vuoteen 2040

Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelma vuoteen 2040 Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelma vuoteen 2040 Vesihuollon tavoitteena on taata korkealaatuisen talousveden saatavuus, asianmukainen viemäröinti ja jätevesien puhdistus Pirkanmaan vesihuollon

Lisätiedot

Hajajätevesiasetuksen toimeenpanon valvonnan suunnittelu

Hajajätevesiasetuksen toimeenpanon valvonnan suunnittelu Hajajätevesiasetuksen toimeenpanon valvonnan suunnittelu Lammin päivät 2.10.2014 Ympäristötarkastaja Kaisa Autio-Nousiainen Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Toimii Järvenpään,

Lisätiedot

TYÖKALUJEN KEHITTÄMINEN HULEVEDEN VIEMÄRÖINNISTÄ PERITTÄVÄN KORVAUKSEN MÄÄRITTÄMISEEN JA KOHDENTAMISEEN

TYÖKALUJEN KEHITTÄMINEN HULEVEDEN VIEMÄRÖINNISTÄ PERITTÄVÄN KORVAUKSEN MÄÄRITTÄMISEEN JA KOHDENTAMISEEN TYÖKALUJEN KEHITTÄMINEN HULEVEDEN VIEMÄRÖINNISTÄ PERITTÄVÄN KORVAUKSEN MÄÄRITTÄMISEEN JA KOHDENTAMISEEN VESIHUOLTO 2015 Turku Leena Sänkiaho SISÄLTÖ Työn tausta ja tavoitteet Määritelmät Pilot-kunnat ja

Lisätiedot

Pohjois-Suomen vesihuoltopäivät, , Kemi. Venlan vuoden 2015 tunnusluvut

Pohjois-Suomen vesihuoltopäivät, , Kemi. Venlan vuoden 2015 tunnusluvut 3.11.216 Pohjois-Suomen vesihuoltopäivät, 16.-17.11.216, Kemi Venlan vuoden 215 tunnusluvut Mika Rontu apulaisjohtaja 3.11.216 1 Mika Rontu Vuoden 215 raportin tunnusluvut VEDEN- JA JÄTEVEDEN KÄSITTELY

Lisätiedot

Juuan kunnan vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen

Juuan kunnan vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen Kunnanhallitus 296 07.12.2015 Juuan kunnan vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen 576/14.142/2015 Khall 296 Juuan kunnan vesihuoltolaitos on ollut kirjanpidossa laskennallisesti

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA VESIHUOLLOSSA

AJANKOHTAISTA VESIHUOLLOSSA AJANKOHTAISTA VESIHUOLLOSSA LOUNAIS-SUOMEN VESIHUOLTOPÄIVÄ 2016 RAUMA 16.11.2016 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN KUULUMISIA YHTEISKUNNALLISET VAIKUTTAVUUSTAVOITTEET Edellytykset biotalouteen ja ruokaan

Lisätiedot

VESIHUOLTOLAKI JA VESIHUOLTOLAITOSTEN YHDISTYMINEN

VESIHUOLTOLAKI JA VESIHUOLTOLAITOSTEN YHDISTYMINEN VESIHUOLTOLAKI JA VESIHUOLTOLAITOSTEN YHDISTYMINEN Suomen Vesiyhdistyksen Vesihuoltojaoston seminaari 6.11.2013 Anneli Tiainen Lakiasiain päällikkö Vesilaitosyhdistys 1 KUNTARAKENNELAKI 1.7.2013 (ent.

