Raportti. Sipoon kunta. Vesihuollon kehittämissuunnitelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Raportti. Sipoon kunta. Vesihuollon kehittämissuunnitelma 67080618 30.9.2009"

Transkriptio

1 Raportti Sipoon kunta Vesihuollon kehittämissuunnitelma

2 Sivu 1 (15) Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 3 2 SIPOON KAAVOITUSTILANNE JA VESIHUOLLON TAVOITTEET Kunnan ja kaavoituksen nykytila Kunnan vesihuollon tavoitteet 4 3 VESIHUOLTO TOIMINTA-ALUEILLA Nykytila ja ennusteet Organisaatio Vedenhankinta ja jakelu Verkostot Jätevesien käsittely Nykyiset toiminta-alueet Ongelmat ja kehittämistarpeet Organisaatio Vedenhankinta Vesijohto- ja viemäriverkostot Jätevesien käsittely Toimenpiteet Alueellinen yhteistyö Vedentuotanto Verkostojen rakentaminen uusille kaava-alueille ja uudet toiminta-alueet Runkoverkostojen kehittäminen Verkostojen saneeraus Jäteveden käsittely Tiedotus Investoinnit 11 4 TOIMINTA-ALUEIDEN ULKOPUOLISET ALUEET Nykytila ja kehittämistarpeet Tarvealueet Toimenpiteet 14 5 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Yhdyskuntarakenteen kehittyminen Vesihuollon toimintavarmuus Haja-asutusalueet 15 6 SUUNNITELMAN PÄIVITYS JA TOTEUTUKSEN SEURANTA 15 B:\projektit\2008\WN\Sipoo\DOWN_Sipoon_VHKS\C_Tekstit\Sipoo_VHKS.doc

3 Sivu 2 (15) Liitteet Liite 1 lähdeluettelo Piirustukset.101 Vesijohtoverkosto, Nykytilanne.102 Viemäriverkosto, Nykytilanne.103 Pohjavesialueet, Nykytilanne.201 Sipoo, vedenjakeluverkoston kehittämisehdotus.202 Sipoo, runkoviemärihankkeet.203 Vesihuollon kehittämiskohteet haja-asutusalueilla / JR / OV / OV Alkuperäinen kopio Rev. Päiväys/Laatija Päiväys/Tarkastanut Päiväys/Hyväksynyt Huomautukset B:\projektit\2008\WN\Sipoo\DOWN_Sipoon_VHKS\C_Tekstit\Sipoo_VHKS.doc

4 Sivu 3 (15) 1 JOHDANTO Vesihuoltolain (VHL 119/2001) mukaan kunnalla on vastuu vesihuollon kehittämisestä alueellaan. Kunnan tulee laatia ja ylläpitää vesihuollon kehittämissuunnitelmaa, joka toimii mm. yhdyskuntasuunnittelun apuvälineenä. Vesihuoltoa on kehitettävä yhdyskuntakehitystä vastaavasti. Vesihuollon kehittämissuunnitelma ei kuitenkaan ole kuntaa tai muita tahoja sitova asiakirja, vaan vesihuollon tavoitteita määrittelevä suunnitelma. Sipoon kunnan ensimmäinen vesihuollon kehittämissuunnitelma valmistui vuonna Sen jälkeen on tapahtunut sellaisia oleellisia yhdyskunnan kannalta merkittäviä muutoksia, jotka edellyttävät myös vesihuollon kehittämissuunnitelman päivittämistä. Vesihuollon kehittämissuunnitelman päivitys on tehty Pöyry Environment Oy:ssä Työryhmään ovat kuuluneet Sipoon kunnasta Matti Stolp, Pekka Söyrilä, Nils Sällström, Saija Kajala ja Anu Juvonen sekä Pöyry Environment Oy:stä Jussi Ristimäki ja Terhi Renko. 2 SIPOON KAAVOITUSTILANNE JA VESIHUOLLON TAVOITTEET 2.1 Kunnan ja kaavoituksen nykytila Sipoo on asukasluvultaan Itä-Uudenmaan toiseksi suurin kunta. Sipoon kunnassa asui vuoden 2009 alussa asukasta (Tilastokeskus). Tästä noin 80 % asui taajamissa. Kunnan suurimmat taajamat asukasluvun perusteella ovat Nikkilä, Söderkulla ja Talma. Merkittävin elinkeinoala Sipoossa on palvelut, joka työllisti vuonna 2006 noin 67 % asukkaista. Toiseksi suurin ala on jalostus 29 %. Maa- ja metsätalous työllistää noin 4 % asukkaista. Sipoon maapinta-ala on noin 340 km 2, merialueiden ala noin 356 km 2 ja sisävesien ala noin 3 km 2. Kunnan kaavoitustilanne on muuttunut oleellisesti ensimmäisen kehittämissuunnitelman tekemisen jälkeen. Merkittävin muutos on Sipoon yleiskaava 2025, jonka kunnanvaltuusto hyväksyi Kaava käsittää koko kunnan alueen lukuun ottamatta saaristoa. Helsingin kaupungille siirtynyt alue on rajattu yleiskaavaehdotuksen ulkopuolelle. Yleiskaava mahdollistaa Sipoon väkiluvun kasvun noin asukkaalla vuoteen 2025 mennessä. Tämä on merkittävin yksittäinen tekijä, mikä vaikuttaa vesihuollon kehittämissuunnitelmaan. Muita vireillä olevia kaavahankkeita ovat Saariston ja rannikon osayleiskaava, Boxin osayleiskaava sekä Kringelmalmin osayleiskaava. Asemakaavoitushankkeita on useita. Vireillä olevia ovat: Freeway Logistic City (Bastukärr), Itäisen jokipuiston asemakaavamuutos ja Storörenin asemakaavamuutos. Lisäksi tulossa olevia asemakaavahankkeita on vuoden 2008 kaavoituskatsauksen mukaan 13 kpl. B:\projektit\2008\WN\Sipoo\DOWN_Sipoon_VHKS\C_Tekstit\Sipoo_VHKS.doc

5 Sivu 4 (15) 2.2 Kunnan vesihuollon tavoitteet Sipoon yleiskaava 2025 mahdollistaa kunnan asukasmäärän kasvun asukkaalla (yli 150 %) vuoteen 2025 mennessä. Näistä sijoittuu taajamiin, kyliin ja haja-asutusalueelle. Tämä asettaa suuria haasteita myös kunnan infrastruktuurille ja sen kehittämiselle. Vesihuollon kehittämissuunnitelman yhtenä lähtökohtana on, että vesihuoltoverkostoja laajennetaan yleiskaavassa 2025 esitetyille asemakaavoitettaville alueille ja kyläalueille sitä mukaa kun ne rakentuvat. Haja-asutusalueiden vesihuoltoa kehitetään lakien ja asetusten edellyttämällä tavalla. Vesihuollon osalta kunnan tavoite on turvata tänä suuren kasvun aikana kaikissa tilanteissä vesihuoltoverkostojen piirissä oleville asukkaille laadukkaat ja hyvin toimivat vesihuoltopalvelut niin vanhoille kuin uusillekin asukkaille. Vesihuoltoa pyritään kehittämään siten, että yksittäiset häiriöt eivät aiheuta merkittäviä pitkäaikaisia häiriöitä veden jakelussa tai sen laadussa. Toimintavarmuuden parantamiseen pyritään kunnan rajojen sisällä tehtävien toimenpiteiden lisäksi lisäämällä yhteistyötä naapurikuntien ja niiden vesihuollosta vastaavien organisaatioiden kanssa. Koska häiriötilanteita ei kuitenkaan aina voida välttää, on tavoitteena kehittää vesihuollosta tiedottamista siten, että häiriötilanteissa ongelmista ja mahdollisesta toimenpiteistä pystytään tiedottamaan vesihuoltolaitosten asiakkaita nopeasti ja tehokkaasti. Haja-asutusalueiden osalta tavoitteena on, että kunnan alueella olevissa asutuskeskittymissä on kohtuullisin kustannuksin saatavissa laatuvaatimukset täyttävää talousvettä ja että omien järjestelmien varassa olevilla asukkailla on saatavissa riittävästi selkeää ohjeistusta siitä millaiset vaatimukset kiinteistökohtaisilla tai useamman kiinteistön yhteisillä vesihuoltojärjestelmillä on ja mistä lisätietoa on tarvittaessa saatavissa. Yleiskaavan 2025 mukaan asemakaavoitettavien ja kyläalueiden ulkopuolelle jäävien alueiden osalta tavoitteena on, että ongelmat ratkaistaan pääosin kyläyhteisöjen oman aktiivisuuden kautta kunnan tuen ollessa lähinnä asiantuntija-apua sekä taloudellista tukea. Tavoitteena on että haja-asutusalueella asuvat kiinteistönomistajat saadaan tietoisiksi vuonna 2004 voimaan astuneesta, vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisia alueita koskevasta asetuksesta, jossa määritellään kyseisten kiinteistöjen jätevesien käsittelyvaatimukset. Käsittely pitää olla asetuksen vaatimalla tasolla vuoteen 2014 mennessä. Jätevesien viemäröinnin ja -käsittelyn osalta kunnan tavoitteena on, että kaikki kunnan alueella syntyvät jätevedet ja jätevesilietteet, niin toiminta-alueilla kuin niiden ulkopuolellakin, käsitellään olemassa olevien säädösten ja määräysten mukaisesti sekä kustannustehokkaasti siten, että niistä ei aiheudu terveys- tai muuta haittaa ihmisille eikä ympäristölle. Vesihuollon kehittämissuunnitelma on tehty Sipoo 2025 strategiaan pohjautuen noudattaen Sipoon yleiskaava 2025:a ja Pääkaupunkiseudun vesihuollon kehittämisstrategiaa (Pöyry Environment Oy 2008). B:\projektit\2008\WN\Sipoo\DOWN_Sipoon_VHKS\C_Tekstit\Sipoo_VHKS.doc

