MÄNTSÄLÄN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MÄNTSÄLÄN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA 15.12.2010"

Transkriptio

1 MÄNTSÄLÄN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA Mäntsälän kunnanvaltuuston hyväksyntä

2 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO VESIHUOLLON TOIMINTAYMPÄRISTÖ VÄESTÖNKEHITYS VESISTÖT JA POHJAVEDET VESIHUOLTOLAITOKSET VESIHUOLTO LAITOSTEN TOIMINTA-ALUEIDEN ULKOPUOLELLA VESIHUOLLON NYKYTILA JA KEHITTÄMISTARPEET MÄNTSÄLÄN VESI Nykytilanne ja ennusteet Vedenhankinta Vesihuoltoverkostot ja ylävesisäiliöt Kaukovalvonta- ja automaatiojärjestelmä Jätevesien ja lietteen käsittely Vesihuollon toimintavarmuus ja alueellinen yhteistyö Kehittämistarpeet Vesihuollon toiminta-alueen laajennukset Vedenhankinta ja vedenottamot Vesihuoltoverkosto ja ylävesisäiliö Jätevesien ja lietteen käsittely YKSITYISET VESIHUOLTOLAITOKSET Levannon vesiosuuskunta Vesiosuuskunnan nykytilanne Suunnitellut vesihuoltohankkeet Vesiosuuskuntatoiminnan haasteet ja havaitut ongelmat Saaren alue / Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän vesihuoltolaitos Nykytilanne Suunnitellut vesihuoltohankkeet Saaren alueella Haasteet ja havaitut ongelmat Vesiosuuskunta Sälinkää Vesiosuuskunnan nykytilanne Suunnitellut vesihuoltohankkeet Vesiosuuskuntatoiminnan haasteet ja havaitut ongelmat Hirvihaaran Vesiosuuskunta Vesiosuuskunnan nykytilanne Suunnitellut vesihuoltohankkeet Vesiosuuskuntatoiminnan haasteet ja havaitut ongelmat Vesiosuuskunta Mustijoki Nykytilanne Suunnitellut vesihuoltohankkeet Vesiosuuskunta Suoni Vesiosuuskunnan nykytilanne... 27

3 Suunnitellut vesihuoltohankkeet Vesiosuuskuntatoiminnan haasteet ja havaitut ongelmat Vesiosuuskunta KorKu Vesiosuuskunnan nykytilanne Suunnitellut vesihuoltohankkeet Vesiosuuskuntatoiminnan haasteet ja havaitut ongelmat Sääksjärven vesiosuuskunta VESIHUOLLON KEHITTÄMISTARPEET HAJA-ASUTUSALUEILLA Koillis-Mäntsälän kylät PINTA- JA POHJAVEDET KUNNAN VESIHUOLLON PAINOPISTEET JA TAVOITTEET PALVELUJEN PARANTAMISEN TAVOITTEET JA PÄÄMÄÄRÄT VESIHUOLLON JÄRJESTÄMISEN PERIAATTEET VESIHUOLLON KYTKEYTYMINEN MUUHUN YHDYSKUNTARAKENTEEN KEHITTÄMISEEN RAHOITUKSEN JA TUKEMISEN PERIAATTEET VESIHUOLLON KEHITTÄMISTOIMENPITEET VESIHUOLLON KEHITTÄMISTOIMENPITEET MÄNTSÄLÄN VEDEN TOIMINTA-ALUEELLA Verkosto VESIHUOLLON KEHITTÄMISTOIMENPITEET TOIMINTA-ALUEIDEN ULKOPUOLELLA Yleistä Toiminta-alueen ulkopuolinen talousvedenhankinta Toiminta-alueen ulkopuolinen jätevesiviemäriverkosto VESIHUOLTOLAITOKSET Vedenhankinta Jätevesien käsittely ja liete MUUT TOIMENPITEET Muiden vedenkäyttäjien ja elinkeinoelämän tarpeet Sammutusvesihuolto TOIMINTAVARMUUS JA VESIHUOLTOLAITOSTEN ORGANISAATIOT Vesihuollon toimintavarmuus Mäntsälän Veden toimintavarmuus Vesiosuuskuntien toimintavarmuus Vesihuoltolaitosten organisaatiot ORGANISAATIOIDEN JA YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN Yhteistyö kunnan alueella Yhteistyö kuntien välillä TOIMENPIDEOHJELMA YHTEENVETO... 5 LÄHTEET PIIRUSTUKSET 1 Vesihuollon nykytilanne 2 ja 3 Vesihuollon kehityskohteet LIITTEET 1 Mäntsälän kylien väestömäärä ja kylien väestönkehitys 2 Kustannusarviolaskennan yksikköhinnat

4 4 1 JOHDANTO Vesihuollon kehittämissuunnitelma on vesihuoltolain mukaisesti tarkoitettu kunnan vesihuollon suunnittelun välineeksi ja vesihuollon tavoitteita määritteleväksi asiakirjaksi. Suunnitelmasta ilmenee, mitkä kunnan alueet on tarkoitus saattaa vesihuoltolain verkostojen piiriin ja millä aikataululla toimenpiteet on tarkoitus toteuttaa 1 15 vuoden tähtäyksellä. Vesihuollon kehittämissuunnitelma ei ole oikeudellisesti sitova asiakirja, vaan se toimii viranhaltijoiden ja päättäjien työkaluna kunnan eri toimintoja kehitettäessä ja talousarviovalmistelussa. Erityisesti on syytä korostaa maankäytön suunnittelun, terveydensuojelun ja ympäristönsuojelun yhteyttä vesihuollon kehittämiseen. Mäntsälän kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelman toimenpideohjelma ulottuu vuoteen 22. Kehittämissuunnitelmaa tarkistetaan aina neljän vuoden välein (valtuustokausittain). Tarkistaminen saattaa tulla ajankohtaiseksi tiheämminkin kuin neljän vuoden välein. Tarvetta tarkistamiseen punnitaan ELY-keskuksen kanssa käytävien keskustelujen yhteydessä. Mäntsälän kunnan ensimmäinen vesihuollon kehittämissuunnitelma laadittiin vuonna 23. Tämä on ensimmäinen päivitys kehittämissuunnitelmaan, ja se on laadittu Ramboll Finland Oy:n sekä Mäntsälän kunnan teknisen palvelukeskuksen toimesta. Mäntsälän kunnassa yhdyshenkilöinä ovat toimineet tekninen johtaja Pekka Savolainen, suunnitteluinsinööri Matti Sulonen, Mäntsälän Veden toimitusjohtaja Hanna Yli-Tolppa sekä yleiskaavainsinööri Kristiina Kuusiluoma. Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksesta työhön ovat osallistuneet suunnittelija Anu Tyni ja terveystarkastaja Hannu Pöyry. Ramboll Finland Oy:sta suunnitelman laatimiseen osallistuivat ryhmäpäällikkö Tero Pyrhönen sekä suunnittelija Suvi Virta. Neljännen suunnittelukokouksen yhteydessä järjestettiin lisäksi keskustelutilaisuus, johon osallistuivat vesiosuuskuntien edustajat.

5 5 2 VESIHUOLLON TOIMINTAYMPÄRISTÖ Mäntsälän kunta sijaitsee Uudellamaalla Nelostien ja Kehä V:n risteyksessä. Mäntsälän kirkonkylästä matkaa Helsinkiin on noin 6 ja Lahteen 4 kilometriä. Hyvinkäälle etäisyyttä kertyy noin 3 ja Porvooseen 4 kilometriä. Kunnan pinta-ala on noin 596 km 2, josta vesialueita on noin 15 km2. Asukkaita kunnassa oli vuoden 28 lopussa , joten väestötiheys on 33,45 as / km Väestönkehitys Kunnan väestö on viimeisen viidentoista vuoden aikana kasvanut eli noin 25 %. Taulukossa 2.1 on esitetty väestön kehitys Asukkaista 52 % asuu kirkonkylän keskustaajamassa ja 7 % Hyökännummen taajamassa, joka on toiminnallisesti osa Tuusulan Kellokoskea. Mäntsälän kylissä ja laajalla maaseutumaisella hajaasutusalueella asuu 4 % kunnan väestöstä. Taulukko 2.1 Mäntsälän väestön kehitys (Lähde: Tilastokeskus) Väestö Muutos-% / vuosi,7,4,9 2, 1,7 2, 2,1 2,2 Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan Mäntsälässä on asukasta vuonna 22. Mäntsälän kunnan väestöennuste on hyväksytty vain vuosille , mutta vuonna 22 väestön tavoitellaan olevan tasaisella kahden prosentin vuotuisella kasvulla. Kunnan ennuste on siis 436 asukasta enemmän, mikä tarkoittaa noin vuoden väestönkasvua. Tilastokeskuksen väestöennustelaskelma perustuu pelkästään demografisiin tekijöihin syntyvyyteen, kuolevuuteen ja muuttoliikkeeseen. Ennusteet laaditaan kaikille kunnille samoin perustein, ja kuntien yksilöllinen käsittely on ennusteissa mahdotonta. Satunnaisvaihtelu vaikuttaa ennusteeseen enemmän pienissä, alle 2 asukkaan kunnissa. Taulukko 2.2 Tilastokeskuksen väestöennuste Väestö Muutos- % /vuosi 2, 1,8 1,5 1,2

6 6 Kuva 2.1 Mäntsälän toteutunut ja ennustettu väestökehitys tilastokeskuksen ennusteen mukaan Taulukko 2.3 Kunnan väestöennuste (Johtoryhmä hyväksynyt ennusteen vuosille ) Väestö Muutos- % 1,5 2, 2, 2, 2, 2, 2, 2, 2, 2, 2, Taulukko 2.4 Kunnan väestöennuste alueittain strategian mukaisesti Tilanne Koko kunta oa1 oa2 oa3 oa4 oa5 oa6 oa7 oa8 oa9 muu väestö vuotis kasvu

7 7 Kuva 2.2 Mäntsälän toteutunut väestökehitys Vesistöt ja pohjavedet Kuva 2.2 Mäntsälän toteutunut väestönkehitys Kirkonkylä sijaitsee Mäntsälänjoen varrella, joka laskee Mustijokeen ja josta edelleen Suomenlahteen. Sekä kirkonkylän että Saaren jätevedenpuhdistamot purkavat käsitellyt jätevedet Mäntsälänjokeen. Mäntsälän pintavesien tilaa ja kunnostustarvetta on selvitetty Uudenmaan ympäristökeskuksen raportissa 3/28. Mäntsälän järvien kunnostuksen yleissuunnitelma. Mäntsälän alueelle sijaitsevien järvien käyttökelpoisuusluokka on pääosin tyydyttävä tai välttävä. Useiden järvien käyttökelpoisuusluokkaa on alentunut vuosien vesistötarkkailujen perusteella. Yleisin syy käyttökelpoisuuden alenemiseen on vesistöjen rehevöityminen. Rehevöitymistä aiheuttavat ihmistoiminnan kuormituslähteet ovat ensisijaisesti peltoviljelyn ja haja-asutuksen jätevesikuormituksen ravinnepäästöt. Kunnostustarpeen on arvioitu olevan suuri Hunttijärven, Sahajärven, Kilpijärven, Sääksjärven, Isojärven ja Pitkäjärven osalta. Vedenhankintaan soveltuvat pohjavesialueet liittyvät Mäntsälän kunnan alueella pääosin kolmeen epäyhtenäiseen luode-kaakko suuntaiseen harjujaksoon. Vedenhankinnan kannalta merkittävin, keskimmäinen, harjujakso kulkee Purola Sääksjärvi Kirkonkylä Lukko Sulkava Nikinoja alueilla. Tähän muodostumaan liittyvät I-luokan pohjavesialueet Ojala ja Lukko, joissa ovat Mäntsälän kunnan pohjave-

8 8 denottamot. Lisäksi muodostumaan liittyy kolme II-luokan ja kahdeksan III-luokan pohjavesialuetta. Lukon ja Ojalan pohjavesialueille on laadittu suojelussuunnitelmat. Pohjoinen harjujakso sijoittuu Mäntsälän kunnan pohjoisosaan Hautjärvi Saari Levanto alueelle. Muodostumaan liittyy kaksi I-luokan pohjavesialuetta, kolme II-luokan pohjavesialuetta ja yksi III-luokan pohjavesialue. Eteläisin harjujakso sijoittuu kunnan eteläosaan Numminen Riihikorvennummi alueelle. Muodostumaan liittyvät Riihikorvennummen ja Nummistenkosken pohjavesialueet. Pohjavesialueet on esitetty piirustuksessa 1. Liitteessä 2 on esitetty yksityiskohtaisemmat tiedot pohjavesialueista. 2.3 Vesihuoltolaitokset Mäntsälän kunnan alueella toimii tällä hetkellä kahdeksan vesihuoltolaitosta. Kunnallinen liikelaitos Mäntsälän Vesi, kuusi yksityistä vesiosuuskuntaa, Levanto, Sälinkää, Hirvihaara, Suoni, Mustijoki ja Korku. Lisäksi Saaren kylässä toimivalla Keski-Uudenmaan ammattioppilaitoksella on oma vesihuoltolaitos. Suurin osa vesiosuuskunnista tarjoaa sekä vesi- että viemäriverkoston. Levannon vesiosuuskunnalla on oma pohjavedenottamo ja vesijohtoverkosto. Levannon jätevedet käsitellään kiinteistökohtaisesti. Saaren vesiyhtymällä on oma vedenottamo ja jätevedenpuhdistamo. Osuuskunnista vain Mustijoella on hyväksytty toiminta-alue. Mäntsälän kunnan alueella toimivien vesihuoltolaitosten toimintaympäristö on esitetty kaaviokuvassa 2.3. Kuva 2.3 Mäntsälän vesihuoltolaitosten toimintaympäristö