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KUNTA Dnro 606/2012 KIRKKONUMMEN KUNNAN. 2 LUKU: Jätevedet

KIRKKONUMMEN KUNTA Dnro 606/2012 KIRKKONUMMEN KUNNAN. 2 LUKU: Jätevedet KIRKKONUMMEN KUNTA Dnro 606/2012 KIRKKONUMMEN KUNNAN YMPA RISTO NSUOJELUMA A RA YKSET 2 LUKU: Jätevedet Sisällys 2. LUKU: JÄTEVEDET... 3 3 Jätevesien käsittely viemäriverkoston ulkopuolella... 3 1. Jätevesien

Lisätiedot

Valituksenalainen päätös: Isonkyrön kunnanvaltuusto

Valituksenalainen päätös: Isonkyrön kunnanvaltuusto 1 (5) VAASAN HALLINTO-OIKEUS Korsholmanpuistikko 43 PL 204 65101 Vaasa Hallinto-oikeuden dnro: 01414/16/5212 Valituksenalainen päätös: Isonkyrön kunnanvaltuusto 19.9.2016 18 Valittaja: Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

Jätevedenpuhdistuksen ja viemäröinnin investoinnit HSY:n alueella

Jätevedenpuhdistuksen ja viemäröinnin investoinnit HSY:n alueella Jätevedenpuhdistuksen ja viemäröinnin investoinnit HSY:n alueella 12.10.2012 KAUPUNKILÄHTÖISET INVESTOINNIT 1 TOIMINTA-ALUEEN LAAJENTUMINEN JA KAAVOITUS 1 1 Kaavoituksen mukainen laajentuminen (alueverkot)

Lisätiedot

SELVITYS OULUN VEDENHANKINNAN VARMISTAMISEN VAIHTOEHDOISTA. Oulun Vesi

SELVITYS OULUN VEDENHANKINNAN VARMISTAMISEN VAIHTOEHDOISTA. Oulun Vesi SELVITYS OULUN VEDENHANKINNAN VARMISTAMISEN VAIHTOEHDOISTA Oulun Vesi 18.12.2013 1 TYÖN LÄHTÖKOHDAT Kanta-Oulun vedenhankinta perustuu Oulujoen veteen, varajärjestelmää ei ole Kanta-Oulun alue kuuluu alimpaan

Lisätiedot

Liittyminen ja vapautuminen vesihuoltoyhtymästä ja vesihuolto-osuuskunnan perustaminen

Liittyminen ja vapautuminen vesihuoltoyhtymästä ja vesihuolto-osuuskunnan perustaminen Liittyminen ja vapautuminen vesihuoltoyhtymästä ja vesihuolto-osuuskunnan perustaminen Johanna Kallio, Suomen ympäristökeskus Jätevesineuvojien koulutus, 22.5.2015 Aiheita Vesihuoltolaki Viemäristä vapautukset,

Lisätiedot

Liikelaitos Salon Veden johtokunta

Liikelaitos Salon Veden johtokunta Kehittämis- ja elinkeinolautakunta 43 26.05.2010 Kehittämis- ja elinkeinolautakunnan lausunto kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelmasta vuosille 2010-2030 698/02.07.01/2009 kehiteli 43 Valmistelijat:

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 5922/ /2015

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 5922/ /2015 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 237 16.12.2015 9 Asianro 5922/10.03.01.00/2015 Riistaveden kylän vesihuolto-osuuskunnan tarkistetun toiminta-alueen hyväksyminen Päätöshistoria

Lisätiedot

Valitus vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen supistamisesta

Valitus vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen supistamisesta Vaasan hallinto-oikeus Korsholmanpuistikko 43 PL 204 65101 VAASA Puhelin 029 56 42611 Faksi 029 56 42760 Sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi Päätös 1 (9) Antopäivä Päätösnumero 20.1.2017 17/0013/3 Diaarinumero

Lisätiedot

Synergiaa monialaisesti ja alueellisesti Kemin Vesi Oy osaksi Kemin Energia Oy:tä ja Meri-Lapin Vesi Oy alueellisena tukkuyhtiönä

Synergiaa monialaisesti ja alueellisesti Kemin Vesi Oy osaksi Kemin Energia Oy:tä ja Meri-Lapin Vesi Oy alueellisena tukkuyhtiönä 12.11.2016 Synergiaa monialaisesti ja alueellisesti Kemin Vesi Oy osaksi Kemin Energia Oy:tä ja Meri-Lapin Vesi Oy alueellisena tukkuyhtiönä KEMIN VESI OY Kemin Vesi vastaa Kemissä Vedenjakelusta Jäteveden