6 Sivu 5 (15) 3 VESIHUOLTO TOIMINTA-ALUEILLA 3.1 Nykytila ja ennusteet Organisaatio Sipoon vesilaitos on kunnan Tekniikka- ja ympäristöosastoon kuuluva nettobudjetoitu tulosyksikkö, jolla on oma kirjanpito. Vesihuoltolaitoksen toiminnassa on mukana tekninen johtaja, kunnallistekniikan päällikkö, vesihuoltoteknikko, putkimestari, työnjohtaja, 3 5 asentajaa ja kanslisti. Sipoo on osakkaana Tuusulan seudun vesilaitoskuntayhtymässä (TSV) Vedenhankinta ja jakelu Sipoon vesi- ja viemärilaitos ostaa lähes kaiken talousveden Tuusulan Seudun Vesilaitoskuntayhtymältä. Pieni osa kunnan asutuksesta on liitetty naapurikuntien vesilaitosten verkostoihin, minkä takia pieniä määriä vettä ostetaan myös Helsingin Vedeltä (HKV), Vantaan Vedeltä ja Keravalta. Omia vedenottamoita ei Sipoon vesi- ja viemärilaitoksella ole. TSV:n vedenhankinta perustuu tekopohjaveden ja pohjaveden ottoon. Tekopohjaveden valmistuksessa TSV käyttää Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:n (PSV) kautta hankittavaa Päijänne-tunnelin vettä. Tekopohjavesi käsitellään Jäniksenlinnassa hidassuodatuksella, kalkkikivialkaloinnilla ja UV-desinfioinnilla. Rusutjärvellä käsittely tapahtuu kalkkikivialkaloinnilla ja UV-desinfioinnilla. TSV:n vedenhankintavaraus Päijänne-tunnelista on noin 570 l/s, josta Sipoon osuus on noin neljännes. Nykyisin TSV:n vedenhankintajärjestelmä käyttää Päijänne-tunnelin vettä noin 200 l/s. TSV:llä on Sipoon alueella kaksi käytössä olevaa pohjavedenottamoa: Paippinen (Pohjois-Paippisissa) ja Marjamäen laitoksen Nygårdin pohjavesikaivot. Söderkullan ottamo ei ole käytössä. Lisäksi kunnan alueella on Ingman Foodsin vedenottamo Söderkullassa (Nikukälla). Sipoossa vedenkulutus on tällä hetkellä yhteensä noin 2700 m 3 /d. Laskuttamattoman veden osuus kokonaiskulutuksesta on noin 11 %. Vesijohtoverkoston liittymisprosentti on noin 65 % ja ominaiskulutus noin 214 l/as/d. Voimakkaan lisärakentamisen takia Sipoon vedentarpeen ennustetaan kasvavan kymmenen vuoden aikana noin 1,4-kertaiseksi ja 20 vuoden aikana yli 2,5-kertaiseksi vuoden 2007 tasosta. Sipoon vuoden 2007 vedenkulutustiedot sekä ennusteet vuodelle 2025 asti on esitetty taulukossa 3.1. B:\projektit\2008\WN\Sipoo\DOWN_Sipoon_VHKS\C_Tekstit\Sipoo_VHKS.doc

7 Sivu 6 (15) Taulukko 3.1. Sipoon vedenkulutustiedot vuodelta 2007 ja ennusteet vuoteen 2025 asti liittyjämäärä [as] liittymisprosentti [%] kokonaiskulutus ostovesi TSV:ltä [m 3 /d] ostovesi Helsingistä [m 3 /d] ostovesi Vantaalta [m 3 /d] ostovesi Keravalta [m 3 /d] myyty vesimäärä yhteensä (oma jakelualue) [m 3 /d] ominaiskulutus * [l/as/d] laskuttamaton vesi * (osuus kokonaiskulutuksesta) * sisältää laskuttamattoman ja mittaamattoman veden sekä vuodot [%] Verkostot Sipoolla on vesijohtoverkostoa yhteensä 234 km. Verkoston keski-ikä on 14 vuotta. Vanhimmat verkosto-osat on rakennettu 50-luvulla ja ne on tehty pääosin valuraudasta. Suurin osa verkostosta on muovia. Sipoon vesitornit sijaitsevat Nikkilässä (800 m 3, rakennettu 2003) ja Söderkullassa (800 m 3, rakennettu 1991). Sipoon vesijohtoverkosto on jakautunut kolmeen eri painepiiriin. Kunnan etelä- ja keskiosa kuuluvat Sipoon omien vesitornien ylläpitämään painetasoon. Pohjoisosassa on kaksi painepiiriä, joiden painetasot ovat Järvenpään ja Keravan vesitornien vedenpintojen mukaisia. Vedenjakelun runkojohdot isoimpien taajamien välillä (Kerava-Nikkilä-Söderkulla ja Paippinen Nikkilä) omistaa TSV. Sipoon kunnan alueella on jätevesiviemäriverkostoa yhteensä noin 204 km. Verkoston keski-ikä on noin 15 vuotta Vanhimmat verkostot on rakennettu betonista. Suurin osa verkostosta on rakennettu muoviputkista. Hulevesiviemäriä Sipoon kunnan alueella on noin 18 km ja verkoston keski-ikä on 13 vuotta. Sipoon kunnan alueella oleva vesijohtoverkosto on esitetty kartassa -101 ja viemäriverkosto kartassa B:\projektit\2008\WN\Sipoo\DOWN_Sipoon_VHKS\C_Tekstit\Sipoo_VHKS.doc

8 Sivu 7 (15) Jätevesien käsittely Jätevesiviemäriverkostoon on liittynyt 9589 asukasta, mikä tarkoittaa noin 50 % liittymisastetta. Jätevesiä pumpataan etelässä Helsingin Veden viemäriverkostoon ja pohjoisessa Vantaan ja Keravan verkostojen kautta KUVES:n meriviemäriin. Kaikki Sipoon kunnan alueella syntyvät ja kunnalliseen viemäriverkostoon johdettavat jätevedet käsitellään Helsingin Viikinmäen jätevedenpuhdistamolla. Sipoon varaus Viikinmäen jätevedenkäsittelykapasiteetista on sopimuksen mukaan 1,5 %. Jätevesimäärien ennustetaan kasvavan kymmenen vuoden aikana noin 1,3-kertaiseksi ja 18 vuoden aikana lähes kolminkertaiseksi vuoden 2007 tasosta. Jätevesiviemäriverkoston tiedot vuodelta 2007 sekä ennusteet vuoteen 2025 asti on esitetty taulukossa 3.2. Taulukko 3.2. Perustiedot Sipoon viemäriverkostosta ja jätevesimääristä vuodelta 2007sekä ennusteet vuoteen 2025 asti liittyjämäärä [as] liittymisprosentti [%] 50 % 68 % 81 % laskutettu jätevesimäärä [m 3 /d] pumpattu jätevesimäärä yhteensä [m 3 /d] Helsingin verkostoon [m 3 /d] kuntayhtymän verkostoon [m 3 /d] Vantaan verkostoon [m 3 /d] Keravan verkostoon [m 3 /d] laskuttamattoman jäteveden osuus koko vesimäärästä [%] Jätevesilietteitä ei Sipoossa synny vesihuollon toiminta-alueilla, koska jätevedet johdetaan käsiteltäväksi Viikinmäen puhdistamoon. Viikinmäessä syntyvät lietteet mädätetään. 3.2 Nykyiset toiminta-alueet Sipoon kunnassa vedenjakelun ja jätevesiviemäröinnin nykyiset toiminta-alueet ovat samat. Toiminta-alueet on esitetty kartoissa -101 ja Ne kattavat asemakaava-alueet. Runkoverkostoja sijaitsee muuallakin. Sipoon kunnan vesihuollon toiminta-alue kattaa vain 2 % kunnan maapinta-alasta. Kunnallisen vedenjakelun piirissä on 64 % asukkaista. B:\projektit\2008\WN\Sipoo\DOWN_Sipoon_VHKS\C_Tekstit\Sipoo_VHKS.doc

9 Sivu 8 (15) 3.3 Ongelmat ja kehittämistarpeet Organisaatio Vesihuollon organisaatiota pyritään kehittämään siten, että vesihuoltolaitoksella olisi jatkossakin riittävät resurssit ja asiantuntemus lakisääteisten tehtävien suorittamiseksi Vedenhankinta Sipoon vedentarve kasvaa ennustejaksolla yli 2,5-kertaiseksi. Tuusulan seudun vesilaitoskuntayhtymä, jolta vesi ostetaan, toimittaa vettä myös Järvenpäähän, Keravalle ja Tuusulaan, joilla on myös erittäin kovat väestönkasvuennusteet ja siten suurta vedentarpeen kasvua. TSV:n kapasiteetti riittää toistaiseksi, mutta sen vedenjakelualueen väestömäärän ennustetaan kasvavan nykyisestä 20 % vuoteen 2020 mennessä ja jopa 70 % vuoteen 2040 mennessä. Tämä luo paineita vedentuotantokapasiteetin lisäämiseen. Sipoon vedenhankinnan turvaamisen kannalta erityistilanteissa olisi tarpeellista varmistaa vedensaanti myös muualta kuin TSV:n kautta Vesijohto- ja viemäriverkostot Sipoon vedenjakelujärjestelmän kapasiteetti ja toimintavarmuus ovat tällä hetkellä pääosin hyvällä tasolla [3]. Kunnan asutus on keskittynyt pääosin Nikkilän, Talman ja Söderkullan alueille sekä runkolinjojen varsille. Toimintavarmuuden ja kapasiteetin kannalta kriittisempiä vedenjakelun runkolinjoja ovat tällä hetkellä Nikkilä-Söderkullalinja ja linjat Söderkullasta länteen ja Itään. Sipoossa vedenkulutuksen kasvu kohdistuu pääosin nykyisten taajamien ympärille olemassa olevien runkolinjojen läheisyyteen. Näiden runkolinjojen kapasiteetti ei riitä tarvittavan lisäveden toimittamiseen. Tulevaisuudessa runkoverkostojen kapasiteettia tarvitaan lisää etenkin vedenjakelun turvaamiseksi Etelä-Sipoossa. Viemäröintikapasiteetti on pääosin hyvällä tasolla [3]. Pohjois- ja Keski-Sipoon alueelta jätevedet johdetaan Keravalle Keski-Uudenmaan Vesiensuojelun Kuntayhtymän (KUVES) meriviemäriin ja Eteläisen Sipoon jätevedet erillistä siirtoviemäriä pitkin Helsingin Veden viemäriverkostoon. Jätevesimäärien kasvu kohdistuu kaavoituksesta johtuen samoille alueille kuin vedenkulutuksen kasvu. Runkoviemäriverkoston kapasiteettia on ennustejaksolla lisättävä ainakin Nikkilästä KUVES:n meriviemäriin ja Boxista Söderkullan kautta Helsinkiin. Yleiskaavan vahvistuttua ja kaavoitusaikataulujen selvittyä tulisi voimakkaasta uudisrakentamisesta johtuva vesihuoltoverkostojen nopea laajentuminen ja runkolinjojen kapasiteettien kasvattaminen aikataulutuksineen vielä tarkistaa esimerkiksi vesihuoltoverkostojen kehittämissuunnitelmalla. B:\projektit\2008\WN\Sipoo\DOWN_Sipoon_VHKS\C_Tekstit\Sipoo_VHKS.doc