9 9 Vesihuoltolaitoksella tulee olla vesihuoltolain (119/21) mukainen toiminta-alue. Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen hyväksyy kunta vesihuoltolaitoksen esityksestä. Vesihuoltolaitos huolehtii toiminta-alueellaan vedenhankinnasta ja viemäröinnistä. Vesihuoltolaitosten toiminta-alueiden tulee olla tarkoituksenmukaisia, niin että laitokset kykenevät huolehtimaan vesihuollosta taloudellisesti ja asianmukaisesti. Kiinteistöillä on sekä oikeus että velvollisuus liittyä toiminta-alueella vesi- ja viemäriverkostoon. Vesihuoltolain (119/21) mukainen vesihuoltolaitos toimittaa vettä tai vastaanottaa jätevettä yli 1 m 3 /d tai palvelee yli 5 henkilöä. Vesihuoltolaitoksen velvollisuuksiin kuuluvat vesihuoltoverkostojen rakentamisen ja ylläpidon lisäksi myös talousveden jakeluun ja jäteveden poisjohtamiseen liittyvät asiantuntijuutta vaativat tehtävät. Vesihuoltolaitoksella tulee olla terveydensuojelulain (24/26) 18 mukainen hyväksyntä, jota haetaan kunnan terveydensuojeluviranomaiselta. Talousvettä ei saa toimittaa ennen laitoksen hyväksymistä. Talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista säädetään Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella (461/24). Asetuksen 8 mukainen valvontatutkimusohjelma tulee laatia laitoskohtaisesti yhteistyössä kunnan terveydensuojeluviranomaisen kanssa. Vesihuoltolaitoksella on oltava suunnitelma ja harjoitellut valmiudet toimia vedestä johtuvan epidemian tai myrkytyksen sattuessa. Vedenottamoilla ja -käsittelylaitoksilla on huolehdittava riittävästä hygieenisyydestä. Toiminnanharjoittajan on kustannuksellaan huomioitava, että laitoksessa työskentelevillä, talousveden laatuun vaikuttavia toimenpiteitä tekevillä työtekijöillä on terveydensuojelulain (7/1994) mukainen laitosteknistä ja talousvesihygieenistä osaamista osoittava Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskuksen antama todistus, jonka voimassaoloaika on viisi vuotta. 2.4 Vesihuolto laitosten toiminta-alueiden ulkopuolella Vesihuoltolaitosten toiminta-alueen ulkopuolella kunnalla on yleisvastuu vesihuollon kehittämisestä. Vesihuollon järjestämisvelvollisuus velvoittaa kunnan ryhtymään tarvittaviin toimenpiteisiin, jos suurehkon asukasjoukon tarve, terveydelliset tai ympäristönsuojelulliset syyt sitä vaativat. Haja-asutusalueilla on voimassa valtioneuvoston asetus (542/23) talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten verkostojen ulkopuolisilla alueilla. Asetuksella säädetään vähimmäisvaatimukset kiinteistökohtaiselle jätevesien käsittelylle. Vaatimukset koskevat kaikkia vakituisia sekä lomakiinteistöjä, joita ei ole liitetty vesihuoltolaitoksen viemäröintijärjestelmään pois lukien hyvin vähäiset jätevesimäärät kuten paineeton talousvesijärjestely eli ns. kantovesi.

10 1 3 VESIHUOLLON NYKYTILA JA KEHITTÄMISTARPEET Mäntsälän kunnan alueella toimivien vesihuoltolaitosten vedenhankinta perustuu pääosin Ojalan, Lukonmäen ja Kilpijärven pohjavedenottamoihin. Noin 2 % kunnan alueen vedentarpeesta johdetaan siirtovesijohdoilla Hikiän vesihuoltolaitokselta ja Tuusulan Seudun Vesilaitoskuntayhtymän verkostosta. Pääosa kunnan alueella syntyvästä jätevedestä käsitellään Mäntsälän kirkonkylän jätevedenpuhdistamolla. Mäntsälän eteläosan jätevesiä johdetaan Viikinmäen jätevedenpuhdistamolle. Keski-Uudenmaan ammattiopiston Mäntsälän Saaren oppilaitoksella sekä haja-asutusalueilla Sääksjärven ja Levannon kouluilla on jätevedenpuhdistamot. Liitteessä 2. on esitetty yksityiskohtaisemmat tiedot Mäntsälän kunnan alueella olevista pohjavesiesiintymistä ja vedenhankinnasta. Taulukossa 3.1 on esitetty ennuste Mäntsälän alueella toimivien vesihuoltolaitosten liittyjämäärien ja keskitetyn vesihuollon ulkopuolelle jäävien kiinteistöjen ja asukasmäärän kehityksestä vuoteen 225 mennessä. Taulukko 3.1 Ennuste liittyjämäärien, vedenkulutuksen ja jätevesimäärän kehityksestä Mäntsälä Väestö as Vesijohtoverkostoon liittyneet Mäntsälän Vesi vesijohto viemäri Vesiosuuskunta Sälinkää vesijohto viemäri Hirvihaaran Vesiosuuskunta vesijohto viemäri Sääksjärven vesiosuuskunta vesijohto viemäri Levannon vesiosuuskunta vesijohto viemäri Saaren vesihuoltoyhtymä / Saaren vesihuolto-osuuskunta vesijohto viemäri Kaukalammen vesiosuuskunta vesijohto viemäri Soukkion vesiosuuskunta vesijohto viemäri Vesiosuuskunta Mustijoki vesijohto viemäri Vesiosuuskunta Suoni vesijohto viemäri Korkun vesiosuuskunta vesijohto viemäri Vesihuoltolaitosten piirissä yhteensä vesijohto

11 11 Mäntsälä viemäri Vesihuoltolaitosten liittymisaste (%) vesijohto viemäri Keskitetyn vesihuollon ulkopuolella asukkaita vesijohto viemäri Kiinteistöjä vesijohto viemäri Mäntsälän Vesi Mäntsälän Vesi on Mäntsälän kunnan omistama liikelaitos, jonka vesihuollon toimintaalue kattaa ensisijaisesti Mäntsälän kunnan asemakaava-alueen. Vesihuoltolaitoksen tasearvoksi vuonna 29 on arvioitu 13,5 M. Tasearvo jakautuu laitosten ja verkostojen kesken pääpiirteittäin siten, että käsittelylaitosten arvo on noin 4,5 M ja verkoston sekä siihen liittyvien laitteiden ja säiliöiden arvo noin 9, M. Mäntsälän Vesi vastaa talousveden jakelusta ja jätevesien käsittelystä omalla toimintaalueellaan. Lisäksi voimassa ovat seuraavat talousveden toimituksen, jätevesien vastaanottamisen, lietteenkäsittelyn ja ylläpitotoiminnan sopimukset: 1 Mäntsälän Vesi ostaa Hyvinkään kaupungin vesihuoltolaitokselta talousvettä Hausjärven kunnassa Hikiällä sijaitsevalta, Pässinlukon vedenottamolta Mäntsälän kunnan luoteisosiin ja kirkonkylään. Hausjärven ja Mäntsälän kunnat ovat sopineet veden ostamisesta Hyvinkään kaupungilta tehdyllä sopimuksella. Sopimuksen mukaan Hausjärven ja Mäntsälän pohjaveden otto saa olla enintään 5 m 3 /d. Mäntsälän kunta on rakennuttanut yhdessä Hausjärven kunnan kanssa (sopimus ) vesijohdon Hausjärven Hikiästä Mäntsälän Kilpijärvelle. 2 Mäntsälän Vesi ostaa talousvettä Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymältä (TSV) Hyökännummen ja Ohkolan alueille solmitun sopimuksen mukaan TSV toimittaa Mäntsälän Ohkolaan talousvettä enintään 8 m³ vuodessa ja enintään 22 m³ vuorokaudessa. 3 Mäntsälän ja Tuusulan kuntien välillä on rajavesisopimus, joka mahdollistaa yksittäisten kiinteistöjen liittymisen jommankumman kunnan vesihuoltoon. Rajavesisopimuksen mukaisesti Tuusulan kunnan vesihuoltoon on Mäntsälän kunnasta liittynyt noin 1 kiinteistöä. 4 Mäntsälän Vesi myy talousvettä ja vastaanottaa jätevettä KorKun, Hirvihaaran ja Sälinkään 5 Vesiosuuskunnilta. Lisäksi Mäntsälän Vesi myy vettä vesiosuuskunta Mustijoelle ja Suonelle. 6 Mäntsälän Vedellä on sopimus Tuusulan kunnan vesilaitoksen kanssa Hyökännummen ja Ohkolan alueiden jätevesien johtamisesta meriviemäriin tehdyllä sopimuksella Tuusulan kunta oikeuttaa Mäntsälän johtamaan Tuusulan kunnan Kellokosken viemäri-

12 12 verkkoon puhdistamattomia jätevesiä enintään 146 m³/a (4 m³/d). Mäntsälän kunta ja Järvenpään kaupunki ovat sopineet Ohkolan alueen jätevesien johtamisesta tehdyllä sopimuksella. Sopimuksessa Järvenpään kaupunki oikeuttaa Mäntsälän johtamaan Järvenpään omistamaan Nummenkylän viemäriin puhdistamattomia jätevesiä 146 m³/a (4 m³/d). 7 Mäntsälän Vedellä on sopimus ( ) Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymän kanssa Hyökännummen ja Ohkolan alueiden jätevesien johtamisesta meriviemärin kautta Viikinmäen puhdistamolle. Lisäksi Mäntsälä ja Tuusula ovat sopineet , että Mäntsälä saa johtaa Ohkolan alueen Yhteistien asuntoalueen enintään 12 huoneiston jätevedet Tuusulan kunnan Kellokosken viemäriverkostoon. 8 Mäntsälän Vedellä on sopimus Pukkilan ( ) puhdistamolietteiden kuivauksesta Mäntsälässä. 9 Mäntsälän Vesi vastaa isäntäkuntamallisopimuksella (tekla/ ) Pornaisten ja Pukkilan vesihuoltolaitosten käyttötehtävistä. 1 Mäntsälän Vedellä on sopimus (3.9.28) erinäisten vesihuoltopalveluiden tuottamisesta vok Suonelle, joita ovat mm. laskutus, varallaolo sekä liitostyöt tarvittaessa Nykytilanne ja ennusteet Piirustuksessa 1 on esitetty Mäntsälän Veden vesihuollon toiminta-alue sekä tärkeimpien vesihuoltorakenteiden sijainti. Taulukossa 3.2 on esitetty väestönkasvun ja liittyjämääräarvioiden perusteella laadittu arvio Mäntsälän Veden jakaman talousveden jakelun ja jätevesimäärän kehityksestä. Arviossa Koillis-Mäntsälän kylien on laskettu liittyvän Mäntsälän Kirkonkylän verkostoon. Toinen mahdollinen liittymissuunta on Orimattilan Hennan kautta Lahden suuntaan.

13 13 Taulukko 3.2 Ennuste Mäntsälän Veden talousveden ja jätevesimäärän kehityksestä Mäntsälän vesijohtoverkosto Vedenjakelualueen asukkaat, as Asutuksen vedenkulutus, m³/d Teollisuuden vedenkulutus, m 3 /d Vesi omilta ottamoilta, m³/d Ostettu vesi (TSV ja Hyvinkää), m³/d Laskutettu vesi, m 3 /d Laskuttamaton vesi, m 3 /d Laskuttamattoman veden osuus, % Kokonaisvedenkulutus keskimäärin, m 3 /d Ominaiskulutus, l/as/d Asutuksen ominaiskulutus, l/as/d Suurimmat vedenkulutukset Cd 1,57 1,55 1,54 1,53 Q dmax, m³/d Ch 1,65 1, 1,62 1,62 Q hmax, m³/h Mäntsälän viemäriverkosto Pukkilan jätevesiverkoston kautta liittyneet, as Liittyjät yhteensä, as Mäntsälän puhdistamolla käsitelty jv, m³/d Meriviemäriin johdettu jätevesi, m³/d Laskutettu jätevesi, m³/d Viemärin vuotovesimäärä, m³/d Ominaisjätevesimäärä, l/as/d Viemärin vuotovesien osuus, % Vedenhankinta Mäntsälän Veden vedenhankinta perustuu nykytilanteessa noin 8 % osuudella omiin pohjavedenottamoihin ja noin 2 % osuudella Hyvinkään vedeltä ja TSV:ltä ostettavaan veteen. Mäntsälän Vedellä on käytössä Ojalan, Lukonmäen ja Kilpijärven vedenottamot. Suunnitteilla on Pukkilan Puntarmäkeen sijoittuva uusi kapasiteetiltaan 1 6 m³/d vedenottamo, joka otetaan käyttöön vuonna 212. Mäntsälän Veden kirkonkylän vesijohtoverkostoon on rakennettu yhteydet luoteesta Hyvinkään Veden Hikiällä sijaitsevalta Pässinlukon vesilaitokselta Sälinkään kautta (225 PVC-1). Kaakosta Kellokoskelta TSV:n verkostosta on rakennettu (2 V / 11 M) linja Hyökänummelle ja Ohkolaan. Mäntsälän kunnalla on hallinnassaan 2,5 kpl PSV:n osakkeita, jotka oikeuttavat enintään m 3 /d vedenottoon Päijänne-tunnelista. Kunta on vuokrannut osakkeet Porvoon