Lisätiedot

HSY:n vesihuollon toiminta-alueen sanallinen määrittely

HSY:n vesihuollon toiminta-alueen sanallinen määrittely Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Opastinsilta 6 A 00520 Helsinki puhelin 09 156 11 faksi 09 1561 2011 www.hsy.fi HSY:n vesihuollon toiminta-alueen sanallinen määrittely HSY:n vesihuollon

Lisätiedot

LIITE. Vanha Klaukan alueelle muodostuu alueen asemakaavoituksen myötä uusi asuinalue, johon sijoittuu pääosin AKR ja AO alueita.

LIITE. Vanha Klaukan alueelle muodostuu alueen asemakaavoituksen myötä uusi asuinalue, johon sijoittuu pääosin AKR ja AO alueita. 1. JOHDANTO Vanha Klaukan alueelle muodostuu alueen asemakaavoituksen myötä uusi asuinalue, johon sijoittuu pääosin AKR ja AO alueita. AKR- alueiden yhteenlaskettu rakennusoikeus on n. 60 000 m2 ja AO

Lisätiedot

VAPAUTUKSEN MYÖNTÄMISEN PERIAATTEET VIEMÄRIVERKOSTOON LIITTÄMISVELVOLLISUUDESTA

VAPAUTUKSEN MYÖNTÄMISEN PERIAATTEET VIEMÄRIVERKOSTOON LIITTÄMISVELVOLLISUUDESTA H 75 VAPAUTUKSEN MYÖNTÄMISEN PERIAATTEET VIEMÄRIVERKOSTOON LIITTÄMISVELVOLLISUUDESTA Ympäristölautakunta 16.6.2016, 20 Ympäristötarkastaja Kaisa Pieniluoma: Liittämisvelvollisuus vesihuoltolain mukaan

Lisätiedot

Vesihuollon tietojärjestelmä Veeti

Vesihuollon tietojärjestelmä Veeti Vesihuollon tietojärjestelmä Veeti Alueellinen vesihuoltopäivä 17.3.2016, Mikkeli Jyrki Laitinen Suomen ympäristökeskus SYKE Hankkeen tavoitteet Hankkeen tavoitteena on toteuttaa tietojärjestelmä, josta

Lisätiedot

JÄRVENPÄÄN KAUPUNGIN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA

JÄRVENPÄÄN KAUPUNGIN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI JÄRVENPÄÄN KAUPUNGIN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2009 K& 8.4.2009 K&R Kiuru & Rautiainen Oy 2(54) 1 JOHDANTO... 5 2 SUUNNITTELUPERUSTEET... 6 2.1 Yleiskuvaus suunnittelualueesta...

Lisätiedot

Vesihuollon kehittämissuunnitelma 2014 / Utvecklingsplan för vattentjänster 2014

Vesihuollon kehittämissuunnitelma 2014 / Utvecklingsplan för vattentjänster 2014 Tekninen valiokunta/tekniska utskottet Kunnanhallitus/Kommunstyrel sen 67 04.06.2014 182 17.06.2014 Vesihuollon kehittämissuunnitelma 2014 / Utvecklingsplan för vattentjänster 2014 660/10.03.01/2014 TEKVLK

Lisätiedot

k = kiinteistötyypin mukainen kerroin seuraavan taulukon mukaan:

k = kiinteistötyypin mukainen kerroin seuraavan taulukon mukaan: 1 Liite vesi 4/21.11.2012 VESIHUOLTOLAITOKSEN TAKSA KIRKKONUMMEN KUNTA/VESIHUOLTOLAITOS Voimaantulopäivä 1.1.2012 Vesihuoltolaitos perii, liittymistä ja käyttöä koskevat sopimusten ehdot ja yleiset toimitusehdot

