Raportti. Sipoon kunta. Vesihuollon kehittämissuunnitelma
|
|
- Anne Laakso
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Raportti Sipoon kunta Vesihuollon kehittämissuunnitelma
2 Sivu 1 (15) Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 3 2 SIPOON KAAVOITUSTILANNE JA VESIHUOLLON TAVOITTEET Kunnan ja kaavoituksen nykytila Kunnan vesihuollon tavoitteet 4 3 VESIHUOLTO TOIMINTA-ALUEILLA Nykytila ja ennusteet Organisaatio Vedenhankinta ja jakelu Verkostot Jätevesien käsittely Nykyiset toiminta-alueet Ongelmat ja kehittämistarpeet Organisaatio Vedenhankinta Vesijohto- ja viemäriverkostot Jätevesien käsittely Toimenpiteet Alueellinen yhteistyö Vedentuotanto Verkostojen rakentaminen uusille kaava-alueille ja uudet toiminta-alueet Runkoverkostojen kehittäminen Verkostojen saneeraus Jäteveden käsittely Tiedotus Investoinnit 11 4 TOIMINTA-ALUEIDEN ULKOPUOLISET ALUEET Nykytila ja kehittämistarpeet Tarvealueet Toimenpiteet 14 5 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Yhdyskuntarakenteen kehittyminen Vesihuollon toimintavarmuus Haja-asutusalueet 15 6 SUUNNITELMAN PÄIVITYS JA TOTEUTUKSEN SEURANTA 15 B:\projektit\2008\WN\Sipoo\DOWN_Sipoon_VHKS\C_Tekstit\Sipoo_VHKS.doc
3 Sivu 2 (15) Liitteet Liite 1 lähdeluettelo Piirustukset.101 Vesijohtoverkosto, Nykytilanne.102 Viemäriverkosto, Nykytilanne.103 Pohjavesialueet, Nykytilanne.201 Sipoo, vedenjakeluverkoston kehittämisehdotus.202 Sipoo, runkoviemärihankkeet.203 Vesihuollon kehittämiskohteet haja-asutusalueilla / JR / OV / OV Alkuperäinen kopio Rev. Päiväys/Laatija Päiväys/Tarkastanut Päiväys/Hyväksynyt Huomautukset B:\projektit\2008\WN\Sipoo\DOWN_Sipoon_VHKS\C_Tekstit\Sipoo_VHKS.doc
4 Sivu 3 (15) 1 JOHDANTO Vesihuoltolain (VHL 119/2001) mukaan kunnalla on vastuu vesihuollon kehittämisestä alueellaan. Kunnan tulee laatia ja ylläpitää vesihuollon kehittämissuunnitelmaa, joka toimii mm. yhdyskuntasuunnittelun apuvälineenä. Vesihuoltoa on kehitettävä yhdyskuntakehitystä vastaavasti. Vesihuollon kehittämissuunnitelma ei kuitenkaan ole kuntaa tai muita tahoja sitova asiakirja, vaan vesihuollon tavoitteita määrittelevä suunnitelma. Sipoon kunnan ensimmäinen vesihuollon kehittämissuunnitelma valmistui vuonna Sen jälkeen on tapahtunut sellaisia oleellisia yhdyskunnan kannalta merkittäviä muutoksia, jotka edellyttävät myös vesihuollon kehittämissuunnitelman päivittämistä. Vesihuollon kehittämissuunnitelman päivitys on tehty Pöyry Environment Oy:ssä Työryhmään ovat kuuluneet Sipoon kunnasta Matti Stolp, Pekka Söyrilä, Nils Sällström, Saija Kajala ja Anu Juvonen sekä Pöyry Environment Oy:stä Jussi Ristimäki ja Terhi Renko. 2 SIPOON KAAVOITUSTILANNE JA VESIHUOLLON TAVOITTEET 2.1 Kunnan ja kaavoituksen nykytila Sipoo on asukasluvultaan Itä-Uudenmaan toiseksi suurin kunta. Sipoon kunnassa asui vuoden 2009 alussa asukasta (Tilastokeskus). Tästä noin 80 % asui taajamissa. Kunnan suurimmat taajamat asukasluvun perusteella ovat Nikkilä, Söderkulla ja Talma. Merkittävin elinkeinoala Sipoossa on palvelut, joka työllisti vuonna 2006 noin 67 % asukkaista. Toiseksi suurin ala on jalostus 29 %. Maa- ja metsätalous työllistää noin 4 % asukkaista. Sipoon maapinta-ala on noin 340 km 2, merialueiden ala noin 356 km 2 ja sisävesien ala noin 3 km 2. Kunnan kaavoitustilanne on muuttunut oleellisesti ensimmäisen kehittämissuunnitelman tekemisen jälkeen. Merkittävin muutos on Sipoon yleiskaava 2025, jonka kunnanvaltuusto hyväksyi Kaava käsittää koko kunnan alueen lukuun ottamatta saaristoa. Helsingin kaupungille siirtynyt alue on rajattu yleiskaavaehdotuksen ulkopuolelle. Yleiskaava mahdollistaa Sipoon väkiluvun kasvun noin asukkaalla vuoteen 2025 mennessä. Tämä on merkittävin yksittäinen tekijä, mikä vaikuttaa vesihuollon kehittämissuunnitelmaan. Muita vireillä olevia kaavahankkeita ovat Saariston ja rannikon osayleiskaava, Boxin osayleiskaava sekä Kringelmalmin osayleiskaava. Asemakaavoitushankkeita on useita. Vireillä olevia ovat: Freeway Logistic City (Bastukärr), Itäisen jokipuiston asemakaavamuutos ja Storörenin asemakaavamuutos. Lisäksi tulossa olevia asemakaavahankkeita on vuoden 2008 kaavoituskatsauksen mukaan 13 kpl. B:\projektit\2008\WN\Sipoo\DOWN_Sipoon_VHKS\C_Tekstit\Sipoo_VHKS.doc
5 Sivu 4 (15) 2.2 Kunnan vesihuollon tavoitteet Sipoon yleiskaava 2025 mahdollistaa kunnan asukasmäärän kasvun asukkaalla (yli 150 %) vuoteen 2025 mennessä. Näistä sijoittuu taajamiin, kyliin ja haja-asutusalueelle. Tämä asettaa suuria haasteita myös kunnan infrastruktuurille ja sen kehittämiselle. Vesihuollon kehittämissuunnitelman yhtenä lähtökohtana on, että vesihuoltoverkostoja laajennetaan yleiskaavassa 2025 esitetyille asemakaavoitettaville alueille ja kyläalueille sitä mukaa kun ne rakentuvat. Haja-asutusalueiden vesihuoltoa kehitetään lakien ja asetusten edellyttämällä tavalla. Vesihuollon osalta kunnan tavoite on turvata tänä suuren kasvun aikana kaikissa tilanteissä vesihuoltoverkostojen piirissä oleville asukkaille laadukkaat ja hyvin toimivat vesihuoltopalvelut niin vanhoille kuin uusillekin asukkaille. Vesihuoltoa pyritään kehittämään siten, että yksittäiset häiriöt eivät aiheuta merkittäviä pitkäaikaisia häiriöitä veden jakelussa tai sen laadussa. Toimintavarmuuden parantamiseen pyritään kunnan rajojen sisällä tehtävien toimenpiteiden lisäksi lisäämällä yhteistyötä naapurikuntien ja niiden vesihuollosta vastaavien organisaatioiden kanssa. Koska häiriötilanteita ei kuitenkaan aina voida välttää, on tavoitteena kehittää vesihuollosta tiedottamista siten, että häiriötilanteissa ongelmista ja mahdollisesta toimenpiteistä pystytään tiedottamaan vesihuoltolaitosten asiakkaita nopeasti ja tehokkaasti. Haja-asutusalueiden osalta tavoitteena on, että kunnan alueella olevissa asutuskeskittymissä on kohtuullisin kustannuksin saatavissa laatuvaatimukset täyttävää talousvettä ja että omien järjestelmien varassa olevilla asukkailla on saatavissa riittävästi selkeää ohjeistusta siitä millaiset vaatimukset kiinteistökohtaisilla tai useamman kiinteistön yhteisillä vesihuoltojärjestelmillä on ja mistä lisätietoa on tarvittaessa saatavissa. Yleiskaavan 2025 mukaan asemakaavoitettavien ja kyläalueiden ulkopuolelle jäävien alueiden osalta tavoitteena on, että ongelmat ratkaistaan pääosin kyläyhteisöjen oman aktiivisuuden kautta kunnan tuen ollessa lähinnä asiantuntija-apua sekä taloudellista tukea. Tavoitteena on että haja-asutusalueella asuvat kiinteistönomistajat saadaan tietoisiksi vuonna 2004 voimaan astuneesta, vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisia alueita koskevasta asetuksesta, jossa määritellään kyseisten kiinteistöjen jätevesien käsittelyvaatimukset. Käsittely pitää olla asetuksen vaatimalla tasolla vuoteen 2014 mennessä. Jätevesien viemäröinnin ja -käsittelyn osalta kunnan tavoitteena on, että kaikki kunnan alueella syntyvät jätevedet ja jätevesilietteet, niin toiminta-alueilla kuin niiden ulkopuolellakin, käsitellään olemassa olevien säädösten ja määräysten mukaisesti sekä kustannustehokkaasti siten, että niistä ei aiheudu terveys- tai muuta haittaa ihmisille eikä ympäristölle. Vesihuollon kehittämissuunnitelma on tehty Sipoo 2025 strategiaan pohjautuen noudattaen Sipoon yleiskaava 2025:a ja Pääkaupunkiseudun vesihuollon kehittämisstrategiaa (Pöyry Environment Oy 2008). B:\projektit\2008\WN\Sipoo\DOWN_Sipoon_VHKS\C_Tekstit\Sipoo_VHKS.doc