14 14 kaupungilta, vuokrista vastaa Mäntsälän Vesi. Järjestely mahdollistaa lisävedenhankinnan kirkonkylän tarpeisiin, mutta se edellyttää siirtovesijohdon rakentamista Ohkolasta Hirvihaaraan. Taulukossa 3.3 on esitetty Mäntsälän Veden vedenhankintaan käyttämät pohjavesialueet, vedenottamojen vedenottomäärät ja luvat sekä yhdysvesijohtojen käyttö. Taulukko 3.3 Mäntsälän Veden vedenottamot ja yhdysvesijohdot Pohjavesialue Antoisuus m 3 /d Vedenottamot Vedenottolupa m 3 /d Vedenotto 28 m 3 /d Ojala 15 Ojala 12 1 Lukko 15 Lukonmäki 7 7 Kilpijärvi 1 3 Yhteensä 29 2 Yhdysvesijohdot Enimmäisvesimäärä (m³/d) Vedenotto nykytilanteessa (m³/d) TSV Hyvinkään Vesi 17 * 2 Yhteensä * sopimus Hausjärven kanssa yhteensä 5 m³/d; verkoston rakenne mahdollistaa noin 1 7 m 3 /d veden siirron Liitteessä 1. on esitetty yksityiskohtaisemmat tiedot Mäntsälän kunnan alueella olevista pohjavesiesiintymistä ja vedenhankinnasta Vesihuoltoverkostot ja ylävesisäiliöt Vesijohtoverkoston pituus vuoden 29 lopussa oli 149,6 km. Vesijohtoverkosto kattaa kirkonkylän asemakaava-alueen, siihen liittyvän yhdysvesijohdon Hyvinkään Pässinlukon vedenottamolta sekä Hyökännummen taajaman ja Ohkolan. Verkostoon kuuluu 2 paineenkorotusasemaa. Kirkonkylän verkoston kautta jaetaan talousvettä Sälinkään, Hirvihaaran ja Mustijoen vesisosuuskuntien verkostoihin. Hyökännummen-Ohkolan verkoston kautta jaetaan talousvettä Suonen ja KorKun vesiosuuskuntien verkostoihin. Jätevesiviemäriverkoston pituus 136,1 km ja hulevesiviemärin pituus 22,2 km. Verkostoon kuuluu 51 jätevedenpumppaamoa. Viemäriverkosto kattaa kirkonkylän ja Hyökännummen - Ohkolan alueet. Sälinkään ja Hirvihaaran vesiosuuskuntien viemäriverkostot on liitetty kirkonkylän viemäriverkostoon, jonka jätevedet johdetaan Mäntsälän jätevedenpuhdistamolle. Ohkolan-Hyökännummen taajaman jätevedet on viemäröity Tuusulan kunnan viemäriin ja siitä edelleen meriviemäriä pitkin Viikinmäen jätevedenpuhdistamoon. Ohkolan-Hyökännummen viemäriverkostoon johdetaan myös vesiosuuskunta KorKun jätevedet. Vesihuoltoverkoston vanhimmat osat on rakennettu 197-luvulla. Vesijohtoverkostoon pumpatusta vedestä laskuttamattoman veden osuus on vuonna 29 ollut noin 14 % ja viemäriverkoston vuotovesien osuus noin 33 %. Vuonna 29 viemärin vuotovesien osuus oli sääolosuhteista johtuen poikkeuksellisen alhainen (esim 28 vuotovedet n.

15 15 48 %). Verkoston vuotavuustunnuslukujen valossa verkosto on välttävässä kunnossa ja kunnostustarve on suuri. Mustamäen vesitornin tilavuus on 1 2 m 3. Tornin vesipinnan korkeusaseman HW = +131,5. Vesitornin tilavuus ja painetaso on riittänyt toistaiseksi kulutusvaihtelujen tasaamiseen ja sammutusveden tarpeeseen. Vesitornilta lähtevän putken yhteyteen on rakennettu paineenkorotuspumppu, jolla voidaan lisätä vesitornin veden vaihtuvuutta ja varmistaa painetaso verkostossa suurimpien kulutusten aikana. Kulutusvaihtelujen tasaamiseen tarvittava säiliötilavuus riippuu vedenottamojen pumppujen käyntiajasta ja pumppauksen automaatiojärjestelmästä. Sammutusveden tarve riippuu alueen maankäytöstä. Mäntsälän Vesi edellyttää, että teollisuuskiinteistöillä on omat säiliöt ja pumppaamot sammutusvesiä varten, minkä johdosta suurin sammutusvesitarve Mäntsälän alueella on liikekeskuksen alueella noin 4 m³, 45 l/s. Vesijohtoverkostosta on vuonna 26 laadittu laskentamalli, jonka mukaan verkosto toimii nykytilanteen kulutustasolla pääosin hyvin. Keskikulutuksen lisääntyessä noin tasolle 3 1 m³/d, verkostoon muodostuu pullonkaulakohtia, jotka haittaavat vedenjakelua. Pullonkaulat sijaitsevat pääosin verkoston pohjoisosissa Riihenmäellä sekä eteläosissa Pitkäarossa. Pullonkaulat voidaan laajentaa rakentamalla rinnakkaisia vesijohtoja. Kirkonkylän osayleiskaavassa osoitetun Krutinmäen käyttöönotto ja rakentaminen edellyttävät erillisen paineenkorotusaseman rakentamista riittävän verkostopaineen saavuttamiseksi Kaukovalvonta- ja automaatiojärjestelmä Mäntsälän Vedellä on käytössä avoimen lisenssin päälle rakennettu kaukovalvonta- ja automaatiojärjestelmä. Järjestelmään on liitetty vedenottamot, mittausasemia, paineenkorotusasemia sekä jätevedenpumppaamot. Samaan järjestelmään on liitetty myös Pornaisten ja Pukkilan vesihuoltolaitosten laitteet. Jätevedenpuhdistamolla on erillinen automaatiojärjestelmä Jätevesien ja lietteen käsittely Kirkonkylän jätevedenpuhdistamo on esiselkeytyksellä varustettu kaksilinjainen rinnakkaissaostuslaitos. Taulukossa 3.4 on esitetty jätevedenpuhdistamon mitoitus.

16 16 Taulukko 3.4 Jätevedenpuhdistamon mitoitustiedot Puhdistamon tyyppi Biologis-kemiallinen aktiivilietelaitos Perusparannus Ilmastus V=2 x 95 m 3 =19 m 3 Jälkiselkeytys A=2 x 225 m 2 = 45 m 2 Virtaama Q max=5 m 3 /h ja Q mit=28 m 3 /d Kuormitus Mitoitus Ka 29 Kuormitusaste Keskivirtaama m 3 /d % BOD 7-ATU kg/d % Fosfori kg/d % Typpi kg/d % Puhdistamon kuormitusta tarkkaillaan kuukausittain. Puhdistamon esikäsittelyä on parannettu vuonna 28 uusimalla välppä- ja hiekkapesurit. Mäntsälän Veden lietteenkäsittely uusitaan vuonna 21. Välpät ja sakokaivolietteen vastaanottoasema uusitaan 211. Liete kuivataan jatkossa omalla lingolla ja kuivattu liete siirretään siiloon odottamaan kuljetusta jatkokäsittelyyn, joka ostetaan palveluntuottajalta. Puhdistamolla on Länsi-Suomen ympäristölupaviraston myöntämä ympäristölupa 11/26/1, joka tuli lainvoimaiseksi Uusi lupahakemus on jätettävä mennessä lupamääräysten tarkistamiseksi. Puhdistamolla ja sen piirissä olevasta Mäntsälän Veden viemäriverkostosta tapahtuvat ohijuoksutukset ja ylivuodot sekä muut poikkeustilanteet mukaan lukien kokonaistypen ja ammoniumtypen osalta vuosikeskiarvoina ja muilta osin neljännesvuosikeskiarvoina laskettujen, vesistöön johdettavan jäteveden pitoisuuden ja käsittelytehon arvojen on täytettävä taulukossa 3.5 esitetyt vaatimukset. Taulukko 3.5 Jätevedenpuhdistamon lupamääräykset puhdistustulosten osalta Pitoisuus enintään, mg/l Käsittelyteho vähintään, % BOD 7 ATU, O COD Cr, O Fosfori, P,4 95 Typpi, N 6 Ammoniumtyppi, N 4 Puhdistamon jäteveden käsittelytulokset ovat täyttäneet ympäristöluvan edellyttämät vaatimukset. Oletettavissa on, että seuraavalla lupakaudella lupaehdot kiristyvät siten, että vesistöön johdettavan fosforipitoisuuden raja-arvoksi asetetaan,3 mg/l ja siten, et-

17 17 tä typenpoiston vaatimustaso kiristyy vähintään 7 % käsittelytehoon. Jätevedenpuhdistamon kuormituksen lisääntyminen ja kiristyvät lupaehdot edellyttävät laitoksen perusparannusta ja laajentamista. Mäntsälän kirkonkylän jätevedenpuhdistamon lietteenkäsittely on toteutettu kuivaamalla ja kompostoimalla liete. Jälkikompostointi on toteutettu Marjalan kompostointikentällä. Vuonna 29 kuivatun lietteen määrä on ollut m³/a ja lingolle pumpattavan kuivattavan lietteen määrä m³/a. Lietemäärän ennustetaan lisääntyvän likimain käsiteltävän jäteveden määrän suhteessa eli noin 55 % vuoteen 225 mennessä. Vuodesta 21 lähtien kompostointi Mäntsälässä jätevedenpuhdistamon alueella loppuu ja kuivatun lietteen käsittely siirretään kolmannen osapuolen vastuulle. Jälkikompostointia voidaan jatkaa Marjalassa vuoden 211 loppuun Vesihuollon toimintavarmuus ja alueellinen yhteistyö Mäntsälän Veden erityistilanteiden varautumissuunnitelmaa laaditaan parhaillaan ja sen arvioitu valmistumisaika on vuoden 211 alussa. Myös poikkeusolojen valmiussuunnitelmaa päivitetään parhaillaan ja se valmistunee vuoden 211 alussa. Käytössä olevien pohjavedenottamojen kapasiteetti ei riitä normaalin vedenjakelun ylläpitoon, mikäli Ojalan tai Lukonmäen vedenottamo joudutaan ottamaan pois käytöstä. Poikkeustilanteessa Hikiältä rakennetun yhdysvesijohdon kautta voidaan johtaa noin 17 m³/d vesimäärä, mikäli Mäntsälän pohjavedenottamoja joudutaan ottamaan pois käytöstä. Yhdysvesijohdon käytöllä voidaan korvata yksi pohjavedenottamo. Puntarmäen vedenottamon ja Pukkilan vesihuoltoyhteyksien valmistuessa vuonna 212 vesihuollon varmuus paranee olennaisesti. Mäntsälän kirkonkylän ja Ohkolan välille on kaavailtu rakennettavaksi vesijohtoyhteyttä, jonka avulla vettä voitaisiin johtaa TSV:n verkostosta Mäntsälän kirkonkylälle. Yhteys Ohkolaan parantaisi vesihuollon toimintavarmuutta Mäntsälän kirkonkylän alueella. Suunnittelukeskus Oy on vuonna 27 laatinut Pornaisten kunnan vesijohtoverkoston toiminnallisen tarkastelun, jossa on esitetty TSV:n vedenjakelujärjestelmän kehittämistarpeet, mikäli Kellokoskelta aletaan johtaa vettä Ohkolan kautta Mäntsälään Kehittämistarpeet Vesihuollon toiminta-alueen laajennukset Piirustuksessa 2 on esitetty laadittuihin ja työn alla oleviin osayleiskaavoihin perustuva arvio Mäntsälän Veden vesihuollon toiminta-alueen laajentamistarpeista vuoteen 225 mennessä. Ensisijaiset laajennuskohteet ovat: 1 Kirkonkylän ja Hyökännummen osayleiskaavan mukaiset verkostolaajennukset, laa-

18 18 jennusperusteena asemakaava 2 Lukonmäen ja Kilpijärven vedenottamojen suoja-alueet, laajennusperusteena pohjavesien suojelu 3 W-Golf-kentän huoltorakennusten ja alueen asuinrakennusten vesi- ja viemäriliittymät, laajennusperusteena ympäristönsuojelu Vedenhankinta ja vedenottamot Ennustetulla vedenkulutuksen kehityksellä ja laitosten sekä yhdysvesijohtojen rakentamissuunnitelmilla Mäntsälän alueen vedensaannin varmuus voidaan ylläpitää hyvällä tasolla noin vuoteen 225 asti. Suunnitteluajanjakson aikana pitää selvittää miten riittävä vedensaanti turvataan, mikäli väestönkasvu alueella jatkuu edelleen yhtä voimakkaana vuoden 225 jälkeen. Mäntsälän kunnan pohjavesialueiden yhteenlaskettu kokonaisantoisuus on noin 4 14 m 3 /d ja vedenotto nykytilanteessa noin 2 m³/d. Mäntsälän omien pohjavesialueiden käyttöä voidaan olemassa olevien tietojen valossa tehostaa varsin rajoitetusti. Lähinnä tiedossa ovat seuraavat mahdollisuudet: 1 Levanto - Vasaraisennummen ja Saaren pohjavesialueilla muodostuu vettä yhteensä noin 1 1 m 3 /d. Levannon ja Keudan oppilaitoksen vedenottamoilta voisi nykyisten vedenottamojen käytöllä toimittaa pienen vesimäärän, arvio noin 1 2m 3 /d, kirkonkylän suuntaan. Suurempi vedensaanti edellyttäisi uusien vedenottamojen perustamista tai nykyisten laajentamista. Levannon ja Saaren vedenottamojen yhteenlaskettua vedenottoa voitaisiin tarvittaessa lisätä arviolta noin 5 7 m³/d tasoon asti. 2 Hausjärven Kurun pohjavesialueelle on tehty esiselvitys tekopohjavesilaitoksesta, jossa imeytetään Päijänne-tunnelin raakavettä pohjavesialueella ja jonka kapasiteetti olisi noin 2. m³/d. Mäntsälän Vesi on yksi hankkeen osapuolista. Esiselvitys edellyttää jatkotutkimusta johon ryhdyttäneen noin vuonna Kurun laitos valmistunee aikaisintaan noin vuonna 22. Jatkoselvitykset ovat parhaillaan käynnissä. 3 Välittömästi Mäntsälän koillispuolella Orimattilan Hennan alueelle seutukaavassa esitetyn taajaman vesihuolto edellyttää vesijohtoyhteyden rakentamisen Hennaan Lahden vesijohtoverkostosta. Mäntsälän poikkeustilanteiden vedenjakelun varmuutta voidaan parantaa, mikäli Mäntsälän koillisosasta rakennetaan vesijohtoyhteys Hennan alueen vesijohtoon. Suunnitteluajanjakson aikana tehtävät Mäntsälän Veden vedenhankinnan kehittämiseen ja laitosten perusparannuksiin liittyvät investoinnit on esitetty taulukossa 3.6.