10 Sivu 9 (15) Vesijohto- ja viemäriverkostojen vanhimmat johto-osat tulevat saneerausikään. Vuotoja putkirikkotietojen sekä kuntoselvitysten perusteella tulisi tehdä selvitys vanhimpien verkosto-osien kunnosta ja pidemmän aikavälin esi-/yleissuunnitelma verkostosaneerauksen tarpeesta ja resurssitarpeesta aikatauluineen Jätevesien käsittely Helsingin Veden Viikinmäen jätevedenpuhdistamon kapasiteetti ei nykyisellään riitä sen sopimuskumppaneiden voimakkaasti kasvavien jätevesimäärien käsittelyyn. Puhdistamon kapasiteettia tullaankin lisäämään jonkin verran lähitulevaisuudessa ja merkittävämmin 2020-luvulla. Sipoon tulee jatkossakin olla tiiviissä yhteistyössä sopimuskumppaninsa kanssa ja informoida sitä oman alueensa jätevesitilanteen kehittymisestä. 3.4 Toimenpiteet Alueellinen yhteistyö Kunta jatkaa tiivistä alueellista vesihuoltoyhteistyötä nykyisten kumppanien kanssa vesihuoltopalveluiden turvaamiseksi myös tulevaisuudessa. Erityistilanteisiin varaudutaan entistä paremmin mm. lisäämällä yhteistyötä Helsingin Veden kanssa Vedentuotanto Vedentuotannon kehittämistoimenpiteillä turvataan raakaveden hankinta ja riittävä tuotantokapasiteetti sekä toimintavarmuus yhdyskunnan tarpeiden ja kehittymisen mukaisesti. Sipoo tulee jatkossakin ostamaan merkittävän osan talousvedestä TSV:ltä. Keskisellä Uudellamaalla on hyvin suuret väestönkasvupaineet ja siten myös vedenkulutuksen ennustetaan kasvavan voimakkaasti. Vedensaannin ja jakelun toimintavarmuuden takaamiseksi Sipoo kehittää yhteistyötä Helsingin Veden kanssa. Koko kunnan ja erityisesti Etelä-Sipoon vedensaannin turvaaminen on perusteltua turvata Helsingin Veden verkon kautta. Myös maantieteellisesti ja taloudellisesti ajateltuna järjestely on järkevää, sillä Helsinkiin liitettyyn Lounais-Sipooseen ollaan rakentamassa suuria runkoyhteyksiä aivan lähivuosina. Lisäksi Helsingin vedentuotantokapasiteettia ollaan merkittävästi lisäämässä nykyisillä käsittelylaitoksilla 2010-luvulla. Kolmas vedenkäsittelylaitos rakennetaan 2030-luvulla Verkostojen rakentaminen uusille kaava-alueille ja uudet toiminta-alueet Keskeisenä periaatteena verkostojen laajenemisessa on, että vesihuoltolaitos laajentaa omaa vesihuoltoverkostoaan (sekä vesijohto, että jätevesiviemäri) sitä mukaa kun kunta päättää uusien asemakaava-alueiden rakentamisesta. Työ tehdään yhteistyössä kunnan maankäytön ja teknisen toimialan kanssa. Hyvin toimivan ja kustannustehokkaan yhdyskuntarakenteen toteuttaminen edellyttää lisääntyvän väestön sijoittamista pääasiassa asemakaavoitetuille alueille. B:\projektit\2008\WN\Sipoo\DOWN_Sipoon_VHKS\C_Tekstit\Sipoo_VHKS.doc

11 Sivu 10 (15) Sipoon yleiskaava 2025:n mukaan merkittävimmät lisäykset tulevat Nikkilään, Talmaan sekä Söderkullaan. Uusien asukkaiden määrät taajamittain vuoteen 2025 mennessä ovat seuraavat: Talma 7000, Nikkilä ja Söderkulla Toiminta-alueiden laajentamisesta päätetään erikseen Runkoverkostojen kehittäminen Vedenjakelun runkoverkostolla johdetaan talousvesi vedenkäsittelylaitokselta eri kulutusalueiden jakeluverkostoon. Runkoviemäreillä johdetaan eri kulutusalueilla syntyneet jätevedet jätevedenpuhdistamolle. Runkoverkostojärjestelmä toteutetaan siten, että sen kapasiteetti on riittävä ja että se takaa järjestelmän toimintavarmuuden myös häiriötilanteissa. Lähtökohta on runkoverkoston toimintavarmuuden kehittäminen ja riittävän kapasiteetin varmistaminen myös vesi- ja jätevesimäärän kasvun aikana. Vedenjakelu Vedenjakelun runkoverkoston kehittämiskohteista toteuttamisjärjestyksessä ensimmäinen on Nikkilän ja Etelä-Sipoon välisen vedenjakelun runkolinjan kapasiteetin lisääminen (linjan pituus noin 12 km). Vedenjakelun rinnakkaisyhteys lisää ja turvaa vedenjakelukapasiteettia TSV:n tai HKV:n vedentuotannon tai runkoverkon häiriötilanteissa. Hanke tulisi toteuttaa melko pikaisesti, mahdollisuuksien mukaan jo vuosina Toinen merkittävä kehittämiskohde vedenjakelun runkoverkostossa on Sipoon vedenjakelun varmistaminen rakentamalla runkoyhteys Helsingin veden verkostoon. Linja kulkisi välillä Lounais-Sipoo-Söderkulla (pituus noin 20 km). Hankkeen toteutusaikataulu riippuu kaavoituksen etenemisestä. Todennäköisesti tarve osuu vuosille Vedenjakelun runkolinjojen kehittämiskohteet on esitetty kartassa Viemäröinti Viemäröinnin toimivuuden takaamiseksi lisätään runkoviemäreiden kapasiteettia kehittyviltä vedenkulutuksen painopistealueilta Helsingin Viikinmäen jätevedenpuhdistamolle. Tärkeimmät hankkeet ovat viemärilinja Nikkilästä KUVES:n viemäriin (noin 9,5 km) ja Etelä-Sipoon viemäröinti runkolinjalla Box-Söderkulla- Lounais-Sipoo (noin 20 km). Hankkeet toteutetaan vuosina Jätevesiviemäröinnin runkolinjojen kehittämiskohteet on esitetty kartassa Verkostojen saneeraus Verkostojen saneerausinvestoinneilla varmistetaan vedenjakelun ja viemäröinnin palvelutaso ja toimintavarmuus sekä vesihuolto-omaisuuden arvon säilyminen. Noin 80 % vesihuoltolaitosten omaisuudesta on verkosto-omaisuutta. Siksi verkostojen saneeraus on vesihuoltolaitoksen talouden kannalta olennainen kysymys. Saneerauksen B:\projektit\2008\WN\Sipoo\DOWN_Sipoon_VHKS\C_Tekstit\Sipoo_VHKS.doc

12 Sivu 11 (15) on varattava oikeat resurssit oikeaan aikaan, jotta kustannukset ja palvelutaso voidaan pitää oikealla tasolla. Vanhin osa Sipoon verkostoista on rakennettu luvuilla ja osa niistä vaatii nyt saneerausta. Saneeraustarve tulee kasvamaan lähivuosina. Vanhimmat verkostot ovat Nikkilässä. Verkostojen saneerausta on tarkemmin selvitetty Pääkaupunkiseudun vesihuollon kehittämisstrategian yhteydessä Jäteveden käsittely Helsingin Viikinmäen jätevedenpuhdistamon kapasiteettia tullaan lisäämään jonkin verran 2010-luvulla ja vielä huomattavasti lisää 2020-luvulla, jolloin kapasiteetti riittää sopimuskumppaneiden jätevesien puhdistukseen. Sipoo vastaa jatkossakin sopimusten mukaisilta osin Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymän meriviemärin ja Helsingin Viikinmäen jätevedenpuhdistamon laajennus- ja saneerausinvestoinneista Tiedotus Vesihuollon tiedotusta kehitetään niin, että häiriötilanteissa vesihuoltolaitosten asiakkaita pystytään tiedottamaan nopeasti ja tehokkaasti. Erityistilanteiden varalle on laadittu tiedotusohje Investoinnit Vesihuollon kehittämiskohteiden aiheuttamat investoinnit ovat merkittäviä. Investointien suuruutta on arvioitu Pääkaupunkiseudun Vesihuollon kehittämisstrategian yhteydessä tehdyssä Sipoon Vesihuollon investointistrategiassa [3]. Taulukossa 3.3 on esitetty vesihuollon toiminta-alueiden tarpeiden mukaan tehtävät kokonaisinvestoinnit vuosina B:\projektit\2008\WN\Sipoo\DOWN_Sipoon_VHKS\C_Tekstit\Sipoo_VHKS.doc

13 Sivu 12 (15) Taulukko 3.3. Vesihuoltoverkostojen kokonaisinvestoinnit [3] Verkostojen laajeneminen Laajentuminen kaava-alueille 32 Laajentaminen haja-asutusalueille 4,8 [MEUR] [%] Yhteensä % Runkoverkostot Runkovesijohtojen toimintavarmuuden ja kapasiteetin turvaaminen 6,9 Runkoviemärien toimintavarmuuden ja kapasiteetin turvaaminen 15 Yhteensä % Verkostojen saneeraus Vesijohtoverkosto 1,4 Viemäriverkosto (jätevesi- ja hulevesiverkosto) 7,5 Yhteensä 8,9 12 % Verkostot yhteensä % Vedentuotanto TSV:n vesilaitosten saneeraus ja kapasiteetin lisäys * 2,3 Laitesaneeraus: ylävesisäiliöt ja paineenkorotuspumppaamot 0,15 Yhteensä 2,5 3,3 % Jäteveden puhdistus Jätevedenpuhdistamoiden saneeraus 0,3 Jätevedenpuhdistamoiden kapasiteetin lis./prosessimuutokset 0,3 Laitesaneeraukset 3 Yhteensä 3,6 4,9 % Laitokset Yhteensä 6,1 8,2 % KAIKKI YHTEENSÄ % * Sipoon osuus (n 12 %) TSV:n investoinneista, joiden on oletettu olevan noin 1 M /a Investointeihin ei ole sisällytetty: - mahdollisia tulevia osuuksia Helsingin puhdasvesilaitosten laajennus- ja saneerausinvestoinneista, jos Etelä-Sipoon vedenhankinta toteutetaan Helsingistä B:\projektit\2008\WN\Sipoo\DOWN_Sipoon_VHKS\C_Tekstit\Sipoo_VHKS.doc