6 Sivu 5 (15) 3 VESIHUOLTO TOIMINTA-ALUEILLA 3.1 Nykytila ja ennusteet Organisaatio Sipoon vesilaitos on kunnan Tekniikka- ja ympäristöosastoon kuuluva nettobudjetoitu tulosyksikkö, jolla on oma kirjanpito. Vesihuoltolaitoksen toiminnassa on mukana tekninen johtaja, kunnallistekniikan päällikkö, vesihuoltoteknikko, putkimestari, työnjohtaja, 3 5 asentajaa ja kanslisti. Sipoo on osakkaana Tuusulan seudun vesilaitoskuntayhtymässä (TSV) Vedenhankinta ja jakelu Sipoon vesi- ja viemärilaitos ostaa lähes kaiken talousveden Tuusulan Seudun Vesilaitoskuntayhtymältä. Pieni osa kunnan asutuksesta on liitetty naapurikuntien vesilaitosten verkostoihin, minkä takia pieniä määriä vettä ostetaan myös Helsingin Vedeltä (HKV), Vantaan Vedeltä ja Keravalta. Omia vedenottamoita ei Sipoon vesi- ja viemärilaitoksella ole. TSV:n vedenhankinta perustuu tekopohjaveden ja pohjaveden ottoon. Tekopohjaveden valmistuksessa TSV käyttää Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:n (PSV) kautta hankittavaa Päijänne-tunnelin vettä. Tekopohjavesi käsitellään Jäniksenlinnassa hidassuodatuksella, kalkkikivialkaloinnilla ja UV-desinfioinnilla. Rusutjärvellä käsittely tapahtuu kalkkikivialkaloinnilla ja UV-desinfioinnilla. TSV:n vedenhankintavaraus Päijänne-tunnelista on noin 570 l/s, josta Sipoon osuus on noin neljännes. Nykyisin TSV:n vedenhankintajärjestelmä käyttää Päijänne-tunnelin vettä noin 200 l/s. TSV:llä on Sipoon alueella kaksi käytössä olevaa pohjavedenottamoa: Paippinen (Pohjois-Paippisissa) ja Marjamäen laitoksen Nygårdin pohjavesikaivot. Söderkullan ottamo ei ole käytössä. Lisäksi kunnan alueella on Ingman Foodsin vedenottamo Söderkullassa (Nikukälla). Sipoossa vedenkulutus on tällä hetkellä yhteensä noin 2700 m 3 /d. Laskuttamattoman veden osuus kokonaiskulutuksesta on noin 11 %. Vesijohtoverkoston liittymisprosentti on noin 65 % ja ominaiskulutus noin 214 l/as/d. Voimakkaan lisärakentamisen takia Sipoon vedentarpeen ennustetaan kasvavan kymmenen vuoden aikana noin 1,4-kertaiseksi ja 20 vuoden aikana yli 2,5-kertaiseksi vuoden 2007 tasosta. Sipoon vuoden 2007 vedenkulutustiedot sekä ennusteet vuodelle 2025 asti on esitetty taulukossa 3.1. B:\projektit\2008\WN\Sipoo\DOWN_Sipoon_VHKS\C_Tekstit\Sipoo_VHKS.doc
7 Sivu 6 (15) Taulukko 3.1. Sipoon vedenkulutustiedot vuodelta 2007 ja ennusteet vuoteen 2025 asti liittyjämäärä [as] liittymisprosentti [%] kokonaiskulutus ostovesi TSV:ltä [m 3 /d] ostovesi Helsingistä [m 3 /d] ostovesi Vantaalta [m 3 /d] ostovesi Keravalta [m 3 /d] myyty vesimäärä yhteensä (oma jakelualue) [m 3 /d] ominaiskulutus * [l/as/d] laskuttamaton vesi * (osuus kokonaiskulutuksesta) * sisältää laskuttamattoman ja mittaamattoman veden sekä vuodot [%] Verkostot Sipoolla on vesijohtoverkostoa yhteensä 234 km. Verkoston keski-ikä on 14 vuotta. Vanhimmat verkosto-osat on rakennettu 50-luvulla ja ne on tehty pääosin valuraudasta. Suurin osa verkostosta on muovia. Sipoon vesitornit sijaitsevat Nikkilässä (800 m 3, rakennettu 2003) ja Söderkullassa (800 m 3, rakennettu 1991). Sipoon vesijohtoverkosto on jakautunut kolmeen eri painepiiriin. Kunnan etelä- ja keskiosa kuuluvat Sipoon omien vesitornien ylläpitämään painetasoon. Pohjoisosassa on kaksi painepiiriä, joiden painetasot ovat Järvenpään ja Keravan vesitornien vedenpintojen mukaisia. Vedenjakelun runkojohdot isoimpien taajamien välillä (Kerava-Nikkilä-Söderkulla ja Paippinen Nikkilä) omistaa TSV. Sipoon kunnan alueella on jätevesiviemäriverkostoa yhteensä noin 204 km. Verkoston keski-ikä on noin 15 vuotta Vanhimmat verkostot on rakennettu betonista. Suurin osa verkostosta on rakennettu muoviputkista. Hulevesiviemäriä Sipoon kunnan alueella on noin 18 km ja verkoston keski-ikä on 13 vuotta. Sipoon kunnan alueella oleva vesijohtoverkosto on esitetty kartassa -101 ja viemäriverkosto kartassa B:\projektit\2008\WN\Sipoo\DOWN_Sipoon_VHKS\C_Tekstit\Sipoo_VHKS.doc
8 Sivu 7 (15) Jätevesien käsittely Jätevesiviemäriverkostoon on liittynyt 9589 asukasta, mikä tarkoittaa noin 50 % liittymisastetta. Jätevesiä pumpataan etelässä Helsingin Veden viemäriverkostoon ja pohjoisessa Vantaan ja Keravan verkostojen kautta KUVES:n meriviemäriin. Kaikki Sipoon kunnan alueella syntyvät ja kunnalliseen viemäriverkostoon johdettavat jätevedet käsitellään Helsingin Viikinmäen jätevedenpuhdistamolla. Sipoon varaus Viikinmäen jätevedenkäsittelykapasiteetista on sopimuksen mukaan 1,5 %. Jätevesimäärien ennustetaan kasvavan kymmenen vuoden aikana noin 1,3-kertaiseksi ja 18 vuoden aikana lähes kolminkertaiseksi vuoden 2007 tasosta. Jätevesiviemäriverkoston tiedot vuodelta 2007 sekä ennusteet vuoteen 2025 asti on esitetty taulukossa 3.2. Taulukko 3.2. Perustiedot Sipoon viemäriverkostosta ja jätevesimääristä vuodelta 2007sekä ennusteet vuoteen 2025 asti liittyjämäärä [as] liittymisprosentti [%] 50 % 68 % 81 % laskutettu jätevesimäärä [m 3 /d] pumpattu jätevesimäärä yhteensä [m 3 /d] Helsingin verkostoon [m 3 /d] kuntayhtymän verkostoon [m 3 /d] Vantaan verkostoon [m 3 /d] Keravan verkostoon [m 3 /d] laskuttamattoman jäteveden osuus koko vesimäärästä [%] Jätevesilietteitä ei Sipoossa synny vesihuollon toiminta-alueilla, koska jätevedet johdetaan käsiteltäväksi Viikinmäen puhdistamoon. Viikinmäessä syntyvät lietteet mädätetään. 3.2 Nykyiset toiminta-alueet Sipoon kunnassa vedenjakelun ja jätevesiviemäröinnin nykyiset toiminta-alueet ovat samat. Toiminta-alueet on esitetty kartoissa -101 ja Ne kattavat asemakaava-alueet. Runkoverkostoja sijaitsee muuallakin. Sipoon kunnan vesihuollon toiminta-alue kattaa vain 2 % kunnan maapinta-alasta. Kunnallisen vedenjakelun piirissä on 64 % asukkaista. B:\projektit\2008\WN\Sipoo\DOWN_Sipoon_VHKS\C_Tekstit\Sipoo_VHKS.doc
9 Sivu 8 (15) 3.3 Ongelmat ja kehittämistarpeet Organisaatio Vesihuollon organisaatiota pyritään kehittämään siten, että vesihuoltolaitoksella olisi jatkossakin riittävät resurssit ja asiantuntemus lakisääteisten tehtävien suorittamiseksi Vedenhankinta Sipoon vedentarve kasvaa ennustejaksolla yli 2,5-kertaiseksi. Tuusulan seudun vesilaitoskuntayhtymä, jolta vesi ostetaan, toimittaa vettä myös Järvenpäähän, Keravalle ja Tuusulaan, joilla on myös erittäin kovat väestönkasvuennusteet ja siten suurta vedentarpeen kasvua. TSV:n kapasiteetti riittää toistaiseksi, mutta sen vedenjakelualueen väestömäärän ennustetaan kasvavan nykyisestä 20 % vuoteen 2020 mennessä ja jopa 70 % vuoteen 2040 mennessä. Tämä luo paineita vedentuotantokapasiteetin lisäämiseen. Sipoon vedenhankinnan turvaamisen kannalta erityistilanteissa olisi tarpeellista varmistaa vedensaanti myös muualta kuin TSV:n kautta Vesijohto- ja viemäriverkostot Sipoon vedenjakelujärjestelmän kapasiteetti ja toimintavarmuus ovat tällä hetkellä pääosin hyvällä tasolla [3]. Kunnan asutus on keskittynyt pääosin Nikkilän, Talman ja Söderkullan alueille sekä runkolinjojen varsille. Toimintavarmuuden ja kapasiteetin kannalta kriittisempiä vedenjakelun runkolinjoja ovat tällä hetkellä Nikkilä-Söderkullalinja ja linjat Söderkullasta länteen ja Itään. Sipoossa vedenkulutuksen kasvu kohdistuu pääosin nykyisten taajamien ympärille olemassa olevien runkolinjojen läheisyyteen. Näiden runkolinjojen kapasiteetti ei riitä tarvittavan lisäveden toimittamiseen. Tulevaisuudessa runkoverkostojen kapasiteettia tarvitaan lisää etenkin vedenjakelun turvaamiseksi Etelä-Sipoossa. Viemäröintikapasiteetti on pääosin hyvällä tasolla [3]. Pohjois- ja Keski-Sipoon alueelta jätevedet johdetaan Keravalle Keski-Uudenmaan Vesiensuojelun Kuntayhtymän (KUVES) meriviemäriin ja Eteläisen Sipoon jätevedet erillistä siirtoviemäriä pitkin Helsingin Veden viemäriverkostoon. Jätevesimäärien kasvu kohdistuu kaavoituksesta johtuen samoille alueille kuin vedenkulutuksen kasvu. Runkoviemäriverkoston kapasiteettia on ennustejaksolla lisättävä ainakin Nikkilästä KUVES:n meriviemäriin ja Boxista Söderkullan kautta Helsinkiin. Yleiskaavan vahvistuttua ja kaavoitusaikataulujen selvittyä tulisi voimakkaasta uudisrakentamisesta johtuva vesihuoltoverkostojen nopea laajentuminen ja runkolinjojen kapasiteettien kasvattaminen aikataulutuksineen vielä tarkistaa esimerkiksi vesihuoltoverkostojen kehittämissuunnitelmalla. B:\projektit\2008\WN\Sipoo\DOWN_Sipoon_VHKS\C_Tekstit\Sipoo_VHKS.doc