19 19 Taulukko 3.6 Mäntsälän Veden vedenhankinnan kehittämishankkeet Toimenpide Aikataulu Investointi Puntarmäen vedenottamon rakentaminen Lukonmäen vedenottamon perusparannus, raudan ja mangaanin poiston tehostaminen Hausjärven Kurun tekopohjavesilaitoksen rakentaminen (Mäntsälän osuus) Kurun tekopohjavesilaitoksen vaihtoehdoksi on ehdotettu vesijohtoyhteyttä Orimattilan Hennan kautta Lahdesta Mäntsälään. Hankkeesta ei vielä ole tehty yksityiskohtaisempaa kustannustarkastelua Vesihuoltoverkosto ja ylävesisäiliö Vesihuoltoverkoston tunnuslukujen valossa Mäntsälän Veden talousvesi- ja viemäriverkostot ovat välttävässä kunnossa. Verkoston hyvään kuntoon saattamiseksi ja vuotovesimäärien vähentämiseksi verkoston perusparannukseen tulee investoida nykyistä enemmän. Verkostojen ja niihin liittyvien pumppaamojen investointitarpeen voidaan olettaa oleva noin 2 % tasearvosta eli noin 2. /a nykytason ollessa noin /a. Vesihuoltoverkoston liittyjätilanne tulee saattaa ajan tasalle ja tarkastaa, ettei verkostossa ole sellaisia liittyjiä, joita ei laskuteta liittyjäsopimuksen puuttumisen tai viallisen vesimittarin takia. Vanhoilla asuinalueilla saattaa olla vielä hulevesiliittymiä, joiden vedet johdetaan jätevesiviemäriin. Tällaiset liittymät on selvitettävä ja järjestettävä asianmukainen hulevesiviemäröinti. Mäntsälän nykyisellä vedenkulutuksella, suurin tuntikulutus verkostossa on noin 26 m³/h. Vedenkulutuksen ennustetaan lisääntyvän vuoteen 225 mennessä siten, että suurin tuntikulutus on noin 37 m³/h. Puntarmäen ja Mäntsälän nykyisten vedenottamojen sekä 1 2 m³ ylävesisäiliön yhteiskäytöllä vedenjakelun toimintavarmuus ja sammutusvesivarasto voidaan ylläpitää suurimmalla vuorokausikulutuksen tasolla 5 m³/d eli veden keskikulutuksen ollessa noin 3 2 m³/d. Taulukossa 3.2 esitetyn ennusteen mukaan tämä taso saavutetaan noin vuonna 215, jonka jälkeen vedenjakelun häiriöttömyys edellyttää lisää ylävesisäiliötilavuutta tai enemmän talousvesilähteitä verkostoon. Ohkolan ja Hikiän yhdysvesivesijohtojen kautta pumpattavan veden avulla voidaan siirtää uuden ylävesisäiliön rakentamistarvetta noin viidellä vuodella, jolloin vesitornin uusiminen tulee ajankohtaiseksi noin vuonna 22. Ylävesisäiliötilavuutta voidaan lisätä rakentamalla nykyiselle vesitornille rinnakkainen säiliö tai korvaamalla nykyinen vesitorni kokonaan uudella nykyistä suuremmalla ylävesisäiliöllä. Mahdollinen uuden ylävesisäiliön paikka on Mäntsälän kirkonkylällä sijaitsevan Krutinmäen alueella.

20 2 Suunnitteluajanjakson aikaiset Mäntsälän Veden vesihuoltoverkoston laajennukset on esitetty piirustuksessa 2 ja 3 kirjaintunnistein merkittynä. Verkoston kehittämishankkeiden kustannusarviot on esitetty taulukossa 3.7, johon on koottu myös verkostojen vaikuttavuus potentiaali liittyvinä kiinteistöinä, laskemalla kiinteistölle 2,5 asukasta. Taulukko 3.7 Mäntsälän Veden verkoston laajennus- ja perusparannustarpeet taajamissa Toimenpide Vesi ja viemäriverkostojen huolto, ylläpito ja perusparannukset Vaikuttavuus (kiinteistöä) Varikkoalueen perusparannus Kehittämisperuste Aikataulu Kustannusarvio jatkuva 2. /a 7. Ohkola Kirkonkylä vj-yhteys Toimintavarmuus Uusi vesitorni (V ~ 25 m³) Toimintavarmuus Lukonmäen ja Kilpijärven vedenottamojen suoja-alueiden verkostot Kirkonkylän uudet asuntoalueet: Pohjavesien suojelu W-GOLF kentän lähialueen vesihuolto Ympäristönsuojelu A Ruusutarha 44 Asemakaava B Männikkö, pohjoinen 56 Asemakaava C Hietastenmäki 38 Asemakaava 41. D Anttilan laajennus 12 Asemakaava 48. E Kylä-Jurvala 1 Asemakaava 29. F Kujala 8 Asemakaava 22. G Lempivaara 45 Asemakaava 1.3. H Jatila 5 Asemakaava 34. I Krutinmäki 28 Asemakaava 1.2. J Koivusyrjä 54 Asemakaava 2.. K Alitalo 6 Asemakaava 17. L Vuolteenpelto 6 Asemakaava 26. M N O Kirkonkylän uudet yritysalueet: Kapuli Poikkitie Marjala Hyökännummen uudet asuntoalueet: P Taruma 5 Asemakaava Q muut alueet 138 Asemakaava 48.

21 Jätevesien ja lietteen käsittely Kirkonkylän jätevedenpuhdistamon kapasiteetti riittää nykytasoa vastaavan jätevesikuormituksen käsittelyyn. Laitoksen perusparannukset ja ennusteen mukainen lisääntyvä jätevesikuormitus edellyttävät puhdistamon laajennushankkeita taulukossa 3.8 esitetyn perusparannusohjelman mukaisesti. Taulukko 3.8 Jätevedenpuhdistamon perusparannusohjelma Toimenpide Aikataulu Investointi Välppien perusparannus Sakokaivolietteen vastaanottopiste Jätevedenpuhdistamon analyysimittausten uusiminen Jätevedenpuhdistamon automaation uusiminen Jälkisuodattimen rakentaminen Koneiston uusiminen Puhdistamon laajennus (3. linja) Yksityiset vesihuoltolaitokset Vesiyhtymä tai vesiosuuskunta on vesihuoltolain (119/21) mukainen vesihuoltolaitos, jos se toimittaa vettä tai vastaanottaa jätevettä yli 1 m 3 /d tai palvelee yli 5 henkilöä. Vesiyhtymän velvollisuuksiin kuuluvat tällöin vesihuoltoverkostojen rakentamisen ja ylläpidon lisäksi myös talousveden jakeluun ja jäteveden poisjohtamiseen liittyvät asiantuntijuutta vaativat tehtävät. Talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista säädetään Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella (461/24). Asetuksen 8 mukainen valvontatutkimusohjelma tulee laatia laitoskohtaisesti yhteistyössä kunnan terveydensuojeluviranomaisen kanssa. Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella pienten yksiköiden talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista (41/21) annetaan vaatimukset talousveden laadulle ja sen tarkkailulle vesihuoltolaitosta pienemmissä yksiköissä, mukaan lukien kiinteistöjen talousvesikaivot. Valtioneuvoston asetuksella talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (542/23) asetetaan vaatimukset jätevesienkäsittelymenetelmien puhdistusteholle. Vesihuoltolaitosten perustamisvaiheessa tulee suunnitella laitoksen toiminnan koko elinkaari. Verkostojen käyttö- ja kunnossapito sekä yhtymän hallinto vaativat resursseja. Verkostoja suunniteltaessa tulee huomioida myös mahdollinen laajentumistarve huomioimalla maankäytön suunnitelmat ja asutuksen sijoittuminen Levannon vesiosuuskunta Vesiosuuskunnan nykytilanne Levannon vesiosuuskunta perustettiin vuonna 21, koska Levannon alueella oli havait-

22 22 tu kiinteistökohtaisissa kaivoissa mm radon- ja uraanipitoisuuksia. Vesiosuuskunnalle rakennettiin yhteinen pohjavedenottamo, joka sijaitsee Levannon kylän luoteispuolella. Vesijohtoverkostoon liittyi ensi vaiheessa 52 kiinteistöä. Tällä hetkellä vesijohtoverkostoa on rakennettu noin 8 km ja liittyneitä kiinteistöjä on 72. Vedenottamon kapasiteetti on noin 2 m 3 /d. Vedenkulutus on nykyisellä liittyjämäärällä noin 12 m 3 /d. Levannon pohjavesialueella muodostuu pohjavettä noin 5 m 3 /d. Alle 1 talousvesiverkostoon liittyneistä kiinteistöistä on rakentanut kiinteistökohtaisen jätevedenpuhdistamon, joka vastaa jätevesiasetuksen vaatimuksia. Suurimmalla osalla kiinteistöistä, jätevesien käsittely perustuu saostuskaivojen käyttöön, osa kiinteistöistä käyttää kompostikäymälöitä ja harmaiden vesien maahan imeytystä, osalla on umpikaivoja. Levannon koululla on Mäntsälän kunnan rakennuttama ja ylläpitämä pienpuhdistamo. Koulun toiminta lopetetaan, kun Koillis-Mäntsälän koulu valmistuu Saarelle. Levannon vesiosuuskunnan toiminta-aluetta ei ole vahvistettu Suunnitellut vesihuoltohankkeet Vesijohtoon liittyneiden kiinteistöjen viemäröinnistä on tehty esiselvitys ja yleissuunnitelma. Vesiosuuskunnan ensisijainen toive on rakentaa viemäri Mäntsälän Kirkonkylän suuntaan. Liittymishalukkuuden viemäriverkostoon on ilmaissut noin 5 % osuuskunnan vesivesijohtoon liittyneistä kiinteistöistä Vesiosuuskuntatoiminnan haasteet ja havaitut ongelmat Vesiosuuskunnan vedenottamo on toiminut moitteetta kahta ensimmäistä kesää lukuun ottamatta, jolloin läheisen puron vesiä pääsi maakerrosten läpi pohjavesikaivoon. Ojan kunnostus on auttanut asiaa eikä laatuongelmia ole enää esiintynyt. Viemärin rakentamisen kustannustaso aiheuttaa huolta alueen asukkaissa. Mahdollisesti Kirkonkylän suuntaan rakennettavan vesihuoltoyhteyden rakentaminen edellyttää yhteistyötä Mäntsälän koillisen alueen vesiosuuskuntien, oppilaitosten (Keuda ja Helsingin yliopisto), Mäntsälän Veden sekä Mäntsälän kunnan kesken. Keskitetyn vesihuollon kustannustehokas toteuttaminen edellyttää noin 36 viemäriliittymää Saaren, Levannon ja Kaukalammen kylistä. Tällä hetkellä kiinnostuksensa viemäriin liittymisestä on ilmaissut noin 9 kiinteistöä Saaren ja Levannon kylistä. Kaukalammen alueella kyselyä ei ole tehty Saaren alue / Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän vesihuoltolaitos Nykytilanne Saaren pohjavesialueella muodostuu pohjavettä noin 6 m 3 /d. Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymällä (Keuda) on Saaren kartanolla noin 5 m 3 /d vedenottamo. Pohjavedessä on havaittu torjunta-aineita, jotka poistetaan aktiivihiilisuodatuksella. Keskimääräinen vedenotto vuonna 28 oli 41,4 m 3 /d. Yhteensä vedenottamon vedenotto vuonna