14 Sivu 13 (15) 4 TOIMINTA-ALUEIDEN ULKOPUOLISET ALUEET 4.1 Nykytila ja kehittämistarpeet Haja-asutusalueiden vesihuolto on tällä hetkellä hoidettu pääsääntöisesti kiinteistökohtaisilla järjestelmillä. Talousvesi hankitaan omista pora- tai rengaskaivoista ja jätevedet käsitellään kiinteistökohtaisilla järjestelmillä, joiden toimintatapa ja toimivuus vaihtelevat. Sipoon kunnan väestöstä vuonna 2007 noin asukasta asui vesijohtoverkostojen ulkopuolella ja noin 9700 asukasta viemäriverkoston ulkopuolella. Sipoon väestöntiheyskartta, johon on merkattu myös pohjavesialueet ja viemäriverkosto, on esitetty kartalla.103. Sipoon kunnan alueella toimii yksi yksityinen vesiosuuskunta. Talman alueen Ollinmäen vesiosuuskuntaan kuuluu noin 10 kiinteistöä ja se on liittynyt kunnan vesijohtoverkostoon. Sipoossa terveystoimen tekemien yksityiskaivojen veden laatutarkkailujen perusteella yleisimmät terveydelle haitalliset ongelmat kaivovesissä olivat arseeni ja/tai radon, kloridit, mikrobit tai fluoridi. Radonin osalta ongelmallisimmat alueet ovat Paippisten, Linnanpellon ja Kalkkirannan alueilla. Rautaa on paikoin kaivovesissä liikaa. Lisäksi kaivoveden riittävyyden kanssa on Sipoossa ollut kuivina kesinä ongelmia. Ongelmaalueet ovat jakautuneet kunnan alueelle melko tasaisesti. Mitään yksittäisiä isoja ongelma-alueita ei ole. Kunnan tiedossa ei ole alueita, joilta olisi tullut merkittävästi valituksia hajaasutusalueilla puutteellisesti käsitellyistä jätevesistä aiheutuvista haitoista. Sipoossa on kaksi saostus- ja umpikaivolietteen vastaanottoasemaa: Söderkullassa ja Vaahteranmäen alueella. Lietteet johdetaan viemäriverkoston kautta Viikinmäkeen. Haja-asutusalueiden jätevesien käsittelystä on kesällä 2003 annettu valtioneuvoston asetus (542/2003) talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla. Siinä haja-asutusalueiden jätevesien käsittelylle asetettiin tiukat raja-arvot. Asetus tuli voimaan ja siihen liittyi vanhoja kiinteistöjä koskeva määräaika 10 vuotta. Määräaika täyttyy vuoden 2013 lopussa. Haja-asutusalueilla asuvien kuntalaisten mielenkiinto ja aktiivisuus viemäriverkoston laajennushankkeita kohtaan tulee lisääntymään. 4.2 Tarvealueet Sipoon kunnan haja-asutusalueilla on useita kehittämiskohteita. Kehittämiskohteet toteutuksen tavoiteaikatauluineen on esitetty kartalla.204. Kohteiden kiireellisyysluokat on määritelty seuraavin perustein. Mikäli alue on tärkeällä pohjavesialueella, vesistöjen läheisyydessä tai alueen kaivovedet ovat huonolaatuisia, on kohde ensimmäisessä kiireellisyysluokassa. Jos kohde on lähellä nykyistä verkostoa ja sen toteutus pystytään tekemään kustannustehokkaasti (potentiaalisten liittyjien B:\projektit\2008\WN\Sipoo\DOWN_Sipoon_VHKS\C_Tekstit\Sipoo_VHKS.doc

15 Sivu 14 (15) määrää suhteessa rakennettavan verkoston pituuteen on suuri) on kohde toisessa kiireellisyysluokassa. Kolmanteen luokkaan jäävät kohteet, joissa suurehkon asukasjoukon tarve on olemassa, mutta jotka eivät täytä edellä mainittuja ehtoja. 4.3 Toimenpiteet Koska kunnan voimavarat keskitetään uusien asemakaava-alueiden kunnallistekniikan rakentamiseen, ei kunnan resurssit riitä verkostojen merkittävään laajentamiseen hajaasutusalueille. Kappaleessa 4.2 esille otetuilla tarvealueilla saattaa olla tarvetta järjestää keskitetty vesihuolto esimerkiksi suuren asukasjoukon, terveydellisten tai ympäristöllisten seikkojen takia. Jos kaavoittaminen syystä tai toisesta ei nopealla aikataululla ole mahdollista voi kunta tällöin kannustaa vesiosuuskunnan perustamiseen esimerkiksi taloudellisesti ja/tai asiantuntija-apua antaen. Tätä varten olisi hyödyllistä kehittää yksinkertainen malli miten vesiosuuskuntien muodostamiseen rohkaistaan ja mitä tällaiseen prosessiin lähteminen edellyttää kyläyhteisöltä. Erityistapauksissa voi kunta resurssien mukaan myös rakennuttaa verkostoja hajaasutusalueille. Tekniikka- ja ympäristöosasto lisää tiedotusta haja-asutusalueiden jätevesihuollon määräyksistä. Tiedotuksessa käytetään hyväksi kunnan internet-sivuja sekä ympäristöhallinnon tiedotteita ja ohjeita. Myös Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesienja ilmansuojeluyhdistys ry on tiedottanut ja tiedottaa aktiivisesti haja-asutusalueiden jätevesiasioista. Rakennusvalvonnalla on rekisteri, johon on viety tietoja haja-asutusalueilla toteutetuista jätevesijärjestelmistä. Rekisteriä päivitetään mm. tarkastusten ja ilmoitusten kautta saatujen tietojen perusteella. 5 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI 5.1 Yhdyskuntarakenteen kehittyminen Vesihuollon kehittämissuunnitelman päivityksen lähtökohta on ollut noudattaa Sipoon yleiskaava Yhdyskuntarakenteen hallittuun kehittämiseen pyritään sillä, että maankäytön ja infrastruktuurin suunnittelu etenee samanaikaisesti jo yleiskaava-tasolta alkaen. Tavoitteena on, että uusien alueiden kunnallistekniikan suunnittelu aloitetaan riittävällä tarkkuudella jo kaavoitusvaiheessa, jolloin todennäköisemmin vältytään isommilta yllätyksiltä myöhemmässä vaiheessa. Tehokkaasti toteutetut ja laadukkaat vesihuoltopalvelut ja siitä aiheutuvien kustannusten kohtuullisuus on perusedellytys houkuttelevalle asuinalueelle. Hyvällä ja riittävän aikaisin aloitetulla suunnittelulla voidaan edesauttaa tähän tavoitetilaan päätymistä. Vesihuoltopalveluiden laajentaminen toteutuu pääosin kaavoituksen ja uudisrakentamisen laajenemisen yhteydessä. Näin noudatetaan kunnan strategiaa B:\projektit\2008\WN\Sipoo\DOWN_Sipoon_VHKS\C_Tekstit\Sipoo_VHKS.doc

16 Sivu 15 (15) kustannustehokkaasta infran rakentamisesta. Muuta laajentamista tehdään lähinnä erityistapauksissa, mistä on tarkemmin kerrottu kappaleessa Vesihuollon toimintavarmuus Sipoon kunnan pitkät perinteet yhteistyöstä naapurikuntien vesihuoltolaitosten kanssa ovat taanneet toimivat palvelut tähän asti. Tätä yhteistyötä on tarkoitus entisestään syventää tulevaisuudessa. Kehittämissuunnitelman päivityksessä esitettyjen toimenpiteiden toteutuessa vedensaannin ja jakelun toimintavarmuus Sipoossa paranee oleellisesti. 5.3 Haja-asutusalueet Tällä kehittämissuunnitelmalla vesihuoltopalveluiden laajentamisen resurssit kohdistetaan pääosin maankäytön suunnittelussa osoitettuihin kohteisiin. Vesihuoltopalveluita pyritään kuitenkin järjestämään myös sellaisille jo rakentuneille alueille, joissa se on jonkin erityisen syyn takia tarpeellista painottaen kuitenkin kyläyhteisön omaa aktiivisuutta. Haja-asutusalueiden vesihuoltorakentamisen investointitaso osalta pysyy suurin piirtein ennallaan. 6 SUUNNITELMAN PÄIVITYS JA TOTEUTUKSEN SEURANTA Sipoon kunnassa vesihuollon kehittämissuunnitelman ylläpitämisestä vastaa Tekniikkaja ympäristöosasto. Se myös valvoo vesihuollon kehittämissuunnitelmassa mainittujen toimenpiteiden toteuttamista. Vesihuollon kehittämissuunnitelma päivitetään pääsääntöisesti viiden vuoden välein. Mikäli erityistä tarvetta ilmenee, voidaan päivitys tehdä myös muulloin. Kehittämissuunnitelman päivittämisestä olisi hyvä tiedottaa kunnan tiedotuskanavien kautta. Seuraava päivitys on ajankohtainen viimeistään vuonna B:\projektit\2008\WN\Sipoo\DOWN_Sipoon_VHKS\C_Tekstit\Sipoo_VHKS.doc

17 Liite 1 Sivu 1 (1) LÄHDELUETTELO [1] Sipoon kunta, Sipoon yleiskaavaselostus-ehdotus [2] Sipoon kunta, Sipoo 2025-strategia [3] Pöyry Environment Oy, Pääkaupunkiseudun vesihuollon kehittämisstrategia, Vesihuollon investointistrategia ja -ohjelma [4] Sipoon kunta, Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy, Vesihuollon kehittämissuunnitelma. Hyväksytty kunnanvaltuustossa [5] Tuusulan seudun vesilaitos, 2008, Investoinnit [6] Oiva, Ympäristö ja paikkatietopalvelu asiantuntijoille, Pohjavesialueet B:\projektit\2008\WN\Sipoo\DOWN_Sipoon_VHKS\C_Tekstit\Sipoo_VHKS.doc

VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMAN PÄIVITYS TIIVISTELMÄ

VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMAN PÄIVITYS TIIVISTELMÄ FCG Planeko Oy VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMAN PÄIVITYS TIIVISTELMÄ 0536-C9049 25.11.2008 FCG Planeko Oy Tiivistelmä I SISÄLLYSLUETTELO 1 KEHITTÄMISSUUNNITELMAN TIIVISTELMÄ... 1 1.1 Vesihuollon kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

Suunnittelualue: uusi Euran kunta (2011->) UUDEN EURAN KUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA. Eura. Köyliö. Säkylä

Suunnittelualue: uusi Euran kunta (2011->) UUDEN EURAN KUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA. Eura. Köyliö. Säkylä UUDEN EURAN KUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA projektipäällikkö, DI Antti Ryynänen / 20.10.2009 Suunnittelualue: uusi Euran kunta (2011->) Eura Köyliö Säkylä Maanmittauslaitos lupa nro 7/MML/09

Lisätiedot

16X161670 Vesihuollon kehittämissuunnitelma 2014 2023 27.5.2014

16X161670 Vesihuollon kehittämissuunnitelma 2014 2023 27.5.2014 16X161670 Vesihuollon kehittämissuunnitelma 2014 2023 2/47 SISÄLTÖ 1 SUUNNITELMASSA KÄYTETYT TERMIT... 3 2 JOHDANTO... 5 2.1 Suunnittelutyöryhmä... 5 2.2 Kehittämissuunnitelman tavoite... 5 2.3 Suunnittelualue

Lisätiedot

SIIKALATVAN VESIHUOLTO OY:N TOIMINTA-ALUEEN MÄÄRITTÄMINEN

SIIKALATVAN VESIHUOLTO OY:N TOIMINTA-ALUEEN MÄÄRITTÄMINEN S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A Siikalatvan Vesihuolto Oy SIIKALATVAN VESIHUOLTO OY:N TOIMINTA-ALUEEN MÄÄRITTÄMINEN Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P25086 Raportti 1 (5) Sisällysluettelo

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Paraisten kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma E25480.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7)

AIRIX Ympäristö Oy Paraisten kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma E25480.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) KEHITTÄMISTOIMENPITEET VUOSILLE 2013-2030 Vedenhankinta Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston Saneerataan Paraisten kaupunginosan vesijohtoverkostoa samassa yhteydessä

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Laitilan vesihuollon kehittämissuunnitelma E23162 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/5)

AIRIX Ympäristö Oy Laitilan vesihuollon kehittämissuunnitelma E23162 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/5) Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/5) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Laitilan Wirvoitusjuomatehtaan vedenhankinta Veden sisäänotto aiheuttaa ongelmia keskustan verkostossa Rakennetaan Laitilan Wirvoitusjuomatehtaalle