10 Sivu 9 (15) Vesijohto- ja viemäriverkostojen vanhimmat johto-osat tulevat saneerausikään. Vuotoja putkirikkotietojen sekä kuntoselvitysten perusteella tulisi tehdä selvitys vanhimpien verkosto-osien kunnosta ja pidemmän aikavälin esi-/yleissuunnitelma verkostosaneerauksen tarpeesta ja resurssitarpeesta aikatauluineen Jätevesien käsittely Helsingin Veden Viikinmäen jätevedenpuhdistamon kapasiteetti ei nykyisellään riitä sen sopimuskumppaneiden voimakkaasti kasvavien jätevesimäärien käsittelyyn. Puhdistamon kapasiteettia tullaankin lisäämään jonkin verran lähitulevaisuudessa ja merkittävämmin 2020-luvulla. Sipoon tulee jatkossakin olla tiiviissä yhteistyössä sopimuskumppaninsa kanssa ja informoida sitä oman alueensa jätevesitilanteen kehittymisestä. 3.4 Toimenpiteet Alueellinen yhteistyö Kunta jatkaa tiivistä alueellista vesihuoltoyhteistyötä nykyisten kumppanien kanssa vesihuoltopalveluiden turvaamiseksi myös tulevaisuudessa. Erityistilanteisiin varaudutaan entistä paremmin mm. lisäämällä yhteistyötä Helsingin Veden kanssa Vedentuotanto Vedentuotannon kehittämistoimenpiteillä turvataan raakaveden hankinta ja riittävä tuotantokapasiteetti sekä toimintavarmuus yhdyskunnan tarpeiden ja kehittymisen mukaisesti. Sipoo tulee jatkossakin ostamaan merkittävän osan talousvedestä TSV:ltä. Keskisellä Uudellamaalla on hyvin suuret väestönkasvupaineet ja siten myös vedenkulutuksen ennustetaan kasvavan voimakkaasti. Vedensaannin ja jakelun toimintavarmuuden takaamiseksi Sipoo kehittää yhteistyötä Helsingin Veden kanssa. Koko kunnan ja erityisesti Etelä-Sipoon vedensaannin turvaaminen on perusteltua turvata Helsingin Veden verkon kautta. Myös maantieteellisesti ja taloudellisesti ajateltuna järjestely on järkevää, sillä Helsinkiin liitettyyn Lounais-Sipooseen ollaan rakentamassa suuria runkoyhteyksiä aivan lähivuosina. Lisäksi Helsingin vedentuotantokapasiteettia ollaan merkittävästi lisäämässä nykyisillä käsittelylaitoksilla 2010-luvulla. Kolmas vedenkäsittelylaitos rakennetaan 2030-luvulla Verkostojen rakentaminen uusille kaava-alueille ja uudet toiminta-alueet Keskeisenä periaatteena verkostojen laajenemisessa on, että vesihuoltolaitos laajentaa omaa vesihuoltoverkostoaan (sekä vesijohto, että jätevesiviemäri) sitä mukaa kun kunta päättää uusien asemakaava-alueiden rakentamisesta. Työ tehdään yhteistyössä kunnan maankäytön ja teknisen toimialan kanssa. Hyvin toimivan ja kustannustehokkaan yhdyskuntarakenteen toteuttaminen edellyttää lisääntyvän väestön sijoittamista pääasiassa asemakaavoitetuille alueille. B:\projektit\2008\WN\Sipoo\DOWN_Sipoon_VHKS\C_Tekstit\Sipoo_VHKS.doc
11 Sivu 10 (15) Sipoon yleiskaava 2025:n mukaan merkittävimmät lisäykset tulevat Nikkilään, Talmaan sekä Söderkullaan. Uusien asukkaiden määrät taajamittain vuoteen 2025 mennessä ovat seuraavat: Talma 7000, Nikkilä ja Söderkulla Toiminta-alueiden laajentamisesta päätetään erikseen Runkoverkostojen kehittäminen Vedenjakelun runkoverkostolla johdetaan talousvesi vedenkäsittelylaitokselta eri kulutusalueiden jakeluverkostoon. Runkoviemäreillä johdetaan eri kulutusalueilla syntyneet jätevedet jätevedenpuhdistamolle. Runkoverkostojärjestelmä toteutetaan siten, että sen kapasiteetti on riittävä ja että se takaa järjestelmän toimintavarmuuden myös häiriötilanteissa. Lähtökohta on runkoverkoston toimintavarmuuden kehittäminen ja riittävän kapasiteetin varmistaminen myös vesi- ja jätevesimäärän kasvun aikana. Vedenjakelu Vedenjakelun runkoverkoston kehittämiskohteista toteuttamisjärjestyksessä ensimmäinen on Nikkilän ja Etelä-Sipoon välisen vedenjakelun runkolinjan kapasiteetin lisääminen (linjan pituus noin 12 km). Vedenjakelun rinnakkaisyhteys lisää ja turvaa vedenjakelukapasiteettia TSV:n tai HKV:n vedentuotannon tai runkoverkon häiriötilanteissa. Hanke tulisi toteuttaa melko pikaisesti, mahdollisuuksien mukaan jo vuosina Toinen merkittävä kehittämiskohde vedenjakelun runkoverkostossa on Sipoon vedenjakelun varmistaminen rakentamalla runkoyhteys Helsingin veden verkostoon. Linja kulkisi välillä Lounais-Sipoo-Söderkulla (pituus noin 20 km). Hankkeen toteutusaikataulu riippuu kaavoituksen etenemisestä. Todennäköisesti tarve osuu vuosille Vedenjakelun runkolinjojen kehittämiskohteet on esitetty kartassa Viemäröinti Viemäröinnin toimivuuden takaamiseksi lisätään runkoviemäreiden kapasiteettia kehittyviltä vedenkulutuksen painopistealueilta Helsingin Viikinmäen jätevedenpuhdistamolle. Tärkeimmät hankkeet ovat viemärilinja Nikkilästä KUVES:n viemäriin (noin 9,5 km) ja Etelä-Sipoon viemäröinti runkolinjalla Box-Söderkulla- Lounais-Sipoo (noin 20 km). Hankkeet toteutetaan vuosina Jätevesiviemäröinnin runkolinjojen kehittämiskohteet on esitetty kartassa Verkostojen saneeraus Verkostojen saneerausinvestoinneilla varmistetaan vedenjakelun ja viemäröinnin palvelutaso ja toimintavarmuus sekä vesihuolto-omaisuuden arvon säilyminen. Noin 80 % vesihuoltolaitosten omaisuudesta on verkosto-omaisuutta. Siksi verkostojen saneeraus on vesihuoltolaitoksen talouden kannalta olennainen kysymys. Saneerauksen B:\projektit\2008\WN\Sipoo\DOWN_Sipoon_VHKS\C_Tekstit\Sipoo_VHKS.doc
12 Sivu 11 (15) on varattava oikeat resurssit oikeaan aikaan, jotta kustannukset ja palvelutaso voidaan pitää oikealla tasolla. Vanhin osa Sipoon verkostoista on rakennettu luvuilla ja osa niistä vaatii nyt saneerausta. Saneeraustarve tulee kasvamaan lähivuosina. Vanhimmat verkostot ovat Nikkilässä. Verkostojen saneerausta on tarkemmin selvitetty Pääkaupunkiseudun vesihuollon kehittämisstrategian yhteydessä Jäteveden käsittely Helsingin Viikinmäen jätevedenpuhdistamon kapasiteettia tullaan lisäämään jonkin verran 2010-luvulla ja vielä huomattavasti lisää 2020-luvulla, jolloin kapasiteetti riittää sopimuskumppaneiden jätevesien puhdistukseen. Sipoo vastaa jatkossakin sopimusten mukaisilta osin Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymän meriviemärin ja Helsingin Viikinmäen jätevedenpuhdistamon laajennus- ja saneerausinvestoinneista Tiedotus Vesihuollon tiedotusta kehitetään niin, että häiriötilanteissa vesihuoltolaitosten asiakkaita pystytään tiedottamaan nopeasti ja tehokkaasti. Erityistilanteiden varalle on laadittu tiedotusohje Investoinnit Vesihuollon kehittämiskohteiden aiheuttamat investoinnit ovat merkittäviä. Investointien suuruutta on arvioitu Pääkaupunkiseudun Vesihuollon kehittämisstrategian yhteydessä tehdyssä Sipoon Vesihuollon investointistrategiassa [3]. Taulukossa 3.3 on esitetty vesihuollon toiminta-alueiden tarpeiden mukaan tehtävät kokonaisinvestoinnit vuosina B:\projektit\2008\WN\Sipoo\DOWN_Sipoon_VHKS\C_Tekstit\Sipoo_VHKS.doc