23 23 28 oli m 3. Saaren kartanon oppilaitoksella on rinnakkaissaostukseen perustuva biologiskemiallinen Metoxy puhdistamo. Puhdistamo on mitoitettu 25 AVL. Puhdistamon tulokuormitus on vaihtelevaa, mikä johtuu oppilaitoksen työskentelyrytmistä. Vuonna 28 puhdistamon keskimääräinen käsitelty jätevesimäärä oli noin 32,9 m 3 /d, vuorokausivirtaamien vaihdellessa välillä m 3 /d. Taulukossa 3.9 on esitetty puhdistamon mitoitustiedot. Keskivirtaamien mukaan arvioituna puhdistamolla on runsaasti vapaata kapasiteettia, mutta mitatun enimmäisvuorokausivirtaaman aikana puhdistamon kuormitus on ollut noin 8 % mitoitusvirtaamasta. Taulukko 3.9 Puhdistamon mitoitustiedot Puhdistamon tyyppi Biologis-kemiallinen aktiivilietelaitos Rakennusvuosi 1978, Peruskorjaus 22 Ilmastus V=66 m 3 Jälkiselkeytys A=24,5 m 2 Kuormitus Mitoitus Ka 28 Kuormitusaste Keskivirtaama m 3 /d % BOD 7-ATU kg/d 55 7,8 14 % Taulukossa 3.1 on esitetty puhdistamon puhdistustulokset vuonna 28 sekä lupaehdot. Puhdistamon vuoden 28 keskimääräinen puhdistustulos oli vuosikeskiarvoina vaadittujen lupaehtojen mukainen sekä orgaanisen aineksen että fosforin osalta. Lupaehdot täyttyivät myös jokaisella yksittäisellä tarkkailukerralla. Jätevedenpuhdistamossa käsitelty jätevesi johdetaan Saarenjokeen, joka laskee Mäntsälänjokeen noin,5 km purkupaikan alapuolella. Puhdistamon laskennallinen osuus Saarenjoen ravinnekuormituksesta on pieni. Puhdistamo heikentää välittömästi purkupaikan alapuolella havaittavasti joen hygieenistä laatua. Taulukko 3.1 Keudan puhdistamon puhdistustulokset vuonna 28 Suure Yksikkö Tuleva Lähtevä Reduktio Lupaehto Orgaaninen aines BOD 7atu kg/d 7,8,14 98 % >9 % mg/l 24 4,3 <15 Kok. fosfori P kg/d,2,7 97 % >9 % mg/l 6,2,22 <,7 Kok. typpi N kg/d 3, % mg/l Kiintoaine SS kg/d 4,6,15 97 % mg/l 14 5 Keudan alueen viemäriverkoston kokonaispituus on noin 2,5 km ja hulevesiviemäriä on noin,5 km. Kaivoja verkostossa on noin 5 kpl. Verkosto on pääosin melko iäkästä betoniputkea, muoviviemäriä on muutamia satoja metrejä. Verkostosta on tehty vuoto-

24 24 vesiselvitys Selvityksessä vuotovesivirtaamat olivat tasolla,15 l/s ja sateisimman viikon aikana tasolla 1,1 l/s. Vuotovesiprosentti oli selvityksen aikana noin 33 %. Selvityksen jälkeen verkostoa on korjattu ja vuotovesimäärä on vähentynyt jonkin verran Suunnitellut vesihuoltohankkeet Saaren alueella Saaren kylän alueelle on perustettu keväällä 21 Saaren vesihuolto-osuuskunta, jossa on tällä hetkellä 16 perustajajäsentä. Osuuskunta on edelleen perustamisvaiheessa ja suunnittelemassa tulevaa toimintaansa. Saaren vesihuolto-osuuskunta painottuu osittain samalle toiminta-alueelle Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän verkoston kanssa. Vesihuolto-osuuskunnan alueen vesi- ja viemäriverkostosta on laadittu esisuunnitelma, jossa alueen noin 2 asuinkiinteistöstä, noin 12 on arvioitu voitavan liittää keskitettyyn vesihuoltoon. Suunnitelmassa on tarkasteltu vaihtoehtoina runkolinjan rakentamista Mäntsälän keskustaajamaan sekä jätevesien johtamista puhdistettavaksi Keudan puhdistamolla. Saaren ja Levannon alueen vesien johtaminen Keudan puhdistamolla edellyttäisi puhdistamon laajentamista noin tasoon AVL 8. Saaren kyläyhdistys on teettänyt kyselyn liittymähalukkuudesta keskitettyyn vesihuoltoverkkoon. Kysely lähetettiin 29 marraskuussa kaikkiaan noin 2:lle alueen asuinkiinteistön haltijalle. Vastauksia palautettiin noin 1, liittymishalukkuuden ilmoitti noin 6 kiinteistönhaltijaa. Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä ei näe tarkoituksenmukaiseksi laajentaa jätevedenpuhdistamoa eikä toimia alueellisen jätevesilaitoksen ylläpitäjänä. Mäntsälän Vesi ei ole halukas rakentamaan uutta jätevedenpuhdistamoa Saaren alueelle. Mahdollisen paikallisen yhteisen jätevesihuollon operointia varten pitäisi alueelle perustaa yhtiö tai osuuskunta tai laajentaa Levannon vesiosuuskunnan toimintaa. Saaren alueen vesihuollon yleissuunnitelmassa on esitetty ensisijaisena toimenpidevaihtoehtona vesihuoltorungon rakentamista Levannon ja kirkonkylän välille ja kylien kiinteistöjen liittämistä keskitettyyn vesihuoltoon Haasteet ja havaitut ongelmat Levanto-Saari-Kaukalampi-kirkonkylä vesihuoltoyhteyden rakentaminen edellyttää yhteistyötä Mäntsälän koillisen alueen vesiosuuskuntien, oppilaitosten (Keuda ja Helsingin yliopisto), Mäntsälän Veden sekä Mäntsälän kunnan kesken. Keudan vedenottamon mitoitus ei riitä Saaren kylän vedentarpeeseen. Suunnitellun vesijohtoverkoston tulee liittyä Levannon vesiosuuskunnan verkostoon, jolloin voidaan hyödyntää Levannon vedenottamon käyttämätöntä kapasiteettia. Keudan puhdistamon tulovirtaaman vaihtelu on prosessin toiminnan kannalta haastavaa. Puhdistamo on kuitenkin saavuttanut lupaehtonsa. Puhdistamon tulovirtaamien kasvattaminen vaatii puhdistamon peruskorjausta, jonka kustannuksissa tulee huomioida myös allasrakenteiden uusimistarve sekä tilantarve puhdistamorakennuksen osalta.

25 25 Keskitetyn vesihuollon kustannustehokas toteuttaminen edellyttää noin 36 viemäriliittymää Saaren, Levannon ja Kaukalammen kylistä. Tällä hetkellä kiinnostuksen viemäriin liittymisestä on ilmaissut noin 9 kiinteistöä Saaren ja Levannon kylistä. Kaukalammen alueella kyselyä ei ole tehty Vesiosuuskunta Sälinkää Vesiosuuskunnan nykytilanne Vesiosuuskunta Sälinkään esiselvitysvaiheessa yhteiseen vesihuoltoon liittymisestä kiinnostuksen ilmaisi 11 kiinteistöä. Vuosina osuuskunnalle on rakennettu noin 22 km vesijohto- ja viemäriverkosto. Vesiosuuskunnalla on tällä hetkellä 12 liittyjäsopimusta, joista 85 kiinteistöä on liittynyt verkostoon. Rakennettavan verkoston neljäs ja näillä näkymin viimeinen rakennusvaihe toteutetaan lokakuun 21 loppuun mennessä. Neljännen vaiheen aikana rakennetaan noin 9 km vesijohto- ja viemärilinjaa. Liittyjäsopimusten määrä nousee 175 liittyjään. Vesiosuuskunta Sälinkään omistaa linjapumppaamot ja kiinteistöpumppaamot, useampia kiinteistöjä on voitu liittää yhteen jätevesipumppaamoon. Vesiosuuskunnan toiminta-alue on tarkoitus vahvistaa vuoden 21 loppuun mennessä. Toiminta-alue rajataan noin 1 metrin säteelle rakennetusta vesihuoltoverkoston runkolinjoista. Vesiosuuskunta Sälinkää ostaa vetensä Mäntsälän Vedeltä ja toimittaa jätevetensä Mäntsälän Veden verkostoon ja edelleen puhdistamolle. Vesiosuuskunnan verkostoon pumpattu vesimäärä on noin 15 m 3 /d ja laskutettu vesimäärä noin 11 m 3 /d. Vesiosuuskunnan jätevesimäärä on noin 14 m 3 /d Suunnitellut vesihuoltohankkeet Neljännen vaiheen jälkeen ei näköpiirissä ole runkoverkoston laajennustarvetta. Olemassa olevan verkostoon liittyy kiinteistöjä, joilla on jo liittymissopimus, mahdollisia uudisrakennuksia sekä joitain kiinteistöjä, joilla ei vielä ole liittymissopimusta Vesiosuuskuntatoiminnan haasteet ja havaitut ongelmat Vesiosuuskunnan rahoituksessa ELY-keskuksen kautta saatava osuus on jäänyt alustavia arvioita pienemmäksi. Vesihuoltojärjestelmän huolto- ja ylläpitotoiminta on toistaiseksi hoidettu talkoovoimin. Talkoohengen ehtyessä huolto ja ylläpito aiheuttavat haasteita. Huoltopalvelun ja laskutusjärjestelmän hankkiminen ulkopuolelta nähdään järkeväksi toimintamalliksi. Vesihuoltoverkoston omistuksen siirto Mäntsälän vedelle olisi vesiosuuskunnan näkemyksen mukaan pitkällä tähtäimellä paras ratkaisu.

MÄNTSÄLÄN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA 8.9.2010 (LUONNOS)

MÄNTSÄLÄN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA 8.9.2010 (LUONNOS) MÄNTSÄLÄN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA 8.9.2010 (LUONNOS) 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 4 2 VESIHUOLLON TOIMINTAYMPÄRISTÖ... 5 2.1 VÄESTÖNKEHITYS... 5 2.2 VESISTÖT JA POHJAVEDET... 7 2.3

Lisätiedot

Vesi- ja viemäriverkoston esisuunnitelma

Vesi- ja viemäriverkoston esisuunnitelma Ramboll Finland Oy Knowledge taking people further --- Mäntsälän Saaren kyläyhdistys ry Vesi- ja viemäriverkoston esisuunnitelma 82120959 26.6.2009 Mäntsälän Saaren kyläyhdistys ry Vesi- ja viemäriverkoston

Lisätiedot

VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMAN PÄIVITYS TIIVISTELMÄ

VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMAN PÄIVITYS TIIVISTELMÄ FCG Planeko Oy VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMAN PÄIVITYS TIIVISTELMÄ 0536-C9049 25.11.2008 FCG Planeko Oy Tiivistelmä I SISÄLLYSLUETTELO 1 KEHITTÄMISSUUNNITELMAN TIIVISTELMÄ... 1 1.1 Vesihuollon kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

20725 LEVANNON VESIOSUUSKUNTA JÄTEVESIEN JOHTAMISSUUNNITELMA 27.10.2006

20725 LEVANNON VESIOSUUSKUNTA JÄTEVESIEN JOHTAMISSUUNNITELMA 27.10.2006 20725 LEVANNON VESIOSUUSKUNTA JÄTEVESIEN JOHTAMISSUUNNITELMA 27.10.2006 OSOITE/ADDRESS Terveystie 2 FIN 15870 HOLLOLA PUH./TEL +358 (0)3 52 351 FAKSI/TELEFAX +358 (0)3 523 5252 SÄHKÖPOSTI/E MAIL proy@ristola.com

Lisätiedot

Vesikolmio Oy. Yleisesittely 27.10.2014. www.vesikolmio.fi. Toimitusjohtaja Risto Bergbacka POHJOIS SUOMEN VESIHUOLTOPÄIVÄT 19. 20.11.

Vesikolmio Oy. Yleisesittely 27.10.2014. www.vesikolmio.fi. Toimitusjohtaja Risto Bergbacka POHJOIS SUOMEN VESIHUOLTOPÄIVÄT 19. 20.11. Vesikolmio Oy Toimitusjohtaja Risto Bergbacka POHJOIS SUOMEN VESIHUOLTOPÄIVÄT 19. 20.11.2014 OULU Yleisesittely Vesikolmio Oy on Kalajokilaaksossa toimiva tukkuvesilaitos. Osakkaina ovat Kalajoen, Ylivieskan,

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Auran kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E25339.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7)

AIRIX Ympäristö Oy Auran kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E25339.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) VESIHUOLLON KEHITTÄMISTOIMENPITEET VUOSILLE 2012-2035 Vedenhankinta Kehittämiskohde Tarve Toimenpiteet Toteuttaja Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston kunnossapito

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Tarvasjoen kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E25458.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7)

AIRIX Ympäristö Oy Tarvasjoen kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E25458.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) VESIHUOLLON KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Kehittämiskohde Tarve Toimenpiteet Vastuutaho Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston ikääntyminen Seurataan vesijohtoverkoston

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Naantalin kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma E23614 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/8)

AIRIX Ympäristö Oy Naantalin kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma E23614 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/8) KEHTTÄMSTOMENPTEET Liite (1/8) KEHTTÄMSTOMENPTEET 2010-2020 Vedenhankinta ja -jakelu Vesijohtoverkoston saneeraus Kustannusarvio n vesijohtoverkoston automatiikka ja kaukovalvonta Särkänsalmi-Taattinen-

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/7)

AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/7) AIRIX Ympäristö Oy vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/7) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Taalintehtaan pintavedenottamon järjestelyt Varaottamo ja valmiuden

Lisätiedot

HIRVIHAARAN VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUE. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti

HIRVIHAARAN VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUE. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUE Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti 2(5) 1. LÄHTÖKOHDAT Hirvihaaran kylässä todettiin kiinteistökohtaiset vedenhankintaratkaisut ongelmaisiksi huonojen pohjavesivarojen johdosta.