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Auran kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E25339.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7)

AIRIX Ympäristö Oy Auran kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E25339.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) VESIHUOLLON KEHITTÄMISTOIMENPITEET VUOSILLE 2012-2035 Vedenhankinta Kehittämiskohde Tarve Toimenpiteet Toteuttaja Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston kunnossapito

Lisätiedot

KEHITTÄMISKOHDE KOHDE ONGELMA TOIMENPIDE VAIKUTUS KUSTANNUKSET AJANKOHTA VASTUUTAHO

KEHITTÄMISKOHDE KOHDE ONGELMA TOIMENPIDE VAIKUTUS KUSTANNUKSET AJANKOHTA VASTUUTAHO Vesijohto- ja viemäriverkosto - Lamala-Venesilta vesijohto- ja 1.1 - alue sijaitsee ranta-alueella - vesijohtoverkoston rakentaminen - veden laadun paraneminen 200 000 2005-2010 kunnan viemäriverkosto

Lisätiedot

Vesi- ja viemäriverkoston esisuunnitelma

Vesi- ja viemäriverkoston esisuunnitelma Ramboll Finland Oy Knowledge taking people further --- Mäntsälän Saaren kyläyhdistys ry Vesi- ja viemäriverkoston esisuunnitelma 82120959 26.6.2009 Mäntsälän Saaren kyläyhdistys ry Vesi- ja viemäriverkoston

Lisätiedot

KOLARIN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA

KOLARIN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA KOLARIN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2.5.2016, Kolarin kunnanhallitus Ins. (AMK) Teemu Heikkinen, Projektipäällikkö SUUNNITELMAN TAUSTA Perustuu vesihuoltolakiin Kunnan tulee kehittää vesihuoltoaan

Lisätiedot

VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA

VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA FCG Finnish Consulting Group Oy Pieksämäen kaupunki VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA Vesihuoltolaitoksen toiminta-alue 0143-P12743 14.2.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Vesihuoltolaitoksen toiminta-alue

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Tarvasjoen kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E25458.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7)

AIRIX Ympäristö Oy Tarvasjoen kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E25458.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) VESIHUOLLON KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Kehittämiskohde Tarve Toimenpiteet Vastuutaho Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston ikääntyminen Seurataan vesijohtoverkoston

Lisätiedot

RAUMAN KAUPUNKI. Vedenjakelu. Jätevesiviemäröinti. Työ: E23455.20. Turku 27.05.2013

RAUMAN KAUPUNKI. Vedenjakelu. Jätevesiviemäröinti. Työ: E23455.20. Turku 27.05.2013 RAUMAN KAUPUNKI VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE Vedenjakelu Jätevesiviemäröinti Työ: E23455.20 Turku 27.05.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 2414 400 www.airix.fi Toimistot: Tampere,

Lisätiedot

Aloite merkittiin tiedoksi. TEKVLK 16 Tekninen valiokunta 24.4.2014 Valmistelija: Vesihuoltopäällikkö Matti Huttunen, matti.huttunen(at)sipoo.

Aloite merkittiin tiedoksi. TEKVLK 16 Tekninen valiokunta 24.4.2014 Valmistelija: Vesihuoltopäällikkö Matti Huttunen, matti.huttunen(at)sipoo. Valtuusto 32 07.04.2014 Aloite kaksoisviemäröintijärjestelmään siirtymisestä/sami Virpiö 338/10.03.01/2013 KV 108 Valtuusto 9.9.2013 Sami Virpiö jätti aloitteen, jossa hän ehdottaa, että Sipoossa siirrytään

Lisätiedot

HUITTISTEN KAUPUNGIN VESIJOHTO- JA VIEMÄRIVERKOSTON LIITTYMISPERUSTEET Hyväksytty kv 11.11.2014 Voimaantulo 1.12.2014

HUITTISTEN KAUPUNGIN VESIJOHTO- JA VIEMÄRIVERKOSTON LIITTYMISPERUSTEET Hyväksytty kv 11.11.2014 Voimaantulo 1.12.2014 HUITTISTEN KAUPUNGIN VESIJOHTO- JA VIEMÄRIVERKOSTON LIITTYMISPERUSTEET Hyväksytty kv 11.11.2014 Voimaantulo 1.12.2014 1 Liittymiskohta Vesihuoltolaitos määrittää vesi-, viemäri- ja hulevesiliittymien liittämiskohdat.

Lisätiedot

MARTTILAN KUNTA. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti

MARTTILAN KUNTA. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti MARTTILAN KUNTA VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEET Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti Työ: E25969.10 Turku, 22.11.2012 PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 2414 400 Telefax 010 2414 401 www.airix.fi Toimistot:

Lisätiedot

TAMMELAN KUNTA. Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet. Vedenjakelu ja viemäröinti

TAMMELAN KUNTA. Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet. Vedenjakelu ja viemäröinti TAMMELAN KUNTA Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet Vedenjakelu ja viemäröinti Tammelan kunta tekninen osasto 23.5.2011 Sisällysluettelo: 1. Johdanto 2. Vesihuoltolaki 3. Vesihuoltolaitosten toiminta-alueiden

Lisätiedot

KUOPION VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA VUOTEEN 2020 TIIVISTELMÄ

KUOPION VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA VUOTEEN 2020 TIIVISTELMÄ KUOPION VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA VUOTEEN 2020 TIIVISTELMÄ 26.3.2012 TIIVISTELMÄ Yleistä Vesihuoltolain (119/2001) mukaan kunnalla on vastuu vesihuollon kehittämisestä alueellaan. Vesihuollon kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Mynämäen vesihuollon kehittämissuunnitelma 21984YV Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/6)

AIRIX Ympäristö Oy Mynämäen vesihuollon kehittämissuunnitelma 21984YV Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/6) Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/6) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Kehittämiskohde Tarve Toimenpiteet Toteuttaja Vesijohtoverkosto Mietoisten uusi syöttöjohto Kalelan ottamo Vesijohtoverkoston kunnossapito

Lisätiedot

JOENSUUN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017

JOENSUUN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017 JOENSUUN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017 ltjk 25.9.2014 Joensuun Vesi liikelaitoksen toiminnan kuvaus Joensuun Vesi -liikelaitoksen tehtävänä on huolehtia 1.9.2014 voimaan

Lisätiedot

Kesärannan ranta-asemakaavaalueen

Kesärannan ranta-asemakaavaalueen S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A STORA ENSO OYJ Kesärannan ranta-asemakaavaalueen vesihuolto Selostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P24308 Selostus 1 (6) Määttä Päivi Sisällysluettelo 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

Luhangan kunta. Luhangan kunnan ja Tammijärven vesiosuuskunnan vesihuoltolaitosten toiminta-aluesuunnitelma

Luhangan kunta. Luhangan kunnan ja Tammijärven vesiosuuskunnan vesihuoltolaitosten toiminta-aluesuunnitelma Luhangan kunta Luhangan kunnan ja Tammijärven vesiosuuskunnan vesihuoltolaitosten toiminta-aluesuunnitelma 07.01.2013 Sisällysluettelo 1 Johdanto...5 2 Vesihuoltolaki (119/2001)...5 3 Vesihuoltolaitosten

Lisätiedot

Alueellinen Vesihuoltopäivä Kouvolassa 19.3.2015

Alueellinen Vesihuoltopäivä Kouvolassa 19.3.2015 Alueellinen Vesihuoltopäivä Kouvolassa Kouvolan Vesi Oy laadukasta vesihuoltoa Kouvolassa 77 vuotta Vesihuoltolaitos toimittaa asiakkailleen korkealaatuista terveydellisten vaatimusten mukaista puhdasta

Lisätiedot

Juuan kunta Vesihuoltolaitos JUUAN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN LIIKETALOUDELLINEN ENNUSTE 2012-2030

Juuan kunta Vesihuoltolaitos JUUAN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN LIIKETALOUDELLINEN ENNUSTE 2012-2030 Juuan kunta Vesihuoltolaitos JUUAN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN LIIKETALOUDELLINEN ENNUSTE 212-23 Juuan kunnan vesihuoltolaitokselle on laadittu liiketaloudellinen analyysi ja kehitysennuste vuoteen 23 saakka.

Lisätiedot

Haja-asutusalueiden huomioiminen vesihuollon kehittämissuunnitelmassa 2.12.2008. Kaija Joensuu Pirkanmaan ympäristökeskus

Haja-asutusalueiden huomioiminen vesihuollon kehittämissuunnitelmassa 2.12.2008. Kaija Joensuu Pirkanmaan ympäristökeskus Haja-asutusalueiden huomioiminen vesihuollon kehittämissuunnitelmassa 2.12.2008 Kaija Joensuu Pirkanmaan ympäristökeskus Hyvän vesihuollon kriteerejä Palvelut ovat tasapuolisia ja toimintavarmoja myös

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Säkylän kunta / Vesihuollon kehittämissuunnitelma E23253 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/5)

AIRIX Ympäristö Oy Säkylän kunta / Vesihuollon kehittämissuunnitelma E23253 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/5) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/5) SÄKYLÄN KEHITTÄMISTOIMENPITEET 2010-2020 Vedenhankinta Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston kunnossapito Seurataan vesijohtoverkoston kuntoa ja saneerataan saneerausohjelman

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Naantalin kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma E23614 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/8)

AIRIX Ympäristö Oy Naantalin kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma E23614 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/8) KEHTTÄMSTOMENPTEET Liite (1/8) KEHTTÄMSTOMENPTEET 2010-2020 Vedenhankinta ja -jakelu Vesijohtoverkoston saneeraus Kustannusarvio n vesijohtoverkoston automatiikka ja kaukovalvonta Särkänsalmi-Taattinen-

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA URAJÄRVEN VESIHUOLLON YLEIS- SUUNNITELMA

ASIKKALAN KUNTA URAJÄRVEN VESIHUOLLON YLEIS- SUUNNITELMA Vastaanottaja Asikkalan kunta Asiakirjatyyppi Vesihuollon yleissuunnitelma Päivämäärä [Month, year] Viite LUONNOS 10.1.2012 ASIKKALAN KUNTA URAJÄRVEN VESIHUOLLON YLEIS- SUUNNITELMA LUONNOS ASIKKALAN KUNTA

Lisätiedot

Vesiosuuskunnat hyöty vai haitta kunnalle?