13 Sivu 12 (15) Taulukko 3.3. Vesihuoltoverkostojen kokonaisinvestoinnit [3] Verkostojen laajeneminen Laajentuminen kaava-alueille 32 Laajentaminen haja-asutusalueille 4,8 [MEUR] [%] Yhteensä % Runkoverkostot Runkovesijohtojen toimintavarmuuden ja kapasiteetin turvaaminen 6,9 Runkoviemärien toimintavarmuuden ja kapasiteetin turvaaminen 15 Yhteensä % Verkostojen saneeraus Vesijohtoverkosto 1,4 Viemäriverkosto (jätevesi- ja hulevesiverkosto) 7,5 Yhteensä 8,9 12 % Verkostot yhteensä % Vedentuotanto TSV:n vesilaitosten saneeraus ja kapasiteetin lisäys * 2,3 Laitesaneeraus: ylävesisäiliöt ja paineenkorotuspumppaamot 0,15 Yhteensä 2,5 3,3 % Jäteveden puhdistus Jätevedenpuhdistamoiden saneeraus 0,3 Jätevedenpuhdistamoiden kapasiteetin lis./prosessimuutokset 0,3 Laitesaneeraukset 3 Yhteensä 3,6 4,9 % Laitokset Yhteensä 6,1 8,2 % KAIKKI YHTEENSÄ % * Sipoon osuus (n 12 %) TSV:n investoinneista, joiden on oletettu olevan noin 1 M /a Investointeihin ei ole sisällytetty: - mahdollisia tulevia osuuksia Helsingin puhdasvesilaitosten laajennus- ja saneerausinvestoinneista, jos Etelä-Sipoon vedenhankinta toteutetaan Helsingistä B:\projektit\2008\WN\Sipoo\DOWN_Sipoon_VHKS\C_Tekstit\Sipoo_VHKS.doc
14 Sivu 13 (15) 4 TOIMINTA-ALUEIDEN ULKOPUOLISET ALUEET 4.1 Nykytila ja kehittämistarpeet Haja-asutusalueiden vesihuolto on tällä hetkellä hoidettu pääsääntöisesti kiinteistökohtaisilla järjestelmillä. Talousvesi hankitaan omista pora- tai rengaskaivoista ja jätevedet käsitellään kiinteistökohtaisilla järjestelmillä, joiden toimintatapa ja toimivuus vaihtelevat. Sipoon kunnan väestöstä vuonna 2007 noin asukasta asui vesijohtoverkostojen ulkopuolella ja noin 9700 asukasta viemäriverkoston ulkopuolella. Sipoon väestöntiheyskartta, johon on merkattu myös pohjavesialueet ja viemäriverkosto, on esitetty kartalla.103. Sipoon kunnan alueella toimii yksi yksityinen vesiosuuskunta. Talman alueen Ollinmäen vesiosuuskuntaan kuuluu noin 10 kiinteistöä ja se on liittynyt kunnan vesijohtoverkostoon. Sipoossa terveystoimen tekemien yksityiskaivojen veden laatutarkkailujen perusteella yleisimmät terveydelle haitalliset ongelmat kaivovesissä olivat arseeni ja/tai radon, kloridit, mikrobit tai fluoridi. Radonin osalta ongelmallisimmat alueet ovat Paippisten, Linnanpellon ja Kalkkirannan alueilla. Rautaa on paikoin kaivovesissä liikaa. Lisäksi kaivoveden riittävyyden kanssa on Sipoossa ollut kuivina kesinä ongelmia. Ongelmaalueet ovat jakautuneet kunnan alueelle melko tasaisesti. Mitään yksittäisiä isoja ongelma-alueita ei ole. Kunnan tiedossa ei ole alueita, joilta olisi tullut merkittävästi valituksia hajaasutusalueilla puutteellisesti käsitellyistä jätevesistä aiheutuvista haitoista. Sipoossa on kaksi saostus- ja umpikaivolietteen vastaanottoasemaa: Söderkullassa ja Vaahteranmäen alueella. Lietteet johdetaan viemäriverkoston kautta Viikinmäkeen. Haja-asutusalueiden jätevesien käsittelystä on kesällä 2003 annettu valtioneuvoston asetus (542/2003) talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla. Siinä haja-asutusalueiden jätevesien käsittelylle asetettiin tiukat raja-arvot. Asetus tuli voimaan ja siihen liittyi vanhoja kiinteistöjä koskeva määräaika 10 vuotta. Määräaika täyttyy vuoden 2013 lopussa. Haja-asutusalueilla asuvien kuntalaisten mielenkiinto ja aktiivisuus viemäriverkoston laajennushankkeita kohtaan tulee lisääntymään. 4.2 Tarvealueet Sipoon kunnan haja-asutusalueilla on useita kehittämiskohteita. Kehittämiskohteet toteutuksen tavoiteaikatauluineen on esitetty kartalla.204. Kohteiden kiireellisyysluokat on määritelty seuraavin perustein. Mikäli alue on tärkeällä pohjavesialueella, vesistöjen läheisyydessä tai alueen kaivovedet ovat huonolaatuisia, on kohde ensimmäisessä kiireellisyysluokassa. Jos kohde on lähellä nykyistä verkostoa ja sen toteutus pystytään tekemään kustannustehokkaasti (potentiaalisten liittyjien B:\projektit\2008\WN\Sipoo\DOWN_Sipoon_VHKS\C_Tekstit\Sipoo_VHKS.doc
15 Sivu 14 (15) määrää suhteessa rakennettavan verkoston pituuteen on suuri) on kohde toisessa kiireellisyysluokassa. Kolmanteen luokkaan jäävät kohteet, joissa suurehkon asukasjoukon tarve on olemassa, mutta jotka eivät täytä edellä mainittuja ehtoja. 4.3 Toimenpiteet Koska kunnan voimavarat keskitetään uusien asemakaava-alueiden kunnallistekniikan rakentamiseen, ei kunnan resurssit riitä verkostojen merkittävään laajentamiseen hajaasutusalueille. Kappaleessa 4.2 esille otetuilla tarvealueilla saattaa olla tarvetta järjestää keskitetty vesihuolto esimerkiksi suuren asukasjoukon, terveydellisten tai ympäristöllisten seikkojen takia. Jos kaavoittaminen syystä tai toisesta ei nopealla aikataululla ole mahdollista voi kunta tällöin kannustaa vesiosuuskunnan perustamiseen esimerkiksi taloudellisesti ja/tai asiantuntija-apua antaen. Tätä varten olisi hyödyllistä kehittää yksinkertainen malli miten vesiosuuskuntien muodostamiseen rohkaistaan ja mitä tällaiseen prosessiin lähteminen edellyttää kyläyhteisöltä. Erityistapauksissa voi kunta resurssien mukaan myös rakennuttaa verkostoja hajaasutusalueille. Tekniikka- ja ympäristöosasto lisää tiedotusta haja-asutusalueiden jätevesihuollon määräyksistä. Tiedotuksessa käytetään hyväksi kunnan internet-sivuja sekä ympäristöhallinnon tiedotteita ja ohjeita. Myös Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesienja ilmansuojeluyhdistys ry on tiedottanut ja tiedottaa aktiivisesti haja-asutusalueiden jätevesiasioista. Rakennusvalvonnalla on rekisteri, johon on viety tietoja haja-asutusalueilla toteutetuista jätevesijärjestelmistä. Rekisteriä päivitetään mm. tarkastusten ja ilmoitusten kautta saatujen tietojen perusteella. 5 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI 5.1 Yhdyskuntarakenteen kehittyminen Vesihuollon kehittämissuunnitelman päivityksen lähtökohta on ollut noudattaa Sipoon yleiskaava Yhdyskuntarakenteen hallittuun kehittämiseen pyritään sillä, että maankäytön ja infrastruktuurin suunnittelu etenee samanaikaisesti jo yleiskaava-tasolta alkaen. Tavoitteena on, että uusien alueiden kunnallistekniikan suunnittelu aloitetaan riittävällä tarkkuudella jo kaavoitusvaiheessa, jolloin todennäköisemmin vältytään isommilta yllätyksiltä myöhemmässä vaiheessa. Tehokkaasti toteutetut ja laadukkaat vesihuoltopalvelut ja siitä aiheutuvien kustannusten kohtuullisuus on perusedellytys houkuttelevalle asuinalueelle. Hyvällä ja riittävän aikaisin aloitetulla suunnittelulla voidaan edesauttaa tähän tavoitetilaan päätymistä. Vesihuoltopalveluiden laajentaminen toteutuu pääosin kaavoituksen ja uudisrakentamisen laajenemisen yhteydessä. Näin noudatetaan kunnan strategiaa B:\projektit\2008\WN\Sipoo\DOWN_Sipoon_VHKS\C_Tekstit\Sipoo_VHKS.doc
16 Sivu 15 (15) kustannustehokkaasta infran rakentamisesta. Muuta laajentamista tehdään lähinnä erityistapauksissa, mistä on tarkemmin kerrottu kappaleessa Vesihuollon toimintavarmuus Sipoon kunnan pitkät perinteet yhteistyöstä naapurikuntien vesihuoltolaitosten kanssa ovat taanneet toimivat palvelut tähän asti. Tätä yhteistyötä on tarkoitus entisestään syventää tulevaisuudessa. Kehittämissuunnitelman päivityksessä esitettyjen toimenpiteiden toteutuessa vedensaannin ja jakelun toimintavarmuus Sipoossa paranee oleellisesti. 5.3 Haja-asutusalueet Tällä kehittämissuunnitelmalla vesihuoltopalveluiden laajentamisen resurssit kohdistetaan pääosin maankäytön suunnittelussa osoitettuihin kohteisiin. Vesihuoltopalveluita pyritään kuitenkin järjestämään myös sellaisille jo rakentuneille alueille, joissa se on jonkin erityisen syyn takia tarpeellista painottaen kuitenkin kyläyhteisön omaa aktiivisuutta. Haja-asutusalueiden vesihuoltorakentamisen investointitaso osalta pysyy suurin piirtein ennallaan. 6 SUUNNITELMAN PÄIVITYS JA TOTEUTUKSEN SEURANTA Sipoon kunnassa vesihuollon kehittämissuunnitelman ylläpitämisestä vastaa Tekniikkaja ympäristöosasto. Se myös valvoo vesihuollon kehittämissuunnitelmassa mainittujen toimenpiteiden toteuttamista. Vesihuollon kehittämissuunnitelma päivitetään pääsääntöisesti viiden vuoden välein. Mikäli erityistä tarvetta ilmenee, voidaan päivitys tehdä myös muulloin. Kehittämissuunnitelman päivittämisestä olisi hyvä tiedottaa kunnan tiedotuskanavien kautta. Seuraava päivitys on ajankohtainen viimeistään vuonna B:\projektit\2008\WN\Sipoo\DOWN_Sipoon_VHKS\C_Tekstit\Sipoo_VHKS.doc