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Laitilan vesihuollon kehittämissuunnitelma E23162 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/5)

AIRIX Ympäristö Oy Laitilan vesihuollon kehittämissuunnitelma E23162 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/5) Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/5) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Laitilan Wirvoitusjuomatehtaan vedenhankinta Veden sisäänotto aiheuttaa ongelmia keskustan verkostossa Rakennetaan Laitilan Wirvoitusjuomatehtaalle

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/ (1) Kaupunkirakennelautakunta Asianro 4291/ /2017

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/ (1) Kaupunkirakennelautakunta Asianro 4291/ /2017 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/2017 1 (1) 22 Asianro 4291/14.05.00.01/2017 Karttulan vesiosuuskunnan vesi- ja jätevesiviemäriverkoston toiminta-alueen tarkistaminen Kaupunkisuunnittelujohtaja Juha Romppanen

Lisätiedot

LOIMAAN KAUPUNGIN TALOUSARVIO LOIMAAN KAUPUNGIN VESIHUOLTOLIIKELAITOKSEN KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010

LOIMAAN KAUPUNGIN TALOUSARVIO LOIMAAN KAUPUNGIN VESIHUOLTOLIIKELAITOKSEN KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010 LOIMAAN KAUPUNGIN TALOUSARVIO 2010 1 LOIMAAN KAUPUNGIN VESIHUOLTOLIIKELAITOKSEN KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010 Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet 2010 Kaupunginvaltuuston hyväksymät Loimaan kaupungin

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (2/7)

AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (2/7) AIRIX Ympäristö Oy vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/7) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Taalintehtaan pintavedenottamon järjestelyt Varaottamo ja valmiuden

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA URAJÄRVEN VESIHUOLLON YLEIS- SUUNNITELMA

ASIKKALAN KUNTA URAJÄRVEN VESIHUOLLON YLEIS- SUUNNITELMA Vastaanottaja Asikkalan kunta Asiakirjatyyppi Vesihuollon yleissuunnitelma Päivämäärä [Month, year] Viite LUONNOS 10.1.2012 ASIKKALAN KUNTA URAJÄRVEN VESIHUOLLON YLEIS- SUUNNITELMA LUONNOS ASIKKALAN KUNTA

Lisätiedot

Luhangan kunta. Luhangan kunnan ja Tammijärven vesiosuuskunnan vesihuoltolaitosten toiminta-aluesuunnitelma

Luhangan kunta. Luhangan kunnan ja Tammijärven vesiosuuskunnan vesihuoltolaitosten toiminta-aluesuunnitelma Luhangan kunta Luhangan kunnan ja Tammijärven vesiosuuskunnan vesihuoltolaitosten toiminta-aluesuunnitelma 07.01.2013 Sisällysluettelo 1 Johdanto...5 2 Vesihuoltolaki (119/2001)...5 3 Vesihuoltolaitosten

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy KÖYLIÖN KUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA E23253 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/6)

AIRIX Ympäristö Oy KÖYLIÖN KUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA E23253 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/6) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/6) KEHITTÄMISTOIMENPITEET 2010-2020 Vedenhankinta Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston kunnossapito Seurataan vesijohtoverkoston kuntoa ja saneerataan saneerausohjelman

Lisätiedot

KOLARIN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA

KOLARIN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA KOLARIN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2.5.2016, Kolarin kunnanhallitus Ins. (AMK) Teemu Heikkinen, Projektipäällikkö SUUNNITELMAN TAUSTA Perustuu vesihuoltolakiin Kunnan tulee kehittää vesihuoltoaan

Lisätiedot

Kaupunginhallitus 114 25.02.2013

Kaupunginhallitus 114 25.02.2013 Kaupunginhallitus 114 25.02.2013 Vastine Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Konnunsuon vankilan jätevedenpuhdistamon ympäristölupamääräysten tarkistamispäätöksestä Vaasan hallinto-oikeudelle jätettyihin

Lisätiedot

Suunnittelualue: uusi Euran kunta (2011->) UUDEN EURAN KUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA. Eura. Köyliö. Säkylä

Suunnittelualue: uusi Euran kunta (2011->) UUDEN EURAN KUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA. Eura. Köyliö. Säkylä UUDEN EURAN KUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA projektipäällikkö, DI Antti Ryynänen / 20.10.2009 Suunnittelualue: uusi Euran kunta (2011->) Eura Köyliö Säkylä Maanmittauslaitos lupa nro 7/MML/09

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Säkylän kunta / Vesihuollon kehittämissuunnitelma E23253 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/5)

AIRIX Ympäristö Oy Säkylän kunta / Vesihuollon kehittämissuunnitelma E23253 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/5) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/5) SÄKYLÄN KEHITTÄMISTOIMENPITEET 2010-2020 Vedenhankinta Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston kunnossapito Seurataan vesijohtoverkoston kuntoa ja saneerataan saneerausohjelman

Lisätiedot

VESIOSUUSKUNTA RATKAISUNA HAJA- ASUTUSALUEIDEN VIEMÄRÖINTIIN

VESIOSUUSKUNTA RATKAISUNA HAJA- ASUTUSALUEIDEN VIEMÄRÖINTIIN Vesiosuuskuntaseminaari 27.9.2008 VESIOSUUSKUNTA RATKAISUNA HAJA- ASUTUSALUEIDEN Hanna Yli-Tolppa Mäntsälän Vesi VESIHUOLLON JÄRJESTÄMINEN: - Vesihuoltolaitosten toiminta-alueiden laajentaminen haja-asutusalueille

Lisätiedot

Vedenhankinta ja vesijohtoverkosto

Vedenhankinta ja vesijohtoverkosto Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/6) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta ja vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston saneerausohjelman toteuttaminen Verkoston toimintavarmuuden lisääminen, sammutusvesi, talousveden

Lisätiedot

Pudasjärven kaupunki. Vesihuollon kehittämissuunnitelma

Pudasjärven kaupunki. Vesihuollon kehittämissuunnitelma Pudasjärven kaupunki Vesihuollon kehittämissuunnitelma 12.10.2015 Vesihuollon termejä Vesihuolto; vesihuollolla tarkoitetaan veden johtamista, käsittelyä ja toimittamista talousvetenä käytettäväksi sekä

Lisätiedot

KEHITTÄMISKOHDE KOHDE ONGELMA TOIMENPIDE VAIKUTUS KUSTANNUKSET AJANKOHTA VASTUUTAHO

KEHITTÄMISKOHDE KOHDE ONGELMA TOIMENPIDE VAIKUTUS KUSTANNUKSET AJANKOHTA VASTUUTAHO Vesijohto- ja viemäriverkosto - Lamala-Venesilta vesijohto- ja 1.1 - alue sijaitsee ranta-alueella - vesijohtoverkoston rakentaminen - veden laadun paraneminen 200 000 2005-2010 kunnan viemäriverkosto

Lisätiedot

ENON JÄTEVEDENPUHDISTAMON VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVETO 2018

ENON JÄTEVEDENPUHDISTAMON VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVETO 2018 ENON JÄTEVEDENPUHDISTAMON VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVETO 218 1 JOENSUUN VESI Enon jätevedenpuhdistamo VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVETO 218 1. YLEISTÄ Enon taajaman jätevedenpuhdistamo on tyypiltään biologis-kemiallinen

Lisätiedot

Suunnitteluinsinööri 10.11.2010 Velkuanmaan osayleiskaava 9.11.2010 Velkuanmaan osayleiskaavassa on osoitettu mm. uusia asuinaluevarauksia rantavyöhykkeelle 37 omakotitontin verran sekä matkailua palvelevia

Lisätiedot

Kunnan tehtävät ja vastuu vesihuollossa. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Kunnan tehtävät ja vastuu vesihuollossa. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Kunnan tehtävät ja vastuu vesihuollossa Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Esityksen sisältö Vesihuoltolain velvoitteet Vesihuollon kehittäminen Vesihuollon järjestäminen Toiminta-alueen

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Mynämäen vesihuollon kehittämissuunnitelma 21984YV Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/6)

AIRIX Ympäristö Oy Mynämäen vesihuollon kehittämissuunnitelma 21984YV Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/6) Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/6) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Kehittämiskohde Tarve Toimenpiteet Toteuttaja Vesijohtoverkosto Mietoisten uusi syöttöjohto Kalelan ottamo Vesijohtoverkoston kunnossapito

Lisätiedot

SIIKALATVAN VESIHUOLTO OY:N TOIMINTA-ALUEEN MÄÄRITTÄMINEN

SIIKALATVAN VESIHUOLTO OY:N TOIMINTA-ALUEEN MÄÄRITTÄMINEN S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A Siikalatvan Vesihuolto Oy SIIKALATVAN VESIHUOLTO OY:N TOIMINTA-ALUEEN MÄÄRITTÄMINEN Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P25086 Raportti 1 (5) Sisällysluettelo

Lisätiedot

RAUMAN KAUPUNKI. Vedenjakelu. Jätevesiviemäröinti. Työ: E23455.20. Turku 27.05.2013

RAUMAN KAUPUNKI. Vedenjakelu. Jätevesiviemäröinti. Työ: E23455.20. Turku 27.05.2013 RAUMAN KAUPUNKI VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE Vedenjakelu Jätevesiviemäröinti Työ: E23455.20 Turku 27.05.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 2414 400 www.airix.fi Toimistot: Tampere,

Lisätiedot

HUITTISTEN KAUPUNGIN VESIJOHTO- JA VIEMÄRIVERKOSTON LIITTYMISPERUSTEET Hyväksytty kv 11.11.2014 Voimaantulo 1.12.2014

HUITTISTEN KAUPUNGIN VESIJOHTO- JA VIEMÄRIVERKOSTON LIITTYMISPERUSTEET Hyväksytty kv 11.11.2014 Voimaantulo 1.12.2014 HUITTISTEN KAUPUNGIN VESIJOHTO- JA VIEMÄRIVERKOSTON LIITTYMISPERUSTEET Hyväksytty kv 11.11.2014 Voimaantulo 1.12.2014 1 Liittymiskohta Vesihuoltolaitos määrittää vesi-, viemäri- ja hulevesiliittymien liittämiskohdat.

Lisätiedot

VESIOSUUSKUNTA SÄLINKÄÄ VESIHUOLLON YLEISSUUNNITELMA SUUNNITELMASELOSTUS 3.10.2006

VESIOSUUSKUNTA SÄLINKÄÄ VESIHUOLLON YLEISSUUNNITELMA SUUNNITELMASELOSTUS 3.10.2006 VESIOSUUSKUNTA SÄLINKÄÄ VESIHUOLLON YLEISSUUNNITELMA SUUNNITELMASELOSTUS 3.10.2006 Uudenmaan Vesi-ja rakennustekniikka Nahkurinkatu 23 b 17 04200 Kerava saki.salo@luukku.com 2 1. Johdanto 3 2. Yleissuunnitelman

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Euran kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E23253 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/7)

AIRIX Ympäristö Oy Euran kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E23253 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/7) AIRIX Ympäristö Oy n kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E23253 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/7) KEHITTÄMISTOIMENPITEET 2010-2020 Vedenhankinta Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston kunnossapito

Lisätiedot

TUUPOVAARAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVETO 2018

TUUPOVAARAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVETO 2018 TUUPOVAARAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVETO 218 JOENSUUN VESI Tuupovaaran jätevedenpuhdistamo 1 VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVETO 218 1. YLEISTÄ Tuupovaaran taajaman jätevedet puhdistetaan

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Paraisten kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma E25480.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7)

AIRIX Ympäristö Oy Paraisten kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma E25480.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) KEHITTÄMISTOIMENPITEET VUOSILLE 2013-2030 Vedenhankinta Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston Saneerataan Paraisten kaupunginosan vesijohtoverkostoa samassa yhteydessä

Lisätiedot

VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA

VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA FCG Finnish Consulting Group Oy Pieksämäen kaupunki VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA Vesihuoltolaitoksen toiminta-alue 0143-P12743 14.2.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Vesihuoltolaitoksen toiminta-alue

Lisätiedot

Maskun kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma Kehittämistoimenpiteet. Kunnan vesihuoltolaitos. Kunnan vesihuoltolaitos. Kunnan vesihuoltolaitos

Maskun kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma Kehittämistoimenpiteet. Kunnan vesihuoltolaitos. Kunnan vesihuoltolaitos. Kunnan vesihuoltolaitos 1 (6) Vedenhankinta ja vesijohtoverkosto Kehittämiskohde Tarve Toimenpiteet Toteuttaja Kustannusarvio Varautumissuunnitelma Vesijohtoverkosto Vedenhankinnan poikkeustilanteet Vuotojen ehkäiseminen Laaditaan

Lisätiedot

Merkitään vesijohdon ja/tai viemäreiden liittämiskohdat ja viemäreidenpadotuskorkeudet

Merkitään vesijohdon ja/tai viemäreiden liittämiskohdat ja viemäreidenpadotuskorkeudet VESIHUOLTOSANASTOA Asemapiirustus Asiakas Asukasvastineluku (AVL) Haja-asutusalue Hulevesi Merkitään vesijohdon ja/tai viemäreiden liittämiskohdat ja viemäreidenpadotuskorkeudet Kiinteistön omistaja, kiinteistön

Lisätiedot

Rautjärven kunnan vesihuollon kehittämisstrategia 2009 2013

Rautjärven kunnan vesihuollon kehittämisstrategia 2009 2013 1(12) RAUTJÄRVEN KUNTA Tekninen keskus 26.1.2009 Rautjärven kunnan vesihuollon kehittämisstrategia 2009 2013 ja Vesihuoltohankkeiden avustamisperiaatteet 2(12) SISÄLLYSLUETTELO 1. Vesihuollon nykytila

Lisätiedot

Päivitetty LIITE 4 Sivu 1/6

Päivitetty LIITE 4 Sivu 1/6 VUOSINA 2008-2015 TOTEUTETTAVAT KEHITTÄMISHANKKEET Vuorijärven vedenottamon 1.1 - vedenlaatuongelmat - vedenkäsittelylaitoksen - hyvälaatuinen talousvesi - 400 000 2008-2009 vesilaitos mangaanin- ja raudanpoisto-

Lisätiedot

YLITORNION KUNTA. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti. Työ: E26364. Oulu, 9.1.2014

YLITORNION KUNTA. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti. Työ: E26364. Oulu, 9.1.2014 YLITORNION KUNTA VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEET Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti Työ: E26364 Oulu, 9.1.2014 AIRIX Ympäristö Oy Mäkelininkatu 17 A 90100 Oulu Puhelin 010 2414 600 Telefax 010 2414

Lisätiedot

Liittyjältä peritään asemakaava-alueella liittymismaksua vesimittarin koon ja liittyjän arvioidun vedenkulutuksen mukaan seuraavasti.