Vesiosuuskunnat hyöty vai haitta kunnalle? Vesiosuuskunnat hyöty vai haitta kunnalle? Kuntamarkkinat, 12.9.2013, Helsinki Henna Luukkonen, projekti-insinööri Kuntien tehtävät vesihuollon järjestämisessä Vesihuollon yleinen kehittäminen» Vesihuollon

Lisätiedot

Valtakunnalliset vesiosuuskuntapäivät

Valtakunnalliset vesiosuuskuntapäivät Valtakunnalliset vesiosuuskuntapäivät Vesiosuuskuntien rakentaminen ja kehittäminen vesihuoltolain näkökulmasta Valtakunnalliset vesiosuuskuntapäivät Siilinjärvi Kunnonpaikka 24 25.10.2014 Jarmo Siekkinen

Lisätiedot

YLITORNION KUNTA. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti. Työ: E26364. Oulu, 9.1.2014

YLITORNION KUNTA. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti. Työ: E26364. Oulu, 9.1.2014 YLITORNION KUNTA VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEET Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti Työ: E26364 Oulu, 9.1.2014 AIRIX Ympäristö Oy Mäkelininkatu 17 A 90100 Oulu Puhelin 010 2414 600 Telefax 010 2414

Lisätiedot

Liite 1. Vesihuollon investointistrategia ehdotus -esittelykalvosarja 1.4.2014

Liite 1. Vesihuollon investointistrategia ehdotus -esittelykalvosarja 1.4.2014 Liite 1. Vesihuollon investointistrategia ehdotus - Vesihuollon investointistrategian valmistelu Vesihuollon valmistelun lähtöaineistona on käytetty vuonna 2009 valmisteltua vesihuollon investointistrategiaa,

Lisätiedot

Lainsäädäntö ja kunnan käytäntö jätevesiasioissa

Lainsäädäntö ja kunnan käytäntö jätevesiasioissa Lopen vesihuoltopäivä 7.5.2010 Lainsäädäntö ja kunnan käytäntö jätevesiasioissa Juha Viinikka ympäristöpäällikkö Vesihuoltoa ohjaava lainsäädäntö Vesilaki Ympäristönsuojelulaki Maankäyttö- ja rakennuslaki

Lisätiedot

RAUTALAMMIN KUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA

RAUTALAMMIN KUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA RAUTALAMMIN KUNTA RAUTALAMMIN KUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA TIIVISTELMÄ 2010 K& 1.11.2010 K&R Kiuru & Rautiainen Oy 2(19) 1 JOHDANTO... 3 2 VESIHUOLLON KEHITTÄMISEN SUUNTAVIIVAT... 4 2.1 Kunnan

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/7)

AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/7) AIRIX Ympäristö Oy vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/7) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Taalintehtaan pintavedenottamon järjestelyt Varaottamo ja valmiuden

Lisätiedot

SALON KAUPUNKI VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEET. Vedenjakelu. Viemäröinti

SALON KAUPUNKI VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEET. Vedenjakelu. Viemäröinti SALON KAUPUNKI VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEET Vedenjakelu Viemäröinti Salo 16.03.2015 VESIHUOLTOLAITOKSIA KOSKEVA YHTEINEN OSA Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen

Lisätiedot

20725 LEVANNON VESIOSUUSKUNTA JÄTEVESIEN JOHTAMISSUUNNITELMA 27.10.2006

20725 LEVANNON VESIOSUUSKUNTA JÄTEVESIEN JOHTAMISSUUNNITELMA 27.10.2006 20725 LEVANNON VESIOSUUSKUNTA JÄTEVESIEN JOHTAMISSUUNNITELMA 27.10.2006 OSOITE/ADDRESS Terveystie 2 FIN 15870 HOLLOLA PUH./TEL +358 (0)3 52 351 FAKSI/TELEFAX +358 (0)3 523 5252 SÄHKÖPOSTI/E MAIL proy@ristola.com

Lisätiedot

Merkitään vesijohdon ja/tai viemäreiden liittämiskohdat ja viemäreidenpadotuskorkeudet

Merkitään vesijohdon ja/tai viemäreiden liittämiskohdat ja viemäreidenpadotuskorkeudet VESIHUOLTOSANASTOA Asemapiirustus Asiakas Asukasvastineluku (AVL) Haja-asutusalue Hulevesi Merkitään vesijohdon ja/tai viemäreiden liittämiskohdat ja viemäreidenpadotuskorkeudet Kiinteistön omistaja, kiinteistön

Lisätiedot

NOUSIAISTEN KUNTA. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti. Työ: E26705.10. Turku 3.12.2013

NOUSIAISTEN KUNTA. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti. Työ: E26705.10. Turku 3.12.2013 NOUSIAISTEN KUNTA VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEET Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti Työ: E26705.10 Turku 3.12.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 Turku Puhelin 010 241 4400 www.airix.fi Toimistot:

Lisätiedot

Kirkkonummen kunta Lapinkylän vesihuollon yleissuunnitelma Suunnitelmaselostus 30.9.2008

Kirkkonummen kunta Lapinkylän vesihuollon yleissuunnitelma Suunnitelmaselostus 30.9.2008 Kirkkonummen kunta 30.9.2008 Kirkkonummen kunta 30.9.2008 1 SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ 2 2 SUUNNITTELUN TAVOITE 2 3 MITOITUS 2 3.1 Mitoitusperusteet 2 3.2 Mitoitusvesimäärät 3 4 VESIJOHTOVERKOSTO 4 4.1 Lapinkylän

Lisätiedot

MYNÄMÄEN KUNTA. Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet. Työ: 21984YV. Turku 29.01.2010

MYNÄMÄEN KUNTA. Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet. Työ: 21984YV. Turku 29.01.2010 MYNÄMÄEN KUNTA Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet Vedenjakelun ja viemäröinnin verkostoalueet Työ: 21984YV Turku 29.01.2010 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 Turku Puhelin 010 241 4400 Telefax 010 241 4401

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (2/7)

AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (2/7) AIRIX Ympäristö Oy vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/7) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Taalintehtaan pintavedenottamon järjestelyt Varaottamo ja valmiuden

Lisätiedot

MASKUN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA

MASKUN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA E25777.10 VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA MASKUN KUNTA SWECO YMPÄRISTÖ OY Muutoslista VER. PÄIVÄYS MUUTOS KOSKEE HYVÄKSYNYT TARKISTANUT LAATINUT /KORJATTU ARY ARY VKOL 28.02.2014 ARY ARY VKOL LUONNOS

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Euran kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E23253 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/7)

AIRIX Ympäristö Oy Euran kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E23253 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/7) AIRIX Ympäristö Oy n kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E23253 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/7) KEHITTÄMISTOIMENPITEET 2010-2020 Vedenhankinta Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston kunnossapito

Lisätiedot

SALON KAUPUNKI VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEET. Vedenjakelu. Viemäröinti

SALON KAUPUNKI VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEET. Vedenjakelu. Viemäröinti SALON KAUPUNKI VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEET Vedenjakelu Viemäröinti Salo 16.12.2014 VESIHUOLTOLAITOKSIA KOSKEVA YHTEINEN OSA Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen

Lisätiedot

VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE

VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE E27744 LOIMAAN VEDEN TOIMINTA-ALUE LOIMAAN VESI -LIIKELAITOS Muutoslista ARY ARY MHAN LUONNOS 18.06.2015 ARY ARY MHAN LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT

Lisätiedot

Hyvät vesihuoltopalvelut

Hyvät vesihuoltopalvelut Lounais-Suomen vesihuollon kehittämisohjelma 2014 2020 Hyvät vesihuoltopalvelut VISIO 2020 Asukkaat ja elinkeinojen harjoittajat ovat tyytyväisiä vesihuoltopalveluihin Lounais-Suomessa Kehittämisohjelmassa

Lisätiedot

Vesihuoltolainsäädännön uudistaminen > vesihuoltolaki ja maankäyttö- ja rakennuslaki

Vesihuoltolainsäädännön uudistaminen > vesihuoltolaki ja maankäyttö- ja rakennuslaki Vesihuoltolain tarkistaminen Alueellinen vesihuoltopäivä Kouvola 19.3.2015 Anneli Tiainen Lakiasiain päällikkö Vesilaitosyhdistys Vesihuoltolainsäädännön uudistaminen > vesihuoltolaki ja maankäyttö- ja

Lisätiedot

LEMIN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LEMIN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA rev. 15.8.2011 LEMIN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA PÄIVITYS 2010 Sisäinen tarkistussivu Asiakas Lemin kunta Vesihuollon kehittämissuunnitelma Projekti Vaihe Päivitys 2010 Työnumero Luokitus Piirustus/arkistointi/sarjanro.

Lisätiedot

Valmistelija / lisätietojen antaja: yhdyskuntatekniikan päällikkö Esko Vuolukka, puh. 09 4258 3757 tai sähköposti "etunimi.sukunimi@karkkila.

Valmistelija / lisätietojen antaja: yhdyskuntatekniikan päällikkö Esko Vuolukka, puh. 09 4258 3757 tai sähköposti etunimi.sukunimi@karkkila. Tekninen lautakunta 101 30.10.2013 Kaupunginhallitus 340 04.11.2013 Järvenpäänkylän vesiosuuskunnan toiminta-alueen hyväksyminen 258/11.04.00/2013 Tekninen lautakunta 27.10.2011 92 Esittelijä: tekninen

Lisätiedot

Ylikunnallinen vesihuollon kehittämissuunnitelma LIITE 7 1/14 Toimenpideohjelma, Yhteiset toimenpiteet

Ylikunnallinen vesihuollon kehittämissuunnitelma LIITE 7 1/14 Toimenpideohjelma, Yhteiset toimenpiteet Ylikunnallinen vesihuollon kehittämissuunnitelma LIITE 7 1/14 Toimenpideohjelma, Yhteiset toimenpiteet Yleiset Kuntayhteistyön lisääminen Jokioisten, ja Tammelan kunnat Toiminnan tehostaminen, kulujen

Lisätiedot

Vesihuollon maksut ja vesihuoltolaitoksen talouden hallinta. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Vesihuollon maksut ja vesihuoltolaitoksen talouden hallinta. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Vesihuollon maksut ja vesihuoltolaitoksen talouden hallinta Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Esityksen sisältö Vesihuollon maksut Kustannusten kohdentaminen eri maksuille Taksan

Lisätiedot

VESIOSUUSKUNTA SÄLINKÄÄ VESIHUOLLON YLEISSUUNNITELMA SUUNNITELMASELOSTUS 3.10.2006

VESIOSUUSKUNTA SÄLINKÄÄ VESIHUOLLON YLEISSUUNNITELMA SUUNNITELMASELOSTUS 3.10.2006 VESIOSUUSKUNTA SÄLINKÄÄ VESIHUOLLON YLEISSUUNNITELMA SUUNNITELMASELOSTUS 3.10.2006 Uudenmaan Vesi-ja rakennustekniikka Nahkurinkatu 23 b 17 04200 Kerava saki.salo@luukku.com 2 1. Johdanto 3 2. Yleissuunnitelman

Lisätiedot

Kuntien mahdollinen tuki vesiosuuskunnille. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Kuntien mahdollinen tuki vesiosuuskunnille. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Kuntien mahdollinen tuki vesiosuuskunnille Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Sisältö Lainsäädäntöä ja taustaa Tukimuodot Investointituet Lainatakaukset Neuvonta ja asiantuntija-apu

Lisätiedot

Hallinnon tavoitteena on mahdollistaa toiminta-ajatuksen toteutuminen ja luoda sekä ylläpitää ajantasainen tietokanta hallinnonalaltaan.