17 Liite 1 Sivu 1 (1) LÄHDELUETTELO [1] Sipoon kunta, Sipoon yleiskaavaselostus-ehdotus [2] Sipoon kunta, Sipoo 2025-strategia [3] Pöyry Environment Oy, Pääkaupunkiseudun vesihuollon kehittämisstrategia, Vesihuollon investointistrategia ja -ohjelma [4] Sipoon kunta, Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy, Vesihuollon kehittämissuunnitelma. Hyväksytty kunnanvaltuustossa [5] Tuusulan seudun vesilaitos, 2008, Investoinnit [6] Oiva, Ympäristö ja paikkatietopalvelu asiantuntijoille, Pohjavesialueet B:\projektit\2008\WN\Sipoo\DOWN_Sipoon_VHKS\C_Tekstit\Sipoo_VHKS.doc
VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMAN PÄIVITYS TIIVISTELMÄ
FCG Planeko Oy VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMAN PÄIVITYS TIIVISTELMÄ 0536-C9049 25.11.2008 FCG Planeko Oy Tiivistelmä I SISÄLLYSLUETTELO 1 KEHITTÄMISSUUNNITELMAN TIIVISTELMÄ... 1 1.1 Vesihuollon kehittämissuunnitelman
LisätiedotSuunnittelualue: uusi Euran kunta (2011->) UUDEN EURAN KUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA. Eura. Köyliö. Säkylä
UUDEN EURAN KUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA projektipäällikkö, DI Antti Ryynänen / 20.10.2009 Suunnittelualue: uusi Euran kunta (2011->) Eura Köyliö Säkylä Maanmittauslaitos lupa nro 7/MML/09
Lisätiedot16X161670 Vesihuollon kehittämissuunnitelma 2014 2023 27.5.2014
16X161670 Vesihuollon kehittämissuunnitelma 2014 2023 2/47 SISÄLTÖ 1 SUUNNITELMASSA KÄYTETYT TERMIT... 3 2 JOHDANTO... 5 2.1 Suunnittelutyöryhmä... 5 2.2 Kehittämissuunnitelman tavoite... 5 2.3 Suunnittelualue
LisätiedotKuopion kaupunki Pöytäkirja 9/ (1) Kaupunkirakennelautakunta Asianro 4291/ /2017
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/2017 1 (1) 22 Asianro 4291/14.05.00.01/2017 Karttulan vesiosuuskunnan vesi- ja jätevesiviemäriverkoston toiminta-alueen tarkistaminen Kaupunkisuunnittelujohtaja Juha Romppanen
LisätiedotRUNKOVESIHUOLTOLINJOJEN KAPASITEETTITARKASTE- LU
FCG Finnish Consulting Group Oy Ylöjärven kaupunki RUNKOVESIHUOLTOLINJOJEN KAPASITEETTITARKASTE- LU Raportti -P13571 12.5.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Raportti I 12.5.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1 Lähtökohdat...
LisätiedotMaskun kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma Kehittämistoimenpiteet. Kunnan vesihuoltolaitos. Kunnan vesihuoltolaitos. Kunnan vesihuoltolaitos
1 (6) Vedenhankinta ja vesijohtoverkosto Kehittämiskohde Tarve Toimenpiteet Toteuttaja Kustannusarvio Varautumissuunnitelma Vesijohtoverkosto Vedenhankinnan poikkeustilanteet Vuotojen ehkäiseminen Laaditaan
LisätiedotSIIKALATVAN VESIHUOLTO OY:N TOIMINTA-ALUEEN MÄÄRITTÄMINEN
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A Siikalatvan Vesihuolto Oy SIIKALATVAN VESIHUOLTO OY:N TOIMINTA-ALUEEN MÄÄRITTÄMINEN Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P25086 Raportti 1 (5) Sisällysluettelo
LisätiedotPudasjärven kaupunki. Vesihuollon kehittämissuunnitelma
Pudasjärven kaupunki Vesihuollon kehittämissuunnitelma 12.10.2015 Vesihuollon termejä Vesihuolto; vesihuollolla tarkoitetaan veden johtamista, käsittelyä ja toimittamista talousvetenä käytettäväksi sekä
LisätiedotKEHITTÄMISKOHDE KOHDE ONGELMA TOIMENPIDE VAIKUTUS KUSTANNUKSET AJANKOHTA VASTUUTAHO
Vesijohto- ja viemäriverkosto - Lamala-Venesilta vesijohto- ja 1.1 - alue sijaitsee ranta-alueella - vesijohtoverkoston rakentaminen - veden laadun paraneminen 200 000 2005-2010 kunnan viemäriverkosto
LisätiedotAIRIX Ympäristö Oy Auran kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E25339.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7)
Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) VESIHUOLLON KEHITTÄMISTOIMENPITEET VUOSILLE 2012-2035 Vedenhankinta Kehittämiskohde Tarve Toimenpiteet Toteuttaja Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston kunnossapito
LisätiedotAIRIX Ympäristö Oy Laitilan vesihuollon kehittämissuunnitelma E23162 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/5)
Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/5) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Laitilan Wirvoitusjuomatehtaan vedenhankinta Veden sisäänotto aiheuttaa ongelmia keskustan verkostossa Rakennetaan Laitilan Wirvoitusjuomatehtaalle
LisätiedotAIRIX Ympäristö Oy KÖYLIÖN KUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA E23253 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/6)
KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/6) KEHITTÄMISTOIMENPITEET 2010-2020 Vedenhankinta Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston kunnossapito Seurataan vesijohtoverkoston kuntoa ja saneerataan saneerausohjelman
LisätiedotKunnan tehtävät ja vastuu vesihuollossa. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas
Kunnan tehtävät ja vastuu vesihuollossa Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Esityksen sisältö Vesihuoltolain velvoitteet Vesihuollon kehittäminen Vesihuollon järjestäminen Toiminta-alueen
LisätiedotTurun seudun alueellinen vesihuollon kehittämissuunnitelma
Turun seudun alueellinen vesihuollon kehittämissuunnitelma 2012 Yhdyskuntasuunnittelun suunnittelu- ja konsulttitoimisto Maankäyttö, kaavoitus, maisemasuunnittelu, YVA Tie-, liikenne- ja aluetekniikka,
LisätiedotAIRIX Ympäristö Oy Paraisten kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma E25480.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7)
Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) KEHITTÄMISTOIMENPITEET VUOSILLE 2013-2030 Vedenhankinta Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston Saneerataan Paraisten kaupunginosan vesijohtoverkostoa samassa yhteydessä
LisätiedotVedenhankinta ja vesijohtoverkosto
Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/6) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta ja vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston saneerausohjelman toteuttaminen Verkoston toimintavarmuuden lisääminen, sammutusvesi, talousveden
LisätiedotVesi- ja viemäriverkoston esisuunnitelma
Ramboll Finland Oy Knowledge taking people further --- Mäntsälän Saaren kyläyhdistys ry Vesi- ja viemäriverkoston esisuunnitelma 82120959 26.6.2009 Mäntsälän Saaren kyläyhdistys ry Vesi- ja viemäriverkoston
LisätiedotKuopion kaupunki Pöytäkirja 15/ (1) Kaupunkirakennelautakunta Asianro 4291/ /2017
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 15/2017 1 (1) 116 Asianro 4291/14.05.00.01/2017 Karttulan vesiosuuskunnan vesi- ja jätevesiverkoston toiminta-alueen tarkistaminen Kaupunkisuunnittelujohtaja Juha Romppanen
LisätiedotKOLARIN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA
KOLARIN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2.5.2016, Kolarin kunnanhallitus Ins. (AMK) Teemu Heikkinen, Projektipäällikkö SUUNNITELMAN TAUSTA Perustuu vesihuoltolakiin Kunnan tulee kehittää vesihuoltoaan
LisätiedotVESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA
FCG Finnish Consulting Group Oy Pieksämäen kaupunki VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA Vesihuoltolaitoksen toiminta-alue 0143-P12743 14.2.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Vesihuoltolaitoksen toiminta-alue
LisätiedotAloite merkittiin tiedoksi. TEKVLK 16 Tekninen valiokunta 24.4.2014 Valmistelija: Vesihuoltopäällikkö Matti Huttunen, matti.huttunen(at)sipoo.