Liittyjältä peritään asemakaava-alueella liittymismaksua vesimittarin koon ja liittyjän arvioidun vedenkulutuksen mukaan seuraavasti. HUITTISTEN KAUPUNGIN VESIJOHTO- JA VIEMÄRIVERKOSTON LIITTYMISPERUSTEET Hyväksytty tekla 15.11.2016 Voimaantulo 16.11.2016 1 Liittymiskohta Vesihuoltolaitos määrittää vesi- ja viemäri- ja liittymien liittämiskohdat.

Lisätiedot

HAMMASLAHDEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON

HAMMASLAHDEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON HAMMASLAHDEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVETO 2014 1 JOENSUUN VESI Hammaslahden jätevedenpuhdistamo VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVETO 2014 1. YLEISTÄ Hammaslahden jätevedenpuhdistamo

Lisätiedot

JOHTOKUNNAN PEREHDYTTÄMINEN JÄRVENPÄÄN VESI 2017

JOHTOKUNNAN PEREHDYTTÄMINEN JÄRVENPÄÄN VESI 2017 JOHTOKUNNAN PEREHDYTTÄMINEN JÄRVENPÄÄN VESI 2017 MUISTITIKUN KANSIOSISÄLTÖ TIETOPAKETTI JÄRVENPÄÄN VEDESTÄ JA SEN TOIMINNASTA YLEISTÄ Järvenpään kaupungin vesiliikelaitoksen käyttämä nimi on Järvenpään

Lisätiedot

Alueellinen Vesihuoltopäivä Kouvolassa 19.3.2015

Alueellinen Vesihuoltopäivä Kouvolassa 19.3.2015 Alueellinen Vesihuoltopäivä Kouvolassa Kouvolan Vesi Oy laadukasta vesihuoltoa Kouvolassa 77 vuotta Vesihuoltolaitos toimittaa asiakkailleen korkealaatuista terveydellisten vaatimusten mukaista puhdasta

Lisätiedot

Kunnan tehtävät vesihuollossa: Vesihuollon kehittäminen ja järjestäminen. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Kunnan tehtävät vesihuollossa: Vesihuollon kehittäminen ja järjestäminen. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Kunnan tehtävät vesihuollossa: Vesihuollon kehittäminen ja järjestäminen Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Esityksen sisältö Vesihuollon kehittäminen kunnan tehtävänä Vesihuollon

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 15/ (1) Kaupunkirakennelautakunta Asianro 4291/ /2017

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 15/ (1) Kaupunkirakennelautakunta Asianro 4291/ /2017 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 15/2017 1 (1) 116 Asianro 4291/14.05.00.01/2017 Karttulan vesiosuuskunnan vesi- ja jätevesiverkoston toiminta-alueen tarkistaminen Kaupunkisuunnittelujohtaja Juha Romppanen

Lisätiedot

Jätevesienkäsittely kuntoon

Jätevesienkäsittely kuntoon Jätevesienkäsittely kuntoon Eija Säger Hämeen ammattikorkeakoulu Jätevesihuollon kehittäminen Tammelan kunnan hajaasutusalueilla hanke JärviSunnuntai 12.6.2011 Hämeen luontokeskus, Tammela Säädösmuutokset

Lisätiedot

PORIN KAUPUNKI VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEET. Vedenjakelu, jätevesiviemäröinti ja hulevesiviemäröinti. Työ: E Turku

PORIN KAUPUNKI VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEET. Vedenjakelu, jätevesiviemäröinti ja hulevesiviemäröinti. Työ: E Turku PORIN KAUPUNKI VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEET Vedenjakelu, jätevesiviemäröinti ja hulevesiviemäröinti Työ: E23868.10 Turku 28.01.2011 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 Turku Puhelin 010 241 4400 Telefax

Lisätiedot

VESIOSUUSKUNTA RATKAISUNA JÄTEVEDEN KÄSITTELYYN

VESIOSUUSKUNTA RATKAISUNA JÄTEVEDEN KÄSITTELYYN VESIOSUUSKUNTA RATKAISUNA JÄTEVEDEN KÄSITTELYYN Minttu Peuraniemi, 19.9.2012 YHTEINEN JÄTEVESIRATKAISU KANNATTAA Hoidon/huollon helppouden takia Vesiensuojelullisesti Taloudellisesti, kun 5 liittyjää 1

Lisätiedot

ENON TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON

ENON TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON ENON TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVETO 2014 1 JOENSUUN VESI Enon taajaman jätevedenpuhdistamo VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVETO 2014 1. YLEISTÄ Enon taajaman jätevedenpuhdistamo

Lisätiedot

Vesiosuuskunnat hyöty vai haitta kunnalle?

Vesiosuuskunnat hyöty vai haitta kunnalle? Vesiosuuskunnat hyöty vai haitta kunnalle? Kuntamarkkinat, 12.9.2013, Helsinki Henna Luukkonen, projekti-insinööri Kuntien tehtävät vesihuollon järjestämisessä Vesihuollon yleinen kehittäminen» Vesihuollon

Lisätiedot

MASKUN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEET

MASKUN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEET MASKUN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEET E27555.10 MASKUN KUNTA VEDENJAKELU JA JÄTEVESIVIEMÄRÖINTI SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VER. PÄIVÄYS MUUTOS KOSKEE TARKASTETTU HYVÄKSYTTY /ARY /ARY

Lisätiedot

Itä-Suomen Aluehallintovirasto kirjaamo.ita@avi.fi. Kirjeenne 10.06.2015, Dnro ISSAVI/1600/2015.

Itä-Suomen Aluehallintovirasto kirjaamo.ita@avi.fi. Kirjeenne 10.06.2015, Dnro ISSAVI/1600/2015. Itä-Suomen Aluehallintovirasto kirjaamo.ita@avi.fi Viite: Asia: Kirjeenne 10.06.2015, Dnro ISSAVI/1600/2015. Elintarvikelaitoksen (Puljonki Oy) ympäristöluvan muuttaminen Juuan kunnan lausunto hakemuksen

Lisätiedot

Hausjärven Kurun pohjavesiselvitykset. Timo Kinnunen, hydrogeologi Uudenmaan ympäristökeskus

Hausjärven Kurun pohjavesiselvitykset. Timo Kinnunen, hydrogeologi Uudenmaan ympäristökeskus Hausjärven Kurun pohjavesiselvitykset Timo Kinnunen, hydrogeologi Uudenmaan ympäristökeskus Lähtökohtia Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan 31 kunnasta 21 vedenhankinta perustuu pohjaveden tai tekopohjaveden käyttöön

Lisätiedot

KUOPION VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA VUOTEEN 2020 TIIVISTELMÄ

KUOPION VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA VUOTEEN 2020 TIIVISTELMÄ KUOPION VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA VUOTEEN 2020 TIIVISTELMÄ 26.3.2012 TIIVISTELMÄ Yleistä Vesihuoltolain (119/2001) mukaan kunnalla on vastuu vesihuollon kehittämisestä alueellaan. Vesihuollon kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

Aloite merkittiin tiedoksi. TEKVLK 16 Tekninen valiokunta 24.4.2014 Valmistelija: Vesihuoltopäällikkö Matti Huttunen, matti.huttunen(at)sipoo.

Aloite merkittiin tiedoksi. TEKVLK 16 Tekninen valiokunta 24.4.2014 Valmistelija: Vesihuoltopäällikkö Matti Huttunen, matti.huttunen(at)sipoo. Valtuusto 32 07.04.2014 Aloite kaksoisviemäröintijärjestelmään siirtymisestä/sami Virpiö 338/10.03.01/2013 KV 108 Valtuusto 9.9.2013 Sami Virpiö jätti aloitteen, jossa hän ehdottaa, että Sipoossa siirrytään

Lisätiedot

Kesärannan ranta-asemakaavaalueen

Kesärannan ranta-asemakaavaalueen S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A STORA ENSO OYJ Kesärannan ranta-asemakaavaalueen vesihuolto Selostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P24308 Selostus 1 (6) Määttä Päivi Sisällysluettelo 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

Tampereen Vesi Pirkanmaan keskuspuhdistamon yleissuunnitelma sijoituspaikkana Sulkavuori

Tampereen Vesi Pirkanmaan keskuspuhdistamon yleissuunnitelma sijoituspaikkana Sulkavuori Liite 1: Mitoitusperusteet Tampereen Vesi Pirkanmaan keskuspuhdistamon yleissuunnitelma sijoituspaikkana Sulkavuori Mitoitusperusteet Sisältö Liite 1 - Mitoitusperusteet 1 1 JOHDANTO 2 2 LÄHTÖTIEDOT 2

Lisätiedot

MARTTILAN KUNTA. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti

MARTTILAN KUNTA. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti MARTTILAN KUNTA VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEET Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti Työ: E25969.10 Turku, 22.11.2012 PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 2414 400 Telefax 010 2414 401 www.airix.fi Toimistot:

Lisätiedot

SASTAMALAN KAUPUNKI KIIKOISTEN KUNTA. Siirtoviemäri Kiikoinen Kiikka. Yleissuunnitelma. Työ: E25011. Tampere 30.11.2011

SASTAMALAN KAUPUNKI KIIKOISTEN KUNTA. Siirtoviemäri Kiikoinen Kiikka. Yleissuunnitelma. Työ: E25011. Tampere 30.11.2011 SASTAMALAN KAUPUNKI KIIKOISTEN KUNTA Siirtoviemäri Kiikoinen Kiikka Yleissuunnitelma Työ: E25011 Tampere 30.11.2011 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 www.airix.fi

Lisätiedot

TAMMELAN KUNTA. Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet. Vedenjakelu ja viemäröinti

TAMMELAN KUNTA. Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet. Vedenjakelu ja viemäröinti TAMMELAN KUNTA Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet Vedenjakelu ja viemäröinti Tammelan kunta tekninen osasto 23.5.2011 Sisällysluettelo: 1. Johdanto 2. Vesihuoltolaki 3. Vesihuoltolaitosten toiminta-alueiden

Lisätiedot

Vesihuolto. Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelman päivitystyö valmistui Tavoitevuosi 2040 Lähtökohtana mm. vesienhoitolaki Tavoitteet

Vesihuolto. Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelman päivitystyö valmistui Tavoitevuosi 2040 Lähtökohtana mm. vesienhoitolaki Tavoitteet Vesihuolto Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelman päivitystyö valmistui Tavoitevuosi 2040 Lähtökohtana mm. vesienhoitolaki Tavoitteet Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelma jatkossa huomioitavaa

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Kaupunkirakennelautakunta Asianro 1585/ /2019

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Kaupunkirakennelautakunta Asianro 1585/ /2019 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2019 1 (1) 62 Asianro 1585/14.05.00.01/2019 Kuopion Vesi Liikelaitoksen vesijohto- ja jätevesiviemäriverkoston toiminta-alueen laajentaminen Pajuniemen (Nilsiä) alueelle 1.

Lisätiedot

RAUTALAMMIN KUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA

RAUTALAMMIN KUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA RAUTALAMMIN KUNTA RAUTALAMMIN KUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA TIIVISTELMÄ 2010 K& 1.11.2010 K&R Kiuru & Rautiainen Oy 2(19) 1 JOHDANTO... 3 2 VESIHUOLLON KEHITTÄMISEN SUUNTAVIIVAT... 4 2.1 Kunnan

Lisätiedot

2.2.1. Viemäröinti ja puhdistamo

2.2.1. Viemäröinti ja puhdistamo 2.2. JALASJÄRVEN KUNTA 2.2.1. Viemäröinti ja puhdistamo Jalasjärven kunnan 8 281 asukkaasta 3 5 on liittynyt kunnallisen viemäriverkoston piiriin. Viemäriverkostoon piiriin kuuluu lisäksi juustola, kenkätehdas,

Lisätiedot

Jätevesien käsittely kuntoon

Jätevesien käsittely kuntoon Jätevesien käsittely kuntoon Uudet vaatimukset haja-asutuksen jätevesien käsittelystä 1.1.2014 alkaen Järviseudun jätevesi 2013 tiedotushanke KUREJOKI 7.4.2010 Vauhtia jätevesien käsittelyyn Kaikissa kiinteistöissä

Lisätiedot

Mäkikylän jätevedenpuhdistamon saneeraus ja laajennus

Mäkikylän jätevedenpuhdistamon saneeraus ja laajennus Mäkikylän jätevedenpuhdistamon saneeraus ja laajennus Vesihuoltopäivät 19.3.2015 Kouvola Jussi Lindholm jussi.lindholm@fcg.fi FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 3.3.2015 Page 1 Mäkikylän jätevedenpuhdistamo

Lisätiedot

KOKEMÄEN KAUPUNKI. Kauvatsan alueen viemäröinnin yleissuunnitelma

KOKEMÄEN KAUPUNKI. Kauvatsan alueen viemäröinnin yleissuunnitelma KOKEMÄEN KAUPUNKI Kauvatsan alueen viemäröinnin yleissuunnitelma Työ: 21893YV Tampere 27.9.2007 AIRIX Ympäristö Oy Muut toimistot: PL 453 KAARINA 33101 TAMPERE ESPOO Puh. 010 241 4000 OULU Fax 010 241

Lisätiedot

Vesihuollon organisointi kunnissa ja vesiosuuskunnat. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Vesihuollon organisointi kunnissa ja vesiosuuskunnat. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Vesihuollon organisointi kunnissa ja vesiosuuskunnat Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Luennon sisältö Vesihuollon organisoituminen kunnissa Mitä vesiosuuskunnat ovat ja miten

Lisätiedot

Lappeenrannan Energia Oy:n vesihuollon toiminta-alueet; Kehotus ja asianosaisen kuuleminen

Lappeenrannan Energia Oy:n vesihuollon toiminta-alueet; Kehotus ja asianosaisen kuuleminen Kaakkois-Suomi Kehotus KASELY/157/07.02/2010 21.11.2011 Lappeenrannan kaupunginhallitus PL 11 53101 LAPPEENRANTA Viite Lausuntopyyntö 6.9.2010 (144/740/2010) Lappeenrannan Energia Oy:n vesihuollon toiminta-alueet;

Lisätiedot

Ehdotus Sääksjärven vesiosuuskunnan toiminta-alueeksi Mäntsälän kunnan alueella

Ehdotus Sääksjärven vesiosuuskunnan toiminta-alueeksi Mäntsälän kunnan alueella Tekninen lautakunta 196 02.12.2014 Maankäyttölautakunta 11 21.01.2015 Tekninen lautakunta 20 24.02.2015 Tekninen lautakunta 47 21.04.2015 Ehdotus Sääksjärven vesiosuuskunnan toiminta-alueeksi Mäntsälän

Lisätiedot

RUNKOVESIHUOLTOLINJOJEN KAPASITEETTITARKASTE- LU

RUNKOVESIHUOLTOLINJOJEN KAPASITEETTITARKASTE- LU FCG Finnish Consulting Group Oy Ylöjärven kaupunki RUNKOVESIHUOLTOLINJOJEN KAPASITEETTITARKASTE- LU Raportti -P13571 12.5.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Raportti I 12.5.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1 Lähtökohdat...