Lisätiedot

Vedenhankintaratkaisut ja kaivot

Vedenhankintaratkaisut ja kaivot Vedenhankintaratkaisut ja kaivot Sanna Vienonen, Suomen ympäristökeskus Haja-asutuksen jätevesineuvojien koulutus Helsinki 5.5.2014 Vesihuoltolaitoksen verkostoon liittyminen, vesiosuuskunta tai oma kaivo

Lisätiedot

Vesihuollon tietojärjestelmä Veeti

Vesihuollon tietojärjestelmä Veeti Vesihuollon tietojärjestelmä Veeti Vesihuoltopäivä 18.11.2015 Jyrki Laitinen Suomen ympäristökeskus SYKE Hankkeen tavoitteet Hankkeen tavoitteena on toteuttaa tietojärjestelmä, josta viranomaiset saavat

Lisätiedot

HSY:n vesihuollon toiminta-alueen sanallinen määrittely

HSY:n vesihuollon toiminta-alueen sanallinen määrittely HSY:n vesihuollon toiminta-alueen sanallinen määrittely HSY:n vesihuollon toiminta-alueet 21.10.2016 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki

Lisätiedot

Satavesi - ohjelma Eurajoki-Lapinjoki vesistöalueryhmän kokous Säkylän kunnanvirasto

Satavesi - ohjelma Eurajoki-Lapinjoki vesistöalueryhmän kokous Säkylän kunnanvirasto Satavesi - ohjelma Eurajoki-Lapinjoki vesistöalueryhmän kokous Säkylän kunnanvirasto 11.10.2011 Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn suunnittelu- ja neuvontahanke 2010-2011 Hannu Mattila Projektineuvoja

Lisätiedot

Villingin vesiosuuskunnan perustamisasiakirja on allekirjoitettu 3.9.2007. Villingin vesiosuuskunta on rekisteröity kaupparekisteriin 2.11.2007.

Villingin vesiosuuskunnan perustamisasiakirja on allekirjoitettu 3.9.2007. Villingin vesiosuuskunta on rekisteröity kaupparekisteriin 2.11.2007. Villingin vesiosuuskunnan perustamisasiakirja on allekirjoitettu 3.9.2007. Villingin vesiosuuskunta on rekisteröity kaupparekisteriin 2.11.2007. Toimintakertomus 2011 Vesiosuuskunnan viidennen toimintakauden

Lisätiedot

LIITTYJÄT 0,93 % VOLYYMIT m 3 /a TASE-ENNUSTE MAKSUT alv 0 % 2,0 % 2012 TULOSLASKELMAENNUSTE

LIITTYJÄT 0,93 % VOLYYMIT m 3 /a TASE-ENNUSTE MAKSUT alv 0 % 2,0 % 2012 TULOSLASKELMAENNUSTE Askolan vesihuoltolaitos LIITTYJÄT,93 % Väkiluku as 4 988 Vesijohdon liittymis-% % 65 % Vesijohtoon liittyneet as 3 242 Viemärin liittymis-% % 34 % Viemäriin liittyneet as 1 696 VOLYYMIT m 3 /a Veden pumppaus

Lisätiedot

Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2015

Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2015 1 Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2015 Sisällysluettelo 1. Yleistä 2. Maakuntakaava 3. Yleiskaava 4. Asemakaava 5. Rakennusjärjestys 6. Ohjelmoimattomat kaavoitustyöt 7. Kaavoitusohjelma 8. Liitekartat

Lisätiedot

TALOUSJÄTEVESIASETUS Valtioneuvoston asetus 542/2003 TALOUSJÄTEVESIEN KÄSITTELY VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA

TALOUSJÄTEVESIASETUS Valtioneuvoston asetus 542/2003 TALOUSJÄTEVESIEN KÄSITTELY VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA TALOUSJÄTEVESIASETUS Valtioneuvoston asetus 542/2003 TALOUSJÄTEVESIEN KÄSITTELY VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA Voimaan 1.1.2004 Sievin kunnan ympäristötoimi ja Sie 1 TALOUSJÄTEVESIASETUS