Valtuusto 32 07.04.2014 Aloite kaksoisviemäröintijärjestelmään siirtymisestä/sami Virpiö 338/10.03.01/2013 KV 108 Valtuusto 9.9.2013 Sami Virpiö jätti aloitteen, jossa hän ehdottaa, että Sipoossa siirrytään
LisätiedotMARTTILAN KUNTA. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti
MARTTILAN KUNTA VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEET Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti Työ: E25969.10 Turku, 22.11.2012 PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 2414 400 Telefax 010 2414 401 www.airix.fi Toimistot:
LisätiedotAIRIX Ympäristö Oy Tarvasjoen kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E25458.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7)
Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) VESIHUOLLON KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Kehittämiskohde Tarve Toimenpiteet Vastuutaho Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston ikääntyminen Seurataan vesijohtoverkoston
LisätiedotTAMMELAN KUNTA. Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet. Vedenjakelu ja viemäröinti
TAMMELAN KUNTA Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet Vedenjakelu ja viemäröinti Tammelan kunta tekninen osasto 23.5.2011 Sisällysluettelo: 1. Johdanto 2. Vesihuoltolaki 3. Vesihuoltolaitosten toiminta-alueiden
LisätiedotHUITTISTEN KAUPUNGIN VESIJOHTO- JA VIEMÄRIVERKOSTON LIITTYMISPERUSTEET Hyväksytty kv 11.11.2014 Voimaantulo 1.12.2014
HUITTISTEN KAUPUNGIN VESIJOHTO- JA VIEMÄRIVERKOSTON LIITTYMISPERUSTEET Hyväksytty kv 11.11.2014 Voimaantulo 1.12.2014 1 Liittymiskohta Vesihuoltolaitos määrittää vesi-, viemäri- ja hulevesiliittymien liittämiskohdat.
LisätiedotJOHTOKUNNAN PEREHDYTTÄMINEN JÄRVENPÄÄN VESI 2017
JOHTOKUNNAN PEREHDYTTÄMINEN JÄRVENPÄÄN VESI 2017 MUISTITIKUN KANSIOSISÄLTÖ TIETOPAKETTI JÄRVENPÄÄN VEDESTÄ JA SEN TOIMINNASTA YLEISTÄ Järvenpään kaupungin vesiliikelaitoksen käyttämä nimi on Järvenpään
LisätiedotRAUMAN KAUPUNKI. Vedenjakelu. Jätevesiviemäröinti. Työ: E23455.20. Turku 27.05.2013
RAUMAN KAUPUNKI VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE Vedenjakelu Jätevesiviemäröinti Työ: E23455.20 Turku 27.05.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 2414 400 www.airix.fi Toimistot: Tampere,
LisätiedotKUOPION VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA VUOTEEN 2020 TIIVISTELMÄ
KUOPION VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA VUOTEEN 2020 TIIVISTELMÄ 26.3.2012 TIIVISTELMÄ Yleistä Vesihuoltolain (119/2001) mukaan kunnalla on vastuu vesihuollon kehittämisestä alueellaan. Vesihuollon kehittämissuunnitelman
LisätiedotHaja-asutusalueiden huomioiminen vesihuollon kehittämissuunnitelmassa 2.12.2008. Kaija Joensuu Pirkanmaan ympäristökeskus
Haja-asutusalueiden huomioiminen vesihuollon kehittämissuunnitelmassa 2.12.2008 Kaija Joensuu Pirkanmaan ympäristökeskus Hyvän vesihuollon kriteerejä Palvelut ovat tasapuolisia ja toimintavarmoja myös
LisätiedotKesärannan ranta-asemakaavaalueen
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A STORA ENSO OYJ Kesärannan ranta-asemakaavaalueen vesihuolto Selostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P24308 Selostus 1 (6) Määttä Päivi Sisällysluettelo 1 JOHDANTO...
LisätiedotJokioisten kunnan vesihuoltolaitos
Raportti 10.3.2017 Jokioisten kunnan vesihuoltolaitos Toiminta-alueen päivitys 2017 2030 JOKIOISTEN KUNTA, VESIHUOLTOLAITOS Keskuskatu 29 A 31600 Jokioinen vaihde 03 41821 fax 03 438 4025 jokioisten.kunta@jokioinen.fi
LisätiedotPäivitetty LIITE 4 Sivu 1/6
VUOSINA 2008-2015 TOTEUTETTAVAT KEHITTÄMISHANKKEET Vuorijärven vedenottamon 1.1 - vedenlaatuongelmat - vedenkäsittelylaitoksen - hyvälaatuinen talousvesi - 400 000 2008-2009 vesilaitos mangaanin- ja raudanpoisto-
LisätiedotSuunnitteluinsinööri 10.11.2010 Velkuanmaan osayleiskaava 9.11.2010 Velkuanmaan osayleiskaavassa on osoitettu mm. uusia asuinaluevarauksia rantavyöhykkeelle 37 omakotitontin verran sekä matkailua palvelevia
LisätiedotHIRVIHAARAN VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUE. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti
VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUE Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti 2(5) 1. LÄHTÖKOHDAT Hirvihaaran kylässä todettiin kiinteistökohtaiset vedenhankintaratkaisut ongelmaisiksi huonojen pohjavesivarojen johdosta.
LisätiedotLuhangan kunta. Luhangan kunnan ja Tammijärven vesiosuuskunnan vesihuoltolaitosten toiminta-aluesuunnitelma
Luhangan kunta Luhangan kunnan ja Tammijärven vesiosuuskunnan vesihuoltolaitosten toiminta-aluesuunnitelma 07.01.2013 Sisällysluettelo 1 Johdanto...5 2 Vesihuoltolaki (119/2001)...5 3 Vesihuoltolaitosten
LisätiedotAIRIX Ympäristö Oy Mynämäen vesihuollon kehittämissuunnitelma 21984YV Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/6)
Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/6) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Kehittämiskohde Tarve Toimenpiteet Toteuttaja Vesijohtoverkosto Mietoisten uusi syöttöjohto Kalelan ottamo Vesijohtoverkoston kunnossapito
LisätiedotJOENSUUN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017
JOENSUUN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017 ltjk 25.9.2014 Joensuun Vesi liikelaitoksen toiminnan kuvaus Joensuun Vesi -liikelaitoksen tehtävänä on huolehtia 1.9.2014 voimaan
LisätiedotPORIN KAUPUNKI VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEET. Vedenjakelu, jätevesiviemäröinti ja hulevesiviemäröinti. Työ: E Turku
PORIN KAUPUNKI VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEET Vedenjakelu, jätevesiviemäröinti ja hulevesiviemäröinti Työ: E23868.10 Turku 28.01.2011 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 Turku Puhelin 010 241 4400 Telefax
LisätiedotVESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEETJA HULEVESIVIEMÄRÖINNIN ALUEET
VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEETJA TYÖNUMERO: E26101 PARKANON KAUPUNKI PARKANON VESILAITOS POHJOIS-PARKANON VESIOSUUSKUNTA VEDENHANKINNAN, JÄTEVESIENKÄSITTELYN JA HULEVESIEN VIEMÄRÖINNIN VER- KOSTOALUEET
LisätiedotKuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Kaupunkirakennelautakunta Asianro 1585/ /2019
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2019 1 (1) 62 Asianro 1585/14.05.00.01/2019 Kuopion Vesi Liikelaitoksen vesijohto- ja jätevesiviemäriverkoston toiminta-alueen laajentaminen Pajuniemen (Nilsiä) alueelle 1.
LisätiedotAIRIX Ympäristö Oy Säkylän kunta / Vesihuollon kehittämissuunnitelma E23253 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/5)
KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/5) SÄKYLÄN KEHITTÄMISTOIMENPITEET 2010-2020 Vedenhankinta Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston kunnossapito Seurataan vesijohtoverkoston kuntoa ja saneerataan saneerausohjelman
LisätiedotMASKUN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEET
MASKUN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEET E27555.10 MASKUN KUNTA VEDENJAKELU JA JÄTEVESIVIEMÄRÖINTI SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VER. PÄIVÄYS MUUTOS KOSKEE TARKASTETTU HYVÄKSYTTY /ARY /ARY
LisätiedotHollolan vesihuoltolaitos VESIHUOLLON TARVETARKASTELU
Hollolan vesihuoltolaitos VESIHUOLLON TARVETARKASTELU Tässä selvityksessä on tarkasteltu yhdyskuntakehityksen ja vesihuollon tarpeiden yhteensovittamista. Tavoitteena on selvittää maankäytön kehityksen
LisätiedotAIRIX Ympäristö Oy Naantalin kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma E23614 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/8)
KEHTTÄMSTOMENPTEET Liite (1/8) KEHTTÄMSTOMENPTEET 2010-2020 Vedenhankinta ja -jakelu Vesijohtoverkoston saneeraus Kustannusarvio n vesijohtoverkoston automatiikka ja kaukovalvonta Särkänsalmi-Taattinen-
LisätiedotKunnan tehtävät vesihuollossa: Vesihuollon kehittäminen ja järjestäminen. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas
Kunnan tehtävät vesihuollossa: Vesihuollon kehittäminen ja järjestäminen Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Esityksen sisältö Vesihuollon kehittäminen kunnan tehtävänä Vesihuollon
LisätiedotLiite 1. Vesihuollon investointistrategia ehdotus -esittelykalvosarja 1.4.2014
Liite 1. Vesihuollon investointistrategia ehdotus - Vesihuollon investointistrategian valmistelu Vesihuollon valmistelun lähtöaineistona on käytetty vuonna 2009 valmisteltua vesihuollon investointistrategiaa,
LisätiedotYLITORNION KUNTA. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti. Työ: E26364. Oulu, 9.1.2014
YLITORNION KUNTA VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEET Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti Työ: E26364 Oulu, 9.1.2014 AIRIX Ympäristö Oy Mäkelininkatu 17 A 90100 Oulu Puhelin 010 2414 600 Telefax 010 2414
LisätiedotAlueellinen Vesihuoltopäivä Kouvolassa 19.3.2015
Alueellinen Vesihuoltopäivä Kouvolassa Kouvolan Vesi Oy laadukasta vesihuoltoa Kouvolassa 77 vuotta Vesihuoltolaitos toimittaa asiakkailleen korkealaatuista terveydellisten vaatimusten mukaista puhdasta
LisätiedotValtakunnalliset vesiosuuskuntapäivät
Valtakunnalliset vesiosuuskuntapäivät Vesiosuuskuntien rakentaminen ja kehittäminen vesihuoltolain näkökulmasta Valtakunnalliset vesiosuuskuntapäivät Siilinjärvi Kunnonpaikka 24 25.10.2014 Jarmo Siekkinen
LisätiedotVesiosuuskunnat hyöty vai haitta kunnalle?