Hallinnon tavoitteena on mahdollistaa toiminta-ajatuksen toteutuminen ja luoda sekä ylläpitää ajantasainen tietokanta hallinnonalaltaan. TEKNISEN TOIMEN TOIMINNALLISET JA TALOUDELLISET TAVOITTEET 2014 TEKNINEN LAUTAKUNTA Tekninen hallinto Vastuuhenkilö: Rakennusmestari Tehtävän toiminta-ajatus: Teknisen toimeen sijoittuvan teknisen lautakunnan

Lisätiedot

VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE

VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE E25781 RAASEPORIN VEDEN TOIMINTA-ALUE RAASEPORIN KAUPUNKI Muutoslista ARY ARY MHAN VALMIS 10.09.2013 ARY ARY MHAN LUONNOS 20.06.2013 ARY ARY MHAN LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT

Lisätiedot

Vesivarojen hallinta ja vesihuolto

Vesivarojen hallinta ja vesihuolto Vesivarojen hallinta ja vesihuolto Vs. johtaja, yli-insinööri Hannu Wirola Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelman seuranta seminaari, 31.1.2013 5.2.2013 Tavoitteena vesivarojen

Lisätiedot

Vesikolmio Oy. Yleisesittely 27.10.2014. www.vesikolmio.fi. Toimitusjohtaja Risto Bergbacka POHJOIS SUOMEN VESIHUOLTOPÄIVÄT 19. 20.11.

Vesikolmio Oy. Yleisesittely 27.10.2014. www.vesikolmio.fi. Toimitusjohtaja Risto Bergbacka POHJOIS SUOMEN VESIHUOLTOPÄIVÄT 19. 20.11. Vesikolmio Oy Toimitusjohtaja Risto Bergbacka POHJOIS SUOMEN VESIHUOLTOPÄIVÄT 19. 20.11.2014 OULU Yleisesittely Vesikolmio Oy on Kalajokilaaksossa toimiva tukkuvesilaitos. Osakkaina ovat Kalajoen, Ylivieskan,

Lisätiedot

Vesilahden kunta. Vesihuollon kehittämissuunnitelma. Työ: E24152. Tampere 25.05.2011

Vesilahden kunta. Vesihuollon kehittämissuunnitelma. Työ: E24152. Tampere 25.05.2011 Vesilahden kunta Vesihuollon kehittämissuunnitelma Työ: E24152 Tampere 25.05.2011 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 www.airix.fi Toimistot: Turku, Tampere,

Lisätiedot

VESIOSUUSKUNTA RATKAISUNA JÄTEVEDEN KÄSITTELYYN

VESIOSUUSKUNTA RATKAISUNA JÄTEVEDEN KÄSITTELYYN VESIOSUUSKUNTA RATKAISUNA JÄTEVEDEN KÄSITTELYYN Minttu Peuraniemi, 19.9.2012 YHTEINEN JÄTEVESIRATKAISU KANNATTAA Hoidon/huollon helppouden takia Vesiensuojelullisesti Taloudellisesti, kun 5 liittyjää 1

Lisätiedot

Vesihuollon maksut ja vesihuoltolaitoksen talouden hallinta. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Vesihuollon maksut ja vesihuoltolaitoksen talouden hallinta. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Vesihuollon maksut ja vesihuoltolaitoksen talouden hallinta Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Esityksen sisältö Vesihuollon maksut Kustannusten kohdentaminen eri maksuille Taksan

Lisätiedot

URJALAN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TAKSA

URJALAN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TAKSA URJALAN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TAKSA Tämä taksa korvaa edellisen, Urjalan kunnanvaltuuston vahvistaman taksan ja tulee voimaan 01.08.2012 alkaen. Tämän taksan on Urjalan tekninen lautakunta vahvistanut

Lisätiedot

Vastamäen alueen vesihuollon rakentaminen. Vahantajoen vesihuolto-osuuskunta 29.4.2014 V Arvonen

Vastamäen alueen vesihuollon rakentaminen. Vahantajoen vesihuolto-osuuskunta 29.4.2014 V Arvonen Vastamäen alueen vesihuollon rakentaminen Vahantajoen vesihuolto-osuuskunta 29.4.2014 V Arvonen Esityksen sisältö Hankkeen taustaa Vastamäen tilanne vesihuollon näkökulmasta Alkuperäinen tavoite Tilanne

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA 8.9.2010 (LUONNOS)

MÄNTSÄLÄN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA 8.9.2010 (LUONNOS) MÄNTSÄLÄN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA 8.9.2010 (LUONNOS) 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 4 2 VESIHUOLLON TOIMINTAYMPÄRISTÖ... 5 2.1 VÄESTÖNKEHITYS... 5 2.2 VESISTÖT JA POHJAVEDET... 7 2.3

Lisätiedot

Vesihuoltolaitoksen toimintaalue. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Vesihuoltolaitoksen toimintaalue. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Vesihuoltolaitoksen toimintaalue Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Esityksen sisältö Toiminta-alueen vahvistaminen Toiminta-alueen aiheuttamat velvoitteet Toiminta-alueen rajaamisen

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 7/2015 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 96 20.05.2015. 96 Asianro 1207/02.05.01.00/2015

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 7/2015 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 96 20.05.2015. 96 Asianro 1207/02.05.01.00/2015 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 7/2015 1 (1) 96 Asianro 1207/02.05.01.00/2015 Vesiosuuskuntien avustaminen vuonna 2015 Suunnittelujohtaja Tapio Räsänen Kaupunkiympäristön suunnittelun tukipalvelut Tiivistelmä

Lisätiedot

Uudistetun vesihuoltolain vaikutukset vesiosuuskunnille - keskeiset muutokset

Uudistetun vesihuoltolain vaikutukset vesiosuuskunnille - keskeiset muutokset Uudistetun vesihuoltolain vaikutukset vesiosuuskunnille - keskeiset muutokset Valtakunnalliset vesiosuuskuntapäivät 24. 25.10.2014 Siilinjärvi Anneli Tiainen Lakiasiain päällikkö Vesilaitosyhdistys Vesihuoltolainsäädännön

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA 15.12.2010

MÄNTSÄLÄN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA 15.12.2010 MÄNTSÄLÄN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA 15.12.21 Mäntsälän kunnanvaltuuston hyväksyntä 7.2.211 11 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 4 2 VESIHUOLLON TOIMINTAYMPÄRISTÖ... 5 2.1 VÄESTÖNKEHITYS...

Lisätiedot

Pyhä-Luosto Vesi Oy. Voimaantulopäivä YLEISTÄ 2. LIITTYMISMAKSU. 2.1 Liittymismaksun määräytyminen

Pyhä-Luosto Vesi Oy. Voimaantulopäivä YLEISTÄ 2. LIITTYMISMAKSU. 2.1 Liittymismaksun määräytyminen Pyhä-Luosto Vesi Oy Voimaantulopäivä 1.2.2008 1. YLEISTÄ Pyhä-Luosto Vesi Oy perii tässä taksassa lueteltuja maksuja toiminta-alueellaan Pelkosenniemen ja Sodankylän kunnissa, sekä Kemijärven kaupungissa

Lisätiedot

SKÅLDÖN VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUE. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti. Raasepori. Työ: E25781. Turku 10.09.2013

SKÅLDÖN VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUE. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti. Raasepori. Työ: E25781. Turku 10.09.2013 SKÅLDÖN VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUE Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti Raasepori Työ: E25781 Turku 10.09.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 Turku Puhelin 010 241 4400 www.airix.fi Toimistot: Tampere,

Lisätiedot

Naantalin vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen vahvistaminen

Naantalin vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen vahvistaminen Tekninen lautakunta 30 16.04.2014 Kaupunginhallitus 205 12.05.2014 Tekninen lautakunta 69 20.08.2014 Kaupunginhallitus 340 01.09.2014 Naantalin vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen vahvistaminen 381/10.05.04/2014

Lisätiedot

Vesihuollon tietojärjestelmä Veeti ja vesihuollon tilastot

Vesihuollon tietojärjestelmä Veeti ja vesihuollon tilastot Vesihuollon tietojärjestelmä Veeti ja vesihuollon tilastot Jyrki Laitinen ja Toivo Lapinlampi Suomen ympäristökeskus SYKE 20.5.2015 Hankkeen tavoitteet Hankkeen tavoitteena on toteuttaa tietojärjestelmä,

Lisätiedot

LEPPÄLAHTI SAVIO VESIHUOLLON YLEISSUUNNITELMA

LEPPÄLAHTI SAVIO VESIHUOLLON YLEISSUUNNITELMA LEPPÄLAHTI SAVIO VESIHUOLLON YLEISSUUNNITELMA LEPPÄLAHTI SAVIO VESIHUOLLON YLEISSUUNNITELMA 1. JOHDANTO 3 2. NYKYTILANNE.4 2.1 Väestö 4 2.2 Vedenhankinta...4 2.3 Pohjavesivarat..4 2.4 Jäteveden käsittely

Lisätiedot

Uudistunut vesihuoltolainsäädäntö HE 218/2013 vp

Uudistunut vesihuoltolainsäädäntö HE 218/2013 vp Vesihuoltolain uudistus, SVOSK, Kouvola 1.12.2014 OTT Antti Belinskij, yliopistotutkija, Itä-Suomen yliopisto (vv. lainsäädäntöneuvos, maa- ja metsätalousministeriö) Uudistunut vesihuoltolainsäädäntö HE

Lisätiedot

Rautjärven kunnan vesihuollon kehittämisstrategia 2009 2013

Rautjärven kunnan vesihuollon kehittämisstrategia 2009 2013 1(12) RAUTJÄRVEN KUNTA Tekninen keskus 26.1.2009 Rautjärven kunnan vesihuollon kehittämisstrategia 2009 2013 ja Vesihuoltohankkeiden avustamisperiaatteet 2(12) SISÄLLYSLUETTELO 1. Vesihuollon nykytila

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja vesihuoltopalvelut case Porvoo

Yhdyskuntarakenne ja vesihuoltopalvelut case Porvoo Yhdyskuntarakenne ja vesihuoltopalvelut case Porvoo Sanna Vienonen Suomen ympäristökeskus, Vesikeskus Vesihuolto 2014 Helsinki 3.6.2014 Yhdyskuntarakenteen nykykehitys Väestönkasvu kohdistuu suurille kaupunkiseuduille

Lisätiedot

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn maakunnallinen tilannekatsaus. Kuopio 24.2.2011 Jarmo Siekkinen

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn maakunnallinen tilannekatsaus. Kuopio 24.2.2011 Jarmo Siekkinen Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn maakunnallinen tilannekatsaus Kuopio 24.2.2011 Jarmo Siekkinen Jätevedet käsittelyyn, YSL ja jätevesiasetus - muutokset Pääsääntöiset käsittelyvaatimukset Herkillä

Lisätiedot

Laitos: Vetelin kunnan Vesihuoltolaitos Hyväksytty: Vetelin kunnanvaltuuston kokouksessa 60 28.10.2010 Voimaantulopäivä: 1.1.2011

Laitos: Vetelin kunnan Vesihuoltolaitos Hyväksytty: Vetelin kunnanvaltuuston kokouksessa 60 28.10.2010 Voimaantulopäivä: 1.1.2011 1( 5 ) VESIHUOLTOLAITOKSEN TAKSA Laitos: Vetelin kunnan Vesihuoltolaitos Hyväksytty: Vetelin kunnanvaltuuston kokouksessa 60 28.10.2010 Voimaantulopäivä: 1.1.2011 Vesihuoltolaitos perii liittymistä ja

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Rauman kaupunki Vesihuollon kehittämissuunnitelma Liite 1 (s.1/5) Kehittämistoimenpiteet

AIRIX Ympäristö Oy Rauman kaupunki Vesihuollon kehittämissuunnitelma Liite 1 (s.1/5) Kehittämistoimenpiteet AIRIX Ympäristö Oy Rauman kaupunki Vesihuollon kehittämissuunnitelma Liite 1 (s.1/5) KEHITTÄMISTOIMENPITEET 2010-2020 Vedenhankinta Kehittämiskohde Tarve Toimenpiteet Toteuttaja Vedenhankinta- ja vesijohtoverkosto

Lisätiedot

Suomalaisen vesilaitostoiminnan vahvuudet ja heikkoudet

Suomalaisen vesilaitostoiminnan vahvuudet ja heikkoudet Suomalaisen vesilaitostoiminnan vahvuudet ja heikkoudet Timo Heinonen Hallituksen puheenjohtaja, Vesilaitosyhdistys Toimitusjohtaja, HS-Vesi 16.12.2011 1 Timo Heinonen, HS-Vesi, VVY Esityksen sisältö Vesihuoltolaitosten

Lisätiedot

Liittymismaksu oikeuttaa liittymään laitoksen verkostoon. Liittymismaksu on ainoastaan siirtokelpoinen.