Lisätiedot

Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2016

Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2016 1 Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2016 Hyväksytty: Valtuusto 29.11.2016 97 2 1. Yleistä kaavoituskatsauksesta Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) sekä maankäyttö- ja rakennusasetus (MRA) säätelevät kaavoitusta

Lisätiedot

ILOMANTSI Kirkonkylä OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. Päiväys 30.1.2015. KURENKANKAAN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS Palstatien alue

ILOMANTSI Kirkonkylä OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. Päiväys 30.1.2015. KURENKANKAAN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS Palstatien alue ILOMANTSI Kirkonkylä Päiväys 30.1.2015 KURENKANKAAN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS Palstatien alue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Suunnittelualue Suunnittelualue sijaitsee Ilomantsin Kirkonkylän

Lisätiedot

VESIHUOLTOLAITOKSEN TAKSA 2017

VESIHUOLTOLAITOKSEN TAKSA 2017 Laukaan Vesihuolto Oy VESIHUOLTOLAITOKSEN TAKSA 2017 Hyväksytty yhtiön hallituksen kokouksessa 7.11.2016 8 Voimaantulopäivä 1.1.2017 Laukaan Vesihuolto Oy:n taksaan sisältyvät veden käyttömaksut, perusmaksut

Lisätiedot

KOSKEN TL TEKNINEN LAUTAKUNTA

KOSKEN TL TEKNINEN LAUTAKUNTA Kokousaika Torstai 25. syyskuuta 2014 kello 17.00 Kokouspaikka Kunnanvirasto Saapuvilla olleet jäsenet Jari Laurila pj Esko Syrjälä j. Kimmo Kupi j. Pirjo Leino j. Elina Rauhala j. Läsnä Poissa Muut saapuvilla

Lisätiedot

11fra Oy. Yhtiölle on laadittu valvontatutkimusohjelma, joka on voimassa asti.

11fra Oy. Yhtiölle on laadittu valvontatutkimusohjelma, joka on voimassa asti. H1 mos 11fra Oy JÅMSÅ HIMOS-INFRA OY Himos-lnfra Oy kuuluu Jämsä-konserniin kaupungin omistamana tytäryhteisönä. Yhtiö perustettiin 19.5.1999 ja se merkittiin kaupparekisteriin 1.7.1999 (Y-tunnus 1543389-6).

Lisätiedot

Ajankohtaisia asioita vesihuoltolaista

Ajankohtaisia asioita vesihuoltolaista Ajankohtaisia asioita vesihuoltolaista Valtakunnalliset Vesiosuuskuntapäivät 29. 30.1.12.2016 Aulanko Anneli Tiainen Lakiasiain päällikkö Vesilaitosyhdistys Ajankohtaista lainsäädännössä Vesihuoltolain

Lisätiedot

SAVITAIPALEEN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA SAVITAIPALE

SAVITAIPALEEN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA SAVITAIPALE 6785 SAVITAIPALEEN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA 14.11.2011 SAVITAIPALE SÄLLYSLUETTELO SAVITAIPALEEN KUNTA... 1 VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA... 1 1. JOHDANTO... 1 2. VESIHUOLLON NYKYTILA...

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 681/2014 Laki. vesihuoltolain muuttamisesta

SÄÄDÖSKOKOELMA. 681/2014 Laki. vesihuoltolain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 27 päivänä elokuuta 2014 681/2014 Laki vesihuoltolain muuttamisesta Annettu Helsingissä 22 päivänä elokuuta 2014 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan vesihuoltolain

Lisätiedot

SAARIJÄRVEN KAUPUNKI HEIKKILÄNMUTKAN VIEMÄRÖINNIN YLEISSUUNNITELMA

SAARIJÄRVEN KAUPUNKI HEIKKILÄNMUTKAN VIEMÄRÖINNIN YLEISSUUNNITELMA Vastaanottaja Saarijärven kaupunki Asiakirjatyyppi Viemäröinnin yleissuunnitelma Päivämäärä 13.07.2015 Viite 1510020093 SAARIJÄRVEN KAUPUNKI HEIKKILÄNMUTKAN VIEMÄRÖINNIN YLEISSUUNNITELMA SAARIJÄRVEN KAUPUNKI