Vesiosuuskunnat hyöty vai haitta kunnalle? Kuntamarkkinat, 12.9.2013, Helsinki Henna Luukkonen, projekti-insinööri Kuntien tehtävät vesihuollon järjestämisessä Vesihuollon yleinen kehittäminen» Vesihuollon
LisätiedotVesihuolto. Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelman päivitystyö valmistui Tavoitevuosi 2040 Lähtökohtana mm. vesienhoitolaki Tavoitteet
Vesihuolto Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelman päivitystyö valmistui Tavoitevuosi 2040 Lähtökohtana mm. vesienhoitolaki Tavoitteet Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelma jatkossa huomioitavaa
LisätiedotJuuan kunta Vesihuoltolaitos JUUAN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN LIIKETALOUDELLINEN ENNUSTE 2012-2030
Juuan kunta Vesihuoltolaitos JUUAN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN LIIKETALOUDELLINEN ENNUSTE 212-23 Juuan kunnan vesihuoltolaitokselle on laadittu liiketaloudellinen analyysi ja kehitysennuste vuoteen 23 saakka.
LisätiedotMäntytie 4, Helsinki p. (09) tai , fax (09) VESIHUOLLON YLEISSUUNNITELMASELOSTUS
INSINÖÖRITOIISTO Severi nttonen Ky e-mail: severi.anttonen@kolumbus.fi äntytie 4, 27 Helsinki p. (9) 24 tai 4 465861, fax (9) 2412311 217 TLN OSYLEISKV-LUE SIPOO VESIHUOLLON YLEISSUUNNITELSELOSTUS 22.4.213
LisätiedotASIKKALAN KUNTA URAJÄRVEN VESIHUOLLON YLEIS- SUUNNITELMA
Vastaanottaja Asikkalan kunta Asiakirjatyyppi Vesihuollon yleissuunnitelma Päivämäärä [Month, year] Viite LUONNOS 10.1.2012 ASIKKALAN KUNTA URAJÄRVEN VESIHUOLLON YLEIS- SUUNNITELMA LUONNOS ASIKKALAN KUNTA
LisätiedotVesihuollon kehittämissuunnitelma ja palvelutason määritteleminen pähkinänkuoressa
Vesihuollon kehittämissuunnitelma ja palvelutason määritteleminen pähkinänkuoressa Sisältö 1 Kunnan tulee kehittää alueensa vesihuoltoa 3 2 Palvelutason määritteleminen on omistajaohjauksen väline 4 3
LisätiedotKEHITTÄMISTOIMENPITEET
AIRIX Ympäristö Oy Eurajoen kunta Liite 1 (s.1/8) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Kustannusarviot eivät ole sitovia, vaan tietyillä suunnittelussa käytetyillä yksikköhinnoilla laskettuja ja suuntaa antavia. Suunnitelmat
LisätiedotLiittyjältä peritään asemakaava-alueella liittymismaksua vesimittarin koon ja liittyjän arvioidun vedenkulutuksen mukaan seuraavasti.
HUITTISTEN KAUPUNGIN VESIJOHTO- JA VIEMÄRIVERKOSTON LIITTYMISPERUSTEET Hyväksytty tekla 15.11.2016 Voimaantulo 16.11.2016 1 Liittymiskohta Vesihuoltolaitos määrittää vesi- ja viemäri- ja liittymien liittämiskohdat.
LisätiedotVesihuolto on ihmistä ja ympäristöä palveleva kokonaisuus kunnassa
Vesihuolto on ihmistä ja ympäristöä palveleva kokonaisuus kunnassa Haja-asutuksen kartoitus- ja neuvontakäynnit 10 vuotta Länsi-Uudellamaalla Miira Riipinen, ympäristöpäällikkö @miirariipinen 27.3.2019
LisätiedotKuntien vesihuollon kehittämissuunnitelmien uusi ohjeistus
Kuntien vesihuollon kehittämissuunnitelmien uusi ohjeistus Vesihuolto 2015-2040 seminaari Pirkanmaan ELY-keskus 22.10.2015 Projekti-insinööri Henna Luukkonen Vesihuollon kehittämisvelvollisuus Kunnan on
LisätiedotVESIOSUUSKUNTA RATKAISUNA HAJA- ASUTUSALUEIDEN VIEMÄRÖINTIIN
Vesiosuuskuntaseminaari 27.9.2008 VESIOSUUSKUNTA RATKAISUNA HAJA- ASUTUSALUEIDEN Hanna Yli-Tolppa Mäntsälän Vesi VESIHUOLLON JÄRJESTÄMINEN: - Vesihuoltolaitosten toiminta-alueiden laajentaminen haja-asutusalueille
LisätiedotAjankohtaista Etelä-Savon vesihuollossa
Ajankohtaista Etelä-Savon vesihuollossa Alueellinen vesihuoltopäivä Mikkeli 17.3.2016 Johtava asiantuntija Vesa Rautio Etelä-Savon ELY-keskus Sisältö Häiriö- ja erityistilanteiden varautumissuunnittelu
LisätiedotAURAN KUNTA. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti
AURAN KUNTA VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti Työ: E25339.10 Turku 07.05.2012 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 2414 400 Telefax 010 2414 401 www.airix.fi
LisätiedotLempäälän Vesi-liikelaitos TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 Investoinnit
Lempäälän Vesi-liikelaitos TA 2017 TA 2018 2019 2020 Investoinnit 2018-2020 2 210 000 2 905 000 2 845 000 2 900 000 Investoinnin nimi 2017 2018 2019 2020 Investoinnit 2 210 000 2 905 000 2 845 000 2 900
LisätiedotLainsäädäntö ja kunnan käytäntö jätevesiasioissa
Lopen vesihuoltopäivä 7.5.2010 Lainsäädäntö ja kunnan käytäntö jätevesiasioissa Juha Viinikka ympäristöpäällikkö Vesihuoltoa ohjaava lainsäädäntö Vesilaki Ympäristönsuojelulaki Maankäyttö- ja rakennuslaki
LisätiedotAIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/7)
AIRIX Ympäristö Oy vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/7) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Taalintehtaan pintavedenottamon järjestelyt Varaottamo ja valmiuden
LisätiedotKuopion kaupunki Pöytäkirja 2/ (1) Kaupunkirakennelautakunta Asianro 8304/ /2017
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/2018 1 (1) 30 Asianro 8304/14.05.00.01/2017 Pieksänkosken vesiosuuskunnan vesijohto- ja jätevesiverkoston toiminta-alueen tarkistaminen Kaupunkisuunnittelujohtaja Juha Romppanen
Lisätiedot20725 LEVANNON VESIOSUUSKUNTA JÄTEVESIEN JOHTAMISSUUNNITELMA 27.10.2006
20725 LEVANNON VESIOSUUSKUNTA JÄTEVESIEN JOHTAMISSUUNNITELMA 27.10.2006 OSOITE/ADDRESS Terveystie 2 FIN 15870 HOLLOLA PUH./TEL +358 (0)3 52 351 FAKSI/TELEFAX +358 (0)3 523 5252 SÄHKÖPOSTI/E MAIL proy@ristola.com
LisätiedotJOENSUUN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA
JOENSUUN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 2017-2019 ltjk 5.10.2016 Joensuun Vesi -liikelaitoksen toiminnan kuvaus Joensuun Vesi -liikelaitoksen tehtävänä on huolehtia vesihuoltolain
LisätiedotHakemus Paatelantien varressa olevien kiinteistöjen liittämiseksi Äänekosken Energia Oy:n toiminta-alueeksi vesi- ja viemäriverkoston osalta
Kaupunginhallitus 115 27.04.2015 Ympäristölautakunta 37 13.05.2015 Hakemus Paatelantien varressa olevien kiinteistöjen liittämiseksi Äänekosken Energia Oy:n toiminta-alueeksi vesi- ja viemäriverkoston
LisätiedotVESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE
VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE 20601324 SÄKYLÄN KUNTA SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista FIANRY FIANRY FIERON VALMIS 20.06.2017 FIANRY FIANRY FIERON LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT
LisätiedotMerkitään vesijohdon ja/tai viemäreiden liittämiskohdat ja viemäreidenpadotuskorkeudet
VESIHUOLTOSANASTOA Asemapiirustus Asiakas Asukasvastineluku (AVL) Haja-asutusalue Hulevesi Merkitään vesijohdon ja/tai viemäreiden liittämiskohdat ja viemäreidenpadotuskorkeudet Kiinteistön omistaja, kiinteistön
LisätiedotTYÖNUMERO: PORIN VESI VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU
TYÖNUMERO: 20600971 PORIN VESI SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista FIANRY FIANRY FIMKIT VALMIS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT HUOMAUTUS Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 LAINSÄÄDÄNTÖ... 1 3 MÄÄRITTELYPERUSTEET...