Liittymismaksu oikeuttaa liittymään laitoksen verkostoon. Liittymismaksu on ainoastaan siirtokelpoinen. Voimaantulopäivä 1.1.2009 1. YLEISTÄ Pyhä-Luosto Vesi Oy perii tässä taksassa lueteltuja maksuja toiminta-alueellaan Pelkosenniemen ja Sodankylän kunnissa, sekä Kemijärven kaupungissa ottaen huomioon liittymistä

Lisätiedot

Tekninen lautakunta 109 14.12.2010 Kunnanhallitus 4 10.01.2011 Kunnanvaltuusto 17 19.01.2011

Tekninen lautakunta 109 14.12.2010 Kunnanhallitus 4 10.01.2011 Kunnanvaltuusto 17 19.01.2011 LEMPÄÄLÄN KUNTA OTE PÖYTÄKIRJASTA Tekninen lautakunta 109 14.12.2010 Kunnanhallitus 4 10.01.2011 Kunnanvaltuusto 17 19.01.2011 LEMPÄÄLÄN KUNNAN PÄIVITETYN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMAN HYVÄKSYMINEN

Lisätiedot

Lappeenrannan Energia Oy:n vesihuollon toiminta-alueet; Kehotus ja asianosaisen kuuleminen

Lappeenrannan Energia Oy:n vesihuollon toiminta-alueet; Kehotus ja asianosaisen kuuleminen Kaakkois-Suomi Kehotus KASELY/157/07.02/2010 21.11.2011 Lappeenrannan kaupunginhallitus PL 11 53101 LAPPEENRANTA Viite Lausuntopyyntö 6.9.2010 (144/740/2010) Lappeenrannan Energia Oy:n vesihuollon toiminta-alueet;

Lisätiedot

SIILINJÄRVEN KUNTA. Vesihuollon kehittämissuunnitelma

SIILINJÄRVEN KUNTA. Vesihuollon kehittämissuunnitelma RAPORTTI 16WWE0916 30.5.2011 SIILINJÄRVEN KUNTA Vesihuollon kehittämissuunnitelma Sivu 2 (36) Sisältö 1 JOHDANTO... 5 1.1 Kehittämissuunnitelman tavoite... 5 1.2 Vesihuollon järjestämisvastuu ja toiminta-alueet...

Lisätiedot

Putket upoksissa, haittaako se? Sopeutumisen haasteet pääkaupunkiseudun vesihuollolle

Putket upoksissa, haittaako se? Sopeutumisen haasteet pääkaupunkiseudun vesihuollolle Putket upoksissa, haittaako se? Sopeutumisen haasteet pääkaupunkiseudun vesihuollolle Helsingin seudun ilmastoseminaari 2013: Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Tommi Fred, osastonjohtaja 1 Pääkaupunkiseudun

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 7/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 79 18.05.2016. 79 Asianro 3472/02.05.01.00/2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 7/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 79 18.05.2016. 79 Asianro 3472/02.05.01.00/2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 7/2016 1 (1) 79 Asianro 3472/02.05.01.00/2016 Vesiosuuskuntien avustaminen vuonna 2016 Va. suunnittelujohtaja Martti Lätti Asemakaavoitus Tiivistelmä Kuopion kaupunki on varannut

Lisätiedot

KARKKILAN KAUPUNKI. Vesihuollon kehittämissuunnitelma

KARKKILAN KAUPUNKI. Vesihuollon kehittämissuunnitelma KARKKILAN KAUPUNKI Vesihuollon kehittämissuunnitelma Työ: 20844 YV Tampere 30.01.2004 AIR-IX YMPÄRISTÖ OY Muut toimistot: PL 453 KAARINA 33101 TAMPERE ESPOO Puh. (03) 2442 111 OULU Fax (03) 2442 267 ALV

Lisätiedot

NILSIÄN KAUPUNKI. Vesihuollon kehittämissuunnitelma

NILSIÄN KAUPUNKI. Vesihuollon kehittämissuunnitelma RAPORTTI 16WWE0916 11.4.2011 NILSIÄN KAUPUNKI Vesihuollon kehittämissuunnitelma 1(30) Sisältö 1 JOHDANTO... 4 1.1 Kehittämissuunnitelman tavoite... 4 1.2 Vesihuollon järjestämisvastuu ja toiminta-alueet...

Lisätiedot

Hyväksytty Pyhä-Luosto Vesi Oy:n hallituksessa 15.11.2013.

Hyväksytty Pyhä-Luosto Vesi Oy:n hallituksessa 15.11.2013. Voimaantulopäivä 1.1.2014 Hyväksytty Pyhä-Luosto Vesi Oy:n hallituksessa 15.11.2013. 1. YLEISTÄ Pyhä-Luosto Vesi Oy perii tässä taksassa lueteltuja maksuja toiminta-alueellaan Pelkosenniemen ja Sodankylän

Lisätiedot

Kyläsuunnitelmat 2013

Kyläsuunnitelmat 2013 Nurmijärvi 6.5.2014 Kyläsuunnitelmat 2013 Kuntasuunnittelulautakunta on lähettänyt kyläsuunnitelmat lautakunnille tiedoksi ja toimenpiteitä varten. Kunkin tahon tulee tunnistaa ko. tahon vastuulle osoitetut

Lisätiedot

KÖYLIÖN KUNNAN VESILAITOKSEN VALVONTATUTKIMUSOHJELMA VUOSILLE 2007-2011

KÖYLIÖN KUNNAN VESILAITOKSEN VALVONTATUTKIMUSOHJELMA VUOSILLE 2007-2011 KÖYLIÖN KUNNAN VESILAITOKSEN VALVONTATUTKIMUSOHJELMA VUOSILLE 2007-2011 1. YLEISTÄ Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen, 461/2000 talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista, mukaan kunnan

Lisätiedot

Vapautushakemus vesijohto- ja viemäriverkostoon liittämisvelvollisuudesta

Vapautushakemus vesijohto- ja viemäriverkostoon liittämisvelvollisuudesta Ympäristölautakunta 172 03.12.2014 Ympäristölautakunta 5 04.02.2015 Vapautushakemus vesijohto- ja viemäriverkostoon liittämisvelvollisuudesta 280/11.01.05/2014 YMPLTK 03.12.2014 172 Asia Kiinteistön omistaja

Lisätiedot

VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA

VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A IKAALISTEN KAUPUNKI VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA Käsitelty pvm Hyväksytty pvm Tekninen lautakunta 19.6.2013/42 19.6.2013/42 Kaupunginhallitus 12.8.2013/137 12.8.2013/137

Lisätiedot

Ajankohtaiset asiat ja avustukset

Ajankohtaiset asiat ja avustukset Ajankohtaiset asiat ja avustukset Jätevesikoulutus viranomaisille 20.10.2009 1 Ongelmana haja-asutusalueiden heikko jätevesien käsittelytilanne Lounais-Suomessa 144 000 asukasta viemäriverkoston ulkopuolella

Lisätiedot

TAIVASSALON KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA. Työ: E24805.10. Turku, 20.06.2013

TAIVASSALON KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA. Työ: E24805.10. Turku, 20.06.2013 TAIVASSALON KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA Työ: E24805.10 Turku, 20.06.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 2414 400 Telefax 010 2414 401 www.airix.fi Toimistot: Tampere, Turku,

Lisätiedot

VESIHUOLTOLAITOSTEN KRIITTISTEN ASIAKKAIDEN KARTOITUS JA HUOMIOIMINEN DI Ulla Koivisto 20.5.2015. Johdanto Kriittiset asiakkaat ja asiakastietokortit

VESIHUOLTOLAITOSTEN KRIITTISTEN ASIAKKAIDEN KARTOITUS JA HUOMIOIMINEN DI Ulla Koivisto 20.5.2015. Johdanto Kriittiset asiakkaat ja asiakastietokortit VESIHUOLTOLAITOSTEN KRIITTISTEN ASIAKKAIDEN KARTOITUS JA HUOMIOIMINEN DI Ulla Koivisto ESITYKSEN SISÄLTÖ Johdanto Kriittiset asiakkaat ja asiakastietokortit Kriittisten asiakkaiden kartoittaminen ja luokittelu

Lisätiedot

VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE

VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE TYÖNUMERO: E26705.10 NOUSIAISTEN KUNTA KUNNAN SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista ARY ARY VKOL VALMIS 17.9.2014 ARY ARY VKOL LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT HUOMAUTUS Sisältö 1

Lisätiedot

HUITTISTEN PUHDISTAMO OY. Sastamala-Huittinen vesihuoltolinja. Haja-asutusalueiden vesihuolto. Työ: E24623.20. Tampere 18.3.2013

HUITTISTEN PUHDISTAMO OY. Sastamala-Huittinen vesihuoltolinja. Haja-asutusalueiden vesihuolto. Työ: E24623.20. Tampere 18.3.2013 HUITTISTEN PUHDISTAMO OY Sastamala-Huittinen vesihuoltolinja Haja-asutusalueiden vesihuolto Työ: E24623.20 Tampere 18.3.2013 PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 www.airix.fi

Lisätiedot

1 KUSTANNUSLASKENNAN PERUSTEET JA KUSTANNUSARVIOT

1 KUSTANNUSLASKENNAN PERUSTEET JA KUSTANNUSARVIOT Liite 3 6.2.2013 Luonos Viite 16UWA0040 Sivu 1 (3) 1 KUSTANNUSLASKENNAN PERUSTEET JA KUSTANNUSARVIOT Kustannuslaskennassa käytettiin Fore-kustannuslaskentajärjestelmän yksikköhintoja, jotka on muodostettu

Lisätiedot