Lisätiedot

Terveydensuojelulain ja talousvesiasetuksen vaatimukset vesihuoltolaitoksille

Terveydensuojelulain ja talousvesiasetuksen vaatimukset vesihuoltolaitoksille Terveydensuojelulain ja talousvesiasetuksen vaatimukset vesihuoltolaitoksille Puhdasvesi-risteily 2016 Häiriöttömän vesihuollon turvaaminen 22.9.2016 Erja Alanen, Lounais-Suomen aluehallintovirasto Terveydensuojelulaki

Lisätiedot

JÄÄSKEN JÄTEVESIOSUUSKUNNAN JA VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUEEN MÄÄRITTÄMINEN

JÄÄSKEN JÄTEVESIOSUUSKUNNAN JA VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUEEN MÄÄRITTÄMINEN JÄÄSKEN JÄTEVESIOSUUSKUNNAN JA VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUEEN MÄÄRITTÄMINEN Aika: 10.9.2014 klo 10.00 11.45 Paikka: Lappeenrannan seudun ympäristötoimi, Pohjolankatu 14 Kokoushuone Kuutti, 2 krs Läsnä:

Lisätiedot

tilaa, valoa ja pohjoista voimaa HAUKIPUDAS, KIIMINKI, OULU, OULUNSALO, YLI- II

tilaa, valoa ja pohjoista voimaa HAUKIPUDAS, KIIMINKI, OULU, OULUNSALO, YLI- II tilaa, valoa ja pohjoista voimaa Pohjois- Pohjanmaan maakuntakaava - tarkistaminen aloitettu 2011 Uuden Oulun yleiskaava - laatiminen aloitettu 2011 Oulun seudun kuntien yhteinen yleiskaava - lainvoima

Lisätiedot

VESIHUOLTOLAIN MUKAISET UUDET VELVOLLISUUDET KUNNILLE JA VESILAITOKSILLE VUODELLE 2016 SEKÄ OPAS VESIHUOLLON KEHITTÄMINEN JA OHJAAMINEN

VESIHUOLTOLAIN MUKAISET UUDET VELVOLLISUUDET KUNNILLE JA VESILAITOKSILLE VUODELLE 2016 SEKÄ OPAS VESIHUOLLON KEHITTÄMINEN JA OHJAAMINEN VESIHUOLTOLAIN MUKAISET UUDET VELVOLLISUUDET KUNNILLE JA VESILAITOKSILLE VUODELLE 2016 SEKÄ OPAS VESIHUOLLON KEHITTÄMINEN JA OHJAAMINEN VESIHUOLLON KEHITTÄMISPÄIVÄ ETELÄ-POHJANMAAN ELY-KESKUS Asiantuntija

Lisätiedot

Vesihuoltolain mukaisesta liittämisvelvollisuudesta vapauttaminen ja haja-asutuksen jätevesiasetuksen käsittelyvelvoitteista poikkeaminen

Vesihuoltolain mukaisesta liittämisvelvollisuudesta vapauttaminen ja haja-asutuksen jätevesiasetuksen käsittelyvelvoitteista poikkeaminen Vesihuoltolain mukaisesta liittämisvelvollisuudesta vapauttaminen ja haja-asutuksen jätevesiasetuksen käsittelyvelvoitteista poikkeaminen Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Esityksen

Lisätiedot

Vesihuoltolaitoksen häiriötilanteisiin varautuminen

Vesihuoltolaitoksen häiriötilanteisiin varautuminen Vesihuollon kehittämispäivä 14.3.2016, Kirkonkranni, Seinäjoki Vesihuoltolaitoksen häiriötilanteisiin varautuminen Riina Liikanen Vesihuoltopoolin valmiuspäällikkö, TkT Vesihuoltolaki 15 a (22.8.2014/681)

Lisätiedot