LisätiedotKirkkonummen kunta Lapinkylän vesihuollon yleissuunnitelma Suunnitelmaselostus 30.9.2008
Kirkkonummen kunta 30.9.2008 Kirkkonummen kunta 30.9.2008 1 SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ 2 2 SUUNNITTELUN TAVOITE 2 3 MITOITUS 2 3.1 Mitoitusperusteet 2 3.2 Mitoitusvesimäärät 3 4 VESIJOHTOVERKOSTO 4 4.1 Lapinkylän
LisätiedotNOUSIAISTEN KUNTA. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti. Työ: E26705.10. Turku 3.12.2013
NOUSIAISTEN KUNTA VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEET Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti Työ: E26705.10 Turku 3.12.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 Turku Puhelin 010 241 4400 www.airix.fi Toimistot:
LisätiedotSALON KAUPUNKI VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEET. Vedenjakelu. Viemäröinti
SALON KAUPUNKI VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEET Vedenjakelu Viemäröinti Salo 16.03.2015 VESIHUOLTOLAITOKSIA KOSKEVA YHTEINEN OSA Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen
LisätiedotMYNÄMÄEN KUNTA. Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet. Työ: 21984YV. Turku 29.01.2010
MYNÄMÄEN KUNTA Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet Vedenjakelun ja viemäröinnin verkostoalueet Työ: 21984YV Turku 29.01.2010 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 Turku Puhelin 010 241 4400 Telefax 010 241 4401
LisätiedotMASKUN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA
E25777.10 VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA MASKUN KUNTA SWECO YMPÄRISTÖ OY Muutoslista VER. PÄIVÄYS MUUTOS KOSKEE HYVÄKSYNYT TARKISTANUT LAATINUT /KORJATTU ARY ARY VKOL 28.02.2014 ARY ARY VKOL LUONNOS
LisätiedotRAUTALAMMIN KUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA
RAUTALAMMIN KUNTA RAUTALAMMIN KUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA TIIVISTELMÄ 2010 K& 1.11.2010 K&R Kiuru & Rautiainen Oy 2(19) 1 JOHDANTO... 3 2 VESIHUOLLON KEHITTÄMISEN SUUNTAVIIVAT... 4 2.1 Kunnan
LisätiedotAIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (2/7)
AIRIX Ympäristö Oy vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/7) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Taalintehtaan pintavedenottamon järjestelyt Varaottamo ja valmiuden
LisätiedotSALON KAUPUNKI VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEET. Vedenjakelu. Viemäröinti
SALON KAUPUNKI VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEET Vedenjakelu Viemäröinti Salo 16.12.2014 VESIHUOLTOLAITOKSIA KOSKEVA YHTEINEN OSA Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen
LisätiedotYlöjärven keskustan osayleiskaava vaikutukset vesihuoltoon
Ylöjärven keskustan osayleiskaava vaikutukset vesihuoltoon 20.12.2013 Page 1 Yleistä mallinnuksista Päivitetty 2013 alkupuolella. Mallinnettu FCGswmm ja FCGnet ohjelmistoilla. Mallinnukset suoritettu nykyisellä
LisätiedotSIILINJÄRVEN KUNTA VESIHUOLTOLAITOS
SIILINJÄRVEN KUNTA VESIHUOLTOLAITOS TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2015 Sisältö 1 HALLINTO... 1 2 VESIHUOLTOLAITOKSEN TUOTTAMAT PALVELUT... 1 2.1 Talousvesi... 1 2.2 Jätevesi... 1 3 VEDEN KULUTUS JA MYYNTI...
LisätiedotVesihuoltolain uudet säännökset
Vesihuoltolain uudet säännökset Uudenmaan vesihuollon kehittämispäivä 17.3.2015 Eriika Melkas Lainsäädäntöneuvos, OTT Maa- ja metsätalousministeriö Vesihuoltolain muutokset 2014 voimaan 1.9.2014 muutosten
LisätiedotVESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE
VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE E27744 LOIMAAN VEDEN TOIMINTA-ALUE LOIMAAN VESI -LIIKELAITOS Muutoslista ARY ARY MHAN LUONNOS 18.06.2015 ARY ARY MHAN LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT
LisätiedotAIRIX Ympäristö Oy Euran kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E23253 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/7)
AIRIX Ympäristö Oy n kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E23253 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/7) KEHITTÄMISTOIMENPITEET 2010-2020 Vedenhankinta Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston kunnossapito
LisätiedotYhdyskunnat ja haja-asutus Toimenpiteitä ja ohjauskeinoja
Yhdyskunnat ja haja-asutus Toimenpiteitä ja ohjauskeinoja 2016-2021 Vesienhoidon yhteistyöryhmä 8.5.2014 23.5.2014 Toimenpiteiden ja ohjauskeinojen perusteista Toimenpiteisiin sisältyvät merkittävimmät
LisätiedotHyvät vesihuoltopalvelut
Lounais-Suomen vesihuollon kehittämisohjelma 2014 2020 Hyvät vesihuoltopalvelut VISIO 2020 Asukkaat ja elinkeinojen harjoittajat ovat tyytyväisiä vesihuoltopalveluihin Lounais-Suomessa Kehittämisohjelmassa
LisätiedotPyhäselän vesiosuuskunnan toiminta-alueet MUUTOSESITYKSET LAUSUNNOISSA JA VASTINEET NIIHIN. Nähtävillä
Pyhäselän vesiosuuskunnan toiminta-alueet MUUTOSESITYKSET LAUSUNNOISSA JA VASTINEET NIIHIN Nähtävillä 28.8.-25.9.2017 Lausunnonantaja Pohjois- Karjalan ELY-keskus 29.8.2017 Muutosesitys Karttoja pitäisi
LisätiedotVesihuollon maksut ja vesihuoltolaitoksen talouden hallinta. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas
Vesihuollon maksut ja vesihuoltolaitoksen talouden hallinta Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Esityksen sisältö Vesihuollon maksut Kustannusten kohdentaminen eri maksuille Taksan
LisätiedotLiittämisvelvollisuus jätevesiviemäriin - Vesihuoltolaki: minkälaisista tapauksista on kysytty
Haja-asutuksen jätevesineuvojien koulutusohjelma - lakipäivä SYKE 7.5.2018 Liittämisvelvollisuus jätevesiviemäriin - Vesihuoltolaki: minkälaisista tapauksista on kysytty Lainsäädäntöneuvos Pekka Kemppainen
LisätiedotEURAJOEN KUNTA. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti. Työ: E Turku
EURAJOEN KUNTA VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti Työ: E24957 Turku 04.11.2013 Kunnanvaltuuston hyväksymä 04.11.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 Turku Puhelin 010
LisätiedotVastaus valtuustoaloitteeseen / Vesi- ja viemäriverkoston käyttöönotto Ahmoolla
Kaupunginvaltuusto 70 29.09.2014 Kaupunginhallitus 248 06.10.2014 Tekninen lautakunta 43 23.04.2015 Kaupunginhallitus 101 11.05.2015 Vastaus valtuustoaloitteeseen / Vesi- ja viemäriverkoston käyttöönotto
LisätiedotVesihuoltolaitosten toiminta-alueet
Someron kaupunki Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet Päivitys 2017 Someron kaupunki 2017 Hyväksytty kaupunginvaltuustossa Määritelmiä Vesihuolto. Vesihuolto on talousveden toimittamista sekä jäte-, hule-
LisätiedotTuusulan vesihuoltoliikelaitoksen toiminta-alueen päivittäminen 2017
1 / 3 Tuusulan vesihuoltoliikelaitoksen toiminta-alueen päivittäminen 2017 LAUSUNNOT Tuusulan kunnan vesihuoltoliikelaitos pyysi lausuntoa vesihuollon toiminta-alueen päivittämisestä naapurikunnilta, Keski-Uudenmaan
LisätiedotJOENSUUN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA
JOENSUUN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 2019-2021 tpjk 20.9.2018 Joensuun Vesi -liikelaitoksen toiminnan kuvaus Joensuun Vesi -liikelaitoksen tehtävänä on huolehtia vesihuoltolain
LisätiedotHausjärven Kurun pohjavesiselvitykset. Timo Kinnunen, hydrogeologi Uudenmaan ympäristökeskus
Hausjärven Kurun pohjavesiselvitykset Timo Kinnunen, hydrogeologi Uudenmaan ympäristökeskus Lähtökohtia Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan 31 kunnasta 21 vedenhankinta perustuu pohjaveden tai tekopohjaveden käyttöön
LisätiedotLapin vesihuollon ajankohtaiskatsaus
Lapin vesihuollon ajankohtaiskatsaus Pohjois-Suomen vesihuoltopäivät Kemi 16.11.2016 Arto Seppälä Aiheita Lapin vesihuollon tila Vesihuollon rahoitus Ajankohtaista vesihuoltolain siirtymäsäännöksissä Maakuntauudistus
LisätiedotRAPORTTI 16X D711C KOUVOLAN VESI OY Vesihuollon toiminta-alueen päivitys
RAPORTTI KOUVOLAN VESI OY Vesihuollon toiminta-alueen päivitys 1 Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE... 3 3 TOIMINTA-ALUEEN MÄÄRITTÄMISEN PERIAATTEET KOUVOLASSA... 4 4 KOUVOLAN
LisätiedotVesihuoltolainsäädännön uudistaminen > vesihuoltolaki ja maankäyttö- ja rakennuslaki
Vesihuoltolain tarkistaminen Alueellinen vesihuoltopäivä Kouvola 19.3.2015 Anneli Tiainen Lakiasiain päällikkö Vesilaitosyhdistys Vesihuoltolainsäädännön uudistaminen > vesihuoltolaki ja maankäyttö- ja
LisätiedotVESIOSUUSKUNTA SÄLINKÄÄ VESIHUOLLON YLEISSUUNNITELMA SUUNNITELMASELOSTUS 3.10.2006
VESIOSUUSKUNTA SÄLINKÄÄ VESIHUOLLON YLEISSUUNNITELMA SUUNNITELMASELOSTUS 3.10.2006 Uudenmaan Vesi-ja rakennustekniikka Nahkurinkatu 23 b 17 04200 Kerava saki.salo@luukku.com 2 1. Johdanto 3 2. Yleissuunnitelman
Lisätiedot