Lisätiedot

Vesiosuuskuntia koskeva lainsäädäntö ja velvoitteet. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Vesiosuuskuntia koskeva lainsäädäntö ja velvoitteet. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Vesiosuuskuntia koskeva lainsäädäntö ja velvoitteet Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Esityksen sisältö Lainsäädännön velvoitteet Vesiosuuskunnan hallinto Vesihuoltolain velvoitteet

Lisätiedot

Esa Kivelä ja

Esa Kivelä ja Esa Kivelä 12.11.2013 ja 14.11.2013 2/16 Käsiteltävät aiheet Taustaa miksi ongelmaan on tartuttu Nakkilan vesihuoltolaitos lyhyesti Viemäröintihankkeita ja niiden kustannuksia Vuovedet. Mitä ovat ja mistä

Lisätiedot

Kirkkonummen kunta Lapinkylän vesihuollon yleissuunnitelma Suunnitelmaselostus 30.9.2008

Kirkkonummen kunta Lapinkylän vesihuollon yleissuunnitelma Suunnitelmaselostus 30.9.2008 Kirkkonummen kunta 30.9.2008 Kirkkonummen kunta 30.9.2008 1 SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ 2 2 SUUNNITTELUN TAVOITE 2 3 MITOITUS 2 3.1 Mitoitusperusteet 2 3.2 Mitoitusvesimäärät 3 4 VESIJOHTOVERKOSTO 4 4.1 Lapinkylän

Lisätiedot

Kaukalampi-Saari-Levanto-Hautjärvi alueen vesihuollon järjestämisen tulevaisuuden vaihtoehdot

Kaukalampi-Saari-Levanto-Hautjärvi alueen vesihuollon järjestämisen tulevaisuuden vaihtoehdot 16X2325542 Kaukalampi-Saari-Levanto-Hautjärvi alueen vesihuollon järjestämisen tulevaisuuden vaihtoehdot Tiivistelmä, 8.6.2017 (asukastilaisuudessa esitetty materiaali pienin täydennyksin) Pöyry Finland

Lisätiedot

KEHITTÄMISTOIMENPITEET

KEHITTÄMISTOIMENPITEET AIRIX Ympäristö Oy Eurajoen kunta Liite 1 (s.1/8) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Kustannusarviot eivät ole sitovia, vaan tietyillä suunnittelussa käytetyillä yksikköhinnoilla laskettuja ja suuntaa antavia. Suunnitelmat

Lisätiedot

Sotkuman kylän vesihuollon yleissuunnitelma

Sotkuman kylän vesihuollon yleissuunnitelma POLVIJÄRVEN KUNTA Sotkuman kylän vesihuollon yleissuunnitelma Suunnitelmaselostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 8.11.2016 566-P29412 Suunnitelmaselostus 1 (4) 8.11.2016 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

Vesihuoltolaitoksen toimintaalue. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Vesihuoltolaitoksen toimintaalue. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Vesihuoltolaitoksen toimintaalue Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Esityksen sisältö Toiminta-alueen vahvistaminen Toiminta-alueen aiheuttamat velvoitteet Toiminta-alueen rajaamisen

Lisätiedot

Turun seudun alueellinen vesihuollon kehittämissuunnitelma

Turun seudun alueellinen vesihuollon kehittämissuunnitelma Turun seudun alueellinen vesihuollon kehittämissuunnitelma 2012 Yhdyskuntasuunnittelun suunnittelu- ja konsulttitoimisto Maankäyttö, kaavoitus, maisemasuunnittelu, YVA Tie-, liikenne- ja aluetekniikka,

Lisätiedot

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn järjestäminen

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn järjestäminen Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn järjestäminen Hajatko Tietoa jätevesien käsittelyn järjestämiseen haja-asutusalueella Projektikoodi: A30072 Hajatko - hanke Hankkeen käytännön järjestelyistä vastaa

Lisätiedot

Tornionjoen vesiparlamentti

Tornionjoen vesiparlamentti Tornionjoen vesiparlamentti Pello 22.5.2008 Vesihuoltopäällikkö Arto Seppälä 1 ! Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla tuli voimaan 2004 Orgaaninen

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Rauman kaupunki Vesihuollon kehittämissuunnitelma Liite 1 (s.1/5) Kehittämistoimenpiteet

AIRIX Ympäristö Oy Rauman kaupunki Vesihuollon kehittämissuunnitelma Liite 1 (s.1/5) Kehittämistoimenpiteet AIRIX Ympäristö Oy Rauman kaupunki Vesihuollon kehittämissuunnitelma Liite 1 (s.1/5) KEHITTÄMISTOIMENPITEET 2010-2020 Vedenhankinta Kehittämiskohde Tarve Toimenpiteet Toteuttaja Vedenhankinta- ja vesijohtoverkosto

Lisätiedot

URJALAN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TAKSA

URJALAN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TAKSA URJALAN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TAKSA Tämä taksa korvaa edellisen, Urjalan kunnanvaltuuston vahvistaman taksan ja tulee voimaan 01.08.2012 alkaen. Tämän taksan on Urjalan tekninen lautakunta vahvistanut

Lisätiedot

Jokioisten kunnan vesihuoltolaitos

Jokioisten kunnan vesihuoltolaitos Raportti 10.3.2017 Jokioisten kunnan vesihuoltolaitos Toiminta-alueen päivitys 2017 2030 JOKIOISTEN KUNTA, VESIHUOLTOLAITOS Keskuskatu 29 A 31600 Jokioinen vaihde 03 41821 fax 03 438 4025 jokioisten.kunta@jokioinen.fi

Lisätiedot

Vesihuollon kehittämistarpeet. Koverhar, Hanko

Vesihuollon kehittämistarpeet. Koverhar, Hanko Vesihuollon kehittämistarpeet Koverhar, Hanko Timo Nikulainen mitoituksen osalta päivitetty 26.2.2017 Vesihuollon kehittämistarpeet 26.2.2017 1 (9) SISÄLTÖ TIIVISTELMÄ... 2 1 JOHDANTO... 3 2 ALUEEN KUVAUS...

Lisätiedot

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn maakunnallinen tilannekatsaus. Kuopio 24.2.2011 Jarmo Siekkinen

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn maakunnallinen tilannekatsaus. Kuopio 24.2.2011 Jarmo Siekkinen Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn maakunnallinen tilannekatsaus Kuopio 24.2.2011 Jarmo Siekkinen Jätevedet käsittelyyn, YSL ja jätevesiasetus - muutokset Pääsääntöiset käsittelyvaatimukset Herkillä

Lisätiedot

LEPPÄLAHTI SAVIO VESIHUOLLON YLEISSUUNNITELMA

LEPPÄLAHTI SAVIO VESIHUOLLON YLEISSUUNNITELMA LEPPÄLAHTI SAVIO VESIHUOLLON YLEISSUUNNITELMA LEPPÄLAHTI SAVIO VESIHUOLLON YLEISSUUNNITELMA 1. JOHDANTO 3 2. NYKYTILANNE.4 2.1 Väestö 4 2.2 Vedenhankinta...4 2.3 Pohjavesivarat..4 2.4 Jäteveden käsittely

Lisätiedot

Kajaanin Vesi liikelaitos verrattuna Vesihuoltolaitosten tunnuslukujärjestelmän raportin 2018 yhteenvetotietoihin

Kajaanin Vesi liikelaitos verrattuna Vesihuoltolaitosten tunnuslukujärjestelmän raportin 2018 yhteenvetotietoihin 1 16.5.2019 Kajaanin Vesi liikelaitos verrattuna Vesihuoltolaitosten tunnuslukujärjestelmän raportin 2018 yhteenvetotietoihin 1. VEDEN JA JÄTEVEDEN KÄSITTELY 1.1. TALOUSVEDEN LAATU 1101 Laatusuositukset

Lisätiedot

SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ LUPAA VARTEN

SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ LUPAA VARTEN SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ LUPAA VARTEN KIINTEISTÖN OMISTAJA Nimi: Osoite: Puhelin kotiin: Puhelin työhön: RAKENNUS- PAIKKA Kiinteistön haltija (jos eri kuin omistaja): Kylä: Rakennuspaikan osoite:

Lisätiedot

Muukko - Ilottulan vesihuoltohanke 27.3.2014

Muukko - Ilottulan vesihuoltohanke 27.3.2014 Muukko - Ilottulan vesihuoltohanke 27.3.2014 Taustaa Pohjaveden puolesta kansalaisaloite (2007) LrV esitys Lpr KH:lle toiminta-alueista 30.3.2010 Lpr Seudun Ympäristötoimen selvitys alueen vesihuollosta

Lisätiedot

Vesihuolto-osuuskuntien verkostojen saneeraustarve. VERTI Vesihuoltoverkostojen tila ja riskien hallinta

Vesihuolto-osuuskuntien verkostojen saneeraustarve. VERTI Vesihuoltoverkostojen tila ja riskien hallinta Vesihuolto-osuuskuntien verkostojen saneeraustarve VERTI Vesihuoltoverkostojen tila ja riskien hallinta Vesihuoltopäivät Jyväskylä 11.5.217 Toivo Lapinlampi Suunnitteluinsinööri Suomen ympäristökeskus

Lisätiedot

TURUN KAUPPATORI TARKASTELU TORISEUDUN VESIHUOLLOSTA SUUNNITELMASELOSTUS. Turun kaupunki Ympäristö- ja kaavoitusvirasto Suunnittelutoimisto 26.1.

TURUN KAUPPATORI TARKASTELU TORISEUDUN VESIHUOLLOSTA SUUNNITELMASELOSTUS. Turun kaupunki Ympäristö- ja kaavoitusvirasto Suunnittelutoimisto 26.1. Turun kaupunki Ympäristö- ja kaavoitusvirasto Suunnittelutoimisto TURUN KAUPPATORI TARKASTELU TORISEUDUN VESIHUOLLOSTA SUUNNITELMASELOSTUS 26.1.2012 Ramboll Finland Oy, Kotipaikka Espoo, Y-tunnus 0101197-5,

Lisätiedot

JOENSUUN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA

JOENSUUN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA JOENSUUN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 2018-2020 tpjk 28.9.2017 Joensuun Vesi -liikelaitoksen toiminnan kuvaus Joensuun Vesi -liikelaitoksen tehtävänä on huolehtia vesihuoltolain

Lisätiedot

Ehdotus Hirvihaaran Vesiosuuskunnan toiminta-alueeksi Mäntsälän kunnan alueella

Ehdotus Hirvihaaran Vesiosuuskunnan toiminta-alueeksi Mäntsälän kunnan alueella Tekninen lautakunta 80 12.05.2014 Tekninen lautakunta 132 02.09.2014 Ehdotus Hirvihaaran Vesiosuuskunnan toiminta-alueeksi Mäntsälän kunnan alueella 314/11.04/2014 Tekninen lautakunta 12.05.2014 80 Hirvihaaran

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040. Rakennemallien kuvaukset

Mäntsälän maankäytön visio 2040. Rakennemallien kuvaukset Mäntsälän maankäytön visio 2040 Rakennemallien kuvaukset 1 Sisällysluettelo 1 Rakennemallien kuvaukset... 3 1.1 Kaikilla mausteilla... 4 1.2 Pikkukaupunki... 6 1.3 Nykymalliin... 8 2 Vaikutusten arviointi...virhe.

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KUNTA Dnro 606/2012 KIRKKONUMMEN KUNNAN. 2 LUKU: Jätevedet

KIRKKONUMMEN KUNTA Dnro 606/2012 KIRKKONUMMEN KUNNAN. 2 LUKU: Jätevedet KIRKKONUMMEN KUNTA Dnro 606/2012 KIRKKONUMMEN KUNNAN YMPA RISTO NSUOJELUMA A RA YKSET 2 LUKU: Jätevedet Sisällys 2. LUKU: JÄTEVEDET... 3 3 Jätevesien käsittely viemäriverkoston ulkopuolella... 3 1. Jätevesien

Lisätiedot

Hollolan vesihuoltolaitos VESIHUOLLON TARVETARKASTELU

Hollolan vesihuoltolaitos VESIHUOLLON TARVETARKASTELU Hollolan vesihuoltolaitos VESIHUOLLON TARVETARKASTELU Tässä selvityksessä on tarkasteltu yhdyskuntakehityksen ja vesihuollon tarpeiden yhteensovittamista. Tavoitteena on selvittää maankäytön kehityksen

Lisätiedot